Seurattu SDK 871/2019 saakka.

28.11.2017/848

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Ympäristöministeriön päätöksen mukaisesti säädetään maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 117 b §:n nojalla, sellaisena kuin se on laissa 958/2012:

1 luku

Yleistä

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan uuden rakennuksen rakentamiseen sekä rakennuksen laajentamiseen tai sen kerrosalaan laskettavan tilan lisäämiseen. Asetusta sovelletaan myös rakennuksen korjaus- ja muutostyöhön, jos rakennus tai sen osa muuttuu korjaus- ja muutostyön seurauksena paloturvallisuuden kannalta vaarallisemmaksi ja rakennuksen paloturvallisuuden parantaminen on sen vuoksi perusteltua korjaus- ja muutostyön laatu ja henkilöturvallisuuden vaarantumisen estäminen huomioon ottaen.

2 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) automaattisella sammutuslaitteistolla laitteistoa, joka havaitsee tulipalon ja sammuttaa sen alkuvaiheessaan, tai pitää palon hallinnassa, kunnes lopullinen sammutus saadaan suoritetuksi;

2) kulkureitillä lattiapinnan kustakin kohdasta uloskäytävään johtavaa kulkukelpoista tietä;

3) lämmöneristeellä yhdestä tai useammasta materiaalista valmistettua lämmöneristykseen käytettävää rakennustuotetta;

4) osastoivalla ovella asetetun luokan vaatimukset täyttävää ovea;

5) osastoivalla rakennusosalla asetetun luokan vaatimukset täyttävää, palo-osastoja erottavaa rakennusosaa;

6) osastoidulla uloskäytävällä osastoitua tilaa, jonka kautta rakennuksesta voidaan poistua turvallisesti;

7) osiin jaolla palo-osaston tai ontelon jakamista sitä pienempiin tiloihin tai tilavuuksiin asetetun luokan täyttävillä rakennusosilla palon leviämisen rajoittamiseksi;

8) palo- tai räjähdysvaarallisella tilalla tilaa, johon liittyy huomattava tai suuri palovaara tai räjähdysvaara;

9) paloilmoittimella laitteistoa, joka havaitsee ja automaattisesti ja välittömästi ilmoittaa alkavasta palosta sekä laitteiston toimintavalmiutta vaarantavista vioista;

10) palokuormalla kaikkea palotilassa olevaa palavaa materiaalia ja siitä vapautuvan lämpöenergian määrää materiaalin palaessa täydellisesti. Siihen luetaan kantavat, runkoa jäykistävät, osastoivat ja muut rakennusosat sekä irtaimisto;

11) palokuorman tiheydellä palokuormaa lattiapinta-alaa kohden megajouleina neliömetrille (MJ/m2);

12) palolta ja savulta suojatulla uloskäytävällä osastoitua uloskäytävää, johon on yhteys ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan (palosulun) ja tästä edelleen parvekkeen tai muun ulkoilmaan avoimen tilan kautta siten, että palon ja savukaasujen pääsy uloskäytävään estyy;

13) palolta suojatulla uloskäytävällä osastoitua uloskäytävää, johon on yhteys ainoastaan kerrostasolla olevan osastoidun tilan (palosulun) kautta;

14) palomuurilla seinää, joka määrätyn ajan estää palon leviämisen sen toiselle puolelle ja kestää siihen liittyvän rakennuksen tai sen osan sortumisen ja sortumisesta aiheutuvat iskut;

15) palonkestävyydellä rakennusosan kykyä täyttää määritellyn ajan sille asetetut vaatimukset (kantavuusvaatimus tai osastoivuusvaatimus tai molemmat) määritellyn kuormituksen ja määritellyn paloaltistuksen vallitessa;

16) palonkestävyysajalla minuutteina ilmaistua aikaa, jonka rakennusosan on todettu täyttävän sille asetetut vaatimukset;

17) palosululla osastoitua tilaa kahden palo-osaston välillä. Palosulku on varustettu ovilla, jotka erikseen avautuvat kumpaankin rajoittuvaan palo-osastoon niin, ettei ovia ole tarpeen avata samaan aikaan;

18) palo-osastolla rakennuksen sisäpuolista tilaa, josta palon leviäminen on määrätyn ajan estetty osastoivin rakennusosin tai muulla tehokkaalla tavalla;

19) pelastustiellä ajotietä tai muuta ajoyhteyttä, jota käyttäen hälytysajoneuvot pääsevät palon sattuessa riittävän lähelle rakennusta ja sammutusveden ottopaikkoja;

20) pinnalla seinän, sisäkaton ja lattian pintaosaa, jonka ominaisuuksilla on merkitystä palon syttymiselle ja leviämiselle;

21) poistumisalueella poistumisen järjestämisen kannalta yhtenäistä ja tarkoituksenmukaista rakennuksen osaa;

22) rakennusosalla rakennuksen kiinteää osaa, kuten seinää, väliseinää, lattiaa, kattoa, palkkia, pilaria, ovea, savupiippua tai läpivientiä, joka voi tarkoittaa sekä erillisiä rakennustuotteita liitoksineen että osia, jotka koostuvat yhdestä tai useammasta tuotteesta;

23) sammutusreitillä pelastushenkilöstölle tarkoitettua ulkoa kellarikerroksiin johtavaa kulkureittiä;

24) savunpoistolla palossa syntyvän savun ja lämmön poistamista rakennuksesta painovoimaisesti taikka koneellisesti;

25) sisäisellä käytävällä poistumisalueeseen kuuluvaa ja sen tiloista uloskäytävään johtavaa käytävää;

26) suojaverhouksella rakennustuotetta tai useamman rakennustuotteen muodostamaa kokonaisuutta, joka määrätyn ajan suojaa verhouksen takana olevan tarvikkeen syttymiseltä, hiiltymiseltä tai muulta palon aiheuttamalta vaurioitumiselta;

27) sähköverkkoon kytketyllä palovaroittimella laitetta, joka havaitsee alkavan palon, hälyttää tilassa olijat, on kytketty sähköverkkoon ja jonka sähkövirran saanti on varmistettu;

28) tarvikkeella rakentamisessa käytettävää rakennustuotetta, materiaalia tai komponenttia;

29) ullakolla rakennuksen yläpohjan ja vesikaton välistä tilaa, jossa on mahdollista päästä kulkemaan;

30) uloskäytävällä poistumisalueelta suoraan ulos johtavaa ovea taikka rakennuksessa tai sen ulkopuolella olevaa tilaa, jonka kautta turvallinen poistuminen on palon sattuessa mahdollista maan pinnalle tai muulle turvalliselle paikalle;

31) varatiellä uloskäytävää vaikeakulkuisempaa reittiä, jota pitkin on mahdollisuus päästä turvaan palolta;

32) yläpohjan ontelolla tilaa, jossa tilan mataluuden, muodon tai muun syyn vuoksi ei pääse kulkemaan.

3 §
Paloturvallisuutta koskevien olennaisten teknisten vaatimusten täyttymisen osoittaminen

Pääsuunnittelijan, rakennussuunnittelijan ja erityissuunnittelijan on tehtäviensä mukaisesti huolehdittava rakennuksen suunnittelusta siten, että rakennus käyttötarkoituksensa mukaisesti täyttää paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset.

Paloturvallisuudelle asetetut olennaiset tekniset vaatimukset täyttyvät, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan noudattaen tässä asetuksessa esitettyjä luokkia ja lukuarvoja.

Paloturvallisuusvaatimukset täyttyvät myös, jos rakennus suunnitellaan ja rakennetaan perustuen oletettuun palonkehitykseen, joka kattaa kyseisessä rakennuksessa todennäköisesti esiintyvät tilanteet. Vaatimuksen täyttyminen on todennettava tapauskohtaisesti ottaen huomioon rakennuksen ominaisuudet ja käyttö. Oletettuun palonkehitykseen perustuvassa suunnittelussa on käytettävä menetelmiä, joiden kelpoisuus on osoitettu. Suunnittelun perusteet, käytetyt mallit ja saadut tulokset on esitettävä rakennuslupamenettelyn yhteydessä.

4 §
Rakennusten paloluokitus

Rakennuksen paloluokkia ovat P0, P1, P2 ja P3.

Paloluokkia P1, P2 ja P3 on käytettävä, kun rakennus suunnitellaan tämän asetuksen mukaisten luokkien ja lukuarvojen perusteella. Paloluokkaa P0 on käytettävä, kun rakennus suunnitellaan oleellisilta osin tai kokonaan käyttäen oletettuun palonkehitykseen perustuvaa menettelyä.

Rakennuksen eri osat voivat kuulua eri paloluokkiin edellyttäen, että palon leviäminen osasta toiseen on estetty palomuurilla.

5 §
Rakennuksen käyttötarkoitus

Rakennus tai sen palo-osasto on ryhmiteltävä sen pääkäyttötarkoituksen perusteella.

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) asunnoilla asumiseen käytettäviä tiloja, kuten asuinhuoneistoja ja vapaa-ajan asuntoja;

2) majoitustiloilla tiloja, kuten hotelleja, lomakoteja ja asuntoloita, jotka yleensä ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa ei ole hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä;

3) hoitolaitoksilla tiloja, kuten sairaaloita, vanhainkoteja, suljettuja rangaistuslaitoksia ja ympärivuorokautisen käytön päiväkoteja, jotka ovat ympärivuorokautisessa käytössä ja joissa on hoidettavia tai eristettyjä henkilöitä;

4) kokoontumis- ja liiketiloilla tiloja, kuten ravintoloita, myymälöitä, kouluja, päiväkoteja ja muita varhaiskasvatuksen tiloja, liikuntahalleja, näyttelyhalleja, teattereita, kirkkoja, kirjastoja ja päivähoitolaitoksia, jotka yleensä ovat päivä- tai iltakäytössä ja joissa on merkittävästi yleisöä tai asiakkaita;

5) työpaikkatiloilla tiloja, kuten toimistoja ja virastoja, jotka yleensä ovat päiväkäytössä ja joissa on pääosin tilat tuntevaa henkilökuntaa;

6) tuotanto- ja varastotiloilla teolliseen toimintaan ja varastointiin liittyviä tiloja, kuten tavanomaisia teollisuustiloja, maatalouden tuotantotiloja ja suurehkoja varastoja, joissa yleensä on vakinaista, paikallisiin olosuhteisiin perehtynyttä henkilökuntaa;

7) autosuojilla tiloja, jotka on tarkoitettu autojen tai vastaavien moottoriajoneuvojen säilytykseen.

Tuotanto- ja varastotiloissa toiminnat jaetaan kahteen palovaarallisuusluokkaan:

1) 1, toiminnat, joihin liittyy vähäinen tai kohtuullinen palovaara;

2) 2, toiminnat, joihin liittyy huomattava tai suuri palovaara taikka joissa voi esiintyä räjähdysvaara.

Rakennukseen, jossa on asuntoja, majoitustiloja, hoitolaitostiloja tai kokoontumis- ja liiketiloja, ei saa sijoittaa palo- tai räjähdysvaarallista tilaa. Kuitenkin käyttötarkoituksen edellyttämiä välttämättömiä palo- tai räjähdysvaarallisia tiloja voi sijoittaa edellä mainittujen tilojen yhteyteen, kun tehokkain järjestelyin on varmistettu, ettei tämä vaaranna henkilöturvallisuutta.

6 §
Palokuorman ja palokuormaryhmän määritys

P0-paloluokan rakennuksen mitoituksen perusteena olevat palokuormat on määritettävä.

P1-paloluokan rakennuksen palo-osastojen palokuormaryhmät on määritettävä. Palokuormaryhmät ovat:

1) alle 600 MJ/m2;

2) vähintään 600 MJ/m2, mutta enintään 1 200 MJ/m2;

3) yli 1 200 MJ/m2.

Palokuormaryhmä on määritettävä palo-osaston käyttötarkoituksen perusteella tai palokuorma ja sen perusteella määräytyvä palokuormaryhmä on määritettävä laskelmalla.

7 §
Palokuormaryhmän määritys käyttötarkoituksen perusteella

Rakennuksen tai sen osan eri käyttötarkoituksiin varatut tilat voidaan sijoittaa palokuormaryhmiin käyttötarkoituksen mukaan määräytyvän palokuorman tiheyden perusteella.

Palokuormaryhmään alle 600 MJ/m2 kuuluvia tiloja ovat asunnot, majoitustilat, hoitolaitokset, työpaikkatilat, autosuojat sekä osa kokoontumis- ja liiketiloista, kuten ravintolat, koulut, liikuntahallit, teatterit, kirkot, päiväkodit, päivähoitolaitokset ja palo-osastokooltaan enintään 300 neliömetrin myymälät.

Palokuormaryhmään vähintään 600 MJ/m2 mutta enintään 1 200 MJ/m2 kuuluvia tiloja ovat asuinrakennusten irtaimistovarastoja sisältävät palo-osastot, enintään 50 neliömetrin varastot, moottoriajoneuvojen korjaus- ja huoltotilat sekä osa kokoontumis- ja liiketiloista, kuten näyttelyhallit, kirjastot ja palo-osastokooltaan yli 300 neliömetrin myymälät.

Palokuormaryhmään yli 1 200 MJ/m2 kuuluvia tiloja ovat erillisiä palo-osastoja olevat yli 50 neliömetrin varastot.

Tuotanto- ja varastotilojen palokuorma määritetään kohdekohtaisesti.

8 §
Rakennuksen koon, henkilömäärän ja käyttötarkoituksen rajoitukset

P2- ja P3-paloluokan rakennuksen kokoa ja henkilömäärää on rakennuksen käyttötarkoituksesta riippuen rajoitettava henkilöturvallisuuden takaamiseksi sekä sammutus- ja pelastustyön helpottamiseksi. Rakennuksen kokoa koskeviin rajoituksiin sovelletaan taulukoita 1 a ja 1 b ja henkilömäärää sekä paikkalukua koskeviin rajoituksiin taulukkoa 2.

Taulukko 1 a. P3-paloluokan rakennuksen käyttötarkoitusta ja kokoa koskevat rajoitukset

RakennusKerrosluku enintäänKorkeus1) enintäänKerrosala enintään
1-kerroksinen, yleensä19 m2 400 m2 (4 800 m2*)
2-kerroksinen, yleensä29 m1 600 m2 (2 400 m2*)
Hoitolaitos19 m2 400 m2
Tuotanto- tai varastorakennus1 2)14 mei rajoitusta
Erillisenä rakennuksena oleva maataloustuotteiden kuivaamo118 mei rajoitusta
Autosuoja19 mei rajoitusta
Asuinrakennus, jonka päällekkäiset kerrokset kuuluvat eri asuinhuoneistoonei sallittuei sallittuei sallittu
1) Rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkauslinjan korkeus maan pinnasta (MRA 58 §). Tarvittaessa lasketaan rakennuksen nurkkapisteiden korkeuksien keskiarvo.
2) Pääosin 1-kerroksisessa rakennuksessa toisen kerroksen tasolle saa sijoittaa osastoituna enintään 200 m2 ja osastoimattomana enintään 50 m2 oleellisesti rakennuksen toimintaan liittyviä tiloja.
* Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.

Taulukko 1 b. P2-paloluokan rakennuksen käyttötarkoitusta ja kokoa koskevat rajoitukset

RakennusKerrosluku enintäänKorkeus1) enintäänKerrosala enintään
Yleensä29 mei rajoitusta
1-kerroksinen tuotanto- tai varastorakennus12)ei rajoitustaei rajoitusta
Palovaarallisuusluokan 2 tuotanto- tai varastorakennus12)ei rajoitustaei rajoitusta
Yli 2-kerroksinen asuinrakennus, hoitolaitos (pois lukien suljettu rangaistuslaitos), majoitusrakennus ja työpaikkarakennus 3)8 *28 m *12 000 m2 *
Yli 2-kerroksinen kokoontumis- ja liikerakennus 3)4 *14 m *12 000 m2*
Yli 2-kerroksinen asuinrakennus, jonka kaikki kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan asuinhuoneistoon 3)414 m12 000 m2
1)Rakennuksen korkeus on julkisivupinnan ja vesikaton leikkauslinjan korkeus maan pinnasta (MRA 58 §). Tarvittaessa lasketaan rakennuksen nurkkapisteiden korkeuksien keskiarvo.
2)Pääosin 1-kerroksisessa rakennuksessa toisen kerroksen tasolle saa sijoittaa osastoituna enintään 200 m2 ja osastoimattomana enintään 50 m2 oleellisesti rakennuksen toimintaan liittyviä tiloja.
3) Rakennuksessa ei sallita tiloja, joissa on palokuormaa yli 1 200 MJ/m2.
* Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.

Taulukko 2. P2- ja P3-paloluokan rakennuksen suurin sallittu henkilömäärä tai paikkaluku

Rakennuksen paloluokkaP2P3
Kerroksia12yli 2 kerrosta *12
Käyttötarkoitus
Asunnot, henkilöitäei rajoitustaei rajoitusta1 000250 (500 *)150 (250 *)
Majoitustilat, majoituspaikkoja150 (300 *)50 (100 *)50050 (100 *)10
Hoitolaitokset, hoitopaikkoja100 (200 *)25 (50 *)15010 (25 *)ei sallittu
Kokoontumis- ja liiketilat, henkilöitäei rajoitusta250 (500 *)1 000500 (1 000 *)50
Työpaikkatilat, henkilöitäei rajoitustaei rajoitusta1 000250 (500 *)150
Tuotanto- ja varastotilat, henkilöitäei rajoitusta50 (100 *)ei sallittuei rajoitustaei sallittu
Kaksikerroksisen rakennuksen henkilömäärärajoitukset koskevat tapauksia, joissa mainitun käyttötarkoituksen mukaiset tilat on sijoitettu kokonaan tai osaksi rakennuksen toiseen kerrokseen. Jos näitä tiloja on vain ensimmäisessä kerroksessa, voidaan soveltaa yksikerroksista rakennusta koskevia rajoituksia.
Mikäli rakennuksessa on eri käyttötarkoitusryhmiin kuuluvia tiloja, rakennuksen turvallisuustaso arvioidaan tarkastelemalla rakennusta kokonaisuutena.
* Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Poikkeuksena enintään 14 metriä korkea asuinrakennus, jonka kaikki kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan asuinhuoneistoon.
9 §
Rajoitusmerkinnät

Jos rakennuksen paloluokka on P0 tai lupahakemus perustuu suunnitelmaan, jonka lähtökohtana on rakennuksen kokoon nähden normaalia vähäisempi henkilömäärä tai poikkeuksellisen pieni palokuorma, on henkilömäärää ja palokuormaa koskevat tiedot ilmoitettava rakennuslupapäätöksessä. Asiaa koskevan kiinteän merkinnän on sijaittava rakennuksessa helposti havaittavassa paikassa.

10 §
Syttymisen estäminen

Palon syttymisen vaaran rakennuksessa on oltava mahdollisimman vähäinen.

Palon syttymisen sekä palon ja savun leviämisen vaara rakennuksessa ei saa olennaisesti kasvaa teknisten asennusten johdosta.

Tulisija, savupiippu, hormi ja lämmityslaite on sijoitettava ja rakennettava tai asennettava niin, ettei niiden käytöstä aiheudu palo- tai räjähdysvaaraa.

2 luku

Rakenteiden kantavuuden säilyttäminen

11 §
Rakenteiden kantavuus palotilanteessa

Rakennus ja sen rakennusosat eivät saa aiheuttaa vaaraa sortumisen vuoksi määrättynä aikana palon alkamisesta. Jos henkilöturvallisuuden takia tai vahinkojen suuruuteen nähden on tarpeellista, rakennuksen on riittävän luotettavasti kestettävä sortumatta koko palokuorman palaminen ja jäähtyminen.

12 §
Luokitukseen perustuva mitoitus

P1- ja P2-paloluokan rakennusten rakenteiden kantavuutta koskeviin luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 3.

P3-paloluokan rakennuksen ylimmän kellarikerroksen alapuolella sijaitsevan kellarikerroksen kantavien rakenteiden luokkavaatimus on R 60, A2-s1, d0.

Jos kantavalta rakennusosalta vaaditaan pidempää palonkestävyysaikaa tiiviyden E ja eristävyyden I suhteen kuin kantavuuden R suhteen, on käytettävä pidempää palonkestävyysaikaa myös kantavuuden osalta.

Luokkavaatimuksen täyttyminen on osoitettava kokeellisesti, laskennallisesti, yhdistämällä koe- ja laskennalliset tulokset tai käyttämällä hyväksyttävää taulukkomitoitusta. Luokkavaatimuksen mukaisuus määräytyy standardisoidun lämpötila-aikakäyrän perusteella.

Taulukko 3. Kantavien ja jäykistävien rakenteiden luokkavaatimukset P1- ja P2-paloluokan rakennuksissa

RakennusRakennuksen paloluokka ja palokuormaryhmät MJ/m2
P1P2
yli 1 200600–1 200alle 600-
1–2-kerroksinen rakennus, yleensäR 120 (R60 *)R 90 (R60 *)R 60R 30
– hoitolaitokset, majoitustilatR 120, A2(R60 *, A2)R 90, A2 (R60 *, A2)R 60, A2R 30
– ylin kellarikerrosR 120, A2 (R90 *, A2)R 90, A2 (R60 *, A2)R 60, A2R 60, A2
– yläpohja rakennuksessa, jossa ei ole ullakkoa ja rakenne on kantavan rungon olennainen osa 1)R 60R 60R 60R 30
– yksikerroksinen tuotanto- ja varastorakennusR 60 (R30 *) (R15, A2 *)R 60 (R30 *) (R15, A2 *)R 60 (R30 *) (R15, A2 *)R 30 (R15 *) (R15, A2)
– yläpohja rakennuksessa, jossa ei ole ullakkoa ja rakenne ei ole kantavan rungon olennainen osa 1)R 15R 15R 15R 15
Yli 2-kerroksinen rakennus, jonka korkeus on enintään 28 m, yleensäR 180, A2 (R90 *, A2)R 120, A2 (R60 *, A2)R 60, A2R 60 * # 3) 4)
– ylin kellarikerrosR 180, A2 (R90 *, A2)R 120, A2 (R60 *, A2)R 60, A2R 60 * A2
– asuinrakennus, asunto, ylin kerrosR 60 +R 60 +R 60 +R 60 * # 3)
– asuinrakennus, asunto, kaksi ylintä kerrosta 2)R60 * #R60 * #R60 * #R 60 * # 3)
– yli 2-kerroksinen asuinrakennus, jonka korkeus on enintään 14 m ja jonka kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan huoneistoonR 45, A2 (R30, A2 *)R 45, A2 (R30, A2 *)R 45, A2 (R30, A2 *)R 45 # (R30 * #)
Yli 2-kerroksinen rakennus, jonka korkeus on yli 28 m mutta enintään 56 mR 240, A2 (R180 *, A2)R 180, A2 (R120 *, A2)R 120, A2 (R90 *, A2)ei mahdollinen
Yli 2-kerroksinen rakennus jonka korkeus on yli 56 mR180 *, A2R120*, A2R 120 *, A2ei mahdollinen
Ylimmän kellarikerroksen alapuolella sijaitsevat kellarikerroksetR 240, A2 (R180 *, A2)R 180, A2 (R120 *, A2)R 120, A2R 120, A2 (R90 *, A2)
Parvekkeiden palonkestävyysaikavaatimus on puolet kerroksen kantavien rakenteiden vaatimuksesta.
Kantavien rakenteiden on oltava vähintään D-s2, d2 -luokan tarviketta, ellei taulukossa toisin mainita.
Uloskäytävän porrassyöksyn ja -tasanteen luokkavaatimus on R 30. Ylimmän kellarikerroksen alapuolella sijaitsevan kellarikerroksen uloskäytävän porrassyöksyn ja -tasanteen luokkavaatimus on R 60. Jos kantaville rakenteille on asetettu luokkavaatimus A2-s1, d0, tämä koskee myös porrassyöksyjä ja -tasanteita. Yli 2-kerroksisen P1-paloluokan rakennuksen uloskäytävän porrassyöksyt ja -tasanteet on tehtävä vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista.
Ullakon tai ontelon vesikattorakenteille, jotka eivät ole rakennuksen rungon olennaisia kantavia tai palossa runkoa jäykistäviä rakenteita, ei aseteta palonkestävyysvaatimusta.
1) Kantavan rungon tai jäykisteiden olennaisia osia ovat pääkannattajat, runkoa jäykistävät sekundäärikannattajat ja yläpohjan jäykisteet ja muut sellaiset yksittäiset rakenteet, jotka toimivat yläpohjan stabiliteetin säilyttämiseksi, sekä näiden väliset liitokset.
2) Kun kolme ylintä kerrosta, lukuun ottamatta uloskäytävää, on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.
3) Huom. 24 § 3 momentissa esitetyt vaatimukset.
4) Jos käyttötarkoituksen mukainen palokuormaryhmä on 600–1 200 MJ/m2, luokkavaatimus on R 90 * # 3)
* Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.
# Lämmöneristeiden ja muiden täytteiden on oltava vähintään A2-s1, d0 -luokkaa.
+ Lämmöneristeiden ja muiden täytteiden on oltava eristävältä osaltaan vähintään D-s2, d2 -luokkaa.
A2 Kantavien rakenteiden on oltava vähintään A2-s1, d0 -luokkaa.
13 §
Oletettuun palonkehitykseen perustuva kantavien rakenteiden mitoitus

Kun kantavien rakenteiden mitoitus perustuu oletettuun palonkehitykseen, rakennus on riittävän paloturvallinen kantavien rakenteiden osalta, jos:

1) 2-kerroksinen henkilöturvallisuuden kannalta vaativa rakennus ja yli 2-kerroksinen rakennus ei riittävällä luotettavuudella sorru palon eikä jäähtymisvaiheen aikana;

2) 1–2-kerroksinen rakennus ei sorru poistumisen turvaamiseen, pelastustoimintaan ja palon hallintaan saamiseen tarvittavana aikana.

Palorasituksena on käytettävä oletetun palonkehityksen mukaisia olosuhteita siten, että palorasitus todennäköisesti kattaa kyseisessä rakennuksessa esiintyvät tilanteet. Mitoituksen perusteisiin sovelletaan taulukkoa 4.

Oletettuun palonkehitykseen perustuvassa kantavien rakenteiden mitoituksessa voi ottaa huomioon lämpötilan hitaamman nousun ja kantavien rakennusosien jäähdytyksen, kun rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.

Taulukko 4. Mitoituksen perusteet, kun olennaisten kantavien rakenteiden mitoitus perustuu oletettuun palonkehitykseen

RakennusRajoituksetOlennaisten kantavien rakenteiden kestävyys palossaMitoituspalokuormantiheys MJ/m2
1-kerroksinen, yleensäKorkeus enintään 9 m30 minuuttia ilman jäähtymisvaihettaQfi,k
1-kerroksinen, yleensäKorkeus yli 9 m60 minuuttia ilman jäähtymisvaihettaQfi,k
1-kerroksinen,– majoitustila– hoitolaitos– kokoontumis- ja liiketilaYli 50 paikkaaYli 25 paikkaaYli 250 henkilöä60 minuuttia ilman jäähtymisvaihettaQfi,k
2-kerroksinen, yleensäKorkeus enintään 9 m30 minuuttia ilman jäähtymisvaihettaQfi,k, vähintään 600 MJ/m2
2-kerroksinen, yleensäKorkeus yli 9 m60 minuuttia ilman jäähtymisvaihettaQfi,k, vähintään 600 MJ/m2
2-kerroksinen,Palo- ja jäähtymisvaiheQfi,k, vähintään 600 MJ/m2
– majoitustilaYli 50 paikkaa
– hoitolaitosYli 25 paikkaa
– kokoontumis- ja liiketilaYli 250 henkilöä
Yli 2-kerroksinenKorkeus enintään 28 mPalo- ja jäähtymisvaiheQfi,k, vähintään 600 MJ/m2
Yli 2-kerroksinenKorkeus yli 28 mPalo- ja jäähtymisvaihe2,0*Qfi,k, vähintään 900 MJ/m2
Qfi,kon tilastollisesti tai laskennallisesti määritetty kokonaispalokuorman tiheyden ominaisarvo (80 % fraktiili).
Tarkastelu tehdään täysin kehittyneelle palolle. Jos voidaan osoittaa, että lieskahtamista ei tapahdu, mitoitus voidaan tehdä paikalliselle palolle. Lieskahtamisen katsotaan tapahtuneen, kun kuuman savukerroksen keskilämpötila lämpötila saavuttaa 500 celsiusastetta tai kun säteily savukerroksesta lattiaan on yli 20 kilowattia neliölle.

3 luku

Palon rajoittaminen palo-osastoon

14 §
Rakennuksen palo-osastointi ja palo-osaston jako osiin

Rakennus on, jos sen koko, kerroksisuus tai rakennuksessa olevan tilan käyttötarkoitus sitä edellyttää, jaettava palo-osastoihin palon ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi sekä pelastus- ja sammutustoimien helpottamiseksi.

P1- ja P2-paloluokan rakennuksen eri kerrokset, kellarikerrokset ja ullakko sekä P3-paloluokan useampaa kuin yhtä asuinhuoneistoa palvelevat kellarikerrokset on muodostettava eri palo-osastoiksi (kerrososastointi). Palo-osasto voi kuitenkin käsittää useampia kerroksia, pois lukien majoitus- tai potilashuoneita sisältävät osastot, seuraavin rajoituksin:

1) rakennuksessa, jonka korkeus on yli 28 metriä, 28 metrin korkeuden yläpuolella porrashuonetta lukuun ottamatta enintään kaksi kerrosta voi olla samaa palo-osastoa, kuitenkin niin, että palo-osaston koko ei saa ylittää 2 400 neliömetriä, ja

2) yli 56 metrin korkeudella palo-osaston on rajoituttava yhteen kerrokseen, lukuun ottamatta asuinhuoneistoja, joissa sallitaan kahden kerroksen palo-osastot, ja porrashuoneita. Tällöin asuinhuoneistosta on järjestettävä pääsy uloskäytävään kummastakin kerroksesta.

Palo-osaston kokoa on rajoitettava siten, että osastossa syttyvä palo ei aiheuta kohtuuttoman suuria vahinkoja (pinta-alaosastointi).

Käyttötarkoitukseltaan tai palokuormaltaan oleellisesti toisistaan poikkeavien tilojen on oltava eri palo-osastoja (käyttötarkoitusosastointi). Kuitenkin kokoontumis- ja liiketilat, työpaikkatilat sekä majoitustilojen ja hoitolaitosten muut kuin yöpymistilat voidaan sijoittaa samaan palo-osastoon, jos se ei vaaranna henkilöturvallisuutta ja jos kaikkien samaan palo-osastoon sijoitettavien tilojen kaikki palotekniset vaatimukset täytetään.

Palo-osastot on jaettava tarvittaessa osiin palon ja savun leviämisen rajoittamiseksi, poistumisen turvaamiseksi sekä pelastus- ja sammutustoimien helpottamiseksi.

15 §
Palo-osaston koko ja palo-osastojen jako osiin

Palo-osaston enimmäisaloihin ja palo-osastojen osiin jakamiseen sovelletaan taulukkoa 5.

Taulukko 5. Käyttötarkoituksen mukainen palo-osaston enimmäisala (neliömetriä) ja palo-osastojen jako osiin

KäyttötarkoitusRakennuksen paloluokka ja kerroslukumäärä
P1P2 yli 2 krs. 1)P2 1–2 krs.P3
KERROKSET
Asuinrakennuksethuoneistoittainhuoneistoittainhuoneistoittainhuoneistoittain
Majoitustilat ja hoitolaitokset
– yöpymistilat8002 (1 200 *2)80028002 (1 2002 *)4002 (6002 *)
– muut tilat1 600 (3 200 *)1 2001 600 (2 400 *)400 (1 200 *)
Kokoontumis- ja liiketilat sekä työpaikkatilat
– 1-kerroksinen2 400 (24 000 *)ei mahd.2 400 (9 600 *)400 (1 200 *)
– 2-kerroksinen2 400 (12 000 *)ei mahd.2 400 (4 800 *)400 (600 *)
– yli 2-kerroksinen, työpaikkatilat2 400 (9 600 *)2 400ei mahd.ei mahd.
– yli 2-kerroksinen, myymälätilat2 400 (4 800 *)300ei mahd.ei mahd.
– yli 2-kerroksinen, muut tilat2 400 (4 800 *)1 200ei mahd.ei mahd.
Tuotanto- ja varastotilat, palovaarallisuusluokka 1
– 1-kerroksinen, yleensä6 0005) (60 000 *)ei mahd.4 0005) (36 000 *)2 000 (12 000 *)
lämmöneristämätön rakennus12 000 (60 000 *)ei mahd.12 000 (36 000 *)12 000
kasvihuone24 0005)ei mahd.24 0005)24 0005)
– 2-kerroksinen4 0005) (24 000 *)ei mahd.2 0005) (12 000 *)ei sallittu
– yli 2-kerroksinen3 000 (9 000 *)ei sallittuei mahd.ei mahd.
Tuotanto- ja varastotilat, palovaarallisuusluokka 2
– 1-kerroksinen2 0005) (12 000 *)ei mahd.1 0005) (6 000 *)2 000 *
– yli 1-kerroksinen1 000 (6 000 *)ei sallittuei sallittuei sallittu
Autosuojat
– maan päällä rakennuksen osana3 0003) 5) (24 000 *)ei mahd.3 000 (24 000 *)400 (3 000 *)
– maan päällä erillinen autosuoja3 0003) 4) 5)(24 000 *)ei mahd.3 0003) (24 000 *)1 000 (6 000 *)
– maan alla1 500 5) (10 000 *)ei mahd.1 5005) (10 000 *)ei sallittu
ULLAKOT1 6001 6001 600alapuolisten osastojen mukaan
KELLARIKERROKSET800 (2 400 *)800 (2 400 *)800 (2 400 *)400 (1 200 *)
Ullakot ja yläpohjan ontelot jaetaan 400 m2 osiin.
Alapohjan ontelot jaetaan 400 m2 osiin, jos tilan pinnat eivät vähäisiä osia lukuun ottamatta täytä D-s2, d2 -luokan vaatimuksia.
1) Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla, lukuun ottamatta 2–4-kerroksista asuinrakennusta, jonka kaikki kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan asuinhuoneistoon ja jonka korkeus on enintään 14 m.
2) Palo-osasto on jaettava majoitushuoneittain osiin.
3) Avoimen autosuojaosaston pinta-ala voi olla 50 prosenttia suurempi.
4) Enintään viisikerroksisessa avoimessa autosuojassa voidaan enimmäisalaa käyttää kerrosten pinta-aloina, vaikka eri kerrosten väliset ajotiet yhtyvät. Tämä edellyttää kuitenkin, että välipohjien luokka on vähintään REI 60.
5) Palo-osaston pinta-alaa voi kasvattaa enintään 50 prosentilla, jos tila varustetaan hätäkeskukseen kytketyllä paloilmoittimella ja tehokas sammutustyö voidaan aloittaa riittävän aikaisessa vaiheessa.
* Kun rakennus tai tila on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.
16 §
Osastoivat ja osiin jakavat rakennusosat

Osastoivan rakennusosan siihen liittyvine laitteineen ja varusteineen on estettävä palon leviäminen palo-osastosta toiseen määrätyn ajan.

Osastoivien rakennusosien luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 6. Osastoivaksi rakennusosaksi voidaan hyväksyä myös rakennusosa, joka kokonaan tai joltain osin täyttää vaatimukset vain tiiviyden E osalta. Tällöin henkilöiden poistuminen ei saa vaarantua eikä palo levitä toiseen palo-osastoon vaaditun palonkestävyysajan kuluessa.

Osiin jakavan rakennusosan luokkavaatimus on EI 15.

Taulukko 6. Osastoivien rakennusosien luokkavaatimukset

Rakennuksen paloluokka ja kerrosluku sekä palokuormaryhmä MJ/m2
P1P2 yli 2 kerrostaP2 1–2 kerrostaP3
yli 1 200600–1 200alle 600
Kerrokset, yleensäEI 120 1)(EI 60 *) 1)EI 90 1)(EI 60 *) 1)EI 60 1)EI 60 2)EI 30EI 30
– yli 56 metriä korkea rakennusEI 90, A2 *EI 60, A2 *EI 60, A2 *ei mahd.ei mahd.ei mahd.
– yläpohja, jos osastoivuusvaatimusEI 60EI 60EI 60EI 60 2)EI 30EI 30
– tuotanto- ja varastotilat, palovaarallisuusluokka 1, pinta-alaosastointiEI-M 90, A1 (EI-M 60, A1 *)EI-M 90, A1 (EI-M 60, A1 *)EI-M 90, A1 (EI-M 60, A1 *)ei mahd.EI-M 90, A1 (EI-M 60, A1 *)EI-M 90, A1 (EI-M 60, A1*)
– tuotanto- ja varastotilat, palovaarallisuusluokka 2, pinta-alaosastointiEI-M 120, A1 (EI-M 60, A1 *)EI-M 120, A1 (EI-M 60, A1 *)EI-M 120, A1 (EI-M 60, A1 *)ei mahd.EI-M 120, A1 (EI-M 60, A1 *)EI-M 60, A1 *
– autosuojat, pinta-alaosastointiEI 60, A2EI 60, A2EI 60, A2ei mahd.EI 60EI 30
Ullakon osastoivat seinät,pinta-alaosastointiEI 30EI 30EI 30EI 30EI 30EI 30
KellarikerroksetEI 120, A2 (EI 90, A2 *)EI 90, A2 (EI 60, A2 *)EI 60, A2EI 60, A2EI 60, A2EI 30, A2 3)
1) Yli 2-kerroksisen P1-paloluokan rakennuksen uloskäytävien osastoivat rakennusosat on tehtävä vähintään A2-s1, d0-luokan tarvikkeista.
2) Huom. 24 §:n 3 momentissa esitetyt vaatimukset.
3) Yhdelle asunnolle kuuluvassa kellarissa luokkavaatimus on EI 30.
A1 Tarvikkeet A1 luokkaa
A2 Tarvikkeet vähintään A2-s1, d0 -luokkaa
* Kun rakennus tai tila on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.
17 §
Osastoivat ovet, ikkunat ja luukut

Osastoivassa rakennusosassa olevan oven, pienehkön ikkunan ja muuta pienehköä aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan on oltava vähintään puolet osastoivalta rakennusosalta vaaditusta palonkestävyysajasta. Välipohjassa ja kellarikerroksen, jonka lattian etäisyys ylittää 14 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta, osastoivassa seinässä olevaa aukkoa suojaavan rakennusosan palonkestävyysajan on oltava sama kuin osastoivan rakennusosan palonkestävyysaika.

Osastoivan oven on oltava itsestään sulkeutuva ja salpautuva. Suljinta ei kuitenkaan edellytetä alle 56 metriä korkeiden rakennusten asuinhuoneistojen kerrostaso-ovissa.

Jos osastoivaa ovea pidetään auki normaalikäytössä, se on varustettava laittein, jotka sulkevat oven palon sattuessa.

Majoitustilojen osiin jakavat ovet on varustettava sulkimella.

18 §
Läpiviennit osastoivissa rakenteissa

Osastoivan rakennusosan läpi johdetut putket, roilot, kanavat, johdot, savupiiput ja hormit sekä kuljetinlaitteistojen edellyttämät läpiviennit eivät olennaisesti saa heikentää rakennusosan osastoivuutta.

19 §
Ilmanvaihtojärjestelmä

Ilmanvaihtojärjestelmä ei saa myötävaikuttaa palon tai savukaasujen leviämiseen vaaraa aiheuttavalla tavalla.

Useaa palo-osastoa tai osaa palvelevien ilmakanavien seinämät on tehtävä vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista.

20 §
Ullakot ja ontelot

Palon ja savun leviämisen vaara rakennuksessa ei saa olennaisesti kasvaa ullakoiden ja onteloiden johdosta.

Laajat ontelot on jaettava osiin palon leviämisen rajoittamiseksi.

Palon leviämistä seinämäisten rakennusosien onteloissa on rajoitettava vähintään kerroksittain.

21 §
Ulkoseinät ja parvekkeet

Palo ei saa levitä ulkoseinän tai parvekkeen kautta palo-osastosta toiseen määrätyn ajan kuluessa.

Lasitetuilla parvekkeilla palon leviämistä parvekkeelta toiseen ja viereiseen palo-osastoon on rajoitettava. Yli 2-kerroksisen rakennuksen lasitetun parvekkeen parvekelaatan osastoivuusvaatimus on EI 30, kuitenkin vähäiset tiivistävät osat ja läpiviennit voivat olla E 15 -luokkaa. Jos vierekkäisten lasitettujen parvekkeiden vastakkaisten seinien välinen vapaa väli tai seinän etäisyys viereisen palo-osaston ikkunaan on alle kaksi metriä, on kyseisen seinän oltava luokkaa EI 15.

4 luku

Palon kehittymisen rajoittaminen

22 §
Yleiset vaatimukset

Rakennuksessa käytettävät tarvikkeet eivät saa myötävaikuttaa palon kehittymiseen vaaraa aiheuttavalla tavalla.

23 §
Sisäpuoliset pinnat

Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 7.

Luokkavaatimukset eivät koske pinta-alaltaan vähäisiä rakennusosia, kuten tavanomaisia ovia, ikkunoita, kiinnityspintoja, käsijohteita, jalkalistoja, saumalautoja ja levyjen välisiä saumoja. Vaatimukset eivät myöskään koske enintään 2-kerroksisen rakennuksen palkkeja ja pilareita, jotka täyttävät R 30 ja D-s2, d2 -luokkavaatimukset.

Pinnat voi olla päällystetty luokittelemattomalla tasoite-, silote- ja maalikerroksella tai tapetilla, joka ei olennaisesti vaikuta pinnalta edellytetyn luokan ominaisuuksiin.

Pinnoille voidaan hyväksyä yhtä pääluokkaa lievemmät vaatimukset, jos osaston käyttötarkoitukseen nähden syttymisen tai palon leviämisen vaara on tavanomaista vähäisempi. Edellä mainittu ei kuitenkaan koske sisäisiä käytäviä, uloskäytäviä eikä sellaisia tiloja, joissa vaatimuksena on D-s2, d2 -luokka.

Taulukko 7. Sisäpuolisten pintojen luokkavaatimukset

KäyttötarkoitusPintaRakennuksen paloluokka
P1P2P3
Asunnotseinät ja katotD-s2, d2 1)D-s2, d2 4)D-s2, d2 1)
Majoitustilatseinät ja katotD-s2, d2B-s1, d0 4) 2)(C-s2, d1* 4) 2))D-s2, d2
Hoitolaitostilatseinät ja katotB-s1, d0B-s1, d0 4)D-s2, d2
lattiatDFL-s1DFL-s1
Kokoontumis- ja liiketilat
– enintään 300 m2 palo-osasto: ravintolat, myymälät, koulut, liikuntahallit, teatterit, kirkot, päiväkodit ja päivähoitolaitoksetseinät ja katotD-s2, d2D-s2, d2 4)D-s2, d2
– yli 300 m2 palo-osasto: ravintolat, koulut, liikuntahallit, teatterit, kirkot, päiväkodit ja päivähoitolaitoksetseinät ja katotC-s2, d1 (D-s2, d2*)C-s2, d1 4)(D-s2, d2* 4))D-s2, d2
– yli 300 m2 palo-osasto: myymälät, näyttelyhallit ja kirjastotseinät ja katotB-s1, d0(C-s2, d1*)B-s1, d0 4) (C-s2, d1* 4))B-s1, d0(C-s2, d1*)
lattiatDFL-s1DFL-s1
Työpaikkatilatseinät ja katotD-s2, d2 1)B-s1, d0 4) 2) (D-s2, d2* 4))D-s2, d2 1)
Tuotanto- ja varastotilat
– palovaarallisuusluokka 1seinätD-s2, d2D-s2, d2 4)D-s2, d2
katotD-s2, d2B-s1, d0D-s2, d2
lattiatDFL-s1DFL-s1
– palovaarallisuusluokka 2seinät ja katotB-s1, d0B-s1, d0B-s1, d0
lattiatA2FL-s1A2FL-s1A2FL-s1
Autokorjaamot ja -huoltamot, autosuojatseinät ja katotB-s1, d0B-s1, d0B-s1, d0 5)
lattiatA2FL-s1A2FL-s1A2FL-s1
Ullakot ja yläpohjan ontelot
– ullakot sekä yläpohjan ontelot, jotka on osastoitu alapuolisesta tilastaullakon tai ontelon sisäpinnatD-s2, d2 1)D-s2, d2 1)
– asuinrakennuksen irtaimiston säilytystä tai pyykinkuivausta varten tarkoitettu ullakkolattiatDFL-s1DFL-s1DFL-s1
– yläpohjan ontelot, joita ei ole osastoitu alapuolisesta tilasta. Vaatimus ei koske lämmöneristeen tuuletusuria.ontelon sisäpinnatB-s1, d0 1)B-s1, d0 1)
Kellaritseinät ja katotC-s2, d1B-s1, d0D-s2, d2
lattiatDFL-s1DFL-s1DFL-s1
Teknisen huollon tilatseinät ja katotB-s1, d0B-s1, d0 4)B-s1, d0
lattiatDFL-s1DFL-s1DFL-s1
Kattilahuoneet, syöttöhuoneet ja nestemäisen polttoaineen varastotseinät ja katotB-s1, d0B-s1, d0 4)B-s1, d0
lattiatA2FL-s1A2FL-s1A2FL-s1
Kiinteän polttoaineen varastotseinät ja katotB-s1, d0B-s1, d0 4)D-s2, d2
lattiatA2FL-s1A2FL-s1
Uloskäytävät ja palosulutseinät ja katotA2-s1, d0 3)A2-s1, d0 3)B-s1, d0
lattiatDFL-s1DFL-s1DFL-s1
Sisäiset käytävät majoitus ja työpaikkatiloissaseinät ja katotB-s1, d0B-s1, d0 4)B-s1, d0
lattiatDFL-s1DFL-s1DFL-s1
Saunat ja kylpyhuonetilatseinät ja katotD-s2, d2D-s2, d2D-s2, d2
Taulukon vaatimuksia sovelletaan myös putkien, ilmakanavien tai niiden eristeiden pintoihin, jollei näiden määrä ole vähäinen. Putkimaisten eristeiden osalta taulukon arvoja sovelletaan siten, että seiniä ja kattoja koskien paloon osallistumista kuvaavan luokan merkintään lisätään alaindeksi L. Savun tuottoa sekä palavaa pisarointia koskevat lisämääreet pysyvät samoina.
1) Vähäisiä osia pinnoista voidaan verhota tarvikkeilla, jotka eivät täytä vaatimusta.
2) Vähäisiä osia seinäpinnoista voidaan verhota D-s2, d2 -luokan tarvikkeilla. Koskee myös suojaverhottuja seiniä.
3) Vähäisten rakennusosien pintojen luokkavaatimus on B-s1, d0.
4) Kun suojaverhous vaaditaan, pintaluokkavaatimus määräytyy suojaverhouksen tarvikeluokkavaatimuksen mukaan.
5) Enintään 1 000 neliömetrin erillisessä autosuojassa ja rakennuksen osana olevassa enintään 60 neliömetrin autosuojassa luokkavaatimus on kellarikerrosta lukuun ottamatta D-s2, d2.
* Kun tila on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla
- ei vaatimusta
24 §
Sisäpintojen suojaverhoukset

P2-paloluokan 1–2-kerroksisen rakennuksen sisäpuolisten seinä- ja kattopintojen on oltava varustettuja vähintään B-s1, d0 -luokan tarvikkeista tehdyllä K2 10 -luokan suojaverhouksella. Suojaverhousta ei kuitenkaan edellytetä:

1) jos lämmöneristeet ovat eristävältä osaltaan vähintään B-s1, d0 -luokkaa;

2) seinältä, jonka sisä- ja ulkopinnan muodostava rakennustuote liitoksineen täyttää sisäpinnan osalta B-s1, d0 -luokkavaatimuksen ja rakennusosana EI 15 -luokkavaatimuksen. Edellä mainittu ei koske asuntoja, majoitustiloja ja hoitolaitoksia;

3) ullakottoman 1-kerroksisen tuotanto- tai varastorakennuksen seinältä, joka sisäpinnan osalta täyttää B-s1, d0 -luokkavaatimuksen, pois lukien uloskäytävät;

4) ullakottoman 1-kerroksisen palovaarallisuusluokkaan 1 kuuluvan tuotanto- tai varastorakennuksen yläpohjalta, jonka sisä- ja ulkopinnan muodostava rakennustuote liitoksineen täyttää sisäpinnan osalta B-s1, d0 -luokkavaatimuksen ja rakennusosana REI 15 -luokkavaatimuksen;

5) ullakottoman 1-kerroksisen palovaarallisuusluokkaan 1 kuuluvan tuotanto- tai varastorakennuksen ei-kantavalta sisäkatolta, jonka ala- ja yläpinnan muodostava rakennustuote liitoksineen täyttää alapinnan osalta B-s1, d0 -luokkavaatimuksen ja rakennusosana EI 15 -luokkavaatimuksen;

6) asunnon pinnoilta, jos lämmöneristeet ovat eristävältä osaltaan vähintään D-s2, d2-luokkaa;

7) palkeilta ja pilareilta, jotka täyttävät R 30 - ja D-s2, d2 -luokkavaatimukset.

P2-paloluokan yli 2-kerroksisen rakennuksen uloskäytävän pintojen, porrastasanteiden ja portaiden ylä- ja etupintaa lukuun ottamatta, sekä palosulun pintojen on oltava varustettuja vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K210 -luokan suojaverhouksella. Suojaverhousta ei kuitenkaan edellytetä vähäisiltä rakennusosilta, tai rakennusosilta, jotka on tehty vähäisiä rakenteen osia lukuun ottamatta vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista.

P2-paloluokan yli 2-kerroksisen rakennuksen sisäpuolisten pintojen, pois lukien uloskäytävän ja palosulun pinnat, on oltava varustettuja vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K2 30 -luokan suojaverhouksella. Suojaverhousta ei kuitenkaan edellytetä rakennusosilta, jotka on tehty vähäisiä rakenteen osia lukuun ottamatta vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista eikä palo-osaston ei-kantavilta sisäisiltä väliseiniltä. Suojaverhousta ei myöskään edellytetä seinän tai katon pinnoilta, kun niiden yhteenlaskettu osuus palo-osaston kantavien -, osastoivien - ja ulkoseinien sekä katon kokonaispinta-alasta on:

1) enintään 20 prosenttia;

2) yli 20 prosenttia, mutta enintään 80 prosenttia ja kantavien ja osastoivien rakennusosien palonkestävyysaikaa on pidennetty 30 minuutilla;

3) yli 80 prosenttia ja kantavien ja osastoivien rakennusosien palonkestävyysaikaa on pidennetty 60 minuutilla.

Kuitenkin P2-paloluokan 3–4-kerroksisen asuinrakennuksen, jonka korkeus on enintään 14 metriä, sisäpuoliset pinnat voivat olla varustettuja vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K2 10 -luokan suojaverhouksella, kun pinnat suojaverhotaan kokonaisuudessaan.

P1-paloluokan yli 2-kerroksisen asuinrakennuksen kerrosten, joiden runkorakenne ei ole vähintään A2-s1, d0 -luokkaa, sisäpuolisten pintojen on oltava varustettuja vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista tehdyllä vähintään K230 -luokan suojaverhouksella. Edellä mainittu ei koske palo-osaston ei-kantavia sisäisiä väliseiniä.

25 §
Ulkoseinän yleiset vaatimukset

P1-paloluokan rakennuksen ulkoseinän on oltava pääosin rakennettu vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista.

Yli 2-kerroksisen P2-paloluokan rakennuksen ja yli 56 metriä korkean P1-paloluokan rakennuksen lämmöneristeen ja muun täytteen on oltava vähintään A2-s1, d0 -luokkaa.

Enintään 56 metriä korkeassa P1-paloluokan rakennuksessa voidaan käyttää lämmöneristettä, joka eristävältä osaltaan täyttää B-s1, d0 -luokan vaatimukset tai lämmöneriste on suojattu ja sijoitettu niin, että palon leviäminen eristeeseen on rajoitettu ajan, joka on rakennuksen sisäpuolelta ja aukkojen pielien osalta vähintään puolet tilan osastoivien rakennusosien palonkestävyysaikavaatimuksesta. Lämmöneriste, joka ei eristävältä osaltaan täytä D-s2, d2 -luokan vaatimusta, on katkaistava enintään kahden kerroksen välein 28 metrin korkeuteen saakka ja tämän jälkeen kerroksen välein tarvikkeella, joka rajoittaa palon leviämisen etenemisen lämmöneristeessä.

Enintään 56 metriä korkean P1-paloluokan rakennuksen kantamattoman ulkoseinän runko voi olla D-s2, d2 -luokan tarvikkeesta.

Enintään 56 metriä korkean rakennuksen ulkoseinärakenteen toimivuus palotilanteessa voidaan osoittaa myös täyden mittakaavan kokeella.

26 §
Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusvälin pintojen luokkavaatimukset

Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusvälin pintojen luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 8.

Pinnat voivat olla päällystettyjä luokittelemattomin tasoite-, silote- ja maalikerroksin, jotka eivät olennaisesti vaikuta pinnalta edellytetyn luokan ominaisuuksiin.

Taulukko 8. Ulkoseinän ulkopinnan ja tuuletusvälin pintojen luokkavaatimukset

Käyttötarkoitus ja paloluokkaUlkoseinän ulkopintaTuuletusvälin ulkopintaTuuletusvälin sisäpintaEhdot luokkien käytölle
Yli 56 m korkea rakennusA2-s1, d0A2-s1, d0A2-s1, d0
P1-paloluokan enintään 56 m korkea rakennus, yleensäB-s1, d0B-s1, d0B-s1, d01)
Enintään 28 m korkea asuin- ja työpaikkarakennus, yleensäB-s2, d0B-s2, d0B-s1, d06)
– asuinrakennus, kun korjaus- ja muutostyössä on käytetty lisälämmöneristystä, joka ei täytä eristävältä osaltaan B-s1, d0 -vaatimusta ja jonka paksuus on enintään 100 mmB-s2, d0B-s2, d0B-s1, d07)
– ulkoseinän ulkopinnan osa mikäli osaa ympäröivät rakenteet suojaavat seinäpintaa palon leviämiseltäD-s2, d2D-s2, d2B-s1, d06)
– asuinrakennus, ylin kerrosD-s2, d2D-s2, d2A2-s1, d06) 4)
Yli 14 m ja enintään 28 m korkea asuin- ja työpaikkarakennusD-s2, d2 *D-s2, d2 *B-s1, d0*1) 2) 3) 4) 5)
Enintään 14 m korkea asuin- ja työpaikkarakennusD-s2, d2D-s2, d2B-s1, d01) 2) 3) 4)
1–2-kerroksinen ja enintään 28 m korkea tuotanto- tai varastorakennus sekä kokoontumis- ja liikerakennusD-s2, d2D-s2, d2B-s1, d03) 4) 5) 6) 8)
P2-paloluokan rakennus
Yli 2-kerroksinen ja enintään 28 m korkea rakennus, yleensäB-s2, d0 *B-s2, d0 *K2 10, A2-s1, d0*
– asuin-, majoitus- ja työpaikkarakennus sekä kokoontumis- ja liikerakennusD-s2, d2 *D-s2, d2 *K2 10, A2-s1, d0*2) 3) 4) 5)
Yli 2-kerroksinen ja enintään 14 m korkea asuinrakennus, jonka kellari ja kerrokset kuuluvat asuinnoittain samaan asuinhuoneistoonD-s2, d2D-s2, d2B-s1, d02) 3) 4)
Enintään kaksikerroksinen rakennus, yleensäD-s2, d2D-s2, d2D-s2, d2
– hoitolaitoksetB-s2, d0 (D-s2, d2 *)3)B-s2, d0 (D-s2, d2 *)3)B-s1, d0
P3-paloluokan rakennusD-s2, d2D-s2, d2ei vaatimusta
Parvekkeissa noudatetaan ulkoseinän ulkopinnan vaatimuksia. Kuitenkin enintään 28 metriä korkean rakennuksen varatiekäyttöön suunnitellun parvekkeen pintojen vaatimus, pois lukien lattiat, on B-s2, d0. Edellä mainitusta poiketen, P2-paloluokan yli 2-kerroksisen rakennuksen parvekkeen palkit ja pilarit voivat olla D-s2, d2 -luokkaa, jos parveke on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Vaatimukset eivät koske vähäisiä pintoja, kuten käsijohteita.
Avoimen luhtikäytävän osalta noudatetaan uloskäytävälle asetettuja vaatimuksia. Kuitenkin 2-kerroksisen P2-paloluokan rakennuksen luhtikäytävän seinät ja pilarit voivat olla D-s2, d2 -luokkaa. Yli 2-kerroksisen P2-paloluokan rakennuksen luhtikäytävän palkit ja pilarit voivat olla D-s2, d2 -luokkaa, jos luhtikäytävä on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla. Vaatimukset eivät koske vähäisiä pintoja, kuten käsijohteita.
Julkisivuverhoilun kiinnitystarvikkeet voivat vähäisessä määrin olla D-s2, d2 -luokkaa enintään 28 m korkeassa rakennuksessa.
1) Jos lämmöneriste ei eristävältä osaltaan täytä B-s1, d0-vaatimusta, ulkopinnan pintarakenteiden on suojattava eristettä palolta niin, että suojaus vastaa EI 30 rakennusosaa tai tuuletusvälin sisäpinta on varustettava K2 30, A2-s1, d0 suojaverhouksella.
2) Lukuun ottamatta ensimmäistä kerrosta ja varateiden ylä- ja alapuolella olevia pintoja, joiden osallistuminen paloon voi vaarantaa varatien käytön.
3) Palon leviämisen tuuletusvälissä on oltava rajoitettu kerroksittain ja palon leviäminen vaakasuunnassa osastoidun porrashuoneen ulkoseinän tuuletusväliin on oltava estetty.
4) Palon leviämistä julkisivusta ullakkoon ja yläpohjaan on rajoitettava niin, että se vastaa EI 30-rakennusosaa.
5) Julkisivurakenteen laajojen osien putoamista palon sattuessa on rajoitettava.
6) Jos lämmöneriste ei eristävältä osaltaan täytä B-s1, d0-vaatimusta, ulkopinnan pintarakenteiden on suojattava eristettä palolta niin, että suojaus vastaa EI 15 rakennusosaa tai tuuletusvälin sisäpinta on varustettava K210, A2-s1, d0 suojaverhouksella.
7) 25 §:n mukaista eristekerroksen katkaisua vaakasuunnassa ei edellytetä, jos huomautuksen 6) vaatimukset täyttyvät.
8) Ulkoseinän ikkunoineen ja muine aukkoineen on täytettävä EI 30 vaatimus.
* Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.
27 §
Yläpohjan vaatimukset

Yli 2-kerroksisen P2-paloluokan rakennuksen ja yli 56 metriä korkean P1-paloluokan rakennuksen lämmöneristeen ja muun täytteen on oltava vähintään A2-s1, d0 -luokkaa.

Enintään 56 metriä korkeassa P1-paloluokan rakennuksessa voidaan käyttää lämmöneristettä, joka eristävältä osaltaan täyttää B-s1, d0 -luokan vaatimukset tai lämmöneriste on suojattu ja sijoitettu niin, että palon leviäminen eristeeseen on rajoitettu ajan, joka on rakennuksen sisäpuolelta ja aukkojen pielien osalta vähintään tilan osastoivien rakennusosien palonkestävyysaikavaatimus. Edellä mainitusta poiketen kuitenkin riittää, että palon leviäminen eristeeseen on rajoitettu ajan, joka on vähintään puolet tilan osastoivien rakennusosien palonkestävyysaikavaatimuksesta:

1) 1–2-kerroksisessa ullakottomassa rakennuksessa;

2) enintään 28 metriä korkeassa rakennuksessa, jos lämmöneriste eristävältä osaltaan täyttää D-s2, d2 -luokan vaatimuksen.

Läpiviennit ja muut asennukset on toteutettava siten, ettei lämmöneristeiden suojaus niiden johdosta olennaisesti heikkene.

28 §
Kate

Kate ei saa syttyä helposti naapurirakennuksen palosta.

Palo ei saa levitä katteessa eikä sen alustassa vaaraa aiheuttavalla tavalla.

Katteen on oltava BROOF(t2)-luokkaa. BROOF(t2)-luokkaan kuulumaton kate voidaan kuitenkin hyväksyä erilliseen tulisijattomaan rakennukseen tai erityistapauksessa muuhunkin rakennukseen, jos tästä ei aiheudu aluepalon vaaraa.

Suuret kattopinnat on jaettava enintään 2 400 neliömetrin osiin. Vaatimus ei koske tapauksia, joissa katteen alusta on vähintään A2-s1, d0 -luokkaa tai muita ratkaisuja, joiden paloturvallisuustasoa voidaan pitää hyväksyttävänä.

5 luku

Palon leviämisen estäminen naapurirakennukseen

29 §
Rakennusten välinen etäisyys

Palon leviäminen rakennuksesta toiseen ei saa vaarantaa henkilöturvallisuutta eikä aiheuttaa kohtuuttomana pidettäviä taloudellisia eikä yhteiskunnallisia menetyksiä.

Naapuritonteilla tai -rakennuspaikoilla olevien rakennusten (naapurirakennus) välisen etäisyyden on oltava sellainen, että palo ei leviä helposti rakennuksesta toiseen ja että aluepalon vaara jää vähäiseksi.

Jos naapurirakennusten välinen etäisyys on alle 8 metriä, on rakenteellisin tai muilla keinoin huolehdittava palon leviämisen rajoittamisesta.

30 §
Palomuuri

Mikäli rakennetaan niin lähelle toista rakennusta, että palon leviäminen on ilmeistä, taikka kiinni toiseen rakennukseen, on käytettävä palomuuria.

P0- ja P1-paloluokan rakennuksessa ja yli 14 metriä korkeassa P2-paloluokan rakennuksessa palomuuri on tehtävä A1-luokan tarvikkeista ja siinä olevat ovet on tehtävä vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista.

Palomuurissa olevan oven tai vastaavan rakennusosan palonkestävyysajan on oltava vähintään sama kuin palomuurilta vaadittu palonkestävyysaika.

Palomuurin luokkavaatimuksiin sovelletaan taulukkoa 9.

Taulukko 9. Palomuurin luokkavaatimukset

Rakennuksen paloluokkaP0 ja P1P2P3
Palokuorma MJ/m2yli 1 200600–1 200alle 600
EI-M 240EI-M 180EI-M 120EI-M 120EI-M 60 1)
1) Vaatimuksen EI-M 60 voi korvata osastoinnilla, jos rakennusten vastakkain olevat ulkoseinät täyttävät EI 60 -luokan vaatimuksen sisäpuolista paloa vastaan.

6 luku

Poistuminen palon sattuessa

31 §
Yleiset vaatimukset

Rakennuksesta on voitava poistua turvallisesti tulipalossa.

Rakennuksessa on oltava riittävästi sopivasti sijoitettuja, tarpeeksi väljiä ja helppokulkuisia uloskäytäviä niin, että poistumisaika rakennuksesta ei ole vaaraa aiheuttavan pitkä.

Uloskäytävän on johdettava ulos maan pinnalle tai muulle palon sattuessa turvalliselle paikalle.

Uloskäytävää tai palosulkua ei saa rakentaa sellaisista tarvikkeista tai rakennusosista eikä niihin saa sijoittaa laitteita tai asennuksia, jotka lisäävät palokuormaa tavalla, jota ei voi pitää hyväksyttävänä tai jotka savunmuodostuksensa takia vaarantavat henkilöturvallisuutta.

32 §
Kulkureitin enimmäispituus lähimpään uloskäytävään

Kulkureitin pituus lähimpään uloskäytävään ei saa olla vaaraa aiheuttavan pitkä.

Kulkureitin enimmäispituuteen lähimpään uloskäytävään poistumisalueen käyttötarkoituksen perusteella sovelletaan taulukkoa 10.

Etäisyys poistumisalueen kustakin kohdasta uloskäytävään voidaan määrittää lyhintä kulkukelpoista reittiä pitkin. Jos kulkureitit kahteen erilliseen uloskäytävään osittain yhtyvät, yhteisen osan pituus on laskettava kaksinkertaisena. Kulkureitin pituutta laskettaessa on otettava huomioon kulkureitillä olevat tasoerot.

Taulukko 10. Kulkureitin enimmäispituus lähimpään uloskäytävään (metriä)

Poistumisalueen käyttötarkoitusYleensäPoistumisalue on varustettu savuilmaisuun perustuvalla paloilmoittimella tai automaattisella sammutuslaitteistollaPoistumisalue on varustettu savuilmaisuun perustuvalla paloilmoittimella ja automaattisella sammutuslaitteistolla
Poistumisalue, josta on vain yksi uloskäytävä30 m 1) 2)30 m 1)30 m 1)
Hoitolaitosten yöpymistilat30 m30 m30 m
Majoitustilat, hoitolaitosten muut tilat sekä myymälät30 m40–50 m 3)45–60 m 3)
Muut tilat45 m 2)50–60 m 3)60–70 m 3)
1) Etäisyyksiä voidaan ylittää 20 prosentilla maanpinnan tasolla olevassa kerroksessa, jos poistuminen hätätilanteessa on mahdollista helposti avattavien ikkunoiden kautta.
2) Rakennusvalvontaviranomainen voi perustellusta syystä edellyttää pienempiä kulkureitin enimmäispituuksia silloin, kun tilan erityisestä käytöstä johtuva poikkeuksellinen riski palon nopeaan syttymiseen ja leviämiseen voi vaarantaa turvallisen poistumisen.
3) Alaraja vastaa enintään kolmen metrin keskimääräistä huonekorkeutta ja yläraja yli 10 metrin keskimääräistä huonekorkeutta. Väliarvot interpoloidaan lineaarisesti.
33 §
Uloskäytävien lukumäärä

Rakennuksen jokaiselta poistumisalueelta, jossa muutoin kuin tilapäisesti oleskelee tai työskentelee henkilöitä, on oltava vähintään taulukon 11 mukainen lukumäärä toisistaan riippumattomia, erillisiä ja tarkoitukseen sopivia uloskäytäviä.

Taulukko 11. Uloskäytävien vähimmäislukumäärä ja uloskäytävän tyyppi

Ylimmän kerroksen lattian etäisyys sitä palvelevan porrashuoneen sisäänkäyntitasosta (m)Poistumisalueen käyttötarkoitusUloskäytävien lukumäärä, vähintään
Osastoitu tai käynti turvalliselle paikalle 1)Palolta suojattuPalolta ja savulta suojattu
Enintään 24Yleensä2
– asunto, alle 300 m2:n työpaikkatila tai alle 300 m2:n tuotanto- tai varastotila1 v
– asunto, alle 300 m2:n työpaikkatila tai alle 300 m2:n tuotanto- tai varastotila1 *
Yli 24 ja enintään 38Yleensä2
– asunto tai alle 300 m2:n työpaikkatila1 *
Yli 38 ja enintään 52Yleensä2
– asunto tai alle 300 m2:n työpaikkatila1 *
Yli 52Yleensä1*1 *
1) Turvallisella paikalla tarkoitetaan käyntiä suoraan ulos tai muulle turvalliselle paikalle.
v Poistumisalue on varustettu tarkoitukseen sopivalla varatiellä.
* Rakennus on varustettu tarkoitukseen sopivalla automaattisella sammutuslaitteistolla.

Yhtä uloskäytävää voidaan pitää riittävänä, jos tästä ei ole vaaraa henkilöturvallisuudelle, myös yksikerroksisessa:

1) majoitusrakennuksessa, jonka huoneisiin kuljetaan suoraan ulkoa;

2) enintään kymmenelle hoidettavalle tarkoitetussa hoitolaitoksessa;

3) pienessä kokoontumis- ja liiketilassa.

Poistumisalueilta on henkilöturvallisuuden niin vaatiessa oltava varatie.

Palomuurin erottamien rakennuksen osien uloskäytävät on rakennettava erillisiksi niin, ettei palomuurissa mahdollisesti olevaa ovea ole tarpeen käyttää palotilanteessa.

34 §
Uloskäytävän mitat

Uloskäytävän vähimmäisleveys on laskettava uloskäytävän kautta poistuvien henkilöiden lukumäärän perusteella. Poistumisalueen henkilömäärä voidaan jakaa eri uloskäytävien osalle ja uloskäytävien leveydet lasketaan yhteen.

Henkilömääränä on käytettävä suurinta poistumisalueelle suunniteltua henkilömäärää. Jos samaan uloskäytävään liittyy useita poistumisalueita, uloskäytävän leveys on mitoitettava henkilömäärältään suurimman poistumisalueen mukaan.

Uloskäytävän leveyden on oltava vähintään 1 200 millimetriä ja uloskäytävän korkeuden on oltava vähintään 2 100 millimetriä. Edellä mainitusta poiketen, kuitenkin:

1) poistumisalueella, jonka henkilömäärä on enintään 60, voi toinen uloskäytävä olla vähintään 900 millimetrin levyinen;

2) enintään kaksikerroksisessa asuinrakennuksessa voi olla yksi vähintään 900 millimetrin levyinen uloskäytävä;

3) jos olemassa olevan rakennuksen uloskäytävään asennetaan hissi tai muu tasonvaihtolaite, voi asunnon uloskäytävä olla vähintään 850 millimetrin levyinen.

Henkilömäärän ylittäessä 120 uloskäytävien yhteenlaskettu vähimmäisleveys lasketaan lisäämällä 1 200 millimetriin 400 millimetriä kutakin seuraavaa 60 henkilöä kohden.

Uloskäytävään johtavan sisäisen käytävän leveys määrätään kuten uloskäytävän leveys käytävää kulkevan henkilömäärän mukaan.

35 §
Poistumiseen käytettävät ovet

Uloskäytävään johtavien ja huoneista sisäiseen käytävään johtavien ovien määrän ja leveyden on mahdollistettava niitä käyttävien henkilöiden poistuminen.

Uloskäytävien ja niihin johtavien tilojen ovien tulee olla hätätilanteessa helposti avattavissa. Ovien on avauduttava poistumissuuntaan jos kyseessä on asunnon kerrostaso-ovi tai oven kautta poistuvien henkilöiden määrä on yli 60.

36 §
Poistumisaikalaskelma

Henkilöturvallisuuden kannalta vaativiin kohteisiin, joissa poistumisturvallisuuden riskit johtuvat tilojen käyttötarkoituksesta tai sijainnista ja henkilöiden rajoitetusta tai alentuneesta toimintakyvystä, voi rakennusvalvontaviranomainen edellyttää tehtäväksi kohdekohtaisen poistumisaikalaskelman osana MRL 117 b §:n mukaista turvallisuusselvitystä.

Poistumisaikalaskelma voidaan edellyttää tehtäväksi myös muihin kohteisiin, jos niiden suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet voivat vaarantaa henkilöturvallisuutta.

37 §
Turvallisuusselvitys

MRL:n 117 b §:n mukaisessa turvallisuusselvityksessä on esitettävä:

a) kauanko keskimäärin kestää henkilöiden poistuminen omatoimisesti tai tilan käyttötarkoitus huomioon ottaen avustetusti palo-osastosta ja palo-osaston osista (huoneittain osiin jaettu palo-osasto),

b) arvio siitä, kauanko kestää vaaraa aiheutuvien olosuhteiden muodostuminen huoneessa ja palo-osastossa, ja

c) arvio siitä, riittääkö aika poistumiseen tai pelastamiseen vaaraa aiheuttavista olosuhteista.

Jos arvioitu aika ei riitä poistumiseen tai pelastamiseen vaaraa aiheuttavista olosuhteista, rakennushankkeeseen ryhtyvän on määritettävä rakenteelliset tai muut välttämättömät toimenpiteet henkilöturvallisuuden kannalta tarvittavan turvallisuustason saavuttamiseksi.

Jos rakennuksen sijainti, suuri koko tai poikkeukselliset olosuhteet erityisesti vaarantavat henkilöturvallisuutta, rakennusvalvontaviranomainen voi perustelluista syistä edellyttää, että rakennus varustetaan tarpeellisilta osin paloturvallisuutta parantavilla laitteistoilla tai järjestelyillä.

7 luku

Palotekniset laitteistot

38 §
Palovaroitin ja paloilmoitin

Asuntojen, majoitustilojen, hoitolaitosten, päivähoitolaitosten, päiväkotien ja muiden varhaiskasvatuksen tilojen sekä koulujen on oltava varustettu tarkoituksenmukaisella laitteistolla, joka varhaisessa vaiheessa ilmoittaa alkavasta palosta.

Rakennuksen varustamiseen laitteistolla, joka varhaisessa vaiheessa ilmoittaa alkavasta palosta, sovelletaan taulukkoa 12.

Taulukko 12. Tiloissa edellytetyt palosta ilmoittavat laitteistot

TilaPaikkamääräSähköverkkoon kytketty palovaroitinPaloilmoitinHätäkeskukseen kytketty paloilmoitin
Asunnot, jotka on kytketty sähköverkkoonEi rajoitettux
MajoitustilatEnintään 50 majoituspaikkaax
Yli 50 majoituspaikkaax
Hoitolaitokset, yleensäxEnintään 25 vuodepaikkaax
Yli 25 vuodepaikkaax
– ympärivuorokautisen käytön päiväkoditxEnintään 50 vuodepaikkaax
Yli 50 vuodepaikkaax
PäivähoitolaitoksetEi rajoitettux
Päiväkodit ja muut varhaiskasvatuksen tilatEnintään 150 hoidettavaax
Yli 150 hoidettavaax
KoulutEnintään 250 oppilastax
251–500 oppilastax
Yli 500 oppilastax
39 §
Automaattinen sammutuslaitteisto

Tarkoitukseen sopiva ja hätäkeskukseen kytketty automaattinen sammutuslaitteisto on oltava:

1) P2-paloluokan yli 2-kerroksisessa rakennuksessa mukaan luettuna parvekkeet, jotka on suunniteltu käytettäväksi varateinä. Vaatimus ei koske yli 2-kerroksista P2-paloluokan asuinrakennusta, jonka kaikki kerrokset kuuluvat asunnoittain samaan huoneistoon ja rakennuksen korkeus on enintään 14 metriä;

2) useampaa kuin yhtä poistumisaluetta palvelevassa uloskäytävässä P2-paloluokan yli 2-kerroksisessa rakennuksessa. Automaattista sammutuslaitteistoa ei kuitenkaan edellytetä, jos uloskäytävän kantavat ja osastoivat rakenteet sekä porrassyöksyt ja -tasanteet, kerrostasojen ja portaiden yläpintaa ja vähäisiä asennuksia lukuun ottamatta, ovat tehty vähintään A2-s1, d0 -luokan tarvikkeista;

3) yli 2-kerroksisessa P1-paloluokan rakennuksessa, jonka korkeus on yli 56 metriä.

8 luku

Sammutus- ja pelastustehtävien järjestely

40 §
Pelastus- ja sammutustyön edellytykset

Palon sammuttamisen ja henkilöiden pelastamisen edellytykset rakennuksessa ja sen läheisyydessä on otettava suunnittelussa huomioon.

Palo- ja pelastuskalustolla on oltava mahdollisuus päästä riittävän lähelle rakennusta (pelastustie).

Ullakon jokaiseen palo-osastoon on oltava pääsy sammutustyötä varten. Jos rakennuksen korkeus on enintään 28 metriä, edellytetään pääsy ullakon palo-osastoon ulkokautta.

Sammutusreittien kellarikerroksiin on oltava sellaiset, että kellarikerroksiin päästään maanpinnan tasolta kulkematta kerroksien uloskäytävien kautta. Sammutusreitin vähimmäisleveys on 900 millimetriä. Kuitenkin, jos olemassa olevan rakennuksen uloskäytävään asennetaan hissi tai muu tasonvaihtolaite, voi sammutusreitin leveys olla vähintään 850 millimetriä. Yhteen asuntoon liittyvään kellariin ei tarvitse olla erillistä sammutusreittiä.

Kellarikerrosten sammutusreitti ei saa olla yhteydessä palolta ja savulta suojattuun uloskäytävään. Palolta suojattuun uloskäytävään voi olla yhteys palosulun kautta ja osastoituun uloskäytävään osastoivan oven kautta.

41 §
Pelastus- ja sammutustyössä käytettävä hissi

Hissiä on voitava käyttää pelastus- ja sammutustyössä (palomieshissi):

1) sisäänkäyntitason yläpuolisissa tiloissa, kun ylimmän kerroksen lattian etäisyys ylittää 38 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta;

2) sisäänkäyntitason alapuolisissa tiloissa, kun kellarikerroksen lattian etäisyys ylittää 14 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta ja kyseisen kellarikerroksen poistumisalueen pinta-ala on yli 800 neliömetriä.

Hissikorin on oltava sisämitoiltaan paarikuljetukseen soveltuva.

42 §
Savunpoisto

Sammutus- ja pelastustoiminnan tehostamiseksi rakennukseen on suunniteltava ja rakennettava sen eri tiloihin soveltuva mahdollisuus savunpoistoon.

Osastoidusta uloskäytävästä ja osastoidusta hissikuilusta on järjestettävä mahdollisuus savunpoistoon sekä korvaavan ilman virtaamiseen.

Kellarikerroksen tiloista on oltava savunpoistomahdollisuus niin, ettei osastoituja uloskäytäviä eikä osastoituja sammutusreittejä tarvitse käyttää savunpoistoon.

Jos perustellut syyt sitä vaativat, savunpoisto on järjestettävä erityistoimenpitein kuten savunpoistoluukkujen, savunpoistoikkunoiden, savunpoistopuhaltimien tai huonetilojen yläosassa sijaitsevien helposti avattavien ikkunoiden avulla.

43 §
Kiinteä sammutusvesiputkisto

Rakennus on varustettava tarkoitukseen sopivalla kiinteästi asennetulla sammutusveden siirtämiseen tarkoitetulla putkistolla:

1) sisäänkäyntitason yläpuolisissa tiloissa, kun ylimmän kerroksen lattian etäisyys ylittää 24 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta;

2) sisäänkäyntitason alapuolisissa tiloissa, kun kellarikerroksen lattian etäisyys ylittää 14 metriä rakennuksen sisäänkäyntitasosta.

44 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Tämän asetuksen voimaan tullessa vireillä olevaan hankkeeseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2015/1535/EU (32015L1535); EUVL L 241, 17.9.2015, s. 1

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.