Seurattu SDK 510/2019 saakka.

8.1.2015/4

Valtioneuvoston asetus täydentävien ehtojen hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään Euroopan unionin suorista tuista maataloudelle annetun lain (193/2013) 4 §:n 3 momentin, sellaisena kuin se on laissa 1356/2014, ja eräistä ohjelmaperusteisista viljelijäkorvauksista annetun lain (1360/2014) 4 §:n 5 momentin nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa säädetään yhteisen maatalouspolitiikan rahoituksesta, hallinnoinnista ja seurannasta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 352/78, (EY) N:o 165/94, (EY) N:o 2799/98, (EY) N:o 814/2000, (EY) N:o 1290/2005 ja (EY) N:o 485/2008 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1306/2013, jäljempänä horisontaaliasetus, 94 artiklassa ja liitteessä II tarkoitetuista hyvän maatalouden ja ympäristön vaatimuksista yhteisen maatalouspolitiikan tukijärjestelmissä viljelijöille myönnettäviä suoria tukia koskevista säännöistä ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 637/2008 ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1307/2013, jäljempänä tukiasetus, 4 artiklan 1 kohdan e alakohdassa tarkoitetulla maatalousmaalla.

Tätä asetusta sovelletaan myönnettäessä viljelijälle:

1) tukiasetuksen III osaston 1, 3 ja 5 luvussa sekä IV osaston 1 luvussa tarkoitettuja suoria tukia;

2) Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 1305/2013 28, 29, 31 ja 33 artiklassa tarkoitettuja tukia;

3) maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1559/2001) 6 §:n 2 kohdassa tarkoitettua kasvintuotannon tukea.

2 §
Asetuksen soveltaminen Ahvenanmaan maakunnassa

Tätä asetusta sovelletaan Ahvenanmaan maakunnassa myönnettäessä 1 §:ssä tarkoitettuja tukia, jos asia kuuluu Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) nojalla valtakunnan lainsäädäntövaltaan.

3 §
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) hoidetulla viljelemättömällä pellolla tuotantoon käyttämätöntä kesantopeltoa;

2) kesantopellolla tuotantoon käyttämätöntä peltoa, joka on viher-, sänki- tai avokesantoa;

3) viherkesannolla yksi- tai monivuotisilla riista-, maisema-, mesi-, niitty- tai nurmikasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla, ei kuitenkaan yksinomaan viljalla, öljy- tai valkuaiskasveilla tai näiden kasvien siemenseoksilla, kylvettyä peltoa; (28.12.2018/1312)

4) avokesannolla peltoa, joka on kasvukaudella ilman kasvipeitettä tai sänkeä;

5) sänkikesannolla peltoa, joka on edellisen tai sitä vanhemman kasvukauden viljan, öljykasvien, kuitukasvien, palkokasvien tai siemenmausteiden sängen peittämää ja muokkaamatonta;

6) valtaojalla kaivettua avouomaa, jonka tarkoituksena on kerätä kuivatusalueen piiri-, sarka- ja salaojista tulevat vedet ja yläpuoliselta valuma-alueelta tulevat vedet ja johtaa ne pois kuivatusalueelta sekä peltolohkorekisteriin merkittyä muuta uomaa. (28.5.2015/694)

4 § (4.1.2018/1)
Suojakaistat

Vesistöjen varsilla olevalla maatalousmaalla on noudatettava horisontaaliasetuksen liitteessä II tarkoitettuina suojakaistoina eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1250/2014) 10 §:n 7 momentin tai maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetun Ahvenanmaan maakunnan hallituksen päätöksen (Ålands författningssamling 2016:41) 6 §:n 8 momentin mukaisia lannoitus- ja lannanlevityskieltorajoja.

5 §
Kastelu

Kasteluveden käytössä on noudatettava, mitä vesilain (587/2011) 4 luvussa säädetään veden ottamisesta. Ahvenanmaan maakunnassa on noudatettava maakunnan vesilain (Ålands författningssamling 1996:61) 6 luvussa säädettyä lupamenettelyä.

6 §
Pohjaveden suojelu

Maatilalla on maataloustoiminnassa noudatettava horisontaaliasetuksen liitteessä II tarkoitettuna pohjaveden suojeluna ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:ssä sekä vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) 4 a §:ssä tai Ahvenanmaan maakunnan vesilain 4 luvun 8 §:ssä ja Ahvenanmaan maakunnan vesiasetuksen (Ålands författningssamling 2010:93) 5 §:ssä säädettyä päästökieltoa pohjaveteen.

7 §
Hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyys

Hoidettujen viljelemättömien peltojen on oltava viherkesantoa tai sänkikesantoa ja niiden kasvusto on uusittava tarvittaessa, jollei jäljempänä toisin säädetä. Jos peltolohkolla ei ole ennestään viherkesantoa, se on kylvettävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Jos poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään mainittuna määräpäivänä, kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Poikkeuksellisena sääolosuhteena pidetään tilannetta, jossa pitkään jatkuneiden runsaiden sateiden ja vähäisen haihdunnan vuoksi pellon märkyys on estänyt kylvämisen. Viherkesannon kasvuston kylvössä on käytettävä riittävää määrää siemeniä peittävän kasvuston aikaansaamiseksi. (4.2.2016/117)

Pohjavesialueilla hoidettujen viljelemättömien peltolohkojen on oltava kasvipeitteisiä. Pohjavesialueilla perustettavan uuden hoidetun viljelemättömän pellon siemenseoksen painosta enintään 20 prosenttia voi olla apilan, virnan, sinimailasen, vuohenherneen, mesikän tai muun vastaavan typpeä sitovan kasvin siementä. Viljelijän on merkittävä lohkokohtaisesti muistiin käytetyn siemenseoksen sisältö.

Hoidetulla viljelemättömällä pellolla on estettävä rikkakasvien leviäminen. Rikkakasveja voidaan torjua kemiallisesti vain 8 §:n 1 momentissa ja 10 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa.

8 §
Poikkeukset hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta

Edellä 7 §:ssä säädetystä hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta voidaan poiketa, jos:

1) pellon viljelykuntoa parannetaan torjumalla vaikeasti hävitettäviä rikkakasveja;

2) tehdään lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä;

3) kyseessä on horisontaaliasetuksen 2 artiklan 2 kohdassa tarkoitettu ylivoimainen este tai poikkeuksellinen olosuhde; tai

4) poikkeamiseen on muu erityinen syy.

Lyhytaikaisia kunnostustoimenpiteitä ovat salaojitus, kalkitus, ojien kaivuu ja perkaus sekä muut vastaavat toimenpiteet. Kasvipeitteisyysvaatimuksesta voidaan poiketa vain siinä laajuudessa kuin lyhytaikainen kunnostustoimenpide edellyttää.

Hoidettu viljelemätön pelto voi olla avokesantoa vain 1 momentissa tarkoitetun syyn vuoksi.

Hoidetun viljelemättömän pellon kasvipeitteisyysvaatimuksesta ei voida poiketa, jos kyseessä on ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettava lohko.

9 §
Kesantopellon lannoitus

Avo-, sänki- ja yksivuotista viherkesantoa ei saa lannoittaa. Monivuotista viherkesantoa voidaan lannoittaa ainoastaan perustamisen yhteydessä. Typpilannoitemäärä voi olla enintään 50 prosenttia eräiden maa- ja puutarhataloudesta peräisin olevien päästöjen rajoittamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen 11 §:ssä tarkoitetuista muiden viljojen enimmäislannoitusmääristä.

10 § (4.1.2018/1)
Hoidetun viljelemättömän pellon kasvuston päättäminen

Hoidetun viljelemättömän pellon kasvusto voidaan päättää kemiallisesti tai mekaanisesti 1 päivästä syyskuuta alkaen. Kasvusto voidaan päättää aikaisintaan 15 päivänä heinäkuuta, jos hoidetulle viljelemättömälle pellolle kylvetään nurmikasveja taikka syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja. Hoidetun viljelemättömän pellon mahdollinen muokkaus ja lannoitus on tehtävä tällöin kylvön tai istutuksen yhteydessä.

Jos hoidettu viljelemätön pelto on ilmoitettu tukiasetuksen 46 artiklan 2 kohdan mukaiseksi ekologisen alan kesannoksi, viher- ja sänkikesanto voidaan päättää ja muokata 1 momentista poiketen aikaisintaan 16 päivänä elokuuta, jos alalle kylvetään nurmikasveja taikka syksyllä kylvettäviä tai istutettavia kasveja.

11 § (4.2.2016/117)
Pientareet

Vesistöjen ja valtaojien varsilla olevalle maatalousmaalle on jätettävä vähintään yhden metrin levyinen, muokkaamaton piennar, jolle ei saa levittää lannoitteita eikä kasvinsuojeluaineita. Piennarta ei kuitenkaan tarvitse jättää, jos:

1) maatalousmaan ja vesistön tai valtaojan välillä on metsää, pensaikkoa, tonttimaata, tiealuetta, jouto- tai kitumaata tai muuta aluetta aina vähintään keskimäärin 10 metriä eikä vesi tulvankaan aikana nouse maatalousmaalle;

2) maatalousmaa sijaitsee tulvapenkereen takana ja kuivatusvedet johdetaan pois pumppaamalla tai muulla vastaavalla tavalla.

Pientareilla rikkakasvien pesäketorjunta kasvinsuojeluaineilla on sallittu vaikeissa rikkakasvitapauksissa. Pientareelle on kylvettävä nurmikasvillisuus heti olosuhteiden salliessa, jos:

1) pientareen kasvillisuus vaurioituu tai tuhoutuu talven aikana, rikkakasvien pesäketorjuntaa tehtäessä tai ojien kunnostustyön yhteydessä tai muusta vastaavasta syystä; tai

2) on kyse ensimmäistä kertaa viljelykäyttöön otettavasta lohkosta, jonka pientareella ei ole aikaisempaa nurmikasvillisuutta.

12 § (4.2.2016/117)
Viljellyn maatalousmaan hoito

Viljeltyä peltoa ja pysyvien kasvien alaa on viljeltävä hyvän maatalouskäytännön mukaisesti paikkakunnan olosuhteet huomioon ottaen. Viljelty pelto ja pysyvien kasvien ala on muokattava, lannoitettava ja kylvettävä tai istutettava tarkoituksenmukaisella tavalla niin, että on mahdollista saada aikaan tasainen itäminen ja kasvusto. Viljeltävien kasvilajien ja -lajikkeiden on oltava alueelle soveltuvia ja kylvettävän siemenmäärän on oltava riittävä. Kylvö tai istutus on tehtävä viimeistään 30 päivänä kesäkuuta. Jos kyse on lohkosta, jolla viljellään liitteessä tarkoitettuja puutarhakasveja, riittää, että lohkolle kylvetään esikasvi viimeistään mainittuna määräpäivänä. Jos 7 §:n 1 momentissa tarkoitetut poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen tai istuttamisen viimeistään mainittuna määräpäivänä, kylvö tai istutus on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Jos lohkolle kuitenkin kylvetään tai istutetaan salaattikasveja, kiinankaalia, kukkakaalia, parsakaalia, kyssäkaalia, naurista, pinaattia tai tilliä, esikasviakaan ei tarvitse kylvää määräpäivään mennessä.

Mansikoita, mesimarjoja ja jalomaaraimia viljeltäessä edellytetään, että hehtaarilla on vähintään 15 000 kasvia. Jos mainittuja kasveja viljellään siten, että maanpinnan katteena ei käytetä muovia ja syntyvien rönsytaimien annetaan juurtua emotaimien viereen, taimitiheyden on oltava ensimmäisenä kasvukautena vähintään 11 000 kasvia hehtaarilla. Herukoita ja karviaisia on oltava vähintään 1 200, vadelmia vähintään 2 800, marjatuomipihlajia, marja-aronioita ja tyrnejä vähintään 800, pensasmustikoita vähintään 2 250 ja hedelmäpuita vähintään 400 kasvia hehtaarilla. (4.1.2018/1)

Pysyviä nurmia ja pysyviä laitumia voidaan lannoittaa ja laiduntaa tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarvittaessa niiden kasvuston voi uusia muokkaamalla ja kylvämällä heinä- ja nurmirehukasvien siemeniä. Kylvö on tehtävä viimeistään 1 momentissa säädettynä määräpäivänä. Jos 7 §:n 1 momentissa tarkoitetut poikkeukselliset sääolosuhteet estävät kylvämisen viimeistään mainittuna määräpäivänä, kylvö on tehtävä heti olosuhteiden salliessa. Jos pysyvää laidunta, pysyvää nurmea ja muuta nurmea käytetään laidunnukseen, maanpinnan on säilyttävä pääosin kasvipeitteisenä ja maaperän eroosio saa olla vain vähäistä. Niiton ajankohdassa ja toteuttamisessa on otettava huomioon luonnonvaraisten lintujen ja nisäkkäiden suojelu. (28.12.2018/1312)

Viljelijän on toimittava niin, että korjuu- ja markkinakelpoisen sadon tuottaminen on mahdollista. Viljellyn maatalousmaan kasvinsuojelusta on huolehdittava ja rikkakasvien leviäminen on estettävä joko kasvinvuorotuksen avulla, mekaanisesti, biologisesti tai kemiallisesti. Jos maatalousmaalta ei korjata satoa, maatalousmaan tuottamasta kasvustosta on huolehdittava niin, että maatalousmaalle on myös seuraavana vuonna mahdollista perustaa kasvusto tai tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato. (23.2.2017/122)

13 §
Sängen poltto

Sängen poltto on sallittu ainoastaan, jos se on välttämätöntä kylvön toteutuksen tai rikkakasvien, kasvitautien tai tuholaisten torjunnan kannalta.

14 § (28.3.2018/195)
Maisemapiirteiden säilyttäminen

Puuryhmät ja yksittäiset puut, jotka on suojeltu luonnonsuojelulain (1096/1996) 29 §:n 1 momentin 9 kohdan tai luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakunta-asetuksen (Ålands författningssamling 1998:113) 5 §:n 8 kohdan perusteella, on säilytettävä, jos ne kasvavat maatalousmaalla olevan peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella enintään 0,2 hehtaarin alalla. Lisäksi luonnonsuojelulain 23 §:ssä tai luonnonsuojelusta annetun Ahvenanmaan maakuntalain (Ålands författningssamling 1998:82) 6 §:ssä tarkoitetut enintään 0,2 hehtaarin suuruiset luonnonmuistomerkit on säilytettävä, jos ne ovat peruslohkon sisällä, peruslohkon pientareella tai toisiinsa rajoittuvien peruslohkojen välisellä alueella.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja puita ei saa leikata lintujen pesimäaikaan 1 päivästä toukokuuta 31 päivään heinäkuuta.

15 §
Hukkakauran ja jättiputken torjunta

Hukkakauran saastuttamalla maatalousmaalla on huolehdittava hukkakauran torjunnasta joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä hukkakauran torjunnasta annetun lain (185/2002) tai hukkakauran torjunnasta annetun Ahvenanmaan maakuntalain (Ålands författningssamling 1977:68) mukaisesti. Toimivaltaisen viranomaisen antamaa hukkakauran torjuntaohjetta tai torjuntasuunnitelmaa on noudatettava.

Kaukasianjättiputki (Heracleum mantegazzianum), persianjättiputki (Heracleum persicum) ja armenianjättiputki (Heracleum sosnowskyi) on torjuttava maatalousmaalla joko kemiallisesti, mekaanisesti, kitkemällä tai muilla toimenpiteillä.

16 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 13 päivänä tammikuuta 2015.

Tällä asetuksella kumotaan täydentäviin ehtoihin liittyvistä hyvän maatalouden ja ympäristön vähimmäisvaatimuksista annettu valtioneuvoston asetus (226/2013).

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (32013R1306) ; EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549

Puutarhakasvit

Puutarhakasveilla tarkoitetaan tässä asetuksessa koristekasveja, vihanneksia, siemenmausteita, mauste- ja lääkekasveja. Koristekasveihin luetaan yksi- ja monivuotiset avomaalla leikko- ja kuivakukiksi viljellyt koristekasvit. Vihanneksiin luetaan muun muassa tilli, persilja, maa-artisokka ja piparjuuri sekä monivuotiset vihannekset kuten raparperi ja parsa. Siemenmausteisiin luetaan muun muassa korianteri, kumina ja sinapit. Mauste- tai lääkekasveihin luetaan muun muassa basilika, etelänarnikki, helokki, iisoppi, kamomillasaunio, kangasajuruoho, kehäkukka, keltakatkero, kesäkynteli, kissanminttu, koiruoho, kultapiisku, liperi, maraljuuri, maurinmalva, maustekirveli, maustemeirami, mintut, mäkikuisma, särmäkuisma, mäkimeirami, niittyhumala, nokkonen (ei kuitenkaan kuitunokkonen), punahattu, purasruoho, rakuuna, ratamot, reunuspäivänkakkara, rohtoraunioyrtti, rohtosormustinkukka, rohtovirmajuuri, ryytisalvia, saksankirveli, siankärsämö, sitruunamelissa, takiaiset, timjami, tuoksuampiaisyrtti, ukontulikukka, rohtotulikukka, unikko, öljyunikko, villasormustinkukka, väinönputki, yrtti-iiso ja lääkepaju.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

28.5.2015/694:

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä kesäkuuta 2015.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (32013R1306); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549

4.2.2016/117:

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä helmikuuta 2016.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (32013R1306); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549

23.2.2017/122:

Tämä asetus tulee voimaan 28 päivänä helmikuuta 2017.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (32013R1306); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549

4.1.2018/1:

Tämä asetus tulee voimaan 9 päivänä tammikuuta 2018.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (32013R1306); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549

28.3.2018/195:

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2018.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (32013R1306); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549

28.12.2018/1312:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 1306/2013 (32013R1306); EUVL L 347, 20.12.2013, s. 549

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.