Seurattu SDK 744/2017 saakka.

18.12.2014/1129

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti säädetään ammattikorkeakoululain (932/2014) nojalla:

1 §
Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja koulutuksen järjestäminen

Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinto ja ylempi ammattikorkeakoulututkinto. Ammattikorkeakoulututkinto on ammattikorkeakoulun perustutkinto.

Tämän asetuksen liitteessä on luettelo ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niihin liitettävistä tutkintonimikkeistä.

Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää kansainvälisenä yhteistyönä. Tutkintoon johtava koulutus voidaan järjestää myös yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman ulkomaisen korkeakoulun tai suomalaisen ammattikorkeakoulun kanssa.

2 §
Opintojen rakenne

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

1) perus- ja ammattiopintoja;

2) vapaasti valittavia opintoja;

3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua;

4) opinnäytetyö.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

1) syventäviä ammattiopintoja;

2) vapaasti valittavia opintoja;

3) opinnäytetyö.

Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu:

1) kasvatustieteellisiä perusopintoja;

2) ammattipedagogisia opintoja;

3) opetusharjoittelua;

4) muita opintoja.

3 §
Opintojen mitoitus ja laajuus

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210, 240 tai 270 opintopistettä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä.

Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luettelo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä.

Ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuus on 60 opintopistettä.

Erikoistumiskoulutusten laajuus on vähintään 30 opintopistettä. (30.12.2014/1438)

4 §
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;

2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;

3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;

4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

5 §
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;

2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;

4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

6 §
Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet

Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella on valmiudet:

1) ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; ja

2) kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen.

6 a § (30.12.2014/1438)
Erikoistumiskoulutuksen tavoitteet ja osaamisen osoittaminen

Ammattikorkeakoulujen erikoistumiskoulutuksen tavoitteena on, että opiskelija koulutustaustansa ja työkokemuksensa pohjalta:

1) kykenee toimimaan vaativissa asiantuntijatehtävissä ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentin mukaisessa sopimusmenettelyssä määritellyllä työelämän osa-alueella;

2) saavuttaa asiantuntijuuden edellyttämän syvällisen erityisosaamisen tai monialaisen kokonaisuuden hallinnan;

3) osaa arvioida ja kehittää erityisalansa ammatillisia käytäntöjä perustuen tutkimukseen tai taiteellisen toiminnan menetelmiin;

4) kykenee toimimaan yhteisöissä ja -verkostoissa oman erityisalansa asiantuntijana.

Asiantuntemus osoitetaan tavalla, joka määritellään ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa säädetyssä sopimusmenettelyssä.

6 b § (15.9.2016/813)
Erikoistumiskoulutuksesta sopiminen

Ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen syntyminen edellyttää, että sopimuksen sopijaosapuolet muodostavat niiden ammattikorkeakoulujen enemmistön, jotka antavat ammatillista opettajankoulutusta tai ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Työelämää edustavat tahot sekä se tapa, jolla työelämän edustajat ovat osallistuneet sopimusmenettelyyn, on kirjattava sopimukseen.

Erikoistumiskoulutusta koskevassa sopimuksessa on sovittava ainakin järjestettävän erikoistumiskoulutuksen nimestä, koulutuksen laajuudesta, tavoitteista, kohderyhmästä sekä opiskelijan asiantuntemuksen osoittamisesta.

Ammattikorkeakoulu voi liittyä erikoistumiskoulutusta koskevaan sopimukseen myös sopimuksen tekemisen jälkeen. Alkuperäisillä sopijaosapuolilla on velvollisuus hyväksyä sopijaosapuoliksi kaikki ne ammattikorkeakoulut, jotka antavat ammatillista opettajankoulutusta tai ammattikorkeakoulututkintoon ja siihen liitettävään tutkintonimikkeeseen johtavaa koulutusta sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Sopimukseen liitytään allekirjoittamalla alkuperäinen sopimusasiakirja.

6 c § (15.9.2016/813)
Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen

Erikoistumiskoulutusta voivat järjestää ne ammattikorkeakoulut, jotka antavat ammatillista opettajankoulutusta tai ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta toimiluvan mukaisissa tutkinnoissa ja tutkintonimikkeissä sillä alalla, jolla erikoistumiskoulutus järjestetään. Erikoistumiskoulutuksen järjestäminen edellyttää, että ammattikorkeakoulu on osapuolena ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa.

7 §
Kielitaito

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä

2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu.

Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa. Kielitaitoa merkittäessä on otettava huomioon, mitä suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta valtionhallinnossa annetun valtioneuvoston asetuksen (481/2003) 19 §:ssä säädetään.

8 §
Kypsyysnäyte

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 7 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

9 §
Euroopan unionin lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset

Sairaanhoitaja (AMK), kätilö (AMK) ja rakennusarkkitehti (AMK) –tutkintonimikkeisiin johtavan koulutuksen sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavankoulutuksen tulee täyttää Euroopan unionin lainsäädännön asettamat vaatimukset. Merenkulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan.

10 §
Todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Myös erikoistumiskoulutuksen suorittamisesta annetaan todistus. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike. (30.12.2014/1438)

Jos tutkintoon johtava koulutus on järjestetty 1 §:n 3 momentin mukaisesti yhteen tai useampaan tutkintoon johtavana koulutuksena yhdessä yhden tai useamman suomalaisen tai ulkomaisen korkeakoulun kanssa, todistuksesta tulee käydä ilmi saman koulutuksen perusteella myönnettävät muut tutkinnot ja tutkintotodistukset sekä tutkinnon myöntäneet muut korkeakoulut.

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen. Liitteessä annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

11 §
Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain (932/2014) 33 §:ää sovelletaan humanistisen alan, sosiaali- ja terveysalan, liikunnan sekä merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainittua säännöstä sovelletaan myös ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin.

12 § (15.9.2016/813)
Rahoitusperusteiden keskinäinen jakautuminen

Ammattikorkeakoululain 43 §:n 3 momentissa tarkoitetusta perusrahoituksesta 94 prosenttia määräytyy toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella ja 6 prosenttia muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella.

Toiminnan laadun, vaikuttavuuden ja laajuuden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu koulutuksen perusteella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 79 prosenttia koko perusrahoituksesta, sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perustella määräytyvään rahoitusosuuteen, joka on 15 prosenttia koko perusrahoituksesta.

Muiden koulutuspolitiikan sekä tutkimus- ja kehittämispolitiikan tavoitteiden perusteella määräytyvä osuus rahoituksesta jakaantuu strategiaperusteiseen rahoitusosuuteen, joka on 5 prosenttia koko perusrahoituksesta ja alakohtaiseen rahoitusosuuteen, joka on 1 prosentti koko perusrahoituksesta.

13 § (15.9.2016/813)
Koulutuksen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan rahoitusperusteet

Koulutuksen perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu suoritettuihin ammattikorkeakoulututkintoihin, opintopisteisiin ja ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin, opiskelijapalautteeseen, kansainväliseen opiskelijaliikkuvuuteen sekä ammattikorkeakoulusta valmistuneiden työllisten määrään.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan perusteella määräytyvä rahoitusosuus perustuu julkaisuihin, suoritettuihin ylempiin ammattikorkeakoulututkintoihin, henkilöstön kansainväliseen liikkuvuuteen sekä tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan ulkopuoliseen rahoitukseen.

14 § (15.9.2016/813)
Strategiaperusteisen ja alakohtaisen rahoituksen rahoitusperusteet

Strategiaperusteinen rahoitusosuus perustuu kansallisiin korkeakoulu- ja tutkimuspolitiikan tavoitteisiin sekä niihin kytkeytyviin ammattikorkeakoulujen keskeisiin strategisiin päätöksiin ammattikorkeakoulun tehtävän, profiilin ja vahvuusalojen tukemiseksi ja uudistamiseksi. Rahoitusosuuden kohdentamisessa otetaan huomioon työelämään siirtymisen nopeuttaminen, tutkimus-, oppimis- ja innovaatiotoiminnan ympäristöjen kehittäminen, osaamisen hyödyntäminen, ammattikorkeakoulun toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus, alueellisten ja alakohtaisten osaamiskeskittymien luominen ammattikorkeakoulun oman profiilin mukaisesti sekä rakenteiden ja toimintatapojen uudistaminen.Strategiaperusteisesta rahoitusosuudesta sovitaan opetus- ja kulttuuriministeriön ja ammattikorkeakoulujen välillä.

Alakohtainen rahoitusosuus perustuu koulutuksen erityispiirteisiin ja koskee seuraavia tutkintoja ja niihin liitettäviä tutkintonimikkeitä:

1) humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto:

a) tulkki (AMK);

b) yhteisöpedagogi (AMK);

2) kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto:

a) konservaattori (AMK);

b) kuvataiteilija (AMK);

c) musiikkipedagogi (AMK);

d) muusikko (AMK);

e) tanssinopettaja (AMK);

3) merenkulun ammattikorkeakoulututkinto:

a) merikapteeni (AMK);

b) insinööri (AMK);

4) humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto:

a) tulkki (ylempi AMK);

b) yhteisöpedagogi (ylempi AMK);

5) kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto:

a) konservaattori (ylempi AMK);

b) kuvataiteilija (ylempi AMK);

c) musiikkipedagogi (ylempi AMK);

d) muusikko (ylempi AMK);

e) tanssinopettaja (ylempi AMK);

6) merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto:

a) merikapteeni (ylempi AMK);

b) insinööri (ylempi AMK);

7) tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto:

b) insinööri (ylempi AMK), palo- ja pelastusala.

15 §
Ammattikorkeakouluindeksi

Ammattikorkeakoululain 43 §:n 2 momentissa tarkoitettua kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 64 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 21 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia.

Ammattikorkeakouluindeksin pisteluku on 100 vuonna 2000. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi.

16 §
Kustannustason muutos

Mitoitettaessa ammattikorkeakoulujen varainhoitovuodelle osoitettavaa valtion rahoitusta otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä rahoituksen vahvistamisvuotta edeltäneen ammattikorkeakouluindeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin.

17 §
Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan 1–3 momentissa säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.

18 §
Ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset

Yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan toimeen voidaan 1 momentin estämättä ottaa ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos henkilö on erittäin hyvin perehtynyt toimen tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuus ja vähintään kolmen vuoden opettajakokemus ammattikorkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.

18 a § (30.12.2014/1438)
Erikoistumiskoulutuksia koskeva julkinen luettelo

Erikoistumiskoulutuksia koskevaan julkiseen luetteloon merkitään tiedot ammattikorkeakoululain 11 a §:n 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen sopimusosapuolista, sopimuksen voimassaolosta sekä sopimuksessa sovituista erikoistumiskoulutuksen nimestä ja sen perusteista. Luetteloon merkittäviä perusteita ovat järjestettävän koulutuksen laajuus, tavoitteet ja kohderyhmä. Luetteloon voidaan merkitä myös muita sopimusta koskevia tarpeellisia tietoja. Luetteloa pitää Opetushallitus.

Sopimusosapuolilla on velvollisuus ilmoittaa sopimusta koskevat tiedot julkiseen luetteloon. Vastaava velvollisuus ilmoittaa erikoistumiskoulutuksen tiedot luetteloon on myös ammattikorkeakoululla, joka järjestää erikoistumiskoulutusta omaan päätökseensä perustuen sen vuoksi, ettei kyseisellä erikoistumisalalla ole muita koulutusvastuullisia ammattikorkeakouluja.

Opetushallitus pitää sähköisesti yleisön nähtävillä tiedostoa voimassa olevista erikoistumiskoulutuksia koskevista sopimuksista.

19 §
Toimiluvan hakeminen

Ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä:

1) ammattikorkeakouluosakeyhtiön nimi ja kotipaikka;

2) ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkaat;

3) ammattikorkeakoulun nimi;

4) ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia tehtäviä varten;

5) ammattikorkeakouluosakeyhtiön kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius sekä niiden hallinta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla;

6) haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus;

7) ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet;

8) paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää;

9) ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat;

10) opiskelijapalveluiden järjestäminen;

11) hallinnon järjestäminen.

Toimilupahakemukseen on lisäksi liitettävä:

1) selvitys osakeyhtiön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset;

2) viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat;

3) suunnitelma ammattikorkeakouluosakeyhtiön talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta.

Jos 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun selvitykseen sisältyvät tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti, tietojen tulee olla tilintarkastajan varmentamat.

Jos hakijana on taho, joka ei ole toiminut taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakouluosakeyhtiönä tai ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä, toimilupaa haettaessa on 1–3 momentissa edellytetyn lisäksi selvitettävä:

1) arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; ja

2) ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.

Valtioneuvostolle osoitettu hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle.

20 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Ennen 1 päivää tammikuuta 2014 musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko (AMK) –tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuus on 270 opintopistettä.

Liite

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opintopisteinä
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto
tulkki (AMK) 210 (1)
Bachelor of Humanities
yhteisöpedagogi (AMK) 210
Bachelor of Humanities
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto
artenomi (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
konservaattori (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
kulttuurituottaja (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
kuvataiteilija (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
medianomi (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
muotoilija (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
musiikkipedagogi (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
muusikko (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
tanssinopettaja (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
vestonomi (AMK) 240
Bachelor of Culture and Arts
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
tradenomi (AMK) 210
Bachelor of Business Administration
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
insinööri (AMK) 240
Bachelor of Engineering
laboratorioanalyytikko (AMK) 210
Bachelor of Laboratory Services
rakennusarkkitehti (AMK) 240
Bachelor of Construction Architecture
rakennusmestari (AMK) 210
Bachelor of Construction Management
Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto
insinööri (AMK) 270
Bachelor of Engineering
merikapteeni (AMK) 270
Bachelor of Marine Technology
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto
agrologi (AMK) 240
Bachelor of Natural Resources
hortonomi (AMK) 240
Bachelor of Natural Resources
iktyonomi (AMK) 210
Bachelor of Natural Resources
metsätalousinsinööri (AMK) 240
Bachelor of Natural Resources
ympäristösuunnittelija (AMK) 240
Bachelor of Natural Resources
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
apuvälineteknikko (AMK) 210
Bachelor of Health Care
bioanalyytikko (AMK) 210
Bachelor of Health Care
ensihoitaja (AMK) 240
Bachelor of Health Care
fysioterapeutti (AMK) 210
Bachelor of Health Care
geronomi (AMK) 210
Bachelor of Social Services and Health Care
hammasteknikko (AMK) 210
Bachelor of Health Care
jalkaterapeutti (AMK) 210
Bachelor of Health Care
kuntoutuksen ohjaaja (AMK) 210
Bachelor of Social Services and Health Care
kätilö (AMK) 270
Bachelor of Health Care
naprapaatti (AMK) 240
Bachelor of Health Care
optometristi (AMK) 210
Bachelor of Health Care
osteopaatti (AMK) 240
Bachelor of Health Care
röntgenhoitaja (AMK) 210
Bachelor of Health Care
sairaanhoitaja (AMK) 210 (2)
Bachelor of Health Care
sosionomi (AMK) 210
Bachelor of Social Services
suuhygienisti (AMK) 210
Bachelor of Health Care
terveydenhoitaja (AMK) 240
Bachelor of Health Care
toimintaterapeutti (AMK) 210
Bachelor of Health Care
Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto
estenomi (AMK) 210
Bachelor of Beauty and Cosmetics
Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto
liikunnanohjaaja (AMK) 210
Bachelor of Sports Studies
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto
restonomi (AMK) 210
Bachelor of Hospitality Management

1) Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa 240 op

2) Diakonisen hoitotyön koulutuksessa 240 op

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opintopisteinä
Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
tulkki (ylempi AMK) 90
Master of Humanities
yhteisöpedagogi (ylempi AMK) 90
Master of Humanities
Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
artenomi (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
konservaattori (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
kulttuurituottaja (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
kuvataiteilija (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
medianomi (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
muotoilija (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
musiikkipedagogi (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
muusikko (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
tanssinopettaja (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
vestonomi (ylempi AMK) 60
Master of Culture and Arts
Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto
tradenomi (ylempi AMK) 90
Master of Business Administration
Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
insinööri (ylempi AMK) 60
Master of Engineering
laboratorioanalyytikko (ylempi AMK) 90
Master of Laboratory Services
Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto
insinööri (ylempi AMK) 60
Master of Engineering
merikapteeni (ylempi AMK) 60
Master of Marine Technology
Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
agrologi (ylempi AMK) 60
Master of Natural Resources
hortonomi (ylempi AMK) 60
Master of Natural Resources
iktyonomi (ylempi AMK) 90
Master of Natural Resources
metsätalousinsinööri (ylempi AMK) 60
Master of Natural Resources
ympäristösuunnittelija (ylempi AMK) 60
Master of Natural Resources
Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
apuvälineteknikko (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
bioanalyytikko (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
ensihoitaja (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
fysioterapeutti (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
geronomi (ylempi AMK) 90
Master of Social Services and Health Care
hammasteknikko (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
jalkaterapeutti (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK) 90
Master of Social Services and Health Care
kätilö (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
naprapaatti (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
optometristi (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
osteopaatti (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
röntgenhoitaja (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
sairaanhoitaja (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
sosionomi (ylempi AMK) 90
Master of Social Services
suuhygienisti (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
terveydenhoitaja (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
toimintaterapeutti (ylempi AMK) 90
Master of Health Care
Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
estenomi (ylempi AMK) 90
Master of Beauty and Cosmetics
Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
liikunnanohjaaja (ylempi AMK) 90
Master of Sports Studies
Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
restonomi (ylempi AMK) 90
Master of Hospitality Management

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

30.12.2014/1438:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

15.9.2016/813:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.