Seurattu SDK 1003/2019 saakka.

25.8.2011/980

Valtioneuvoston asetus merenhoidon järjestämisestä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään vesien- ja merenhoidon järjestämisestä 30 päivänä joulukuuta 2004 annetun lain (1299/2004) 26 a §:n ja 26 l §:n nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Merenhoitosuunnitelmakausi

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 26 a ja b §:ssä tarkoitettu merenhoitosuunnitelma laaditaan kuudeksi vuodeksi kerrallaan.

Ensimmäinen merenhoitosuunnitelma on valmisteltava siten, että se hyväksytään viimeistään 15 päivänä heinäkuuta 2015.

2 § (18.10.2018/829)
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan

1) laadullisella kuvaajalla sellaista tekijää, joka on huomioitava ympäristön hyvää tilaa määritettäessä;

2) indikaattorilla sellaista laadullista tai määrällistä osoitinta tai ilmentäjää, jonka avulla ympäristön tilaa tai sen muutosta kuvataan;

3) meriympäristöllä merivesien fysiografisia, maantieteellisiä, kemiallisia, geologisia, biologisia ja ilmastollisia osatekijöitä jotka yhdessä fyysisten, akustisten ja kemiallisten olosuhteiden, mukaan lukien ihmisen toiminnasta johtuvat olosuhteet, kanssa määrittävät meriekosysteemien tilan, laadun ja tuottavuuden;

4) vertailuperusteella laadullisiin kuvaajiin läheisesti liittyviä erottavia teknisiä piirteitä;

5) meristrategiadirektiivillä yhteisön meriympäristöpolitiikan puitteista annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä (meristrategiadirektiivi) 2008/56/EY; ja

6) meristrategiadirektiivin muutosdirektiivillä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2008/56/EY muuttamisesta meristrategioiden valmistelussa huomioon otettavien tekijöiden ohjeellisten luetteloiden osalta annettua komission direktiiviä (EU) 2017/845.

3 § (11.4.2019/540)
Viranomaiset ja laitokset merenhoidon suunnittelussa

Ympäristöministeriö yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa vastaa merenhoitosuunnitelman laatimiseksi:

1) meriympäristön tilan alustavan arvion kokoamisesta;

2) meriympäristön hyvän tilan ominaispiirteiden määrityksestä ja ympäristötavoitteiden asettamisesta;

3) seurantaohjelman laatimisesta ja tarvittavista seurannoista;

4) toimenpideohjelman kokoamisesta; sekä

5) tarvittavasta raportoinnista.

Suomen ympäristökeskus vastaa merenhoidon suunnittelua varten tarvittavien tietojärjestelmien kehittämisestä ja ylläpitämisestä sekä tarvittavasta raportoinnista.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus vastaa toimialueellaan merenhoitosuunnitelman laadintaa ja toimeenpanoa varten:

1) tarvittavan tiedon tuottamisesta, kokoamisesta ja toimittamisesta;

2) toimenpideohjelman laatimisesta alueellaan;

3) valmistelee seurantaohjelmaa ja vastaa seurannan järjestämisestä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisille rannikkovesille; sekä

4) osallistumisen järjestämisestä ja tiedottamisesta.

Varsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimii edellä 3 momentissa tarkoitettuna merenhoidon suunnittelua ja toimeenpanoa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kesken ja ympäristöministeriön sekä tarvittaessa muiden viranomaisten ja laitosten kanssa yhteen sovittavana elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksena.

Vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 a §:n 1 momentissa tarkoitettujen ministeriöiden alaiset tai ohjaamat viranomaiset, laitokset ja yksiköt vastaavat omalla toimialallaan merenhoitosuunnitelmaa varten tarvittavan tiedon tuottamisesta, kokoamisesta ja toimittamisesta sekä merenhoitosuunnitelman toimeenpanosta. Näitä ovat Metsähallitus, Luonnonvarakeskus, Suomen Riistakeskus, Ruokavirasto, Ilmatieteen laitos, Väylävirasto ja Liikenne- ja viestintävirasto. Lisäksi Geologian tutkimuskeskus, puolustusvoimat sekä muut vesien- ja merenhoidon järjestämiseen osallistuvat viranomaiset ja laitokset vastaavat omalla toimialallaan merenhoitosuunnitelmaa varten tarvittavan tiedon tuottamisesta, kokoamisesta ja toimittamisesta.

4 §
Tietojen kokoaminen ja tarkastelukokonaisuudet

Tietojen kokoamisessa, toimittamisessa ja käyttämisessä tulee soveltuvin osin ottaa huomioon viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999), aluevalvontalain (755/2000) sekä paikkatietoinfrastruktuurista annetun lain (421/2009) säännökset.

Tarkastelukokonaisuudet merenhoitosuunnitelman valmistelussa ja laatimisessa sekä merenhoitosuunnitelman toimeenpanossa voivat ylittää hallinnolliset toimialuerajat.

2 luku

Meriympäristön tilan alustavaan arviointiin tarvittavat selvitykset

5 § (18.10.2018/829)
Merivesien olennaisten piirteiden ja ominaisuuksien selvittäminen

Ympäristöministeriö vastaa merivesien olennaisten piirteiden ja ominaisuuksien selvittämisestä yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja Suomen ympäristökeskuksen kanssa. Muut viranomaiset ja laitokset toimittavat pyynnöstä ympäristöministeriölle ja asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tarpeelliset merivesien olennaisia piirteitä ja ominaisuuksia koskevat tiedot. Merivesien olennaisia piirteitä ja ominaisuuksia selvitettäessä on otettava huomioon meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukossa 1 esitetyt tekijät.

6 § (18.10.2018/829)
Meriympäristöön vaikuttavan toiminnan arviointi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus toimialueellaan ja Suomen ympäristökeskus vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen rannikkovesien ulkopuolisilla merivesillä kokoavat tiedot meriympäristön tilaan vaikuttavasta toiminnasta ja sen ilmenemisestä meriympäristössä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä Suomen ympäristökeskus kokoavat lisäksi merivesien käyttöä ja meriympäristön tilan huonontumisesta johtuvia kustannuksia koskevaa taloudellista ja sosiaalista arviointia varten tarvittavat tiedot.

Muut viranomaiset ja laitokset toimittavat omaa toimialaansa koskevat tiedot, suunnitelmat ja selvitykset, analyysit ja arvioinnit meriympäristön tilaan vaikuttavasta toiminnasta asianomaiselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle sekä ympäristöministeriölle. Edellä 1 momentissa tarkoitettuja tietoja koottaessa on otettava huomioon meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukossa 2 luetellut tekijät.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä Suomen ympäristökeskuksen toimialueillaan tulee tarvittaessa arvioida ja yksilöidä merenhoitosuunnitelmaa varten vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 e §:ssä tarkoitetut poikkeukselliset olosuhteet tai toimet taikka toimien puute.

7 § (18.10.2018/829)
Meriympäristön nykytilan arviointi

Ympäristöministeriö sekä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja Suomen ympäristökeskus toimialueillaan arvioivat ja määrittävät 5 §:ssä tarkoitettujen ominaispiirteiden perusteella meriympäristön nykytilan merenhoitosuunnitelmaa varten meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukossa 1 esitettyjä tekijöitä käyttäen ja yhteistyössä yhteen sovittavan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa. Viranomaisten on kansainvälisessä yhteistyössä pyrittävä varmistamaan, että arviointimenetelmät ovat yhdenmukaisia koko Itämeren alueella. Kansainvälisen yhteistyön puitteissa tehdyt selvitykset otetaan soveltuvin osin huomioon meriympäristön nykytilaa arvioitaessa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa kokoavat merenhoidon suunnittelua varten ne vesienhoidon suunnittelua ja muun lainsäädännön toimeenpanoa koskevat tiedot, jotka liittyvät meriympäristön tilan arvioimiseen.

3 luku

Meriympäristön hyvän tilan määrittäminen ja ympäristötavoitteet merenhoidon suunnittelussa

8 § (18.10.2018/829)
Meriympäristön hyvä tila ja sen ominaispiirteet

Ympäristöministeriö yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, Suomen ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa määrittelee meriympäristön hyvän tilan ominaispiirteet 5–7 §:n nojalla selvitettyjen tietojen perusteella ja meristrategiadirektiivin liitteessä I esitettyjä laadullisia kuvaajia ja niitä täsmentäviä vertailuperusteita käyttäen. Lisäksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset ja muut viranomaiset ja laitokset toimialueillaan toimittavat ympäristöministeriölle hyvän tilan määrittämistä varten tarvittavat tiedot.

Meriympäristön hyvää tilaa määritettäessä tulee ottaa huomioon muu lainsäädäntö sekä vesienhoitosuunnitelmat ja kansainvälisen yhteistyön puitteissa tehdyt selvitykset ja sitoumukset.

Kun meriympäristön hyvää tilaa määritettäessä käytetään meristrategiadirektiivin liitteen I laadullista kuvaajaa 8, sovelletaan vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista annetun valtioneuvoston asetuksen (1022/2006) liitteen 1 kohdassa C2 ja D lueteltujen aineiden ympäristönlaatunormeja. Rannikkovesien kemiallisen tilan luokittelusta säädetään vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (1040/2006) 13 §:ssä.

9 § (18.10.2018/829)
Ympäristötavoitteiden asettaminen

Ympäristöministeriö yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa valmistelee meriympäristön tilan alustavan arvioinnin perusteella meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi meristrategiadirektiivin liitteen IV mukaiset kattavat ympäristötavoitteet ja niihin liittyvät indikaattorit, ottaen huomioon meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin liitteen III taulukon 2 mukaiset tekijät.

Ympäristötavoitteita asetettaessa sosiaaliset ja taloudelliset seikat tulee asianmukaisesti ottaa huomioon sekä asettaa tavoitteiden saavuttamiselle aikataulu. Tavoitteille tai niihin liittyville indikaattoreille voidaan tarvittaessa määrittää vertailu- tai raja-arvoja. Ympäristötavoitteiden asettamisessa tulee lisäksi ottaa huomioon merkittävät rajat ylittävät vaikutukset sekä muut kansallisesti tai kansainvälisesti asetetut ympäristötavoitteet.

Ympäristöministeriö yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten kanssa selvittää 5–7 §:n nojalla koottujen tietojen sekä 8 §:ssä tarkoitettujen meriympäristön hyvän tilan ominaispiirteiden perusteella ne merivesien osa-alueet, joilla meriympäristön hyvää tilaa ei voida saavuttaa tavoitellussa aikataulussa.

10 §
Poikkeuksellisten olosuhteiden arviointi

Ympäristöministeriön yhteistyössä muiden merenhoidon suunnittelun viranomaisten ja laitosten kanssa tulee tarvittaessa arvioida vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 e §:ssä tarkoitetusta tilanteesta tai olosuhteesta johtuvan meriveden tilan tilapäisen huonontumisen merkitystä ympäristötavoitteiden kannalta.

4 luku

Merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma

11§
Toimenpideohjelma

Toimenpideohjelma voidaan laatia koskemaan merivesiä kokonaisuudessaan tai niiden ominaisuuksien tai niihin vaikuttavan toiminnan perusteella määritettävien alueellisten kokonaisuuksien perusteella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valmistelee toimenpideohjelman toimialueellaan. Yhteen sovittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus kokoaa ja yhteen sovittaa toimenpideohjelmat liitettäväksi merenhoitosuunnitelmaan. Muut viranomaiset ja laitokset toimittavat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksille omaa toimialaansa koskevat tarpeelliset tiedot toimenpideohjelmaa varten ja osallistuvat toimenpideohjelman laadintaan ja toimeenpanoon omalla toimialallaan.

Ympäristöministeriö määrittelee ja yhteistyössä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa valmistelee merivesiä kokonaisuudessaan koskevat toimenpiteet ja vastaa niihin liittyvästä kansainvälisestä yhteistyöstä.

Toimenpideohjelmassa esitetään meriympäristön hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi tarvittavat toimenpiteet ja niiden tarvittavien toimenpiteiden toteuttaminen ottaen huomioon taloudelliset ja sosiaaliset vaikutukset ja kestävän kehityksen vaatimukset sekä vesienhoitosuunnitelmissa esitetyt toimenpiteet. Lisäksi esitetään miten toimenpiteet edistävät asetettujen ympäristötavoitteiden saavuttamista.

12 §
Toimenpiteet

Toimenpideohjelmassa tulee esittää meristrategiadirektiivin liitteen VI mukaisesti meriympäristön tilaa parantavia tai tilan ollessa hyvä, ylläpitäviä toimenpiteitä, joita valittaessa otetaan soveltuvin osin huomioon

1) meriympäristöön vaikuttavan toiminnan sallittu määrä;

2) meriympäristöön kohdistuvan häiriön aiheuttaman haitallisen vaikutuksen sallittu määrä;

3) meriympäristöön kohdistuvan toiminnan alueellisen ja ajallisen toiminnan valvonta;

4) hallinnan yhteensovittamisen varmistaminen;

5) meriympäristön pilaantumisen jäljitettävyyden parantaminen;

6) meriympäristön suojelun ja kestävän käytön taloudelliset kannustimet;

7) hallintavälineet, joilla ohjataan meriympäristöön vaikuttavaa toimintaa meren ekosysteemien vahingoittuneiden osien ennallistamiseksi; sekä

8) sidosryhmien osallistuminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen.

13 §
Alueelliset suojelutoimenpiteet

Toimenpideohjelmassa esitetään alueellisia suojelutoimenpiteitä, jotka edistävät muun lainsäädännön perusteella muodostettujen merellisten suojelualueiden yhtenäisiä ja edustavia verkostoja, ja jotka ottavat huomioon näiden alueiden ekosysteemien monimuotoisuuden.

Jos meriympäristöön vaikuttavan toiminnan hallinta Euroopan unionissa tai kansainvälisesti voi vaikuttaa merkittävästi merellisiin suojelualueisiin, nämä alueet on yksilöitävä toimenpideohjelmassa.

5 luku

Merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma

14 § (18.10.2018/829)
Seurantaohjelma

Ympäristöministeriö ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa määrittelevät toimialansa ja toimialueensa meriympäristön sekä mereen vaikuttavan toiminnan seurannan tarpeet ottaen huomioon mitä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 h §:ssä säädetään. Lisäksi otetaan huomioon meristrategiadirektiivin liitteen V vaatimukset.

Ympäristöministeriö yhteistyössä yhteen sovittavan elinkeino-, liikenne- ja ympäristö-keskuksen ja muiden viranomaisten ja laitosten kanssa kokoaa, yhteen sovittaa ja laatii seurantaohjelman merivesien meriympäristön tilan jatkuvaa arviointia varten. Seuranta-ohjelmassa yhdistetään soveltuvin osin eri viranomaisten ja laitosten järjestämä seuranta ja toiminnanharjoittajan muun lain nojalla tekemä tarkkailu sekä otetaan huomioon vesienhoidon rannikkovesien seurantaohjelma. Seurantaohjelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon meristrategiadirektiivin muutosdirektiivin liitteessä III esitetyt tekijät ja meristrategiadirektiivin liitteessä V esitetyt yleiset vaatimukset.

Seurantaohjelmassa esitetään ympäristötavoitteiden toteutumisen seuraamiseksi tarvittavat seurattavat tekijät, seuranta-alueet sekä seurantatiheys. Seurantatiheys ja -ajoitus valitaan siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantaohjelmassa tulee olla riittävästi seurattavia tekijöitä sekä seurantapaikkoja tai -alueita, jotta meriympäristön tilaa voidaan arvioida kokonaisuudessaan.

Seurantaohjelmissa käytetään mahdollisuuksien mukaan kansainvälisiin sopimuksiin perustuvien ohjelmien seurantaohjeita, jotta varmistetaan yhdenmukaisuus niiden kanssa. Seurantaohjelman arviointikäytäntöjen ja -menetelmien vertailukelpoisuus muiden Itämeren Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa varmistetaan ja seurantaohjelman tiedot yhdistetään ja yhteen sovitetaan siinä määrin kuin on mahdollista.

15 § (11.4.2019/540)
Seurannan järjestäminen

Ympäristöministeriö, Suomen ympäristökeskus, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset sekä muut viranomaiset ja laitokset toimialallaan vastaavat merenhoitosuunnitelman mukaisen seurantaohjelman toteuttamisesta.

Rannikkovesien ulkopuolisia merivesiä koskevan seurannan järjestämisestä vastaa Suomen ympäristökeskus yhteistyössä Ilmatieteen laitoksen, Luonnonvarakeskuksen, Ruokaviraston, Metsähallituksen sekä puolustusvoimien kanssa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset järjestävät seurannan toimialueensa rannikkovesillä yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa.

6 luku

Merenhoitosuunnitelman laatiminen ja tarkistaminen

16 §
Merenhoitosuunnitelman laatimisaikataulu

Ympäristöministeriö, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, Suomen ympäristökeskus sekä muut viranomaiset ja laitokset toimialoillaan vastaavat siitä, että merenhoitosuunnitelmaa varten laaditaan tarvittavat selvitykset.

Ensimmäistä merenhoitosuunnitelmaa valmistellaan siten, että

1) meriympäristön tilan alustava arviointi 2 luvun mukaisesti tulee tehdä 15 heinäkuuta 2012 mennessä;

2) meriympäristön hyvän tilan määrittäminen ja hyvän tilan saavuttamiseksi tai ylläpitämiseksi tarvittavien ympäristötavoitteiden asettaminen tulee tehdä 15 heinäkuuta 2012 mennessä;

3) merellisiä suojelualueita koskevat 13§:ssä tarkoitetut tiedot tulee julkistaa vuoteen 2013 mennessä;

4) merenhoitosuunnitelman seurantaohjelma tulee laatia 15 heinäkuuta 2014 mennessä;

5) merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelma tai -ohjelmat tulee laatia vuoteen 2015 mennessä ja täytäntöönpano aloittaa vuoden 2016 aikana.

17 §
Merenhoitosuunnitelman tarkistaminen

Merenhoitosuunnitelma tarkistetaan joka kuudes vuosi sen laatimisen jälkeen. Tarkistus tehdään

1) meriympäristön tilan alustavasta arvioinnista;

2) meriympäristön hyvän tilan määrittämisestä;

3) merenhoidon ympäristötavoitteista;

4) seurantaohjelmasta; sekä

5) toimenpideohjelmasta.

Merenhoitosuunnitelma tarkistetaan yhteen sovittaen muiden Itämeren jakavien Euroopan unionin jäsenvaltioiden kanssa ja yhteistyössä Euroopan unioniin kuulumattomien rantavaltioiden sekä tarpeen mukaan Itämeren valuma-alueella sijaitsevien sisämaavaltioiden kanssa.

7 luku

Erityiset säännökset

18 §
Osallistuminen ja tiedottaminen

Merenhoitosuunnitelman valmisteluun liittyvä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 26 j §:ssä tarkoitettu osallistuminen ja tiedottaminen järjestetään mahdollisuuksien mukaan vesienhoidon yhteistyön puitteissa. Yhteistyötä tehdään ottaen tarpeellisin osin huomioon valtioneuvoston asetuksessa vesienhoitoalueista (1303/2004) 3–6 §:ssä tarkoitettu yhteistyö ja muu merenhoitoon liittyvä yhteistyö. Merenhoitoon liittyvä osallistuminen ja tiedottaminen tulisi mahdollisuuksien mukaan tehdä samanaikaisesti vesienhoidon kuulemisten kanssa ottaen huomioon edellä 16 §:ssä esitetty merenhoidon suunnittelun aikataulu.

Yhteen sovittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus valmistelee osallistumiseen ja tiedottamiseen liittyvän aineiston muiden elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten käyttöön sekä vastaa osallistumisen ja tiedottamisen alueellisesta yhteensovittamisesta. Ympäristöministeriö ja yhteen sovittava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus yhteistyössä muiden viranomaisten ja laitosten kanssa käsittelevät osallistumisen ja tiedottamisen tuloksena saadun aineiston ja vastaavat sen huomioon ottamisesta tarpeellisin osin merenhoitosuunnitelmassa.

19 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/56/EY (32008L0056); EYVL N:o L 164, 25.6.2008, s. 19

Liitteet 1–4 on kumottu A:lla 18.10.2018/829. (18.10.2018/829)

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

6.11.2014/925:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

5.11.2015/1310:

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2015.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/39/EU (32013L0039); EUVL L 226, 24.8.2013, s. 1

9.2.2017/95:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2017.

Euroopan Parlamentin ja Neuvoston direktiivi 2008/56/EY (32008L0056); EUVL L 164, 25.6.2008, s.19

18.10.2018/829:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2018.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi (EU) 2017/845 (32017L0845); EUVL L 125, 18.5.2017, s. 27

11.4.2019/540:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.