Seurattu SDK 680/2017 saakka.

30.12.2010/1397

Valtioneuvoston asetus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) nojalla:

1 §
Voimalaitoksen hyväksyminen syöttötariffijärjestelmään

Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuulivoimala, biokaasuvoimala ja puupolttoainevoimala, jos voimalaitoksen järjestelmä, joka muuntaa energialähdettä sähköenergiaksi, ja sähköenergian tuotantoon kiinteästi liittyvät tekniset järjestelmät eivät ole saaneet valtiontukea, ovat uusia eivätkä ne sisällä käytettyjä osia. Jos kyse on biokaasuvoimalasta, vaaditaan myös, että biokaasulaitoksen biokaasureaktori, jossa mädättämällä biomassaa suljetussa tilassa syntyy biokaasua biokaasuvoimalan polttoaineeksi, ei ole saanut valtiontukea, on uusi eikä sisällä käytettyjä osia. Vastaavat vaatimukset koskevat lisäksi:

1) polttoaineen ja biokaasureaktorin raaka-aineiden esikäsittely-, valmistus-, käsittely-, kuljetus- ja syöttöjärjestelmiä ja niihin liittyviä laitteita;

2) säiliöitä, halleja, siiloja ja siirtoputkistoja ja kuljettimia sekä muita voimalaitoksen energialähteiden varastointijärjestelmiä;

3) jätteiden, sivutuotteiden ja savukaasujen käsittely-, puhdistus-, varastointi- ja siirtojärjestelmiä, mukaan lukien biolietteen hygienisointi-, jälkivarastointi- ja kuljetusjärjestelmiä;

4) voimalaitoksen ohjaus- ja säätöjärjestelmää komponentteineen, mukaan lukien tieto- ja viestintäjärjestelmiä;

5) generaattorin ja sähköenergian mittauspisteen välisiä sähköenergian siirtoon ja jakeluun liittyviä järjestelmiä;

6) voimalaitosrakennusta perustuksineen, jonka sisällä sähköenergian tuottamisessa tarvittavat energiatekniset laitteet ovat;

7) tuulivoimalan tornin ja biokaasureaktorin perustusta;

8) tuotantovalmiuden ylläpitämiseen ja poikkeustilanteiden hallintaan liittyviä koneita ja laitteita, mukaan lukien varavoimakoneita sekä palonesto- ja hälytysjärjestelmiä; sekä

9) voimalaitoksen lämmitys-, valaistus-, ilmastointi-, korjaus- ja valvontalaitteita, laboratorioita ja muuta irtaimistoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten arvioinnissa ei oteta huomioon:

1) polttoaineen tai biokaasureaktorin raaka-aineiden hankinta- tai keräilyjärjestelmiä tai niihin liittyviä laitteita;

2) lämpöenergian siirto- tai jakelujärjestelmää tai siihen liittyviä komponentteja tai lämpöteknisiä järjestelmiä; taikka

3) muita sellaisia voimalaitosalueella sijaitsevia energiantuotantolaitoksia tai -yksiköitä, jotka eivät ole energiateknisessä yhteydessä siihen voimalaitosyksikköön, jolle tukea haetaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta metsähakevoimalan hyväksymiseen syöttötariffijärjestelmään.

Sen lisäksi, mitä 1–3 momentissa säädetään, syöttötariffijärjestelmään voidaan kuitenkin hyväksyä ainoastaan tuulivoimala, joka on liitetty sähköverkkoon, kun hakemus syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä varten jätetään, ja jota koskevan hakemuksen liitteenä on luotettava selvitys tuuliturbiinien yhtäjaksoisesta ja keskeytymättömästä rakentamisaikataulusta. Tuulivoimalan katsotaan olevan liitetty sähköverkkoon, jos:

1) sähköasema on otettu käyttöön sähköturvallisuuslain (410/1996) 5 luvun 16 ja 17 §:n mukaisesti ja se on jännitteinen liittymispisteestä vähintään päämuuntajalle, joka myös on jännitteinen, tai, jos tuulivoimalaa varten ei ole tarkoitus rakentaa omaa sähköasemaa, tuulivoimalaa koskeva varsinainen verkkoliitäntäsopimus on tehty ja verkkoon liittämispäivä on yksiselitteisesti varmistettavissa; ja

2) viimeistään kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä ainakin yksi tuuliturbiini on pystytetty ja liitetty sähköverkkoon niin, että yhteys tuuliturbiinilta sähköverkkoon on jännitteinen.

(24.11.2016/1014)

SähköturvallisuusL 410/1996 on kumottu SähköturvallisuusL:lla 1135/2016, joka on voimassa 1.1.2017 alkaen.

2 §
Tariffijaksot

Kalenterivuosi jakautuu tariffijaksoihin seuraavasti:

1) 1 päivä tammikuuta–31 päivä maaliskuuta;

2) 1 päivä huhtikuuta–30 päivä kesäkuuta;

3) 1 päivä heinäkuuta–30 päivä syyskuuta;

4) 1 päivä lokakuuta–31 päivä joulukuuta.

3 §
Sähkön ja päästöoikeuden markkinahintojen keskiarvo

Sähkön markkinahinnan keskiarvo määräytyy yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden päivää edeltävän fyysisen sähkökaupan voimalaitoksen sijaintipaikan aluehinnan keskiarvon perusteella. Sähkön markkinahinnan keskiarvo lasketaan kutakin tariffijaksoa vastaavan kolmen kuukauden tuntihintojen aritmeettisena keskiarvona.

Päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvo määräytyy aritmeettisena keskiarvona Euroopan unionin jäsenmaiden yhteisellä huutokauppapaikalla käytyjen päästöoikeuksien huutokauppojen selvityshinnan perusteella. Päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvo lasketaan kutakin tariffijaksoa vastaavan kolmen kuukauden selvityshintojen aritmeettisena keskiarvona. (20.3.2014/244)

4 § (20.12.2012/849)
Metsähakevoimalan tuotantotuki

Metsähakevoimalassa tuotetusta sähköstä maksettava syöttötariffi (euroa megawattitunnilta) lasketaan kaavalla:

1) 35,65–1,827 x turpeen vero - 1,359 x päästöoikeuden kolmen kuukauden keskiarvohinta, kun päästöoikeuden kolmen kuukauden keskiarvohinta on vähintään 10 euroa;

2) 22,06–1,827 x turpeen vero, kun päästöoikeuden kolmen kuukauden keskiarvohinta on alle 10 euroa.

(25.2.2016/149)

Syöttötariffia maksetaan kuitenkin enintään 18 euroa megawattitunnilta ja ainoastaan, jos syöttötariffin suuruus 1 momentin mukaan laskettuna on vähintään 1 euro megawattitunnilta. (25.2.2016/149)

Syöttötariffin korotuksena maksettava kaasutinpreemio lasketaan kaavalla:

1) 1,824 x turpeen vero – 3,466, kun syöttötariffia maksetaan 1 ja 2 momentin perusteella;

2) 32,184 – 1,358 x päästöoikeuden kolmen kuukauden keskiarvohinta, kun syöttötariffia ei makseta 1 tai 2 momentin perusteella.

5 § (20.12.2012/849)
Omakäyttölaitteet

Mitä voimalaitosten omakäyttölaitteista annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksessa (309/2003) säädetään omakäyttölaitteista, sovelletaan määritettäessä tavoitehintaan, muuttuvaan tuotantotukeen, lämpöpreemioon ja kaasutinpreemioon oikeuttavaa sähkön tuotantoa.

6 §
Seurantavelvollisuus

Sähkön tuottajan on syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskevan hakemuksen liitteeksi laadittava seurantasuunnitelma, jonka mukaisesti sähkön tuottaja tuottaa tiedon tuettavan sähköenergian määrästä ja osoittaa mahdollisen kokonaishyötysuhdekriteerin täyttymisen. Seurantasuunnitelmassa on esitettävä seurantatiedot sähköenergiasta ja sen määritystavoista ja -menettelyistä sekä sähköenergian mittaamisesta.

2 momentti on kumottu A:lla 20.12.2012/849.

Seurantavelvollisuuden laajuus riippuu voimalaitoksesta ja sen energialähteistä.

7 §
Seurantajärjestelmä

Seurantavelvollisuus edellyttää, että sähkön tuottajalla on järjestelmä (seurantajärjestelmä). Seurantajärjestelmän tulee sisältää tiedot polttoaineiden energiasisältöjen ja sähkön ja lämmön mittauksista sekä polttoaineiden lämpöarvojen määrityksistä. Seurantajärjestelmään tulee sisältyä tiedonkeruu-, prosessointi- ja raportointijärjestelmät.

Seurantajärjestelmän avulla sähkön tuottajan tulee tuottaa tiedot tukeen oikeuttavasta sähkön määrästä. Jos kyse on syöttötariffijärjestelmään hyväksytystä voimalaitoksesta, seurantajärjestelmän tulee lisäksi tuottaa tarvittaessa tiedot lämmön hyötykäytöstä ja kokonaishyötysuhteesta sekä tiedot muiden hyväksymispäätöksessä yksilöityjen ehtojen täyttymisestä. Seurantajärjestelmän tiedot tulee sisällyttää kirjanpitoon, jonka perusteella todentajan tulee voida suorittaa varmennus.

Jos voimalaitos kuuluu päästökauppalain (683/2004) mukaiseen päästökauppajärjestelmään, sähkön tuottaja voi noudattaa voimalaitoksen seurantajärjestelmänä päästökauppalain 52 §:n nojalla hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa kyseisen polttoaineluokan energiasisällön määrittämisessä muiden kuin biopolttoaineiden osalta.

PäästökauppaL 683/2004 on kumottu L:lla 311/2011, ks. siirtymäsäännöksistä L:n 311/2011 79 §.

8 §
Polttoaineiden seurantaa koskeva poikkeus

Polttoaineiden seurantaa ei ole tarpeen sisällyttää seurantajärjestelmään, kun kyse on voimalaitoksen käynnistämiseen käytetyistä käynnistyspolttoaineista, joiden energiasisältö tariffijaksolla on enintään 2,5 prosenttia voimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden energiasisältöjen summasta.

Jos voimalaitoksessa käytetään enintään yhtä polttoainetta käynnistyspolttoaineen lisäksi ja voimalaitokseen ei kohdistu kokonaishyötysuhteen seurantavelvoitetta, seurantajärjestelmässä ei ole tarpeen seurata polttoaineiden energiasisältöjä.

9 §
Polttoaineen ja sen energian määritys

Käytettävien polttoaineiden yksilöinnissä ja määrityksessä on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen polttoaineluokkia.

Polttoaineiden määrän määrityksen suurin sallittu epävarmuus seurantajaksolle on enintään 7,5 prosenttia.

Polttoaine-energian määrityksessä tulee käyttää tehollisia lämpöarvoja ja polttoainemääriä käyttötilassa tai polttoaineiden saapumistilaisia arvoja. Saapumistilaisia arvoja käytettäessä polttoainemäärityksen ja lämpöarvomäärityksen on vastattava toisiaan ottaen huomioon polttoaineiden kosteuspitoisuuksien muutokset.

10 §
Hyötykäyttö

Hyötykäyttöön tuotettua lämpöä (hyötylämpö) on lämpö, joka tuotetaan samanaikaisesti ja samassa prosessissa sähkön tuotannon kanssa ja joka täyttää taloudellisesti perusteltavissa olevan lämmitys- tai jäähdytystarpeen. Tarve on taloudellisesti perusteltavissa, jos se ei ylitä lämmitys- tai jäähdytystarvetta ja jos se muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti muilla energian tuotantotavoilla.

Hyötylämpö on määritettävä mittamaalla. Hyötylämmön määrityksessä noudatetaan seurantasuunnitelmassa yksilöityä mittausjärjestelmää ja sen avulla määrityksin rekisteröityjä tietoja tai arvoja.

11 §
Kokonaishyötysuhde

Kokonaishyötysuhde määräytyy sähkön määrän ja lämmön summana jaettuna polttoaineiden energiasisältöjen summalla. Kokonaishyötysuhteen laskennan perusteena oleva sähkön määrä vastaa tuotetun sähkön määrää vähennettynä omakäyttölaitteiden kuluttamalla sähköenergialla. Laskennan perusteena oleva lämmön määrä vastaa mitattua hyötylämmön määrää. Polttoaineiden energiasisältöjen määrä vastaa kaikkien seurantasuunnitelmassa olevien polttoaineiden yhteenlaskettua energiasisältöä.

Kokonaishyötysuhdetta määritettäessä ei käytetä oletushyötysuhdetta tai kattilan takuuhyötysuhdetta. Kokonaishyötysuhteen tulee perustua tariffijakson aikana toteutuneisiin tuotantotietoihin ja toteutuneeseen energialähteiden kulutukseen.

12 §
Tietojen säilyttäminen

Sähkön tuottajan on huolehdittava 6, 7 ja 9–11 §:ssä tarkoitettujen tietojen tallentamisesta siten, että Energiamarkkinaviraston ja todentajan on mahdollista varmistua seurantajärjestelmän ja sen perusteella lasketun tuotantotukeen oikeuttavan sähkön tuotannon määrän ja mahdollisen kokonaishyötysuhteen luotettavuudesta ja tarkkuudesta.

2 momentti on kumottu A:lla 20.12.2012/849.

13 §
Todentajan pätevyysalue

Todentajaksi hyväksymistä koskevassa päätöksessä pätevyysalue määritetään energialähteiden ja niihin liittyvien voimalaitostyyppien erityisten edellytysten mukaan. Pätevyysalueita ovat:

1) tuulivirtaus;

2) vesivirtaus;

3) biokaasu;

4) metsähake;

5) puupolttoaine.

14 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.12.2012/849:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Metsähakevoimalan tuotantotukeen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos tuki maksetaan sähköstä, joka on tuotettu ennen 1 päivää tammikuuta 2013.

20.3.2014/244:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2014.

25.2.2016/149:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2016.

24.11.2016/1014:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2016.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.