Seurattu SDK 786/2018 saakka.

30.12.2010/1397

Valtioneuvoston asetus uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty työ- ja elinkeinoministeriön esittelystä, säädetään uusiutuvilla energialähteillä tuotetun sähkön tuotantotuesta annetun lain (1396/2010) nojalla:

1 §
Voimalaitoksen hyväksyminen syöttötariffijärjestelmään

Syöttötariffijärjestelmään voidaan hyväksyä tuulivoimala, biokaasuvoimala ja puupolttoainevoimala, jos voimalaitoksen järjestelmä, joka muuntaa energialähdettä sähköenergiaksi, ja sähköenergian tuotantoon kiinteästi liittyvät tekniset järjestelmät eivät ole saaneet valtiontukea, ovat uusia eivätkä ne sisällä käytettyjä osia. Jos kyse on biokaasuvoimalasta, vaaditaan myös, että biokaasulaitoksen biokaasureaktori, jossa mädättämällä biomassaa suljetussa tilassa syntyy biokaasua biokaasuvoimalan polttoaineeksi, ei ole saanut valtiontukea, on uusi eikä sisällä käytettyjä osia. Vastaavat vaatimukset koskevat lisäksi:

1) polttoaineen ja biokaasureaktorin raaka-aineiden esikäsittely-, valmistus-, käsittely-, kuljetus- ja syöttöjärjestelmiä ja niihin liittyviä laitteita;

2) säiliöitä, halleja, siiloja ja siirtoputkistoja ja kuljettimia sekä muita voimalaitoksen energialähteiden varastointijärjestelmiä;

3) jätteiden, sivutuotteiden ja savukaasujen käsittely-, puhdistus-, varastointi- ja siirtojärjestelmiä, mukaan lukien biolietteen hygienisointi-, jälkivarastointi- ja kuljetusjärjestelmiä;

4) voimalaitoksen ohjaus- ja säätöjärjestelmää komponentteineen, mukaan lukien tieto- ja viestintäjärjestelmiä;

5) generaattorin ja sähköenergian mittauspisteen välisiä sähköenergian siirtoon ja jakeluun liittyviä järjestelmiä;

6) voimalaitosrakennusta perustuksineen, jonka sisällä sähköenergian tuottamisessa tarvittavat energiatekniset laitteet ovat;

7) tuulivoimalan tornin ja biokaasureaktorin perustusta;

8) tuotantovalmiuden ylläpitämiseen ja poikkeustilanteiden hallintaan liittyviä koneita ja laitteita, mukaan lukien varavoimakoneita sekä palonesto- ja hälytysjärjestelmiä; sekä

9) voimalaitoksen lämmitys-, valaistus-, ilmastointi-, korjaus- ja valvontalaitteita, laboratorioita ja muuta irtaimistoa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen vaatimusten arvioinnissa ei oteta huomioon:

1) polttoaineen tai biokaasureaktorin raaka-aineiden hankinta- tai keräilyjärjestelmiä tai niihin liittyviä laitteita;

2) lämpöenergian siirto- tai jakelujärjestelmää tai siihen liittyviä komponentteja tai lämpöteknisiä järjestelmiä; taikka

3) muita sellaisia voimalaitosalueella sijaitsevia energiantuotantolaitoksia tai -yksiköitä, jotka eivät ole energiateknisessä yhteydessä siihen voimalaitosyksikköön, jolle tukea haetaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitettuja vaatimuksia ei sovelleta metsähakevoimalan hyväksymiseen syöttötariffijärjestelmään.

Sen lisäksi, mitä 1–3 momentissa säädetään, syöttötariffijärjestelmään voidaan kuitenkin hyväksyä ainoastaan tuulivoimala, joka on liitetty sähköverkkoon, kun hakemus syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä varten jätetään, ja jota koskevan hakemuksen liitteenä on luotettava selvitys tuuliturbiinien yhtäjaksoisesta ja keskeytymättömästä rakentamisaikataulusta. Tuulivoimalan katsotaan olevan liitetty sähköverkkoon, jos:

1) sähköasema on otettu käyttöön sähköturvallisuuslain (1135/2016) 41–43 §:n mukaisesti ja se on jännitteinen liittymispisteestä vähintään päämuuntajalle, joka myös on jännitteinen, tai, jos tuulivoimalaa varten ei ole tarkoitus rakentaa omaa sähköasemaa, tuulivoimalaa koskeva varsinainen verkkoliitäntäsopimus on tehty ja verkkoon liittämispäivä on yksiselitteisesti varmistettavissa; ja

2) viimeistään kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä ainakin yksi tuuliturbiini on pystytetty ja liitetty sähköverkkoon niin, että yhteys tuuliturbiinilta sähköverkkoon on jännitteinen.

(6.9.2018/779)

Sen lisäksi, mitä 1–3 momentissa säädetään, syöttötariffijärjestelmään voidaan kuitenkin hyväksyä ainoastaan sellainen metsähakevoimala, biokaasuvoimala ja puupolttoainevoimala, joka on liitetty sähköverkkoon, kun hakemus syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä varten jätetään. Mainitun voimalaitoksen katsotaan olevan liitetty sähköverkkoon, jos:

1) sähköasema on otettu käyttöön sähköturvallisuuslain 41–43 §:n mukaisesti ja se on jännitteinen liittymispisteestä vähintään päämuuntajalle, joka myös on jännitteinen, tai, jos voimalaitosta varten ei ole tarkoitus rakentaa omaa sähköasemaa, voimalaitosta koskeva varsinainen verkkoliitäntäsopimus on tehty ja verkkoon liittämispäivä on yksiselitteisesti varmistettavissa; sekä

2) viimeistään kahden kuukauden kuluessa hakemuksen jättämisestä:

a) voimalaitos ja, jos kyse on biokaasuvoimalasta, myös siihen kuuluva biokaasulaitos on rakennettu ja otettu käyttöön; ja

b) voimalaitos on liitetty sähköverkkoon niin, että yhteys voimalaitoksesta sähköverkkoon on jännitteinen.

(6.9.2018/779)
1 a § (6.9.2018/779)
Voimalaitosta koskevat edellytykset preemiojärjestelmässä

Preemiojärjestelmään hyväksymistä varten järjestettävässä tarjouskilpailussa:

1) voimalaitoksen tulee olla uusi siten kuin 1 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään voimalaitoksen syöttötariffijärjestelmään hyväksymisen edellytyksistä lukuun ottamatta voimalaitosrakennusta ja sen perustuksia;

2) korvattavan voimalaitoksen teknisestä käyttöiästä saa olla jäljellä enintään viisi prosenttia, jos tarjous koskee uusiutuvan energian voimalaitosta, joka rakennetaan sellaisen samalla paikalla sijaitsevan voimalaitoksen tilalle, jonka investointia varten on myönnetty valtiontukea;

3) voimalaitoksen rakentamisen edellytyksenä olevien kaavan, ratkaisun, luvan ja päätöksen tulee olla voimassa tai niiden voimassaoloa tulee lain mukaan olla mahdollista jatkaa siten, että laitos on mahdollista rakentaa viimeistään siitä tarjouksessa ilmoitetusta tariffijaksosta, josta tukiaika alkaa kulua; ja

4) voimalaitoksen sähköverkkoon liittämisen edellytyksenä olevan liittymistarjouksen tai liittymissopimuksen tulee olla voimassa siten, että laitos on mahdollista liittää sähköverkkoon viimeistään siitä tarjouksessa ilmoitetusta tariffijaksosta, josta tukiaika alkaa kulua.

Jos kyseessä on useista uusiutuvan energian pienyksiköistä koostuva uusiutuvan energian voimalaitos, sovelletaan 1 momentissa säädettyjä edellytyksiä jokaisen pienyksikön osalta erikseen.

Preemiojärjestelmään hyväksytyn voimalaitoksen sähköverkkoon liittämiseen sovelletaan, mitä 1 §:n 5 momentissa säädetään voimalaitoksen sähköverkkoon liittämisestä syöttötariffijärjestelmän osalta. Jos voimalaitoksessa on useita generaattoreita tai voimalaitos koostuu useista uusiutuvan energian pienyksiköistä, voimalaitoksen katsotaan olevan liitetty vähintään osaksi verkkoon, kun 1 §:n 5 momentin 1 kohdassa säädetyn edellytyksen lisäksi 2 kohdan b alakohdassa säädetty edellytys täyttyy vähintään yhden voimalaitoksen generaattorin tai yhden pienyksikön osalta.

1 b § (6.9.2018/779)
Tarjous

Sähkön tuottajan tulee tehdä tarjous preemiosta sentin tarkkuudella megawattituntia kohden ja vuosituotannon määrästä megawattitunnin tarkkuudella.

2 §
Tariffijaksot

Kalenterivuosi jakautuu tariffijaksoihin seuraavasti:

1) 1 päivä tammikuuta–31 päivä maaliskuuta;

2) 1 päivä huhtikuuta–30 päivä kesäkuuta;

3) 1 päivä heinäkuuta–30 päivä syyskuuta;

4) 1 päivä lokakuuta–31 päivä joulukuuta.

3 §
Sähkön ja päästöoikeuden markkinahintojen keskiarvo

Sähkön markkinahinnan keskiarvo määräytyy yhteispohjoismaisten sähkömarkkinoiden päivää edeltävän fyysisen sähkökaupan voimalaitoksen sijaintipaikan aluehinnan keskiarvon perusteella. Sähkön markkinahinnan keskiarvo lasketaan kutakin tariffijaksoa vastaavan kolmen kuukauden tuntihintojen aritmeettisena keskiarvona.

Päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvo määräytyy aritmeettisena keskiarvona Euroopan unionin jäsenmaiden yhteisellä huutokauppapaikalla käytyjen päästöoikeuksien huutokauppojen selvityshinnan perusteella. Päästöoikeuden markkinahinnan keskiarvo lasketaan kutakin tariffijaksoa vastaavan kolmen kuukauden selvityshintojen aritmeettisena keskiarvona. (20.3.2014/244)

4 § (20.12.2012/849)
Metsähakevoimalan tuotantotuki

Metsähakevoimalassa tuotetusta sähköstä maksettava syöttötariffi (euroa megawattitunnilta) lasketaan kaavalla:

1) 35,65–1,827 x turpeen vero - 1,359 x päästöoikeuden kolmen kuukauden keskiarvohinta, kun päästöoikeuden kolmen kuukauden keskiarvohinta on vähintään 10 euroa;

2) 22,06–1,827 x turpeen vero, kun päästöoikeuden kolmen kuukauden keskiarvohinta on alle 10 euroa.

(25.2.2016/149)

Syöttötariffia maksetaan kuitenkin enintään 18 euroa megawattitunnilta ja ainoastaan, jos syöttötariffin suuruus 1 momentin mukaan laskettuna on vähintään 1 euro megawattitunnilta. (25.2.2016/149)

Syöttötariffin korotuksena maksettava kaasutinpreemio lasketaan kaavalla:

1) 1,824 x turpeen vero – 3,466, kun syöttötariffia maksetaan 1 ja 2 momentin perusteella;

2) 32,184 – 1,358 x päästöoikeuden kolmen kuukauden keskiarvohinta, kun syöttötariffia ei makseta 1 tai 2 momentin perusteella.

5 § (6.9.2018/779)
Omakäyttölaitteet

Mitä sähkön ja eräiden polttoaineiden valmisteverosta annetun lain (1260/1996) 2 §:n 13 kohdan nojalla annetussa kauppa- ja teollisuusministeriön asetuksessa säädetään omakäyttölaitteista, sovelletaan määritettäessä tavoitehintaan, muuttuvaan tuotantotukeen, lämpöpreemioon, kaasutinpreemioon ja preemion mukaiseen tukeen oikeuttavaa sekä alituotantokorvaukseen velvoittavaa sähkön tuotantoa.

6 § (6.9.2018/779)
Seurantavelvollisuus

Sähkön tuottajan on laadittava seurantasuunnitelma, jonka laajuus riippuu voimalaitoksesta ja siinä käytetyistä energialähteistä. Seurantasuunnitelman tulee sisältää tiedot voimalaitoksessa käytetyistä polttoaineista sekä sähköenergian määritystavoista ja mittaamisesta. Seurantasuunnitelman tulee myös sisältää tiedot kokonaishyötysuhteesta, jos se koskee puupolttoainevoimalaa tai sellaista syöttötariffijärjestelmään kuuluvaa biokaasuvoimalaa, jossa tuotetaan myös lämpöä.

Sähkön tuottajan on liitettävä seurantasuunnitelma syöttötariffijärjestelmään hyväksymistä koskevaan hakemukseen.

7 § (6.9.2018/779)
Seurantajärjestelmä

Sähkön tuottajalla tulee olla voimalaitoksellaan käytössä seurantajärjestelmä, joka perustuu seurantasuunnitelmaan. Seurantajärjestelmän tulee sisältää tiedot polttoaineiden energiasisältöjen ja sähkön ja lämmön mittauksista ja polttoaineiden lämpöarvojen määrityksistä sekä tiedonkeruu-, prosessointi- ja raportointijärjestelmät.

Seurantajärjestelmän avulla sähkön tuottajan tulee tuottaa tiedot tukeen oikeuttavasta tai alituotantokorvaukseen velvoittavasta sähkön määrästä, tarvittaessa tiedot lämmön hyötykäytöstä ja kokonaishyötysuhteesta sekä tiedot muiden syöttötariffijärjestelmään tai preemiojärjestelmään hyväksymistä koskevassa päätöksessä tai preemiojärjestelmään liittyvän seurantasuunnitelman hyväksymispäätöksessä yksilöityjen ehtojen täyttymisestä. Seurantajärjestelmän tiedot tulee sisällyttää polttoainekirjanpitoon, jonka perusteella todentajan tulee voida suorittaa varmennus.

Jos voimalaitos kuuluu päästökauppalain (311/2011) mukaiseen päästökauppajärjestelmään, sähkön tuottaja voi noudattaa voimalaitoksen seurantajärjestelmänä mainitun lain 56 §:n nojalla hyväksyttyä tarkkailusuunnitelmaa kyseisen polttoaineluokan energiasisällön määrittämisessä muiden kuin biopolttoaineiden osalta.

8 § (6.9.2018/779)
Polttoaineiden seurantaa koskeva poikkeus

Syöttötariffijärjestelmään kuuluvan voimalaitoksen seurantajärjestelmään ei ole tarpeen sisällyttää:

1) polttoaineiden seurantaa siltä osin kuin kyse on voimalaitoksen käynnistämiseen käytetyistä käynnistyspolttoaineista, joiden energiasisältö tariffijaksolla on enintään 2,5 prosenttia voimalaitoksessa käytettyjen polttoaineiden energiasisältöjen summasta;

2) polttoaineiden energiasisältöjen seurantaa, kun voimalaitoksessa käytetään enintään yhtä polttoainetta käynnistyspolttoaineen lisäksi ja voimalaitokseen ei kohdistu kokonaishyötysuhteen seurantavelvoitetta.

9 §
Polttoaineen ja sen energian määritys

Käytettävien polttoaineiden yksilöinnissä ja määrityksessä on noudatettava kulloinkin voimassa olevaa Tilastokeskuksen polttoaineluokituksen polttoaineluokkia.

Polttoaineiden määrän määrityksen suurin sallittu epävarmuus seurantajaksolle on enintään 7,5 prosenttia.

Polttoaine-energian määrityksessä tulee käyttää tehollisia lämpöarvoja ja polttoainemääriä käyttötilassa tai polttoaineiden saapumistilaisia arvoja. Saapumistilaisia arvoja käytettäessä polttoainemäärityksen ja lämpöarvomäärityksen on vastattava toisiaan ottaen huomioon polttoaineiden kosteuspitoisuuksien muutokset.

10 §
Hyötykäyttö

Hyötykäyttöön tuotettua lämpöä (hyötylämpö) on lämpö, joka tuotetaan samanaikaisesti ja samassa prosessissa sähkön tuotannon kanssa ja joka täyttää taloudellisesti perusteltavissa olevan lämmitys- tai jäähdytystarpeen. Tarve on taloudellisesti perusteltavissa, jos se ei ylitä lämmitys- tai jäähdytystarvetta ja jos se muutoin tyydytettäisiin markkinaehtoisesti muilla energian tuotantotavoilla.

Hyötylämpö on määritettävä mittamaalla. Hyötylämmön määrityksessä noudatetaan seurantasuunnitelmassa yksilöityä mittausjärjestelmää ja sen avulla määrityksin rekisteröityjä tietoja tai arvoja.

11 §
Kokonaishyötysuhde

Kokonaishyötysuhde määräytyy sähkön määrän ja lämmön summana jaettuna polttoaineiden energiasisältöjen summalla. Kokonaishyötysuhteen laskennan perusteena oleva sähkön määrä vastaa tuotetun sähkön määrää vähennettynä omakäyttölaitteiden kuluttamalla sähköenergialla. Laskennan perusteena oleva lämmön määrä vastaa mitattua hyötylämmön määrää. Polttoaineiden energiasisältöjen määrä vastaa kaikkien seurantasuunnitelmassa olevien polttoaineiden yhteenlaskettua energiasisältöä.

Kokonaishyötysuhdetta määritettäessä ei käytetä oletushyötysuhdetta tai kattilan takuuhyötysuhdetta. Kokonaishyötysuhteen tulee perustua tariffijakson aikana toteutuneisiin tuotantotietoihin ja toteutuneeseen energialähteiden kulutukseen.

12 § (6.9.2018/779)
Tietojen säilyttäminen

Sähkön tuottajan on huolehdittava 6, 7 ja 9–11 §:ssä tarkoitettujen tietojen tallentamisesta siten, että Energiaviraston ja todentajan on mahdollista varmistua seurantajärjestelmän ja sen perusteella lasketun tukeen oikeuttavan tai alituotantokorvaukseen velvoittavan sähkön tuotannon määrästä ja mahdollisen kokonaishyötysuhteen luotettavuudesta ja tarkkuudesta.

Sähkön tuottajan on säilytettävä tiedot kymmenen vuotta siitä ajankohdasta lukien, jolloin syöttötariffijärjestelmään tai preemiojärjestelmään hyväksymistä koskeva päätös on rauennut tai peruutettu.

13 § (6.9.2018/779)
Todentajan pätevyysalue

Todentajaksi hyväksymistä koskevassa päätöksessä pätevyysalue määritetään energialähteiden ja niihin liittyvien voimalaitostyyppien erityisten edellytysten mukaan. Pätevyysalueita ovat tuulivirtaus, biokaasu, metsähake, puupolttoaine, aurinkovoima ja aaltovoima.

14 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.12.2012/849:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Metsähakevoimalan tuotantotukeen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos tuki maksetaan sähköstä, joka on tuotettu ennen 1 päivää tammikuuta 2013.

20.3.2014/244:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2014.

25.2.2016/149:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2016.

24.11.2016/1014:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2016.

6.9.2018/779:

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä syyskuuta 2018.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.