Seurattu SDK 538/2018 saakka.

24.6.2010/599

Laki talletuspankkien yhteenliittymästä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (8.8.2014/616)
Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään talletuspankkien yhteenliittymän (yhteenliittymä) keskusyhteisönä toimivan osuuskunnan (keskusyhteisö) sekä keskusyhteisön jäsenenä olevan talletuspankin ja muun luottolaitoksen (jäsenluottolaitos) sekä yhteenliittymään kuuluvien muiden yritysten toiminnalle asetettavista vaatimuksista. Keskusyhteisöön sovelletaan osuuskuntalakia (421/2013) ja jäsenluottolaitokseen luottolaitostoiminnasta annettua lakia (610/2014), jollei tästä laista muuta johdu.

2 §
Yhteenliittymä

Yhteenliittymän muodostavat:

1) keskusyhteisö;

2) keskusyhteisön konsolidointiryhmään kuuluvat yritykset;

3) jäsenluottolaitokset;

4) jäsenluottolaitosten konsolidointiryhmiin kuuluvat yritykset;

5) sellaiset luottolaitokset, rahoituslaitokset ja palveluyritykset, joiden äänivallasta edellä mainitut yhteisöt yhdessä omistavat yli puolet.

Yhteenliittymä syntyy, kun keskusyhteisö on rekisteröity tai, jos keskusyhteisön toimilupaa on hakenut aikaisemmin rekisteröity osuuskunta, sen tämän lain mukaiset säännöt on rekisteröity, ja se on saanut tämän lain mukaisen toimiluvan toimia yhteenliittymän keskusyhteisönä.

Tätä lakia sovellettaessa vakuutusyhtiötä, joka ei merkittävässä määrin harjoita muuta liiketoimintaa kuin luottovakuutusten myöntämistä yhteenliittymän jäsenluottolaitoksille, pidetään palveluyrityksenä.

Yhteenliittymän purkautumisesta säädetään 10 §:ssä.

3 §
Yhteenliittymän muodostamisen yleiset edellytykset

Yhteenliittymän muodostamisen yleisenä edellytyksenä on, että:

1) keskusyhteisö ohjaa ja valvoo jäsenluottolaitoksiaan tämän lain mukaisesti;

2) yhteenliittymään kuuluvien yritysten yhdisteltyä omien varojen vähimmäismäärää ja maksuvalmiutta valvotaan konsolidoidusti yhteenliittymän tasolla tämän lain mukaisesti;

3) keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitostensa veloista ja jäsenluottolaitokset ovat velvolliset osallistumaan yksittäisen jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin ja keskusyhteisön yksittäisen jäsenluottolaitoksen puolesta suorittaman velan maksuun tämän lain mukaisesti;

4) enemmistö jäsenluottolaitoksista on talletuspankkeja.

4 §
Keskusyhteisö

Keskusyhteisö on osuuskuntalain 1 luvun 1 §:ssä tarkoitettu osuuskunta, joka on oikeutettu ohjaamaan jäsenluottolaitoksia. Keskusyhteisöllä on oltava tämän lain 2 luvun mukainen toimilupa. (14.6.2013/425)

Keskusyhteisö saa tarjota yhteenliittymään kuuluvien yritysten tarvitsemia palveluja, omistaa osakkeita ja osuuksia yhteenliittymään kuuluvissa yrityksissä ja harjoittaa muuta yhteenliittymän kannalta perusteltua sijoitustoimintaa. Keskusyhteisö ei saa harjoittaa merkittävässä määrin muuta liiketoimintaa. Yhteenliittymään kuuluvaan yritykseen rinnastetaan tätä momenttia sovellettaessa myös rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa (699/2004) tarkoitettu rahoitus- ja vakuutusryhmittymään kuuluva yritys, jos keskusyhteisö tai sen jäsenluottolaitos on mainitussa laissa tarkoitettu ryhmittymän omistusyhteisö.

Keskusyhteisön konsolidointiryhmään luetaan keskusyhteisö sekä sellainen luottolaitos, siihen rinnastettava ulkomainen luottolaitos, rahoituslaitos ja palveluyritys, joka on keskusyhteisön kirjanpitolaissa (1336/1997) tarkoitettu tytäryritys.

5 §
Keskusyhteisön säännöt

Sen lisäksi, mitä osuuskuntalain 2 luvun 3 §:ssä säädetään, keskusyhteisön säännöissä on määrättävä, että: (14.6.2013/425)

1) keskusyhteisö on tässä laissa tarkoitetun yhteenliittymän keskusyhteisö, joka muodostaa yhteenliittymän yhdessä muiden tämän lain 2 §:ssä tarkoitettujen yritysten kanssa;

2) keskusyhteisön jäseneksi voidaan ottaa ainoastaan luottolaitos, jonka säännöt tai yhtiöjärjestys ovat tämän lain 6 §:ssä säädetyn mukaiset;

3) keskusyhteisö vastaa jäsenluottolaitosten veloista ja sitoumuksista tämän lain mukaisesti;

4) keskusyhteisöllä on velvollisuus tämän lain mukaisesti valvoa jäsenluottolaitosten toimintaa, antaa niille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä antaa niille ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa;

5) keskusyhteisön jäsenillä on keskusyhteisön selvitystilassa ja konkurssissa osuuskuntalain 14 luvun 11 §:ssä tarkoitettu rajaton lisämaksuvelvollisuus, jonka määräytymisperusteena on jäsenluottolaitoksen viimeksi vahvistetun taseen loppusumma; (14.6.2013/425)

6) keskusyhteisöllä on oikeus vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettaviksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa.

Keskusyhteisön säännöissä voidaan määrätä, että osuuskuntalain 5 luvun 10 §:n estämättä keskusyhteisön tytäryhteisö saa osallistua osuuskunnan kokoukseen ja että tällaisella tytäryhteisöllä on osuuskunnan kokouksessa puheoikeus mutta ei äänioikeutta. (14.6.2013/425)

6 §
Jäsenluottolaitoksen säännöt ja yhtiöjärjestys

Sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, jäsenluottolaitoksen säännöissä tai yhtiöjärjestyksessä on määrättävä, että:

1) jäsenluottolaitos on säännöissä mainitun keskusyhteisön jäsen ja kuuluu tässä laissa tarkoitettuun yhteenliittymään;

2) keskusyhteisö valvoo tämän lain mukaisesti jäsenluottolaitoksen toimintaa, vahvistaa sen noudatettaviksi 5 §:ssä tarkoitetut toimintaperiaatteet sekä antaa jäsenluottolaitokselle sen maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi ohjeita vakavaraisuuden ja riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä ohjeita yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamiseksi yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa;

3) jäsenluottolaitos on velvollinen osallistumaan toisen jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin tukitoimiin sekä keskusyhteisön toisen jäsenluottolaitoksen puolesta suorittaman velan maksuun 5 luvun mukaisesti.

Jäsenluottolaitoksen muuta kuin 8 §:ssä tarkoitettua keskusyhteisöstä eroamista tarkoittavaa sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen muutosta ei saa merkitä kaupparekisteriin, ellei keskusyhteisö ole hyväksynyt muutosta.

7 §
Keskusyhteisön jäseneksi liittyminen

Luottolaitos voidaan ottaa keskusyhteisön jäseneksi, kun sen 6 §:n mukaiset säännöt tai yhtiöjärjestys on hyväksytty. Päätös sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen hyväksymisestä on pätevä vain, jos sen puolesta on osuuskunnan tai isäntien kokouksessa annettu vähintään kaksi kolmasosaa äänestykseen osallistuneiden äänistä tai jos sitä on yhtiökokouksessa kannattanut vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä ja kokouksessa edustetuista osakkeista.

8 §
Keskusyhteisön jäsenyydestä eroaminen ja erottaminen sekä jäsenluottolaitoksen sulautuminen

Jäsenluottolaitoksella on oikeus erota keskusyhteisöstä päättämällä sääntöjen tai yhtiöjärjestyksen 6 §:ssä tarkoitettujen määräysten muuttamisesta sekä ilmoittamalla siitä kirjallisesti keskusyhteisön hallitukselle, jos yhteenliittymään kuuluvien yritysten omien varojen yhdistelty määrä säilyy 19 §:ssä säädetyn mukaisena eroamisen jälkeenkin. Päätös on pätevä vain, jos sen puolesta on annettu tai sitä kannattaa 7 §:n mukainen äänten ja osakkeiden enemmistö. Vakavaraisuuden säilyminen on todettava keskusyhteisön tilintarkastajien varmentamalla laskelmalla.

Jäsenluottolaitos voidaan erottaa keskusyhteisöstä osuuskuntalain 3 luvun 3 §:n mukaisesti tai jos jäsenluottolaitos on laiminlyönyt noudattaa keskusyhteisön tämän lain 17 §:n nojalla antamia ohjeita tavalla, joka merkittävästi vaarantaa maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden hallintaa taikka tilinpäätöksen laatimista koskevien yhtenäisten periaatteiden soveltamista tai niiden noudattamisen valvontaa yhteenliittymässä, taikka jos jäsenluottolaitos muuten toimii olennaisesti keskusyhteisön vahvistamien yhteenliittymän yleisten toimintaperiaatteiden vastaisesti. Keskusyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle erottamisperusteesta ja erottamista käsittelevästä osuuskunnan elimen kokouksesta viimeistään samalla, kun osuuskunta toimittaa jäsenelle osuuskuntalain 3 luvun 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun ilmoituksen. (14.6.2013/425)

Edellytyksenä jäsenluottolaitoksen sulautumiselle muuhun kuin toiseen jäsenluottolaitokseen on sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, että sulautumisesta ilmoitetaan kirjallisesti keskusyhteisön hallitukselle ennen sulautumissuunnitelman hyväksymistä ja että yhteenliittymään kuuluvien yritysten omien varojen yhdistelty määrä säilyy 19 §:ssä säädetyn mukaisena. Vastaanottavaan luottolaitokseen ja muuhun yritykseen sovelletaan, mitä 27 §:ssä säädetään eronneesta ja erotetusta jäsenluottolaitoksesta. Mainitussa pykälässä säädetty määräaika lasketaan sulautumisen rekisteröintiä lähinnä seuraavasta tilinpäätöspäivästä.

9 §
Tilinpäätös ja tilintarkastus

Keskusyhteisön tilinpäätöksen ja konsernitilinpäätöksen laatimisessa sekä tilintarkastuksessa noudatetaan luottolaitostoiminnasta annetun lain säännöksiä. Jäsenluottolaitokseen ei sovelleta, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 12 §:ssä säädetään osavuosikatsauksesta ja vuosikatsauksesta. (8.8.2014/616)

Keskusyhteisön on laadittava keskusyhteisön ja sen jäsenluottolaitosten tilinpäätösten tai konsernitilinpäätösten yhdistelmänä tilinpäätös noudattaen kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettuja kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja, jollei jäljempänä tässä momentissa toisin säädetä. Yhdistelty tilinpäätös käsittää myös sellaiset yhteisöt, joissa edellä tarkoitetuilla yhteisöillä yhdessä on kirjanpitolaissa tarkoitettu määräysvalta. Siltä osin kuin kansainvälisiä tilinpäätösstandardeja ei voida soveltaa yhteenliittymän erityisen rakenteen vuoksi, keskusyhteisön hallituksen on hyväksyttävä vastaavat, yhteenliittymän rakenteeseen soveltuvat tilinpäätösperiaatteet.

Keskusyhteisön tilintarkastajien on noudattaen soveltuvin osin luottolaitostoiminnasta annetun lain säännöksiä tarkastettava yhdistelty tilinpäätös, joka on esiteltävä ja annettava tiedoksi keskusyhteisön varsinaiselle osuuskunnan kokoukselle.

Keskusyhteisön jäsenluottolaitoksen on pidettävä jäljennös tämän pykälän 2 momentissa tarkoitetusta tilinpäätöksestä jokaisen nähtävänä ja annettava siitä jäljennöksiä noudattaen, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 11 §:n 2 ja 4 momentissa säädetään. Keskusyhteisöstä ja jäsenluottolaitoksista ja niiden tytäryrityksistä on laadittava yhdistelty puolivuosikatsaus ja vuosikatsaus noudattaen soveltuvin osin, mitä tämän pykälän 2 momentissa ja luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 12 §:ssä säädetään. Keskusyhteisön jäsenluottolaitoksen on annettava jokaiselle sitä pyytävälle jäljennös yhdistellystä puolivuosikatsauksesta niin kuin luottolaitostoiminnasta annetun lain 12 luvun 11 §:ssä säädetään. (28.12.2017/1097)

Jäsenluottolaitoksen tulee antaa keskusyhteisölle tilinpäätöstietojen yhdistelyä varten tarpeelliset tiedot. Keskusyhteisöllä ja sen tilintarkastajalla on lisäksi oikeus yhdistellyn tilinpäätöksen tarkastamista varten saada jäljennös jäsenluottolaitoksen tilintarkastusta koskevista asiakirjoista sen estämättä, mitä jäsenluottolaitoksen ja sen tilintarkastajan salassapitovelvollisuudesta muualla laissa säädetään. Mitä tässä momentissa säädetään jäsenluottolaitoksesta, sovelletaan vastaavasti muuhun 2 momentissa tarkoitettuun yhteisöön.

10 §
Yhteenliittymää koskevien säännösten soveltamisen lakkaaminen

Jos yhteenliittymälle tässä laissa asetetut vaatimukset eivät täyty, keskusyhteisön on viipymättä ilmoitettava siitä Finanssivalvonnalle ja ryhdyttävä toimenpiteisiin vaatimusten täyttämiseksi. Finanssivalvonnan on saatuaan edellä tarkoitetun ilmoituksen tai muuten tiedon siitä, että vaatimukset eivät täyty, asetettava keskusyhteisölle määräaika, jonka kuluessa vaatimusten on täytyttävä. Jos vaatimusta ei ole määräajassa täytetty, Finanssivalvonta voi peruuttaa keskusyhteisön toimiluvan.

Tämän lain soveltaminen lakkaa, kun keskusyhteisön toimilupa peruutetaan.

2 luku

Keskusyhteisön toimilupa

11 §
Toimilupahakemus

Finanssivalvonta myöntää hakemuksesta keskusyhteisön toimiluvan. Toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

Jos toimiluvan myöntämisen edellytyksiä koskevat, 1 momentissa tarkoitetut tiedot muuttuvat olennaisesti toimiluvan myöntämisen jälkeen, keskusyhteisön on ilmoitettava muutoksista Finanssivalvonnalle sen tarkemmin määräämällä tavalla.

12 §
Toimilupapäätös

Finanssivalvonnan on annettava toimilupaa koskeva päätös kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta tai, jos hakemus on puutteellinen, siitä kun hakija on antanut asian ratkaisemista varten tarvittavat asiakirjat ja selvitykset. Toimilupaa koskeva päätös on kuitenkin aina tehtävä 12 kuukauden kuluessa hakemuksen vastaanottamisesta.

Finanssivalvonnalla on oikeus toimiluvan hakijaa kuultuaan asettaa toimilupaan keskusyhteisön toimintaa koskevia, valvonnan kannalta välttämättömiä rajoituksia ja ehtoja. Finanssivalvonta voi toimiluvan myöntämisen jälkeen keskusyhteisön hakemuksesta muuttaa toimiluvan ehtoja.

Jos toimilupaa koskevaa päätöstä ei ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valitus tehdään ja käsitellään kuten hakemuksen hylkäämistä koskeva valitus tehdään ja käsitellään. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes päätös on annettu. Finanssivalvonnan on ilmoitettava päätöksen antamisesta muutoksenhakuviranomaiselle, jos päätös on annettu valituksen jälkeen. Tässä momentissa tarkoitetun valituksen tekemiseen ja käsittelyyn sovelletaan muilta osin Finanssivalvonnasta annetun lain (878/2008) 73 §:ää.

13 §
Toimiluvan myöntämisen edellytykset

Toimilupa on myönnettävä, jos saadun selvityksen perusteella voidaan varmistua, että keskusyhteisö ja muut yhteenliittymään kuuluvat yritykset täyttävät niiden toiminnalle tässä laissa asetetut vaatimukset ja koko yhteenliittymä sen taloudelliselle asemalle tässä laissa asetetut vaatimukset ja että keskusyhteisöä johdetaan ammattitaitoisesti sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. (8.8.2014/616)

Toimilupa voidaan myöntää keskusyhteisölle myös ennen sen rekisteröimistä.

14 §
Toimiluvan ilmoittaminen rekisteröitäväksi

Finanssivalvonnan on ilmoitettava toimilupa rekisteröitäväksi.

15 §
Toiminnan aloittaminen

Keskusyhteisö voi aloittaa toimintansa, jollei toimiluvan ehdoista muuta johdu, välittömästi sen jälkeen, kun toimilupa on myönnetty ja keskusyhteisö on toimittanut Finanssivalvonnalle 2 momentissa tarkoitetut tiedot sekä, jos toimilupa on myönnetty perustettavalle osuuskunnalle, osuuskunta on rekisteröity.

Keskusyhteisö ei saa aloittaa toimintaansa ennen kuin se on toimittanut Finanssivalvonnalle:

1) keskusyhteisöä koskevan täydellisen kaupparekisteriotteen, johon sisältyvät säännöt;

2) hallituksen jäsenten ja varajäsenten, toimitusjohtajan ja toimitusjohtajan sijaisen sekä tilintarkastajien ja varatilintarkastajien nimet ja muut tarvittavat tiedot;

3) jos keskusyhteisöllä on hallintoneuvosto, sen jäsenten ja varajäsenten nimet ja muut tarvittavat tiedot sekä hallintoneuvoston vahvistamat keskusyhteisön toimintaa ja hallintoneuvoston valitsemia tarkastajia koskevat yleiset ohjeet.

Jos 2 momentissa mainituissa tiedoissa tapahtuu muutos, se on viipymättä ilmoitettava Finanssivalvonnalle.

16 §
Toimiluvan peruuttaminen

Finanssivalvonta voi peruuttaa keskusyhteisön toimiluvan, jollei keskusyhteisö täytä 19 §:ssä säädettyjä vaatimuksia, sekä Finanssivalvonnasta annetun lain 26 §:n 1 momentin 1 ja 3 kohdassa ja 2 momentissa säädetyin edellytyksin. Toimiluvan peruuttamiseen sovelletaan lisäksi viimeksi mainitun pykälän 3–5 momenttia.

Keskusyhteisön 5 luvun säännöksiin perustuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka ovat syntyneet ennen toimiluvan peruuttamista, eivät lakkaa toimiluvan peruuttamisen johdosta.

3 luku

Yhteenliittymän ohjaus, riskienhallinta ja vakavaraisuus

17 §
Yhteenliittymän ohjaus

Keskusyhteisö ohjaa yhteenliittymän toimintaa. Keskusyhteisöllä on oltava ohjeet yhteenliittymään kuuluville yrityksille niiden maksuvalmiuden ja vakavaraisuuden turvaamiseksi tarvittavista laadullisista vaatimuksista ja niiden riskien hallinnasta, luotettavasta hallinnosta ja sisäisestä valvonnasta sekä yhtenäisten tilinpäätösperiaatteiden noudattamisesta yhteenliittymän yhdistellyn tilinpäätöksen laatimisessa. Tässä pykälässä tarkoitetuissa ohjeissa on otettava huomioon, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 7–9 ja 12 luvussa säädetään. Siltä osin kuin tässä pykälässä tarkoitettuja ohjeita sovelletaan jäsenluottolaitokseen, johon sovelletaan 21 ja 21 a §:ssä tarkoitettuja poikkeuksia, ohjeet on Finanssivalvonnan etukäteen hyväksyttävä. Keskusyhteisö voi lisäksi säännöissään määrätyllä tavalla vahvistaa jäsenluottolaitoksille yleisiä toimintaperiaatteita noudatettaviksi näiden yhteenliittymän kannalta merkittävässä toiminnassa. (8.8.2014/616)

Keskusyhteisön velvollisuudesta valvoa ohjeiden noudattamista säädetään 20 §:ssä.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 1 momentissa tarkoitettujen ohjeiden tarkemmasta sisällöstä. (8.8.2014/616)

18 § (8.8.2014/616)
Yleissäännös yhteenliittymään kuuluvien yritysten hallinnosta ja ohjauksesta

Yhteenliittymään kuuluva yritys ei saa toiminnassaan ottaa niin suurta riskiä, että siitä aiheutuu olennaista vaaraa yhteenliittymään kuuluvien yritysten yhdistellylle vakavaraisuudelle tai maksuvalmiudelle. Keskusyhteisöllä on oltava yhteenliittymän tehokkaan riskienhallinnan mahdollistava luotettava hallinto sekä yhteenliittymän toimintaan nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät. Keskusyhteisön on täytettävä luottolaitostoiminnasta annetun lain 7–9 luvussa konsolidointiryhmän emoyritykselle asetetut vaatimukset.

19 § (8.8.2014/616)
Yhteenliittymän taloudellista asemaa koskevat vaatimukset

Yhteenliittymään kuuluvilla yrityksillä on oltava omia varoja yhteensä vähintään luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettu määrä. Tässä momentissa tarkoitettu määrä lasketaan noudattaen, mitä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten vakavaraisuusvaatimuksista ja asetuksen (EU) N:o 648/2012 muuttamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EU) N:o 575/2013, jäljempänä EU:n vakavaraisuusasetus, säädetään konsolidoitujen omien varojen määrän laskemisesta, jollei 2 ja 3 momentista muuta johdu.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua vaatimusta laskettaessa yhteenliittymän omista varoista vähennetään jäsenluottolaitoksen tai sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen liikkeeseen laskemat pääomatodistukset ja muut omanpääomanehtoiset erät, jotka on merkinnyt luottolaitostoiminnasta annetun lain 13 luvussa tarkoitettu vakuusrahasto, jonka jäsen jäsenluottolaitos on.

Vakuutusyhtiöön, joka ei merkittävissä määrin harjoita muuta liiketoimintaa kuin luottovakuutusten myöntämistä yhteenliittymän jäsenluottolaitoksille, sovelletaan tätä pykälää laskettaessa yhteenliittymän omien varojen määrää. Tällaisen vakuutusyhtiön tasoitusmäärä rinnastetaan EU:n vakavaraisuusasetuksen 62 artiklassa tarkoitettuihin eriin. Muilta osin tällaisen vakuutusyhtiön omiin varoihin ja omien varojen vähimmäismäärän laskemiseen sovelletaan, mitä mainitussa asetuksessa säädetään.

Yhteenliittymään sovelletaan muilta osin, mitä EU:n vakavaraisuusasetuksessa ja luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 ja 11 luvussa säädetään luottolaitoksen konsolidoidulle taloudelliselle asemalle asetettavista vaatimuksista, taloudellista asemaa koskevien konsolidoitujen tietojen ilmoittamisesta ja konsolidoidusta valvonnasta.

Mitä EU:n vakavaraisuusasetuksessa ja luottolaitostoiminnasta annetussa laissa säädetään emoyrityksestä, sovelletaan keskusyhteisöön, ja mitä niissä säädetään tytäryrityksistä, sovelletaan soveltuvin osin yhteenliittymään kuuluviin muihin yrityksiin, jollei tässä laissa toisin säädetä.

Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset tämän pykälän täytäntöönpanosta.

20 §
Vakavaraisuuden valvonta

Keskusyhteisö valvoo, että yhteenliittymään kuuluvat yritykset toimivat niiden taloudellista asemaa koskevien lakien ja asetusten, viranomaisten antamien määräysten, sääntöjensä ja yhtiöjärjestystensä sekä keskusyhteisön 17 §:n nojalla antamien ohjeiden mukaisesti.

Jos keskusyhteisö havaitsee, ettei yhteenliittymään kuuluvan yrityksen toiminta ole edellä sanottujen säännösten tai määräysten mukaista, keskusyhteisön on ilmoitettava asiasta Finanssivalvonnalle viipymättä. Jos keskusyhteisö havaitsee, että yhteenliittymään kuuluva yritys on laiminlyönyt noudattaa keskusyhteisön 17 §:n nojalla antamia ohjeita tavalla, joka merkittävästi vaarantaa yhtenäisten maksuvalmiuden tai vakavaraisuuden hallinnan taikka tilinpäätöksen laatimista koskevien periaatteiden soveltamisen tai niiden noudattamisen valvonnan yhteenliittymässä tai joka on omiaan vaarantamaan jäsenluottolaitoksen oman vakavaraisuuden tai maksuvalmiuden, keskusyhteisön on ilmoitettava siitä Finanssivalvonnalle ja esitettävä tarpeelliset toimenpiteet ohjeiden noudattamisen varmistamiseksi.

Yhteenliittymään kuuluva yritys on velvollinen antamaan keskusyhteisölle sen asettamassa kohtuullisessa määräajassa kaikki sen vaatimat tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen keskusyhteisön tässä laissa säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.

Finanssivalvonnalla on oikeus viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetyn salassapitovelvollisuuden estämättä antaa keskusyhteisölle tässä momentissa tarkoitettuja tietoja, jos keskusyhteisö ei saa tietoja yhteenliittymään kuuluvalta yritykseltä asettamassaan määräajassa.

20 a § (19.12.2014/1200)
Elvytyssuunnitelma ja kriisinratkaisusuunnitelma

Yhteenliittymän elvytyssuunnitelmaan sovelletaan, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 8 a luvussa säädetään konsolidointiryhmän elvytyssuunnitelmasta. Yhteenliittymän kriisinratkaisusuunnitelmaan sovelletaan, mitä luottolaitosten ja sijoituspalveluyritysten kriisinratkaisusta annetun lain (1194/2014) 2 luvussa säädetään konsernin kriisinratkaisusuunnitelmasta.

4 luku

Jäsenluottolaitoksen vakavaraisuus ja sen valvonta

21 § (8.8.2014/616)
Jäsenluottolaitoksen omien varojen määrä

Finanssivalvonta voi antaa keskusyhteisölle luvan päättää, että sen jäsenluottolaitoksiin voidaan jättää soveltamatta, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 luvussa sekä EU:n vakavaraisuusasetuksen 2–4 osassa säädetään luottolaitoksen omien varojen määrälle asetettavista vaatimuksista. Finanssivalvonnan on annettava tässä momentissa tarkoitettu lupa, jos keskusyhteisö täyttää sille 17 §:ssä ja sen nojalla annetuissa Finanssivalvonnan määräyksissä asetetut vaatimukset.

Keskusyhteisö ei saa myöntää 1 momentissa tarkoitettua poikkeusta jäsenluottolaitokselle, jos tämä on merkittävästi tai toistuvasti laiminlyönyt noudattaa keskusyhteisön antamia 17 §:ssä tarkoitettuja ohjeita taikka jäsenluottolaitokselle 23 §:ssä säädettyjä tai Finanssivalvonnan mainitun pykälän nojalla antaman luvan mukaisia velvollisuuksia.

Keskusyhteisö voi myöntää 1 momentissa tarkoitetun poikkeuksen enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Keskusyhteisön on omasta aloitteestaan tai Finanssivalvonnan vaatimuksesta peruutettava poikkeus tai rajoitettava sitä, jos jäsenluottolaitos merkittävästi tai toistuvasti laiminlyö noudattaa keskusyhteisön 17 §:n nojalla antamia ohjeita.

Jäsenluottolaitoksella, johon sovelletaan 1 momenttia, on oltava omia varoja vähintään määrä, joka vastaa 80 prosenttia luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 luvun 1 §:ssä tarkoitettujen omien varojen vaatimusten yhteenlasketusta määrästä.

Jos jäsenluottolaitokseen sovelletaan 1 momenttia, EU:n vakavaraisuusasetuksen 4 osassa tarkoitetun asiakasriskin määrä ei saa olla suurempi kuin 40 prosenttia luottolaitoksen omien varojen määrästä. Jos asiakasyhteisö on luottolaitos tai sijoituspalveluyritys, asiakasriski ei saa olla suurempi kuin 40 prosenttia luottolaitoksen omien varojen määrästä taikka, jos tämä määrä on pienempi kuin 240 miljoonaa euroa, suurempi kuin luottolaitoksen sisäisesti vahvistama määrä, joka ei saa olla suurempi kuin 240 miljoonaa euroa eikä suurempi kuin 100 prosenttia luottolaitoksen omien varojen määrästä. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä myöntää luottolaitokselle luvan poiketa viimeksi mainitusta rajasta. Luottolaitokseen tai sijoituspalveluyritykseen kohdistuvalla asiakasriskillä tarkoitetaan tätä momenttia sovellettaessa myös sellaiseen asiakaskokonaisuuteen kohdistuvaa asiakasriskiä, johon kuuluu vähintään yksi luottolaitos tai sijoituspalveluyritys. Tätä momenttia sovellettaessa asiakaskokonaisuuteen kuuluvien muiden asiakkaiden kuin luottolaitosten tai sijoituspalveluyritysten yhteenlaskettu asiakasriski ei kuitenkaan saa olla suurempi kuin 40 prosenttia luottolaitoksen omien varojen määrästä. Tämän momentin mukaisen rajoituksen laskemiseen sovelletaan luottolaitostoiminnasta annetun lain 10 luvun 11 §:n 3 momenttia. Mitä viimeksi mainitussa lainkohdassa säädetään luottolaitoksen kanssa samaan konsolidointiryhmään kuuluvaan yritykseen kohdistuvista asiakasriskeistä, sovelletaan myös asiakasriskeihin, jotka kohdistuvat jäsenluottolaitoksen kanssa samaan yhteenliittymään kuuluvaan yritykseen. Jäsenluottolaitoksen asiakasriskiin, joka perustuu yhteenliittymään kuuluvien jäsenluottolaitosten maksuvalmiuden keskitettyyn hoitamiseen, saadaan keskusyhteisön suostumuksella jättää kokonaan tai osittain soveltamatta suuria asiakasriskejä koskevia rajoituksia. Keskusyhteisön suostumukseen sovelletaan, mitä 2 ja 3 momentissa säädetään.

Jos jäsenluottolaitokseen sovelletaan 1 momenttia, jäsenluottolaitos ei saa sijoittaa EU:n vakavaraisuusasetuksen 89 artiklassa tarkoitettuihin sijoituksiin enempää kuin määrän, joka vastaa 25 prosenttia luottolaitoksen omista varoista. Jäsenluottolaitoksella saa olla 1 momentissa tarkoitettuja sijoituksia yhteensä enintään määrä, joka vastaa 75 prosenttia luottolaitoksen omista varoista.

Finanssivalvonta voi keskusyhteisön hakemuksesta erityisestä syystä antaa luvan poiketa kokonaan tai osittain 4–6 momentissa säädetyistä rajoituksista.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään jäsenluottolaitoksen taloudelliselle asemalle asetettavista vaatimuksista, sovelletaan myös vastaaviin jäsenluottolaitosta koskeviin konsolidoituihin vaatimuksiin.

21 a § (8.8.2014/616)
Jäsenluottolaitoksen maksuvalmius

Finanssivalvonta voi antaa keskusyhteisölle luvan päättää, että sen jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta, mitä EU:n vakavaraisuusasetuksen 6 osassa ja sen nojalla annetuissa Euroopan unionin säädöksissä säädetään luottolaitoksen maksuvalmiudelle asetettavista vaatimuksista.

Finanssivalvonnan on annettava 1 momentissa tarkoitettu lupa, jos keskusyhteisö täyttää sille 17 §:ssä ja sen nojalla annetuissa Finanssivalvonnan määräyksissä asetetut vaatimukset ja yhteenliittymään kuuluvien yritysten EU:n vakavaraisuusasetuksessa tarkoitettujen maksuvalmiusvaatimusten kattamiseksi käytettävissä olevat varat ovat riittävässä laajuudessa välittömästi siirrettävissä sellaiselle jäsenluottolaitokselle, joka ei kykene suoriutumaan velvoitteistaan.

Keskusyhteisö ei saa myöntää 1 momentissa tarkoitettua poikkeusta jäsenluottolaitokselle, joka laiminlyö noudattaa keskusyhteisön antamia 17 §:ssä tarkoitettuja ohjeita taikka sille 23 §:ssä säädettyjä tai Finanssivalvonnan mainitun pykälän nojalla antaman luvan mukaisia velvollisuuksia eikä laiminlyönti ole vähäinen.

Keskusyhteisö voi myöntää 1 momentissa tarkoitetun poikkeuksen enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Keskusyhteisön on omasta aloitteestaan tai Finanssivalvonnan vaatimuksesta peruutettava poikkeus tai rajoitettava sitä, jos jäsenluottolaitos merkittävästi tai toistuvasti laiminlyö noudattaa keskusyhteisön 17 §:n nojalla antamia ohjeita.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään jäsenluottolaitoksen taloudelliselle asemalle asetettavista vaatimuksista, sovelletaan myös vastaaviin jäsenluottolaitosta koskeviin konsolidoituihin vaatimuksiin.

21 b § (8.8.2014/616)
Jäsenluottolaitoksen taloudellista asemaa koskevien tietojen julkistamisvelvollisuus

Jäsenluottolaitokseen ei sovelleta EU:n vakavaraisuusasetuksen 8 osaa. Jäsenluottolaitoksen on kuitenkin julkistettava EU:n vakavaraisuusasetuksen mukaisesti vähintään:

1) tieto siitä, että jäsenluottolaitos kuuluu talletuspankkien yhteenliittymään;

2) tieto siitä, minkä keskusyhteisön tilinpäätökseen yhteenliittymän vakavaraisuutta koskevat tiedot sisältyvät;

3) määrä, jolla omien varojen vähimmäismäärä alittaa kunkin 21 §:ssä tarkoitetun luottolaitostoiminnasta annetun lain mukaisen omien varojen vaatimuksen sekä muut tiedot 21 ja 21 a §:ssä tarkoitettujen poikkeusten soveltamisesta jäsenluottolaitokseen.

Finanssivalvonta voi antaa keskusyhteisölle luvan päättää, että sen jäsenluottolaitoksiin ei sovelleta, mitä EU:n vakavaraisuusasetuksen 409 artiklassa säädetään luottolaitoksen siirrettyä luottoriskiä koskevien tietojen julkistamisesta. Finanssivalvonnan on annettava tässä momentissa tarkoitettu lupa, jos keskusyhteisö täyttää sille 17 §:ssä ja sen nojalla annetuissa Finanssivalvonnan määräyksissä asetetut vaatimukset.

Keskusyhteisö ei saa myöntää 2 momentissa tarkoitettua poikkeusta jäsenluottolaitokselle, joka on merkittävästi tai toistuvasti laiminlyönyt noudattaa keskusyhteisön antamia 17 §:ssä tarkoitettuja ohjeita taikka jäsenluottolaitokselle 23 §:ssä säädettyjä tai Finanssivalvonnan mainitun pykälän nojalla antaman luvan mukaisia velvollisuuksia.

Keskusyhteisö voi myöntää 2 momentissa tarkoitetun poikkeuksen enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Keskusyhteisön on omasta aloitteestaan tai Finanssivalvonnan vaatimuksesta peruutettava poikkeus tai rajoitettava sitä, jos jäsenluottolaitos merkittävästi tai toistuvasti laiminlyö noudattaa keskusyhteisön 17 §:n nojalla antamia ohjeita.

22 § (8.8.2014/616)
Eräiden luottolaitostoiminnasta annetun lain säännösten soveltaminen

Jäsenluottolaitoksen on ilmoitettava luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 1 §:ssä tarkoitetut tiedot Finanssivalvonnan sijasta keskusyhteisölle niin kuin mainitussa pykälässä säädetään, jollei Finanssivalvonta erikseen toisin päätä.

Keskusyhteisön on laadittava luottolaitostoiminnasta annetun lain 11 luvun 2 §:ssä tarkoitettu arvio siitä, täyttävätkö jäsenluottolaitokset niiden taloudelliselle asemalle tässä luvussa asetetut vaatimukset.

23 § (8.8.2014/616)
Yhteenliittymään kuuluvan yrityksen riskienhallintaa koskevat poikkeukset

Finanssivalvonta voi antaa keskusyhteisölle luvan päättää, että sen jäsenluottolaitoksiin ja niiden konsolidointiryhmään kuuluviin yrityksiin jätetään soveltamatta kokonaan tai osittain, mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 9 luvussa ja EU:n vakavaraisuusasetuksessa säädetään luottolaitoksen ja sen konsolidointiryhmään kuuluvan yrityksen riskien laadullisesta hallinnasta. Finanssivalvonnan on annettava tässä momentissa tarkoitettu lupa, jos keskusyhteisö täyttää sille 17 §:ssä ja sen nojalla annetuissa Finanssivalvonnan määräyksissä asetetut vaatimukset.

Keskusyhteisö ei saa myöntää 1 momentissa tarkoitettua poikkeusta jäsenluottolaitokselle, joka on merkittävästi tai toistuvasti laiminlyönyt noudattaa keskusyhteisön antamia 17 §:ssä tarkoitettuja ohjeita taikka jäsenluottolaitokselle 23 §:ssä säädettyjä tai Finanssivalvonnan mainitun pykälän nojalla antaman luvan mukaisia velvollisuuksia.

Keskusyhteisö voi myöntää 1 momentissa tarkoitetun poikkeuksen enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Keskusyhteisön on omasta aloitteestaan tai Finanssivalvonnan vaatimuksesta peruutettava poikkeus tai rajoitettava sitä, jos jäsenluottolaitos merkittävästi tai toistuvasti laiminlyö noudattaa keskusyhteisön 17 §:n nojalla antamia ohjeita.

5 luku

Keskusyhteisön maksuvelvollisuus ja jäsenluottolaitosten keskinäinen vastuu

24 §
Keskusyhteisön maksuvelvollisuus

Keskusyhteisö on velvollinen suorittamaan tässä luvussa tarkoitettuna tukitoimena jäsenluottolaitokselle määrän, joka on tarpeen jäsenluottolaitoksen selvitystilan estämiseksi. Keskusyhteisö vastaa tässä luvussa säädetyn mukaisesti jäsenluottolaitoksen niistä veloista, joita ei saada suoritetuksi jäsenluottolaitoksen varoista.

25 §
Jäsenluottolaitosten keskinäinen vastuu

Jäsenluottolaitos on velvollinen suorittamaan tässä luvussa säädetyin perustein keskusyhteisölle osuutensa määrästä, jonka keskusyhteisö on suorittanut joko toiselle jäsenluottolaitokselle tukitoimena taikka toisen jäsenluottolaitoksen velkojalle maksuna erääntyneestä velasta, johon velkoja ei ole saanut suoritusta velalliseltaan. Jäsenluottolaitoksella on lisäksi keskusyhteisön maksukyvyttömyystilanteessa osuuskuntalain 14 luvun 11 §:n mukainen rajaton lisämaksuvelvollisuus keskusyhteisön veloista. (14.6.2013/425)

Jäsenluottolaitosten vastuu määrästä, jonka keskusyhteisö on jonkin jäsenluottolaitoksen puolesta tämän velkojalle suorittanut, jakautuu jäsenluottolaitosten kesken niiden viimeksi vahvistettujen taseiden loppusumman mukaisessa suhteessa.

26 §
Jäsenluottolaitoksen velvollisuus osallistua tukitoimiin

Jos jäsenluottolaitoksen omat varat tai konsolidoidut varat vähenevät alle luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tai, jos jäsenluottolaitokseen sovelletaan 21 §:n mukaisia alempia vaatimuksia, mainitussa pykälässä säädetyn vähimmäismäärän, yhteenliittymän keskusyhteisöllä on oikeus saada luottoa yhteenliittymään kuuluvilta muilta jäsenluottolaitoksilta keskusyhteisön säännöissä tarkemmin mainituin perustein perimällä jäsenluottolaitoksilta ylimääräisiä takaisinmaksettavia maksuja käytettäviksi jäsenluottolaitoksen selvitystilan ehkäisemiseksi tarvittaviin 2 momentin mukaisiin tukitoimiin. Jäsenluottolaitoksilta tämän momentin nojalla perittävien maksujen vuotuinen yhteenlaskettu määrä saa kunakin tilikautena olla yhteensä enintään viisi tuhannesosaa kunkin jäsenluottolaitoksen viimeksi vahvistetun taseen loppusummasta.

Tässä pykälässä tarkoitettuja tukitoimia ovat pääomalainan myöntäminen jäsenluottolaitokselle ja osake-, osuus- tai kantarahastopääoman sijoittaminen jäsenluottolaitokseen. Tässä momentissa tarkoitettu pääomasijoitus voidaan antaa myös suoraan vastaanottavalle luottolaitokselle, johon 1 momentissa tarkoitettu jäsenluottolaitos sulautuu. (14.6.2013/425)

Keskusyhteisön on viipymättä maksettava takaisin jäsenluottolaitoksille niiltä tämän momentin nojalla perittyä määrää sitä mukaa kuin keskusyhteisölle kertyy varoja 2 momentissa tarkoitettujen sijoitusten pääoman palautuksina, samassa suhteessa kuin maksua on peritty jäsenluottolaitoksilta. Keskusyhteisön on lisäksi maksettava samoin perustein jäsenluottolaitoksille määrä, jonka keskusyhteisö saa tässä momentissa tarkoitetun sijoituksen tuottona.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun jäsenluottolaitoksen keskusyhteisöltä olevan saamisen pääomaa vastaava määrä mahdollisella verovelalla oikaistuna on vähennettävä jäsenluottolaitoksen omista varoista.

27 §
Keskusyhteisön velvollisuus maksaa jäsenluottolaitoksen erääntynyt velka

Velkoja, joka ei ole saanut jäsenluottolaitokselta suoritusta erääntyneestä saatavastaan (päävelka), voi vaatia suoritusta keskusyhteisöltä, kun päävelka on erääntynyt.

Jos selvitystilassa olevan jäsenluottolaitoksen selvitysmiehet ovat selvitysmenettelyssä muuten kuin 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa todenneet, että jäsenluottolaitoksen velat ylittävät sen varat, selvitysmiesten on laadittava vajauksesta laskelma ja vaadittava keskusyhteisöä suorittamaan vajauksen määrä jäsenluottolaitokselle.

Jos keskusyhteisölle on esitetty 1 tai 2 momentissa tarkoitettu vaatimus, keskusyhteisön on viipymättä, kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluttua vaatimuksen esittämisestä, laadittava laskelma (osittelulaskelma) kunkin jäsenluottolaitoksen 25 §:n mukaisesta vastuuosuudesta ja annettava se tiedoksi jäsenluottolaitoksille. Jäsenluottolaitoksen on suoritettava maksuosuutensa keskusyhteisölle tämän säännöissä määrätyssä ajassa, kuitenkin viimeistään 30 päivän kuluttua siitä, kun se on saanut tiedoksi tässä momentissa tarkoitetun laskelman.

Keskusyhteisöllä on oikeus saada jäsenluottolaitokselta takaisin määrä, jonka keskusyhteisö on tämän pykälän nojalla maksanut jäsenluottolaitoksen velkojalle tai jäsenluottolaitokselle. Keskusyhteisön on viivytyksettä sen jälkeen, kun se on saanut jäsenluottolaitokselta takaisin kokonaan tai osittain tässä momentissa tarkoitetun määrän, maksettava saatu määrä takaisin 3 momentissa tarkoitetuille jäsenluottolaitoksille niiden 25 §:n mukaisesti lasketun vastuuosuuden suhteessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua jäsenluottolaitosta ei saa asettaa konkurssiin velkojan hakemuksesta ennen kuin velkoja on vaatinut 1 momentissa tarkoitettua päävelkaa keskusyhteisöltä 1 momentissa tarkoitetulla tavalla ja 3 momentissa maksamiselle säädetty määräaika on päättynyt. Edellä 2 momentissa tarkoitettua jäsenluottolaitosta ei saa asettaa konkurssiin ennen kuin selvitysmiehet ovat esittäneet keskusyhteisölle 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen ja 3 momentissa maksamiselle säädetty määräaika on päättynyt.

28 §
Selvitystilassa olevan jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuus

Mitä tässä luvussa säädetään jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuudesta, sovelletaan myös selvitystilassa olevaan jäsenluottolaitokseen.

Selvitystilassa olevan jäsenluottolaitoksen varoja ei saa ryhtyä jakamaan osakkeen- tai osuudenomistajille ennen kuin viisi vuotta on kulunut sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin selvitystila on alkanut, jollei osakkeen- tai osuudenomistaja aseta turvaavaa vakuutta.

29 §
Keskusyhteisön jäsenyydestä eronneen tai erotetun jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuus

Mitä tässä luvussa säädetään jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuudesta, sovelletaan myös luottolaitokseen, joka on eronnut tai erotettu keskusyhteisön jäsenyydestä, jos sen kalenterivuoden päättymisestä, jolloin jäsenluottolaitos on eronnut tai erotettu, on kulunut vähemmän kuin viisi vuotta silloin, kun maksuvelvollisuutta koskeva vaatimus esitetään luottolaitokselle.

30 §
Poikkeus jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuudesta

Mitä edellä tässä luvussa säädetään jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuudesta, ei sovelleta jäsenluottolaitokseen, jonka omien varojen tai konsolidoitujen omien varojen määrä alittaa taikka maksuvelvollisuuden täyttämisen seurauksena alittaisi jäsenluottolaitoksen luottolaitostoiminnasta annetussa laissa tai, jos jäsenluottolaitokseen sovelletaan 21 §:n mukaisia alempia vaatimuksia, mainitussa pykälässä säädetyn omien varojen tai konsolidoitujen omien varojen vähimmäismäärän. Tässä momentissa tarkoitettua jäsenluottolaitosta ei oteta huomioon laskettaessa 25 §:ssä tarkoitettuja jäsenluottolaitosten suhteellisia vastuuosuuksia.

31 §
Jäsenluottolaitoksen maksuvelvollisuuden täytäntöönpano

Jos jäsenluottolaitos on laiminlyönyt suorittaa tämän luvun mukaisen maksun keskusyhteisölle, maksun määrä voidaan periä ulosottoteitse vahvistetun ja Finanssivalvonnan hyväksymän osittelulaskelman nojalla niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta säädetään. Jos maksua ei saada joltain jäsenluottolaitokselta perityksi, on laadittava uusi osittelulaskelma, jossa puuttuva määrä jaetaan muiden jäsenluottolaitosten maksettavaksi.

6 luku

Valvonta

32 §
Yhteenliittymään kuuluvien yritysten valvonta

Yhteenliittymän keskusyhteisöä valvoo Finanssivalvonta niin kuin tässä laissa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään. Keskusyhteisön jäsenluottolaitoksia ja muita yhteenliittymään kuuluvia yrityksiä valvovat Finanssivalvonta niin kuin tässä laissa ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään sekä keskusyhteisö niin kuin tässä laissa säädetään.

Keskusyhteisö valvoo, että yhteenliittymään kuuluvat yritykset toimivat rahoitusmarkkinoita koskevien lakien, asetusten, viranomaisten antamien määräysten, sääntöjensä ja yhtiöjärjestystensä sekä keskusyhteisön 17 §:n nojalla antamien ohjeiden mukaisesti. Keskusyhteisön tehtävistä yhteenliittymään kuuluvien yritysten taloudellisen aseman valvonnassa säädetään lisäksi 3 luvussa.

Finanssivalvonta valvoo, että keskusyhteisö ohjaa ja valvoo jäsenluottolaitosten toimintaa tämän lain säännösten mukaisesti ja että yhteenliittymään kuuluvat yritykset täyttävät tämän lain vaatimukset.

Jos yhteenliittymään kuuluva yritys on 20 §:ssä tarkoitetulla tavalla laiminlyönyt noudattaa mainitussa pykälässä tarkoitettuja ohjeita, Finanssivalvonnan on asetettava kohtuullinen määräaika, jonka kuluessa yrityksen on ryhdyttävä tarpeellisiin toimenpiteisiin ohjeiden riittävän noudattamisen varmistamiseksi. Jos yhteenliittymään kuuluva yritys ei ole määräajassa ryhtynyt tarvittaviin toimenpiteisiin, Finanssivalvonta voi päättää sen lisäksi, mitä sen toimivaltuuksista muualla laissa säädetään, että jäsenluottolaitokseen lakataan soveltamasta, mitä 21 ja 23 §:ssä säädetään.

Finanssivalvonnan on kuultava keskusyhteisöä ennen kuin tekee 3 momentissa tarkoitetun päätöksen, joka voi vaikuttaa merkittävästi jäsenluottolaitoksen toimintaan tai toimintaedellytyksiin taikka yhteenliittymän 3 luvun mukaiseen ohjaukseen, riskien hallintaan tai vakavaraisuuteen.

Finanssivalvonta hoitaa sille tässä ja muualla laissa säädettyjä tehtäviä, jollei luottolaitosten vakavaraisuusvalvontaan liittyvää politiikkaa koskevien erityistehtävien antamisesta Euroopan keskuspankille annetusta neuvoston asetuksesta (EU) N:o 1024/2013 muuta johdu. (8.8.2014/616)

33 §
Keskusyhteisön ilmoitus- ja tietojenantovelvollisuus

Keskusyhteisön on ilmoitettava Finanssivalvonnalle yhteenliittymän ja jäsenluottolaitoksen vakavaraisuuden sekä asiakasriskien ja elinkeinoyhteisöjen omistusta koskevien rajoitusten valvonnan samoin kuin riskikeskittymien ja sisäisten liiketoimien seurannan kannalta tarpeelliset tiedot neljännesvuosittain sekä 23 §:ssä tarkoitettu arvio vuosittain. Keskusyhteisö on lisäksi velvollinen antamaan Finanssivalvonnalle kaikki sen vaatimat tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen yhteenliittymään kuuluvien yritysten valvontaa varten.

Finanssivalvonta voi antaa keskusyhteisölle yhteenliittymän valvonnan kannalta tarpeellisia määräyksiä tässä pykälässä säädetyn ilmoitusvelvollisuuden sisällöstä.

34 §
Yhteenliittymään kuuluvan yrityksen ilmoitusvelvollisuus

Yhteenliittymään kuuluva yritys on velvollinen antamaan Finanssivalvonnalle kaikki sen vaatimat tiedot ja selvitykset, jotka ovat tarpeen yhteenliittymän konsolidoitua valvontaa sekä keskusyhteisön ja jäsenluottolaitosten konsolidoitua valvontaa varten.

7 luku

Erinäiset säännökset

35 §
Talletusten tiliehdot

Jäsenluottolaitoksen talletusten tiliehdoista on käytävä ilmi, että jäsenluottolaitos kuuluu tässä laissa tarkoitettuun yhteenliittymään.

36 §
Yhdenvertaisuusperiaate

Keskusyhteisö ei saa antaessaan ohjeita, suorittaessaan valvontaa tai muuten hoitaessaan tässä laissa tarkoitettuja tehtäviään asettaa yhteenliittymään kuuluvia yrityksiä keskenään eriarvoiseen asemaan ilman perusteltua syytä.

37 §
Keskusyhteisön toimivalta ja vastuu

Keskusyhteisön suorittaessa tässä laissa tarkoitettua valvontatehtävää sen oikeuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä säädetään Finanssivalvonnasta annetun lain 32 §:ssä Finanssivalvonnan koollekutsumis- ja läsnäolo-oikeudesta, mainitun lain 29 §:ssä Finanssivalvonnasta ja sen asettamasta asiamiehestä sekä mainitun lain 18, 19, 23 ja 24 §:ssä tarkastus- ja tietojensaantioikeudesta.

Keskusyhteisön edustajan vastuusta ja esteellisyydestä tämän hoitaessa 6 luvun mukaista valvontatehtäväänsä on voimassa, mitä Finanssivalvonnasta annetun lain 34 §:ssä säädetään.

38 § (8.8.2014/616)
Salassapitovelvollisuus

Mitä luottolaitostoiminnasta annetun lain 15 luvun 14 ja 15 §:ssä säädetään salassapitovelvollisuudesta ja oikeudesta luovuttaa tietoja luottolaitoksesta, sovelletaan myös keskusyhteisössä. Yhteenliittymään kuuluvat yritykset, vakuusrahasto, johon keskusyhteisön jäsenluottolaitokset kuuluvat, sekä jäsenluottolaitosten keskinäinen vakuutusyhtiö saavat lisäksi mainittujen pykälien estämättä antaa tietoja toisilleen. Tässä momentissa tarkoitettuja tietoja saa luovuttaa kuitenkin ainoastaan sille, jota koskee edellä mainituissa pykälissä säädetty tai sitä vastaava salassapitovelvollisuus.

39 § (8.8.2014/616)
Kanteen nostaminen talletuspankin lukuun

Keskusyhteisöllä on oikeus, jos se katsoo tallettajien edun sitä vaativan, nostaa vahingonkorvauskanne keskusyhteisön jäsenenä olevan talletuspankin lukuun luottolaitostoiminnasta annetun lain 21 luvun 1 §:ssä tarkoitettua henkilöä tai yhteisöä vastaan.

40 §
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2010.

Ennen tämän lain voimaantuloa osuuspankeista ja muista osuuskuntamuotoisista luottolaitoksista annetun lain (1504/2001) mukaisesti perustetun keskusyhteisön on haettava tässä laissa tarkoitettu toimilupa ja keskusyhteisön ja sen jäsenluottolaitoksen saatettava sääntönsä tämän lain mukaisiksi viimeistään 18 kuukauden kuluttua tämän lain voimaantulosta. Tässä momentissa tarkoitettuun toimilupahakemukseen ei sovelleta, mitä 11 §:n 1 momentissa säädetään toimilupahakemukseen liitettävistä selvityksistä.

HE 243/2009, TaVM 6/2010, EV 40/2010

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

30.12.2010/1359:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2010.

HE 127/2010, TaVM 33/2010, EV 260/2010, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/111/EY (32009L0111); EUVL N:o L 302, 17.11.2009, s. 97–119, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/76/EU (32010L0076); EUVL N:o L 329, 14.12.2010, s. 3–35

14.6.2013/425:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 185/2012, TaVM 6/2013, EV 48/2013

8.8.2014/616:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2014.

Keskusyhteisöllä, jolla tämän lain voimaan tullessa on toimilupa, on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua lain voimaantulosta annettava 17 §:ssä tarkoitetut ohjeet yhteenliittymään kuuluville yrityksille ja ilmoitettava ne Finanssivalvonnalle. Finanssivalvonnan on viimeistään kuuden kuukauden kuluttua ilmoituksen vastaanottamisesta tehtävä 21, 21 a, 21 b ja 23 §:ssä tarkoitettu päätös. Jäsenluottolaitokseen sovelletaan 21 ja 23 §:ää sellaisina, kuin ne ovat tämän lain voimaantullessa, siihen saakka, kun Finanssivalvonta on tehnyt tässä momentissa tarkoitetun päätöksen tai, jos keskusyhteisö ei ole tehnyt tässä momentissa tarkoitettua ilmoitusta momentissa säädetyssä määräajassa, määräajan päättymiseen saakka.

HE 39/2014, TaVM 6/2014, EV 62/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/36/EU (32013L0036); EUVL N:o L 176, 27.6.2013, s. 338-436, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) N:o 575/2013 (32013R0575); EUVL N:o L 176, 27.6.2013, s. 1-337

19.12.2014/1200:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

HE 175/2014, TaVM 20/2014, EV 191/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/59/EU (32014L0059); EUVL L 173, 12.6.2014, s. 190

28.12.2017/1097:

Tämä laki tulee voimaan 3 päivänä tammikuuta 2018.

HE 151/2017, TaVM 22/2017, EV 187/2017

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.