Seurattu SDK 364/2018 saakka.

29.12.2009/1766

Valtioneuvoston asetus opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 29 päivänä joulukuuta 2009 annetun lain (1705/2009) nojalla:

1 luku

Käyttökustannukset

Lukion yksikköhinnat
1 § (14.8.2014/656)
Lukiokoulutuksen yksikköhinnan laskeminen

Lukiokoulutuksen yksikköhinta lasketaan kunnalle ja kuntayhtymälle siten, että asianomaisen kunnan ja kuntayhtymän lukioiden lukiokoulutuksen opiskelijoiden kokonaismäärän perusteella 2 ja 3 momentin mukaan laskettu tunnusluku kerrotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:n nojalla säädetyllä lukion keskimääräisellä yksikköhinnalla, ja näin laskettu euromäärä jaetaan luvulla 100. Tunnuslukua laskettaessa ei oteta huomioon niitä opiskelijoita, jotka opiskelevat aikuisille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa eikä lukiolain (629/1998) 20 §:n 3 momentissa tarkoitettuja yhtä tai useampaa lukion oppiainetta suorittamaan otettuja opiskelijoita. (9.11.2017/735)

Kunnan ja kuntayhtymän tunnusluku on 100. Kunnassa ja kuntayhtymässä, jossa lukiossa opiskelevien lukiokoulutuksen opiskelijoiden määrä on alle 200, tunnuslukua korotetaan luvulla 0,4 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 200, ja lisäksi luvulla 2,1 jokaista opiskelijaa kohden, jolla opiskelijamäärä alittaa 60. Tunnuslukua korotetaan kuitenkin enintään luvulla 106. Kunnassa ja kuntayhtymässä, joka järjestää lukiokoulutusta sekä suomen että ruotsin kielellä, tunnusluku lasketaan erikseen suomenkielistä ja erikseen ruotsinkielistä koulutusta varten. Tunnusluku on kieliryhmittäin laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Vaikka lukiokoulutus, joka kuuluu 2 momentissa tarkoitetun korotetun tunnusluvun piiriin, siirtyy kuntien yhdistymisellä syntyvälle kunnalle taikka koulutuksen järjestämisluvan muutoksella osaksi toisen kunnan tai kuntayhtymän lukiokoulutusta, tunnusluku lasketaan erikseen kullekin entiselle lukiokoulutuksen järjestäjälle. Yhdistyneen koulutuksen järjestäjän tunnusluku saadaan laskettujen tunnuslukujen opiskelijamäärien painotettuna keskiarvona. Tunnuslukua korotetaan tässä momentissa tarkoitetulla tavalla vain, jos lukiokoulutus yhdistyy viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2012 ja tässä momentissa tarkoitettu lukio sekä sen tunnusluvun korottamisen edellytykset säilyvät.

Lukiokoulutuksen yksikköhintaa määrättäessä tunnusluku lasketaan varainhoitovuotta edeltävän vuoden syyskuun 20 päivän opiskelijamäärätietojen mukaan.

1 a § (14.8.2014/656)
Lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen yksikköhinnan laskeminen

Lukiokoulutuksen järjestäjän yksikköhinta lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa on opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta kerrottuna luvulla 1,21.

1 b § (28.6.2017/487)
Erityisen koulutustehtävän painokertoimet

Erityisen koulutustehtävän opiskelijamäärää painotetaan seuraavilla kertoimilla:

1) koulutus, joka tähtää International Baccalaureate -tutkinnon suorittamiseen 0,22;

2) liikunta- tai urheilupainotteinen koulutus, kuvataidepainotteinen koulutus, musiikkipainotteinen koulutus, tanssipainotteinen koulutus 0,15;

3) muu koulutus 0,05.

Erityiseen koulutustehtävään sisältyvän valtakunnallisen kehittämistehtävän perusteella tehtävästä korotuksesta päätettäessä otetaan huomioon:

1) kehittämistehtävän laajuus;

2) kehittämistehtävän vaikuttavuus;

3) kehittämistehtävään suunnatut ammatilliset ja taloudelliset voimavarat;

4) kehittämistehtävän kansallinen ja kansainvälinen merkittävyys;

5) muut valtakunnallisen kehittämisen tukemisen kannalta merkitykselliset seikat.

L:lla 487/2017 lisätty 1 b § tulee voimaan 1.1.2019

2 § (19.12.2013/1079)
Ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnat

Opetus- ja kulttuuriministeriön asetuksella säädetään lukiolain 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän lukiokoulutuksen yksikköhinnaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) 23 §:n nojalla säädetty lukiokoulutuksen keskimääräinen yksikköhinta taikka mainittu yksikköhinta korotettuna tai alennettuna enintään 20 prosentilla.

3 § (9.11.2017/735)
Sisäoppilaitoksessa järjestettävän lukiokoulutuksen ja lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen yksikköhinnat

Jos lukiokoulutuksen järjestäjän tehtäväksi on lukiolain 4 §:n 2 momentin nojalla määrätty järjestää lukiolaissa tarkoitettua koulutusta sisäoppilaitoksessa, yksikköhintaa korotetaan sisäoppilaitokseen kuuluvan majoituksen ja ruokailun saavien opiskelijoiden osalta euromäärällä, joka on 44 prosenttia opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 23 §:n nojalla säädetystä lukiokoulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta.

Ammatillisen koulutuksen rahoitus (9.11.2017/735)
4 § (9.11.2017/735)
Ammatillisen koulutuksen indeksi

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 §:n 2 momentissa tarkoitetun ammatillisen koulutuksen indeksin vuotuista kustannustason nousua määriteltäessä yleisessä ansiotasoindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 62 prosenttia, kuluttajahintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 15 prosenttia ja tukkuhintaindeksissä tapahtuneen muutoksen paino on 23 prosenttia.

Ammatillisen koulutuksen indeksin pisteluku on 100 vuonna 2015. Edellä 1 momentissa tarkoitettujen kustannusten painotus tarkistetaan määräajoin, vähintään joka kahdeksas vuosi.

5 § (9.11.2017/735)
Kustannustason muutos

Mitoitettaessa ammatillisen koulutuksen varainhoitovuodelle osoitettavaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua ammatillisen koulutuksen määrärahaa otetaan huomioon valtiovarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu sekä varainhoitovuotta edeltävää vuotta edeltäneen vuoden ammatillisen koulutuksen indeksin mukaisen toteutuneen kustannustason muutoksen ja valtiovarainministeriön mainitulle vuodelle arvioiman kustannustason muutoksen erotus. Kustannustason muutosta koskevan arvion tulee perustua uusimpiin käytettävissä oleviin tietoihin.

6–10 §

6–10 § on kumottu A:lla 9.11.2017/735.

Väliotsikko on kumottu A:lla 9.11.2017/735. (9.11.2017/735)
11–14 §

11–14 § on kumottu A:lla 9.11.2017/735.

Väliotsikko on kumottu A:lla 12.3.2015/212. (12.3.2015/212)
15 § (12.3.2015/212)

15 § on kumottu A:lla 12.3.2015/212.

16 § (9.11.2017/735)

16 § on kumottu A:lla 9.11.2017/735.

17 § (29.12.2016/1537)
Ulkomailla järjestettävän perusopetuksen yksikköhinnat

Perusopetuslain (628/1998) 7 §:n 1 momentissa tarkoitetun luvan nojalla ulkomailla järjestettävän perusopetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 29 §:n mukaisesti määräytyvää oppilaskohtaista yksikköhintaa voidaan alentaa tai korottaa enintään 20 prosentilla.

Oppilas-, opiskelija-, suorite ja asukasmäärät (29.12.2016/1537)
18 § (29.12.2016/1537)

18 § on kumottu A:lla 29.12.2016/1537.

19 § (23.1.2014/50)
Lukion opiskelijamäärän laskeminen

Lukion rahoitus myönnetään ja tarkistetaan mainittua toimenpidettä edeltävän tammikuun 20 päivän ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärien painotetun keskiarvon perusteella.

Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä ja lukiokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa opiskelevien määrä lasketaan erikseen. Lukiokoulutuksen opiskelijamäärään lasketaan lukion koko oppimäärää opiskelevat. Yksityisopiskelijoita ja maksullisena palvelutoimintana järjestettävään koulutukseen osallistuvia opiskelijoita ei oteta lukuun tässä pykälässä tarkoitettuja opiskelijamääriä laskettaessa. (14.8.2014/656)

Opiskelijamääriä laskettaessa tammikuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 7/12 ja syyskuun 20 päivän opiskelijamäärät painotetaan luvulla 5/12.

20 §
Lukion yksittäisten oppiaineiden muuntaminen opiskelijamääräksi

Lukion opiskelijaksi yhtä tai useampaa oppiainetta suorittamaan otettujen opiskelijoiden kurssit muunnetaan opiskelijamääräksi jakamalla varainhoitovuotta edeltävänä lukuvuonna suoritettujen lukion oppimäärään kuuluvien pakollisten ja syventävinä opintoina tarjottujen valtakunnallisten kurssien määrä luvulla 15. Näin saatu opiskelijamäärä lisätään 19 §:ssä tarkoitettuun lukion painotetun keskiarvon mukaiseen opiskelijamäärään. (12.3.2015/212)

Laskettaessa lukion keskimääräistä yksikköhintaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 24 §:n 1 momentissa tarkoitettuna vuonna opiskelijamääräksi muuntamisen perusteena käytetään kuitenkin kustannusten laskentavuonna suoritettujen kurssien määrää.

21 § (9.11.2017/735)

21 § on kumottu A:lla 9.11.2017/735.

22 § (21.11.2013/822)

22 § on kumottu A:lla 21.11.2013/822.

23 § (12.3.2015/212)
Opiskelijaksi lukemista koskevat rajoitukset

Opiskelijamääriä laskettaessa opiskelija voidaan lukea opiskelijaksi enintään niin kauan kuin opiskelu voisi päätoimisesti suoritettuna kestää.

23 § a (9.11.2017/735)
Rahoituksen perusteeksi lukemista koskevat rajoitukset

Jos opiskelija opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 48 §:n 4 momentin perusteella luetaan lukiokoulutuksen rahoituksen perusteeksi tammikuun 20 päivänä, opiskelijan opiskeluoikeuden perusteella määräytyviä opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 32 b §:ssä tarkoitettuja opiskelijavuosia ei voida lukea rahoituksen perusteeksi kyseisenä vuonna tammikuun 1 päivän ja heinäkuun viimeisen päivän välisenä aikana. Jos opiskelija luetaan lukiokoulutuksen rahoituksen perusteeksi syyskuun 20 päivänä, opiskelijavuosia ei voida lukea rahoituksen perusteeksi kyseisenä vuonna elokuun 1 päivän ja joulukuun viimeisen päivän välisenä aikana. Opiskelijavuodet voidaan kuitenkin lukea rahoituksen perusteeksi sen ajankohdan jälkeen, kun opiskelija on päättänyt lukiokoulutuksen.

Jos opiskelijan opiskeluoikeuden perusteella määräytyvät opiskelijavuodet opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 48 §:n 4 momentin perusteella luetaan ammatillisen koulutuksen rahoituksen perusteeksi 20 päivänä tammikuuta tai 20 päivänä syyskuuta, opiskelijaa ei voida samana ajankohtana lukea lukiokoulutuksen rahoituksen perusteeksi.

24 § (9.11.2017/735)
Opiskelijamäärien laskentapäivän soveltaminen eräissä tapauksissa

Lukiolaissa tarkoitetun koulutuksen alkaessa uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan perusteella sovelletaan koulutuksen aloittamisajankohtaa seuraavan laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää sen kuukauden alusta, josta lukien koulutus on alkanut. Koulutuksen päättyessä uuden tai muutetun koulutuksen järjestämisluvan vuoksi sovelletaan koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän laskentapäivän mukaista opiskelijamäärää koulutuksen päättymisajankohtaa edeltävän kuukauden loppuun. Mitä edellä tässä pykälässä säädetään, koskee soveltuvin osin tapauksia, joissa koulutuksen järjestäjän koulutustehtävä muuttuu olennaisesti.

25 § (9.11.2017/735)
Tietojen ilmoittaminen

Koulutuksen tai toiminnan järjestäjän tulee ilmoittaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetut rahoituksen määräämiseksi tarvittavat kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla siten kuin 2–4 momentissa säädetään.

Lukiokoulutuksen, opetustuntikohtaisesti rahoitettavan taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teatterien ja orkestereiden kustannuksia ja tuloja koskevat tiedot tulee ilmoittaa vuosittain Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla kustannustiedonkeruuseen viimeistään seuraavan vuoden huhtikuun loppuun mennessä, ellei opetus- ja kulttuuriministeriö toisin päätä.

Toiminnan laajuutta koskevat tiedot tulee ilmoittaa Opetushallituksen ja Tilastokeskuksen lomakkeilla 10 päivän kuluessa tilastointipäivästä, jollei opetus- ja kulttuuriministeriö toisin päätä.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 11 §:ssä tarkoitetun opetuksen ja 19 §:ssä tarkoitetun toiminnan rahoituksen määräämiseksi tarkoitetut oppilas- ja suoritemäärätiedot opetuksen järjestäjän tulee vuosittain ilmoittaa opetus- ja kulttuuriministeriölle Tilastokeskuksen lomakkeilla tilastointipäivän tilanteen mukaisesti.

Poiketen siitä, mitä 1–4 momentissa säädetään, ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee ilmoittaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 58 §:n 1 momentissa tarkoitetut rahoituksen määräämiseksi tarvittavat kustannuksia ja toiminnan laajuutta koskevat tiedot opetus- ja kulttuuriministeriölle Opetushallituksen järjestelmän tai muun tiedonkeruun kautta ministeriön päättämällä tavalla.

2 luku

Perustamishankkeet

26 §
Perustamishanke

Perusopetuslaissa (628/1998), lukiolaissa, taiteen perusopetuksesta annetussa laissa (633/1998) ja kirjastolaissa (904/1998) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 400 000 euroa. Lasten päivähoidosta annetussa laissa (36/1973) tarkoitetun toiminnan edellyttämänä perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 300 000 euroa. (28.12.2012/1033)

Kuntien kulttuuritoiminnasta annetussa laissa (728/1992) tarkoitettujen kulttuuritoimintaa varten tarvittavien tilojen, museolaissa (729/1992) tarkoitetun museon sekä teatteri- ja orkesterilaissa (730/1992) tarkoitetun teatterin ja orkesterin perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 80 000 euroa.

Liikuntalaissa (1054/1998) tarkoitettujen liikuntapaikkojen sekä niihin liittyvien vapaa-aikatilojen perustamishankkeena pidetään sellaista opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimenpidettä, jonka arvioidut kokonaiskustannukset ovat vähintään 20 000 euroa.

Tässä pykälässä perustamishankkeen määrittelemiseksi säädettyinä kokonaiskustannuksina pidetään hankkeiden arvonlisäverottomia kustannuksia.

LiikuntaL 1054/1998 on kumottu LiikuntaL:lla 390/2015.

27 §
Hankkeen aloittaminen

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu rakentaminen katsotaan aloitetuksi, kun uudisrakennuksen perusmuurin valaminen tai muun perustuksen rakentaminen taikka muutos- ja peruskorjaustyöhön liittyvät purkutyöt tai pysyvien rakenteiden teko on aloitettu.

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 36 §:n 1 momentissa tarkoitettu tilojen hankinta sekä pykälän 3 momentissa tarkoitettu irtaimen omaisuuden hankinta katsotaan aloitetuksi, kun hankintaa koskeva sitova sopimus on tehty.

28 §
Hankeselvitys

Opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 41 §:ssä tarkoitetussa hankeselvityksessä tulee olla:

1) selvitys hankkeen aloittamis- ja valmistumisajankohdasta;

2) selvitys hankkeen rakennuskustannuksista ja hankkeeseen liittyvän irtaimen omaisuuden hankintakustannuksista;

3) rakennushankkeen pääpiirustukset;

4) hankkeen toteutunut tila- ja hankintaohjelma.

28 a § (20.8.2015/1078)
Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihankkeen valtionavustuksen hakeminen ja maksaminen vuosina 2015–2019

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustuksen Suomen itsenäisyyden satavuotisjuhlavuoden merkkihankkeeseen valtion talousarvioon vuosina 2015–2018 otetun määrärahan rajoissa.

Valtionavustus myönnetään hakemuksesta. Hakemukseen on sisällytettävä hankkeen hankesuunnitelma, kustannusarvio ja toteutusaikataulu.

Vuosien 2014 ja 2015 valtion talousarviossa merkkihankkeelle otettua määrärahaa koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2015. Vuosia 2016–2018 koskeva hakemus on toimitettava sen vuoden loppuun mennessä, joka edeltää sitä vuotta, jonka talousarvion perusteella valtionavustusta haetaan.

Valtionavustus maksetaan toteutusaikana kahdessa erässä vuosittain ja loppueränä. Loppuerän maksamisen edellytyksenä on, että valtionavustuksen saaja on toimittanut opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 41 §:ssä tarkoitetun hankeselvityksen merkkihankkeen toteutumisesta. Selvitys on toimitettava kuuden kuukauden kuluessa merkkihankkeen valmistumisesta, kuitenkin viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2019.

Merkkihankkeelle suoritetun valtionavustuksen palautukseen ja maksatuksen keskeytykseen sovelletaan muilta osin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 7 luvun säännöksiä.

A:lla 1078/2015 lisätty 28 a § on väliaikaisesti voimassa 1.9.2015–31.12.2019.

3 luku

Erinäiset säännökset

29 § (12.3.2015/212)
Valtionapuviranomainen eräissä tapauksissa

Opetus- ja kulttuuriministeriö on valtionapuviranomainen:

1) opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 1 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa mainittujen lakien sekä kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain mukaisissa perustamishankkeita koskevissa asioissa;

2) esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja taiteen perusopetuksen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamiseen, opetuksen ja toiminnan strategiseen kehittämiseen, kokeiluun, toiminnan käynnistämiseen ja toimintaan liittyviin tarpeellisiin erityistehtäviin myönnettävissä valtionavustuksissa sekä mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa;

3) ammatillisen koulutuksen 2 kohdassa mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetuissa koulutuspoliittisten tavoitteiden toteuttamista varten myönnettävissä valtionavustuksissa ja mainitun pykälän 2 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa;

4) kulttuuritoimen, museoiden, teattereiden ja orkestereiden sekä liikuntatoiminnan ja nuorisotyön 2 kohdassa mainitun pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa;

5) yleisten kirjastojen 2 kohdassa mainitun pykälän 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa valtioavustuksissa, jotka liittyvät kansalliseen kokeilu- ja kehittämistoimintaan;

6) kirjastolaissa tarkoitetun keskuskirjasto- ja maakuntakirjastotehtävän hoitamiseen 2 kohdassa mainitun pykälän 3 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa.

Opetushallitus on valtionapuviranomainen:

1) esiopetuksen, perusopetuksen, lukiokoulutuksen, aamu- ja iltapäivätoiminnan ja taiteen perusopetuksen toiminnalliseen kehittämiseen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 44 §:n 1 momentin nojalla myönnettävissä valtionavustuksissa;

2) 1 kohdassa mainitun lain 44 §:n 1 momentissa tarkoitetuissa ammatillisen koulutuksen kehittämistä, kokeilua ja toiminnan käynnistämistä sekä toimintaan liittyviä tarpeellisia erityistehtäviä koskevissa valtionavustuksissa.

Aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen yleisten kirjastojen 1 momentin 2 kohdassa mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitetuissa valtionavustuksissa, jotka liittyvät alueelliseen ja paikalliseen kehittämistoimintaan. Etelä-Suomen aluehallintovirasto on toimivaltainen valtionapuviranomainen oppilaitosten perustamishankkeita koskevissa asioissa, kun opetus järjestetään ulkomailla. Lapin aluehallintovirasto on valtionapuviranomainen opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 45 §:n 1 momentin mukaisissa asioissa.

30–31 §

30–31 § on kumottu A:lla 9.11.2017/735.

4 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

32 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tällä asetuksella kumotaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 6 päivänä elokuuta 1998 annettu asetus (806/1998) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa rahoitusta vuodelle 2010.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita rahoitusta koskevia säännöksiä sovelletaan vuoden 2009 ja sitä edeltävien vuosien rahoitukseen.

Sen estämättä mitä 4 §:n 1–5 momentissa säädetään ammatillisen peruskoulutuksen yksikköhinnan porrastamisesta ja 5–8 §:ssä säädetään ammatillisen koulutuksen tuloksellisuuteen perustuvasta rahoituksesta, vuonna 2010 sovelletaan ennen tämän asetuksen voimaan tuloa voimassa olleita säännöksiä.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

25.3.2010/200:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

18.11.2010/976:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2011.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa myönnettyyn rahoitukseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

2.12.2010/1033:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

13.10.2011/1074:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran laskettaessa yksikköhintoja vuodelle 2012.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16.8.2012/471:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä yksikköhintoja vuodelle 2013.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

28.12.2012/1033:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

21.11.2013/822:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Sen estämättä, mitä 15 §:ssä säädetään ammattikorkeakoululain (351/2003) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa tutkinnoittain sovitusta opiskelijamäärästä, tutkinnoittain käytettävistä kertoimista ja tutkinnoittain lasketuista kustannuksista, vuosina 2014 ja 2015 yksikköhinnat lasketaan käyttäen koulutusalojen opiskelijamääriä, koulutusaloittaisia kertoimia ja koulutusaloittain laskettuja kustannuksia.

19.12.2013/1079:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

23.1.2014/50:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.

Asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran myönnettäessä ja maksettaessa 1 päivänä elokuuta 2014 alkavan maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävän lukiokoulutukseen valmistavan koulutuksen rahoitusta.

14.8.2014/656:

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä elokuuta 2014.

Asetusta sovelletaan kuitenkin jo 1 päivänä elokuuta 2014 alkavan koulutuksen rahoitukseen.

12.3.2015/212:

Tämä asetus tulee voimaan 23 päivänä maaliskuuta 2015. Sitä sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä tammikuuta 2015.

26.3.2015/332:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2015.

Tätä asetusta sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä varainhoitovuoden 2016 yksikköhintoja. Varainhoitovuoden 2015 ja sitä aiempien varainhoitovuosien yksikköhinnan määräämiseen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Jos 21 §:ssä tarkoitetussa opiskelijamäärän laskennassa käytetään vuoden 2015 tai sitä aiempien vuosien opiskelijoita koskevia tietoja, otetaan huomioon myös tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen, vammaisille opiskelijoille järjestettävän valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen, maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen sekä muuna kuin ammatillisena peruskoulutuksena järjestettävän kotitalousopetuksen opiskelijat.

20.8.2015/1078:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2015 ja se on voimassa 31 päivään joulukuuta 2019 saakka.

21.12.2016/1367:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

29.12.2016/1537:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

28.6.2017/487:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

9.11.2017/735:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Poiketen siitä, mitä 5 §:ssä säädetään kustannustason muutoksesta, mitoitettaessa ammatillisen koulutuksen varainhoitovuodelle osoitettavaa opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua ammatillisen koulutuksen määrärahaa varainhoitovuosina 2020–2021 otetaan huomioon valtionvarainministeriön varainhoitovuodelle arvioima kustannustason nousu.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.