Seurattu SDK 410/2013 saakka.

4.4.2007/393

Valtioneuvoston asetus valtioneuvoston kansliasta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtioneuvoston kanslian esittelystä, säädetään valtioneuvostosta 28 päivänä helmikuuta 2003 annetun lain (175/2003) nojalla:

1 § (30.8.2012/481)
Valtioneuvoston kanslian tehtävät

Valtioneuvoston kanslian tehtäviä ovat:

1) hallituksen ja eduskunnan työn yhteensovittaminen;

2) hallitusohjelman toimeenpanon seuranta;

3) hallituksen vaihdokseen ja työskentelyyn liittyvät toimenpiteet;

4) Euroopan unionissa päätettävien eri ministeriöissä käsiteltävien asioiden valmistelun ja käsittelyn yhteensovittaminen;

5) Euroopan unionin perussopimuksen muuttamista koskevat asiat yhteistyössä ulkoasiainministeriön kanssa;

6) Euroopan unionin perussopimusten muuttamista koskevien asioiden sekä Euroopan unionissa käsiteltäviä valtiosopimuksia ja muita kansainvälisiä velvoitteita koskevien asioiden yhteensovittaminen;

7) Euroopan unionin kehittämisen kannalta keskeiset horisontaaliset ja institutionaaliset asiat;

8) Euroopan komissiota, unionin tuomioistuinta, Euroopan tilintarkastustuomioistuinta sekä unionin yleistä tuomioistuinta, Euroopan keskuspankin johtokuntaa ja talous- ja sosiaalikomiteaa koskevat nimitysasiat;

9) tulevaisuus- ja muu yhteiskuntapoliittinen suunnittelu;

10) valtioneuvoston yhteinen viestintä ja ministeriöiden ulkoisen viestinnän yhteensovittaminen sekä valtionhallinnon ulkoisen viestinnän yleinen kehittäminen ja yhteensovittaminen;

11) eduskunnan ja hallituksen välinen virallinen kirjeenvaihto, kirjalliset kysymykset, kyselytunnit sekä muut hallituksen ja eduskunnan väliset yhteydet;

12) kertomus hallituksen toimenpiteistä;

13) valtioneuvoston organisaatio ja päätöksentekomenettelyt;

14) valtioneuvoston kirjaamo ja muu tietopalvelu;

15) valtioneuvostossa tarvittavien asiakirjojen kääntäminen kansalliskielille sekä hallinnon nimikkeitä ja sanastoja koskeva kielipalvelu;

16) tasavallan presidentin annettavaksi säädetyt arvonimet;

17) tasavallan presidentin kansliaa koskevat valtioneuvostossa käsiteltävät asiat;

18) oikeuskanslerinviraston taloushallinto;

19) puoluetukien myöntäminen;

20) tulopolitiikan valmistelu;

21) talousneuvoston sihteeristötehtävät;

22) valtioneuvoston edustustilojen toiminta;

23) valtioneuvoston kuljetuspalvelut;

24) valtioneuvoston turvallisuuspalvelut, turvallisuuteen liittyvän yleisen tilannekuvan kokoaminen ja valtioneuvoston yhteinen poikkeusoloihin varautuminen;

25) valtion yleisen omistajapolitiikan ja omistajaohjauksen valmistelu ja täytäntöönpano, ministeriön alaisten valtio-omisteisten yhtiöiden omistajaohjaus sekä eri ministeriöiden omistajaohjauksen käytäntöjen yhteensovittaminen ja ministeriöiden välisen yhteistyön koordinointi;

26) taloudellisten ulkosuhteiden valmistelun ja suunnittelun yhteensovittaminen; sekä

27) tehtävät, jotka eivät kuulu muille ministeriöille.

2 § (25.4.2013/310)
Valtioneuvoston kanslian alaiset valtio-omisteiset yhtiöt

Valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvat yhtiöt:

Altia Oyj, Arctia Shipping Oy, Art and Design City Helsinki Oy Ab, Boreal Kasvinjalostus Oy, Destia Oy, Edita Oyj, Ekokem Oy Ab, Finnair Oyj, Fortum Oyj, Gasum Oy, Governia Oy, Itella Oyj, Kemijoki Oy, Leijona Catering Oy, Meritaito Oy, Motiva Oy, Neste Oil Oyj, Patria Oyj, Raskone Oy, Solidium Oy, Suomen Erillisverkot Oy, Suomen Lauttaliikenne Oy, Suomen Rahapaja Oy, Suomen Siemenperunakeskus Oy, Suomen Viljava Oy, Vapo Oy sekä VR-Yhtymä Oy.

3 § (16.5.2012/243)
Valtioneuvoston kanslian organisaatio

Pääministeri on valtioneuvoston kanslian päällikkö.

Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri johtaa kanslian toimintaa alivaltiosihteerin avustamana. Alivaltiosihteeri johtaa, valvoo ja kehittää kanslian osastojen, yksiköiden ja virkamiesten toimintaa siten kuin 13 §:ssä säädetään ja suorittaa ne tehtävät, jotka pääministeri ja kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri toimialansa asioissa osoittavat.

Valtioneuvoston kansliassa on seuraavat osastot:

1) EU-asioiden osasto;

2) hallinto- ja palveluosasto;

3) omistajaohjausosasto;

4) valmiusosasto; sekä

5) viestintäosasto.

Kansliassa on lisäksi osastoihin kuulumattomia yksiköitä. Näistä ja osastoihin kuuluvista yksiköistä säädetään työjärjestyksessä. Osastojen ja yksikköjen sisäisestä organisaatiosta määrätään muutoin alivaltiosihteerin päätöksellä.

4 §
Ratkaisuvallan käyttö

Kansliassa päätettävät asiat ratkaisee pääministeri tai valtioneuvoston kanslian toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätty ministeri toimialansa osalta. Kanslian virkamiehet ratkaisevat kuitenkin valtioneuvoston ohjesäännön 36 §:ssä säädettyjä muita kuin yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä asioita sen mukaan kuin kanslian työjärjestyksessä säädetään.

Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri, alivaltiosihteeri, osastopäällikkö tai yksikön päällikkönä toimiva virkamies voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka hänen alaisensa virkamies muutoin saisi ratkaista. (16.5.2012/243)

Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri ja alivaltiosihteeri eivät voi omistajaohjausosaston toimialan sisällöllisissä asioissa pidättää itselleen päätösvaltaa tai määrätä valmistelusta taikka ottaa itselleen valmisteltavaksi tai esiteltäväksi tällaista asiaa.

5 §
Valtioneuvoston kanslian työjärjestys

Valtioneuvoston kanslian työjärjestyksessä säädetään tarkemmin kanslian johtamisesta ja johtoryhmistä, johtavien virkamiesten tehtävistä ja sijaisista, asioiden valmistelusta kansliassa sekä päätösvallan siirtämisestä kanslian virkamiesten ratkaistavaksi.

6 § (16.5.2012/243)
Valtioneuvoston kanslian virkamiehet

Valtioneuvoston kansliassa on pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri sekä alivaltiosihteeri. Osaston päällikkönä on osastopäällikkö. Lisäksi kansliassa on muita virkamiehiä ja työsopimussuhteista henkilökuntaa.

Kansliassa on pääministeriä avustavia määräaikaisia virkamiehiä.

Kansliassa on valtioneuvoston turvallisuusjohtaja. Tehtävää voi myös hoitaa pääministerin pyynnöstä muun ministeriön tai puolustusvoimien tehtävään määräämä tai komentama virkamies. Valtioneuvoston turvallisuusjohtaja toimii ministeriöiden valmiuspäällikkökokouksen puheenjohtajana ja valmiuspäällikkökokouksen sihteeristö toimii tässä tehtävässä hänen ohjauksessaan.

Virkojen sekä määräaikaisen ja työsopimussuhteisen henkilöstön sijoittamisesta sekä yksikön päällikön tehtävään määräämisestä päättää alivaltiosihteeri.

7 § (16.5.2012/243)
Arvonimet

Osastopäälliköllä on ylijohtajan arvonimi. EU-asioiden osaston osastopäälliköllä on kuitenkin EU-asioiden valtiosihteerin arvonimi ja apulaisosastopäälliköllä EU-asioiden alivaltiosihteerin arvonimi sekä viestintäosaston osastopäälliköllä on valtioneuvoston viestintäjohtajan arvonimi.

8 § (16.5.2012/243)
Virkamiesten kelpoisuusvaatimukset

Sen lisäksi, mitä valtioneuvoston ohjesäännön 43 §:ssä säädetään, kelpoisuusvaatimuksena on:

1) alivaltiosihteerillä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

2) osastopäälliköllä ylempi korkeakoulututkinto ja tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus;

3) apulaisosastopäälliköllä sekä yksikön päälliköksi määrätyllä virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan ja käytännössä osoitettu johtamistaito sekä lisäksi käännöstoimiston päälliköksi määrätyllä virkamiehellä suomen ja ruotsin kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito;

4) hallitusneuvoksella, lainsäädäntöneuvokselle ja hallitussihteerillä oikeustieteen ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

5) valtioneuvoston turvallisuusjohtajalla, finanssineuvoksella ja muulla neuvoksella, neuvottelevalla virkamiehellä, talousneuvoston pääsihteerillä, talouspäälliköllä ja muulla vastaavalla päälliköllä, erityisasiantuntijalla ja muulla vastaavalla virkamiehellä ylempi korkeakoulututkinto ja perehtyneisyys viran tehtäväalaan;

6) käännöstoimistossa käännöstyötä tekevällä virkamiehellä korkeakoulututkinto tai diplomikielenkääntäjän tutkinto.

Lisäksi siltä, joka erityisesti tekee ja tarkastaa käännöksiä kansalliskielille edellytetään suomen ja ruotsin kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa.

9 §
Virkamiesten nimittämistoimivalta

Valtiosihteerin, alivaltiosihteerin, johtajan, osastopäällikön, apulaisosastopäällikön, hallitusneuvoksen, finanssineuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, ohjelmaneuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja hallitussihteerin nimittämisestä on voimassa, mitä valtioneuvoston ohjesäännössä säädetään. (16.5.2012/243)

Pääministeri nimittää 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut pääministeriä avustavat virkamiehet enintään toimikaudekseen.

Pääministeri nimittää ministerin erityisavustajan asianomaisen ministerin esityksestä tämän toimikauden ajaksi. Erityisavustajat kuuluvat muutoin sijoitusministeriönsä henkilökuntaan.

Muun henkilökunnan nimittää tai ottaa kanslia.

10 §
Virkavapaus

Virkavapauden, johon virkamiehellä on oikeus lain, asetuksen tai virkaehtosopimuksen nojalla, myöntää kanslia.

11 § (16.5.2012/243)
Pääministerin valtiosihteerin tehtävät

Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on pääministerin lähimpänä apuna:

1) edistää ja seurata hallitusohjelman toteutumista;

2) johtaa pääministerin apuna asioiden valmistelua;

3) huolehtia yhteistyöstä ministeriöiden kanssa ja toimia ministeriöiden kansliapäälliköiden kokousten puheenjohtajana;

4) käsitellä ne asiat, jotka pääministeri hänelle antaa;

5) johtaa pääministerin avuksi määrättyjä virkamiehiä; sekä

6) johtaa valtioneuvoston kansliaa alivaltiosihteerin avustamana.

12 § (16.5.2012/243)
Ministerin valtiosihteerin tehtävät

Ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin tehtävänä on ministerin apuna ja edustajana:

1) edistää ja seurata ministerin toimialalla hallitusohjelman toteuttamista;

2) ohjata ministerin apuna asioiden valmistelua ministerin toimialalla;

3) huolehtia yhdessä alivaltiosihteerin kanssa ministeriön ja muiden hallinnonalojen yhteistyöstä;

4) avustaa ministeriä kansainvälisten tehtävien ja etenkin EU-asioiden valmistelussa;

5) edustaa ministeriä hänen toimeksiantojensa mukaisesti; sekä

6) hoitaa muut tehtävät, jotka ministeri hänelle antaa.

13 § (16.5.2012/243)
Alivaltiosihteerin tehtävät

Alivaltiosihteerin tehtävänä on johtaa, valvoa ja kehittää kanslian ja sen hallinnonalan toimintaa sekä siinä tarkoituksessa:

1) vastata kanslian toiminnasta ja huolehtia, että sen tehtävät hoidetaan tuloksekkaasti;

2) huolehtia lainsäädännön valmistelun laadusta kansliassa;

3) vastata virkamiesvalmistelun yhteensovittamisesta kansliassa sekä virkamiesyhteistyön järjestämisestä yhdessä muiden ministeriöiden kanssa;

4) johtaa ja kehittää kanslian henkilöstöhallintoa ja muuta sisäistä hallintoa;

5) vastata kanslian ja sen hallinnonalan tavoitteiden valmistelusta ja niiden toteutumisen seurannasta;

6) vastata kanslian ja sen hallinnonalan organisaatiosta ja sen kehittämisestä;

7) toimia valtioneuvoston esittelijänä hallitusta muodostettaessa; sekä

8) huolehtia kanslian yleisestä turvallisuudesta sekä varautumisesta.

Alivaltiosihteeri suorittaa edellä mainitut tehtävät pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin alaisena.

14 §
Seuranta- ja aloitevelvoite

Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin, ministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin ja alivaltiosihteerin tulee seurata kehitystä kanslian toimialalla kotimaassa ja ulkomailla sekä tehdä tarpeellisia aloitteita lainsäädännöllisiksi ja muiksi uudistuksiksi.

15 § (16.5.2012/243)
Valmistelusta määrääminen

Pääministerin toimikaudeksi nimitetty valtiosihteeri voi määrätä kanslian virkamiehen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi tai ottaa itselleen valmisteltavaksi ja esiteltäväksi pääministerin toimialaan kuuluvan asian, joka muuten olisi muun virkamiehen käsiteltävä. Sama oikeus on yksittäistapauksessa alivaltiosihteerillä, osaston ja yksikön päälliköllä asiassa, joka muuten olisi hänen alaisensa virkamiehen käsiteltävä.

16 §
Työsopimussuhteinen henkilöstö

Mitä 8–10 §:ssä säädetään virasta tai virkamiehestä, noudatetaan soveltuvin osin myös työsopimussuhteessa olevaan henkilöön.

17 §
Yhteistoimintamenettely

Yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanslian ja henkilöstön välillä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/1988) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätään.

18 §
Sijaisuudet

Pääministerin toimikaudeksi nimitetyn valtiosihteerin ollessa estyneenä hoitamasta virkaansa tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteeri tai hänenkin ollessaan estyneenä pääministerin määräämä muu virkamies. Alivaltiosihteerin ollessa estyneenä virkaansa hoitamasta tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan pääministerin määräämä virkamies.

Osaston johtajan tai yksikön johtajan ollessa estyneenä hoitamasta virkaansa tai vuosilomalla toimii hänen sijaisenaan alivaltiosihteerin määräämä virkamies.

19 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

Tällä asetuksella kumotaan valtioneuvoston kansliasta 12 päivänä kesäkuuta 2003 annettu asetus (459/2003).

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

26.4.2007/495:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

14.6.2007/676:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

26.7.2007/786:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27.12.2007/1491:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

8.5.2008/302:

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä toukokuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

22.1.2009/20:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27.8.2009/665:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

21.12.2010/1184:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

10.11.2011/1130:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä marraskuuta 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

17.11.2011/1138:

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä marraskuuta 2011.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

23.2.2012/83:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2012.

1.3.2012/114:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2012.

16.5.2012/243:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2012.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

30.8.2012/481:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2012.

25.4.2013/310:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2013.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.