Seurattu SDK 653/2016 saakka.

22.12.2006/1316

Laki Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Asema ja tehtävät

Rikosseuraamusalan koulutuskeskus on Rikosseuraamuslaitoksen yksikkö. Koulutuskeskuksen tehtävänä on järjestää rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta ja täydennyskoulutusta sekä harjoittaa toimialaansa liittyvää tutkimus- ja kehittämistoimintaa. (30.11.2012/716)

Koulutuskeskuksen tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

2 luku

Hallinto

2 § (30.11.2012/716)
Johtokunta

Koulutuskeskuksella on johtokunta, jonka Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja asettaa neljäksi vuodeksi kerrallaan.

Johtokunnan tehtävänä on kehittää, seurata ja tukea koulutuskeskuksen toimintaa sekä ratkaista oikaisuvaatimukset ja muut sen toimivaltaan säädetyt asiat.

Johtokuntaan kuuluu puheenjohtaja ja enintään yhdeksän muuta jäsentä, joista jokaisella on henkilökohtainen varajäsen. Jäsenet edustavat opetusalaa, rikosseuraamusalaa ja sen sidosryhmiä sekä muuta koulutuskeskuksen toiminnan kannalta keskeistä asiantuntemusta. Yksi jäsen ja hänen varajäsenensä edustaa koulutuskeskuksen henkilöstöä.

Johtokunnan tehtävistä voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

3 §
Asian käsittelystä johtokunnassa

Johtokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kolme muuta jäsentä tai varajäsentä.

Johtokunnan päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten mennessä tasan päätökseksi tulee se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt, opiskeluoikeuden menettämistä, opiskelun keskeyttämistä, varoituksen antamista ja koulutuskeskuksesta erottamista koskevassa asiassa kuitenkin lievempi kanta.

Asian käsittelystä johtokunnassa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

4 §
Johtaja

Koulutuskeskuksella on johtaja, jonka Rikosseuraamuslaitoksen pääjohtaja nimittää. (30.11.2012/716)

Johtajan tehtävänä on johtaa ja kehittää koulutuskeskuksen toimintaa sekä vastata toiminnan tuloksellisuudesta, laadusta ja tavoitteiden saavuttamisesta.

Johtajan tehtävistä säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

5 §
Päätösvalta

Koulutuskeskukselle kuuluvat asiat ratkaisee johtaja, jollei tässä laissa tai sen nojalla valtioneuvoston asetuksessa toisin säädetä. Johtajan vahvistamassa työjärjestyksessä voidaan johtajan toimivaltaan kuuluva asia antaa koulutuskeskuksen muun virkamiehen ratkaistavaksi lukuun ottamatta laissa tai valtioneuvoston asetuksessa johtajan ratkaistavaksi säädettyjä asioita. Työjärjestyksen tarkemmasta sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Asiat ratkaistaan esittelystä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

3 luku

Opetus ja tutkinnot

6 §
Ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus

Koulutuskeskus antaa rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon johtavaa koulutusta. Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö vahvistaa vuosittain tutkintoon johtavan koulutuksen aloituspaikkojen määrän koulutuskeskuksen johtajan esityksestä. (30.11.2012/716)

Tutkinnon tuottamasta kelpoisuudesta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

7 §
Koulutuksen perusteet ja opetussuunnitelma

Tutkintoon johtavan koulutuksen tavoitteista, laajuudesta, rakenteesta ja muista koulutuksen perusteista säädetään valtioneuvoston asetuksella ja määrätään tarkemmin koulutuskeskuksen tutkintosäännössä. Muusta koulutuksesta säädetään tarvittaessa valtioneuvoston asetuksella.

Johtokunta vahvistaa tutkintoon johtavaa koulutusta varten tutkintosäännön ja opetussuunnitelman. Tutkintosäännön ja opetussuunnitelman tarkemmasta sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Johtokunta voi vahvistaa opetussuunnitelman myös muuta koulutusta varten.

8 §
Opetuskieli

Koulutuskeskuksen opetuskieli on suomi. Opetusta annetaan myös ruotsin kielellä ja tilapäisesti muullakin kielellä.

Opiskelija saa käyttää opiskelijavalinnassa ja kokeissa joko suomen tai ruotsin kieltä.

4 luku

Opiskelijan oikeudet ja velvollisuudet

9 § (30.11.2012/716)
Opiskelijaksi ottaminen ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen

Opiskelijaksi ammatilliseen tutkintoon johtavaan koulutukseen voidaan ottaa henkilö, joka on:

1) hakuajan päättymiseen mennessä täyttänyt 18 vuotta;

2) hakuajan päättymiseen mennessä suorittanut vähintään toisen asteen ammatillisen tutkinnon (ammatillinen perustutkinto, ammattitutkinto tai erikoisammattitutkinto), lukion oppimäärän tai ylioppilastutkinnon järjestämisestä annetussa laissa (672/2005) tarkoitetun tutkinnon tai niitä vastaavan aikaisemman tutkinnon taikka edellä tarkoitettuja tutkintoja vastaavat ulkomaiset opinnot;

3) terveydentilaltaan ja muilta ominaisuuksiltaan rikosseuraamusalan työhön sopiva;

4) suorittanut hyväksytysti valintakokeen; sekä

5) saanut vähintään B-luokan ajo-oikeuden.

Koulutuskeskuksen johtaja voi myöntää poikkeuksen 1 momentin 2 kohdan mukaisista edellytyksistä, jos hakijalla voidaan muuten katsoa olevan riittävät tiedot ja taidot asianomaisia opintoja varten.

Opiskelijaksi pyrkivän tulee antaa koulutuskeskukselle opiskelijaksi ottamisen arvioinnissa tarvittavat terveydentilaansa koskevat tiedot. Turvallisuusselvityksen hakemisesta säädetään turvallisuusselvityslaissa (726/2014). (19.9.2014/738)

10 §
Opiskelijavalinta

Valintamenettelystä tutkintoon johtavaan koulutukseen ja valinnassa lisäpisteitä antavasta koulutuksesta ja työkokemuksesta päättää koulutuskeskuksen johtokunta. (30.11.2012/716)

Opiskelijat tutkintoon johtavaan koulutukseen valitsee koulutuskeskuksen johtaja. Opiskelijat muuhun rikosseuraamusalan koulutukseen valitsee koulutuskeskus.

11 §
Opiskelijaksi ilmoittautuminen

Tutkintoon johtavaan koulutukseen opiskelijaksi hyväksytyn tulee koulutuskeskuksen määräämällä tavalla ilmoittautua koulutuskeskukseen, minkä jälkeen hänet merkitään opiskelijaksi.

12 §
Opintojen ja osaamisen hyväksi lukeminen

Opiskelijalle voidaan lukea hyväksi opetussuunnitelman tavoitteita ja sisältöä keskeisiltä osiltaan vastaavat aikaisemmat opinnot tai muutoin hankittu osaaminen. Päätöksen hyväksi lukemista koskevassa asiassa tekee koulutuskeskus siten kuin siitä tutkintosäännössä tarkemmin määrätään.

Hyväksi lukemista koskevaan päätökseen tyytymätön opiskelija voi pyytää siihen suullisesti tai kirjallisesti oikaisua päätöksen tehneeltä opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelija sai tiedon päätöksestä. Opettajan on ratkaistava asia viipymättä.

13 §
Opetuksen maksuttomuus ja opintososiaaliset edut

Rikosseuraamusalan ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus on opiskelijalle maksutonta. (30.11.2012/716)

Opintososiaalisista eduista tutkintoon johtavassa koulutuksessa säädetään oikeusministeriön asetuksella.

14 § (30.11.2012/716)

14 § on kumottu L:lla 30.11.2012/716.

15 §
Opiskelijoiden osallistuminen heille määrättyihin tehtäviin

Koulutuskeskus voi määrätä tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan suorittamaan koulutuksen aikana päivystystehtäviä ja muita vastaavia opintoihin liittyviä koulutuksellisia tehtäviä.

15 a § (30.11.2012/716)
Opintosuoritusten arvioinnista päättäminen

Opiskelijan opintosuoritusten arvioinnista päättää arvioitavien opintojen opetuksesta vastaava opettaja. Työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävän koulutuksen arviointiin osallistuu myös työnantajan nimeämä työpaikkaohjaaja.

16 §
Opintosuoritusten arvioinnin oikaiseminen

Opiskelijalla on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa.

Opintosuoritusten arviointiin tyytymätön opiskelija voi pyytää suullisesti tai kirjallisesti oikaisua arvioinnin suorittaneelta opettajalta. Oikaisupyyntö on tehtävä 14 päivän kuluessa siitä ajankohdasta, jolloin opiskelijalla on ollut tilaisuus saada tieto arvioinnin tuloksesta ja arviointiperusteiden soveltamisesta opintosuoritukseensa. Opettajan on ratkaistava asia viipymättä.

17 §
Päihdetestaus

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskeleva on velvollinen koulutuskeskuksen määräyksestä osallistumaan terveydenhuollon ammattihenkilön tai laboratoriohenkilökunnan tekemään päihdetestiin, jos on perusteltua aihetta epäillä, että opiskelija esiintyy päihtyneenä koulutuksessa tai työssäoppimisjakson aikana. Terveydenhuollon ammattihenkilö voi luovuttaa oppilaitokselle kirjallisen johtopäätöksen päihdetestistä. Tätä tietoa saavat käsitellä vain ne, jotka valmistelevat tai tekevät päätöksen oppilaan kurinpidosta. (30.11.2012/716)

Koulutuskeskuksen on säilytettävä terveydentilaa koskevat tiedot erillään muista henkilötiedoista.

Koulutuskeskus vastaa 1 momentissa tarkoitetusta päihdetestauksesta aiheutuvista kustannuksista.

18 § (30.11.2012/716)
Työssäoppiminen

Opiskelija on velvollinen suorittamaan tutkintoon kuuluvat työssäoppimisjaksot hänelle osoitetussa Rikosseuraamuslaitoksen yksikössä. Työssäoppimisjaksoon voidaan sisällyttää työskentelyä myös muulla alalla. Työssäoppiminen perustuu koulutuskeskuksen ja työpaikan väliseen kirjalliseen sopimukseen. Työssäoppimisjakson aikana opiskelija voi olla virkasuhteessa asianomaiseen laitokseen.

Työssäoppimisjakson ajalta maksettavasta palkkauksesta päättää Rikosseuraamuslaitoksen keskushallintoyksikkö. Jos työssäoppiminen suoritetaan muun alan yksikössä, palkkauksesta sovitaan työssäoppimispaikan kanssa.

Rikosseuraamuslaitoksen on lainattava opiskelijalle virkapuku silloin, kun työssäoppimisjakson työtehtävä edellyttää sen käyttämistä.

19 §
Työturvallisuus

Opiskelijan työturvallisuudesta säädetään työturvallisuuslaissa (738/2002).

20 §
Vaitiolovelvollisuus ja tietojen hyväksikäyttökielto

Koulutuskeskuksen opiskelija ei saa paljastaa asiakirjan salassa pidettävää sisältöä tai tietoa, joka asiakirjaan merkittynä olisi salassa pidettävä eikä muutakaan koulutuksen yhteydessä tietoon saamaansa seikkaa, josta lailla on säädetty vaitiolovelvollisuus. Vaitiolovelvollisuuden piiriin kuuluvaa tietoa ei saa paljastaa senkään jälkeen, kun koulutus tai toiminta viranomaisessa on päättynyt.

Opiskelija ei saa käyttää salassa pidettäviä tietoja omaksi tai toisen hyödyksi eikä toisen vahingoksi.

Rangaistus vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

21 §
Opiskeluaika

Tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan tulee suorittaa opinnot opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa voimassa olevan opetussuunnitelman mukaisesti.

Koulutuskeskuksen johtaja voi opiskelijan pyynnöstä siirtää tämän opiskeluoikeutta siihen asti, että kyseinen koulutus seuraavan kerran aloitetaan, kuitenkin enintään yhdellä vuodella.

22 §
Opiskeluoikeuden menettäminen

Koulutuskeskuksen johtaja voi määrätä opiskeluoikeuden tutkintoon johtavassa koulutuksessa menetetyksi:

1) jos opiskelijaksi hyväksytty ei ole ilmoittautunut koulutuskeskuksen opiskelijaksi 11 §:ssä säädetyllä tavalla, ellei koulutuskeskus perustellusta syystä hyväksy asetetun määräajan jälkeen tapahtunutta ilmoittautumista;

2) jos opiskelijalla on todettu sellainen sairaus tai vamma, joka ilmeisesti on pysyvänä esteenä koulutukseen osallistumiselle ja tutkinnon suorittamiselle; tai

3) jollei opiskelija ole suorittanut opintojaan opetussuunnitelmassa määritellyssä enimmäisajassa eikä koulutuskeskus erityisestä syystä myönnä hänelle lisäaikaa opintojen loppuun saattamiseen.

Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa koulutuskeskukselle 1 momentin 2 kohdan mukaiset terveydentilan arvioinnissa tarvittavat tiedot.

23 §
Opiskelun keskeyttäminen

Koulutuskeskuksen johtaja voi keskeyttää tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan hakemuksesta tämän opiskelun enintään kahden vuoden määräajaksi.

Koulutuskeskuksen johtaja voi omasta aloitteestaan keskeyttää tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevan opiskelun enintään yhden vuoden määräajaksi kerrallaan pitkäaikaisen sairauden vuoksi tai jos opiskelija ei kykene suorittamaan opintojaan hyväksytysti opetussuunnitelman mukaisesti, opiskelijan tekemäksi epäillyn rikoksen esitutkinnan ajaksi tai muusta vastaavasta painavasta syystä. Opiskelijan tulee pyydettäessä antaa koulutuskeskukselle terveydentilansa arviointiin tarvittavat tiedot.

Opiskelun keskeyttämistä koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei koulutuskeskus tai hallinto-oikeus toisin määrää.

Koulutuskeskus päättää opiskelijan aikaisempien opintojen hyväksi lukemisesta opiskelijan tullessa jatkamaan opintojaan. Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua aikaa, jona opinnot ovat keskeytyneinä, ei lasketa opintojen enimmäisaikaan.

24 §
Huomautus ja varoitus

Koulutuskeskuksen johtaja voi, jollei suullista huomautusta katsota riittäväksi seuraamukseksi, antaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevalle kirjallisen varoituksen, jos tämä:

1) on käyttäytynyt koulutuksen aikana Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle sopimattomalla tavalla, (17.6.2011/739)

2) on laiminlyönyt opetukseen osallistumisen; tai

3) on rikkonut koulutuskeskuksen järjestyssääntöä.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa mainittuna sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rikosseuraamusalalla toimivalle virkamiehelle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon. (30.11.2012/716)

Koulutuskeskuksen johtaja voi antaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa opiskelevalle kirjallisen varoituksen myös, jos tämä kieltäytyy 17 §:ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta tai antaa päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen.

25 §
Koulutuksesta erottaminen

Koulutuskeskuksen johtaja voi erottaa opiskelijan tutkintoon johtavasta koulutuksesta, jos tämä:

1) on antanut koulutukseen pyrkiessään sellaisia vääriä tai harhaanjohtavia tietoja, jotka olisivat voineet estää koulutukseen valinnan taikka jättänyt kertomatta sellaisen itseään koskevan olennaisen seikan, joka olisi voinut muodostua valinnan esteeksi;

2) on syyllistynyt koulutuksen aikana sellaisen rikokseen, joka osoittaa sopimattomuutta rikosseuraamusalalle taikka muutoin käyttäytynyt Rikosseuraamuslaitoksen virkamiehelle sopimattomalla tavalla eikä kirjallista varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena; (17.6.2011/739)

3) tutkintoa suorittaessaan kieltäytyy 17 §:ssä tarkoitetusta päihdetestauksesta taikka antaa päihteiden väärinkäytön osoittavan näytteen eikä kirjallista varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena;

4) ei jatka opiskeluaan 23 §:ssä tarkoitetun määräajan päätyttyä taikka perusteita koulutuksen jatkamiselle ei enää ole;

5) laiminlyö toistuvasti tai olennaisella tavalla opetukseen osallistumisen; taikka

6) on toistuvasti tai olennaisella tavalla rikkonut koulutuskeskuksen järjestyssääntöä.

Edellä 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuna rikoksena tai sopimattomana käytöksenä on pidettävä erityisesti tekoa tai käytöstä, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rikosseuraamusalalla toimivalle virkamiehelle kuuluvien tehtävien rehelliseen, luotettavaan ja oikeudenmukaiseen hoitoon. (30.11.2012/716)

Erottamista koskeva päätös voidaan panna heti täytäntöön, jollei koulutuskeskus tai hallinto-oikeus toisin määrää. Jos koulutuksesta erottamista koskeva päätös kumotaan, koulutuskeskus päättää opiskelijan siihen mennessä suorittamien opintojen hyväksi luettavuudesta myöhempien vastaavien opintojen yhteydessä.

Tutkintoon johtavasta koulutuksesta erotetun opiskelijan määräaikainen virkasuhde, johon hänet on nimitetty työssäoppimisen suorittamiseksi, päättyy ilman eri päätöstä siitä ajankohdasta, josta hänet on erotettu koulutuksesta. (30.11.2012/716)

26 §
Menettely opiskeluoikeutta koskevassa asiassa, kurinpitoasiassa ja huomautusta annettaessa

Ennen opiskeluoikeuden menettämistä tai keskeyttämistä koskevan päätöksen tekemistä, huomautuksen tai varoituksen antamista taikka opiskelijan erottamista on päätöksen perusteena oleva asia, teko tai laiminlyönti yksilöitävä, kuultava opiskelijaa sekä hankittava muu tarpeellinen selvitys.

Opiskelijan oikeudesta käyttää suomen tai ruotsin kieltä 1 momentissa tarkoitetussa asiassa säädetään kielilaissa (423/2003).

27 §
Järjestyssääntö

Koulutuskeskuksella on järjestyssääntö, jossa voidaan antaa koulutuskeskuksessa opiskeleville opiskeluyhteisön turvallisuuden ja viihtyvyyden kannalta tarpeellisia määräyksiä:

1) käytännön järjestelyistä ja käyttäytymisestä koulutuskeskuksessa sekä suoritettaessa koulutukseen liittyviä tehtäviä ja harjoituksia;

2) aseistuksesta;

3) koulutuskeskuksen omaisuuden käsittelystä; sekä

4) oleskelusta ja liikkumisesta koulutuskeskuksessa.

Koulutuskeskuksen opiskelijat ovat koulutuskeskuksessa, sen alueella taikka suorittaessaan koulutukseen liittyviä tehtäviä, harjoituksia ja tutustumiskäyntejä velvollisia noudattamaan järjestyssääntöä.

Järjestyssäännön vahvistaa koulutuskeskuksen johtaja.

5 luku

Erinäiset säännökset

28 §
Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavan rikosseuraamusalan koulutuksen järjestää Laurea-ammattikorkeakoulu yhteistyössä koulutuskeskuksen kanssa. Tässä koulutuksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä ammattikorkeakoululaissa (351/2003) ja sen nojalla säädetään. Opiskelijat ovat ammattikorkeakoulun opiskelijoita.

Koulutuksesta huolehtivat kumpikin oppilaitos siten kuin siitä tarvittaessa tarkemmin valtioneuvoston asetuksella säädetään ja ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskuksen kesken sovitaan.

29 §
Ammattikorkeakouluopetuksen rahoitus

Edellä 28 §:ssä tarkoitetulle ammattikorkeakoululle suoritetaan ammattikorkeakoulututkintoon johtavasta koulutuksesta aiheutuviin käyttökustannuksiin rahoitusta siten kuin opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetussa laissa (635/1998) säädetään. Ammattikorkeakoulu maksaa koulutuskeskukselle korvauksen sen antamasta opetuksesta siten kuin ammattikorkeakoulu ja koulutuskeskus siitä sopivat vuosittain ennen varainhoitovuoden alkua.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan tarvittaessa säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitetusta ammattikorkeakoulun ja koulutuskeskuksen välisestä sopimuksesta ja korvauksen maksamisesta.

L opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 635/1998 on kumottu L:lla opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta 1705/2009.

30 §
Oikaisuvaatimus

Opiskelijavalintaa tutkintoon johtavaan koulutukseen koskevaan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua koulutuskeskuksen johtokunnalta 14 päivän kuluessa valinnan julkistamisesta. Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi hakea oikaisua.

Aikaisempien opintojen ja osaamisen hyväksi lukemisen oikaisemista koskevaan 12 §:n 2 momentissa tarkoitettuun ja opintosuorituksen arvioinnin oikaisemista koskevaan 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuun opettajan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua koulutuskeskuksen johtajalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Opiskeluoikeuden menettämistä, opiskelun keskeyttämistä, varoituksen antamista tai koulutuksesta erottamista koskevaan päätökseen tyytymätön voi hakea siihen kirjallisesti oikaisua koulutuskeskuksen johtokunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista.

Päätökseen, johon saa hakea oikaisua, ei saa hakea muutosta valittamalla.

31 §
Muutoksenhaku

Edellä 30 §:ssä tarkoitettuun oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen haetaan muutosta hallinto-oikeudelta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Opintosuorituksen arviointia tai aikaisempien opintojen ja osaamisen hyväksi lukemista koskevaan oikaisumenettelyssä annettuun päätökseen ei saa valittamalla hakea muutosta.

Hallinto-oikeuden tässä laissa tarkoitetussa asiassa antamaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

32 §
Tarkemmat säännökset

Tarkempia säännöksiä koulutuskeskuksen organisaatiosta, asioiden käsittelemisestä, viroista ja niiden kelpoisuusvaatimuksista sekä valintamenettelystä ja opetuksen antamisesta voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

33 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tällä lailla kumotaan Vankeinhoidon koulutuskeskuksesta 16 päivänä helmikuuta 2001 annettu laki (136/2001) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

34 §
Siirtymäsäännökset

Ennen tämän lain voimaantuloa aloitetut vankeinhoitotutkinnon opinnot voidaan suorittaa loppuun tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten mukaan.

Ennen tämän lain voimaantuloa asetettu johtokunta jatkaa toimikautensa loppuun, mutta sen jäsenmäärä täydennetään 2 §:n 3 momentissa säädetyn mukaiseksi.

Jos oppilasta koskeva päätös on tehty ennen lain voimaantuloa, sitä koskevan oikaisuvaatimuksen käsittelyssä ja muutoksenhaussa noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 70/2006, LaVM 16/2006, EV 171/2006

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.12.2007/1373:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 89/2007, LaVM 6/2007, EV 62/2007

17.6.2011/739:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2011.

HE 279/2010, LaVM 35/2010, EV 312/2010

30.11.2012/716:

Tämä laki tukee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 62/2012, LaVM 8/2012, EV 83/2012

19.9.2014/738:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

HE 57/2013, HaVM 16/2014, EV 79/2014

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.