Seurattu SDK 994/2018 saakka.

22.12.2006/1265

Laki korkeimmasta hallinto-oikeudesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Korkeimman hallinto-oikeuden tehtävät

1 §

Korkein hallinto-oikeus käyttää ylintä tuomiovaltaa hallintolainkäyttöasioissa.

Korkein hallinto-oikeus valvoo lainkäyttöä omalla toimialallaan.

2 § (7.8.2015/892)

Lainkäyttöasioina korkein hallinto-oikeus käsittelee ne muutoksenhakua ja ylimääräistä muutoksenhakua koskevat asiat, jotka sen mukaan kuin siitä muualla laissa säädetään kuuluvat korkeimman hallinto-oikeuden toimivaltaan.

3 §

Muina asioina korkein hallinto-oikeus:

1) antaa tasavallan presidentille vahvistettavaksi toimitetusta laista perustuslain 77 §:ssä tarkoitetun lausunnon;

2) käsittelee muut sen tehtäväksi erikseen säädetyt oikeudenhoitoa koskevat asiat;

3) käsittelee oikeushallintoasioita sen mukaan kuin erikseen säädetään.

4 §

Korkein hallinto-oikeus antaa pyynnöstä valtioneuvostolle lausuntoja lainsäädäntökysymyksistä.

Korkein hallinto-oikeus voi tehdä valtioneuvostolle esityksiä lainsäädäntötoimeen ryhtymisestä.

2 luku

Asioiden ratkaiseminen

5 §

Lainkäyttöasiat käsitellään ja ratkaistaan täysistunnossa tai muun ratkaisukokoonpanon istunnossa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Lainkäyttöasioita käsitellessään korkein hallinto-oikeus voi toimia jakaantuneena jaostoihin.

6 § (7.8.2015/892)

Lainkäyttöasioissa korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen viisijäsenisenä, jollei laissa säädetä muuta kokoonpanoa.

Korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kolmijäsenisenä käsittelemään ja ratkaisemaan:

1) valituslupaa koskevan asian ja siihen liittyvän vaatimuksen;

2) täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä taikka muuta täytäntöönpanosta annettavaa määräystä koskevan hakemus- tai valitusasian;

3) oikeusapua koskevan asian;

4) asian, joka koskee oikeudenkäynnin julkisuutta korkeimmassa hallinto-oikeudessa;

5) asian, jossa korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehty valitus tai hakemus on peruutettu, ja siihen liittyvän vaatimuksen;

6) asian, jossa hallinto-oikeus tai muu hallintolainkäyttöelin on jättänyt valituksen tai sen käsiteltäväksi muulla tavoin saatetun asian tutkimatta, ja siihen liittyvän vaatimuksen;

7) asian, jossa on kysymys siitä, onko muutoksenhaku korkeimmalle hallinto-oikeudelle tehty määräajassa tai onko asia jätettävä muulla perusteella korkeimmassa hallinto-oikeudessa tutkimatta, ja siihen liittyvän vaatimuksen;

8) mielenterveyslain (1116/1990) 24 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetun valitusasian, ja tällaiseen asiaan liittyvän vaatimuksen;

9) ylimääräistä muutoksenhakua koskevan asian, jos hakemus yksimielisesti hylätään tai jätetään tutkimatta, ja tällaiseen asiaan liittyvän vaatimuksen.

Edellä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa asia voidaan käsitellä ja ratkaista ilman niitä asiantuntijajäseniä, joiden osallistumisesta muutoin ratkaisukokoonpanoon erikseen säädetään. Ympäristönsuojelua ja vesitaloutta koskeva valituslupa-asia voidaan käsitellä ja ratkaista myös kolmen lainoppineen ja yhden asiantuntijajäsenen kokoonpanossa. (19.12.2017/979)

Korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös kahden jäsenen kokoonpanossa ratkaisemaan valituslupahakemusta koskevan asian ja siihen liittyvän vaatimuksen ulkomaalaislain (301/2004) 6 luvussa tarkoitetussa kansainvälistä suojelua koskevassa asiassa, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä kolmijäsenisen kokoonpanon käyttämistä. Asia voidaan käsitellä ja ratkaista kahden jäsenen kokoonpanossa myös, kun valituksenalaisella päätöksellä on samalla ratkaistu muulla perusteella haettu oleskelulupa ja päätetty maasta poistamisesta ja maahantulokiellosta. Kaksijäsenisessä kokoonpanossa käsitelty asia on siirrettävä laajemman kokoonpanon ratkaistavaksi, jos jäsenet eivät ole ratkaisusta yksimielisiä. (12.8.2016/649)

Korkein hallinto-oikeus on päätösvaltainen myös yhden jäsenen kokoonpanossa käsittelemään ja ratkaisemaan, jollei ratkaistavana olevan kysymyksen laatu edellytä 1, 2 tai 4 momentissa tarkoitetun monijäsenisen kokoonpanon käyttämistä:

1) pääasiasta erillisen oikeusapulain (257/2002) mukaisen oikeusavun myöntämisen, muuttamisen ja lakkaamisen sekä avustajalle tulevan palkkion ja korvauksen määräämisen avustajan tehtävän päättyessä tuomioistuimessa;

2) täytäntöönpanon kieltämistä tai keskeyttämistä taikka muuta täytäntöönpanosta annettavaa määräystä koskevan hakemus- tai valitusasian;

3) tutkimatta jättämisen hallintolainkäyttölain (586/1996) 64 a §:ssä tarkoitetussa asiassa, jos korkein hallinto-oikeus on jo antanut päätöksen asianosaisen samaa asiaa koskevaan kanteluun tai purkuhakemukseen, ja tällaiseen asiaan liittyvän vaatimuksen.

(12.8.2016/649)
7 §

Periaatteellisesti merkittävä tai muuten laajakantoinen lainkäyttöasia tai sen osa voidaan määrätä käsiteltäväksi täysistunnossa tai koko jaoston istunnossa.

Lainkäyttöasian siirtämisestä käsiteltäväksi täysistunnossa päättää presidentti ja koko jaoston istunnossa jaoston puheenjohtaja.

8 §

Edellä 4 §:n 2 momentissa tarkoitetut lainsäädäntöaloitteet käsitellään täysistunnossa.

Muut 3 ja 4 §:ssä tarkoitetut asiat ja muut hallinnolliset asiat käsitellään täysistunnossa tai kansliaistunnossa sen mukaan kuin työjärjestyksessä määrätään.

Presidentti ratkaisee sellaiset 3 ja 4 §:ssä tarkoitetut asiat ja muut hallinnolliset asiat, joita ei ole säädetty tai työjärjestyksessä määrätty ratkaistaviksi täysistunnossa, kansliaistunnossa tai muussa järjestyksessä.

9 §

Korkeimman hallinto-oikeuden istunnoissa asiat ratkaistaan esittelystä.

3 luku

Jäsenet

10 § (25.8.2016/681)

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on presidentin lisäksi muina jäseninä vähintään 15 oikeusneuvosta. Korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomioistuinlaissa (673/2016).

Korkeimman hallinto-oikeuden määräaikaisista jäsenistä säädetään tuomioistuinlaissa.

11 § (25.8.2016/681)

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa kaksi ympäristöasiantuntijaneuvosta osallistuu vesilain (587/2011), ympäristönsuojelulain (527/2014) ja vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) sekä kumotun vesilain (264/1961) ja kumotun ympäristönsuojelulain (86/2000) mukaisten asioiden käsittelyyn. Ympäristöasiantuntijaneuvokset osallistuvat myös Ahvenanmaata koskevien vastaavien ympäristönsuojelu- ja vesiasioiden käsittelyyn.

Patenttia, hyödyllisyysmallioikeutta tai integroidun piirin piirimallia koskevien asioiden käsittelyyn osallistuu kaksi yli-insinöörineuvosta.

Asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimuksista, tehtävään määräämisestä ja asemasta, oikeudesta pysyä tehtävässään ja velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuutensa sekä muutoksenhausta asiantuntijan tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen säädetään tuomioistuinlain 17 luvussa. (9.11.2018/887)

L:lla 887/2018 muutettu 3 momentti tulee voimaan 1.1.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Asiantuntijajäsenten kelpoisuusvaatimuksista, tehtävään määräämisestä ja asemasta, oikeudesta pysyä tehtävässään sekä velvollisuudesta ilmoittaa sidonnaisuutensa säädetään tuomioistuinlain 17 luvussa.

12 §

Korkeimman hallinto-oikeuden toimintaa johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa presidentti.

Presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa presidentin sijainen, jonka täysistunto valitsee enintään kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Hänenkin estyneenä ollessa presidentin tehtäviä hoitaa virantoimituksessa oleva virassa vanhin jäsen.

13 § (31.1.2013/79)

Korkeimman hallinto-oikeuden täysistuntoon osallistuvat presidentti ja virantoimituksessa olevat jäsenet.

Koko jaoston istunnossa käsiteltäväksi määrätyn asian ratkaisemiseen osallistuvat ne virantoimituksessa olevat jäsenet, jotka olivat määrättyinä jäseniksi kyseiselle jaostolle silloin, kun asia määrättiin käsiteltäväksi koko jaoston istunnossa. Jos tällainen asia on ennen koko jaoston käsiteltäväksi määräämistä ollut käsiteltävänä suppeammassa kokoonpanossa, myös tähän kokoonpanoon kuuluneet jäsenet osallistuvat asian ratkaisemiseen koko jaoston istunnossa riippumatta siitä, mille jaostolle he ovat tällöin määrättyinä. Jos näin määräytyvässä ratkaisukokoonpanossa olisi vähemmän kuin seitsemän jäsentä, koko jaoston istuntoon osallistuvat myös ne jäsenet, jotka istuntoajankohtana ovat määrättyinä jaoston jäseniksi. Koko jaoston istunnossa puheenjohtajana toimii presidentti, jaoston puheenjohtaja tai virassa vanhin jaoston jäsen.

Jos 2 momentin mukaan määräytyvässä ratkaisukokoonpanossa olisi vähemmän kuin seitsemän jäsentä, asia on siirrettävä käsiteltäväksi täysistuntoon.

4 luku

Esittelijät ja muu henkilöstö

14 § (25.8.2016/681)

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa on esittelijöinä kansliapäällikkö, esittelijäneuvoksia ja oikeussihteereitä.

Esittelijät nimittää korkein hallinto-oikeus. Esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksiin, nimittämisperusteisiin ja nimittämiseen määräajaksi sekä muutoksenhakuun esittelijän nimittämistä koskevasta päätöksestä sovelletaan, mitä tuomioistuinlaissa säädetään tuomareiden kelpoisuusvaatimuksista, nimittämisperusteista ja nimittämisestä määräajaksi sekä muutoksenhausta tuomarin nimittämistä koskevasta päätöksestä. (9.11.2018/887)

L:lla 887/2018 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.1.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Esittelijät nimittää korkein hallinto-oikeus. Esittelijöiden kelpoisuusvaatimuksiin, nimittämisperusteisiin ja nimittämiseen määräajaksi sovelletaan, mitä tuomioistuinlaissa säädetään tuomareista.

Korkeimman hallinto-oikeuden muista viroista ja virkamiehistä määrätään työjärjestyksessä.

15 § (25.8.2016/681)

Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijään ja esittelijän virkaan sovelletaan, mitä perustuslain 103 §:ssä säädetään tuomarin virassapysymisoikeudesta ja tuomarin virasta.

Mitä tuomioistuinlaissa säädetään tuomarista ja tuomarin virasta, sovelletaan myös korkeimman hallinto-oikeuden esittelijään ja esittelijän virkaan.

5 luku

Palvelussuhteen väliaikainen järjestely

16 §

Presidentti voi ottaa virkavapautta enintään yhden kuukauden vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapaudesta päätetään täysistunnossa.

Korkein hallinto-oikeus myöntää virkavapauden hallintoneuvokselle. Siitä päätetään täysistunnossa, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä.

17 §

Virkavapauden myöntämisestä kansliapäällikölle ja muulle esittelijälle sekä muulle virkamiehelle määrätään työjärjestyksessä.

6 luku

Erinäisiä säännöksiä

18 §

Korkeimman hallinto-oikeuden esittelijää syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa.

19 §

Korkein hallinto-oikeus vahvistaa työjärjestyksen itselleen. Työjärjestyksessä annetaan tarkemmat määräykset asioiden käsittelystä ja ratkaisemisesta sekä muusta työskentelystä korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Työjärjestyksessään korkein hallinto-oikeus voi vapauttaa 10 §:n 2 momentissa tarkoitetut jäsenet käsittelemästä 3 §:n 2 ja 3 kohdassa tarkoitettuja asioita ja muita korkeinta hallinto-oikeutta koskevia talous- ja hallintoasioita.

Korkeimman hallinto-oikeuden työjärjestys julkaistaan Suomen säädöskokoelmassa.

20 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Tällä lailla kumotaan Korkeimmasta hallinto-oikeudesta 22 päivänä heinäkuuta 1918 annettu laki (74/1918) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen lain 16 c §:ää lukuun ottamatta.

HE 201/2006, LaVM 18/2006, EV 200/2006

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

18.7.2008/510:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2008.

Tämän lain voimaan tullessa korkeimmassa hallinto-oikeudessa olevat hallintosihteerin virat muutetaan oikeussihteerin viroiksi ja vanhemman hallintosihteerin virat esittelijäneuvoksen viroiksi.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 60/2008, LaVM 7/2008, EV 74/2008

31.1.2013/79:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2013.

HE 162/2012, LaVM 16/2012, EV 166/2012

7.8.2015/892:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014

11.12.2015/1454:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 71/2015, LaVM 1/2015, EV 42/2015

12.8.2016/649:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2016.

HE 32/2016, LaVM 7/2016, EV 102/2016

25.8.2016/681:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 7/2016, LaVM 8/2016, EV 99/2016

19.12.2017/979:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Korkeimmassa hallinto-oikeudessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 43/2017, YmVM 14/2017, EV 151/2017

9.11.2018/887:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2019.

HE 77/2017, PeVL 42/2017, HaVM 8/2018, EV 81/2018

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.