Seurattu SDK 285/2019 saakka.

23.11.2006/1022

Valtioneuvoston asetus vesiympäristölle vaarallisista ja haitallisista aineista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ympäristöministeriön esittelystä, säädetään 4 päivänä helmikuuta 2000 annetun ympäristönsuojelulain (86/2000), vesienhoidon järjestämisestä 30 päivänä joulukuuta 2004 annetun lain (1299/2004) 20 §:n 2 momentin sekä 9 päivänä helmikuuta 2001 annetun vesihuoltolain (119/2001) 36 §:n 2 kohdan nojalla:

1 § (20.5.2009/342)
Tarkoitus

Tämän asetuksen tarkoituksena on suojella pinta- ja pohjavesiä sekä merivesiä ja parantaa niiden laatua ehkäisemällä vaarallisista ja haitallisista aineista aiheutuvaa pilaantumista ja sen vaaraa asettamalla päästökieltoja, päästöraja-arvoja sekä ympäristönlaatunormeja. Tavoitteena on lopettaa kerralla tai vaiheittain vesiympäristölle vaarallisten aineiden päästöt ja huuhtoutumat pintavesiin, vähentää vaiheittain haitallisten aineiden päästöjä ja huuhtoutumia sekä ehkäistä ja rajoittaa vaarallisten aineiden päästöjä pohjaveteen. (5.11.2015/1308)

Tavoitteena on lisäksi, ettei vesihuoltolaitoksen toiminnalle aiheudu haittaa vesiympäristölle vaarallisten tai haitallisten aineiden päästöistä ja huuhtoutumista ja että voidaan tarvittaessa laskea juomaveden tuottamisessa vaadittavan puhdistuskäsittelyn tasoa.

2 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan vesilaissa (587/2011) tarkoitettuun vesistöön, noroon, ojaan ja pohjaveteen sekä Suomen aluevesiin ja talousvyöhykkeeseen. Noroon ja ojaan ei kuitenkaan sovelleta 6 §:ssä tarkoitettua ympäristönlaatunormia koskevia säännöksiä. (29.12.2011/1562)

Liitteen 1 kohdassa B säädettyjä päästöraja-arvoja elohopean ja kadmiumin pitoisuuksille jätevedessä ei sovelleta jätteen polttamisesta annetun valtioneuvoston asetuksen (151/2013) 15 §:n 1 momentissa tarkoitettuun savukaasujen puhdistuksessa syntyvään jäteveteen. (5.11.2015/1308)

3 momentti on kumottu A:lla 20.5.2009/342.

3 § (7.10.2010/868)
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) vesiympäristölle vaarallisella aineella liitteen 1 kohdissa A, B ja C1 lueteltuja yhteisön vesipolitiikan puitteista annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2000/60/EY, jäljempänä vesipuitedirektiivi, mukaisesti vahvistettuja vaarallisia prioriteettiaineita; (5.11.2015/1308)

2) vesiympäristölle haitallisella aineella liitteen 1 kohdassa C1 lueteltuja muita kuin vesipuitedirektiivin mukaisesti vahvistettuja vaarallisia aineita ja liitteen 1 kohdassa D lueteltuja aineita; (5.11.2015/1308)

3) pohjavedelle vaarallisella aineella liitteen 1 E kohdassa lueteltuja vesipuitedirektiivin liitteessä VIII 1–6 tarkoitettuja vaarallisia aineita ja ainetta, joka tällä asetuksella vahvistetaan pohjavedelle tai ihmisen terveydelle vaaralliseksi aineeksi sekä ainetta, joka joutuessaan pohjaveteen tekee vedestä ihmisen käyttöön soveltumatonta;

4) ympäristönlaatunormilla sellaista vesiympäristölle vaarallisen ja haitallisen aineen pitoisuutta pintavedessä, sedimentissä tai eliöstössä, jota ei saa ihmisen terveyden tai ympäristön suojelemiseksi ylittää;

5) sekoittumisvyöhykkeellä sellaista päästölähteen läheisyydessä sijaitsevaa ympäristöluvassa rajattua aluetta, jolla päästö tai huuhtoutuma asteittain sekoittuu pintaveteen.

4 §
Päästökielto pintaveteen ja vesihuoltolaitoksen viemäriin (20.5.2009/342)

Liitteen 1 A kohdassa tarkoitettua ainetta ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin. (7.10.2010/868)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu kielto ei koske päästöä, jonka toiminnanharjoittaja voi osoittaa sisältävän niin vähäisen määrän vesiympäristölle vaarallista ainetta, ettei sen päästämisestä voi aiheutua pintaveden pilaantumisen vaaraa eikä haittaa vesihuoltolaitoksen toiminnalle.

4 a § (5.11.2015/1308)
Päästökielto pohjaveteen

Sen lisäksi, mitä ympäristönsuojelulain (527/2014) 17 §:n 1 momentissa säädetään, tämän asetuksen liitteen 1 kohdassa E tarkoitettua vaarallista ainetta tai liitteessä mainittuun aineryhmään kuuluvaa ainetta ei saa päästää suoraan tai välillisesti pohjaveteen. Kielto ei koske aineen tai aineryhmään kuuluvan aineen vähäisen määrän päästämistä pohjaveteen, jos päästöstä ei aiheudu pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa nyt tai tulevaisuudessa. Kielto ei myöskään koske ympäristönsuojelulain 154 §:n 1 kohdassa määriteltyä talousjätevettä, jos päästön vaikutus ei voi ulottua tärkeälle tai muulle vedenhankintakäyttöön soveltuvalle pohjavesialueelle taikka toisen kiinteistöllä olevaan tai käytössä olevaan pohjaveteen. Luvanvaraisten tai rekisteröitävien toimintojen harjoittajien on tarvittaessa osoitettava valvontaviranomaiselle, ettei päästöstä voi aiheutua pohjaveden laadun heikkenemistä tai sen vaaraa.

5 § (7.10.2010/868)
Päästöraja-arvo

Liitteen 1 B kohdassa tarkoitetun aineen päästö kohdassa, jossa päästö johdetaan pintaveteen, ei saa ylittää mainitussa kohdassa esitettyä päästöraja-arvoa. Päästöraja-arvo määrätään ympäristöluvassa ja sen tulee perustua parhaaseen käyttökelpoiseen tekniikkaan.

Ympäristönsuojelulain 70 §:n 1 momentissa säädetään niistä edellytyksistä, joilla lupamääräys voi olla liitteen 1 kohdassa B säädettyä päästöraja-arvoa tiukempi. (5.11.2015/1308)

6 §
Ympäristönlaatunormi

Liitteen 1 kohdissa C2 ja D lueteltujen aineiden pitoisuudet vedessä tai eliöstössä eivät saa ylittää mainituissa kohdissa säädettyä ympäristönlaatunormia. Jos aineelle on annettu eliöstöä koskeva ympäristönlaatunormi, on käytettävä tätä normia. (5.11.2015/1308)

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain (1299/2004) 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa ja 26 f §:ssä tarkoitetussa merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa esitettävä toimenpiteet, joilla estetään muusta kuin luvanvaraisesta toiminnasta johtuva ympäristönlaatunormin ylittyminen ottaen huomioon ympäristön kannalta parhaan käytännön periaate. (5.11.2015/1308)

Luvanvaraisesta toiminnasta aiheutuvan pilaantumisen ehkäisemisestä ja päästöjen ja huuhtoutumien rajoittamisesta sekä muusta vesiympäristön muutoksen ehkäisemisestä säädetään erikseen.

6 a § (7.10.2010/868)
Poikkeaminen ympäristönlaatunormeista valtioiden rajat ylittävän pilaantumisen seurauksena

Ympäristönlaatunormin ylitystä ei pidetä 6 §:n 1 momentin vastaisena, jos ylittyminen johtuu Suomen rajojen ulkopuolella sijaitsevasta pilaavien aineiden lähteestä eikä ympäristönlaatunormien täyttämiseksi ole voitu toteuttaa tehokkaita kansallisia toimenpiteitä. Ympäristönlaatunormin ylitystä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 14 §:ssä säädetään yhteistyöstä valtakunnan rajan ylittävillä vesienhoitoalueilla ja mainitun lain 23–25 §:ssä säädetään ympäristötavoitteista vesienhoitosuunnitelmassa.

6 b § (5.11.2015/1308)
Poikkeaminen ympäristönlaatunormeista sekoittumisvyöhykkeellä

Ympäristöluvassa voidaan toiminnanharjoittajan hakemuksesta määrätä sekoittumisvyöhykkeestä, jolla yhden tai useamman liitteen 1 kohdissa C2 ja D tarkoitetun aineen pitoisuus vedessä voi ylittää aineelle säädetyn ympäristönlaatunormin, jollei normi ylity muussa pintavesimuodostuman osassa.

Sekoittumisvyöhykkeen laajuus on rajattava ympäristöluvassa päästölähteen läheisyyteen siten, että se on oikeassa suhteessa pilaavien aineiden pitoisuuksiin päästölähteen kohdalla.

7 § (5.11.2015/1308)
Pintaveden tarkkailu

Ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan on tarkkailtava aineiden pitoisuuksia vedessä, sedimentissä tai eliöstössä, kun pintaveteen päästetään tai huuhtoutuu liitteen 1 kohdassa C2 tarkoitettuja aineita. Lisäksi ympäristöluvanvaraista toimintaa harjoittavan on tarkkailtava pintavettä, johon päästetään taikka johon huuhtoutuu merkittävässä määrin liitteen 1 kohdassa D tarkoitettuja aineita.

Jos mitattujen tai arvioitujen ympäristöpitoisuuksien tai päästöjen tuloksena on todettu, että akuutista altistumisesta aiheutuu mahdollinen riski vesiympäristölle tai sen välityksellä, ja jos sovelletaan eliöstöä koskevia ympäristönlaatunormeja, on varmistettava, että tarkkailua suoritetaan myös pintavedessä, ja sovelletaan liitteen 1 kohdassa C2 esitettyjä ympäristönlaatunormin sallittuja enimmäispitoisuuksia (MAC-EQS), jos tällaisia ympäristönlaatunormeja on asetettu.

8 §
Tarkkailupaikat

Tarkkailupaikkoja on oltava riittävästi, jotta päästön tai huuhtoutuman suuruus ja vaikutus pintaveden tilaan voidaan arvioida sekä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa ja 26 f §:ssä tarkoitetussa merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa esitettyjen toimien seuraukset vesien tilassa voidaan havaita. Tarkkailupaikat määrätään ympäristönsuojelulain 62–64 §:n mukaisissa tarkkailumääräyksissä. (5.11.2015/1308)

Tarkkailupaikat ympäristönlaatunormin noudattamisen todentamiseksi sijoitetaan siten, että päästö tai huuhtoutuma on sekoittunut riittävässä määrin pintaveteen. Tarkkailupaikkojen sijoittamisessa on tarpeen mukaan otettava huomioon, mitä 6 b §:ssä säädetään sekoittumisvyöhykkeen määrittämisestä. (7.10.2010/868)

Talousveden valmistamiseen tarkoitetun pintaveden tarkkailupaikat sijoitetaan veden oton kannalta merkitykselliseen osaan pintavettä.

9 §
Tarkkailutiheys

Pintaveden tarkkailun tiheys ja ajoitus on valittava siten, että saavutetaan hyväksyttävä luotettavuus- ja tarkkuustaso. Seurantatiheydestä päätettäessä otetaan huomioon sekä luonnon että ihmistoiminnan aiheuttama vaikutus pintaveteen. Luonnon vuodenaikavaihtelun vaikutuksen tuloksiin tulee olla mahdollisimman pieni.

Liitteen 1 kohdassa C2 tarkoitettujen aineiden pitoisuuksia vedessä on tarkkailtava kerran kuukaudessa, vähintään 12 kertaa vuodessa. Niitä liitteen 1 kohdassa C2 tarkoitettuja aineita, joille on säädetty laatunormi eliöstössä tai sedimentissä, on tarkkailtava sedimentissä tai eliöstössä vähintään kerran vuodessa. Näiden aineiden pitoisuuksia vedessä ei ole tällöin tarpeen tarkkailla. Liitteen 1 kohdassa D tarkoitettujen aineiden pitoisuuksia vedessä on tarkkailtava kolmen kuukauden välein, vähintään neljä kertaa vuodessa. (5.11.2015/1308)

Edellä 2 momentissa tarkoitettua tarkkailutiheyttä voidaan muuttaa, jos se on aiheellista olosuhteiden muuttumisen, teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella.

Pintavettä, josta otetaan vettä talousvesikäyttöön, tarkkaillaan sen lisäksi mitä 1-3 momentissa säädetään, tarvittaessa siten kuin liitteessä 2 esitetään.

Siitä poiketen, mitä vesienhoidon järjestämisestä annetussa valtioneuvoston asetuksessa (1040/2006) liitteen 4 kohdassa A ja edellä 2 momentissa säädetään tarkkailutiheydestä eliöstössä tai sedimentissä, tarkkailutiheys on kolme vuotta, kun kyseessä ovat liitteen 1 kohdan C2 laajalle levinneet aineet numerot 5, 21, 28, 30, 35, 37, 43 ja 44. Tätä tarkkailutiheyttä voidaan soveltaa silloin, kun on jo käytettävissä tilastollisesti vankat lähtötiedot näiden aineiden esiintymisestä vesiympäristössä. (5.11.2015/1308)

9 a § (7.10.2010/868)
Pitkäaikaisten muutossuuntien arviointi

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tarkastelee vesienhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen 15 §:ssä tarkoitetun seurantaohjelman ja merenhoidon järjestämisestä annetun valtioneuvoston asetuksen (980/2011) 14 §:ssä tarkoitetun seurantaohjelman tulosten perusteella aineiden pitoisuuksien pitkäaikaisia muutossuuntia sellaisten liitteen 1 kohdassa C2 tarkoitettujen aineiden osalta, joita yleensä kerääntyy sedimenttiin tai eliöstöön. Tällaisia aineita ovat liitteen 1 kohdan C2 aineet 2, 5, 6, 7, 12, 15, 16, 17, 18, 20, 21, 26, 28, 30, 34, 35, 36, 37, 43 ja 44. (5.11.2015/1308)

Edellä 1 momentissa mainittujen aineiden pitkäaikaisten muutossuuntien seuranta sedimentissä tai eliöstössä on toteutettava siten, että saadaan riittävästi tietoja luotettavaa pitkän aikavälin arviointia varten. Seurantaa sedimentissä ja eliöstössä tehdään ohjeellisesti kolmen vuoden välein, ellei olosuhteiden muuttumisen, teknisen tietämyksen tai asiantuntija-arvion perusteella ole syytä poiketa tästä aikataulusta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on tarvittaessa esitettävä vesienhoidon ja merenhoidon järjestämisestä annetun lain 12 §:ssä tarkoitetussa toimenpideohjelmassa ja 26 f §:ssä tarkoitetussa merenhoitosuunnitelman toimenpideohjelmassa toimenpiteet, joilla estetään 1 momentissa tarkoitettujen aineiden pitoisuuksien merkittävä nousu. (5.11.2015/1308)

9 b § (5.11.2015/1308)
Eräiden aineiden tarkkailun järjestäminen

Komission päättämän tarkkailtavien aineiden luettelon perusteella Suomen ympäristökeskus laatii suunnitelman aineiden seurannasta. Luettelon aineita on seurattava yhdeksällä seuranta-asemalla vähintään kahdentoista kuukauden ajan. Kunkin aineen seuranta on aloitettava kuuden kuukauden kuluessa sen sisällyttämisestä luetteloon.

Suunnitelmaa laadittaessa seurantatiheyden, seurannan ajoituksen ja seuranta-asemien valinnassa on otettava huomioon aineen käyttötavat ja mahdollinen esiintyminen. Seurantatiheyden on oltava vähintään yksi kerta vuodessa.

Suomen ympäristökeskus voi suunnitelmassa esittää, että tietyn aineen seurantaa ei toteuteta, jos riittävät, vertailukelpoiset, edustavat ja tuoreet seurantatiedot voidaan kyseisestä aineesta toimittaa komissiolle olemassa olevien seurantaohjelmien tai tutkimusten pohjalta.

10 § (7.10.2010/868)
Ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitseminen

Toiminnasta, jossa toiminnanharjoittaja käyttää liitteessä 1 kohdassa C2 mainittua ainetta 1, 3, 8, 9, 13, 14, 19, 29, 33, 34, 36, 38, 39, 41, 44 taikka kohdassa D mainittua ainetta 10–15, joka on kasvinsuojeluaineista annetun lain (1563/2011) tai ennen mainitun lain voimaan tuloa voimassa olleen lain nojalla hyväksytty kasvinsuojeluaine, on pyydettäessä ilmoitettava elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ympäristönsuojelulain 222 §:ssä tarkoitettuun ympäristönsuojelun tietojärjestelmään merkitsemistä varten. Tietoja voidaan pyytää pintaveden valuma-alueella toimivalta toiminnanharjoittajalta, jos viranomaisen seurantatietojen mukaan ympäristönlaatunormi kyseisessä pintavedessä on vaarassa ylittyä tai jos kyseistä pintavettä otetaan käytettäväksi talousvetenä. (5.11.2015/1308)

Tietoja torjunta-aineiden käytöstä kerätään 6 §:n 2 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suunnittelemista varten sekä terveydensuojelulain (763/1994) mukaisten viranomaistehtävien hoitamista varten.

11 § (7.10.2010/868)
Näytteenotto- ja analyysimenetelmät

Veden, sedimentin ja eliöstön tilaa seurattaessa on sovellettava liitteessä 3 esitettyjä vaatimuksia analyysimenetelmien suorituskyvylle, analyysitulosten laadun osoittamiselle ja tulosten tulkinnalle.

12 §
Suunnitelma

Suomen ympäristökeskus laatii vähintään kuuden vuoden välein suunnitelman liitteen 1 D kohdassa mainitun aineen poistamiseksi luettelosta tai uuden aineen lisäämiseksi aineluetteloon. Suunnitelmassa tulee lisäksi esittää tarpeelliset ympäristönlaatunormit sekä päästöjen ja huuhtoutumien rajoittamistoimet. (7.10.2010/868)

Edellä 1 momentissa tarkoitettujen aineluetteloon kohdistuvien toimien, päästöjen ja huuhtoutumien rajoittamistoimien sekä ympäristönlaatunormien tulee perustua riskinarviointiin aineiden haitallisuudesta pintavedelle tai pintaveden välityksellä ihmisen terveydelle sekä seurantatietoon. Suunnitelmaa käytetään valmisteltaessa tarvittavia muutoksia tähän asetukseen.

Suomen ympäristökeskuksen on laatiessaan suunnitelmaa varattava suunnitelman kannalta keskeisille viranomaisille ja niille tahoille, joiden etua tai oikeutta suunnitelma koskee, tilaisuus tulla kuulluiksi.

13 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006. Ennen asetuksen voimaan tuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Edellä 12 §:ssä tarkoitettu suunnitelma tulee tehdä ensimmäisen kerran viimeistään 22 päivänä joulukuuta 2009.

Tällä asetuksella kumotaan eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden johtamisesta vesiin 19 päivänä toukokuuta 1994 annettu valtioneuvoston päätös (363/1994).

Liite 1

A) Aineet, joita ei saa päästää pintaveteen eikä vesihuoltolaitoksen viemäriin (7.10.2010/868)

Nimi CAS-numero yksilöity vaaralliseksi aineeksi
1. 1,2- dikloorietaani (1,2-etyleenikloridi) 107-06-2
2. aldriini 309-00-2
3. dieldriini 60-57-1
4. endriini 72-20-8
5. isodriini 465-73-6
6. DDT ei ole
(para-para-DDT) 50-29-3
7. heksaklooribentseeni 118-74-1 X
8. heksaklooributadieeni 87-68-3 X
9. heksakloorisykloheksaani (gamma-isomeeri, lindaani) 608-73-1 X
58-89-9
10. hiilitetrakloridi 56-23-5
11. pentakloorifenoli 87-86-5
12. tetrakloorieteeni 127-18-4
(tetrakloorietyleeni)
13. triklooribentseeni (1,2,4-triklooribentseeni) 12002-48-1
120-82-1
14. trikloorieteeni (trikloorietyleeni) 79-01-6
15. trikloorimetaani (kloroformi) 67-66-3

B) Suurimmat sallitut päästöraja-arvot pitoisuus- ja ominaiskuormitusraja-arvoina (7.10.2010/868)

Aine CAS-numero Toimiala Pitoisuusraja 1 Ominaiskuormitus-raja 1 yksilöity vaaralliseksi aineeksi
1. elohopea ja sen yhdisteet 7439-97-6 kloorialkaliteollisuus 50 µg/l elohopeakennomenetelmä: 0,2 g/kapasiteettitonni klooria X
elohopea ja sen yhdisteet 7439-97-6 muu kuin kloorialkaliteollisuus 5 µg/l - X
2. kadmium ja sen yhdisteet 7440-43-9 - 10 µg/l galvanointi: 0,3 g/kg käsiteltyä kadmiumia X

1 pitoisuus liukoisessa muodossa kuukausikeskiarvona laskettuna

C1) VESIPUITEDIREKTIIVIN MUKAISESTI VESIYMPÄRISTÖLLE VAARALLISEKSI JA HAITALLISEKSI AINEEKSI YKSILÖIDYT AINEET (5.11.2015/1308)

Numero CAS-numero (1) EU-numero (2) Aineen nimi (3) Yksilöity vaaralliseksi aineeksi
(1) 15972-60-8 240-110-8 alakloori
(2) 120-12-7 204-371-1 antraseeni X
(3) 1912-24-9 217-617-8 atratsiini
(4) 71-43-2 200-753-7 bentseeni
(5) ei sovelleta ei sovelleta bromatut difenyylieetterit X (4)
(6) 7440-43-9 231-152-8 kadmium ja kadmiumyhdisteet X
(7) 85535-84-8 287-476-5 kloorialkaanit, C10-13 X
(8) 470-90-6 207-432-0 klorfenvinfossi
(9) 2921-88-2 220-864-4 klorpyrifossi (klorpyri-fossietyyli)
(10) 107-06-2 203-458-1 1,2-dikloorietaani
(11) 75-09-2 200-838-9 dikloorimetaani
(12) 117-81-7 204-211-0 di(2-etyyliheksyyli)ftalaatti(DEHP) X
(13) 330-54-1 206-354-4 diuroni
(14) 115-29-7 204-079-4 endosulfaani X
(15) 206-44-0 205-912-4 fluoranteeni
(16) 118-74-1 204-273-9 heksaklooribentseeni X
(17) 87-68-3 201-765-5 heksaklooributadieeni X
(18) 608-73-1 210-168-9 heksakloorisykloheksaani X
(19) 34123-59-6 251-835-4 isoproturoni
(20) 7439-92-1 231-100-4 lyijy ja lyijy-yhdisteet
(21) 7439-97-6 231-106-7 elohopea ja elohopeayhdisteet X
(22) 91-20-3 202-049-5 naftaleeni
(23) 7440-02-0 231-111-4 nikkeli ja nikkeliyhdisteet
(24) ei sovelleta ei sovelleta nonyylifenolit X (5)
(25) ei sovelleta ei sovelleta oktyylifenolit (6)
(26) 608-93-5 210-172-0 pentaklooribentseeni X
(27) 87-86-5 201-778-6 pentakloorifenoli
(28) ei sovelleta ei sovelleta polyaromaattiset hiilivedyt (PAH)(7) X
(29) 122-34-9 204-535-2 simatsiini
(30) ei sovelleta ei sovelleta tributyylitinayhdisteet X (8)
(31) 12002-48-1 234-413-4 triklooribentseenit
(32) 67-66-3 200-663-8 trikloorimetaani (kloroformi)
(33) 1582-09-8 216-428-8 trifluraliini X
(34) 115-32-2 204-082-0 dikofoli X
(35) 1763-23-1 217-179-8 perfluoro-oktaanisulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) X
(36) 124495-18-7 ei sovelleta kinoksifeeni X
(37) ei sovelleta ei sovelleta dioksiinit ja dioksiinin kaltaisetyhdisteet X (9)
(38) 74070-46-5 277-704-1 aklonifeeni
(39) 42576-02-3 255-894-7 bifenoksi
(40) 28159-98-0 248-872-3 sybutryyni
(41) 52315-07-8 257-842-9 sypermetriini (10)
(42) 62-73-7 200-547-7 diklorvossi
(43) ei sovelleta ei sovelleta heksabromisyklododekaanit (HBCDD) X (11)
(44) 76-44-8/ 1024-57-3 200-962-3/ 213-831-0 heptakloori ja heptakloori-epoksidi X
(45) 886-50-0 212-950-5 terbutryyni

(1) CAS: Chemical Abstracts Service.

(2) EU-numero: Euroopassa kaupallisessa käytössä olevien kemiallisten aineiden luettelo (Einecs) tai Euroopassa ilmoitettujen kemiallisten aineiden luettelo (ELINCS).

(3) Jos on valittu aineryhmä, tyypilliset yksittäiset ryhmän edustajat määritellään ympäristönlaatunormien asettamisen yhteydessä, jollei tästä ole erillistä mainintaa.

(4) Vain tetra-, penta-, heksa- ja heptabromidifenyylieetteri (CAS-numerot 40088-47-9, 32534-81-9, 36483-60-0 ja 68928-80-3).

(5) Nonyylifenoli (CAS 25154-52-3, EU 246-672-0) mukaan lukien isomeerit 4-nonyylifenoli (CAS 104-40-5, EU 203-199-4) ja 4- nonyylifenoli (haarautunut) (CAS 84852-15-3, EU 284-325-5).

(6) Oktyylifenoli (CAS 1806-26-4, EU 217-302-5) mukaan lukien isomeeri 4-(1,1’,3,3’-tetrametyylibutyyli)-fenoli (CAS 140-66-9, EU 205-426-2).

(7) Sisältää seuraavat aineet:

bentso(a)pyreeni (CAS 50-32-8, EU 200-028-5), bentso(b)fluoranteeni (CAS 205-99-2, EU 205-911-9), bentso(g,h,i)peryleeni (CAS 191-24-2, EU 205-883-8), bentso(k)fluoranteeni (CAS 207-08-9, EU 205-916-6), indeno(1,2,3-cd)pyreeni (CAS 193-39-5, EU 205-893-2). Ei sisällä antraseenia, fluoranteenia ja naftaleenia, jotka mainitaan luettelossa erikseen.

(8) Sisältää tributyylitina-kationin (CAS 36643-28-4).

(9) Viittaa seuraaviin yhdisteisiin:

7 polyklooratut dibentso-p-dioksiinit (PCDD:t): 2,3,7,8-T4CDD (CAS 1746-01-6), 1,2,3,7,8-P5CDD (CAS 40321-76-4), 1,2,3,4,7,8- H6CDD (CAS 39227-28-6), 1,2,3,6,7,8-H6CDD (CAS 57653-85-7), 1,2,3,7,8,9-H6CDD (CAS 19408-74-3), 1,2,3,4,6,7,8-H7CDD (CAS 35822-46-9), 1,2,3,4,6,7,8,9-O8CDD (CAS 3268-87-9)

10 polyklooratut dibentsofuraanit (PCDF:t): 2,3,7,8-T4CDF (CAS 51207-31-9), 1,2,3,7,8-P5CDF (CAS 57117-41-6), 2,3,4,7,8-P5CDF (CAS 57117-31-4), 1,2,3,4,7,8-H6CDF (CAS 70648-26-9), 1,2,3,6,7,8-H6CDF (CAS 57117-44-9), 1,2,3,7,8,9-H6CDF (CAS 72918- 21-9), 2,3,4,6,7,8-H6CDF (CAS 60851-34-5), 1,2,3,4,6,7,8-H7CDF (CAS 67562-39-4), 1,2,3,4,7,8,9-H7CDF (CAS 55673-89-7), 1,2,3,4,6,7,8,9-O8CDF (CAS 39001-02-0)

12 dioksiinin kaltaiset polyklooratut bifenyylit (PCB-DL): 3,3’,4,4’-T4CB (PCB 77, CAS 32598-13-3), 3,3’,4’,5-T4CB (PCB 81, CAS 70362-50-4), 2,3,3’,4,4’-P5CB (PCB 105, CAS 32598-14-4), 2,3,4,4’,5-P5CB (PCB 114, CAS 74472-37-0), 2,3’,4,4’,5-P5CB (PCB 118, CAS 31508-00-6), 2,3’,4,4’,5’-P5CB (PCB 123, CAS 65510-44-3), 3,3’,4,4’,5-P5CB (PCB 126, CAS 57465-28-8), 2,3,3’,4,4’,5- H6CB (PCB 156, CAS 38380-08-4), 2,3,3’,4,4’,5’-H6CB (PCB 157, CAS 69782-90-7), 2,3’,4,4’,5,5’-H6CB (PCB 167, CAS 52663-72- 6), 3,3’,4,4’,5,5’-H6CB (PCB 169, CAS 32774-16-6), 2,3,3’,4,4’,5,5’-H7CB (PCB 189, CAS 39635-31-9).

(10) CAS 52315-07-8 viittaa seuraavien isomeerien seokseen: sypermetriini, alfa-sypermetriini (CAS 67375-30-8), beta-sypermetriini (CAS 65731-84-2), theta-sypermetriini (CAS 71697-59-1) ja zeta-sypermetriini (52315-07-8).

(11) Viittaa seuraaviin: 1,3,5,7,9,11-heksabromisyklododekaani (CAS 25637-99-4), 1,2,5,6,9,10-heksabromisyklododekaani (CAS 3194- 55-6), α-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-50-6), β-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-51-7) ja γ-heksabromisyklododekaani (CAS 134237-52-8).

C2) VESIPUITEDIREKTIIVIN MUKAISESTI VESIYMPÄRISTÖLLE VAARALLISEKSI JA HAITALLISEKSI AINEEKSI YKSILÖIDYN AINEEN YMPÄRISTÖNLAATUNORMIT (8.12.2016/1090)

AA: vuosikeskiarvo.

MAC: sallittu enimmäispitoisuus.

Yksikkö: [µg/l] sarakkeissa (4)–(7)

[µg/kg tuorepaino] sarakkeessa (8)

(1) (2) (3) (4) (5) (6) (7) (8)
N:o Aineen nimi CAS-numero (1) AA-EQS (2) Sisämaan pintavedet (16) AA-EQS (2) Merivedet ja muut pintavedet MAC-EQS (4) Sisämaan pintavedet (16) MAC- EQS (4) Merivedet ja muut pintavedet EQS Ahven/ silakka (12)
(1) alakloori 15972-60-8 0,3 0,3 0,7 0,7
(2) antraseeni 120-12-7 0,1 0,1 0,1 0,1
(3) atratsiini 1912-24-9 0,6 0,6 2,0 2,0
(4) bentseeni 71-43-2 10 8 50 50
(5) bromatut difenyyli-eetterit (5) 32534-81-9 0,14 0,014 0,0085
(6) kadmium ja kadmium-yhdisteet (veden kovuus-luokasta riippuen) (6) 7440-43-9 ≤ 0,08 (luokka 1) 0,08 (luokka 2) 0,09 (luokka 3) 0,15 (luokka 4) 0,25 (luokka 5) (3) 0,2 ≤ 0,45 (luokka 1) 0,45 (luokka 2) 0,6 (luokka 3) 0,9 (luokka 4) 1,5 (luokka 5) (3) ≤ 0,45 (luokka 1) 0,45 (luokka 2) 0,6 (luokka 3) 0,9 (luokka 4) 1,5 (luokka 5)
(6a) hiilitetra-kloridi (7) 56-23-5 12 12 ei sovelleta ei sovelleta
(7) C10-13-kloori-alkaanit (8) 85535-84-8 0,4 0,4 1,4 1,4
(8) klorfenvinfossi 470-90-6 0,1 0,1 0,3 0,3
(9) klorpyrifossi (klorpyrifossi-etyyli) 2921-88-2 0,03 0,03 0,1 0,1
(9a) syklodieeni- torjunta-aineet: aldriini (7) dieldriini (7) endriini (7) isodriini (7) 309-00-2 60-57-1 72-20-8 465-73-6 Σ = 0,01 Σ = 0,005 ei sovelleta ei sovelleta
(9b) kokonais- DDT (7) (9) ei sovelleta 0,025 0,025 ei sovelleta ei sovelleta
para-para-DDT (7) 50-29-3 0,01 0,01 ei sovelleta ei sovelleta
(10) 1,2-dikloori-etaani 107-06-2 10 10 ei sovelleta ei sovelleta
(11) dikloori-metaani 75-09-2 20 20 ei sovelleta ei sovelleta
(12) di(2-etyyli-heksyyli)-ftalaatti (DEHP) 117-81-7 1,3 1,3 ei sovelleta ei sovelleta
(13) diuroni 330-54-1 0,2 0,2 1,8 1,8
(14) endosulfaani 115-29-7 0,005 0,0005 0,01 0,004
(15) fluoranteeni 206-44-0 0,12 0,12 30
(16) heksakloori-bentseeni 118-74-1 0,05 0,05 10
(17) heksakloori-butadieeni 87-68-3 0,6 0,6 55
(18) heksakloori-syklo-heksaani 608-73-1 0,02 0,002 0,04 0,02
(19) isoproturoni 34123-59-6 0,3 0,3 1,0 1,0
(20) lyijy ja lyijy-yhdisteet 7439-92-1 1,2 (13) (3) 1,3 14 (3) 14
(21) elohopea ja elohopea-yhdisteet 7439-97-6 0,07 (3) 0,07 20
(22) naftaleeni 91-20-3 2 2 130 130
(23) nikkeli ja nikkeli-yhdisteet 7440-02-0 4 (13) (3) 8,6 34 (3) 34
(24) nonyylifenolit (4-nonyyli-fenoli) (15) 84852-15-3 0,3 0,3 2,0 2,0
(25) oktyylifenolit ((4-(1,1′,3,3′-tetrametyyli-butyyli)-fenoli)) 140-66-9 0,1 0,01 ei sovelleta ei sovelleta
(26) pentaklooribentseeni 608-93-5 0,007 0,0007 ei sovelleta ei sovelleta
(27) pentakloorifenoli 87-86-5 0,4 0,4 1 1
(28) polyaromaattiset hiilivedyt (PAH) (11) ei sovelleta ei sovelleta ei sovelleta ei sovelleta ei sovelleta
bentso(a)-pyreeni 50-32-8 0,27 0,027 5
bentso(b)- fluoranteeni 205-99-2 Ks. alaviite 11. Ks. alaviite 11. 0,017 0,017 Ks. alaviite 11.
bentso(k)- fluoranteeni 207-08-9 Ks. alaviite 11. Ks. alaviite 11. 0,017 0,017 Ks. alaviite 11.
bentso (g,h,i)-peryleeni 191-24-2 Ks. alaviite 11. Ks. alaviite 11. 8,2 × 10–3 8,2 × 10–4 Ks. alaviite 11.
indeno(1,2,3- cd)pyreeni 193-39-5 Ks. alaviite 11. Ks. alaviite 11. ei sovelleta ei sovelleta Ks. alaviite 11.
(29) simatsiini 122-34-9 1 1 4 4
(29a) tetrakloorieteeni (7) 127-18-4 10 10 ei sovelleta ei sovelleta
(29b) trikloorieteeni (7) 79-01-6 10 10 ei sovelleta ei sovelleta
(30) tributyylitinayhdisteet (tributyylitina-kationi) 36643-28-4 0,0002 0,0002 0,0015 0,0015
(31) triklooribentseenit 12002-48-1 0,4 0,4 ei sovelleta ei sovelleta
(32) trikloori-metaani 67-66-3 2,5 2,5 ei sovelleta ei sovelleta
(33) trifluraliini 1582-09-8 0,03 0,03 ei sovelleta ei sovelleta
(34) dikofoli 115-32-2 ei sovelleta (10) ei sovelleta (10) 33
(35) perfluoro-oktaani-sulfonihappo ja sen johdannaiset (PFOS) 1763-23-1 36 7,2 9,1
(36) kinoksifeeni 124495-18-7 0,15 0,015 2,7 0,54
(37) dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet Katso alaviite 9 liitteessä1 kohdassa C1 ei sovelleta ei sovelleta Summa PCDD+PCDF+ PCB-DL 0,0065 µg.kg–1 TEQ (14)
(38) aklonifeeni 74070-46-5 0,12 0,012 0,12 0,012
(39) bifenoksi 42576-02-3 0,012 0,0012 0,04 0,004
(40) sybutryyni 28159-98-0 0,0025 0,0025 0,016 0,016
(41) sypermetriini 52315-07-8 8 × 10–5 8 × 10–6 6 × 10–4 6 × 10–5
(42) diklorvossi 62-73-7 6 × 10–4 6 × 10–5 7 × 10–4 7 × 10–5
(43) heksabromi- syklododekaani (HBCDD) Katso alaviite 11 liitteessä 1 kohdassa C1 0,5 0,05 167
(44) heptakloori ja heptakloori-epoksidi 76-44-8/ 1024-57-3 3 × 10–4 3 × 10–5 6,7 × 10–3
(45) terbutryyni 886-50-0 0,065 0,0065 0,34 0,034

(1) CAS: Chemical Abstracts Service.

(2) Tämä parametri on vuosikeskiarvona ilmaistu ympäristönlaatunormi (AA-EQS). Sitä sovelletaan kaikkien isomeerien kokonaispitoisuuteen, jollei toisin mainita. Keskiarvo lasketaan jokaisessa edustavassa seurantapisteessä kussakin pisteessä yhden vuoden aikana mitattujen tulosten aritmeettisena keskiarvona.

(3) Kadmiumia, lyijyä, elohopeaa ja nikkeliä (jäljempänä ”metalleja”) lukuun ottamatta tässä liitteessä määritetyt ympäristönlaatunormit ilmaistaan kokonaispitoisuuksina koko vesinäytteessä. Metallien ympäristönlaatunormi viittaa liukoiseen pitoisuuteen eli liuosfaasiin vesinäytteessä, joka on saatu suodattamalla 0,45 µm:n suodattimella tai jonkin muun vastaavan esikäsittelyn avulla. Arvioitaessa seurantatuloksia suhteessa ympäristönlaatunormeihin voidaan ottaa huomioon:

a) metallien ja metalliyhdisteiden luonnolliset taustapitoisuudet, lisäämällä ympäristönlaatunormiin arvio luontaisesta taustapitoisuudesta alla olevan taulukon mukaisesti,

b) veden kovuus, pH tai muut veden laadun parametrit, jotka vaikuttavat metallien biosaatavuuteen.

Luontaisen taustapitoisuuden arvion sekä ympäristönlaatunormin summa. Kohteissa, joissa pitoisuudet ovat geologisista syistä korkeita, voidaan asiantuntija-arviolla poiketa taustapitoisuuden arvoista.

kadmium nikkeli lyijy elohopea
µg/l (vesi)tausta + AA EQS µg/l (vesi)tausta +AA EQS µg/l (vesi)tausta + AA EQS µg/kg (ahven/silakka)tausta + EQS
Järvet
vähähumuksiset(väriluku Pt mg/l< 30) 0,02 + 0,08 = 0,1(luokka 1 ja 2) 1 + 4 = 5 (13) 0,1 + 1,2 = 1,3 (13) 180 + 20 = 200
humuksiset(väriluku Pt mg/l30 – 90) 0,02 + 0,08 = 0,1(luokka 1 ja 2) 1 + 4 = 5 (13) 0,2 + 1,2 = 1,4 (13) 200 + 20 = 220
runsashumuksiset(väriluku Pt mg/l> 90) 0,02 + 0,08 = 0,1(luokka 1 ja 2) 1 + 4 = 5 (13) 0,7 + 1,2 = 1,9 (13) 230 + 20 = 250
Joet
kangas- ja savimaat(väriluku Pt mg/l < 90,valuma-alueen suo-% < 25) 0,02 + 0,08 = 0,1(luokka 1 ja 2) 1 + 4 = 5 (13) 0,3 + 1,2 = 1,5 (13) 180 + 20 = 200
turvemaat(väriluku Pt mg/l > 90,valuma-alueen suo-% > 25) 0,02 + 0,08 = 0,1(luokka 1 ja 2) 1 + 4 = 5 (13) 0,5 + 1,2 = 1,7(13) 230 + 20 = 250
Rannikkovedet/merivesi 0,02 + 0,2 = 0,22 1 + 8,6 = 9,6 0,03 + 1,3 = 1,33 180 + 20 = 200

(4) Tämä parametri on sallittuna enimmäispitoisuutena ilmaistu ympäristönlaatunormi (MAC-EQS). Kun parametrin MAC-EQS kohdalle on merkitty "ei sovelleta", AA-EQS-arvojen katsotaan tarjoavan suojan lyhytaikaisilta pilaantumishuipuilta jatkuvissa päästöissä, koska ne ovat merkittävästi alhaisempia kuin akuutin myrkyllisyyden perusteella johdetut arvot. Ympäristönlaatunormin suurimman sallitun pitoisuuden soveltaminen tarkoittaa, että mitattu pitoisuus ei ylitä normia missään seurantapisteessä. Arviossa voidaan kuitenkin käyttää tilastollisia menetelmiä, kuten prosenttipisteitä, jotta MAC-EQS-arvon noudattamiselle voidaan määrittää hyväksyttävä luotettavuuden ja tarkkuuden taso.

(5) Bromattuihin difenyylieettereihin (N:o 5) kuuluvien aineiden osalta ympäristönlaatunormi viittaa yhdistenumeroiden 28, 47, 99, 100, 153 ja 154 pitoisuuksien summaan.

(6) Kadmiumin ja kadmiumyhdisteiden (N:o 6) osalta ympäristönlaatunormit vaihtelevat riippuen veden kovuudesta eriteltynä viiteen luokkaan: luokka 1 <40 mg CaCO3/l, luokka 2: 40 – <50 mg CaCO3/l, luokka 3: 50 – <100 mg CaCO3/l, luokka 4: 100 – <200 mg CaCO3/l ja luokka 5: ≥ 200 mg CaCO3/l)

(7) Tämä aine ei ole vesipuitedirektiivin mukaisesti priorisoitu aine, vaan muu pilaava aine; tällaisten aineiden kohdalla ympäristönlaatunormit vastaavat ennen 13 päivää tammikuuta 2009 sovelletussa lainsäädännössä vahvistettuja normeja.

(8)Tälle aineryhmälle ei ole annettu viitteellisiä parametreja. Viitteelliset parametrit on määriteltävä analyyttisellä menetelmällä.

(9) Kokonais-DDT on isomeerien 1,1,1-trikloori-2, 2-bis (p-kloorifenyyli)etaanin (CAS-numero 50-29-3), EU-numero 200-024-3), 1,1,1- trikloori-2 (o-kloorifenyyli)-2-(p-kloorifenyyli) etaanin (CAS-numero 789-02-6), EU-numero 212-332-5), 1,1-dikloori-2,2 bis (p-kloorifenyyli) etyleenin (CAS-numero 72-55-9, EU-numero 200-784-6), ja 1,1-dikloori-2,2 bis (p-kloorifenyyli) etaanin (CAS-numero 7254–8, EU-numero 200-783-0) summa.

(10) Näiden aineiden MAC-EQS:n määrittelemiseen ei ole käytettävissä riittävästi tietoja.

(11) Polyaromaattisiin hiilivetyihin (PAH) kuuluvien vaarallisten aineiden (N:o 28) osalta eliöstöä koskeva EQS viittaa bentso(a)pyreenin pitoisuuteen, myrkyllisyyteen, johon ne perustuvat. Bentso(a)pyreeniä voidaan pitää muiden polyaromaattisten hiilivetyjen indikaattorina, näin ollen ainoastaan bentso(a)pyreeniä on tarpeen seurata vertailumielessä eliöstöä koskeviin ympäristönlaatunormeihin nähden.

(12) Eliöstöä koskevat EQS:t liittyvät kaloihin, ellei toisin ilmoiteta. Sisämaan pintavesillä ja rannikkovesillä EQS mitataan ahvenesta ja avomerellä silakasta. Numeroiden 15 (fluoranteeni) ja 28 (polyaromaattiset hiilivedyt) osalta eliöstöä koskevat ympäristönlaatunormit viittaavat nilviäisiin. Kemiallisen tilan arvioimiseksi ei ole asianmukaista seurata fluoranteenia ja polyaromaattisia hiilivetyjä kaloissa. Numeron 37 (dioksiinit ja dioksiinin kaltaiset yhdisteet) osalta eliöstöä koskevat ympäristönlaatunormit viittaavat kaloihin asetuksen (EY) N:o 1881/2006 muuttamisesta elintarvikkeissa olevien dioksiinien, dioksiinien kaltaisten PCB-yhdisteiden ja muiden kuin dioksiinien kaltaisten PCB- yhdisteiden enimmäismäärien osalta 2 päivänä joulukuuta 2011 annetun komission asetuksen (EU) N:o 1259/2011 (EUVL L 320, 3.12.2011, s. 18) liitteessä olevan 5.3 jakson mukaisesti.

(13) Nämä EQS:t tarkoittavat kyseisten aineiden biosaatavia pitoisuuksia.

(14) PCDD: polyklooratut dibentso-p-dioksiinit; PCDF: polyklooratut dibentsofuraanit, PCB-DL: dioksiinin kaltaiset polykloraatut bifenyylit;

TEQ: toksisuusekvivalentit Maailman terveysjärjestön vuoden 2005 toksisuusekvivalentteina.

(15) Nonyylifenolin ja nonyylifenolietoksylaattien kokonaistoksisuus ei saa ylittää ympäristönlaatunormia. Kokonaistoksisuus lasketaan kaavalla: ∑ (Cxx TEF),

TEF = toksisuusekvivalenttikerroin

Cx = kunkin nonyylifenolisen yhdisteen pitoisuus

toksisuusekvivalenttikerroin (TEF)
nonyylifenoli 1
nonyylifenolimono- ja dietoksylaatit 0,5

(16) Sisämaan pintavedet käsittävät joet ja järvet sekä niihin liittyvät keinotekoiset tai voimakkaasti muutetut vesimuodostumat.

D) Kansallisessa menettelyssä määritetyt vesiympäristölle haitalliset aineet (7.10.2010/868)

Nimi CAS-numero [1] Ympäristönlaatunormi AA-EQS[2][3] sisämaan pintavedet, µg/l Ympäristönlaatunormi AA-EQS[2][3] muut pintavedet, µg/l Ympäristönlaatunormi AA-EQS[2][3] talousveden ottoon tarkoitetut pintavedet, µg/l
1. klooribentseeni 108-90-7 9,3 3,2 3
2. 1,2-diklooribentseeni 95-50-1 7,4 0,74 0,3
3. 1,4-diklooribentseeni 106-46-7 20 2 0,1
4. bentsyylibutyyliftalaatti (BBP)2 85-68-7 10 1,4 10
5. dibutyyliftalaatti (DBP) 84-74-2 10 1 10
6. resorsinoli (1,3-bentseenidioli) 108-46-3
7. (bentsotiatsoli-2-yylitio) metyylitiosyanaatti (TCMTB) 21564-17-0
8. bentsotiatsoli-2-tioli (di(bentsotiatsoli-2-yyli)disulfidin (CAS 120-78-5) hajoamistuote) 149-30-4
9. bronopoli (2-bromi-2-nitropropaani-1,3-diol) 52-51-7 4 0,4 4
10. dimetoaatti 60-51-5 0,7 0,07
11. MCPA (4-kloori-2-metyylifenoksietikka-happo) 94-74-6 1,6 0,16
12. metamitroni (4-amino-3-metyyli-6-fenyyli-1,2,4-triarsiini-5-oni) 41394-05-2 32 3,2
13. prokloratsi (N-propyyli-N-[2-(2,4,6-trikloorifenoksi)etyyli]-1H-imidatsoli-1-karboksamidi) 67747-09-5 1 0,1
14. etyleenitiourea (mankotsebin (CAS 8018-01-7) hajoamistuote) 96-45-7 200 20
15. tribenuroni-metyyli (metyyli-2-(3-(4-metoksi-6-metyyli-1,3,5-triatsiini-2-yyli)3-metyyliureidosulfonyyli)bentsoaatti) 101200-48-0 0.1 0.01

[1] CAS: Chemical Abstracts Service.

[2] Tämä parametri on aritmeettisena vuosikeskiarvona ilmaistu ympäristönlaatunormi (AA-EQS). Se koskee aineen kaikkien isomeerien pitoisuuksien summaa, jollei toisin säädetä. Keskiarvo lasketaan jokaisessa edustavassa seurantapisteessä kussakin pisteessä yhden vuoden aikana mitattujen tulosten aritmeettisena keskiarvona.

[3] Ympäristönlaatunormit ilmaistaan kokonaispitoisuuksina koko vesinäytteessä.

E) Pohjavedelle vaaralliset aineet ja aineryhmiin kuuluvat vaaralliset aineet, joita ei saa päästää pohjaveteen (20.5.2009/342)

1. Organohalogeeniyhdisteet ja aineet, jotka vesiympäristössä voivat muodostaa sellaisia yhdisteitä;

2. orgaanofosforiyhdisteet;

3. orgaaniset tinayhdisteet;

4. aineet ja valmisteet tai niiden hajoamistuotteet, joilla osoitetaan olevan karsinogeenisia tai mutageenisiä ominaisuuksia tai ominaisuuksia, jotka voivat vaikuttaa steroidien tuotantoon, kilpirauhaseen, lisääntymiseen tai muihin sisäeritykseen liittyviin toimintoihin vesiympäristössä tai sen välityksellä;

5. hiilivedyt sekä pysyvät, kertyvät ja myrkylliset orgaaniset aineet;

6. syanidit;

7. metallit ja niiden yhdisteet;

8. arseeni ja sen yhdisteet;

9. biosidit ja kasvinsuojeluaineet;

10. suspendoituneet aineet;

11. rehevöitymistä aiheuttavat aineet (erityisesti nitraatit ja fosfaatit);

12. happitasapainoon epäedullisesti vaikuttavat aineet (jotka ovat mitattavissa muuttujilla kuten BHK ja KHK);

13. piiyhdisteet;

14. fluoridit;

15. aineet, joilla on haitallinen vaikutus pohjaveden makuun tai hajuun, ja yhdisteet, jotka mahdollisesti vedessä muodostavat tällaisia aineita ja tekevät vedestä ihmisen käyttöön soveltumatonta.

Liite 2

Pintavettä, josta otetaan talousvesikäyttöön vettä keskimäärin enemmän kuin 100 m3 päivässä tarkkaillaan sen lisäksi mitä tämän asetuksen 9 §:n 1-3 momentissa säädetään, tarvittaessa noudattaen seuraavia tiheyksiä:

Talousvedekäyttäjien määrä Tiheys
< 10 000 4 kertaa vuodessa
10 000 - 30 000 8 kertaa vuodessa
> 30 000 12 kertaa vuodessa

Liite 3 (7.10.2010/868)

Analyysimenetelmiä ja tulosten tulkintaa koskevat vaatimukset

1. Tässä liitteessä tarkoitetaan

a) mittausepävarmuudella ei-negatiivista muuttujaa, joka kuvaa niiden määrällisten arvojen hajontaa, jotka mittasuureelle on osoitettu käytettyjen tietojen perusteella;

b) määritysrajalla ilmoitettua toteamisrajan monikertaa sellaisella määritettävän yhdisteen pitoisuudella, joka voidaan kohtuullisesti määrittää hyväksyttävällä tarkkuudella ja täsmällisyydellä;

c) toteamisrajalla ulostulosignaalia tai pitoisuutta, jonka ylittyessä voidaan vahvistaa tietyllä luottamustasolla, että näyte eroaa nollanäytteestä, joka ei sisällä tutkittavaa yhdistettä.

Edellä b alakohdassa tarkoitettu määritysraja voidaan laskea käyttämällä sopivaa normia tai näytettä, ja määritysrajaksi voidaan ottaa kalibrointikäyrän alhaisin kalibrointipiste. Tällöin nollanäytettä ei oteta huomioon.

2. Kaikki analyysimenetelmät, mukaan luettuina laboratorio-, kenttä- ja online-menetelmät, joita käytetään vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 9 §:ssä tarkoitetuissa kemiallisen seurannan ohjelmissa, validoidaan ja dokumentoidaan EN ISO/IEC-17025 -standardin tai muiden kansainvälisellä tasolla hyväksyttyjen vastaavien standardien mukaisesti.

3. Pintaveden tarkkailussa ja vesiympäristölle vaarallisten ja haitallisten aineiden pitoisuuden määrityksessä päästöissä ja huuhtoutumissa tulee käyttää SFS-, EN- tai ISO- standardien mukaisia menetelmiä tai niitä tarkkuudeltaan ja luotettavuudeltaan vastaavia menetelmiä. Aineen pitoisuus voidaan arvioida myös laskennallisesti, jos edellä tarkoitettuja menetelmiä ei ole käytettävissä.

4. Kaikkien käytettävien analyysimenetelmien suorituskykyä koskevien vähimmäisvaatimusten perustana on mittausepävarmuus, joka on enintään 50 prosenttia (k = 2) arvioituna aineen ympäristönlaatunormin tasolla, sekä määritysraja, jonka arvo on enintään 30 prosenttia kyseisen ympäristönlaatunormin arvosta. Jos tiettyä parametria varten ei ole sopivaa ympäristölaatunormia tai jos käytettävissä ei ole analyysimenetelmää, joka täyttää edellä määritetyt suorituskykyä koskevat vähimmäisvaatimukset, seuranta suoritetaan käyttäen parhaita käytettävissä olevia tekniikoita, joista ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia.

5. Jos fysikaalis-kemiallisten tai kemiallisten mittaussuureiden määrät tietyssä näytteessä ovat alle määritysrajan, käytetään keskiarvojen laskemisessa mittaustuloksena puolta määritysrajan arvosta. Jos laskettu keskiarvo edellä tarkoitetuista mittaustuloksista on alle määritysrajan, arvon ilmoitetaan olevan alle määritysrajan. Tulokset, jotka jäävät alle yksittäisten aineiden määritysrajan, merkitään kuitenkin nollaksi niissä tapauksissa, joissa mittaussuureet ovat tietyn fysikaalis-kemiallisten parametrien tai kemiallisten mittasuureiden ryhmän kokonaissummia, mukaan luettuina niiden aineenvaihduntatuotteet ja hajoamis- ja muuntumistuotteet.

5 a. Jos laskettuun keskiarvoon, joka on saatu käyttämällä parasta käytettävissä olevaa tekniikkaa, josta ei aiheudu kohtuuttomia kustannuksia, viitataan 5 kohdan nojalla maininnalla ”alle määritysrajan”, ja tämän tekniikan mukainen määritysraja on korkeampi kuin ympäristönlaatunormi, mitattavan aineen osalta saatua tulosta ei oteta huomioon. (5.11.2015/1308)

6. Laboratoriot tai niiden alihankkijat osoittavat pätevyytensä fysikaalis-kemiallisten tai kemiallisten mittaussuureiden analysoinnissa seuraavin tavoin:

a) osallistumalla pätevyyden testausohjelmaan, joka kattaa 2 kohdassa tarkoitetut mittaussuureiden analyysimenetelmät pitoisuustasoilla, jotka ovat edustavia vesienhoidon järjestämisestä annetun lain 9 §:n mukaisesti toteutettujen kemiallisten seurantaohjelmien suhteen; ja

b) analysoimalla käytettävissä olevia vertailumateriaaleja, jotka ovat edustavia sellaisten kerättyjen näytteiden suhteen, jotka sisältävät asianmukaisia pitoisuustasoja suhteessa 4 kohdassa tarkoitettuihin ympäristönlaatunormeihin. Edellä a alakohdassa tarkoitettuja pätevyyden testausohjelmia saavat järjestää akkreditoidut organisaatiot tai kansainvälisesti tai kansallisesti tunnustetut organisaatiot, jotka täyttävät ISO/IEC guide 43–1 -julkaisun tai muiden kansainvälisellä tasolla hyväksyttyjen vastaavien standardien vaatimukset. Tulokset, jotka saadaan osallistumisesta näihin ohjelmiin, arvioidaan ISO/IEC guide 43–1 -julkaisussa, ISO-13528 -standardissa taikka muissa kansainvälisellä tasolla hyväksytyissä vastaavissa standardeissa esitettyjen arviointijärjestelmien perusteella.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.5.2009/342:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tällä asetuksella kumotaan pohjavesien suojelemisesta eräiden ympäristölle tai terveydelle vaarallisten aineiden aiheuttamalta pilaantumiselta 19 päivänä toukokuuta 1994 annettu valtioneuvoston päätös (364/1994).

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/118/EY (32006L0118); EYVL N:o L 372, 27.12.2006, s. 19

29.12.2009/1818:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

7.10.2010/868:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2010

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY (32008L0105); EYVL N:o L 348, 24.12.2008, s. 84–97, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/60/EY (32000L0060); EYVL N:o L 327, 22.12.2000, s. 1–73, Komission direktiivi 2009/90/EY (32009L0090); EUVL N:o L 201, 1.8.2009, s. 36–38

29.12.2011/1562:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

5.11.2015/1308:

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2015.

Liitteen 1 kohdan C2 aineiden 34–45 ympäristönlaatunormit tulevat kuitenkin voimaan 22 päivänä joulukuuta 2018. Pintaveden hyvän kemiallisen tilan saavuttamiseksi elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee laatia näistä aineista 22 päivään joulukuuta 2018 mennessä täydentävä seurantaohjelma ja kyseiset aineet kattava alustava toimenpideohjelma.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/39/EU (32013L0039); EUVL L 226, 24.8.2013, s. 1

8.12.2016/1090:

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä joulukuuta 2016.

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2008/105/EY (32008L0105); EUVL L 348, 24.12.2008, s. 84 Maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen Neuvotteleva virkamies Ari Kangas

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.