15.7.2005/577
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Laki rajavartiolaitoksen hallinnosta 15.7.2005/577
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 luku
Yleiset säännökset
1 §
Soveltamisala
Tätä lakia sovelletaan hallinnon, koulutuksen ja tutkimustoiminnan järjestämiseen sekä palvelussuhteeseen rajavartiolaitoksessa, jollei muuta säädetä. Rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista on voimassa, mitä tässä laissa ja muualla säädetään.
2 §
Rajajoukot
Tässä laissa tarkoitetaan rajajoukoilla niitä rajavartiolaitoksen virkamiehiä ja rajavartiolaitoksessa asevelvollisuuslain (452/1950) nojalla palvelemaan määrättyjä tai vapaaehtoista asepalvelusta suorittavia henkilöitä, jotka voidaan valtakunnan puolustusta tehostettaessa liittää puolustusvoimiin.
2 luku
Rajavartiolaitoksen hallinto ja henkilöstö sekä sen virkamiestä koskevat erityiset oikeudet ja velvollisuudet
3 §
Rajavartiolaitos, päällikkö ja hallintoyksiköt
Rajavartiolaitos on sisäasiainministeriön johdon ja valvonnan alaisena toimiva valtion keskushallintoon kuuluva viranomainen. Rajavartiolaitosta johtaa sisäasiainministeriössä rajavartiolaitoksen päällikkö alaisinaan hallintoyksikköinä rajavartiolaitoksen esikunta, rajavartiostot ja merivartiostot, raja- ja merivartiokoulu sekä vartiolentolaivue (hallintoyksiköt).
Rajavartiolaitoksen esikuntaa johtaa rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja muuta hallintoyksikköä asianomaisen hallintoyksikön päällikkö. Muut hallintoyksiköt ovat rajavartiolaitoksen esikunnan alaisia. Rajavartiolaitoksen päällikön sijaisena tämän ollessa estyneenä toimii rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö ja hänenkin estyneenä ollessaan rajavartiolaitoksen esikunnan raja- ja meriosaston päällikkönä taikka henkilöstöosaston päällikkönä palveleva kenraali tai amiraali. (4.6.2010/477)
Rajavartiolaitoksen hallintoyksiköistä, rajavartiostojen ja merivartiostojen alueellisista rajoista sekä rajavartiolaitoksen päällikön oikeudesta määrätä rajavartiolaitoksen hallintoyksiköiden tarkemmasta kokoonpanosta sekä rajavartiolaitoksen johtosuhteista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
4 §
Rajavartioviranomaiset
Rajavartiolaitoksen päällikkö ja rajavartiolaitoksen esikunta ovat valtakunnallisia rajavartioviranomaisia.
Rajavartiostot ja merivartiostot sekä niiden komentajat ovat alueellisia rajavartioviranomaisia. Raja- ja merivartiokoulu sekä vartiolentolaivue ovat alueelliseen jaotukseen kuulumattomia rajavartioviranomaisia. Muut kuin edellä mainitut rajavartiolaitoksen yksiköt ovat paikallisia rajavartioviranomaisia.
Rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus ottaa ratkaistavakseen muun rajavartioviranomaisen ratkaistavaksi säädetty asia.
5 §
Sisäasiainministeriön tehtävät rajavartiolaitoksessa
Rajavartiolaitoksen päällikkö pitää sisäasiainministerin tietoisena rajavartiolaitosta koskevista asioista ja osallistuu rajavartiolaitosta koskevien asioiden käsittelyyn sisäasiainministeriössä.
Sisäasiainministeri ratkaisee rajavartiolaitoksen alueellisten ja paikallisten yksikköjen ja toimintojen lakkauttamista tai supistamista koskevat asiat. Jollei toisin säädetä, rajavartiolaitoksen päälliköllä on oikeus esittelystä ratkaista muut rajavartiolaitosta ja sen toimialaa koskevat sisäasiainministeriön päätettäviksi säädetyt hallintoasiat, jotka eivät ole yhteiskunnallisesti tai taloudellisesti merkittäviä. (2.3.2007/221)
Rajavartiolaitoksen esikunta on samalla sisäasiainministeriön rajavartio-osasto. Rajavartiolaitoksen apulaispäällikkö on samalla sisäasiainministeriön rajavartio-osaston osastopäällikkö.
6 §
Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys ja sotilaskäskyasiat
Rajavartiolaitoksen sisäinen järjestys on sotilaallinen. Sotilasvirassa palveleva virkamies esittelee rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian ja varmentaa sotilasesimiehen siitä tekemän päätöksen.
7 §
Tasavallan presidentin päätöksenteko rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa
Tasavallan presidentti päättää rajajoukkojen puolustusvalmiuden merkittävistä muutoksista sekä muista rajavartiolaitoksen sotilaallisia maanpuolustustehtäviä koskevista laajakantoisista tai periaatteellisesti merkittävistä rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioista. Presidentti päättää sotilaskäskyasiana myös rajavartiolaitoksessa palvelevan henkilön ylentämisestä upseerin, erikoisupseerin ja opistoupseerin sotilasarvoon. Presidentti voi ottaa päätettäväkseen rajavartiolaitoksen päällikön tai muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian.
Tasavallan presidentti tekee päätökset rajavartiolaitoksen sotilaskäskyasioissa sisäasiainministerin esittelystä valtioneuvoston ulkopuolella. Päätökset varmentaa sisäasiainministeri. Asiaa esiteltäessä pääministerillä on oikeus olla läsnä ja lausua käsityksensä siitä.
Tasavallan presidentti voi omasta aloitteestaan tai sisäasiainministerin esityksestä siirtää sotilaskäskyasian presidentin valtioneuvostossa ratkaistavaksi. Tällöin presidentti päättää asiasta sisäasiainministerin esittelystä ilman valtioneuvoston ratkaisuehdotusta.
8 §
Rajavartiolaitoksen päällikön päätöksenteko sotilaskäskyasioissa
Rajavartiolaitoksen päällikkö ratkaisee muut kuin tasavallan presidentin päätettävät sotilaskäskyasiat, jollei niitä säädetä tai määrätä muun sotilasesimiehen ratkaistavaksi.
Sotilasesimies voi ottaa päätettäväkseen alaisensa ratkaistavaksi osoitetun sotilaskäskyasian. Rajavartiolaitoksen päällikön ja hänen alaistensa sotilasesimiesten välisestä toimivallanjaosta sotilaskäskyasioissa ja sotilaskäskyasioiden käsittelyjärjestyksestä rajavartiolaitoksessa säädetään tasavallan presidentin asetuksella.
Rajavartiolaitoksen päällikön tulee antaa tietoja presidentille ja sisäasiainministerille sotilasesimiesten toimivaltaan kuuluvista merkittävistä sotilaskäskyasioista.
9 §
Rajavartiolaitoksen virat
Rajavartiolaitoksessa on upseerin, erikoisupseerin, opistoupseerin, merivartijan ja rajavartijan sotilasvirkoja. Rajavartiolaitoksessa voi lisäksi olla muita virkoja sekä määräaikaisessa virkasuhteessa olevaa henkilökuntaa.
Rajavartiolaitoksen päällikön oikeudesta perustaa, muuttaa ja lakkauttaa rajavartiolaitoksen virkoja samoin kuin oikeudesta sijoittaa ja siirtää virkoja rajavartiolaitoksessa säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.
10 §
Rajavartiolaitoksen virkojen yleiset kelpoisuusvaatimukset
Rajavartiolaitoksen virkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on Suomen kansalainen ja täyttää valtion virkamieslain (750/1994) 6 ja 8 §:ssä säädetyt valtion viran yleiset kelpoisuusvaatimukset. Lisäksi hänen tulee olla elämäntavoiltaan nuhteeton ja luotettava.
Rajavartiolaitoksen sotilasvirkaan nimitettävältä vaaditaan, että hän on suorittanut Suomen puolustusvoimissa tai rajavartiolaitoksessa joko asevelvollisuuden aseellisessa palveluksessa tai naisten vapaaehtoisen asepalveluksen ja että hän on terveydeltään ja ruumiilliselta kunnoltaan virkaan sopiva.
Mitä 2 momentissa säädetään asevelvollisuuden suorittamisesta, ei koske henkilöä, joka Ahvenanmaan itsehallintolain (1144/1991) 12 §:n 1 momentin nojalla saa asevelvollisuuden suorittamisen sijasta palvella vastaavalla tavalla luotsi- ja majakkalaitoksessa tai muussa siviilihallinnossa. Vaatimus naisten vapaaehtoisen asepalveluksen suorittamisesta ei 2 momentissa säädetystä poiketen koske henkilöä, jolla on Ahvenanmaan itsehallintolain 6 §:ssä tarkoitettu kotiseutuoikeus.
11 §
Rajavartiolaitoksen virkojen erityiset kelpoisuusvaatimukset
Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä rajavartiolaitoksen virkamiesten erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, kuten koulutuksesta sekä esimiestehtävässä edellytettävästä johtamistaidosta ja -kokemuksesta sekä rajavartiolaitoksen sotilasvirassa vaadittavasta palveluskokemuksesta.
12 §
Virkaan nimittäminen
Tasavallan presidentti nimittää virkaan rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sekä kenraalin ja amiraalin. Presidentti tekee päätöksen asiassa valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta. Muut rajavartiolaitoksen upseerit presidentti nimittää virkaan sisäasiainministerin esittelystä 7 §:n 2 momentissa säädetyssä menettelyssä. Muuhun kuin edellä mainittuun rajavartiolaitoksen virkaan nimittämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Rajavartiolaitoksen sotilasvirat voidaan täyttää niitä haettavaksi julistamatta.
13 §
Tehtävään määrääminen
Tasavallan presidentti määrää valtioneuvostossa sen ratkaisuehdotuksesta tehtävään rajavartiolaitoksen päällikön, rajavartiolaitoksen apulaispäällikön sekä kenraalin ja amiraalin.
Rajavartiolaitoksen muun kuin 1 momentissa mainitun virkamiehen tehtävään määräämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
14 §
Virkamiehen siirtäminen toiseen virkaan tai tehtävään
Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen siirtymään toiseen rajavartiolaitoksen virkaan tai tehtävään, kun se on tarpeen rajavartiolaitoksen yksityiskohtaisen kokoonpanon mukaisen avoimen viran tai tehtävän täyttämistä varten taikka muutoin palveluksen asianmukaista järjestämistä varten.
Jos siirtäminen toiseen virkaan tai tehtävään aiheuttaa virkamiehelle palveluspaikkakunnan muutoksen, asianomaiselle on annettava päätöksestä tieto vähintään kolme kuukautta aikaisemmin.
Toiseen virkaan tai tehtävään siirtämistä koskevaan päätökseen, joka aiheuttaa virkamiehen palveluspaikkakunnan muuttumisen, saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. Siirtämistä koskeva päätös tulee kuitenkin noudatettavaksi siitä tehdystä valituksesta huolimatta, jollei muutoksenhakuviranomainen toisin päätä. Muuhun toiseen virkaan tai tehtävään siirtämistä taikka virkamiehen tehtävään määräämistä koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
15 §
Rajavartiomies
Rajavartiomies on rajavartiolaitoksen virkamies, joka on saanut valtioneuvoston asetuksella säädettävän rajavartiomiehen koulutuksen ja jonka asianomaisen hallintoyksikön päällikkö on määrännyt rajavartiomieheksi.
Rajavartiomiehellä on rajavartiolaissa (578/2005) ja muussa laissa rajavartiomiehelle säädetyt toimivaltuudet.
Raja- ja merivartiokoulun oppilaalla on rajavartiomiehelle kuuluvat valtuudet suorittaessaan kouluttajansa johdon ja valvonnan alaisena koulutukseen liittyvää tehtävää.
16 §
Virkamiesten ilmoitus- ja muu toimintavelvollisuus
Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen ilmoittamaan esimiehelleen tietoonsa tulleesta rajavartiolaitoksen tehtäviä koskevasta tärkeästä asiasta.
Rajavartiomies on tarvittaessa myös vapaa-aikanaan velvollinen ryhtymään välttämättömiin toimenpiteisiin rajavartiolaitoksen tehtävien alaan kuuluvan vakavan rikoksen estämiseksi taikka etsintä- tai avustustehtävän käynnistämiseksi.
17 § (22.7.2011/877)
Vaitiolovelvollisuus ja -oikeus
Mitä poliisilain (872/2011) 7 luvun 1–5 §:ssä säädetään poliisin henkilöstöön kuuluvan vaitiolovelvollisuudesta ja vaitiolooikeudesta, sovelletaan vastaavasti myös rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluvaan.
L:lla 877/2011 muutettu 17 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:
17 §
Vaitiolovelvollisuus ja tietojen hyväksikäyttökielto
Rajavartiolaitokseen palvelussuhteessa olevan ja rajavartiolaitoksessa muutoin toimivan samoin kuin rajavartiolaitoksen toimeksiannosta toimivan ja tämän palveluksessa olevan vaitiolovelvollisuudesta sekä siihen liittyvästä tietojen hyväksikäyttökiellosta on voimassa, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään. Vaitiolovelvollisuus ja tietojen hyväksikäyttökielto on voimassa myös palvelussuhteen tai tehtävän päätyttyä.
Vaitiolovelvollisuus ei estä asian ilmaisemista viranomaiselle tai julkista tehtävää hoitavalle yhteisölle, jolla säädetyn tehtävänsä vuoksi on oikeus saada tieto muutoin salassa pidettävästä seikasta taikka henkilön luotettavuudesta tai sopivuudesta. Turvallisuuden kannalta merkittävään tehtävään pyrkivän tai siinä olevan henkilön luotettavuuden varmistamiseksi tietoja voidaan tarpeellisessa laajuudessa luovuttaa myös yksityiselle yhteisölle tai henkilölle. Vaitiolovelvollisuus ei myöskään estä ilmaisemasta sellaisia tietoja, joiden ilmaiseminen on yksittäistapauksessa tarpeen hengelle tai terveydelle vaarallisen tapahtuman, vapauteen kohdistuvan rikoksen taikka huomattavan ympäristö-, omaisuus- tai varallisuusvahingon välttämiseksi taikka valtion turvallisuuden varmistamiseksi.
Rajavartiolaitoksen henkilörekisteriin talletettujen tietojen luovuttamisesta toiselle hallintoyksikölle ja muille viranomaisille teknisen käyttöyhteyden avulla tai konekielisessä muodossa ja ulkomaille säädetään henkilötietojen käsittelystä rajavartiolaitoksessa annetussa laissa (579/2005).
18 § (22.7.2011/877)
18 § on kumottu L:lla 22.7.2011/877, joka tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:
18 §
Vaitiolo-oikeus
Rajavartiolaitoksen henkilöstöön kuuluva ei ole velvollinen ilmaisemaan hänelle hänen palvelussuhteessaan tietoja luottamuksellisesti antaneen henkilöllisyyttä eikä salassa pidettäviä teknisiä tai taktisia menetelmiä.
Tuomioistuin voi kuitenkin erittäin painavien syiden vaatiessa määrätä ilmaistavaksi 1 momentissa mainitun tiedon, milloin virallinen syyttäjä ajaa syytettä rikoksesta, josta saattaa seurata vankeutta kuusi vuotta tai ankarampi rangaistus. Tietoja antaneen henkilön henkilöllisyyttä ei tällöinkään saa määrätä ilmaistavaksi, jos siitä ilmeisesti aiheutuisi vakavaa vaaraa hänen tai hänen läheistensä turvallisuudelle.
19 §
Sivutoimet
Rajavartiomies ei saa ottaa vastaan eikä pitää valtion virkamieslain 18 §:n 4 momentissa tarkoitettua sivutointa, ellei asianomainen viranomainen hakemuksesta anna siihen lupaa.
Rajavartiomies ei saa hoitaa tehtävää, johon liittyvät oikeudet tai velvollisuudet saattavat joutua ristiriitaan rajavartiolaitokselle säädettyjen tehtävien kanssa.
20 §
Rajavartiomiehen käyttäytymisvelvoite
Rajavartiomiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hän menettele tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rajavartiolaitokselle kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon.
Rajavartiomiehen käyttäytymisen asianmukaisuutta arvioitaessa on otettava huomioon hänen asemansa ja tehtävänsä rajavartiolaitoksessa.
20 a § (2.3.2007/221)
Rajavartiomiehen määräaikainen virantoimituksesta erottaminen
Rajavartiomiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan kurinpitorangaistuksena määrätä virantoimituksesta erottaminen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei varoitusta ole pidettävä riittävänä. Palkanmaksu keskeytetään virantoimituksesta erottamisen ajaksi.
Virantoimituksesta erottamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävä viranomainen on valtioneuvosto, virantoimituksesta erottamisesta päättää sisäasiainministeriö. Virantoimituksesta erottamisesta päättävän viranomaisen tulee panna virantoimituksesta erottaminen vireille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen sai tiedon seikasta, joka saattaa aiheuttaa virantoimituksesta erottamisen.
Ennen kuin rajavartiomiehen virantoimituksesta erottamisesta tehdään päätös, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Viranomaisen on varattava myös pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi, jos rajavartiomies sitä pyytää ja jos virantoimituksesta erottamista ei asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi. Viranomaisen on ennen päätöksen tekemistä ilmoitettava rajavartiomiehelle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.
Muutoksenhausta päätökseen, joka koskee rajavartiomiehen määräaikaista virantoimituksesta erottamista, säädetään valtion virkamieslaissa.
21 §
Palvelukseen ilmoittautuminen
Rajavartiolaitoksen virkamiehen tulee rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvan erityistilanteen varalta huolehtia siitä, että hänen ajan tasalla olevat yhteystietonsa ovat asianomaisen hallintoyksikön tiedossa.
Rajavartiomiehen on muulloin kuin vuosilomalla tai virkavapaalla ollessaan viipymättä ilmoittauduttava palvelukseen rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvien vakavien erityistilanteiden sitä välttämättä edellyttäessä. Rajavartiolaitoksen virkamies on velvollinen erityisestä määräyksestä saapumaan palvelukseen, tarvittaessa myös vuosilomalla ollessaan, jos se on välttämätöntä rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvien vakavien erityistilanteiden johdosta. Rajavartiolaitoksen virkamies on muulloin kuin vuosilomalla ollessaan velvollinen määräyksestä olemaan hälytysvalmiudessa ja saapumaan palvelukseen, jos se rajavartiolaitoksen toimintaan liittyvästä erityisestä syystä on tarpeen.
Edellä tarkoitetut määräykset antaa hallintoyksikön yleisjohtaja, kenttäjohtaja tai asianomaisen yksikön päällikkö. (17.12.2010/1151)
22 §
Ammattitaito ja kunto
Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevan virkamiehen ja rajavartiomiehen tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Eri työtehtävien edellyttämän kunnon tasosta ja kuntotestien järjestämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
23 §
Virkapuku
Rajavartiolaitoksen sotilasvirassa oleva on velvollinen palveluksessa käyttämään virkapukuna rajavartiolaitoksen sotilaspukua, jollei virkatehtävän laadun tai muun syyn vuoksi toisin määrätä. Muu kuin rajavartiolaitoksen sotilasvirassa oleva henkilö ei saa käyttää rajavartiolaitoksen sotilaspukua taikka pukuun kuuluvaa asustetta erehdyttävästi muistuttavaa asua tai pukinetta sillä tavoin, että se voi saada aikaan vaikutelman käyttäjän asemasta rajavartiolaitoksen sotilasvirassa olevana virkamiehenä, ellei rajavartiolaitoksen päällikkö anna siihen erityisestä syystä tilapäistä lupaa.
Rajavartiomiehen tehtävään määrätyllä sotilaspuvun käyttöön velvollisella on oltava sotilaspuvussaan rajavartiomiehen asemaa osoittavat sisäasiainministeriön asetuksella tarkemmin säädettävät rajavartiomiehen tunnukset. Muu kuin rajavartiomies ei saa käyttää rajavartiomiehen asemaa osoittavia tunnuksia, ellei rajavartiolaitoksen päällikkö anna lupaa tunnusten käyttöön teatteriesityksissä tai muissa vastaavissa tilaisuuksissa.
Sotilaspukua ja rajavartiomiehen tunnusta voidaan käyttää myös virkatehtävään liittyvän matkan aikana ja edustettaessa rajavartiolaitosta.
Rajavartiolaitoksen päällikkö voi sallia rajavartiolaitoksen sotilaspuvun käyttämisen myös muulle kuin sotilasvirassa palvelevalle virkamiehelle.
24 §
Virkamerkki
Rajavartiomiehellä on sisäasiainministeriön asetuksella säädettävä virkamerkki.
Velvollisuudesta pitää virkamerkki mukana sekä esittää se pyydettäessä säädetään valtioneuvoston asetuksella.
3 luku
Koulutus, opetus ja tutkimus rajavartiolaitoksessa
25 §
Raja- ja merivartiokoulussa annettava koulutus ja opetus
Raja- ja merivartiokoulussa voidaan antaa rajavartiolaitoksen virkaan kelpoisuusvaatimukseksi säädettyä koulutusta sekä täydennys- ja erikoiskoulutusta rajavartiolaitoksen henkilökunnalle ja muille henkilöille. Raja- ja merivartiokoulu vastaa rajavartiolaitoksessa harjoitettavasta tutkimuksesta rajavartiolaitoksen toimialalla.
Raja- ja merivartiokoulussa voidaan järjestää maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa (668/1992) tarkoitettua upseerin koulutusohjelmaan, jatko-opintoihin tai täydennyskoulutukseen kuuluvaa opetusta rajavartiolaitoksen toimialalla sen mukaan kuin maanpuolustuskorkeakoulun kanssa asiasta erikseen sovitaan.
Vartiolentolaivueessa voidaan järjestää rajavartiolaitoksen ilmailussa tarpeellista koulutusta yhteistoiminnassa raja- ja merivartiokoulun sekä muiden oppilaitosten kanssa.
26 §
Rajavartiolaitoksen koulutus- ja tutkimustoiminnan yleisjärjestelyt
Rajavartiolaitoksen päällikkö vahvistaa rajavartiolaitoksen esikunnan esityksestä rajavartiolaitoksen koulutusta ja tutkimustoimintaa koskevat tulostavoitteet ja toimintalinjat sekä raja- ja merivartiokoulun johtosäännön.
27 §
Opiskeluoikeudesta päättäminen ja palvelussitoumus
Rajavartiolaitoksen virkamies voidaan määrätä osallistumaan raja- ja merivartiokoulussa järjestettävään opetukseen, jollei muuta säädetä. Rajavartiolaitoksen virkamiehen opiskelu raja- ja merivartiokoulussa toteutetaan virkatehtävänä. Osallistumisoikeudesta päättää raja- ja merivartiokoulu.
Pääsykokeen perusteella valittavaan opiskeluun osallistumisen edellytyksenä on, että oppilas antaa ennen opiskelun alkamista kirjallisen sitoumuksen siitä, että hän palvelee rajavartiolaitoksessa opiskelun päättymispäivästä lukien enintään kahden vuoden vähimmäisajan (palvelussitoumus). Rajavartiolaitoksen ilma-aluksen lentävään henkilöstöön kuuluvalta henkilöltä vaadittava palvelussitoumus voi olla enintään 14 vuoden pituinen. Maanpuolustuskorkeakoulusta annetussa asetuksessa tarkoitettuun upseerin koulutusohjelmaan liittyvästä palvelussitoumuksesta säädetään puolustusvoimista annetun lain (402/1974) 10 b §:ssä.
Jos rajavartiolaitoksen virkamies palvelussitoumusaikanaan irtisanoutuu tai hänet irtisanotaan taikka hän keskeyttää tai hänen opiskelunsa keskeytetään hänestä itsestään johtuvan muun syyn kuin sairauden tai lentotaipumuksen puuttumisen vuoksi, hänen on korvattava se määrä, joka määräytyy tutkinnon lajin tai koulutuksen sisällön mukaan ja on enintään puolet hänen opiskelustaan valtiolle aiheutuneista koulutuskustannuksista siten kuin sisäasiainministeriön asetuksella tarkemmin säädetään.
Tässä pykälässä tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.
L puolustusvoimista 402/1974 on kumottu L:lla puolustusvoimista 551/2007. Ks. SMa rajavartiolaitoksen virkamiesten koulutuskustannusten korvaamisesta 721/2007.
28 §
Opinto-oikeuden menettäminen
Raja- ja merivartiokoulun johtaja voi peruuttaa oppilaalta ja rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalta opiskelijalta oikeuden osallistua opetukseen, jos tämä:
1) ei täytä sen opintojakson valintaedellytyksiä, jota hän suorittaa;
2) menettelee tavalla, joka on omiaan vaarantamaan luottamusta rajavartiolaitoksen tehtävien asianmukaiseen hoitamiseen, eikä varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena;
3) kieltäytyy päihdetestauksesta, johon hän on velvollinen osallistumaan, tai antaa päihteiden väärinkäyttöä osoittavan näytteen;
4) laiminlyö olennaisella tavalla opetukseen osallistumisen, eikä varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena;
5) rikkoo olennaisella tavalla sitä, mitä raja- ja merivartiokoulun johtosäännössä on määrätty, eikä varoitusta ole pidettävä riittävänä seuraamuksena;
6) ei suorita opintojaan opetussuunnitelmassa määrätyn ajan kuluessa.
Raja- ja merivartiokoulun johtaja voi, jollei muuta säädetä, antaa oppilaalle ja rajavartiolaitoksen palveluksessa olevalle opiskelijalle kirjallisen varoituksen, jos opinto-oikeuden menettämistä on henkilön menettelyyn johtaneet ja siitä ilmenevät seikat kokonaisuudessaan huomioon ottaen pidettävä kohtuuttomana. Oppilaalle ja opiskelijalle voidaan antaa kirjallisen varoituksen sijaan suullinen huomautus, jos sitä on pidettävä riittävänä seuraamuksena. Menettelystä, josta henkilölle määrätään seuraamus sotilaskurinpitoa koskevien säännösten mukaan tai valtion virkamieslain 24 §:n nojalla, ei anneta tässä momentissa säädettyä varoitusta tai huomautusta.
Rajavartijan peruskurssin suorittamisen ajaksi rajavartiolaitoksen virkaan nimitetyn oppilaan virkasuhde päättyy samalla, kun päätös peruskurssia koskevan opiskeluoikeuden menettämisestä on tehty, jollei raja- ja merivartiokoulun johtaja toisin päätä.
29 §
Muutoksenhaku
Opiskeluoikeuden menettämistä ja kirjallisen varoituksen antamista koskevaan raja- ja merivartiokoulun johtajan päätökseen tyytymätön voi vaatia siihen oikaisua rajavartiolaitoksen esikunnalta 14 päivän kuluessa päätöksen tiedoksisaannista. Rajavartiolaitoksen esikunnan tällaisessa asiassa antamaan päätökseen haetaan muutosta Helsingin hallinto-oikeudelta valittamalla siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
Opintosuoritusten arviointia ja aikaisempien taikka muualla suoritettujen opintojen hyväksi lukemista koskevaan raja- ja merivartiokoulun johtajan päätökseen tyytymätön voi vaatia siihen oikaisua rajavartiolaitoksen esikunnalta 14 päivän kuluessa siitä, kun hänellä on ollut mahdollisuus saada arvioinnin tulokset ja opintosuoritustaan koskevien arviointiperusteiden soveltaminen tietoonsa. Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla.
30 §
Asevelvollisuus ja vapaaehtoinen asepalvelus rajavartiolaitoksessa
Asevelvollisia ja naisten vapaaehtoisesta asepalveluksesta annetussa laissa (194/1995) tarkoitettuun asepalvelukseen otettuja voidaan määrätä koulutettavaksi rajavartiolaitoksessa. Palveluun rajavartiolaitoksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä palvelusta puolustusvoimissa säädetään. Asevelvollisia sekä vapaaehtoiseen asepalvelukseen otettuja naisia voidaan tarvittaessa käyttää rajavartiolaitoksen toiminnan tukena.
4 luku
Erinäiset säännökset
31 §
Sotilasrikossäännösten soveltaminen
Rajavartiolaitoksen sotilasviroissa palvelevat ovat rikoslain (39/1889) 45 luvun sotilaita koskevien säännösten alaisia. Sotilasvirassa olevan rajavartiomiehen oikeudesta voimakeinojen käyttämiseen säädetään kuitenkin rajavartiolain 35 §:ssä, ja sotilaan ja sotilasesimiehen oikeudesta voimakeinojen käyttämiseen puolustusvoimista annetun lain (551/2007) 23 §:ssä. (11.5.2007/555)
Sota-aikana ovat rikoslain 45 luvun säännösten alaisia rajavartiolaitoksessa myös mainitun luvun 28 §:n 2 momentissa tarkoitettuja tehtäviä vastaavissa tehtävissä palvelevat henkilöt. Rajavartiomiehen oikeudesta voimakeinojen käyttämiseen säädetään kuitenkin rajavartiolain 35 §:ssä.
Tarkempia säännöksiä menettelystä sotilasrikosten esitutkinnassa sekä sotilaskurinpitolain (331/1983) 12 §:ssä tarkoitetuista rajavartiolaitoksen kurinpitoesimiehistä, 31 §:ssä tarkoitetun lausunnon antamisesta ja 46 §:ssä tarkoitetusta täytäntöönpanosta rajavartiolaitoksessa käsiteltävässä sotilaskurinpitoasiassa annetaan valtioneuvoston asetuksella.
32 §
Sotilasvirassa palvelevan tai sotilasvirkaan pyrkivän potilasasiakirjoihin sisältyvien terveydellisiä rajoituksia koskevien tietojen ilmoittaminen
Jos lääkäri toteaa palveluskelpoisuustarkastuksessa, palvelukseen ottamista koskevassa terveystarkastuksessa tai muussa terveystarkastuksessa, että rajavartiolaitoksen sotilasvirassa palvelevalla tai siihen otettavalla henkilöllä on sellaisia terveydellisiä rajoituksia, jotka vaikuttavat asianomaisen palveluskelpoisuusluokkaan, palvelusturvallisuuteen tai suoriutumiseen virkatehtävissä, lääkärin on, sen estämättä, mitä potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa (785/1992) ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994) säädetään potilasasiakirjoihin sisältyvien tietojen salassapidosta, annettava viivytyksettä lausunto tarkastuksesta tehtävistä johtopäätöksistä sen hallintoyksikön päällikölle, jossa palvelevaa tai jonka palvelukseen otettavaa virkamiestä lausunto koskee. Hallintoyksikön päällikköä koskeva lausunto annetaan rajavartiolaitoksen päällikölle. Rajavartiolaitoksen päällikköä koskeva lausunto annetaan sisäasiainministerille.
Lääkärin on ilmoitettava lausunnon antamisesta sille, jonka terveydentilaa lausunto koskee.
Terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyssä, säilyttämisessä ja salassapidossa on muutoin noudatettava, mitä yksityisyyden suojasta työelämässä annetussa laissa (759/2004) säädetään.
33 §
Palvelussuhteen ehdot kansainvälisissä tehtävissä
Rajavalvonta-asiantuntijan tehtävään sekä vastaavaan kansainväliseen asiantuntijatehtävään määrätylle, rajavartiolaitokseen palvelussuhteessa olevalle virkamiehelle paikallisten erikoisolosuhteiden perusteella suoritettavista korvauksista sekä muista taloudellisista etuuksista on soveltuvin osin voimassa, mitä ulkomaanedustuksen korvauksista annetussa laissa (596/2006) säädetään. (17.12.2010/1151)
Rajavartiolaitokseen palvelussuhteessa olevan virkamiehen rinnastettavuudesta ulkomaanedustuksen virkamiehiin ja 1 momentissa mainitussa laissa tarkoitetuista korvauksista sekä sotilaseläkkeen määräytymisestä kansainvälisen asiantuntijatehtävän aikana säädetään tarkemmin sisäasiainministeriön asetuksella.
34 §
Tunnuskuva
Rajavartiolaitoksen tunnuskuvasta säädetään tasavallan presidentin asetuksella.
Rajavartiolaitoksen päällikkö antaa luvan tunnuskuvan käyttöön. Tunnuskuvan käyttö ilman lupaa on kielletty.
35 §
Oikeus jatkaa palvelua eroamisiän jälkeen (4.6.2010/477)
Rajavartiolaitoksen päällikkö voi painavasta syystä ja virkamiehen suostumuksella päättää, että muu kuin tasavallan presidentin nimittämä virkamies voi jatkaa samassa virassa eroamisiän jälkeen määräajan, kuitenkin enintään siihen saakka kun virkamies täyttää 68 vuotta, ja sotilasvirassa oleva virkamies enintään siihen saakka, kun hän täyttää 55 vuotta. (4.6.2010/477)
Päätös virkamiehen oikeuttamisesta jatkamaan virassa tai määräaikaisessa virkasuhteessa on tehtävä ennen kuin virkamies on saavuttanut eroamisiän. Virkasuhde päättyy ilman irtisanomista, kun 1 momentissa tarkoitettu määräaika on kulunut loppuun.
35 a § (4.6.2010/477)
Eroamisikä
Eroamisikä rajavartiolaitoksen sotilasvirassa on:
1) rajavartiolaitoksen päälliköllä 63 vuotta;
2) rajavartiolaitoksen apulaispäälliköllä, kenraalilla, amiraalilla, everstillä ja kommodorilla 60 vuotta;
3) muulla kuin 1 tai 2 kohdassa mainitulla upseerilla sekä erikoisupseerilla ja opistoupseerilla 55 vuotta;
4) rajavartijalla ja merivartijalla 55 vuotta.
Lentäjän koulutusta edellyttävässä tehtävässä palvelevalla erikoisupseerilla, nuoremmalla upseerilla, esiupseerilla ja opistoupseerilla eroamisikä on 1 momentissa säädetystä poiketen 50 vuotta.
Muun kuin sotilasvirassa palvelevan virkamiehen eroamisiästä säädetään valtion virkamieslaissa.
Sen estämättä, mitä edellä tässä pykälässä säädetään:
1) kapteenin ja kapteeniluutnantin virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä tässä virassa eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta;
2) merivartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:
a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta;
b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 4 kuukautta;
c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta 8 kuukautta;
d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta;
e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta 4 kuukautta;
3) rajavartijan virassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:
a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 50 vuotta;
b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 51 vuotta;
c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 52 vuotta;
d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 53 vuotta;
e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 54 vuotta;
4) muussa kuin sotilasvirassa 31 päivänä joulukuuta 1992 tai ennen sitä palvelleen virkamiehen, jolla oli vuoden 1994 loppuun mennessä eläkeajaksi luettavaa palvelusaikaa:
a) vähintään 16 vuotta, eroamisikä on 60 vuotta;
b) vähintään 13 vuotta, eroamisikä on 61 vuotta;
c) vähintään 10 vuotta, eroamisikä on 62 vuotta;
d) vähintään 7 vuotta, eroamisikä on 63 vuotta;
e) vähintään 3 vuotta, eroamisikä on 64 vuotta.
Edellä 2 momentissa tarkoitettuja lentäjän koulutusta vaativia tehtäviä ovat lentotoiminnan johtaja, lennonopettaja, tarkastuslentäjä, lentueen päällikkö, lentueupseeri, lentokoneryhmän johtaja, helikopteriryhmän johtaja, lentoupseeri, ohjaajaupseeri, ilma-aluksen päällikkö, ilma-aluksen perämies ja ilma-aluksen ohjaaja.
36 §
Tarkemmat säännökset
Tasavallan presidentin asetuksella annetaan tarkemmat säännökset:
1) sotilas- ja palvelusarvoista sekä sotilasarvoon ylentämisen ja palvelusarvon antamisen perusteista;
2) rajavartiolaitoksen ansiorististä ja ansiomitalista.
Valtioneuvoston asetuksella annetaan muita kuin sotilaskäskyasioita koskevat tarkemmat säännökset:
1) tarvittaessa rajavartiolaitoksen tehokkaan toiminnan yksittäistapauksissa edellyttämistä tilapäisistä muutoksista rajavartiolaitoksen sotilaallisiin käskyvaltasuhteisiin;
2) oikeudesta järjestää rajavartiolaitoksen virkamiehille maksutonta sairaanhoitoa;
3) tarvittaessa tarkemmin raja- ja merivartiokoulussa sekä vartiolentolaivueessa annettavan koulutuksen ja opetuksen järjestelyistä, valintamenettelystä, oppiaineista, tutkintovaatimuksista ja opintojen keskeyttämisestä sekä arvostelumenettelystä;
4) tarvittaessa tässä laissa säädetyn lupa- tai ilmoitusasian käsittelemisestä sekä luvan hakemisessa ja ilmoituksen tekemisessä noudatettavasta menettelystä;
5) rajavartiolaitoksessa vaadittavasta kielitaidosta julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetussa laissa (424/2003) edellytetyllä tavalla.
Sisäasiainministeriön asetuksella annetaan tarkemmat säännökset rajavartiolaitoksen virkapukuna käytettävän sotilaspuvun ja tarvittaessa muidenkin rajavartiolaitoksen asusteiden kokoonpanosta, kuosista ja väristä sekä niistä asukokonaisuuksista ja asusteista, joiden hankkimisessa noudatetaan valtion virkapukuavustuksista annettuja säännöksiä.
Rajavartiolaitoksen päällikkö voi antaa tässä laissa olevia ja sen nojalla annettuja säännöksiä tarkentavia määräyksiä virkapukuna käytettävän sotilaspuvun ja muun rajavartiolaitoksen asusteen hankintamenettelystä ja käytöstä sekä puvussa ja asusteessa käytettävistä erikoismerkeistä ja -tunnuksista.
5 luku
Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset
37 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2005.
38 §
Sivutoimia koskeva siirtymäsäännös
Rajavartiomiehen, joka tämän lain voimaan tullessa harjoittaa 19 §:ssä tarkoitettua sivutointa, tulee tehdä tarvittavat ilmoitukset tai hakea tarvittavat luvat taikka hänen tulee lopettaa tämän lain vastaisesti harjoitettu sivutoimi vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.
HE 6/2005, HaVM 12/2005, EV 92/2005Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
2.3.2007/221:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2007.
HE 204/2006, HaVM 33/2006, EV 273/2006
11.5.2007/555:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 264/2006, PuVM 2/2006, EV 298/2006
4.6.2010/477:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2010.
HE 219/2008, HaVM 2/2010, EV 27/2010
17.12.2010/1151:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.
HE 186/2010, HaVM 19/2010, EV 192/2010
22.7.2011/877:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
HE 224/2010, HaVM 42/2010, EV 371/2010