Seurattu SDK 994/2018 saakka.

21.4.2005/251

Valtioneuvoston asetus vaarallisten aineiden kuljetuksesta ja tilapäisestä säilytyksestä satama-alueella

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty liikenne- ja viestintäministeriön esittelystä, säädetään vaarallisten aineiden kuljetuksesta 2 päivänä elokuuta 1994 annetun lain (719/1994) nojalla:

1 §
Soveltamisala

Tätä asetusta sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annetussa laissa (719/1994) tarkoitettujen vaarallisten aineiden kuljetukseen sisäiset siirrot mukaan lukien ja tilapäiseen säilytykseen satama-alueella.

Satama-alueelle tulevaan tai satama-alueelta lähtevään vaarallisten aineiden kuljetukseen sovelletaan kyseeseen tulevaa kansainvälistä sopimusta taikka kansallisia vaarallisten aineiden tie- tai rautatiekuljetussäännöksiä.

Tämä asetus ei koske kiinteiden varastosäiliöiden alueita eikä jakeluvarastoja.

2 § (26.11.2015/1374)
Määritelmät

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) VAK-lailla vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia;

2) IMDG-säännöstöllä ihmishengen turvallisuudesta merellä vuonna 1974 tehdyn kansainvälisen yleissopimuksen (SOLAS) (SopS 11/1981) liitteen VII luvun A osan 1 säännössä määritellyn säännöstön, joka sisältää määräyksiä vaarallisten aineiden kuljetuksesta kappaletavarana aluksessa, muutossarjaa 37-14;

3) pakkauksella vaarallisten aineiden kuljetukseen hyväksyttyä pakkausta, IBC-pakkausta ja suurpäällystä;

4) säiliöllä säiliöajoneuvoja, säiliövaunuja, irrotettavia säiliöitä, monisäiliöajoneuvoja, MEG-kontteja, UN-säiliöitä ja säiliökontteja;

5) satamanpitäjällä VAK-lain 3 §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettua satamanpitäjää;

6) tilapäisellä säilytyksellä sen lisäksi, mitä VAK-laissa säädetään, kuljetusolosuhteista johtuvaa matkan väliaikaista keskeytystä sekä kuljetusmuodon tai kuljetusvälineen vaihtumisesta johtuvaa tilapäistä säilytystä sillä edellytyksellä, että valvontaviranomaisen pyytäessä esitetään asiakirjat, joista selviää lähetys- ja vastaanottopaikka, ja edellyttäen, että kollia ja säiliötä ei avata tilapäisen säilytyksen aikana lukuun ottamatta valvontaviranomaisen mahdollisesti suorittamaa tarkastusta;

7) lastinkuljetusyksiköllä ajoneuvoa, rautatievaunua, konttia, säiliöajoneuvoa, säiliövaunua, kuljetussäiliötä, lauttavaunua ja suurlavaa;

8) toiminnanharjoittajalla satama-alueella vaarallisten aineiden kappaletavaroiden ahtausta, kuormausta, purkamista tai sisäisiä siirtoja harjoittavaa yritystä; määritelmällä ei tarkoiteta kuljetusyrityksiä, jotka tuovat tai vievät vaarallisia aineita satama-alueelle tai satama-alueelta;

9) pelastusviranomaisella pelastuslaissa (379/2011) tarkoitettua alueen pelastustoimen pelastusviranomaista;

10) maissa työskentelevällä henkilöllä sitä, joka työskentelee maissa ja jonka työtehtäviin kuuluu vaarallisten aineiden kuljetuksiin kappaletavarana aluksessa liittyviä tehtäviä; näitä tehtäviä ovat vaarallisten aineiden luokittelu, vaarallisen aineen virallisen nimen määrittely, vaarallisten aineiden pakkaaminen, varoituslipukkeiden merkitseminen tai kiinnittäminen vaarallisia aineita sisältäviin pakkauksiin, lastinkuljetusyksiköiden lastaaminen tai purkaminen, vaarallisten aineiden kuljetus-asiakirjojen valmistelu, vaarallisten aineiden kuljetukseen tarjoaminen tai hyväksyminen, vaarallisten aineiden käsittely, vaarallisten aineiden lastaus- ja ahtaussuunnitelmien valmistelu, vaarallisten aineiden lastaus tai purkaminen aluksesta tai alukseen, vaarallisten aineiden kuljettaminen, muunlainen vaarallisten aineiden kuljetukseen osallistuminen ja sovellettavien säädösten ja määräysten valvonta.

3 § (26.11.2015/1374)

3 § on kumottu A:lla 26.11.2015/1374.

4 §
Kuljetus ja tilapäinen säilytys

Sataman sisäisten siirtojen ja tilapäisen säilytyksen aikana pakkauksiin, säiliöihin, tie- ja rautatiekuljetuksissa käytettäviin kuljetusyksiköihin ja niiden merkintöihin, asiakirjoihin ja kuormaukseen sovelletaan IMDG-säännöstöä tai Itämeren roro-liikenteessä sovellettavia erityismääräyksiä. Asiakirjoja ei kuitenkaan edellytetä sisäisissä siirroissa.

Jos kuljetuksen, mukaan lukien sisäiset siirrot, tai tilapäisen säilytyksen aikana havaitaan laiminlyönti tai muu puute, joka voi vaarantaa toiminnan turvallisuuden, kuljetus on pysäytettävä mahdollisimman nopeasti ottaen huomioon yleisen turvallisuuden vaatimukset. Toimintaa saa jatkaa vasta, kun se täyttää säädetyt vaatimukset.

5 §
Selvitys kuljetettavasta vaarallisesta aineesta

Laivaajan tai lastinantajan on ennen vaarallisen aineen satama-alueelle toimittamista annettava tiedot vaarallisesta aineesta hyvissä ajoin ja mahdollisuuksien mukaan vähintään 24 tuntia ennen satamaan tuloa satamanpitäjälle ja toiminnanharjoittajalle.

Aluksen päällikön tai varustamon edustajan on ennen laivan purkamisen aloittamista annettava tiedot vaarallisesta aineesta satamanpitäjälle ja toiminnanharjoittajalle.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettuja tietoja ovat vaarallisen aineen virallinen nimi (proper shipping name), vaarallisuusluokka, YK-numero ja tarvittaessa leimahduspiste, pakkausryhmä, määrä, kolliluku ja pakkauksen laatu. Toiminnanharjoittajalle annetaan lisäksi tieto lastiluettelosta tai ahtauspiirroksesta.

6 §
Satamassa käytettävissä olevat tiedot

Satamanpitäjän ja toiminnanharjoittajan käytössä tulee olla ne vaarallisten aineiden kuljetusta koskevat säännökset ja määräykset, joita satamassa sovelletaan, ohjeet onnettomuuden varalta ja ensiavun antamista varten sekä 11 §:ssä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma.

Onnettomuustapauksissa satamanpitäjän ja toiminnanharjoittajan on tarvittaessa annettava vaarallista ainetta koskevat tiedot pelastusviranomaiselle.

7 §
Henkilöstön koulutus

Satamanpitäjällä ja toiminnanharjoittajalla on oltava ainakin yksi vastuuhenkilö, joka tuntee vaarallisten aineiden kuljetussäännökset ja vaarallisten aineiden kuljetukseen liittyvän toiminnan.

Satamanpitäjän ja toiminnanharjoittajan on varmistettava, että niiden palveluksessa olevilla henkilöillä, joiden työtehtävät liittyvät vaarallisten aineiden kuljetukseen, on kuljetuksen vaatimukset kattava henkilöstön vastuuseen ja tehtäviin soveltuva koulutus. Koulutuksen tulee muodostua:

1) yleisestä tiedostavasta koulutuksesta, jossa opetetaan yleiset tiedot niistä vaarallisten aineiden kuljetusta koskevista säännöksistä, joita kyseisessä satamassa sovelletaan;

2) tehtäväkohtaisesta koulutuksesta, jossa henkilöstön tulee saada yksityiskohtaista henkilöstön tehtäviin ja vastuuseen suhteutettua koulutusta kyseessä olevaa vaarallisten aineiden kuljetusmuotoa koskevista säännöksistä;

3) turvallisuuskoulutuksesta, jossa henkilöstön tulee saada koulutusta vaarallisten aineiden vaaroista suhteutettuna mahdolliseen kuljetus-, kuormaus- ja purkamisonnettomuuden aiheuttamaan tapaturmavaaraan ja altistukseen; koulutuksella tulee pyrkiä siihen, että henkilöstö tuntee aineen turvallisen kuljetuksen ja siihen liittyvän käsittelyn sekä hätätilanteen toimintatavat;

4) radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvästä koulutuksesta, jossa näiden aineiden kuljetukseen osallistuvan henkilöstön tulee saada soveltuvaa koulutusta radioaktiivisten aineiden kuljetukseen liittyvistä säteilyriskeistä ja huomioon otettavista varotoimenpiteistä säteilyltä suojautumista ja muiden henkilöiden suojaamista varten;

5) turvatoimia koskevasta koulutuksesta, jossa henkilöstön tulee saada koulutusta kuljetukseen liittyvistä turvavaaroista ja sataman turvasuunnitelmasta;

6) täydennyskoulutuksesta, jota annetaan määräajoin vaarallisten aineiden kuljetussäännöksissä ja -määräyksissä tapahtuneista muutoksista.

3–5 momentit on kumottu A:lla 4.4.2013/249.

8 §
Turvallisuusselvitys

Satama-alueelle, jonka kautta kappaletavarana kuljetettavien vaarallisten aineiden määrä on vuodessa yli 10 000 tonnia, on tehtävä turvallisuusselvitys. Liikenteen turvallisuusvirasto voi edellyttää myös muilta satama-alueilta turvallisuusselvityksen tekemistä, jos siihen turvallisuuden varmistamiseksi ilmenee tarvetta. (24.2.2011/173)

Turvallisuusselvityksessä tulee osoittaa, että vaarallisten aineiden kuljetustoiminnasta ja tilapäisestä säilytyksestä aiheutuvat vaarat on tunnistettu ja että on ryhdytty tarpeellisiin toimenpiteisiin onnettomuuksien estämiseksi ja mahdollisten onnettomuuksien ihmisille ja ympäristölle aiheuttamien seurauksien rajoittamiseksi. Lisäksi turvallisuusselvityksessä on käytävä ilmi, miten vaarallisten aineiden kuljetusyksikköjen valvonta on järjestetty satama-alueella. Selvityksessä on otettava huomioon myös satama-alueella ja sen ulkopuolella esiintyvät muut vaarat ja mahdolliset haavoittuvat kohteet, kuten koulut, sairaalat ja pohjavesialueet. Selvityksestä tulee käydä ilmi myös turvallisuusjohtamisjärjestelmän toimintaperiaatteet. Selvitykseen tulee liittää erillinen satama-alueen sisäinen pelastussuunnitelma.

Turvallisuusjohtamisjärjestelmässä on kuvattava satamanpitäjän ja toiminnanharjoittajien organisaatio, johto ja henkilöstö, joka osallistuu onnettomuusvaarojen hallintaan, henkilöstön tehtävät ja vastuualueet sekä satamassa tapahtuva toiminnanohjaus. Lisäksi on varmistettava riittävä tiedonsiirto eri organisaatioiden välillä ja niiden sisällä. Järjestelmän tulee myös sisältää kuvaus sisäisen pelastussuunnitelman mukaisesta toimintasuunnitelmasta ja harjoittelusta hätätilanteiden varalta.

9 §
Turvallisuusselvityksen hyväksyminen

Toiminnanharjoittajan on laadittava turvallisuusselvitys omalta osaltaan ja toimitettava se satamanpitäjälle. Satamanpitäjä voi edellyttää, että toiminnanharjoittajat laativat turvallisuusselvitykset tietyssä muodossa. Satamanpitäjän tulee koota toiminnanharjoittajien turvallisuusselvitysten perusteella turvallisuusselvitys koko satama-alueelle ja huolehtia siitä, että kuvatut toiminnot muodostavat toimivan kokonaisuuden koko satama-alueella. Satamanpitäjä voi tehdä yhtenäisen turvallisuusselvityksen koko satamalle, silloin kun satama muodostuu useammasta satama-alueesta.

Koko sataman tai satama-alueen turvallisuusselvitys liitteineen tulee toimittaa Liikenteen turvallisuusvirastolle hyväksyttäväksi. Ennen turvallisuusselvityksen hyväksymistä Liikenteen turvallisuusviraston tulee varata pelastusviranomaiselle, alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, aluehallintovirastolle sekä tarvittaessa muille viranomaisille mahdollisuus esittää mielipiteensä turvallisuusselvityksestä. (24.2.2011/173)

Liikenteen turvallisuusviraston on ilmoitettava satamanpitäjälle turvallisuusselvitystä koskevat johtopäätöksensä kohtuullisessa määräajassa. Satamanpitäjä ilmoittaa hyväksytystä turvallisuusselvityksestä toiminnanharjoittajalle. Hyväksytty koko satamaa tai satama-aluetta koskeva turvallisuusselvitys tulee olla pelastusviranomaisen, alueellisen elinkeino- liikenne- ja ympäristökeskuksen sekä aluehallintoviraston ja muiden viranomaisten saatavilla. (24.2.2011/173)

10 § (24.2.2011/173)
Turvallisuusselvityksen uusimisvelvoite

Satamanpitäjän tulee tarkastaa turvallisuusselvitys ja saattaa se ajan tasalle seuraavissa tapauksissa:

1) jos satama-alueen toiminnassa on tapahtunut suuronnettomuuksien vaaraa lisäävä muutos;

2) jos onnettomuus- tai vaaratilanteiden selvittelyssä on ilmennyt huomioon otettavia seikkoja; tai

3) Liikenteen turvallisuusviraston pyynnöstä, jos siihen turvallisuuden varmistamiseksi ilmenee tarvetta.

Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava satamanpitäjälle, jos sen toiminnassa on tapahtunut 1 momentin 1 tai 2 kohdassa tarkoitettu muutos.

Turvallisuusselvitys tulee kuitenkin tarkastaa ja saattaa ajan tasalle vähintään joka viides vuosi 9 §:n mukaisesti. Tarkistuksessa tulee ottaa huomioon satama-alueen ja pelastustoimen järjestelyissä tapahtuneet muutokset sekä tekninen kehitys onnettomuuksien torjunnassa.

11 §
Sisäinen pelastussuunnitelma

Sisäisessä pelastussuunnitelmassa määritellään toimenpiteet, joilla ennalta mahdollisiksi arvioitavissa onnettomuustapauksissa:

1) torjutaan onnettomuus ja rajataan onnettomuuden seuraukset mahdollisimman vähäiseksi ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle;

2) toteutetaan tarvittavat toimenpiteet ihmisten, ympäristön ja omaisuuden suojaamiseksi onnettomuuksien seurauksilta; sekä

3) varaudutaan onnettomuuden jälkien korjaamiseen ja ympäristön puhdistamiseen.

Sisäistä pelastussuunnitelmaa laadittaessa tulee ottaa huomioon alueen pelastustoimen järjestelyt.

Sisäinen pelastussuunnitelma ja siihen tehdyt päivitykset tulee toimittaa pelastusviranomaiselle.

Tässä pykälässä tarkoitettu sisäinen pelastussuunnitelma voi olla osa satama-alueen laajempaa sisäistä pelastussuunnitelmaa.

12 § (24.2.2011/173)
Tarkastukset

Liikenteen turvallisuusviraston on tarkastettava järjestelmällisesti, että 8 §:n 1 momentissa tarkoitettu sataman toiminta vastaa turvallisuusselvityksessä kuvattua toimintaa. Ensimmäinen tarkastus on tehtävä viimeistään kahden vuoden kuluttua turvallisuusselvityksen hyväksymisestä ja sen jälkeen joka viides vuosi. Tarkastuksiin on kutsuttava ainakin pelastusviranomainen, alueellinen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus sekä aluehallintovirasto.

13 §
Vaarallista ainetta sisältävien lastinkuljetusyksikköjen sijoittelu satamassa

Vaarallisia aineita sisältäviä lastinkuljetusyksikköjä varten on osoitettava satama-alueella paikat ja alueet niin, että järjestelystä ei aiheudu haittaa ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle.

Paikat ja alueet on merkittävä selvästi tai muutoin varmistettava keskenään yhteensopimattomien lastinkuljetusyksiköiden erottelu ja pelastuspalvelun esteetön pääsy lastinkuljetusyksiköiden luokse. Sijoittelussa on otettava huomioon satama-alueen muu liikenne ja pyrittävä siihen, että yksiköiden siirtely on mahdollisimman vähäistä. Vaarallisia aineita sisältäviä lastinkuljetusyksikköjä ei saa tilapäisen säilytyksen aikana pinota päällekkäin ilman pakottavaa tarvetta.

Jos vaarallisia aineita sisältäviä lastinkuljetusyksiköitä säilytetään tilapäisesti satama-alueella, Liikenteen turvallisuusvirasto voi satamanpitäjän tai toiminnanharjoittajan esittämän turvallisuusselvityksen sisältämän vaarojen arvioinnin tai muun arvioinnin perusteella määrätä, miten satama-alue on varustettava lastivahinkojen varalta. Jos siihen ilmenee turvallisuuden vuoksi erityistä tarvetta, Liikenteen turvallisuusvirasto voi määritellä kerralla tilapäisesti säilytettävien vaarallisten aineiden enimmäismäärän satama-alueella. (24.2.2011/173)

Vaarallisia aineita sisältävien kuljetusyksikköjen läheisyydessä tupakointi ja avotulenteko on kielletty.

14 §
Vaarallisten lastien erottelu

Vaarallisia aineita sisältävät lastinkuljetus-yksiköt tulee satama-alueella tilapäisen säilytyksen aikana sijoittaa siten, että keskenään yhteensopimattomat aineet erotetaan riittävällä etäisyydellä toisistaan. Satama-alueella on noudatettava liitteessä esitettyjä erotteluetäisyyksiä.

Vähäisiä määriä vaarallista ainetta sisältävien lastinkuljetusyksiköiden erottelussa ja sijoittelussa ei kuitenkaan tarvitse soveltaa liitteen säännöksiä. Satamanpitäjä voi antaa ohjeita näiden yksiköiden sijoittelusta.

Luokan 1, lukuun ottamatta vaarallisuusluokkaa 1.4 S, luokan 6.2 ja luokan 7 aineet lukuun ottamatta UN 2908–2911 aineita on viipymättä toimitettava pois satama-alueelta. Näitä aineita voidaan kuitenkin tilapäisesti säilyttää satama-alueella, jos se on turvallista, siitä ei aiheudu vaaraa ja satamanpitäjä on antanut siihen suostumuksen.

15 §
Varautuminen onnettomuuksien torjuntaan

Satamanpitäjän ja toiminnanharjoittajan on ryhdyttävä kaikkiin tarvittaviin toimiin onnettomuuksien ehkäisemiseksi ja niistä ihmisille, ympäristölle ja omaisuudelle aiheutuvien seurausten rajoittamiseksi.

Onnettomuuksien varalta satamanpitäjällä ja toiminnanharjoittajalla on oltava tiedot satama-alueella olevien vaarallisia aineita sisältävien lastinkuljetusyksikköjen sijainnista ja niissä olevista vaarallisista aineista.

Onnettomuuksien ennalta ehkäisemistä koskevien toimenpiteiden tulee kattaa koko sataman toiminta. Niiden tulee olla suunnitelmallisia, järjestelmällisiä ja perustua toiminnasta aiheutuvien vaarojen tunnistamiseen sekä vaarojen rajoittamista koskevien päämäärien ja toimintatapojen määrittämiseen. Satamanpitäjän ja toiminnanharjoittajan tulee seurata ja arvioida toimenpiteiden toteutumista ja niiden vaikutusta sekä ryhtyä tarvittaessa korjaaviin toimenpiteisiin.

Satamanpitäjän ja toiminnanharjoittajan on järjestettävä satama-alueella 8 §:n 3 momentissa tarkoitettuja harjoituksia hätätilanteiden varalta.

Onnettomuuksien torjuntaan on satama-alueella oltava alkusammutuskalustoa ja vuotojen torjuntaa varten välineistöä.

16 §
Vahingoittuneet lastit

Vahingoittuneille vaarallisille lasteille ja vaarallisista lasteista saastuneille jätteille on varattava paikka, jossa lasteja voidaan säilyttää ja uudelleen pakata ja jossa saastuneet jätteet voidaan kerätä talteen niiden hävittämistä varten. Näitä järjestelyjä suunniteltaessa on otettava huomioon satama-alueen kautta kuljetettavien vaarallisten aineiden määrä ja laatu.

Suunnittelussa on otettava huomioon, että vaarallisten aineiden vuodot ja saastuneet vedet voidaan kerätä talteen.

Jos vaarallinen aine aiheuttaa huomattavaa vaaraa, joka voi vaarantaa toiminnan turvallisuuden, satamanpitäjällä on oikeus siirtää vaarallista ainetta sisältävä lastinkuljetusyksikkö turvallisempaan paikkaan tai pois satama-alueelta.

17 § (24.2.2011/173)
Valvontaviranomaiset

Liikenteen turvallisuusvirasto, poliisi, tullilaitos, rajavartiolaitos ja aluehallintovirasto valvovat vaarallisten aineiden kuljetuksia, sisäisiä siirtoja ja tilapäistä säilytystä.

18 §
Onnettomuuksista tehtävät ilmoitukset

Jos vaarallisen aineen kuljetuksessa, sisäisessä siirrossa tai tilapäisessä säilytyksessä sattuu onnettomuus, jonka seurauksena kuljetettavan aineen vuotamisesta tai muusta syystä aiheutuu henkilö-, ympäristö- tai omaisuusvahingon vaara, ajoneuvon tai siirtoon käytettävän laitteen kuljettajan taikka kuormauksesta tai purkamisesta, siirtämisestä tai tilapäisestä säilytyksestä vastuussa olevan on ilmoitettava tapahtuneesta välittömästi hätäkeskukselle ja ryhdyttävä tilanteen edellyttämiin suojatoimenpiteisiin.

19 § (24.2.2011/173)
Onnettomuusraportti

Jos satamassa sattuu vaarallisen aineen kuljetuksessa, siirrossa tai tilapäisessä säilytyksessä ihmiselle, ympäristölle tai omaisuudelle vaaraa aiheuttava onnettomuus, on kuljetuksen suorittajan ja sisäisissä siirroissa tai tilapäisessä säilytyksessä lastista vastuussa olevan viipymättä laadittava onnettomuusraportti. Onnettomuusraportissa tulee käydä ilmi ainakin seuraavat seikat:

1) kuvaus onnettomuudesta, olosuhteet sen tapahtuessa ja siitä mahdollisesti aiheutuneet vahingot;

2) onnettomuuspaikalla toteutetut torjuntatoimenpiteet;

3) toimenpiteet, joihin kuljetuksen suorittaja ja lastista vastuussa oleva ovat ryhtyneet tai ryhtyvät vastaavien onnettomuuksien estämiseksi.

Onnettomuusraportti on toimitettava Liikenteen turvallisuusvirastolle ja satamanpitäjälle sekä pyydettäessä muille valvontaviranomaisille, pelastusviranomaiselle sekä alueelliselle elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle. Jos kyseessä on radioaktiivisen aineen kuljetus, raportti on toimitettava myös Säteilyturvakeskukselle.

Liikenteen turvallisuusvirastolla, satamanpitäjällä ja Säteilyturvakeskuksella on oikeus pyytää 1 momentissa tarkoitettua laajempaa lisäselvitystä, jos se katsotaan onnettomuuden laji ja laajuus huomioon ottaen tarpeelliseksi.

Onnettomuustutkinnasta säädetään erikseen. Vakavasta työtapaturmasta ilmoittamisesta työsuojeluviranomaiselle säädetään erikseen.

20 § (24.2.2011/173)
Poikkeukset

Liikenteen turvallisuusvirasto voi hakemuksesta myöntää yksittäistapauksessa luvan poiketa tämän asetuksen säännöksistä, jos siihen on erityinen pakottava tarve taikka jos säännösten noudattaminen aiheuttaa kohtuuttomia kustannuksia tai huomattavaa haittaa. Poikkeuksen myöntäminen edellyttää lisäksi, että vaadittava turvallisuus voidaan saavuttaa muulla tavoin.

21 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2005.

22 §
Siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen 8 §:ssä tarkoitettu turvallisuusselvitys tulee toimittaa Merenkulkulaitokselle ensimmäisen kerran hyväksyttäväksi ennen 1 päivää tammikuuta 2007.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin asetuksen täytäntöön panemiseksi.

VAARALLISTEN LASTIEN EROTTELUTAULUKKO SATAMA-ALUEILLE

Useamman kuin yhden luokan vaarallisia lasteja sisältävälle lastinkuljetusyksikölle tulee soveltaa tiukinta erotteluvaatimusta.

Luokka 2.1 2.2 2.3 3 4.1 4.2 4.3 5.1 5.2 6.1 8 9
Palavat kaasut 2.1 0 0 0 s a s 0 s s 0 a 0
Myrkyttömät, palamattomat kaasut 2.2 0 0 0 a 0 a 0 0 a 0 0 0
Myrkylliset kaasut 2.3 0 0 0 s 0 s 0 0 s 0 0 0
Palavat nesteet 3 s a s 0 0 s a s s 0 0 0
Helposti syttyvät kiinteät aineet, itsereaktiiviset aineet ja epäherkistetyt kiinteät räjähdysaineet 4.1 a 0 0 0 0 a 0 a s 0 a 0
Helposti itsestään syttyvät aineet 4.2 s a s s a 0 a s s a a 0
Aineet, jotka veden kanssa kosketukseen joutuessaan kehittävät palavia kaasuja 4.3 0 0 0 a 0 a 0 s s 0 a 0
Sytyttävästi vaikuttavat (hapettavat) aineet 5.1 s 0 0 s a s s 0 s a s 0
Orgaaniset peroksidit 5.2 s a s s s s s s 0 a s 0
Myrkylliset aineet (nesteet ja kiinteät) 6.1 0 0 0 0 0 a 0 a a 0 0 0
Syövyttävät aineet (nesteet ja kiinteät) 8 a 0 0 0 a a a s s 0 0 0
Muut vaaralliset aineet ja esineet 9 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0

Huom. Luokkien 1 (lukuun ottamatta 1.4S), 6.2 ja 7 lasteja saa säilyttää satama-alueella ainoastaan välitöntä laivausta tai toimitusta varten. Näitä luokkia ei ole taulukossa. Kuitenkin, jos näitä lasteja joudutaan tilapäisesti säilyttämään ennalta arvaamattomista olosuhteista johtuen, niiden tulee olla säilytystä varten osoitetuilla alueilla. Satamanpitäjän tulee ottaa lisäksi huomioon IMDG-säännöstön mukaiset yksittäisten luokkien erotteluvaatimukset.

TAULUKON SELITTEET

Vaarallisten lastien erottelu:

Kollit/ IBC-pakkaukset, lauttavaunut tai suurlavat

0 = erottelua ei vaadita
a = pidettävä erillään (away from) - vähintään 3 m etäisyys
s = erotettava (separated from) - avoimilla alueilla vähintään 6 m etäisyys, katoksissa tai varastoissa vähintään 12 m etäisyys, jollei erotettu hyväksytyllä palomuurilla

Umpinaiset kontit, säiliökontit ja umpinaiset ajoneuvot

0 = erottelua ei vaadita
a = pidettävä erillään (away from) - erottelua ei vaadita
s = erotettava (separated from) - avoimilla alueilla pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 3 m etäisyys katoksissa tai varastoissa pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 6 m etäisyys, jollei erotettu hyväksytyllä palomuurilla

Avonaiset ajoneuvot, rautatietavaravaunut ja avoimet kontit

0 = erottelua ei vaadita
a = pidettävä erillään (away from) - vähintään 3 m etäisyys
s = erotettava (separated from) - avoimilla alueilla pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 6 m etäisyys katoksissa tai varastoissa pitkittäis- ja poikittaissuunnassa vähintään 12 m etäisyys, jollei erotettu hyväksytyllä palomuurilla

Tavarakonteille, säiliökonteille, ajoneuvoille, lauttavaunuille tai konttilavaperävaunuille tai rautatievaunuille 3 metrin etäisyys vastaa leveydeltään 20 jalkaista (20 foot) standardimitoitettua konttia tai yhtä vapaata raidetta tai perävaunukaistaa tai rautatievaunujen kyseessä ollessa pitkittäissuunnassa olevaa puskuritilaa.

Erottelutaulukossa ”0”:lla tarkoitetaan, että erotteluetäisyyttä ei vaadita, mutta IMDG-säännöstön ainekohtaiset erityissäännökset on huomioitava.

Tyypiltään umpinainen yksikkö tarkoittaa yksikköä, jossa vaaralliset tavarat on täysin suljettu tarpeeksi vahvoilla seinillä, kuten tavarakontissa, säiliössä tai ajoneuvossa. Yksiköt, joissa on kankaiset sivut tai päällysrakenne, eivät ole tyypiltään umpinaisia yksiköitä.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

24.2.2011/173:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

4.4.2013/249:

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä huhtikuuta 2013.

12.12.2013/884:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

26.11.2015/1374:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.