Seurattu SDK 791/2018 saakka.

30.12.2004/1287

Laki siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tarkoituksena on tukea Suomen osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan:

1) konfliktien ehkäisemiseksi ja rajoittamiseksi, niistä aiheutuneiden tuhojen korjaamiseksi ja yhteiskunnan häiriöttömän toiminnan palauttamiseksi;

2) suuronnettomuuden tai luonnonkatastrofin aiheuttamien tuhojen lieventämiseksi; ja

3) Euroopan unionin ja kansainvälisten järjestöjen kriisinhallintavalmiuksien kehittämiseksi.

2 §
Lain soveltamisala

Tässä laissa säädetään:

1) siviilihenkilöstön osallistumisesta kriisinhallintaan ulkomailla;

2) kriisinhallintaan osallistumisen edellyttämistä kotimaan valmiuksista sekä niiden ylläpitämisestä ja kehittämisestä; ja

3) kriisinhallintaan ulkomailla osallistuvan siviilihenkilöstön oikeuksista ja velvollisuuksista.

Tämä laki koskee lisäksi pelastuslain (468/2003) 49 §:ssä tarkoitettua humanitaarista apua. Se ei koske muuta humanitaarista apua, kehitysyhteistyötä tai varsinaisen kehitysyhteistyön määrärahamomentilta rahoitettua toimintaa eikä sotilaallisesta kriisinhallinnasta annetussa laissa (211/2006) tarkoitettua toimintaa. (31.3.2006/217)

PelastusL 468/2003 on kumottu L:lla 379/2011, ks. PelastusL 379/2011 38 §.

3 §
Toimialajako

Ulkoasiainministeriö käsittelee siviilihenkilöstön osallistumista kriisinhallintaan koskevat asiat.

Sisäasiainministeriö käsittelee kotimaan valmiuksia koskevat asiat, sekä asiat, jotka koskevat pelastustoimen alaan kuuluvan avun antamista pelastuslain 49 §:n nojalla.

4 §
Kotimaan valmiudet

Kotimaan valmiuksiin kuuluvat:

1) kriisinhallintaan ulkomaille lähetettävän siviilihenkilöstön rekrytointivalmiudet;

2) materiaaliset ja logistiset valmiudet;

3) siviilihenkilöstön kriisinhallintakoulutuksen järjestäminen;

4) edellä 1–3 kohdassa mainittujen asioiden valmistelun yhteensovittaminen eri hallinnon aloilla; ja

5) yhteistoiminta kansalaisjärjestöjen kanssa edellä 1–3 kohdassa mainittujen asioiden ylläpitämiseksi ja kehittämiseksi.

2 luku

Palvelussuhteessa olevan oikeudet ja velvollisuudet

5 §
Julkisoikeudellinen palvelussuhde

Kriisinhallintaan ulkomailla osallistuva henkilö on määräaikaisessa julkisoikeudellisessa palvelussuhteessa valtioon, jota työnantajana edustaa Pelastusopisto. Valtiotyönantajaa edustaa kuitenkin ulkoasiainministeriö, jos se on ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tarkoituksenmukaista tai sisäasiainministeriö, jos tehtävä on kotimaan valmiuksien kannalta merkittävä. (26.6.2008/471)

Palvelussuhteessa olevan henkilön oikeuksista ja velvollisuuksista on voimassa, mitä tässä laissa säädetään. Muutoin palvelussuhteessa olevan henkilön oikeudellisesta asemasta säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994).

Tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen ehdoista ei voida määrätä virkaehtosopimuksella, ellei tässä laissa toisin säädetä.

6 §
Palvelussuhteessa olevan henkilön asema

Palvelussuhteeseen otettu henkilö on palvelussuhteen ajan toiminnallisesti Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan alainen.

6 a § (20.3.2015/259)
Palvelussuhteessa olevien toimivaltuudet

Palvelussuhteessa oleviin sovelletaan:

1) poliisimiesten osalta, mitä poliisilaissa (872/2011) tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään;

2) rajavartiomiesten osalta, mitä rajavartiolaissa (578/2005) tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään;

3) Tullin palveluksesta 7 §:n nojalla virkavapaalla olevan henkilön osalta, mitä tullilaissa (1466/1994) tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään;

4) Rikosseuraamuslaitoksen palveluksesta 7 §:n nojalla virkavapaalla olevan henkilön osalta, mitä vankeuslaissa (767/2005) tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään.

Palvelussuhteessa olevien toimivaltuudet eivät kuitenkaan voi ylittää sitä, mitä kunkin operaation operaatioasiakirjoissa on toimivaltuuksista määrätty.

TulliL 1466/1994 on kumottu TulliL:lla 304/2016.

6 b § (20.3.2015/259)
Oikeus kantaa voimankäyttövälineitä ja oikeus käyttää voimakeinoja

Oikeus kantaa voimankäyttövälineitä operaation toimialueella ja oikeus käyttää palvelustehtävää suorittaessaan voimakeinoja, mukaan lukien voimankäyttövälineiden käyttö, on palvelussuhteessa olevalla, joka suorittaa operaatiossa poliisin, rajavalvonnan, Tullin tai rikosseuraamusalan tehtäviä ja joka on:

1) poliisimies, joka on suorittanut poliisilaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetun voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käytön koulutuksen;

2) rajavartiomies, joka on suorittanut rajavartiolaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetun voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käytön koulutuksen;

3) Tullin palveluksesta 7 §:n nojalla virkavapaalla oleva henkilö, joka on suorittanut tullilain tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetun voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käytön koulutuksen;

4) Rikosseuraamuslaitoksen palveluksesta 7 §:n nojalla virkavapaalla oleva henkilö, joka on suorittanut vankeuslaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä tarkoitetun voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käytön koulutuksen.

Valtiotyönantaja vahvistaa asiantuntijan palvelussuhteeseen nimittämisen yhteydessä tai palvelussuhteen aikana asiantuntijan 1 momentin mukaisen oikeuden kantaa voimankäyttövälineitä operaatioalueella ja oikeuden käyttää palvelustehtävää suorittaessaan voimakeinoja.

6 c § (20.3.2015/259)
Voimankäyttövälineet ja voimakeinojen käyttö

Edellä 6 b §:ssä tarkoitetulla henkilöllä on oikeus käyttää sellaisia palvelustehtävän kannalta tarpeellisia ja puolustettavia voimakeinoja, jotka ovat operaatioasiakirjojen ja operaatiolle vahvistettujen voimankäyttösääntöjen mukaisia. Voimakeinojen käytön liioittelusta säädetään rikoslain (39/1889) 4 luvun 6 §:n 3 momentissa ja 7 §:ssä.

Sallittuihin voimankäyttövälineisiin ja niiden kantamiseen, voimakeinojen käyttöön sekä vaadittavaan voimankäyttövälineiden ja voimakeinojen käytön koulutukseen sovelletaan sen lisäksi, mitä operaatioasiakirjoissa ja operaatiolle vahvistetuissa voimankäyttösäännöissä määrätään:

1) poliisimiesten osalta, mitä poliisilaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään;

2) rajavartiomiesten osalta mitä, rajavartiolaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään;

3) Tullin palveluksesta 7 §:n nojalla virkavapaalla olevan henkilön osalta, mitä tullilaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään;

4) Rikosseuraamuslaitoksen palveluksesta 7 §:n nojalla virkavapaalla olevan henkilön osalta, mitä vankeuslaissa tai sen nojalla annetuissa säännöksissä säädetään.

6 d § (20.3.2015/259)
Hätävarjelu

Palvelussuhteessa olevalla on oikeus hätävarjeluun siten kuin rikoslain 4 luvun 4 §:ssä säädetään. Arvioitaessa hätävarjelun puolustettavuutta on lisäksi otettava huomioon palvelussuhteeseen otetulle oman toimialansa koulutuksen ja kokemuksen perusteella asetettavat vaatimukset.

Hätävarjelun liioittelusta säädetään rikoslain 4 luvun 4 §:n 2 momentissa ja 7 §:ssä.

7 §
Virkavapaus ja työ- tai virkasuhteen jatkuminen

Valtion palveluksessa olevalle henkilölle on myönnettävä palkatonta virkavapautta tai vapautusta työstä tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen ajaksi.

Työ- tai virkasuhdetta, joka tässä laissa tarkoitettuun palvelussuhteeseen nimitettävällä tuolloin on, ei hänen työnantajansa saa tämän palvelussuhteen takia päättää eikä sen aikana irtisanoa.

Palvelussuhteen päätyttyä tai keskeydyttyä henkilöllä on oikeus palata työhön siten kuin maanpuolustusvelvollisuutta täyttävän työ- ja virkasuhteen jatkumisesta annetun lain (305/2009) 4 §:ssä säädetään. (8.5.2009/309)

8 §
Lomakorvaus

Muulle kuin 7 §:n 1 momentissa tarkoitetulle henkilölle suoritetaan tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen päättyessä lomakorvausta siten kuin vuosilomalaissa (272/1973) säädetään.

VuosilomaL 272/1973 on kumottu VuosilomaL:lla 162/2005.

9 §
Perhevapaat ja sairausloma

Palvelussuhteessa olevan henkilön oikeus sairauslomaan ja sairausloman ajan palkkaan sekä lapsen syntymään ja hoitoon liittyviin poissaoloihin määräytyy valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen mukaisesti.

10 §
Ryhmähenkivakuutus

Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa olleen henkilön kuoltua maksetaan ryhmähenkivakuutusta vastaavaa taloudellista tukea siten kuin siitä on sovittu valtion virka- ja työehtosopimuksessa ryhmähenkivakuutusta vastaavasta edusta.

Jos tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa olleen henkilön kuoltua hänen oikeudenomistajillaan on oikeus Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan saman palvelussuhteen perusteella kuolemantapauksen johdosta maksamaan korvaukseen, 1 momentissa tarkoitettua tukea maksetaan vain siltä osin kuin se on kyseistä korvausta suurempi.

Tuen myöntää ja maksaa hakemuksesta Valtiokonttori noudattaen soveltuvin osin valtion palveluksessa olleen henkilön kuoltua suoritettavan taloudellisen tuen myöntämisestä ja maksamisesta voimassa olevia säännöksiä ja määräyksiä.

11 §
Eläkeoikeus

Tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen tuottamasta eläkeoikeudesta säädetään valtion eläkelaissa (280/1966) ja valtion perhe-eläkelaissa (774/1968).

Jos edunsaaja on tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen alkaessa ja päättyessä valtion eläkelain 8 §:n 4 momentin 1–3 kohdassa tarkoitetussa palveluksessa, ja palvelussuhteen aikana virkavapaalla tai vapautettuna kyseisestä palveluksesta, voidaan tässä laissa tarkoitettu palvelus ottaa huomioon valtion eläkelain 10 §:n 3 momentin mukaisesti kyseisen edunsaajan eläkettä määrättäessä.

Valtion eläkeL 280/1966 ja Valtion perhe-eläkeL 774/1968 on kumottu L:lla valtion eläkelain voimaanpanosta 1296/2006. Valtion eläkeL 1295/2006 on kumottu Julkisten alojen eläkelain voimaanpanoL:lla 82/2016, joka on voimassa 1.1.2017 alkaen. Ks. Julkisten alojen eläkeL 81/2016.

12 §
Yleinen eroamisikä

Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa ei sovelleta valtion virkamieslain mukaista yleistä eroamisikää.

13 §
Peruspalkka

Palvelussuhteeseen otetun henkilön peruspalkka määräytyy tehtävän vaativuuteen perustuvan palkkaluokan mukaisesti.

Palkkaluokista säädetään sisäasiainministeriön asetuksella.

14 §
Olosuhdekorvaus

Palvelussuhteeseen otetulle henkilölle maksetaan erityisten kustannusten ja elantokustannusten lisäyksen kattamiseksi olosuhdekorvausta, jollei Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan maksama päiväraha tai muu korvaus kata sitä.

Olosuhdekorvauksen määrästä säädetään sisäasiainministeriön asetuksella.

15 §
Eräiden kustannusten korvaaminen

Palvelussuhteeseen otetulle henkilölle korvataan tehtävien hoitamisesta aiheutuneet ylimääräiset kustannukset, jollei Euroopan unionin, kansainvälisen järjestön tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijan maksama korvaus kata niitä.

Kustannusten korvaamisessa noudatettavasta menettelystä säädetään sisäasiainministeriön asetuksella.

16 §
Palvelussuhteen päättäminen

Sen lisäksi, mitä valtion virkamieslaissa säädetään virkasuhteen päättämisestä, tässä laissa tarkoitettu palvelussuhde voidaan irtisanoa, jos tehtävä, johon henkilö on asetettu, lakkaa.

3 luku

Asiantuntijarekisteri

17 §
Rekisterin käyttötarkoitus ja rekisterinpitäjä

Asiantuntijarekisteri on automaattisen tietojenkäsittelyn avulla ylläpidettävä henkilörekisteri.

Rekisteriin talletettuja tietoja voidaan käyttää rekrytoitaessa henkilöitä tässä laissa tarkoitettuun kriisinhallintaan.

Rekisterinpitäjänä on Pelastusopisto. Sisäasiainministeriöllä on rekisterin käyttöoikeus teknisen käyttöyhteyden avulla. (26.6.2008/471)

18 §
Tietolähteet ja tietosisältö

Henkilö voi rekisteröityä ja tallettaa asiantuntijanrekisteriin:

1) nimensä, syntymäaikansa ja yhteystietonsa;

2) tietoja koulutuksestaan;

3) tietoja työkokemuksestaan;

4) tietoja siitä, minkälaisista tehtävistä hän on kiinnostunut; ja

5) oman arvion terveydentilansa riittävyydestä kyseisiin tehtäviin.

Rekisterinpitäjä ei ole vastuussa rekisteriin talletettujen 1 momentissa mainittujen tietojen oikeellisuudesta. Rekisteriin ilmoitetut tiedot voidaan tarkistaa rekisteröidyn suostumuksella hänen ilmoittamastaan tietolähteestä.

Rekisterinpitäjä voi tallettaa rekisteriin tiedon henkilön osallistumisesta Pelastusopiston järjestämään kriisinhallintakoulutukseen, tässä laissa tarkoitetun palvelussuhteen alkamis- ja päättymisajankohdasta sekä henkilön tehtävästä ja toimipaikasta palvelussuhteen aikana. (26.6.2008/471)

19 §
Tietojen luovuttaminen

Asiantuntijarekisterissä olevia tarpeellisia tietoja voidaan luovuttaa rekrytointitarkoituksessa, myös teknisen käyttöyhteyden avulla, ulkoasiainministeriölle, Euroopan unionille, kansainväliselle järjestölle tai kriisinhallintaoperaation toimeenpanijalle.

20 §
Tietojen säilytysaika

Asiantuntijarekisteriin talletetut tiedot poistetaan kahden vuoden kuluttua rekisteröitymisestä, jollei henkilö halua, että häntä koskevat tiedot poistetaan aikaisemmin.

Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa olevan tai olleen henkilön tietoja säilytetään rekisterissä kuitenkin kahden vuoden ajan viimeisen palvelussuhteen päättymisen jälkeen.

Rekisterinpitäjällä on oikeus poistaa rekisteriin talletetut tiedot, jos niistä ei käy esille tiedot tallettaneen henkilön yhteystiedot tai tiedot ovat ilmeisen virheellisiä.

21 §
Muu tietojen käsittely

Muilta osin tietojen salassapitoon ja luovuttamiseen sovelletaan viranomaisten toiminnan julkisuudesta annettua lakia (621/1999) sekä henkilötietojen käsittelyyn henkilötietolakia (523/1999).

4 luku

Erinäiset säännökset ja voimaantulo

22 §
Muiden säännösten soveltaminen

Tässä laissa tarkoitetussa palvelussuhteessa olevien henkilöiden oikeudesta tapaturmakorvaukseen on voimassa, mitä valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta annetussa laissa (449/1990) ja ammattitautilaissa (1343/1988) säädetään.

L valtion virkamiesten tapaturmakorvauksesta 449/1990 sekä AmmattitautiL 1343/1988 on kumottu Työtapaturma- ja ammattitautiL:lla 459/2015.

23 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Tämän lain 2 luvun säännöksiä sovelletaan palvelussuhteessa, johon henkilö on nimitetty lain voimaantulon jälkeen.

HE 206/2004, HaVM 26/2004, EV 245/2004

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

31.3.2006/217:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2006.

HE 5/2006, UaVM 1/2006, EV 22/2006

26.6.2008/471:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2008.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 46/2008, HaVM 5/2008, EV 53/2008

8.5.2009/309:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2009.

HE 207/2008, TyVM 1/2009, EV 13/2009

20.3.2015/259:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2015.

Lakia sovelletaan lain voimaantullessa siviilihenkilöstön kriisinhallintaan osallistumisesta annetun lain nojalla palvelussuhteessa oleviin.

HE 105/2014, HaVM 39/2014, EV 249/2014

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.