Seurattu SDK 476/2019 saakka.

20.5.2003/408

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus ajoneuvon renkaiden nastoista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 11 päivänä joulukuuta 2002 annetun ajoneuvolain (1090/2002) 99 §:n 2 momentin nojalla:

1 §
Soveltamisala

1. Tämä asetus koskee nastarenkaan nastojen lukumäärää ja asennusta sekä nastojen massaa. Lisäksi asetus koskee nastarenkaan nastan pistovoiman mittausta kansallista tyyppihyväksyntää, jäljempänä tyyppihyväksyntä, varten sekä nastan tyyppihyväksyntämenettelyä.

2. Asetusta sovelletaan M-, N- ja L-luokan ajoneuvojen ja niiden perävaunujen renkaiden nastoihin ja nastarenkaisiin. L-luokan ajoneuvon ja sen perävaunun renkaiden nastoihin ja nastarenkaisiin sovelletaan, mitä henkilöautonrenkaista säädetään.

2 § (18.6.2009/466)
Nastojen lukumäärä ja asennus

1. Nastarenkaassa saa olla enintään 50 nastaa yhtä renkaan vierintäkehän metriä kohden.

2. Nastojen kärkien ulkonemien keskiarvo saa uudessa nastarenkaassa tai kiinnitettäessä käytettyyn renkaaseen uusia nastoja olla kevyessä kuorma-autonrenkaassa ja henkilöautonrenkaassa enintään 1,2 mm ja kuorma-autonrenkaassa enintään 1,5 mm.

3 § (18.6.2009/466)
Nastan tyyppihyväksyntä

1. Nastarenkaassa käytettävien nastojen tulee olla hyväksyttyä tyyppiä. Nastassa saa olla vain yksi kärki, joka ei saa olla terävä tai putkimainen. Nastan tyyppihyväksyntää haetaan Ajoneuvohallintokeskukselta.

2. Nastan tyyppihyväksynnän ehtona on, että henkilöautonrenkaassa nastan staattinen pistovoima 1,2 mm:n ulkonemalla mitattuna on enintään 120 N ja että nastan massa on enintään 1,1 g. Kevyessä kuorma-autonrenkaassa nastan edellä tarkoitettu pistovoima saa olla enintään 180 N ja massa enintään 2,3 g sekä kuorma-autonrenkaassa vastaavasti 1,5 mm:n ulkonemalla mitattuna 340 N ja 3,0 g.

3. Ajoneuvohallintokeskus voi hyväksyä käytettäväksi myös nastan, joka ei täytä 1 ja 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia, tai joka on tarkoitettu nastarenkaaseen, jonka nastojen lukumäärä tai nastojen asennus poikkeaa 2 §:ssä säädetyistä vaatimuksista. Edellytyksenä on, että tällainen nastarengas ei kuluta tienpäällystettä enempää kuin tässä asetuksessa 2 §:ssä ja 3 §:n 1 ja 2 momentissa säädetyt vaatimukset täyttävillä nastoilla varustettu nastarengas. Tällaisen nastarenkaan hyväksyntään sovelletaan, mitä 7 §:ssä säädetään.

4 § (18.6.2009/466)
Mittauksen suorittaja

1. Nastan pistovoima ja nastarenkaan tienpäällysteelle aiheuttama kuluminen on mitattava puolueettomassa tutkimuslaitoksessa, jolla on riittäväksi katsottava ja asianmukainen mittauslaitteisto.

5 § (5.7.2007/771)
Henkilöautonrenkaan nastan pistovoiman mittaus

1. Henkilöautonrenkaan nastan pistovoima mitataan nastojen ollessa asennettuina kahta yleistä merkkiä edustaviin talvirenkaisiin, jotka on suunniteltu mittauksen kohteena olevan kokoisille nastoille. Tutkimuslaitos valitsee molemmista rengasmerkeistä mittaukseen kaksi rengasta siten, että toinen näistä on kantavuudeltaan enintään 600 kg ja toinen yli 600 kg. Kantavuudeltaan enintään 600 kg:n rengas valitaan kokovaihtoehdoista: 175/65/R14 tai 185/60/R15 Kantavuudeltaan yli 600 kg:n rengas valitaan kokovaihtoehdoista: 195/65/R15 tai 205/55/R16. Renkaat toimitetaan tutkimuslaitokselle normin mukaisille vanteille asennettuina. Testattavien renkaiden tulee olla vähintään 2 viikkoa vanhoja.

2. Mittaus suoritetaan seuraavin edellytyksin:

a) nastojen ulkonema mitataan ennen pistovoiman mittaamista; ulkoneman tulee olla 1,2 ± 0,1 mm;

b) renkaan ilmanpaineen tulee olla 200 kPa; 31 päivään joulukuuta 2004 saakka kuitenkin 180 kPa;

c) tutkimuslaitos suorittaa tai valvoo mitattavien nastojen asennuksen;

d) mittaus suoritetaan aikaisintaan yhden ja viimeistään kahden vuorokauden kuluttua nastoituksesta;

e) mittauslämpötila on 20 ± 2 °C;

f) kulutuspinnan kummaltakin reunalta mitataan 10 peräkkäistä nastaa, jos ei ole erityistä syytä mitata nastoja laajemmalta alueelta.

3. Mittaus suoritetaan seuraavalla tavalla:

a) pyörään kohdistetaan kuormitus, jonka suuruus on 70 % renkaan kantavuudesta;

b) kuormituksen suunta on yhdensuuntainen nastan kautta kulkevan pyörän säteen kanssa ja kohtisuoraan tienpintaa kuvaavaa tasoa vasten;

c) mittaus suoritetaan staattisena nasta painuneena renkaan kulutuspinnan tasolle, mittaussuuntana kuormituksen suunta.

4. Pistovoimaksi katsotaan näin mitattujen voimien keskiarvo. Ulkonemaksi katsotaan mitattujen nastojen ulkonemien keskiarvo. Ulkoneman poiketessa 2 §:n 3 momentissa säädetystä arvosta määritetään pistovoima seuraavasti:

F = Fm * us / um, jossa

Fm = mitattujen pistovoimien keskiarvo

us = sallittu ulkoneman keskiarvo

um = mitattujen ulkonemien keskiarvo

Henkilöauton nastan pistovoima on edellä tarkoitetulla tavalla laskettujen neljän renkaan pistovoimien keskiarvo.

6 § (5.7.2007/771)
Kevyen kuorma-autonrenkaan ja kuorma-autonrenkaan nastan pistovoiman mittaus

1. Kevyen kuorma-autonrenkaan ja kuorma-autonrenkaan nastan pistovoima mitataan yhdestä tai useammasta renkaasta. Kevyen kuorma-autonrenkaan koko on 195/70/R15C ja kuorma-autonrenkaan koko 295/80R22.5 tai vastaava. Tutkimuslaitos valitsee renkaat yleistä merkkiä edustavista renkaista, jotka on suunniteltu mittauksen kohteena olevan kokoisille nastoille.

2. Mittaus suoritetaan seuraavin edellytyksin:

a) nastojen ulkonema mitataan ennen pistovoiman mittaamista; ulkoneman tulee olla kevyen kuorma-auton renkaissa 1,2 ± 0,1 mm ja kuorma-auton renkaissa 1,5 ± 0,2 mm;

b) renkaan ilmanpaineen tulee olla kevyen kuorma-auton renkaissa 300 kPa ja kuorma-auton renkaissa mitattavan renkaan kuormitusta vastaava;

c) nastareiät porataan tarvittaessa hakijan ohjeiden mukaisesti ja tutkimuslaitos asentaa nastat tai hakija asentaa ne tutkimuslaitoksen valvonnassa.

3. Mittausolosuhteet ovat samat ja mittaus sekä mahdollinen laskenta suoritetaan samalla tavalla kuin 3 §:ssä säädetään.

7 § (18.6.2009/466)
Tietylle renkaalle tarkoitettu nasta

1. Jos nasta on kooltaan tai muilta pistovoimaan vaikuttavilta ominaisuuksiltaan sellainen, että se on tarkoitettu vain tietylle rengasmerkille tai -koolle, riittää, että nasta testataan siihen yhteensopivan renkaan kanssa noudattaen muilta osin, mitä 5 ja 6 §:ssä säädetään. Näin testatun nastan tyyppihyväksyntä on voimassa vain käytettäessä nastaa siihen yhteensopivan renkaan kanssa.

2. Jos nasta poikkeaa 3 §:n 1 tai 2 momentissa säädetyistä vaatimuksista taikka nastamäärä tai nastojen asennus poikkeavat 2 §:ssä säädetyistä vaatimuksista, nastalle voidaan myöntää tyyppihyväksyntä tienpäällysteelle aiheutuvan kulumisen luotettavasti mittaavan testin perusteella. Näin testatun nastan tyyppihyväksyntä on voimassa vain käytettäessä nastaa tyyppihyväksyntään liitettyjen rengasta, nastamäärää ja nastojen asennusta koskevien ehtojen mukaisesti.


1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2003.

2. Tällä asetuksella kumotaan auton nastarenkaan pistovoiman mittauksesta 3 päivänä toukokuuta 2000 annettu liikenneministeriön asetus (412/2000) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

5.7.2007/771:

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä heinäkuuta 2007.

18.6.2009/466:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009.

Asetuksen 2 §:n 1 momenttia sovelletaan renkaisiin, jotka on valmistettu 1 päivänä heinäkuuta 2013 tai sen jälkeen. Sitä ennen valmistettujen renkaiden nastamäärään voidaan soveltaa myös tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevia säännöksiä.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.