Seurattu SDK 326/2014 saakka.

15.5.2003/352

Valtioneuvoston asetus ammattikorkeakouluista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty opetusministeriön esittelystä, säädetään 9 päivänä toukokuuta 2003 annetun ammattikorkeakoululain (351/2003) 44 §:n nojalla:

1 luku

Ammattikorkeakoulun ylläpitäminen

1 § (4.7.2013/546)

1 § on kumottu A:lla 4.7.2013/546, joka tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

1 §
Koulutustehtävä

Ammattikorkeakoulun toimiala määrätään ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä käyttämällä seuraavia koulutusaloja:

1) humanistinen ja kasvatusala;

2) kulttuuriala;

3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala;

4) luonnontieteiden ala;

5) tekniikan ja liikenteen ala;

6) luonnonvara- ja ympäristöala;

7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala; sekä

8) matkailu-, ravitsemis- ja talousala.

2 momentti on kumottu A:lla 10.12.2009/1045.

Ammattikorkeakoulun koulutustehtävässä määrättävä sijaintipaikka koskee ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa nuorten koulutuksena järjestettävää koulutusta ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavaa koulutusta. (9.11.2006/981)

2 luku

Ammattikorkeakoulun hallinto

2 § (10.12.2009/1045)
Ammattikorkeakoulun jäsenet

Ammattikorkeakoulun jäseniä määriteltäessä päätoimiseksi opettajaksi ja muuhun päätoimiseen henkilöstöön kuuluvaksi katsotaan henkilö, joka on määrätty hoitamaan enemmän kuin puolet viran tai toimen edellyttämistä tehtävistä.

3 luku

Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot ja niiden perusteet (16.6.2005/423)

3 § (4.7.2013/546)
Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot

Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja.

Tämän asetuksen liitteessä on luettelo ammattikorkeakoulussa suoritettavista tutkinnoista ja niihin liitettävistä tutkintonimikkeistä.

A:lla 546/2013 muutettu 3 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

3 §
Ammattikorkeakoulussa suoritettavat tutkinnot (16.6.2005/423)

Ammattikorkeakoulussa suoritettavia tutkintoja ovat ammattikorkeakoulututkinnot ja ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Ammattikorkeakoulututkinnot ovat ammattikorkeakoulun perustutkintoja. (16.6.2005/423)

Ammattikorkeakoulututkintoja eri koulutusaloilla ovat:

1) humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike viittomakielentulkki (AMK), kansainvälisessä käytössä Bachelor of Humanities tai yhteisöpedagogi (AMK), Bachelor of Humanities;

2) kulttuurialalla kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike artenomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts, kulttuurituottaja (AMK), Bachelor of Culture and Arts, kuvataiteilija (AMK), Bachelor of Culture and Arts, konservaattori (AMK), Bachelor of Culture and Arts, medianomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts, muotoilija (AMK); Bachelor of Culture and Arts, musiikkipedagogi (AMK), Bachelor of Culture and Arts, muusikko (AMK), Bachelor of Culture and Arts, tanssinopettaja (AMK), Bachelor of Culture and Arts, teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK) Bachelor of Culture and Arts tai vestonomi (AMK), Bachelor of Culture and Arts; sekä

liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi, Bachelor of Business Administration;

3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi, Bachelor of Business Administration;

4) luonnontieteiden alalla liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi, Bachelor of Business Administration;

5) tekniikan ja liikenteen alalla tekniikan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike insinööri (AMK), Bachelor of Engineering, rakennusmestari (AMK), Bachelor of Construction Management tai laboratorioanalyytikko (AMK), Bachelor of Laboratory Services, sekä

merenkulun ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike merikapteeni (AMK), Bachelor of Marine Technology;

(9.11.2006/981)

6) luonnonvara- ja ympäristöalalla luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike agrologi (AMK), Bachelor of Natural Resources, hortonomi (AMK), Bachelor of Natural Resources, iktyonomi (AMK), Bachelor of Natural Resources, metsätalousinsinööri (AMK), Bachelor of Natural Resources tai ympäristösuunnittelija (AMK), Bachelor of Natural Resources;

7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike apuvälineteknikko (AMK), Bachelor of Health Care, bioanalyytikko (AMK), Bachelor of Health Care, ensihoitaja (AMK), Bachelor of Health Care, fysioterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care, geronomi (AMK), Bachelor of Social Services and Health Care, hammasteknikko (AMK), Bachelor of Health Care, jalkaterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care, kuntoutuksen ohjaaja (AMK), Bachelor of Social Services and Health Care, kätilö (AMK), Bachelor of Health Care, naprapaatti (AMK), Bachelor of Health Care, optometristi (AMK), Bachelor of Health Care, osteopaatti (AMK), Bachelor of Health Care, röntgenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care (Radiographer), sairaanhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care, sosionomi (AMK), Bachelor of Social Services, suuhygienisti (AMK), Bachelor of Health Care, terveydenhoitaja (AMK), Bachelor of Health Care tai toimintaterapeutti (AMK), Bachelor of Health Care;

kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike estenomi (AMK), Bachelor of Beauty and Cosmetics; sekä

liikunnan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike liikunnanohjaaja (AMK), Bachelor of Sports Studies; sekä

8) matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike restonomi (AMK), Bachelor of Hospitality Management.

(16.6.2005/423)

Ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja eri koulutusaloilla ovat:

1) humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike viittomakielentulkki (ylempi AMK), kansainvälisessä käytössä Master of Humanities tai yhteisöpedagogi (ylempi AMK), Master of Humanities;

2) kulttuurialalla kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike artenomi (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, kulttuurituottaja (ylempi AMK), Master of Culture and Arts. kuvataiteilija (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, konservaattori (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, medianomi (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, muotoilija (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, musiikkipedagogi (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, muusikko (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, tanssinopettaja (ylempi AMK), Master of Culture and Arts, teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK), Master of Culture and Arts tai vestonomi (ylempi AMK), Master of Culture and Arts; sekä

liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration;

3) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration;

4) luonnontieteiden alalla liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike tradenomi (ylempi AMK), Master of Business Administration;

5) tekniikan ja liikenteen alalla tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike insinööri (ylempi AMK), Master of Engineering tai laboratorioanalyytikko (ylempi AMK), Master of Laboratory Services; sekä

merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike merikapteeni (ylempi AMK), Master of Marine Technology;

6) luonnonvara- ja ympäristöalalla luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike agrologi (ylempi AMK), Master of Natural Resources, hortonomi (ylempi AMK), Master of Natural Resources, iktyonomi (ylempi AMK), Master of Natural Resources, metsätalousinsinööri (ylempi AMK), Master of Natural Resources tai ympäristösuunnittelija (ylempi AMK), Master of Natural Resources;

7) sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike apuvälineteknikko (ylempi AMK), Master of Health Care, bioanalyytikko (ylempi AMK), Master of Health Care, ensihoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care, fysioterapeutti (ylempi AMK), Master of Health Care, geronomi (ylempi AMK), Master of Social Services and Health Care, hammasteknikko (ylempi AMK), Master of Health Care, jalkaterapeutti (ylempi AMK), Master of Health Care, kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK), Master of Social Services and Health Care, kätilö (ylempi AMK), Master of Health Care, naprapaatti (ylempi AMK), Master of Health Care, optometristi (ylempi AMK), Master of Health Care, osteopaatti (ylempi AMK), Master of Health Care, röntgenhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care, sairaanhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care, sosionomi (ylempi AMK), Master of Social Services, suuhygienisti (ylempi AMK), Master of Health Care, terveydenhoitaja (ylempi AMK), Master of Health Care tai toimintaterapeutti (ylempi AMK), Master of Health Care;

kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike estenomi (ylempi AMK), Master of Beauty and Cosmetics; sekä

liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike liikunnanohjaaja (ylempi AMK), Master of Sports Studies; sekä

8) matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto, johon liitetään koulutusohjelman mukaan tutkintonimike restonomi (ylempi AMK), Master of Hospitality Management.

(16.6.2005/423)

Ammattikorkeakoulututkintojen asemasta korkeakoulututkintojen järjestelmässä säädetään erikseen.

4 § (4.7.2013/546)
Opintojen rakenne

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

1) perus- ja ammattiopintoja;

2) vapaasti valittavia opintoja;

3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä

4) opinnäytetyö.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

1) syventäviä ammattiopintoja;

2) vapaasti valittavia opintoja; sekä

3) opinnäytetyö.

Ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin kuuluu:

1) kasvatustieteellisiä perusopintoja;

2) ammattipedagogisia opintoja;

3) opetusharjoittelua; sekä

4) muita opintoja.

A:lla 546/2013 muutettu 4 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

4 §
Opintojen rakenne

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

1) perus- ja ammattiopintoja;

2) vapaasti valittavia opintoja;

3) ammattitaitoa edistävää harjoittelua; sekä

4) opinnäytetyö.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluu:

1) syventäviä ammattiopintoja;

2) vapaasti valittavia opintoja; sekä

3) opinnäytetyö.

(16.6.2005/423)
5 § (4.7.2013/546)
Opintojen mitoitus ja laajuus

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210, 240 tai 270 opintopistettä.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä.

Tämän asetuksen liitteessä on tutkintokohtainen luettelo tutkintoon johtavien opintojen laajuudesta.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtaviin opintoihin kuuluvan ammattitaitoa edistävän harjoittelun osuus on vähintään 30 opintopistettä.

Ammatillisten opettajankoulutusopintojen laajuus on 60 opintopistettä.

A:lla 546/2013 muutettu 5 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

5 § (16.6.2004/497)
Opintojen laajuus

Opintojen mitoituksen peruste on opintopiste. Opintojaksot pisteytetään niiden edellyttämän työmäärän mukaan. Yhden lukuvuoden opintojen suorittamiseen keskimäärin vaadittava 1 600 tunnin työpanos vastaa 60 opintopistettä.

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 180, 210 tai 240 opintopistettä. Erityisestä syystä opetusministeriö voi vahvistaa opintojen laajuuden 240 opintopistettä laajemmaksikin.

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen laajuus on 60 tai 90 opintopistettä. (16.6.2005/423)

6 § (4.7.2013/546)

6 § on kumottu A:lla 4.7.2013/546, joka tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

6 §
Koulutusohjelmat

Tutkintoon johtavat opinnot järjestetään koulutusohjelmina. Koulutusohjelmat ovat ammattikorkeakoulun suunnittelemia ja järjestämiä opintokokonaisuuksia, jotka suuntautuvat johonkin työelämän ammatillista asiantuntemusta edellyttämään tehtäväalueeseen ja sen kehittämiseen. Koulutusohjelmassa voi olla suuntautumisvaihtoehtoja. (16.6.2005/423)

Opetusministeriö päättää koulutusohjelmista siten, että päätöksestä käy ilmi koulutusohjelman nimi, tarvittaessa suuntautumisvaihtoehdot, koulutusala, tutkinto ja tutkintonimike, koulutusohjelman laajuus opintopisteinä sekä harjoittelun laajuus. Koulutusohjelmat voidaan päättää myös määräajaksi. (16.6.2004/497)

7 § (4.7.2013/546)
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä teoreettiset perusteet toimia työelämässä oman alansa asiantuntijatehtävissä;

2) valmiudet seurata ja edistää oman ammattialansa kehittymistä;

3) edellytykset oman ammattitaidon kehittämiseen ja elinikäiseen oppimiseen;

4) riittävä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

A:lla 546/2013 muutettu 7 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

7 §
Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet (16.6.2005/423)

Ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) laaja-alaiset käytännölliset perustiedot ja -taidot sekä niiden teoreettiset perusteet asianomaisen alan asiantuntijatehtävissä toimimista varten;

2) edellytykset asianomaisen alan kehityksen seuraamiseen ja edistämiseen;

3) valmiudet jatkuvaan koulutukseen;

4) riittävä viestintä- ja kielitaito; sekä

5) asianomaisen alan kansainvälisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

Perusopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle laaja-alainen yleiskuva asianomaisen tehtäväalueen asemasta ja merkityksestä yhteiskunnassa, työelämässä ja kansainvälisesti, perehdyttää opiskelija asianomaisen tehtäväalueen yleisiin teoreettisiin perusteisiin ja viestintään sekä antaa hänelle 8 §:ssä tarkoitettu kielitaito.

Ammattiopintojen tavoitteena on perehdyttää opiskelija asianomaisen ammatillisen tehtäväalueen keskeisiin ongelmakokonaisuuksiin ja sovellutuksiin sekä niiden tieteellisiin tai taiteellisiin perusteisiin siten, että opiskelija valmistuttuaan kykenee itsenäisesti työskentelemään tehtäväalueen asiantuntijatehtävissä ja yrittäjänä sekä osallistumaan työyhteisön kehittämiseen.

Harjoittelun tavoitteena on perehdyttää opiskelija ohjatusti erityisesti ammattiopintojen kannalta keskeisiin käytännön työtehtäviin sekä tietojen ja taitojen soveltamiseen työelämässä.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa opiskelijan valmiuksia soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä.

7 a § (4.7.2013/546)
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteena on, että tutkinnon suorittaneella on:

1) laajat ja syvälliset tiedot sekä tarvittavat teoreettiset tiedot toimia työelämän kehittäjänä vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä;

2) syvällinen kuva omasta ammattialasta, sen asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet seurata ja eritellä alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehitystä;

3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;

4) hyvä viestintä- ja kielitaito oman alansa tehtäviin sekä kansainväliseen toimintaan ja yhteistyöhön.

A:lla 546/2013 muutettu 7 a § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

7 a § (16.6.2005/423)
Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteet

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen yleisenä tavoitteena on antaa opiskelijalle:

1) työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten;

2) syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn;

3) valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen;

4) työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito; sekä

5) kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

7 b § (4.7.2013/546)
Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteet

Ammatillisen opettajankoulutuksen opintojen tavoitteena on, että opettajankoulutuksen suorittaneella on valmiudet:

1) ohjata erilaisten opiskelijoiden oppimista; ja

2) kehittää opetusalaansa ottaen huomioon työelämän ja ammattien kehittyminen.

A:lla 546/2013 lisätty 7 b § tulee voimaan 1.1.2014.

8 §
Kielitaito

Opiskelijan tulee ammattikorkeakoulututkintoon sisältyvissä opinnoissa tai muulla tavalla osoittaa saavuttaneensa:

1) sellainen suomen ja ruotsin kielen taito, joka julkisyhteisöjen henkilöstöltä vaadittavasta kielitaidosta annetun lain (424/2003) mukaan vaaditaan korkeakoulututkintoa edellyttävään virkaan kaksikielisellä virka-alueella ja joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen; sekä (16.6.2004/497)

2) sellainen yhden tai kahden vieraan kielen kirjallinen ja suullinen taito, joka ammatin harjoittamisen ja ammatillisen kehityksen kannalta on tarpeellinen.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä, eikä opiskelijaa, joka on saanut koulusivistyksensä ulkomailla. Tällaiselta opiskelijalta vaadittavasta kielitaidosta päättää ammattikorkeakoulu.

Ammattikorkeakoulu voi erityisestä syystä vapauttaa opiskelijan 1 momentissa säädetyistä kielitaitovaatimuksista osittain tai kokonaan.

Opiskelijan osoittama kielitaito ilmoitetaan tutkintotodistuksessa.

9 § (4.7.2013/546)

9 § on kumottu A:lla 4.7.2013/546, joka tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

9 §
Opintojaksot ja opetussuunnitelmat

Opinnot ja niihin kuuluva opetus järjestetään opintojaksoina. Opintojaksot ovat pakollisia tai vaihtoehtoisia taikka vapaasti valittavia.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa määrätään ainakin kunkin opintojakson tavoitteet, käsiteltävä asiakokonaisuus, laajuus opintopisteinä, opetuksen ja harjoittelun määrä sekä vaadittavat suoritukset. Osa opetuksesta voidaan järjestää työpaikalla sen mukaan kuin ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä määrätään. (16.6.2004/497)

10 § (16.6.2005/423)
Kypsyysnäyte

Tutkintoa varten opiskelijan on kirjoitettava opinnäytetyönsä alalta kypsyysnäyte, joka osoittaa perehtyneisyyttä alaan ja suomen tai ruotsin kielen taitoa. Ammattikorkeakoulu päättää kypsyysnäytteestä silloin, kun opiskelijalta ei vaadita 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua kielitaitoa.

11 §
Euroopan yhteisön lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset

Sairaanhoitajan ja kätilön sekä merenkulun koulutuksen tulee täyttää Euroopan yhteisön lainsäädännön asettamat vaatimukset. Merenkulun koulutuksessa on lisäksi otettava huomioon, mitä merenkulkijoiden koulutuksesta, pätevyyskirjoista ja vahdinpidosta kansainvälisesti sovitaan.

12 § (4.7.2013/546)
Ammatilliset erikoistumisopinnot

Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia.

Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 30–60 opintopistettä.

A:lla 546/2013 muutettu 12 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

12 § (10.12.2009/1045)
Ammatilliset erikoistumisopinnot ja avoin ammattikorkeakouluopetus

Ammatilliset erikoistumisopinnot ovat ammattikorkeakoulututkintoon pohjautuvia laajoja täydennyskoulutusohjelmia.

Ammatillisten erikoistumisopintojen laajuus on 30–60 opintopistettä.

Avoimessa ammattikorkeakouluopetuksessa suoritetaan ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien koulutusohjelmien opintoja, joiden suorittamiseen opiskelija on saanut ammattikorkeakoululta ajallisesti ja sisällöllisesti rajatun opinto-oikeuden.

4 luku

Opintojen ja opetusjärjestelyjen muut perusteet

13 § (4.7.2013/546)

13 § on kumottu A:lla 4.7.2013/546, joka tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

13 § (16.6.2005/423)
Opiskeluaika

Ammattikorkeakoulun on järjestettävä tutkintoon johtavat opinnot niin, että kokopäiväopiskelija voi suorittaa opinnot niiden laajuutta vastaavassa ajassa.

14 § (10.12.2009/1045)
Opintojen hyväksilukeminen

Opiskelija saa tutkintoa suorittaessaan ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen muussa kotimaisessa tai ulkomaisessa korkeakoulussa taikka muussa oppilaitoksessa suorittamiaan opintoja sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja muilla samantasoisilla opinnoilla. Opiskelija saa ammattikorkeakoulun päätöksen mukaisesti lukea hyväkseen sekä korvata tutkintoon kuuluvia opintoja myös muulla tavoin osoitetulla osaamisella.

15 § (4.7.2013/546)
Todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen. Muulla kuin suomen tai ruotsin kielellä suoritetusta tutkinnosta annetaan myös suomen- tai ruotsinkielinen tutkintotodistus ja asetuksen liitteessä olevan suomen- tai ruotsinkielisen tutkintonimikkeen lisäksi liitteessä mainittu englanninkielinen tutkintonimike.

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä.

A:lla 546/2013 muutettu 15 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

15 §
Todistukset

Ammattikorkeakoulu antaa opiskelijalle hänen suorittamastaan tutkinnosta tutkintotodistuksen.

Ammattikorkeakoulu antaa pyynnöstä opiskelijalle todistuksen hänen suorittamistaan opinnoista myös opiskelun kestäessä.

Ammattikorkeakoulu antaa henkilölle, joka on suorittanut ammattikorkeakoulussa tutkinnon tai opintoja, tutkintotodistukseen tai todistukseen erityisesti kansainväliseen käyttöön tarkoitetun liitteen, jossa annetaan riittävät tiedot ammattikorkeakoulusta samoin kuin tutkintotodistuksessa tai todistuksessa tarkoitetuista opinnoista ja opintosuorituksista sekä niiden tasosta ja asemasta koulutusjärjestelmässä. (16.6.2004/497)

16 §
Tutkintosääntö

Tarkempia määräyksiä ja ohjeita tutkinnoista, koulutusohjelmista, opetussuunnitelmista, opinnoista, opintojen ohjauksesta, opetukseen osallistumisesta, muiden opintojen hyväksilukemisesta, harjoittelusta, opinnäytetyöstä, arvioinnista ja todistuksista annetaan ammattikorkeakoulun tutkintosäännössä.

5 luku

Opetus ja opiskelijat

17 §
Lukuvuosi

Ammattikorkeakoulun lukuvuosi alkaa 1 päivänä elokuuta ja päättyy 31 päivänä heinäkuuta. Opetusta annetaan ammattikorkeakoulun määrääminä ajanjaksoina. Opetus on järjestettävä siten, että opiskelijat voivat harjoittaa opintoja tarkoituksenmukaisessa järjestyksessä ja tehokkaasti.

18 § (4.7.2013/546)
Oikaisun hakeminen opiskelijavalintaan

Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua.

A:lla 546/2013 muutettu 18 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

18 § (10.12.2009/1045)
Opiskelijaksi ottaminen ja oikaisun hakeminen opiskelijavalintaan

Opiskelija otetaan koulutusohjelmaan tai 6 §:n 2 momentissa tarkoitettuun koulutusohjelman suuntautumisvaihtoehtoon.

Ammattikorkeakoulun on merkittävä tieto opiskelupaikan vastaanottamisesta viipymättä ammattikorkeakoulujen hakurekisteriin.

Opiskelijavalinnan tuloksia julkistettaessa on ilmoitettava, miten hakija voi saada tiedon valinnassa noudatettujen perusteiden soveltamisesta häneen ja miten valintaan voi pyytää oikaisua.

18 a § (4.7.2013/546)
Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain (351/2003) 25 a §:ää sovelletaan humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoon, sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon, liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon ja merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainittua säännöstä sovelletaan myös ammattikorkeakoululain 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin.

A:lla 546/2013 muutettu 18 a § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

18 a § (15.9.2011/1035)
Opiskeluoikeuden peruuttaminen

Opiskeluoikeuden peruuttamista koskevaa ammattikorkeakoululain (351/2003) 25 a §:ää sovelletaan humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ammattikorkeakoulututkintoon sekä sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkintoon ja liikunnan ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Mainittua säännöstä sovelletaan myös tekniikan ja liikenteen alalla merenkulun ammattikorkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen sekä ammatillisesta opettajankoulutuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (357/2003) mukaisiin ammatillisiin opettajankoulutusopintoihin.

19 §
Opintosuoritusten arviointi

Opiskelijalle on varattava tilaisuus tutustua arvioituun kirjalliseen tai muuten tallennettuun opintosuoritukseen. Ne on säilytettävä kuuden kuukauden ajan tulosten julkistamisesta.

20 § (4.7.2013/546)
Tutkintolautakunta

Ammattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja tai lehtori, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja ja toisen tutkintoon johtavassa koulutuksessa oleva opiskelija. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus.

A:lla 546/2013 muutettu 20 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

20 §
Tutkintolautakunta

Ammattikorkeakoulussa on yksi tai useampi tutkintolautakunta opintosuorituksia koskevien oikaisupyyntöjen käsittelyä varten. Tutkintolautakuntaan kuuluu puheenjohtaja, jonka tulee olla ammattikorkeakoulun yliopettaja, ja kaksi muuta jäsentä, joista toisen tulee olla ammattikorkeakoulun opettaja. Tutkintolautakunnan puheenjohtajan ja jäsenet sekä heidän henkilökohtaiset varajäsenensä määrää ammattikorkeakoulun hallitus.

6 luku

Kelpoisuusvaatimukset

21 § (4.7.2013/546)
Rehtorin kelpoisuusvaatimukset

Rehtoriksi valittavalta vaaditaan, että hän on suorittanut tohtorin tutkinnon ja että hänellä on rehtorin tehtävien hoitamiseksi tarvittava kyky ja ammattitaito sekä käytännössä osoitettu hyvä johtamistaito. Rehtorin virkaan tai toimeen voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään.

A:lla 546/2013 muutettu 21 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

21 §
Rehtorin kelpoisuusvaatimukset

Rehtorilta vaaditaan jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto, perehtyneisyyttä ammattikorkeakoulun toimialaan ja hallinnollista kokemusta. Rehtorin virkaan tai toimeen voidaan myös nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö, jos hänet muutoin katsotaan erityisen ansioituneeksi tehtävään. Lisäksi rehtorilta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielet.

22 § (10.12.2009/1045)
Opettajien kielitaitovaatimukset

Yliopettajalta ja lehtorilta sekä tuntiopettajalta vaaditaan, että hän hallitsee ammattikorkeakoulun opetuskielen tai sen kielen, jolla hänet on määrätty antamaan opetusta.

23 § (4.7.2013/546)
Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virka tai toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan 1–3 momentissa säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.

Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot. Tämän estämättä yliopettajaksi ja lehtoriksi voidaan nimittää myös henkilö, joka on otettu opettajaksi ehdolla, että hän kolmen vuoden kuluessa palvelussuhteen alkamisesta suorittaa vaaditut opettajan pedagogiset opinnot.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta.

A:lla 546/2013 muutettu 23 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

23 §
Opettajien kelpoisuusvaatimukset

Ammattikorkeakoulun yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt viran tai toimen tehtäväalaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta, jonka opetustehtävään pääosin kuuluu ammattiopintojen järjestäminen, vaaditaan lisäksi vähintään kolmen vuoden käytännön kokemus tutkintoa vastaavissa tehtävissä.

Ennen kuin käsi- ja taideteollisuusalan, viestintä- ja kuvataidealan, teatteri- ja tanssialan tai musiikkialan yliopettajan tai lehtorin virka tai toimi julistetaan haettavaksi, ammattikorkeakoulu voi päättää, että hakijoilta vaaditaan edellä tässä pykälässä säädettyjen vaatimusten sijasta tehtävän hoitamisen edellyttämät taiteelliset ansiot.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta.

23 a § (4.7.2013/546)
Ammatillisen opettajankoulutuksen opettajien kelpoisuusvaatimukset

Yliopettajalta vaaditaan soveltuva jatkotutkintona suoritettu lisensiaatin tutkinto tai tohtorin tutkinto ja lehtorilta soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

Erityisestä syystä yliopettajan virkaan tai toimeen voidaan 1 momentin estämättä nimittää ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut henkilö ja lehtorin virkaan tai toimeen henkilö, joka ei ole suorittanut ylempää korkeakoulututkintoa, jos nimitettävä henkilö on erittäin hyvin perehtynyt tehtävän alaan.

Yliopettajalta ja lehtorilta vaaditaan lisäksi ammattikorkeakoulun tai ammatillisen koulutuksen opettajan kelpoisuus ja vähintään kolmen vuoden opettajakokemus ammattikorkeakoulussa tai ammatillisessa oppilaitoksessa.

Tuntiopettajalta vaaditaan, mikäli mahdollista, vastaava kelpoisuus kuin viran ja toimen haltijalta.

A:lla 546/2013 lisätty 23 a § tulee voimaan 1.1.2014.

24 § (4.7.2013/546)
Opettajien tehtävät

Opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyönsä sekä niihin liittyvien muiden tehtäviensä ohella:

1) kehittää alansa opetusta ottaen huomioon työelämän kehitys;

2) osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen ja opiskelijavalinnan hoitamiseen;

3) hoitaa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu määrää;

4) osallistua ammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään; sekä

5) hoitaa ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät.

A:lla 546/2013 muutettu 24 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

24 §
Opettajien tehtävät

Päätoimisen opettajan tehtävänä on opetus- ja ohjaustyönsä sekä niihin liittyvien muiden tehtäviensä ohella:

1) kehittää alansa opetusta ottaen huomioon työelämän kehitys;

2) osallistua opetussuunnitelmien laatimiseen ja opiskelijavalinnan hoitamiseen;

3) hoitaa tutkimus- ja kehitystyöhön liittyviä tehtäviä sen mukaan kuin ammattikorkeakoulu määrää;

4) osallistua ammattikorkeakoulun määräämään ammattitaitoa ylläpitävään ja kehittävään koulutukseen ja perehtyä työelämään; sekä

5) hoitaa ammattikorkeakoulun hallintoelinten jäsenyydestä aiheutuvat ja muut hänelle kuuluvat tai määrätyt tehtävät.

Yliopettajan ja lehtorin tulee lisäksi kolmen vuoden kuluessa virkaan tai toimeen nimittämisestä suorittaa vähintään 35 opintoviikon laajuinen opettajankoulutus, jollei hänellä sellaista ole virkaan tai toimeen nimitettäessä.

7 luku

Erinäiset säännökset

25 § (4.7.2013/546)
Toimiluvan hakeminen

Ammattikorkeakoulun toimilupaa haettaessa on selvitettävä:

1) ylläpitäjän nimi ja kotipaikka;

2) ylläpitäjän omistaja- tai taustatahot;

3) ammattikorkeakoulun nimi;

4) ammattikorkeakoulun tarpeellisuus ja toiminnalliset edellytykset ammattikorkeakoululain 4 §:n mukaisia tehtäviä varten;

5) ammattikorkeakoulun kannattavuus, vakavaraisuus ja maksuvalmius sekä niiden hallinta hakemusta edeltävänä vuonna, hakemusvuonna ja seuraavan viiden vuoden ajanjaksolla;

6) haettava koulutusvastuu tutkinnoittain ja tutkintonimikkeittäin ja toiminnan suunniteltu laajuus;

7) ammattikorkeakoulun opetus- ja tutkintokielet;

8) paikkakunnat, joilla ammattikorkeakoulutoimintaa on tarkoitus järjestää;

9) ammattikorkeakoulun toimintaan käytettävissä olevat tilat sekä tukipalvelut ja niihin liittyvät strategiset suunnitelmat;

10) opiskelijapalveluiden järjestäminen;

11) hallinnon järjestäminen.

Toimilupahakemukseen on lisäksi liitettävä:

1) ylläpitäjämuodosta riippuen kuntayhtymän perussopimus taikka selvitys yhteisön merkitsemisestä rekisteriin sekä yhtiöjärjestys, perustamissopimus ja tehdyt osakassopimukset tai säätiön säännöt;

2) viimeisimmän päättyneen tilikauden vahvistetut tilinpäätösasiakirjat;

3) suunnitelma rekisteröitynä yhteisönä toimivan ylläpitäjän talouden, hallinnon ja sisäisen valvonnan järjestämisestä ja muusta riskien hallinnasta.

Jos 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun selvitykseen sisältyvät tilinpäätöstietoihin perustuvat tiedot on muodostettu laskennallisesti, tulee tietojen olla tilintarkastajan varmentamat.

Jos hakijana on taho, joka ei ole toiminut taikka jonka mikään omistaja- tai taustataho ei ole toiminut aiemmin ammattikorkeakoulun ylläpitäjänä, toimilupaa haettaessa on 1–3 momentissa edellytetyn lisäksi selvitettävä:

1) arvio perustamis- ja käyttökustannuksista sekä rahoitussuunnitelma; ja

2) ammattikorkeakoulun toiminnan aloittamisaika.

Hakemus on toimitettava opetus- ja kulttuuriministeriölle. Ministeriö voi edellyttää myös muita päätöksenteon kannalta tarpeellisia hakemusta täydentäviä selvityksiä.

8 luku

Voimaantulosäännökset

26 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.

Kumotun eräistä ammattikorkeakouluopintoja koskevan lainsäädännön toimeenpanoon liittyvistä järjestelyistä 3 päivänä maaliskuuta 1995 annetun asetuksen (259/1995) 2 § jää edelleen voimaan.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Liite

Ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opintopisteinä
Humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinto
tulkki (AMK)
Bachelor of Humanities 210 (1)
yhteisöpedagogi (AMK)
Bachelor of Humanities 210
Kulttuurialan ammattikorkeakoulututkinto
artenomi (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
konservaattori (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
kulttuurituottaja (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
kuvataiteilija (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
medianomi (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
muotoilija (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
musiikkipedagogi (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
muusikko (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
tanssinopettaja (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
vestonomi (AMK)
Bachelor of Culture and Arts 240
Liiketalouden ammattikorkeakoulututkinto
tradenomi (AMK)
Bachelor of Business Administration 210
Tekniikan ammattikorkeakoulututkinto
insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering 240
laboratorioanalyytikko (AMK)
Bachelor of Laboratory Services 210
rakennusarkkitehti (AMK)
Bachelor of Construction Architecture 240
rakennusmestari (AMK)
Bachelor of Construction Management 210
Merenkulun ammattikorkeakoulututkinto
insinööri (AMK)
Bachelor of Engineering 270
merikapteeni (AMK)
Bachelor of Marine Technology 270
Luonnonvara-alan ammattikorkeakoulututkinto
agrologi (AMK)
Bachelor of Natural Resources 240
hortonomi (AMK)
Bachelor of Natural Resources 240
iktyonomi (AMK)
Bachelor of Natural Resources 210
metsätalousinsinööri (AMK)
Bachelor of Natural Resources 240
ympäristösuunnittelija (AMK)
Bachelor of Natural Resources 240
Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinto
apuvälineteknikko (AMK)
Bachelor of Health Care 210
bioanalyytikko (AMK)
Bachelor of Health Care 210
ensihoitaja (AMK)
Bachelor of Health Care 240
fysioterapeutti (AMK)
Bachelor of Health Care 210
geronomi (AMK)
Bachelor of Social Services and Health Care 210
hammasteknikko (AMK)
Bachelor of Health Care 210
jalkaterapeutti (AMK)
Bachelor of Health Care 210
kuntoutuksen ohjaaja (AMK)
Bachelor of Social Services and Health Care 210
kätilö (AMK)
Bachelor of Health Care 270
naprapaatti (AMK)
Bachelor of Health Care 240
optometristi (AMK)
Bachelor of Health Care 210
osteopaatti (AMK)
Bachelor of Health Care 240
röntgenhoitaja (AMK)
Bachelor of Health Care 210
sairaanhoitaja (AMK)
Bachelor of Health Care 210 (2)
sosionomi (AMK)
Bachelor of Social Services 210
suuhygienisti (AMK)
Bachelor of Health Care 210
terveydenhoitaja (AMK)
Bachelor of Health Care 240
toimintaterapeutti (AMK)
Bachelor of Health Care 210
Kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinto
estenomi (AMK)
Bachelor of Beauty and Cosmetics 210
Liikunnan ammattikorkeakoulututkinto
liikunnanohjaaja (AMK)
Bachelor of Sports Studies 210
Matkailu- ja ravitsemisalan ammattikorkeakoulututkinto
restonomi (AMK)
Bachelor of Hospitality Management 210

1) Viittomakielen ja tulkkauksen koulutuksessa 240 op

2) Diakonisen hoitotyön koulutuksessa 240 op

Ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtava koulutus

Tutkinto ja tutkintonimike Laajuus opintopisteinä
Humanistisen alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
tulkki (ylempi AMK)
Master of Humanities 90
yhteisöpedagogi (ylempi AMK)
Master of Humanities 90
Kulttuurialan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
artenomi (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
konservaattori (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
kulttuurituottaja (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
kuvataiteilija (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
medianomi (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
muotoilija (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
musiikkipedagogi (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
muusikko (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
tanssinopettaja (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
teatteri-ilmaisun ohjaaja (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
vestonomi (ylempi AMK)
Master of Culture and Arts 60
Liiketalouden ylempi ammattikorkeakoulututkinto
tradenomi (ylempi AMK)
Master of Business Administration 90
Tekniikan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
insinööri (ylempi AMK)
Master of Engineering 60
laboratorioanalyytikko (ylempi AMK)
Master of Laboratory Services 90
Merenkulun ylempi ammattikorkeakoulututkinto
insinööri (ylempi AMK)
Master of Engineering 60
merikapteeni (ylempi AMK)
Master of Marine Technology 60
Luonnonvara-alan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
agrologi (ylempi AMK)
Master of Natural Resources 60
hortonomi (ylempi AMK)
Master of Natural Resources 60
iktyonomi (ylempi AMK)
Master of Natural Resources 90
metsätalousinsinööri (ylempi AMK)
Master of Natural Resources 60
ympäristösuunnittelija (ylempi AMK)
Master of Natural Resources 60
Sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
apuvälineteknikko (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
bioanalyytikko (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
ensihoitaja (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
fysioterapeutti (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
geronomi (ylempi AMK)
Master of Social Services and Health Care 90
hammasteknikko (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
jalkaterapeutti (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
kuntoutuksen ohjaaja (ylempi AMK)
Master of Social Services and Health Care 90
kätilö (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
naprapaatti (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
optometristi (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
osteopaatti (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
röntgenhoitaja (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
sairaanhoitaja (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
sosionomi (ylempi AMK)
Master of Social Services 90
suuhygienisti (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
terveydenhoitaja (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
toimintaterapeutti (ylempi AMK)
Master of Health Care 90
Kauneudenhoitoalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
estenomi (ylempi AMK)
Master of Beauty and Cosmetics 90
Liikunnan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
liikunnanohjaaja (ylempi AMK)
Master of Sports Studies 90
Matkailu- ja ravitsemisalan ylempi ammattikorkeakoulututkinto
restonomi (ylempi AMK)
Master of Hospitality Management 90

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

15.10.2003/860:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2003.

Humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnon kansalaistoiminnan ja nuorisotyön koulutusohjelmassa ennen tämän asetuksen voimaantuloa suorittaneet tai siihen johtavat opinnot ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloittaneet voivat tutkinnon suoritettuaan käyttää yhteisöpedagogin (AMK) tutkintonimikettä. Vastaavasti sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla kauneudenhoitoalan ammattikorkeakoulututkinnon ennen tämän asetuksen voimaantuloa suorittaneet tai siihen johtavat opinnot ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloittaneet voivat tutkinnon suoritettuaan käyttää estenomin (AMK) tutkintonimikettä.

Humanistisella ja kasvatusalalla humanistisen alan ammattikorkeakoulututkinnon kulttuuripalvelujen koulutusohjelmassa ennen tämän asetuksen voimaantuloa suorittaneet tai siihen johtavat opinnot ennen tämän asetuksen voimaantuloa aloittaneet voivat tutkinnon suoritettuaan käyttää kulttuurituottajan (AMK) tutkintonimikettä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16.6.2004/497:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Koulutusohjelman opetussuunnitelmassa opintoviikkoina määrätyt opintojaksojen laajuudet muutetaan opintopisteiksi viimeistään 1 päivänä elokuuta 2005.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16.6.2005/423:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilusta annetun lain (645/2001) mukaisesti suoritettuun jatkotutkintoon voidaan liittää koulutusohjelman mukaan sama tutkintonimike, joka liitetään ylempään ammattikorkeakoulututkintoon 3 §:n 3 momentin mukaan.

9.11.2006/981:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

10.12.2009/1045:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

15.9.2011/1035:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

4.7.2013/546:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014. Asetuksen 25 § tulee kuitenkin voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa toistaiseksi voimassa olevaan palvelussuhteeseen nimitettyyn opettajaan sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 24 §:n 2 momenttia opettajankoulutuksen suorittamisesta.

26.9.2013/702:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa musiikkipedagogi (AMK) ja muusikko (AMK) -tutkintonimikkeisiin johtavat opinnot aloittaneiden opiskelijoiden opintojen laajuus on 270 opintopistettä. (12.12.2013/947)

12.12.2013/947:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.