Seurattu SDK 1003/2019 saakka.

24.1.2003/19

Laki eräitä yrityksiä koskevasta taloudellisen toiminnan avoimuus- ja tiedonantovelvollisuudesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 § (22.12.2009/1371)
Soveltamisala ja tarkoitus

Tässä laissa säädetään suomalaisten julkisyhteisöjen ja eräiden yritysten välisiä taloudellisia suhteita koskevasta avoimuudesta, yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottavien yritysten erilliskirjanpitovelvollisuudesta sekä valtion tiedonantovelvollisuudesta Euroopan yhteisöjen komissiolle.

Lain tarkoituksena on turvata komission ja kansallisten viranomaisten mahdollisuudet valvoa yhteisön kilpailu- ja valtiontukisääntöjen noudattamista siten kuin säädetään jäsenvaltioiden ja julkisten yritysten välisten taloudellisten suhteiden avoimuudesta sekä tiettyjen yritysten taloudellisen toiminnan avoimuudesta annetussa komission direktiivissä 2006/111/EY, jäljempänä avoimuusdirektiivi, ja EY:n perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan määräysten soveltamisesta tietyille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja tuottaville yrityksille korvauksena julkisista palveluista myönnettävään valtiontukeen tehdyssä komission päätöksessä 2005/842/EY.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) julkisyhteisöllä valtiota, kuntia, kuntayhtymiä, evankelisluterilaista kirkkoa ja ortodoksista kirkkokuntaa sekä niiden seurakuntia, Kansaneläkelaitosta ja Suomen Pankkia;

2) yrityksellä kaikkia taloudellista toimintaa harjoittavia yksiköitä niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta;

3) julkisella yrityksellä sellaista yritystä, jossa julkisyhteisöt käyttävät suoraan tai välillisesti määräysvaltaa omistuksen, rahoitukseen osallistumisen tai yritykseen sovellettavien sääntöjen perusteella; julkisyhteisöjen katsotaan käyttävän määräysvaltaa yrityksessä, jos niillä on suoraan tai välillisesti:

– enemmistö yrityksen osakepääomasta tai muusta merkitystä pääomasta;

– valvonnassaan yrityksen osakkeiden tai osuuksien äänimäärän enemmistö; tai

– mahdollisuus asettaa enemmän kuin puolet yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenistä;

4) julkisella teollisuusyrityksellä kaikkia sellaisia valmistusalalla toimivia julkisia yrityksiä, jotka kuuluvat Tilastokeskuksen toimialaluokituksen pääluokkaan D eli teollisuus;

5) erilliskirjanpitovelvollisella yrityksellä kaikkia sellaisia yrityksiä, joille julkisyhteisö on myöntänyt Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 86 artiklan 1 kohdan mukaisia erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia tai joille on uskottu perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottaminen, minkä lisäksi edellytyksenä on, että yrityksellä on eri toimintoja; yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden ollessa kysymyksessä edellytetään edellä tässä kohdassa säädetyn lisäksi, että yritykselle on myönnetty kyseistä palvelua tai toimintoa varten jossain muodossa julkista rahoitusta.

Edellä 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetaan:

a) eri toiminnoilla toisaalta kaikkia tuotteita tai palveluja, joiden osalta yritykselle on myönnetty erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia, taikka kaikkia yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyviä palveluja, jotka on uskottu yritykselle, ja toisaalta kaikkia muita yrityksen tuottamia erillisiä tuotteita ja palveluja;

b) yksinoikeudella oikeutta, jonka julkisyhteisö myöntää yhdelle yritykselle lailla, asetuksella tai hallintopäätöksellä ja joka antaa kyseiselle yritykselle oikeuden tiettyjen palvelujen tarjoamiseen tai tietyn toiminnan harjoittamiseen tietyllä maantieteellisellä alueella;

c) erityisoikeuksilla oikeuksia, joita julkisyhteisö myöntää rajoitetulle määrälle yrityksiä tietyllä maantieteellisellä alueella lailla, asetuksella tai hallintopäätöksellä ja joilla

– rajoitetaan kahteen tai useampaan niiden yritysten määrä, joiden sallitaan tarjota tiettyjä palveluja tai harjoittaa tiettyä toimintaa, muulla tavoin kuin objektiivisilla, oikeasuhteisilla ja syrjimättömillä perusteilla, tai

– nimetään useita keskenään kilpailevia yrityksiä tarjoamaan tiettyjä palveluja tai harjoittamaan tiettyä toimintaa muulla tavoin kuin objektiivisilla, oikeasuhteisilla ja syrjimättömillä perusteilla, tai

– yritykselle tai yrityksille annetaan muulla tavoin kuin objektiivisin, oikeasuhteisin ja syrjimättömin perustein etuja, jotka vaikuttavat merkittävästi muiden yritysten mahdollisuuksiin tarjota samoja palveluja tai harjoittaa samaa toimintaa samalla maantieteellisellä alueella olennaisilta osin samanlaisten olosuhteiden vallitessa; sekä

d) yleisiintaloudellisiin tarkoituksiin liittyvällä palvelulla Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 16 ja 86 artiklassa tarkoitettuja taloudellisia palveluita, joilla toteutetaan yleishyödyllisiä tehtäviä ja joiden tuottajalle julkisyhteisö on sen vuoksi asettanut erityisiä julkisen palvelun velvoitteita. (22.12.2009/1371)

3 §
Avoimuus- ja tiedonantovelvoite

Julkisten yritysten avoimuus- ja tiedonantovelvoite koskee:

1) julkisyhteisöjen julkisille yrityksille suoraan myöntämiä julkisia varoja;

2) julkisia varoja, joita julkisyhteisöt myöntävät yritysten tai rahoituslaitosten välityksellä 1 kohdassa tarkoitetuille julkisille yrityksille; sekä

3) 1 ja 2 kohdassa tarkoitettujen julkisten varojen tosiasiallista käyttötarkoitusta.

Erilliskirjanpitovelvollisten yritysten avoimuus- ja tiedonantovelvoite koskee:

1) eri toiminnoista syntyvien tulojen ja menojen esittämistä; sekä

2) yksityiskohtaisia tietoja menetelmistä, joilla tulot ja menot kohdistetaan eri toiminnoille.

4 §
Soveltamisalan rajaus

Tämä laki ei koske 3 §:n 1 momentissa tarkoitettuja taloudellisia suhteita, joita julkisyhteisöllä on:

1) julkiseen yritykseen sellaisten toimintojen osalta, joiden tarjoaminen ei ole omiaan vaikuttamaan mainittavasti Euroopan yhteisön jäsenmaiden väliseen kauppaan;

2) Suomen Pankkiin;

3) julkiseen luottolaitokseen sellaisten julkisia varoja koskevien talletusten osalta, joita julkisyhteisöt tekevät tavanomaisilla kaupallisilla ehdoilla; tai

4) julkisiin yrityksiin, joiden vuotuinen liikevaihto kahdelta 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen varojen myöntämistä tai käyttöä viimeksi edeltäneeltä tilikaudelta on ollut vähemmän kuin 40 miljoonaa euroa; julkisten luottolaitosten osalta vastaavana raja-arvona on kuitenkin taseen 800 miljoonan euron loppusumma.

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua erilliskirjanpitovelvollisuutta ei sovelleta sellaisiin toimintoihin, joihin sovelletaan muuta Euroopan yhteisön lainsäädännön pohjalta annettua erilliskirjanpitoa koskevaa kansallista säädöstä tai erilliskirjanpitoa koskevaa yhteisön asetusta.

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitettua erilliskirjanpitovelvollisuutta ei myöskään sovelleta:

1) yritysten niihin palveluihin, joiden suorittaminen ei todennäköisesti vaikuta merkittävästi Euroopan yhteisön jäsenvaltioiden väliseen kauppaan;

2) yrityksiin, joille yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen suorittamisesta maksettu korvaus on kokonaisuudessaan Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 92 ja 93 artiklan soveltamisesta tiettyihin valtion monialaisen tuen muotoihin annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 994/1998 2 artiklassa tarkoitettua vähämerkityksistä tukea (de minimis -tuki);

3) yrityksiin, joille on uskottu avointa ja syrjimätöntä menettelyä noudattaen perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottaminen, jos niille missä hyvänsä muodossa annettu julkinen rahoitus on myönnetty tietyksi ajaksi;

4) yrityksiin, joiden vuotuinen liikevaihto on vähemmän kuin 40 miljoonaa euroa kahdelta viimeiseltä sellaista vuotta edeltäneeltä tilikaudelta, jona julkisyhteisö on myöntänyt niille Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 86 artiklan 1 kohdan mukaisia erityisoikeuksia tai yksinoikeuksia tai jona sille on uskottu perustamissopimuksen 86 artiklan 2 kohdan mukaisten yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palvelujen tuottaminen; julkisten luottolaitosten osalta vastaavana raja-arvona on kuitenkin taseen 800 miljoonan euron loppusumma.

(22.12.2009/1371)

Edellä 3 momentin 4 kohdan nojalla erilliskirjanpitovelvollisuudesta vapautetun yrityksen on laadittava 6 a §:ssä tarkoitettu eriyttämislaskelma, jos se saa yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvän palvelun tuottamiseen julkista rahoitusta. (22.12.2009/1371)

5 §
Julkisten yritysten avoimuusvelvoite

Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettu julkisyhteisöjen ja julkisten yritysten välisiä taloudellisia suhteita koskeva tiedonantovelvoite koskee erityisesti tietoja seuraavista asioista:

1) toiminnasta aiheutuvien tappioiden kattaminen;

2) pääomahuolto;

3) avustukset, joita ei tarvitse maksaa takaisin, sekä erityisen edullisin ehdoin myönnetyt lainat;

4) taloudellisten etujen myöntäminen luopumalla voitosta tai saatavien perimisestä;

5) luopuminen tavanomaisesta tuotosta käytettyjen julkisten varojen osalta; sekä

6) julkisyhteisön määräämien taloudellisten velvoitteiden korvaaminen.

Siltä osin kuin 2 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetun julkisen teollisuusyrityksen viimeksi kuluneen tilikauden liikevaihto on ollut yli 250 miljoonaa euroa, avoimuusvelvoitteen piiriin kuuluvien tietojen osalta on voimassa, mitä avoimuusdirektiivin 8 artiklassa säädetään. (22.12.2009/1371)

6 §
Erilliskirjanpitovelvollisuus

Edellä 3 §:n 2 momentissa tarkoitetun tiedonantovelvollisuuden varmistamiseksi erilliskirjanpitovelvollinen yritys on velvollinen pitämään erillistä kirjanpitoa eri toiminnoista siten, että siinä on:

1) johdonmukaisesti sovellettujen ja objektiivisesti perusteltavien kustannuslaskennan periaatteiden mukaisesti eriteltynä ja kohdistettuna kaikki toimintokohtaiset tulot ja menot; sekä

2) lisätietona selkeä kuvaus edellä mainituista kustannuslaskennan periaatteista.

Tämän lain mukaisesti eriytettyjen toimintojen tuotot ja kulut tulee esittää tilikausikohtaisena tuloslaskelmana, jonka tulee olla johdettavissa erilliskirjanpitovelvollisen yrityksen kirjanpidosta. Tuloslaskelman laatimisessa noudatetaan soveltuvin osin erilliskirjanpitovelvollisen yrityksen soveltamia kirjanpitosäännöksiä.

Eriytettyjen toimintojen tuloslaskelmat lisätietoineen ovat julkisia, ja ne esitetään erilliskirjanpitovelvollisen yrityksen tilinpäätökseen sisältyvänä liitetietona.

Eriytettyjen toimintojen tuloslaskelman ja sen lisätietojen tarkemmasta sisällöstä ja julkistamisesta voidaan säätää erikseen valtioneuvoston asetuksella.

6 a § (22.12.2009/1371)
Eriyttämislaskelma

Yrityksen, jota tarkoitetaan 4 §:n 4 momentissa, on laadittava kultakin tilikaudelta laskelma, josta ilmenevät eriyttämisvelvollisuuden alaisten palvelutoimintojen tuotot ja kulut (eriyttämislaskelma).

Eriyttämislaskelmaan tulee sisällyttää tuottoina kaikki eriytetystä palvelutoiminnasta kertyneet tuotot. Näistä tuotoista vähennetään vastaavasti kaikki palvelujen tuottamisesta aiheutuvat muuttuvat kulut sekä palvelutoimintaan kohdistettavissa oleva osa kiinteistä kuluista.

Investointeihin liittyvät poistot ja rahoituskulut ovat laskelmassa vähennettäviä kuluja siltä osin kuin kyseiset investoinnit ovat välttämättömiä palvelun tuottamiselle. Eriyttämislaskelmassa voidaan lisäksi vähentää laskennallisena vähennyseränä palvelutoimintaan sitoutuneelle omalle pääomalle määritelty kohtuullinen tuotto. Sovelletut eriyttämisperusteet tulee yksilöidä laskelmassa.

Eriyttämislaskelma ja vastaavalta tilikaudelta laadittu tilinpäätös on toimitettava kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen vahvistamisesta palvelun toimeksiantaneelle julkisyhteisölle. Jos yrityksen tilinpäätöksen on tarkastanut tilintarkastuslaissa (1141/2015) tarkoitettu tilintarkastaja, eriyttämislaskelmaan on liitettävä myös tilintarkastajan lausunto tästä laskelmasta. Poiketen siitä, mitä edellä tässä momentissa säädetään, julkisyhteisö voi määrätä eriyttämislaskelmaan sisältyvien tietojen toimittamisesta muulla tavoin, jos julkinen rahoitus on myönnetty kertaluonteisen hankkeen toteuttamiseksi. (18.9.2015/1225)

Eriyttämislaskelman tarkemmasta sisällöstä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

7 §
Tietojen säilyttäminen

Edellä 3 §:n 1 momentissa määritellyn tiedonantovelvoitteen piiriin luetaan kaikki tässä laissa tarkoitetut taloudellisia suhteita koskevat tiedot viiden vuoden ajalta sen tilikauden päättymisestä, jonka kuluessa julkiset varat on myönnetty julkiselle yritykselle. Jos samoja varoja käytetään myöhempinä tilikausina, viiden vuoden määräaika lasketaan kuitenkin viimeksi mainitun tilikauden päättymisestä.

Edellä 3 §:n 2 momentissa säädetyn tiedonantovelvoitteen piiriin kuuluvien tietojen säilyttämisestä on voimassa, mitä erilliskirjanpitovelvollisen yrityksen kirjanpitoaineiston säilyttämisestä säädetään.

Palvelun toimeksiantaneen julkisyhteisön on säilytettävä vähintään kymmenen vuoden ajan kaikki sellaiset tiedot, jotka tarvitaan sen osoittamiseksi, että palvelusta ei ole maksettu liiallisia korvauksia. Tiedot on toimitettava komissiolle tämän kirjallisesta pyynnöstä. (22.12.2009/1371)

8 §
Tietojen kokoaminen

Edellä 3 §:n 1 momentissa tarkoitettujen tietojen kokoamisesta ja saatavilla pitämisestä vastaa kukin ministeriö hallinnonalallaan toimivien julkisten yritysten osalta. Lisäksi muiden julkisyhteisöjen ja julkisten yritysten välisiä taloudellisia suhteita koskevien tietojen kokoamisesta ja saatavilla pitämisestä vastaavat kuntien ja kuntayhtymien osalta sisäasiainministeriö, evankelis-luterilaisen kirkon ja ortodoksisen kirkkokunnan sekä niiden seurakuntien osalta opetusministeriö, Kansaneläkelaitoksen osalta sosiaali- ja terveysministeriö ja Suomen Pankin osalta valtiovarainministeriö. Julkiset yritykset ja julkisyhteisöt ovat velvollisia luovuttamaan asianomaisille ministeriöille tai niiden määräämille viranomaisille tässä laissa tarkoitettuja tietoja, asiakirjoja tai muita selvityksiä, jotka ovat tarpeen tämän lain mukaisten tehtävien hoitamista varten.

Tämän lain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tietojen laatimisvelvoitteen tiedottamisesta ja ohjeistamisesta vastaa kukin ministeriö tai muu 1 momentissa mainittu julkisyhteisö sellaisen yrityksen osalta, jolle se on myöntänyt erityis- tai yksinoikeuksia tai uskonut yleisiin taloudellisiin tarkoituksiin liittyvien palveluiden tuottamisen. Tietojen laatimisesta ja saatavilla pitämisestä vastaa kukin erilliskirjanpitoon velvoitettu yritys. Yritykset ovat velvollisia luovuttamaan pyydettäessä tässä laissa tarkoitetut tiedot, asiakirjat tai muut selvitykset asianomaiselle ministeriölle tai tämän määräämälle viranomaiselle.

9 §
Julkisten teollisuusyritysten vuosiraportit

Euroopan yhteisöjen komissiolle toimitetaan vuosittain avoimuusdirektiivin muuttamisesta 1993 annetussa direktiivissä edellytetyt taloudelliset tiedot siten kuin viimeksi mainitussa direktiivissä tarkemmin säädetään. Komissiolle on lisäksi toimitettava kaikki täydentävät tiedot, joita se pitää tarpeellisena sille toimitettujen tietojen perusteelliseksi arvioimiseksi.

Komissiolle toimitetaan vuosittain viimeistään 31 päivänä maaliskuuta luettelo ilmoitusvelvollisuuden piiriin kuuluvista julkisista teollisuusyrityksistä ja niiden liikevaihdosta. Kukin ministeriö toimittaa luetteloon sisällytettävät edellä tarkoitetut tiedot kauppa- ja teollisuusministeriölle.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut vuosittaiset tiedot toimitetaan komissiolle 14 arkipäivän kuluessa kyseisen julkisen yrityksen tilinpäätöksen julkistamisesta. Kaikissa tapauksissa ja erityisesti niiden yritysten osalta, jotka eivät julkista tilinpäätöstä, vaadittavat tiedot toimitetaan komissiolle viimeistään yhdeksän kuukauden kuluessa yrityksen tilikauden päättymisestä.

Ministeriöiden tulee toimittaa vaadittavat tiedot työ- ja elinkeinoministeriölle niin ajoissa, että ne voidaan toimittaa komissiolle tässä pykälässä säädetyssä määräajassa. (22.12.2009/1371)

10 §
Tiedonsaanti- ja tiedonanto-oikeudet

Sen estämättä, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) tai muussa laissa säädetään salassapidosta, ministeriöllä ja muulla viranomaisella on oikeus saada yrityksiltä tässä laissa tarkoitettuja tietoja tämän lain mukaisten tehtävien hoitamista varten. Evankelis-luterilaisen kirkon ja sen seurakuntien asiakirjojen julkisuudesta on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään kirkkolaissa (1054/1993).

Asianomaisella ministeriöllä on oikeus salassapitosäännösten estämättä edelleen antaa tämän lain perusteella saamiaan tietoja Euroopan yhteisöjen komission käytettäväksi tämän lain avoimuusvelvoitteen edellyttämässä laajuudessa.

11 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2003.

Tällä lailla kumotaan eräitä julkisia yrityksiä koskevasta tiedonantovelvollisuudesta 12 päivänä helmikuuta 1993 annettu laki (183/1993) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Tämän lain erilliskirjanpitovelvollisuutta koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin ensimmäisen kerran kirjanpitoon siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen.

HE 215/2002, TaVM 23/2002, EV 185/2002, Komission direktiivit 2000/52/EY (32000L0052); EYVL N:o L 193, 29.7.2000, s. 75, 93/84/ETY (31993L0084); EYVL N:o L 254, 12.10.1993, s. 16, 85/413/ETY (31985L0413); EYVL N:o L 229, 28.8.1985, s. 20 ja 80/723/ETY (31980L0723); EYVL N:o L 195, 29.7.1980, s. 35

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.12.2009/1371:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Sen lisäksi, mitä 6 a §:n 4 momentissa säädetään, tilintarkastajan lausunto on vuosina 2008–2012 liitettävä eriyttämislaskelmaan myös silloin, kun yrityksen tilinpäätöksen on tarkastanut julkishallinnon ja -talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu JHTT-tilintarkastaja.

HE 217/2009, TaVM 30/2009, EV 259/2009

18.9.2015/1225:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 254/2014, TaVM 34/2014, EV 371/2014

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.