Seurattu SDK 1054/2019 saakka.

30.12.2002/1330

Valtioneuvoston asetus työttömyysturvalain täytäntöönpanosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty sosiaali- ja terveysministeriön esittelystä, säädetään 30 päivänä joulukuuta 2002 annetun työttömyysturvalain (1290/2002) 3 luvun 7 §:n 3 momentin, 5 luvun 4 §:n 5 momentin ja 11 luvun 16 §:n sekä 14 luvun 3 §:n 3 momentin nojalla:

1 luku

Työttömyysetuuden maksaminen

1 §
Työttömyysetuuden maksaminen

Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan maksukausittain jälkikäteen siten, että ensimmäinen maksukausi on kaksi viikkoa ja kukin seuraava maksukausi neljä viikkoa. Peruspäiväraha ja työmarkkinatuki maksetaan niin, että se on hakijan nostettavissa viikon kuluessa maksukauden päättymisestä.

Ansiopäiväraha maksetaan päivärahakauden alkamisesta lukien jälkikäteen neljän viikon tai kuukauden maksukausittain, kuitenkin siten, että ensimmäinen maksukausi voi olla edellä mainittua lyhyempi.

Työttömyysetuus voidaan maksaa neljää viikkoa tai kuukautta lyhyemmältä ajalta, jos työnhakija aloittaa työn maksukauden aikana. (30.12.2013/1276)

Työttömyysturvalain (1290/2002) 4 luvussa tarkoitettu soviteltu työttömyysetuus sekä ylläpitokorvaus voidaan maksaa kuukausittain jälkikäteen.

2 §
Työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen hakeminen ja maksaminen

1–2 momentit on kumottu A:lla 29.12.2005/1225.

Kansaneläkelaitoksen toimisto maksaa työnantajalle maksettavan työmarkkinatuen työnantajan määräämälle tilille Suomessa toimivaan rahalaitokseen kuukausittain jälkikäteen työvoimatoimiston hyväksymän maksatushakemuksen perusteella.

Tuki voidaan maksaa 3 momentissa säädettyä pidemmältä ajanjaksolta, jos tuen saaja siihen suostuu.

3 § (22.2.2018/153)
Liikkuvuusavustuksen hakeminen ja maksaminen

Liikkuvuusavustusta haettaessa on esitettävä selvitys työsuhteen kestosta, työajasta ja työn suorituspaikasta sekä annettava muut avustuksen myöntämiseksi ja maksamiseksi tarpeelliset tiedot. Työttömyysetuuden maksaja voi edellyttää työsopimuksen tai muun vastaavan selvityksen esittämistä.

Kansaneläkelaitoksen maksamaan liikkuvuusavustukseen sovelletaan, mitä 1 §:n 1 momentissa säädetään peruspäivärahan maksamisesta. Työttömyyskassan maksamaan liikkuvuusavustukseen sovelletaan, mitä 1 §:n 2 momentissa säädetään ansiopäivärahan maksamisesta.

1 a luku (29.12.2016/1543)

Työttömyysetuuden saamisen työvoimapoliittiset edellytykset

3 a § (29.12.2016/1543)
Työstä kieltäytymisen ajankohta

Ellei muuhun arvioon ole aihetta, työnhakijan katsotaan kieltäytyneen työstä työttömyysturvalain 2 a luvun 4 §:ssä tarkoitetulla tavalla:

1) sinä päivänä, jona hän ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei halua ottaa vastaan tarjottua työtä;

2) sinä päivänä, jona työnantaja ilmoittaa työ- ja elinkeinotoimistolle tai työ- ja elinkeinohallinnon asiakaspalvelukeskukselle, ettei henkilö ota vastaan tarjottua työtä tai on menetellyt siten, että hän on menettänyt mahdollisuutensa tulla valituksi tarjottuun työhön;

3) 14. päivänä työtarjoukseen merkityn antamispäivän jälkeen, jos tarjotussa työssä ei ole hakuaikaa eikä hän ota työtarjouksen saatuaan yhteyttä työnantajaan;

4) avoimen työpaikan hakuajan viimeisenä päivänä, jos hän ei hae hänelle tarjottua työtä, jossa on hakuaika;

5) sitä edellisenä päivänä, jona hänen olisi pitänyt aloittaa työ;

6) työ- tai virkasuhteen viimeisenä päivänä, jos hän kieltäytyy jatkamasta työ- tai virkasuhdetta.

Työstä kieltäytymisen katsotaan tapahtuneen sen 1 momentin kohdan mukaisesti, jossa tarkoitettu menettely on ajankohdaltaan aikaisin.

2 luku

Työssäoloehdon täyttyminen eräillä aloilla

4 § (30.12.2013/1276)
Opetusala

Opetusalalla työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko:

1) jona työaika on ollut vähintään puolet kyseessä olevan opetusalan päätoimisen tuntiopettajan alimmasta viikoittaisesta työtuntimäärästä, jos opetusalalla on päätoimisia tuntiopettajia;

2) jona työaika on vähintään kahdeksan tuntia, jos opetusalalla ei ole päätoimisia tuntiopettajia.

Työajalla tarkoitetaan kalenteriviikoittain tehtyjä työtunteja tai sitä keskimääräistä viikkotyöaikaa, johon kuukausipalkka perustuu.

5 § (28.12.2006/1417)
Työsuhteinen kotityö

Työsuhteessa olevan kotonaan ulkopuoliselle työnantajalle työtä tekevän henkilön kohdalla työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko, jona hänen palkkansa on ollut vähintään kolme neljäsosaa kysymyksessä olevan alan työehtosopimuksen mukaisesta 18 vuotta täyttäneelle täysin työkykyiselle maksettavasta vähimmäispalkasta tai, jollei työehtosopimusta ole, vähintään kolme neljäsosaa työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 3 momentin mukaisesta määrästä kuukaudessa.

6 § (28.12.2017/1156)
Luovan ja esityksellisen työn alat

Työsuhteessa, jossa luovan tai esityksellisen työn osuus on ratkaiseva, voidaan työssäoloehtoon lukea jokainen kalenteriviikko, jona henkilön tästä työstä saama veronalainen tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 3 momentin mukainen määrä.

7 § (28.12.2006/1417)
Urheilutoiminta

Peruspäivärahan myöntämisen edellytyksenä olevaan työssäoloehtoon voidaan lukea jokainen kalenteriviikko urheilutoiminnassa, jossa henkilön urheilemisesta saama veronalainen tulo kuukauden tarkastelujakson aikana on ollut vähintään työttömyysturvalain 5 luvun 4 §:n 3 momentin mukainen määrä.

8 § (27.11.2014/1008)

8 § on kumottu A:lla 27.11.2014/1008.

2 a luku (28.12.2017/1156)

Työttömyysetuuden määrää koskevat edellytykset

8 § (28.12.2018/1313)
Työttömyysetuuden määrä ja osallistuminen muuhun kuin työllistymistä edistävään palveluun

Työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 7 luvun 5 a §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuna palveluna tai toimintana pidetään osallistumista:

1) sellaiseen rekrytointikoulutukseen, joka ei ole työttömyysturvalain 1 luvun 5 §:n 1 momentin 15 kohdassa tarkoitettu työllistymistä edistävä palvelu ja jota ei pidetä työttömyysturvalain 2 luvun 10 §:ssä tarkoitettuina opintoina ja jonka ajalta on maksettu työttömyysetuutta;

2) kunnan, kuntayhtymän, Työttömien Keskusjärjestö ry:n tai sen jäsenyhdistyksen taikka julkista rahoitusta saavan muun rekisteröidyn yhdistyksen yksin, keskinäisessä yhteistyössä tai yhteistyössä muun toimijan kanssa järjestämään työllistymistä tukevaan valmennukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan;

3) ammattiliiton tai ammattijärjestön tai sellaisen rekisteröidyn yhdistyksen, jonka jäsenenä on ammattiliitto tai ammattijärjestö tai näiden yksin tai yhdessä perustaman säätiön taikka sellaisen yhdistyksen, joka tarjoaa jäsenille oikeudellista työsuhdeneuvontaa ja työsuhteeseen liittyviä ryhmävakuutuksia, yksin, keskinäisessä yhteistyössä tai yhteistyössä muun toimijan kanssa järjestämään työllistymistä tukevaan valmennukseen tai muuhun vastaavaan toimintaan;

4) työnantajan työsopimuslain (55/2001) 7 luvun 13 §:n tai sitä vastaavan työnantajaa velvoittavan muun säännöksen tai työehtosopimuksen määräyksen perusteella tarjoamaan työllistymistä tukevaan valmennukseen; ja

5) rekrytointia tukevaan toimintaan, jonka tuottajalla on mahdollisuus saada toiminnan tulokseen perustuvaa palkkiota valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokassa työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuista määrärahoista.

Julkisella rahoituksella tarkoitetaan valtion talousarviossa työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalan pääluokassa työllisyyden edistämiseen ja työttömyyden torjuntaan tarkoitetuista määrärahoista saatavaa rahoitusta sekä Euroopan unionin rakennerahastoista ja Euroopan globalisaatiorahastosta saatavaa rahoitusta.

Työttömyysetuuden saajan tulee toimittaa työttömyysetuuden maksajalle valmennuksen tai muun toiminnan järjestäjän antama todistus osallistumisesta 1 momentin 2–5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan. Todistuksessa on tarvittaessa mainittava järjestäjän saama rahoitus.

Työllistymistä edistävään valmennukseen osallistumisena tai sitä vastaavana toimintana ei pidetä itsenäistä valmentautumista tarjolle annetun materiaalin perusteella.

3 luku

Myyntivoiton jaksottaminen

9 §
Myyntivoittolaskelma

Myyntivoittolaskelma on tehtävä yritystoiminnan lopettamisen yhteydessä päivärahaa haettaessa riippumatta siitä, onko yritysomaisuus tuolloin myyty. Myyntivoitto lasketaan siten, että myyntihinnasta vähennetään:

1) oletettuna hankintamenona 50 prosenttia; tai

2) omaisuuden hankintamenon poistamatta olevan osan ja voiton hankkimisesta aiheutuneiden kulujen yhteismäärä, jos se on suurempi kuin 1 kohdassa tarkoitettu hankintameno.

Jaksotettavaan myyntivoittoon luetaan myös tuloverolain 48 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiset verovapaat etuudet.

Jos yritysomaisuutta ei ole myyty, katsotaan myyntihinnaksi yrityksen kirjanpidon mukainen tuloverolain 46 §:n mukainen arvo, jonka määrää voidaan oikaista hakijan esittämän luotettavan selvityksen perusteella.

Myyntivoitosta vähennetään hakijan yritystoimintaan kohdistuvat velat ja velkojen korot.

10 §
Jaksotusajankohta

Myyntivoiton jaksotus suoritetaan yrityksen lopettamisesta lukien.

Jos yritysomaisuuden laatu tai muut erityiset syyt sitä puoltavat, eikä yritysomaisuutta ole saatu myytyä, voidaan jaksotus päivärahan hakijan pyynnöstä luotettavan selvityksen perusteella kuitenkin suorittaa yrityksen myyntihetkestä lukien.

11 §
Jaksotus konkurssin yhteydessä

Jos yritystoiminta on loppunut konkurssihakemuksen jättämiseen, ei myyntivoittolaskelmaa tarvitse tehdä.

Jos konkurssituomion jälkeen päivärahan saajalle tulee sellaista jaettavaa omaisuutta, joka olisi johtanut päivärahan jaksotukseen, suoritetaan jaksotus konkurssituomion ajankohdasta eteenpäin, jos kyseinen henkilö on edelleen päivärahan saajana.

12 §
Jaksotus osakkuudesta luopumisen yhteydessä

Yritystoiminnan lopettamiseen liittyvä myyntivoitto otetaan huomioon myös tilanteessa, jossa yhtiön osakas tai yhtiömies lopettaa toimintansa yrityksessä ja myy osuutensa yrityksen jatkaessa toimintaansa. Kun koko yritys myydään, myyntivoitto jaetaan useiden omistajien kesken heidän omistusosuuksiensa suhteessa.

13 §
Jaksotuslaskelma

Myyntivoitto jaksotetaan yrittäjän työtulon perusteella laskien kuinka monen kuukauden työtuloa myyntivoitto vastaa. Perusturvassa jaksotus tehdään kuitenkin peruspäivärahan määrän perusteella, jos se on suurempi kuin 3 momentissa tarkoitettu työtulo. Jos jaksotuksen jälkeen jää jakojäännöstä, kuukauteen katsotaan sisältyvän 21,5 työpäivää.

Työtulona pidetään ansioturvassa sitä työtuloa, jonka perusteella yrittäjä on vakuuttanut itsensä työttömyyskassassa.

Perusturvassa työtulona pidetään henkilön yritystoimintaa koskevan eläkevakuutuksen perusteena olevaa työtuloa. Jos henkilöllä ei ole ollut yritystoimintaa koskevaa eläkevakuutusta tai jos eläkevakuutuksen suuruus on ollut ilmeisessä epäsuhteessa yritystoiminnan suuruuteen, käytetään jaksotuksessa sitä työtuloa, jonka perusteella henkilön olisi pitänyt ottaa eläkevakuutus yritystoimintaa varten.

14 §
Myyntivoittolaskelmassa käytettävä lomake

Myyntivoiton suuruus lasketaan sosiaali- ja terveysministeriön vahvistamalla lomakkeella.

4 luku

Peruspäivärahan, koulutuspäivärahan, perustuen ja vuorottelukorvauksen rahoitus (29.12.2005/1225)

15 § (20.12.2007/1356)
Ennakoiden vahvistaminen

Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio valtion seuraavana vuonna vastattavista:

1) peruspäivärahoista ja koulutuspäivärahoista sekä niihin liittyvistä lapsikorotuksista;

2) perustukena maksettavista koulutustuista sekä niihin liittyvistä lapsikorotuksista ja ylläpitokorvauksista;

3) vuorottelukorvauksista.

Kansaneläkelaitoksen on toimitettava viimeistään 15 päivänä marraskuuta sosiaali- ja terveysministeriön määräämä selvitys 1 momentissa tarkoitettujen ennakoiden vahvistamista varten ja työttömyysvakuutusrahastolle arvio seuraavana vuonna maksettavista työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:n 1 momentin sekä julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) 9 luvun 2 §:n 2 momentin mukaisista korotusosista ja työllistymisohjelmalisistä niiden ennakoiden vahvistamista varten. Ministeriö ja työttömyysvakuutusrahasto vahvistavat seuraavan vuoden ennakot viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä ja vahvistavat samalla arvion lopullisen suorituksensa määrästä kuluvalta vuodelta. Sanotun arvion ja kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä.

Kuluvan vuoden ennakoita tulee välittömästi tarkistaa, jos niiden perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.

Työttömyysvakuutusrahaston ja Koulutusrahaston tilalle on tullut Työllisyysrahasto, ks. L 555/1998 3 luku ja L:n 522/2018 voimaantulosäännös. Tämän pykälän voimaan tullessa voimassa ollut TyöttömyysturvaL 1290/2002 6 luku 1 § on muutettu L:lla 1188/2009, ks. TyöttömyysturvaL 1290/2002 6 luku 1 § 2 mom. L julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002 on kumottu L:lla julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012.

16 §
Ennakoiden maksaminen

Valtion ja työttömyysvakuutusrahaston tulee suorittaa ennakko Kansaneläkelaitokselle sosiaaliturvan yleisrahastoon siten, että vuotuisen ennakon määrästä maksetaan tammikuussa vähintään yksi kuudesosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä. Rahoituksen turvaamiseksi tai vuotuisen ennakon olennaisesti muuttuessa voidaan ennakko jaksottaa edellä säädetystä poiketen. (8.4.2009/233)

Ennakot maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

17 § (29.12.2005/1225)
Valtion ja työttömyysvakuutusrahaston lopullisen rahoituksen vahvistaminen

Kansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka peruspäivärahana, koulutuspäivärahana ja perustukena niihin liittyvine lapsikorotuksineen ja ylläpitokorvauksineen sekä vuorottelukorvauksena on tullut valtion varoista tilivuonna suorittaa, ja määrä, joka työttömyysvakuutusrahaston varoista on tullut peruspäivärahan ja perustuen korotusosina ja työllistymisohjelmalisinä suorittaa. Maksettujen ennakoiden ja vahvistetun määrän erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan toisen kuukauden ennakossa.

Kansaneläkelaitoksen on kunkin vuoden tammikuun loppuun mennessä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle edellisenä vuonna suoritetut työttömyysturvalain 14 luvun 3 b §:n 3 momentissa tarkoitetut ansioturvaan kohdistuvat menot työttömyyskassoittain eriteltyinä.

5 luku

Työmarkkinatuen rahoitus (29.12.2005/1225)

18 § (20.12.2007/1356)
Ennakoiden vahvistaminen

Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään 15 päivänä kesäkuuta toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio valtion seuraavana vuonna vastattavasta työmarkkinatuen ja siihen liittyvien lapsikorotusten ja ylläpitokorvausten määrästä.

Kansaneläkelaitoksen on vuosittain viimeistään 15 päivänä marraskuuta toimitettava sosiaali- ja terveysministeriölle arvio Kansaneläkelaitoksen maksettavaksi seuraavana vuonna tulevasta työmarkkinatuen ja siihen liittyvien lapsikorotusten ja ylläpitokorvausten määrästä kuukausittain sekä valtion kuukausikohtaisesta rahoitusosuudesta. Mukaan tulee liittää arvio Kansaneläkelaitoksen tarvitseman maksuvalmiussuorituksen määrästä ja ajankohdasta. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen tulee esittää arvio kuluvan vuoden valtion rahoitusosuuden lopullisesta määrästä sekä vuoden lopussa palauttamatta olevan maksuvalmiussuorituksen määrästä.

Sosiaali- ja terveysministeriö vahvistaa seuraavan vuoden valtion rahoitusosuuden ennakot viimeistään kunkin vuoden joulukuun 1 päivänä. Samassa yhteydessä ministeriö vahvistaa arvion kulumassa olevan vuoden lopullisen suorituksensa määrästä. Sanotun arvion ja valtion kulumassa olevalle vuodelle vahvistettujen ennakoiden erotus otetaan huomioon vuoden viimeisen ennakkoerän maksamisen yhteydessä.

Kuluvan vuoden ennakoita tulee välittömästi tarkistaa, jos niiden perusteet ovat olennaisesti muuttuneet.

19 § (8.4.2009/233)
Ennakoiden maksaminen

Valtion tulee suorittaa työmarkkinatuen ennakot Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvan yleisrahastoon. Ennakot maksetaan kunkin kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä.

20 § (29.12.2005/1225)
Kunnan rahoitusosuuden periminen ja maksaminen

Kansaneläkelaitoksen on kuukauden 15 päivään mennessä lähetettävä kunnalle lasku työttömyysturvalain 14 luvun 3 a §:n 1 momentin mukaisesta kunnan rahoitusosuudesta edellisen kuukauden aikana maksettuun työmarkkinatukeen. Laskuun tulee liittää mainitun lain 13 luvun 6 §:n 2 momentissa tarkoitetut tiedot. Laskun eräpäivä on laskun lähettämiskuukauden 28 päivä.

20 a § (29.12.2005/1225)
Lopullisen rahoituksen vahvistaminen

Kansaneläkelaitoksen on tilinpäätöksensä yhteydessä vuosittain vahvistettava määrä, joka työmarkkinatukena, lapsikorotuksina ja ylläpitokorvauksina on tullut valtion varoista tilivuonna suorittaa, sekä määrä, joka kuntien on tullut rahoitusosuutenaan työmarkkinatukeen suorittaa. Lisäksi Kansaneläkelaitoksen on vahvistettava tilivuoden lopussa palauttamatta olleen maksuvalmiussuorituksen määrä.

Valtion suoritettavaksi vahvistetun määrän ja valtion maksamien ennakoiden erotus otetaan huomioon tilinpäätöksen vahvistamista seuraavan toisen kuukauden ennakossa. (20.12.2007/1356)

6 luku

Voimaantulo

21 §
Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Tällä asetuksella kumotaan 2 päivänä marraskuuta 1984 annettu asetus (742/1984) työttömyysturvalain täytäntöönpanosta ja 30 päivänä joulukuuta 1997 annettu asetus (1361/1997) työmarkkinatuesta niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 24 päivänä heinäkuuta 1998 annettu asetus työttömien omaehtoisen opiskelun tukemisesta (550/1998).

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

18.12.2003/1157:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

29.6.2005/497:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Vuonna 2005 sovelletaan 16 §:n 1 momenttia työttömyysvakuutusrahaston suoritettaviin ennakoihin siten, että heinäkuussa maksetaan vuotuisen ennakon määrästä vähintään yksi kolmasosa ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä oleva määrä tasasuuruisina erinä.

29.12.2005/1225:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

28.12.2006/1417:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

20.12.2007/1356:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

8.4.2009/233:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

30.12.2013/1276:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Asetuksen 4 §:ää sovelletaan 30 päivänä joulukuuta 2013 ja sen jälkeen tehtyyn työhön.

27.11.2014/1008:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

29.12.2016/1543:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Matka-avustuksena maksettavaan työmarkkinatukeen sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta 3 §:ää, jos työsuhde alkaa viimeistään 31 päivänä tammikuuta 2017 ja matka-avustusta on haettu viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2016.

28.12.2017/1156:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Asetuksen 6 §:ää sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2018 ja sen jälkeen alkavaan työsuhteeseen.

22.2.2018/153:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2018.

28.12.2018/1313:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019. Sitä sovelletaan, jos työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 1 momentissa tai 7 luvun 5 a §:n 1 momentissa tarkoitettu aktiivisuuden seurannan jakso alkaa asetuksen voimaantulon jälkeen.

Julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain vuoden 2018 loppuun voimassa olleessa 4 luvun 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa säädettyyn rekrytointikokeiluun osallistumista pidetään työttömyysturvalain 6 luvun 3 a §:n 3 momentin 5 kohdassa ja 7 luvun 5 a §:n 3 momentin 5 kohdassa tarkoitettuun toimintaan osallistumisena, jos rekrytointikokeilua koskeva sopimus on tehty viimeistään 31.12.2018.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.