Finlex

Laki maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 28.12.2001/1559

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (4.6.2010/457)

Soveltamisala

Tämän lain nojalla voidaan valtion talousarviossa osoitetun määrärahan rajoissa myöntää maa- ja puutarhataloudelle Suomen liittymisestä Euroopan unioniin tehdyn sopimuksen, Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 107–109 artiklan tai muun Euroopan unionin lainsäädännön mukaista kansallista tukea.

Tätä lakia ei sovelleta maa- ja puutarhataloudelle myönnettävään Euroopan unionin kokonaan rahoittamaan suoraan tukeen, maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), kolttalain (253/1995), maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) tai luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain (1440/2006) perusteella maksettaviin tukiin. (26.8.2011/991)

Tätä lakia ei sovelleta maa- ja puutarhataloudelle myönnettävään Euroopan unionin kokonaan rahoittamaan suoraan tukeen, maaseutuelinkeinojen rahoituslain (329/1999), maatalouden rakennetuista annetun lain (1476/2007), porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoituslain (45/2000), kolttalain (253/1995), maaseudun kehittämiseen myönnettävistä tuista annetun lain (1443/2006) tai luonnonhaittakorvauksesta, maatalouden ympäristötuesta sekä eräistä muista ympäristön ja maaseudun tilan parantamiseen liittyvistä tuista annetun lain (1440/2006) perusteella maksettaviin tukiin.

2 §

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) tukivuodella sitä kalenterivuotta, jonka perusteella yksikkötuki määräytyy;

2) puolisoilla aviopuolisoita ja avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä, tuloverolain (1535/1992) 7 §:n 3 momentissa tarkoitettuja henkilöitä;

3) nuorella viljelijällä tuen hakijaa, joka tai jonka puoliso on tukivuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä alle 40-vuotias;

4) peruslohkolla hakijan viljelemää ja hänen hallinnassaan olevaa maantieteellisesti yhtenäistä viljelyaluetta, jota rajoittaa esimerkiksi kunnan raja, tukialueen raja, vesistö, piiri- tai valtaoja, tie tai metsä;

5) kasvulohkolla yhteen peruslohkoon kuuluvaa yhtenäistä aluetta, jolla viljellään yhtä kasvilajia tiettyä tarkoitusta varten, jota kesannoidaan, jota pidetään hoidettuna viljelemättömänä tai jota käytetään muihin tarkoituksiin; (29.12.2006/1446)

6) tukimuodolla Euroopan unionin tiettyä tarkoitusta varten hyväksymää kansallista tukijärjestelmää; (4.6.2010/457)

7) tukityypillä tukimuodon osana olevaa tietyn tuotannon tai toiminnan perusteella määräytyvää yksittäistä tukea;

8) perheyrityksen jäsenellä maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 4 §:ssä tarkoitettua perheenjäsentä; (4.6.2010/457)

9) kasvintuotannon tuella tukea, jota myönnetään avomaalla tapahtuvalle maatalous- ja puutarhakasvien tuotannolle; (29.12.2006/1446)

10) kotieläintalouden tuella tukea, jota myönnetään eläinten lukumäärän, tuotantomäärän tai muulla vastaavalla perusteella; (29.12.2006/1446)

11) kasvihuoneella puutarhakasvien viljelyyn tarkoitettua pysyväluonteista rakennusta, joka on katettu valoa läpäisevällä materiaalilla ja jossa on lämmityslaitteisto; (29.12.2006/1446)

12) luonnonhaittakorvauksella korvausta, jota tarkoitetaan Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahaston (EMOTR) tuesta maaseudun kehittämiseen ja tiettyjen asetusten muuttamisesta ja kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1257/1999, jäljempänä maaseutuasetus I, II osaston V luvussa tai Euroopan maaseudun kehittämien maatalousrahaston (maaseuturahaston) tuesta maaseudun kehittämiseen annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1698/2005, jäljempänä maaseutuasetus II, 36 artiklassa, ja jota maksetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisena tukena; (25.4.2008/283)

13) maatalouden ympäristötuella tukea, josta säädetään maaseutuasetus I:n II osaston VI luvussa tai maaseutuasetus II:n 39 artiklassa, ja jota maksetaan Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman mukaisena perus- ja lisätoimenpiteen tukena; (25.4.2008/283)

14) maataloudella maatilalla tapahtuvaa maatalous-, puutarha- ja energiakasvien viljelyä, kotieläintuotteiden tuotantoa, tuotantoeläinten pitoa, hevostaloutta, porotaloutta, mehiläistaloutta, kesannointia sekä viljelemättömän pellon säilyttämistä hoidettuna yhteisen maatalouspolitiikan suoria tukijärjestelmiä koskevista yhteisistä säännöistä ja tietyistä viljelijöiden tukijärjestelmistä sekä asetusten (EY) N:o 1290/2005, (EY) N:o 247/2006, (EY) N:o 378/2007 muuttamisesta ja asetuksen (EY) N:o 1782/2003 kumoamisesta annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 73/2009 mukaisesti; (4.6.2010/457)

15) Ahvenanmaan maakunnan luonnon-haittakorvauksella korvausta, jota tarkoitetaan maaseutuasetus I:n II osaston V luvussa tai maaseutuasetus II:n 36 artiklassa ja jota maksetaan Ahvenanmaan maakunnassa Ahvenanmaan maakunnan maaseudun kehittämisohjelman mukaisena tukena; (25.4.2008/283)

16) tuotannosta irrotetulla tuella tukea, joka ei määräydy tukivuoden tuotannon laajuuden perusteella; (25.4.2008/283)

17) viitemäärällä yksikkömäärää, jonka perusteella tuotannosta irrotettua tukea voidaan maatilakohtaisesti enintään myöntää. (25.4.2008/283)

2 a § (29.12.2006/1446)

Maatila

Maatilalla tarkoitetaan tässä laissa viljelijän johtamaa yhden tai useamman kiinteistön tai kiinteistön osan tai tuotantorakennuksen ja sen maapohjan muodostamaa, maatalouden harjoittamiseen käytettävää toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäistä tuotantoyksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena omistuksen tai vuokrauksen perusteella. Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin toiminnallisesti ja taloudellisesti itsenäiseksi katsottavan maatilan tunnusmerkeistä.

3 §

Hakijat

Tukea voidaan myöntää Suomessa harjoitettavaan tuotantoon tai toimintaan viljelijälle tai muulle tuen hakijalle, jäljempänä hakija, joka on luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö taikka luonnollisten henkilöiden tai oikeushenkilöiden yhteenliittymä. (4.6.2010/457)

Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hakija tai hänen puolisonsa on tukivuotta edeltävän kalenterivuoden viimeisenä päivänä vähintään 18-vuotias, mutta ei yli 68-vuotias, eivätkä hakija ja hänen puolisonsa saa maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä; tai (29.12.2006/1446)

2) useamman luonnollisen henkilön yhdessä harjoittaessa maa- tai puutarhataloutta tai yhteisömuodossa harjoitettavassa toiminnassa vähintään yksi maa- tai puutarhataloutta itse harjoittava viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas on sellainen luonnollinen henkilö, joka täyttää 1 kohdassa säädetyn edellytyksen.

Sen estämättä, mitä 2 momentin 1 kohdassa säädetään, tukea voidaan myöntää alle 18-vuotiaalle hakijalle, jos hän on solminut avioliiton tai jos hän harjoittaa maa- tai puutarhataloutta yhteisomistajana tai yhdessä vanhempiensa tai toisen heistä kanssa taikka, jos tuen myöntämiseen on muita näihin rinnastettavia erityisiä syitä.

Edellä 2 momentin 2 kohdassa säädetyt edellytykset eivät koske julkisoikeudellista yhteisöä, koulutilaa, vankilatilaa eivätkä hakijaa, jonka tukikelpoinen toiminta on muuta kuin maataloutta. (4.6.2010/457)

Nuorille viljelijöille tarkoitettuja tukia voidaan myöntää luonnollisille henkilöille tai näiden muodostamille ryhmille. Ryhmille tukea voidaan myöntää vain, jos kaikki viljelijät, yhtiömiehet, jäsenet tai osakkaat ovat sellaisia luonnollisia henkilöitä, jotka täyttävät 2 §:n 3 kohdassa tarkoitetun ikää koskevan edellytyksen.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään tarkemmin tässä pykälässä hakijalle säädetyistä edellytyksistä.

4 § (4.6.2010/457)

Euroopan unionin lainsäädännön huomioon ottaminen

Tukien käyttöönotto edellyttää Euroopan unionin hyväksyntää. Tukien määrää tai niiden myöntämisen edellytyksiä muutetaan Euroopan unionin tekemän päätöksen perusteella.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään Euroopan unionin asettamien tukiehtojen toimeenpanosta.

5 §

Muiden säännösten soveltaminen

Sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, tuen myöntämisessä, maksamisessa, takaisinperinnässä, oikaisussa, valvonnassa ja muutoksenhaussa noudatetaan maaseutuelinkeinojen tukitehtäviä hoidettaessa noudatettavasta menettelystä annettua lakia (1336/1992).

2 luku

Tukimuodot ja niistä päättäminen

6 §

Tukimuodot

Tämän lain nojalla voidaan maa- ja puutarhataloudelle myöntää kansallisena tukena:

1) Etelä-Suomen kansallista tukea kotieläintaloudelle, kasvintuotannolle, kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastoinnille sekä sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvauksena; (25.4.2008/283)

2) pohjoista tukea kasvintuotannolle, kotieläintaloudelle, kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastoinnille, metsämarjojen ja -sienten varastoinnille, porotaloudelle ja muuna pohjoisena tukena, maidon ja lihan kuljetusavustuksena sekä sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvauksena; (8.5.2009/301)

3) luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen kansallisia lisäosia; sekä (29.12.2006/1446)

4) muita kuin 1–3 kohdassa tarkoitettuja maa- ja puutarhatalouden tukia.

7 §

Tuen määrä ja tukialueet

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukien määristä, yksikkötukien tasoista sekä tukialueista.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään myös sopimukseen tai sitoumukseen perustuvien tukien ehdoista.

Eri tukimuodoissa tarkoitetuksi saaristoksi voidaan katsoa sellainen kunta tai kunnan osa-alue, jolta ei ole kiinteää kulkuyhteyttä yleiselle tielle sekä alueet, joilta kiinteä yhteys kuntakeskukseen on kohtuuttoman pitkä. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään saaristoksi luettavista osa-alueista.

Tukea ei makseta, jos myönnetty määrä tukivuodelta on hakijaa ja tukimuotoa tai tukityyppiä kohti pienempi kuin 100 euroa. Tuen ennakkoa ei kuitenkaan makseta, jos maksettava ennakon määrä on pienempi kuin 500 euroa. (29.12.2006/1446)

Yksikkötuen taso ja tuen kokonaismäärä voidaan porrastaa maatilan tuotannon laajuuden ja tuotantotavan perusteella. Porrastuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella. (29.12.2006/1446)

8 §

Neuvottelumenettely

Kansallisia tukia koskevien esitysten tekemisestä Euroopan unionille neuvotellaan ja sovitaan valtion ja maataloustuottajien keskusjärjestöjen välisissä neuvotteluissa. Neuvottelut aloitetaan viipymättä jommankumman osapuolen pyynnöstä. Valtioneuvosto määrää valtion edustajat neuvotteluihin. (4.6.2010/457)

Valtioneuvosto päättää esityksen tekemisestä Euroopan unionille. Valtioneuvosto päättää asiasta myös siinä tapauksessa, että 1 momentissa tarkoitettua sopimusta ei saada aikaan valtioneuvoston erikseen asettamassa määräajassa. (4.6.2010/457)

Neuvotteluissa voidaan käsitellä myös muita maa- ja puutarhatalouden tukijärjestelmiin ja viljelijöiden tulonmuodostukseen liittyviä asioita.

3 luku

Tukien määräytymisperusteet

9 §

Kasvintuotannon tuet

Kasvintuotannon tuet määräytyvät viljeltävän kasvin viljelyalan tai tuotantomäärän perusteella. Tukimuoto ja yksikkötuen taso määräytyvät sen mukaan, millä tukialueella peruslohko tai kasvulohko sijaitsee.

Kasvintuotannon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hakijalla on hallinnassaan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa tai, jos kyseessä on puutarhakasvien kasvikohtainen tuki, vähintään puoli hehtaaria puutarhakasvien viljelyssä olevaa peltoa, ja pelto ilmoitetaan kyseisen tukivuoden tukihakemuksessa; (25.4.2008/283)

2) maatalous-, puutarha- ja energiakasvien viljelyn tavoitteena on tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon otettavalla tavalla;

3) kesantoa ja muuta viljelemätöntä peltoa hoidetaan; sekä

4) hakija on viljelyssä noudattanut kansallisia tukia koskevissa Euroopan komission päätöksissä tai niiden täytäntöön panemiseksi annetuissa kansallisissa säädöksissä tukimuoto- ja tukityyppikohtaisesti säädettyjä ympäristöehtoja. (4.6.2010/457)

(29.12.2006/1446)

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukikelpoisista kasveista, tukimuodoista ja tukityypeistä, joissa on noudatettava 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja ympäristöehtoja, näiden ehtojen sisällöstä sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista. (29.12.2006/1446)

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään viljelykseen soveltuvan pellon määritelmästä, hallinta-ajasta, paikkakunnan tuotanto-olosuhteiden mukaisesta viljelytavasta, kesannon ja muun viljelemättömän pellon hoitovaatimuksista. (29.12.2006/1446)

10 §

Kotieläintalouden tuet

Kotieläintalouden tuet määräytyvät harjoitettavan tuotannon eläinmäärän, eläinyksikkömäärän tai tuotantomäärän perusteella. Tukimuoto ja yksikkötuen taso määräytyvät sen mukaan, millä tukialueella talouskeskus sijaitsee.

Kotieläintalouden tukien myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hakijalla on hallinnassaan vähintään kolme hehtaaria viljelykseen soveltuvaa peltoa ja pelto ilmoitetaan kyseisen tukivuoden tukihakemuksessa; sekä (29.12.2006/1446)

2) kotieläintaloutta harjoitetaan tuen perusteena olevalle eläinlajille tavanomaisen tuotantotavan mukaisesti.

Sen estämättä, mitä 2 momentin 1 kohdassa säädetään, voidaan kotieläintalouden tukia myöntää, jos kyse on usean viljelijän yhdessä harjoittamasta kotieläintaloudesta tai yhteisömuodossa harjoitettavasta kotieläintaloudesta ja jos vähintään yksi viljelijä, yhtiömies, jäsen tai osakas täyttää mainitussa kohdassa säädetyn edellytyksen.

Mitä 2 momentin 1 kohdassa säädetään, ei sovelleta maidon tuotantotukeen.

Jos eläinmäärä tuen määräytymisajankohtana on tulipalon, eläintaudin tai muun vastaavan hakijasta riippumattoman syyn takia tilapäisesti vähintään kolmasosan pienempi kuin vakiintunut eläinmäärä, tuen myöntämisperusteena voidaan käyttää tuen määräytymisajankohtana vakiintunutta eläinmäärää. Tämä edellyttää kuitenkin, että tuotanto jatkuu. (29.12.2006/1446)

Valtioneuvoston asetuksella säädetään keskimääräisen eläinmäärän laskemisesta, vakiintuneen eläinmäärän käyttämisestä tuen määräytymisen perusteena, eläinten tilallapitoajasta, eläinyksikkörajoitteista, ennakon määräytymisestä ja suuruudesta sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään eri eläinlajien tavanomaisesta tuotantotavasta, pidettävästä kirjanpidosta, tukikelpoisten eläinten määritelmistä sekä muista vastaavanlaisista seikoista.

10 a § (29.12.2006/1446)

Luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen kansalliset lisäosat

Luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen kansallisiin lisäosiin ei sovelleta 3 §:n, 7 §:n 4 momentin sekä 9 ja 17–20 §:n säännöksiä.

Kansallisten lisäosien saamisen edellytyksenä on, että hakija noudattaa luonnonhaittakorvauksen ja maatalouden ympäristötuen saannille asetettuja tukiehtoja sekä täyttää tuen saajaa, viljelijän ikää, tuen myöntämistä ja sitoumuksen tekemistä koskevat yleiset edellytykset. Kansallisiin lisäosiin sovelletaan samoja alentamis- ja valvontaseuraamuksia kuin luonnonhaittakorvaukseen ja maatalouden ympäristötukeen.

Kansallinen lisäosa voidaan maksaa muiden tukiehtojen täyttyessä samalta sitoumuskaudelta ja enintään samalle pinta-alalle kuin luonnonhaittakorvausta ja maatalouden ympäristötukea maksetaan.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään kansallisten lisäosien määräytymisen ja myöntämisen tarkemmista perusteista, lisäosan määrästä ja lisäosasitoumuksen antamisesta.

10 b § (25.4.2008/283)

Kotieläintilan hehtaarituki

Kotieläintilan hehtaaritukeen ei sovelleta 3 §:n, 7 §:n 4 momentin, 9 eikä 17–20 §:n säännöksiä.

Kotieläintilan hehtaarituen myöntämisen edellytyksenä on, että hakija noudattaa luonnonhaittakorvauksen tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksen saannille asetettuja tukiehtoja sekä täyttää tuen saajaa, viljelijän ikää, tuen myöntämistä ja sitoumuksen tekemistä koskevat yleiset edellytykset. Kotieläintilan hehtaarituen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakijan maatilan talouskeskus ja maatilan peltoalaa sijaitsee tukeen oikeuttavalla tukialueella, ja että maatila on luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa tai Ahvenanmaan maakunnassa vastaavassa tukimuodossa kotieläintila tai se täyttää vastaavat vaatimukset.

Kotieläintilan hehtaaritukea voidaan myöntää enintään sille pinta-alalle, jolle maksetaan luonnonhaittakorvausta tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvausta, ja joka sijaitsee tukeen oikeuttavalla tukialueella. Tukea voidaan kuitenkin myöntää tilakohtaisesti enintään sille pinta-alalle, jäljempänä enimmäisala, joka oli vuonna 2007 tukikelpoinen luonnonhaittakorvauksessa tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksessa. Enimmäisala voidaan vahvistaa, jos maatilalle on maksettu tukivuodelta 2007 luonnonhaittakorvauksen kansallista lisäosaa tai Ahvenanmaan maakunnassa vastaavan tukimuodon tukea kotieläintilan tukitason mukaisesti tai maatila on täyttänyt tukivuonna 2007 kotieläintilan vaatimukset.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen vahvistaa enimmäisalan, kun kotieläintilan hehtaaritukea haetaan ensimmäisen kerran. Enimmäisalaa vahvistettaessa otetaan huomioon hakijan hallinnassa tukivuonna 2007 olleen enimmäisalaan luettavan peltoalan lisäksi sellainen 3 momentissa tarkoitettu tukikelpoinen peltoala, joka on siirtynyt hakijan hallintaan sukupolvenvaihdoksen tai koko tilan hallintaoikeuden siirron yhteydessä ja jota ei ole otettu huomioon hakijan luonnonhaittakorvauksessa tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvauksessa tukivuonna 2007.

Kotieläintilan hehtaaritukeen sovelletaan samoja alentamis- ja valvontaseuraamuksia kuin luonnonhaittakorvaukseen tai Ahvenanmaan maakunnan luonnonhaittakorvaukseen.

Maatilakohtainen kotieläintilojen hehtaari-tukeen oikeutettu enimmäisala voidaan siirtää luovutuksen saajan hakemuksesta sukupolvenvaihdoksen tai koko tilan hallintaoikeuden siirron yhteydessä luovutuksen saajalle. Koko tilan hallinnan siirron yhteydessä tilan omistajalla on oikeus jättää hallinnan siirron ulkopuolelle talouskeskusalue, jolla asuinrakennukset sijaitsevat, sekä omassa taloudessa tarvittavien puutarhatuotteiden viljelemistä tai asuinrakennuksen rakentamista varten peltoalue, joka saa olla enintään kymmenen prosenttia hallinnan siirron kohteena olevasta peltoalasta, ei kuitenkaan suurempi kuin hehtaari.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään kotieläintilojen hehtaarituen määräytymisen ja myöntämisen tarkemmista perusteista, tuen määrästä, kotieläintilaksi katsottavalle tilalle asetettavista vaatimuksista, enimmäisalan siirron edellytyksistä sekä tukialueista, joilla kotieläintilojen hehtaaritukea maksetaan.

10 c § (25.4.2008/283)

Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärä

Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärä, jäljempänä sika- ja siipikarjatalouden viitemäärä, muodostetaan siitä maatilakohtaisesta sika- ja siipikarjatalouden eläinyksikkömäärästä, jonka perusteella hakijalle on maksettu sika- ja siipikarjatalouden kansallista eläinyksikkömäärän perusteella määräytyvää tukea tukivuodelta 2007. Jos hakijan hallintaan on siirtynyt sukupolvenvaihdoksen tai koko tilan hallintaoikeuden siirron yhteydessä sellainen maatila, jolle on maksettu sika- ja siipikarjatalouden kansallista eläinyksikkömäärän perusteella määräytyvää tukea tukivuodelta 2007, tämä eläinyksikkömäärä voidaan ottaa huomioon sika- ja siipikarjatalouden viitemäärää muodostettaessa. Sika- ja siipikarjatalouden viitemäärää muodostettaessa otetaan lisäksi huomioon eläinryhmäkohtaiset muuntokertoimet.

Edellä 1 momentista poiketen viitemäärä voidaan muodostaa hakijan vaatimuksesta:

1) tukivuoden 2007 valvonnassa todetun todellisen eläinmäärän perusteella tai

2) tukivuoden 2006 sika- ja siipikarjatalouden tuen maksun perusteena olleen eläinyksikkömäärän perusteella, jos hakijan tuen maksun perusteena oleva eläinyksikkömäärä on ollut vuonna 2007 tuotantorakennuksen peruskorjauksesta, tuotantotavan muutoksesta, tuotantokierrosta, viljelijän sairaudesta aiheutuneesta työkyvyttömyydestä tai eläinlääkärin toteamasta eläintaudista johtuen vähintään kymmenen prosenttia pienempi kuin vakiintunut eläinmäärä, ja tuotanto jatkuu vakiintuneessa laajuudessa vuonna 2008. (8.5.2009/301)

Edellä 1 momentissa tai 2 momentin 1 kohdassa tarkoitettua viitemäärää muodostettaessa ei oteta huomioon 17 §:n 3 momentin nojalla eläinten lukumäärään tukivuonna 2007 kohdistuneita myöhästymisseuraamuksia, jos hakija niin vaatii.

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto ennen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun viitemäärän muodostamista. Lausuntopyyntö on käsiteltävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa kiireellisenä. (22.12.2009/1489)

Valtioneuvoston asetuksella säädetään sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärän laskennassa käytettävistä muuntokertoimista, tarkemmin muista viitemäärän muodostamisen ehdoista ja määräytymisperusteista sekä viitemäärän vahvistamisesta.

10 d § (25.4.2008/283)

Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärän korottaminen

Edellä 10 c §:ssä tarkoitettua viitemäärää voidaan hakijan vaatimuksesta korottaa laskennallisella eläinyksikkömäärällä, jos:

1) hakija on aloittanut tuotantorakennuksen laajennus- tai uudisrakennusinvestoinnin ennen 2 päivää elokuuta 2007 ja tuotantorakennus on hyväksytty käyttöön viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2008 maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 153 §:ssä tai Ahvenanmaan maakunnan vastaavassa lainsäädännössä tarkoitetulla tavalla;

2) hakija on laajentanut tuotantoaan 1 päivänä lokakuuta 2006 tai sen jälkeen, mutta ennen 1 päivää syyskuuta 2007 ostamalla tai vuokraamalla vähintään viiden vuoden pituisella vuokrasopimuksella tuotantorakennuksen, jota käytetään sika- ja siipikarjatalouden harjoittamiseen ja jonka peruskorjauksesta tai hallinnan siirron ajankohdasta johtuen tukivuoden 2007 tuen maksun perusteena ollut eläinyksikkömäärä on vähintään kolme prosenttia pienempi kuin minkä rakennuksen koko mahdollistaisi, ja tuotanto jatkuu vuonna 2008; tai

3) hakijan hallintaan palautuu tukivuoden 2007 sika- ja siipikarjatalouden eläinyksikkömäärän perusteella maksettavan tuen määräytymiseen vaikuttavan ajanjakson aikana vuokrattuna ollut tuotantorakennus, jossa hakija on aloittanut sika- tai siipikarjatalouden harjoittamisen, ja tukivuoden 2007 tuen maksun perusteena ollut eläinyksikkömäärä on vähintään kolme prosenttia pienempi kuin minkä rakennuksen koko mahdollistaisi.

Edellä 1 momentin 1 kohdassa säädetystä poiketen sillä alueella, jossa sovelletaan 6 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettua pohjoisen tuen tukijärjestelmää, hakijan on tullut aloittaa tuotantorakennuksen laajennus- tai uudisrakentamisinvestointi ennen 19 päivää kesäkuuta 2008 ja tuotantorakennuksen tulee olla hyväksytty käyttöön viimeistään 31 päivänä lokakuuta 2009 maankäyttö- ja rakennuslain 153 §:ssä tarkoitetulla tavalla. (8.5.2009/301)

Tuotantorakennuksen laajennus- tai uudisrakennusinvestointi katsotaan aloitetuksi, kun hakija on saattanut vireille maankäyttö- ja rakennuslain 125 §:ssä tarkoitettua rakennuslupaa tai ympäristönsuojelulain (86/2000) 28 §:ssä tarkoitettua ympäristölupaa taikka vastaavia Ahvenanmaan maakunnan lupia koskevat hakemukset viimeistään 1 päivänä elokuuta 2007 eikä rakennustyötä ole aloitettu ennen 1 päivää tammikuuta 2005. Rakennustyön aloittamiseksi katsotaan se, että tuotantorakennuksen perustuksen kaivaminen tai muut perustamistyöt on aloitettu.

Viitemäärän korotuksen suuruutta laskettaessa käytetään sitä laskennallista eläinyksikkömäärää, joka tuotantorakennuksessa voidaan keskimäärin tuottaa tai kasvattaa. Viitemäärän korotuksen perusteena olevasta laskennallisesta eläinyksikkömäärästä vähennetään kuitenkin se eläinyksikkömäärä, joka otetaan viitemäärää muodostettaessa huomioon 10 c §:n nojalla. Viitemäärää voidaan korottaa maatilaa kohti yhteensä enintään siihen eläinyksikkömäärään saakka, joka on ollut maatilakohtaisesti tukeen oikeuttavien eläinyksikköjen enimmäismäärä tukivuonna 2007 kullakin tukialueella. Viitemäärää voidaan korottaa vain edellä mainittujen enimmäismäärien rajoissa. (8.5.2009/301)

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on pyydettävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lausunto ennen viitemäärän korottamista. Lausuntopyyntö on käsiteltävä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksessa kiireellisenä. (22.12.2009/1489)

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän muodostamisesta ja vahvistamisesta investointi- ja vuokraustilanteissa sekä viitemäärän määräytymisen perusteena käytettävistä laskennallisista eläinmääristä erityyppisissä tuotantorakennuksissa ja eri tuotantomuodoissa.

10 e § (25.4.2008/283)

Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen myöntäminen

Tuotannosta irrotettu sika- ja siipikarjatalouden tuki myönnetään vahvistetun sika- ja siipikarjatalouden viitemäärän perusteella. Tuen myöntämisen edellytyksenä on, että hakijan maatila on luonnonhaittakorvauksen kansallisessa lisäosassa tai Ahvenanmaan maakunnassa vastaavassa tukimuodossa kotieläintila tai täyttää vastaavat vaatimukset.

Jos hakijalle on myönnetty 27 §:n 2 momentissa tarkoitettu poikkeus vuodelta 2007 tai kyseessä on 10 §:n 3 momentissa tarkoitettu tilanne vuonna 2007, käytetään tuen myöntämisen edellytyksiä arvioitaessa laskennallisena peltopinta-alana kolmea hehtaaria. (8.5.2009/301)

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen määräytymisen ja myöntämisen tarkemmista perusteista, tuen määrästä, ennakon määräytymisestä ja suuruudesta, kotieläintilaksi katsottavalle tilalle asetettavista vaatimuksista, sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen käyttöönottoajankohdasta sekä tukialueista, joilla tuotannosta irrotettua tukea maksetaan.

10 f § (25.4.2008/283)

Tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden viitemärän siirtäminen ja lakkauttaminen

Sika- ja siipikarjatalouden tuen viitemäärä voidaan siirtää uudelle tuen hakijalle ainoastaan sukupolvenvaihdostilanteessa tai koko tilan hallinnan siirron yhteydessä. Näissä tapauksissa kaksi erillistä viitemäärää voidaan myös yhdistää. Sukupolvenvaihdoksen yhteydessä viitemäärä voidaan jakaa luovutuksen saajien kesken, jos kukin luovutuksen saaja erikseen täyttää sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen myöntämisen edellytykset.

Koko tilan hallintaoikeuden siirron yhteydessä tilan omistajalla on kuitenkin oikeus jättää hallinnan siirron ulkopuolelle talouskeskusalue, jolla asuinrakennukset sijaitsevat, sekä omassa taloudessaan tarvittavien puutarhatuotteiden viljelemistä tai asuinrakennuksen rakentamista varten peltoalue, joka saa olla enintään kymmenen prosenttia siirron kohteena olevasta peltoalasta, ei kuitenkaan suurempi kuin hehtaari.

Jos hakija ei täytä kahtena peräkkäisenä tukivuonna tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tuen myöntämisen edellytyksiä eikä kyse ole ylivoimaisesta esteestä, kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen tulee tehdä päätös tuen myöntämisen perusteena olevan viitemäärän lakkauttamisesta hakijaa kuultuaan.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin viitemäärän siirron, yhdistämisen ja jakamisen edellytyksistä.

10 g § (25.4.2008/283)

Sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvaus

Tuotannosta irrotettua sika- ja siipikarjatalouden tukea voidaan myöntää sika- ja siipikarjatalouden rakennemuutoskorvauksena, jäljempänä rakennemuutoskorvaus, sellaiselle maataloutta harjoittavalle hakijalle, jolle on vahvistettu sika- ja siipikarjatalouden viitemäärä ja joka täyttää kansallisen tuen hakijaa koskevat yleiset edellytykset. Rakennemuutoskorvauksen myöntämisen edellytyksenä on lisäksi, että hakija sitoutuu pysyvästi luopumaan viitemäärästään rakennemuutoskorvaukseen oikeuttavan kahden vuoden ajanjakson jälkeen.

Rakennemuutoskorvauksen perusteena oleva viitemäärä muodostetaan 10 c §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Rakennemuutoskorvauksen viitemäärä voidaan kuitenkin muodostaa hakijan vaatimuksesta vuoden 2007 tuotantoon kohdistuneessa valvonnassa todetun todellisen eläinmäärän perusteella. Rakennemuutoskorvauksen perusteena olevaa viitemäärää ei voi miltään osin siirtää toiselle tuen hakijalle sen jälkeen, kun hakijalle on myönnetty rakennemuutoskorvaus.

Rakennemuutoskorvausta maksetaan korvauksen hakuvuodelta ja sitä seuraavalta vuodelta. Rakennemuutoskorvauksen perusteena oleva viitemäärä lakkaa olemasta voimassa korvauksen oikeuttavan kahden vuoden ajanjakson loputtua.

Rakennemuutoskorvauksen vuotuinen maatilakohtainen enimmäismäärä on 20 000 euroa. Rakennemuutoskorvausta saavalle hakijalle ei voida myöntää tuotannosta irrotettua sika- ja siipikarjatalouden tukea.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään rakennemuutoskorvauksen määräytymisen ja myöntämisen tarkemmista perusteista, korvauksen määrästä, rakennemuutoskorvauksen käyttöönottoajankohdasta sekä tukialueista, joilla rakennemuutoskorvausta maksetaan.

11 §

Kasvihuonetuotannon tuki

Kasvihuonetuotannon tuki määräytyy viljelykauden pituuden, kasvihuoneiden teknisen tason, viljelykäytössä olevan pinta-alan ja viljeltävien kasvien perusteella. Tukimuoto ja yksikkötuen taso määräytyvät sen mukaan, millä tukialueella kasvihuone sijaitsee.

Kasvihuonetuotannon tuen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) puutarhatalouden harjoittamiseen käytettävä kasvihuone on hakijan hallinnassa;

2) viljelyn tavoitteena on tuottaa korjuu- ja markkinakelpoinen sato paikkakunnan tavanomaisen viljelytavan mukaisesti;

3) kasvihuoneiden yhteenlaskettu pinta-ala on vähintään vähimmäispinta-alan mukainen; sekä

4) kasvihuoneet on varustettu lämmityslaitteistolla ja ne täyttävät rakenteita ja viljelykautta koskevat tekniset vaatimukset.

Jos tuen myöntämisen edellytykset eivät täyty tulipalon, kasvitaudin tai muun vastaavan hakijasta riippumattoman syyn vuoksi, tuen myöntävä viranomainen voi kuitenkin päättää, että tuki myönnetään hakemuksen mukaisena.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukikelpoisista kasveista, yksikkötuen eriyttämisestä viljelykauden pituuden mukaan, kasvihuoneiden yhteenlasketusta vähimmäispinta-alasta sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään kasvihuoneiden hallinta-ajasta ja hallinnan siirroista, kasvihuoneille asetettavista teknisistä ja viljelykäytössä olevaa pinta-alaa koskevista vaatimuksista, kasvihuoneiden pinta-alan laskemisesta ja ilmoittamisesta, viljelykauden määrittelystä, paikkakunnan tavanomaisesta viljelytavasta kasvihuonetuotannossa sekä muista vastaavanlaisista seikoista.

12 §

Puutarhatuotteiden varastointituki

Puutarhatuotteiden varastointituki määräytyy varastossa olevien puutarhatuotteiden ja niiden varastomäärien sekä varaston teknisen tason perusteella sekä sen mukaan, onko tuotanto tuoretuotantoa vai teollisuuden sopimustuotantoa. Tukimuoto ja yksikkötuen taso määräytyvät sen mukaan, millä tukialueella varastoitavat tuotteet on viljelty.

Puutarhatuotteiden varastointituen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) puutarhatuotteiden varastointiin käytettävä varasto on hakijan hallinnassa;

2) hakija on itse tuottanut varastoimansa puutarhatuotteet;

3) hakija täyttää 9 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetyn puutarhakasvien viljelyalaa koskevan edellytyksen;

4) hakija pitää varastokirjanpitoa varastossa olevista tuotteista; sekä

5) varasto täyttää tekniset vaatimukset.

Jos tuen myöntämisen edellytykset eivät täyty tulipalon, kasvitaudin tai muun vastaavan hakijasta riippumattoman syyn vuoksi, tuen myöntävä viranomainen voi päättää, että tuki myönnetään hakemuksen mukaisena.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukikelpoisista kasveista, varastomäärien laskemisesta ja ilmoittamisesta, yksikkötuen eriyttämisestä varaston teknisen tason ja sen mukaan, onko kyseessä tuoretuotanto vai teollisuuden sopimustuotanto, sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään varaston hallinta-ajasta, varastokirjanpidosta, varaston teknisistä vaatimuksista sekä muista vastaavanlaisista seikoista.

13 §

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki

Metsämarjojen ja -sienten varastointituki määräytyy varastoissa olevien metsämarja- ja sienilajien sekä niiden varastomäärien perusteella.

Metsämarjojen ja -sienten varastointituen myöntämisen edellytyksenä on, että:

1) hakija toimii marja- tai sienikaupan taikka marjojen ja sienten jalostuksen alalla;

2) metsämarjat ja -sienet on poimittu tukeen oikeutetulta alueelta ja niiden alkuperä voidaan osoittaa;

3) tuotteet on varastoitu 2 kohdassa tarkoitetulla alueella;

4) hakija pitää varastokirjanpitoa varastossa olevista tuotteista;

5) varasto täyttää tekniset ja kokoa koskevat vaatimukset; sekä

6) hakija osoittaa kuittien, kirjanpidon tai muun vastaavan selvityksen avulla omistavansa ilmoittamansa määrät tuotteita.

Metsämarjojen ja -sienten varastointitukeen ei sovelleta, mitä 3 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukikelpoisista metsämarja- ja metsäsienilajeista, tukikelpoisista varastointitavoista sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään metsämarjojen ja -sienten alkuperää koskevista selvityksistä, varastokirjanpidosta, varastojen teknisistä ja kokoa koskevista vaatimuksista, varastoitujen metsämarjojen ja -sienten määrien muuntamisesta tuoreita tuotteita vastaaviksi määriksi sekä muista vastaavanlaisista seikoista.

14 §

Porotalouden tuki

Suomessa porotaloutta pohjoisella tukialueella harjoittavalle poronomistajalle voidaan myöntää tukea eläinten lukumäärän perusteella. Tuki voidaan myöntää luonnollisille henkilöille tai sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle ruokakunnalle, joka on samassa taloudessa asuva perhekokonaisuus.

Edellä 3 §:ssä säädettyjä hakijaa koskevia tuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä noudatetaan soveltuvin osin.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tuen määrästä sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

15 §

Muut kansalliset tuet

Muussa kuin 9–14 §:ssä tarkoitetussa tuettavassa tuotannossa tai toiminnassa tukimuodot sekä tukityypit määräytyvät sen mukaan, millä tukialueella tuettava tuotanto tai toiminta sijaitsee.

Edellä 3 §:ssä säädettyjä hakijaa koskevia tuen myöntämisen yleisiä edellytyksiä noudatetaan soveltuvin osin.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tukimuodoista, tuen määrästä, tukien kestosta sekä muista tuen ehdoista ja määräytymisperusteista.

4 luku

Tukien alentaminen ja epääminen

16 §

Yleiset alentamisperusteet

Tässä laissa tarkoitettua tukea alennetaan tai se voidaan jättää myöntämättä, jos:

1) hakija on ilmoittanut hakemuksessaan virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja;

2) hakija ei ole noudattanut tuen myöntämiselle säädettyjä ehtoja;

3) hakemus on saapunut viranomaiselle myöhästyneenä; (29.12.2006/1446)

4) tuen saamiseksi olosuhteelle tai toimenpiteelle on annettu sellainen muoto, joka ei vastaa asian varsinaista luonnetta tai tarkoitusta; tai (29.12.2006/1446)

5) järjestelyn ilmeisenä tarkoituksena on tukiehtojen tai tukijärjestelmän tavoitteiden kiertäminen. (29.12.2006/1446)

Jos hakija on tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta antanut puutteellisen, erehdyttävän tai väärän tiedon tai asiakirjan taikka salannut tiedon tai asiakirjan, voidaan muiden valvontaseuraamusten jälkeen myönnettävää tukea alentaa lisäksi enintään 20 prosentilla tai jos kyse on erittäin törkeästä menettelystä, enintään 100 prosentilla.

Jo vahvistettua sika- ja siipikarjatalouden tuotannosta irrotetun tuen tai rakennemuutoskorvauksen viitemäärää voidaan alentaa tai viitemäärän vahvistaminen voidaan peruuttaa kokonaan 1 momentin 1, 4 ja 5 kohdassa tarkoitetuissa tapauksissa. (8.5.2009/301)

Jos hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu rikoslain (39/1889) 17 luvun 14, 14 a tai 15 §:n mukaisesta rikoksesta taikka hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu eläinsuojelulain (247/1996) 54 §:n mukaisesta rikkomuksesta sekä samalla määrätty rikoslain 17 luvun 23 §:n mukaiseen eläintenpitokieltoon, kotieläintalouden tukea ei myönnetä eikä mahdollisesti myönnettyä tukea makseta siltä tukivuodelta, jonka aikana asianomainen viranomainen on todennut tuomioon johtaneen teon. Jos hakija tai hänen perheyrityksensä jäsen on tuomittu eläintenpitokieltoon, kotieläintalouden tukea ei makseta eläintenpitokieltoajalta eikä tekovuoden ja lainvoimaisen tuomion antamisen väliseltä ajalta. Kotieläintalouden tukien maksatus on kyseisen eläinlajin tukien osalta keskeytettävä, kun asiassa on aloitettu syyteharkinta. (14.1.2011/20)

Jos hakija on käyttänyt tai laittomasti pitänyt hallussaan sellaisia eläimille tarkoitettuja lääkeaineita, joiden hallussapito ja luvaton käyttö on kielletty, kotieläintalouden tukea ei kyseiseltä tukivuodelta myönnetä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen ja viitemäärän alentamisperusteista. (8.5.2009/301)

16 a § (29.12.2006/1446)

Tuen saajan ilmoitusvelvollisuus

Tuen saajan on viipymättä ilmoitettava tuen myöntävälle viranomaiselle sellaisesta tuen saajaa, maatilaa, kotieläintuotantoa, tuotantoeläimiä tai tuettavaa toimintaa koskevasta olosuhteiden muutoksesta, joka vaikuttaa tuen määrään tai saattaa aiheuttaa tuen takaisinperimisen taikka tuen lakkauttamisen.

17 §

Myöhästymisseuraamukset

Kasvintuotannon tukia ja kasvihuonetuotannolle, puutarhatuotteiden varastoinnille ja metsämarjojen ja -sienten varastoinnille myönnettäviä tukia alennetaan hakemuksen myöhästyessä yhdellä prosentilla jokaista myöhästynyttä työpäivää kohti. Tukea ei myönnetä, jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää.

Jos puutarhatuotteiden varastoinnille myönnettävässä tuessa varastomääriä koskeva ilmoitus tehdään myöhästyneenä, alennetaan kyseisen ilmoituksen osalta tuen myöntämisperusteena olevaa varastomäärää yhdellä prosentilla jokaista myöhästynyttä työpäivää kohti. Jos ilmoitus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää, katsotaan ilmoitusajankohtaa koskeva varastomäärä nollaksi. (29.12.2006/1446)

Kotieläintalouden tukea koskevan hakemuksen myöhästyessä tuen myöntämisperusteena olevien eläinten lukumäärää alennetaan yhdellä prosentilla jokaista myöhästynyttä työpäivää kohti. Tukea ei myönnetä, jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää. Myöhästyneen ennakkoa koskevan hakemuksen perusteella ennakkoa ei makseta.

Jos tuotannosta irrotetun sika- ja siipikarjatalouden tukea tai rakennemuutoskorvausta koskeva hakemus tehdään myöhästyneenä, tukea alennetaan yhdellä prosentilla jokaista myöhästynyttä työpäivää kohti. Tukea tai korvausta ei myönnetä, jos hakemus myöhästyy yli 25 kalenteripäivää. Jos tuen ennakkoa koskeva hakemus tehdään myöhästyneenä, tuen ennakkoa ei makseta. (25.4.2008/283)

Jos tukea haetaan useammalla kuin yhdellä lomakkeella hakukertaa kohden, tukeen kohdistuvat myöhästymisseuraamukset määräytyvät sen lomakkeen mukaan, joka on eniten myöhässä.

Osallistumisilmoituksen ja viljelystarkastuspäätöksen myöhästymiseen sovelletaan samoja myöhästymisseuraamuksia kuin hakemuksen myöhästymiseen. (29.12.2006/1446)

Jollei hakija toimita hakemuksen tai osallistumisilmoituksen liitteitä tai muita tukihakemukseen liittyviä lomakkeita tuen myöntävälle viranomaiselle tämän asettamassa määräajassa, viranomainen voi ratkaista asian ilman edellä mainittuja liitteitä ja lomakkeita. (29.12.2006/1446)

Myöhästymisseuraamuksia ei sovelleta ylivoimaisen esteen johdosta myöhästyneeseen hakemukseen tai muuhun tuen hakemiseen liittyvään asiakirjaan.

18 §

Valvontaseuraamukset kasvintuotannon tuissa pinta-alan ja todetun kasvin osalta

Jos hakemuksessa ilmoitettu tukimuodon tai tukityypin pinta-ala on suurempi kuin todettu pinta-ala, myönnettävää tukea alennetaan siten, että alennus suurenee ilmoitetun ja todetun pinta-alan suhteellisen erotuksen kasvaessa. Jos ilmoitetun ja todetun pinta-alan erotus suhteessa todettuun pinta-alaan on yli 50 prosenttia, tukea ei myönnetä.

Jos valvonnassa todetaan samaan tukeen oikeuttavia, mutta oleellisesti matalamman tukitason kasveja kuin mitä hakemuksessa on ilmoitettu, tukea alennetaan määrällä, joka vastaa todetulle kasville myönnettävän tuen alentamista vähintään 10 prosentilla, mutta kuitenkin enintään 50 prosentilla.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan 1 momentista poiketen säätää tuen myöntämisestä todetun pinta-alan perusteella, jos valvontaseuraamusten yhteensovittaminen tai kohtuuttomien seuraamusten välttäminen muutoin sitä edellyttää.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset pinta-alaa ja todettua kasvia koskevista tuen alentamisperusteista.

19 §

Valvontaseuraamukset kasvintuotannon tuissa viljelytavan ja ympäristöehtojen osalta

Jos kasvulohkon viljelytapa ei täytä 9 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä paikkakunnan tuotanto-olosuhteet huomioon otettavan viljelytavan vaatimusta, kyseistä lohkoa ei oteta huomioon tuen myöntämisen perusteena olevaa pinta-alaa määrättäessä. Jos tukimuodon tai tukityypin viljelytapaa koskevien laiminlyöntien johdosta hylättyjen lohkojen kokonaisala ylittää 50 prosenttia todetusta pinta-alasta, tukea ei myönnetä. (29.12.2006/1446)

Jos hakija ei noudata 9 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuja ympäristöehtoja, tukea alennetaan määrällä, joka on suhteessa todettujen puutteiden tai laiminlyöntien määrään ja vakavuuteen. Seuraamus voi tukimuodosta tai tukityypistä riippuen kohdistua joko yksittäisen perus- tai kasvulohkon tukeen tai hakijan kaikkiin kyseiseen tukimuotoon tai -tyyppiin kuuluvien perus- ja kasvulohkojen tukeen. (29.12.2006/1446)

Jos säädettyjen ympäristöehtojen noudattamatta jättämisestä tukimuodon tai tukityypin kaikkiin perus- ja kasvulohkoihin kohdistuvien seuraamusten yhteenlaskettu määrä ylittää 50 prosenttiyksikköä, tukea ei myönnetä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen alentamisperusteista viljelytapaa koskevien ehtojen ja ympäristöehtojen noudattamatta jättämisen osalta.

20 §

Valvontaseuraamukset kotieläintalouden tuissa

Jos todetaan, että tilalla on tuen määräytymisajankohtana ilmoitettua vähemmän tukikelpoisia eläimiä, eläinmäärää alennetaan ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotuksen perusteella siten, että alennus suurenee ilmoitetun ja todetun eläinmäärän suhteellisen erotuksen kasvaessa. Jos ilmoitetun ja todetun eläinmäärän erotus suhteessa todettuun eläinmäärään on yli 40 prosenttia, merkitään kyseisen laskentapäivän tai muun tuen määräytymisjakson eläinmäärä nollaksi.

Jos eläinten tuotantotapa ei täytä 10 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädettyä tavanomaisen tuotantotavan vaatimusta, tukea ei myönnetä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen alentamisperusteista kotieläintalouden tuissa.

21 §

Valvontaseuraamukset kasvihuonetuotannon tuessa

Jos hakemuksessa ilmoitettu kasvihuoneiden pinta-ala on suurempi kuin todettu pinta-ala, myönnettävää tukea alennetaan siten, että alennus suurenee ilmoitetun ja todetun pinta-alan suhteellisen erotuksen kasvaessa. Tukea ei myönnetä, jos ilmoitetun ja todetun pinta-alan erotus suhteessa todettuun pinta-alaan on yli 20 prosenttia.

Jos hakemuksessa kasvihuoneiden on ilmoitettu täyttävän korkeampaa yksikkötukea koskevat tekniset vaatimukset, mutta valvonnassa niiden todetaan olevan alempaan yksikkötukeen oikeuttavia, tukea alennetaan.

Kasvihuonetuotannon tukea ei makseta tuotantoalalta, jos todetaan, että 11 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettua viljelytapaa ei ole noudatettu. Jos sanottu tuotantoala ylittää 50 prosenttia valvonnassa todetusta kasvihuoneiden yhteenlasketusta pinta-alasta, tukea ei myönnetä.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen alentamisperusteista kasvihuonetuotannon tuessa.

22 §

Valvontaseuraamukset puutarhatuotteiden varastointituessa

Jos hakemuksessa tai erillisessä varastomääriä koskevassa ilmoituksessa varastomäärät on ilmoitettu suuremmiksi kuin todetut varastomäärät, myönnettävää tukea alennetaan siten, että alennus suurenee ilmoitettujen ja todettujen varastomäärien suhteellisen erotuksen kasvaessa. Tukea ei myönnetä, jos ilmoitetun ja todetun varastomäärän erotus suhteessa todettuun varastomäärään on yli 20 prosenttia.

Jos hakemuksessa tai erillisessä varastomääriä koskevassa ilmoituksessa varaston on ilmoitettu täyttävän korkeampaa yksikkötukea koskevat tekniset vaatimukset, mutta valvonnassa todetaan varaston olevan alempaan yksikkötukeen oikeuttava, tukea alennetaan.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen alentamisperusteista puutarhatuotteiden varastointituessa.

23 §

Valvontaseuraamukset metsämarjojen ja -sienten varastointituessa

Jos hakemuksessa ilmoitetut varastomäärät ovat suurempia kuin todetut varastomäärät, tukea alennetaan siten, että alennus suurenee ilmoitettujen ja todettujen varastomäärien suhteellisen erotuksen kasvaessa. Tukea ei myönnetä, jos ilmoitetun ja todetun varastomäärän erotus on yli 20 prosenttia.

Jos hakija on antanut virheellisiä tai harhaanjohtavia tietoja jonkin hakemuksessa ilmoitetun metsämarja- tai metsäsienilajin alkuperästä, tukea ei myönnetä kyseisen tuotteen varastoinnista.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tuen alentamisperusteista metsämarjojen ja -sienten varastointituessa.

24 §

Valvontaseuraamukset muissa tuissa

Edellä 15 §:ssä tarkoitettujen tukien osalta noudatetaan, mitä 16 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkemmat säännökset tukimuodon tai tukityypin alentamisperusteista.

24 a § (29.12.2006/1446)

Muut tuen maksamisen edellytykset

Tässä laissa tarkoitettua kasvituotannon tai kasvihuonetuotannon tukea ei saa maksaa ennen kuin kyseistä tukea koskevat tilakohtaiset tarkastukset on loppuun suoritettu. Tämän estämättä hakijalle voidaan maksaa kasvihuonetuotannon tuen ennakkoa.

5 luku

Erinäiset säännökset

25 §

Hakumenettely

Tässä laissa tarkoitettua tukea on haettava kirjallisesti kunnan maaseutuelinkeinoviranomaiselta, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta tai Ahvenanmaan valtionvirastolta. (22.12.2009/1489)

Postitse toimitettu hakemus tai muu tuen hakemiseen liittyvä asiakirja katsotaan oikeaan aikaan toimitetuksi, jos se on leimattu postissa toimivaltaiselle viranomaiselle osoitettuna viimeistään määräajan viimeisenä päivänä.

Maaseutuvirasto antaa määräykset tässä laissa tarkoitettujen tukien hakuajoista. Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään siitä, mille toimivaltaiselle viranomaiselle hakemus toimitetaan eri tukimuodoissa. (13.4.2007/430)

26 § (29.12.2006/1446)

26 § on kumottu L:lla 29.12.2006/1446.

27 § (13.4.2007/430)

Poikkeuksien myöntäminen

Maaseutuvirasto voi erityisestä syystä myöntää hakijalle poikkeuksen 3 §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyistä muista kuin ikää koskevista edellytyksistä. Harkittaessa erityisten syiden olemassaoloa on otettava huomioon yritysmuodon erityispiirteet, tuotannon aiempi tukikelpoisuus sekä muut vastaavat seikat.

Maaseutuvirasto voi erityisestä syystä myöntää hakijalle poikkeuksen 10 §:n 2 momentin 1 kohdassa säädetystä edellytyksestä. Harkittaessa erityisten syiden olemassaoloa on otettava huomioon hakijan mahdollisuus hankkia kohtuullisella etäisyydellä tarvittava määrä viljelykseen soveltuvaa peltoa, kotieläintalouden harjoittaminen tulonhankkimistarkoituksessa sekä muut vastaavat seikat.

3 momentti on kumottu L:lla 25.4.2008/283.

Tässä pykälässä tarkoitettua poikkeusta tulee hakea vuosittain Maaseutuviraston määräämänä ajankohtana.

28 §

Hallinnansiirrot

Tässä laissa tarkoitettu tuki voidaan myöntää tilan uudelle haltijalle, jos tilan maatalousmaan hallintaoikeus on sukupolvenvaihdoksessa tai muutoin siirtynyt viimeistään erikseen säädettynä päivänä.

Hakemuksen jättämisen jälkeen hakijan kuolemantapauksen vuoksi tapahtuneissa hallintaoikeuden siirroissa uuden haltijan katsotaan täyttävän 3 §:ssä säädetyt hakijaa koskevat edellytykset, jos aiempi haltija on täyttänyt ehdot tukihakemusta toimitettaessa.

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella säädetään koko tilan ja yksittäisten peltolohkojen hallinnan siirtojen tarkemmista edellytyksistä ja ajankohdista, menettelyistä koko tilan hallinnansiirroissa, peruslohkojen hallinnansiirroista sekä muista vastaavanlaisista seikoista.

6 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

29 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista 30 päivänä marraskuuta 1994 annettu laki (1059/1994) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

30 §

Siirtymäsäännös

Ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleet asiat ratkaistaan hakemuksen jättämishetkellä voimassa olleen lain mukaisesti.

HE 168/2001, MmVM 15/2001, EV 201/2001

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

29.12.2006/1446:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Sen 3 §:n 2 momentin 1 kohta tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä tammikuuta 2008.

Lain 3 §:n 2 momentin 1 kohtaa sovelletaan kuitenkin sellaisena kuin se oli tämän lain voimaan tullessa, jos hakija tai hänen puolisonsa ei ole yli 65-vuotias ja hakija ja hänen puolisonsa saavat maatalousyrittäjien eläkelainsäädännössä tarkoitettua vanhuuseläkettä 31 päivänä joulukuuta 2007.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 219/2006, MmVM 15/2006, EV 225/2006

13.4.2007/430:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 218/2006, MmVM 20/2006, EV 282/2006

25.4.2008/283:

Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä huhtikuuta 2008.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

Lain voimaan tullessa vireillä olevat 27 §:n 3 momentissa tarkoitetut hakemukset käsitellään tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Lain 27 §:n 3 momentin nojalla myönnetyt ja tämän lain voimaan tullessa voimassa olevat sekä lain voimaantulon jälkeen tukivuodelle 2008 myönnettävät poikkeusluvat ovat voimassa tukivuoden 2008 loppuun.

HE 30/2008, MmVM 7/2008, EV 42/2008

8.5.2009/301:

Tämä laki tulee voimaan 13 päivänä toukokuuta 2009.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 9/2009, MmVM 1/2009, EV 21/2009

22.12.2009/1489:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009

4.6.2010/457:

Tämä laki tulee voimaan 9 päivänä kesäkuuta 2010. Tämän lain 15 a § on voimassa 30 päivään kesäkuuta 2011.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 43/2010, MmVM 6/2010, EV 56/2010

14.1.2011/20:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

HE 97/2010, LaVM 18/2010, EV 170/2010

26.8.2011/991:

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

HE 247/2010, MmVM 34/2010, EV 353/2010