Seurattu SDK 514/2017 saakka.

15.11.2001/1012

Liikenne- ja viestintäministeriön asetus tieliikenteen liikennevaloista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Liikenne- ja viestintäministeriön päätöksen mukaisesti säädetään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/1981) 50 §:n 2 momentin nojalla, sellaisena kuin se on laissa 435/1991:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Käytettäessä liikennevaloja liikenteen ohjaamiseksi tieliikennelain (267/1981) 2 §:ssä tarkoitetulla tiellä on noudatettava tämän asetuksen säännöksiä.

2 § (18.12.2008/963)

Liikennevaloja saa käyttää vain tiellä, jolla ajoneuvon suurin sallittu nopeus on enintään 70 kilometriä tunnissa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske tieliikenneasetuksen (182/1982) 27 ja 30 §:ssä tarkoitettuja liikennevaloja.

3 §

Ennen liikennevalojen asettamista suojatien yhteyteen on näkövammaisia edustavalle järjestölle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen asiassa.

4 §

Liikennevalot on tämän asetuksen säännöksiä noudattaen sijoitettava siten, että ne ovat mahdollisimman hyvin havaittavissa ja että selvästi ilmenee, mille liikennesuunnalle kukin opaste on tarkoitettu. Liikennevalolaitteista ei saa olla haittaa tai vaaraa liikenteelle eikä kohtuutonta haittaa tien kunnossapidolle.

2 luku

Liikennevalot risteyksessä

Ajoneuvo-opastimet
5 §

Liikenteen ohjaamiseksi risteyksessä näytetään ajoneuvo-opastimella kiinteää punaista, keltaista tai vihreää valoa.

6 §

Risteyksessä olevilla liikennevaloilla on niiden ollessa toiminnassa ohjattava kaikkia liikennesuuntia. Pyörätien liikennettä ohjaavat polkupyöräopastimet voidaan osaksi aikaa jättää valo-ohjauksen ulkopuolelle, jolloin niillä näytetään vilkkuvaa keltaista valoa. Pihakatu, kävelykatu, tonttiliittymä tai muu vähäliikenteinen tulosuunta taikka pyörätie voidaan jättää kokonaan valo-ohjauksen ulkopuolelle, jos se on reunakivellä tai muulla vastaavalla tavalla rakenteellisesti ajoradasta erotettu eikä menettelystä aiheudu vaaraa. (24.5.2006/403)

Keskikorokkeella varustettu suojatie, joka sijaitsee vähintään 10 metrin etäisyydellä kolmihaaraisen risteyksen lähimmästä reunasta ja jonka kohdalla on enintään yksi ajokaista kumpaankin suuntaan, voidaan kuitenkin ohjata valoin siten, että itse risteys jätetään valo-ohjaamattomaksi. Risteyksen sivusuunnan tulee tällöin olla vähäliikenteinen.

Jos 1 ja 2 momentin mukaisissa tapauksissa voi syntyä epäselvyyttä väistämisvelvollisuudesta, on se osoitettava liikennemerkein.

7 §

Valo-ohjatusta risteyksestä selvästi erotettu oikealle kääntyvä liikennesuunta voidaan jättää valo-ohjauksen ulkopuolelle, jos:

1) sille on risteyksen jälkeen varattu selkeästi oma ajokaistansa;

2) sen kanssa vastakkaisesta ajosuunnasta ei ole vasemmalle kääntyvää liikennettä;

3) sen kanssa vastakkaisesta ajosuunnasta vasemmalle kääntyvä liikenne ei tule yhteiselle ajokaistalle vapaan oikean suunnan liikenteen kanssa; tai

4) sen kanssa vastakkaisesta ajosuunnasta vasemmalle kääntyvä liikenne on korokkeilla ohjattu liittymään osaksi risteävän tien liikennettä ennen risteämiskohtaa vapaan oikean suunnan liikenteen kanssa; oikealle kääntyvälle liikenteelle on liikennemerkillä osoitettava väistämisvelvollisuus.

Jos edellä tarkoitettua oikealle kääntyvää liikennesuuntaa risteää suojatie, sen on oltava porrastettu sen jatkeella olevien suojateiden kanssa vähintään suojatien leveyden verran tai suojatien on oltava 45 asteen kulmassa sen jatkeella olevien valo-ohjattujen suojateiden kanssa ja jalankulkijan kolmiokorokkeella kulkeman matkan tulee olla vähintään kuusi metriä.

Jos oikealle kääntyvää liikennesuuntaa risteää pyörätien jatke, on noudatettava toisessa momentissa olevia säännöksiä. Oikealle kääntyvälle liikenteelle on liikennemerkillä osoitettava väistämisvelvollisuus pyörätien jatketta käyttävään liikenteeseen nähden.

8 §

Jos suojatie sijaitsee enintään 100 metriä ennen valo-ohjatun risteyksen pääopastinta tiellä, jolla suurin sallittu ajonopeus on yli 50 kilometriä tunnissa ja muulla tiellä enintään 60 metriä ennen valo-ohjatun risteyksen pääopastinta, se tulee varustaa liikennevaloin. Tiellä, jolla suurin sallittu ajonopeus on enintään 50 kilometriä tunnissa tämä säännös ei koske suojatietä, jonka kohdalla on yksi ajokaista kumpaankin suuntaan, eikä suojatietä, joka sijaitsee valo-ohjaamattomassa risteyksessä. Suojatie, joka sijaitsee enintään 30 metrin etäisyydellä valo-ohjatun risteyksen lähimmästä reunasta, on kuitenkin aina valo-ohjattava.

9 §

Ajoneuvo-opastimessa on oltava kolme päällekkäin sijoitettua valoaukkoa, joista punaisen valon aukko on ylinnä ja vihreän alinna. Kolmiaukkoisia opastimia voi olla useampia vierekkäin.

Milloin valoaukkoja erityistapauksessa ei voida sijoittaa päällekkäin, ne on sijoitettava vierekkäin siten, että punaisen valon aukko on vasemmalla ja vihreän oikealla.

10 §

Valoaukon on oltava pyöreä. Vihreän valon aukko voi kuitenkin olla tieliikenneasetuksen 22 §:n mukaisen nuolen muotoinen.

Opastimessa, jossa vihreän valon aukko on nuolen muotoinen, toistetaan punaisen ja keltaisen valon aukoissa vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin tieliikenneasetuksen 22 §:n mukaisesti.

11 §

Edellä 9 §:n 1 momentissa tarkoitetun ajoneuvo-opastimen vierellä saa olla yksi tai kaksi lisäopastinta, joissa on yksi tai kaksi valoaukkoa. Lisäopastin saa olla vain kolmiaukkoisen opastimen vieressä.

Yksiaukkoisessa lisäopastimessa on valoaukko vihreälle valolle, kaksiaukkoisessa lisäopastimessa on valoaukko vihreälle ja keltaiselle valolle sekä 34 §:n 2 momentin mukaisessa lisäopastimessa on valoaukko punaiselle ja keltaiselle valolle. Lisäopastimen vihreän valon aukko on nuolen muotoinen ja keltaisen tai punaisen valon aukossa on vihreän nuolen suuntaan osoittava nuoli mustin ääriviivoin. Lisäopastimen valoaukkojen tulee olla samalla korkeudella kuin vastaavan väriset valoaukot viereisessä kolmiaukkoisessa opastimessa.

12 §

Valo-opaste annetaan pääopastimella ja samanaikaisesti vähintään yhdellä toisto-opastimella. Tämä ei kuitenkaan koske 11 §:ssä tarkoitettuja yksiaukkoisia lisäopastimia. Niinikään voidaan työmaan vuoksi lyhytaikaista tarvetta varten asetetuissa liikennevaloissa toisto-opastin jättää pois edellyttäen, että tulosuunnassa on vain yksi ajokaista ja tulosuunta on tarkoitettu yksinomaan työmaan liikenteelle.

Jos samassa tulosuunnassa on kolme tai useampia ajokaistoja, käytetään vähintään kahta toisto-opastinta.

Pää- ja toisto-opastimien on oltava sijoitettu siten, että risteystä lähestyvän tai pysäytysviivalle pysähtyneen ajoneuvon kuljettaja voi havaita hänelle tarkoitetun opastimen.

13 §

Pääopastin sijoitetaan ennen risteystä oikealle puolelle tai asianomaisen ajoradan osan yläpuolelle.

Jos tulosuunnan vasemmanpuoleisen ajokaistan tai vasemmanpuoleisten ajokaistojen liikennettä ohjataan liikennevaloilla tämän tulosuunnan muusta valo-ohjauksesta erillään, tämän liikenteen pääopastin sijoitetaan kuitenkin asianomaisen ajoradan osan vasemmalle puolelle tai kaksisuuntaisen ajoradan keskikorokkeelle taikka asianomaisen ajoradan osan yläpuolelle.

Pääopastin sijoitetaan pysäytysviivan kohdalle tai ajosuunnassa enintään viisi metriä pysäytysviivan jälkeen, kuitenkin aina ennen suojatietä.

14 §

Toisto-opastin sijoitetaan ajoneuvon kulkusuuntaan nähden vastakkaiselle puolelle kuin pääopastin tai ajoradan yläpuolelle. Yksiajokaistaisen tulosuunnan toisto-opastin voidaan kuitenkin sijoittaa samalle puolelle kuin pääopastin. Pieni toisto-opastin sijoitetaan aina pääopastimen tai toisto-opastimen pylvääseen.

Toisto-opastin sijoitetaan ensisijaisesti ennen risteystä, jollei sen havaittavuus tai sijoittaminen toisen opastimen rinnalle edellytä muuta sijoitusta. Yksi toisto-opastin tulee sijoittaa vähintään kaksi ja puoli metriä pääopastimen jälkeen jollei tulosuunnalla ole pientä toisto-opastinta.

Pientä toisto-opastinta ei saa käyttää, jos se voidaan erheellisesti käsittää polkupyöräopastimeksi ja tästä aiheutuu vaaraa. Pientä toisto-opastinta ei saa käyttää ainoana toisto-opastimena korkealuokkaisilla väylillä taajaman ulkopuolella eikä kaksi- tai useampiajokaistaisilla tulosuunnilla.

15 §

Opastimen alareunan tulee olla vähintään 2,0 metrin ja enintään 4,5 metrin korkeudella ajoradan pinnasta. Tämä ei kuitenkaan koske ajoradan yläpuolelle sijoitettua opastinta eikä pääopastimen pylvääseen sijoitettua toisto-opastinta. Pienen toisto-opastimen alareunan tulee olla vähintään 1,2 metrin ja enintään 1,5 metrin korkeudella ajoradan pinnasta.

16 §

Valo-opasteet on annettava seuraavassa järjestyksessä: punainen, punainen ja keltainen samanaikaisesti, vihreä, keltainen, punainen. Liikennevaloissa, jotka koskevat myös rautatien tasoristeystä, saadaan samanaikaisesti punaisella ja keltaisella annetusta opastimesta siirtyä suoraan punaiseen, milloin tällainen järjestely erityisen painavista syistä on tarpeen. Polkupyöräopastimessa valo-opasteet voidaan antaa myös seuraavassa järjestyksessä: punainen, vilkkuva keltainen, vihreä, keltainen, punainen.

Yksiaukkoisen vihreän nuolen muotoisen lisäopasteen saa sammuttaa vain vieressä olevan kolmiaukkoisen opastimen vihreän valon aikana. Kaksiaukkoisen lisäopastimen vaihtumisjärjestys on seuraava: pimeä, vihreä, keltainen, pimeä. Kaksiaukkoinen lisäopastin saa vaihtua keltaiseksi vain vieressä olevan kolmiaukkoisen opastimen keltaisen tai punaisen valon aikana. Kaksiaukkoisen lisäopastimen vihreä nuolen muotoinen valo ei saa syttyä vieressä olevan kolmiaukkoisen opastimen keltaisen valon aikana.

Samanaikaisesti punaisella ja keltaisella valolla annetun opasteen kestoaika saa olla yhdestä puoleentoista sekuntiin. Keltaisen valo-opasteen kestoaika on pääsääntöisesti riippuvainen ajosuunnan nopeusrajoituksesta seuraavasti:

nopeusrajoitus keltaisen kestoaika
(km/h) (s)
70 5
60 4
40–50 3

Kääntyvien liikennesuuntien ohjauksessa voidaan poiketa edelläolevassa taulukossa esitetyistä arvoista. Keltaisen valo-opasteen kestoaikaa voidaan liikennetieto-ohjatusti lyhentää vähintään kahden sekunnin pituiseksi.

17 §

Liikennevalojen tulee pääsääntöisesti olla aina toiminnassa. Jos liikenne on hyvin vähäistä, voidaan liikennevalot kuitenkin esimerkiksi kello 24–06 välisenä aikana kytkeä pimeäksi, jollei siitä aiheudu vaaraa.

Jos valo-ohjaus on keskeytyneenä lyhyen tilapäisen syyn tai teknisen vian takia, tulee liikennevalot mahdollisuuksien mukaan kytkeä näyttämään vilkkuvaa keltaista valoa.

Opastimien asennuksen aikana ja milloin valo-ohjaus tarkoituksellisesti keskeytetään yli vuorokauden ajaksi, opastimiin tulee sijoittaa valkoinen risti vihreän valon aukkojen päälle tai opastimien tulee näyttää vilkkuvaa keltaista valoa taikka ne on peitettävä.

18 §

Käytettäessä liikennevaloja muun kuin risteykseen liittyvän suojatien kohdalla, raitiotien tasoristeyksessä taikka paikassa, jossa ajoneuvoliikenteen suunnat risteävät keskenään muualla kuin risteyksessä, on soveltuvin osin noudatettava tässä luvussa olevia säännöksiä.

19 §

Tässä luvussa tarkoitetuissa liikennevaloissa voi olla pyörätietä käyttäville polkupyöräilijöille, mopoilijoille ja invalidipyörän kuljettajille erityinen ajoneuvo-opastin (polkupyöräopastin). Polkupyöräopastimesta on soveltuvin osin voimassa, mitä 5–18 ja 38– 39 §:ssä ajoneuvo-opastimesta säädetään, jollei jäljempänä olevasta muuta johdu.

Polkupyöräopastimen yläpuolella on oltava sininen kilpi, jossa on tieliikenneasetuksen (182/1982) 25 §:n mukainen valkoinen polkupyörän tunnus. Tunnuksen tulee olla valaistu.

Polkupyöräopastimen alareunan tulee olla vähintään 1,2 metrin ja enintään 2,0 metrin korkeudella ajoradan tai pyörätien pinnasta. Toisto-opastinta ei tarvitse asentaa, elleivät erityiset olosuhteet sitä edellytä.

Jalankulkijaopastimet
20 §

Liikennevaloissa tulee suojatien kohdalla olla erityiset jalankulkijoille tarkoitetut valo-opastimet (jalankulkijaopastin).

21 §

Jalankulkijaopastimessa on oltava kaksi päällekkäin sijoitettua valoaukkoa, joista ylempi näyttää kiinteää punaista ja alempi kiinteää tai vilkkuvaa vihreää valoa.

Jalankulkijaopastimella näytetään joko punaista tai vihreää valoa. Punainen valo esittää seisovaa henkilöä ja vihreä valo kävelevää henkilöä.

Milloin ajoneuvo-opastimet on sammutettu tai niillä näytetään vilkkuvaa keltaista valoa, on jalankulkijaopastimien oltava sammutettuina.

22 §

Jalankulkijaopastin sijoitetaan kulkusuunnassa suojatien tai välittömästi opastimen tarkoittaman tien osan taakse, ja sen tulee näkyä koko suojatielle tai opastimen tarkoittamalle tien osalle.

Jos tien ylitys on järjestetty useassa osassa, eri osia koskevat valo-opastimet sijoitetaan peräkkäin samalle puolelle suojatietä.

23 §

Milloin liikennevaloilla ohjatun suojatien jatkeena on raitiotien ylityskohta, on liikennettä myös siinä ohjattava liikennevaloin.

24 §

Milloin jalankulkijoiden valo-opasteisiin liittyy näkövammaisille tarkoitettuja ääniopasteita, vastaa nopea katkoääni vihreää ja hidas katkoääni punaista valoa.

Nopeassa katkoäänessä ääni katkeaa 300 kertaa minuutissa, äänen ja tauon aikasuhde on 1:1. Hitaassa katkoäänessä ääni katkeaa 30 kertaa minuutissa, äänen ja tauon aikasuhde on 1:4.

Jos ääniopasteista aiheutuu ympäristölle kohtuutonta häiriötä, ne voidaan kello 22–07 välisenä aikana kytkeä pois käytöstä, vaikka valo-ohjaus muuten olisikin toiminnassa.

3 luku

Vuorottaista liikennettä varten tarkoitetut liikennevalot

25 §

Milloin tien osalla ohjataan ajoneuvoliikennettä liikennevaloin vuoroin kumpaankin suuntaan, noudatetaan soveltuvin osin 2 luvun säännöksiä, jollei jäljempänä olevasta muuta johdu.

Työmaan vuoksi tai muusta sellaisesta syystä lyhytaikaista tarvetta varten asetetuissa liikennevaloissa voidaan toisto-opastin jättää pois.

Milloin vuorottaisen liikenteen ohjaaminen ei koske polkupyörä- tai mopoliikennettä, se on ilmaistava opastimen yhteyteen sijoitetulla tekstillisellä keltaisella kilvellä. Jos ohjaus koskee myös jalankulkijoita, tämä tulee ilmaista vastaavalla tavalla.

4 luku

Liikennevalot tiellä, jolla on suljettuja tai vaihtuvasuuntaisia ajokaistoja

26 §

Tiellä, jolla yhtä tai useampaa ajokaistaa voidaan käyttää vuoroin kummankin suuntaiseen liikenteeseen, tai jokin ajokaista voidaan sulkea liikenteeltä, on ajoneuvoliikenteen ohjaamiseen tarkoitetuissa liikennevaloissa käytettävä opastimia, joissa on valoaukko kiinteää punaista, vilkkuvaa keltaista ja kiinteää vihreää valoa varten.

Niiden ajokaistojen yläpuolella, joilla ei ole vaihtuvasuuntaista liikennettä tai jotka eivät ole suljettuina, saa kuitenkin käyttää opastimia, joilla voidaan näyttää ainoastaan vihreää tai ainoastaan punaista valoa.

27 §

Opastimet on sijoitettava ajokaistojen yläpuolelle vaihtuvasuuntaisen tai suljettavan ajokaistan alkamiskohtaan, ennen ajokaistan alkamiskohtaa sekä ajokaistan varrelle olosuhteiden edellyttämin välimatkoin.

28 §

Punaisen valon on oltava vinoristin muotoinen, keltaisen valon 45 asteen kulmassa alaspäin suunnatun nuolen muotoinen ja vihreän valon alaspäin suunnatun nuolen muotoinen. Keltaisia nuolia voi olla yksi tai kaksi.

Milloin opastimessa on useampia valoaukkoja, on punaisen valon aukon oltava vasemmalla, keltaisen keskellä ja vihreän oikealla. Valoaukkojen on oltava samalla korkeudella.

5 luku

Liikennevalot rautatien tasoristeyksessä, nosto- tai kääntösillan ja paloaseman kohdalla sekä lauttapaikalla

29 §

Liikennevaloissa, jotka on tarkoitettu tieliikenteen ohjaamiseen rautatien tasoristeyksessä, on käytettävä opastimia, joissa on yläpuolella yksi tai kaksi pyöreää valoaukkoa vilkkuvaa punaista valoa ja alapuolella yksi pyöreä valoaukko vilkkuvaa valkoista valoa varten. Opastimilla on aina näytettävä joko punaista tai valkoista valoa. Jos punaisen valon aukkoja on kaksi, tulee niiden olla vierekkäin samalla korkeudella ja valojen vilkkua vuorotellen.

Vilkkuvaa valkoista valoa ei saa käyttää muissa kuin 1 momentissa sekä 37 §:ssä tarkoitetuissa liikennevaloissa.

30 §

Liikennevaloissa, jotka on tarkoitettu tieliikenteen ohjaamiseen nosto- tai kääntösillan tahi paloaseman kohdalla taikka lauttapaikalla, voidaan käyttää opastimia, joissa on yläpuolella yksi tai kaksi pyöreää valoaukkoa vilkkuvaa punaista valoa ja alapuolella yksi pyöreä valoaukko vilkkuvaa ja kiinteää keltaista valoa varten. Jos punaisen valon aukkoja on kaksi, tulee niiden olla vierekkäin samalla korkeudella ja valojen vilkkua vuorotellen.

Raitiovaunuliikennettä risteävän tieliikenteen ohjaamiseen voidaan myös käyttää 1 momentissa tarkoitettuja liikennevaloja.

Valo-opasteet on annettava seuraavassa järjestyksessä: vilkkuva keltainen, kiinteä keltainen, vilkkuva punainen, vilkkuva keltainen. Kun tarvetta ohjaukseen ei ole, pidetään opastimet sammutettuina.

31 §

Edellä 29 ja 30 §:ssä tarkoitettu opastin on sijoitettava ajoradan oikealle puolelle. Milloin kulkusuunnassa on kaksi tai useampia ajokaistoja tai milloin siihen muutoin on syytä, sijoitetaan toinen opastin ajoradan yläpuolelle, keskikorokkeelle tai ajoradan vasemmalle puolelle. Jos opastimia on useita, ne on sijoitettava samalle tien poikkilinjalle, jollei erityisistä olosuhteista muuta johdu.

32 §

Milloin edellä tässä luvussa mainitut opastimet eivät koske liikennettä jalkakäytävällä tai pyörätiellä, se on ilmaistava opastimen yhteyteen sijoitetulla tekstillisellä keltaisella kilvellä.

33 §

Vilkkuvaa punaista valoa ei saa käyttää muissa kuin edellä tässä luvussa mainituissa liikennevaloissa. Rautatien tasoristeyksessä, nosto- tai kääntösillalla tai lauttapaikalla olevat puomit saa kuitenkin varustaa vilkkuvin punaisin valoin, jotka ovat toiminnassa, kun puomi laskee, on alhaalla tai nousee.

34 §

Sellaisessa rautatien tasoristeyksessä, joka sijaitsee liikennevaloin ohjatussa tienristeyksessä tai sen välittömässä läheisyydessä, voidaan tienristeyksen liikennevalot järjestää niin, että ne käsittävät myös tasoristeyksen. Tällaisia opastimia ei saa kytkeä pimeäksi tai näyttämään vilkkuvaa keltaista valoa paitsi, milloin junaliikenne rautatiellä on vähäistä ja rautatien kunnossapitäjä on järjestänyt tieliikenteen tarpeellisen varoittamisen.

Edellä tarkoitetussa risteyksessä voidaan käyttää kaksiaukkoisia lisäopastimia, joiden vaihtumisjärjestys on seuraava: pimeä, keltainen, punainen, punainen ja keltainen samanaikaisesti, pimeä. Näiden opastimien tulee olla sammutettuina silloin, kun risteyksessä ei ole rautatieliikennettä.

6 luku

Muut liikennevalot

35 §

Liikennevaloissa, jotka on tarkoitettu tieliikenteen ohjaamiseen tulliasemalla, pysäköintilaitoksessa tai vastaavassa, jossa liikenteen nopeus on alhainen, voidaan käyttää pyöreitä kaksiaukkoisia opastimia, joissa punaisen valon aukko on vihreän yläpuolella. Opastimen sijoittamiseen sovelletaan, mitä pääopastimen sijoittamisesta 13 §:ssä säädetään. Toisto-opastin voidaan jättää pois, ellei siitä aiheudu vaaraa. Jos pysäytyskohdassa on risteävää liikennettä tai jos pysäytettävien ajoneuvojen nopeus ei ole alhainen, on kuitenkin käytettävä kolmiaukkoisia opastimia.

Pysäköintilaitoksissa ja vastaavissa voidaan käyttää 41 §:n 1 momentissa mainittuja pieniä opastimia myös pääopastimina.

36 §

Erityisestä syystä voidaan varoitusmerkin tai suojatietä osoittavan liikennemerkin yhteydessä merkin vaikutuksen tehostamiseksi käyttää opastimia, joissa on enintään kaksi pyöreätä valoaukkoa vilkkuvaa keltaista valoa varten. Opastimet sijoitetaan joko liikennemerkin ylä- tai alapuolelle. Jos opastimessa on kaksi valoaukkoa, tulee niiden olla vierekkäin samalla korkeudella, ja valojen tulee vilkkua vuorotellen.

37 §

Milloin raitiovaunuliikennettä ohjataan muusta liikenteestä erillään, voidaan käyttää erityisiä valkoista valoa näyttäviä opastimia, joissa S-kirjain vastaa punaista valoa, vaakasuora viiva keltaista ja nuolen muotoinen opaste vihreää valoa.

7 luku

Erinäiset liikennevaloja yhteisesti koskevat säännökset

38 §

Valo-ohjaus on ajoitettava siten, että liikennevalon sen salliessa risteystä, tietä tai tien osaa ylittämään lähtenyt ajoneuvo tai jalankulkija voi turvallisesti ylittää risteyksen, tien tai tien osan.

Polkupyöräopastimen vihreällä valolla saadaan ohjata liikennettä samanaikaisesti risteävän suunnan jalankulkuopastimella ohjatun polkupyörä- ja jalankulkuliikenteen kanssa, jos risteämiskohta on vähintään kahden ja puolen metrin etäisyydellä autoliikenteen ajoradasta. Polkupyöräopastimella ei saa näyttää vilkkuvaa keltaista valoa samanaikaisesti, kun risteävälle autoliikenteelle näytetään vihreää valoa.

Niin ikään saadaan jalankulkijaopastimella ohjata liikennettä samanaikaisesti risteävän suunnan jalankulkijaopastimella ohjatun liikenteen kanssa.

39 §

Jos vihreän nuolen muotoisella opasteella ohjataan kääntyvää liikennettä, ei tätä suuntaa risteävälle ajoneuvo-, jalankulku- tai raitiovaunuliikenteelle saa samanaikaisesti näyttää vihreää valoa eikä raitiovaunuliikenteelle muuta ajon sallivaa opastetta. Oikealle kääntyvää liikennettä voidaan kuitenkin ohjata nuoliopastimella samanaikaisesti vastakkaisesta suunnasta vasemmalle kääntyvän risteävän liikenteen kanssa, jos kyseistä vasemmalle kääntyvää liikennettä ohjataan pyöreällä valo-opasteella.

40 §

Jalankulkijoille tarkoitettu vihreä valo-opaste ei saa syttyä sen jälkeen kun autoliikenteelle on syttynyt vihreä pyöreä valo-opaste sellaiselle tulosuunnalle, jolta voi kääntyä edellä tarkoitetun suojatien yli. Jos vasemmalle kääntyminen on ohjattu pyöreällä valo-opasteella, ei vastaan tulevalle liikenteelle tarkoitettu vihreä valo-opaste saa syttyä ensin mainitun vihreän syttymisen jälkeen. Liikennetilanteen mukaan toimivassa valo-ohjauksessa voidaan edellä mainituissa tapauksissa menetellä toisin, jos kääntyvää autoliikennettä ei kyseisellä hetkellä ole.

41 §

Opastimen valoaukon halkaisija on 200 mm ± 10 % tai 300 mm ± 10 %. Pienen toisto-opastimen ja polkupyöräopastimen valoaukon halkaisija on 80 mm ± 10 %.

Opastimen yhteydessä voidaan käyttää taustalevyä. Taustalevyä on yleensä käytettävä ajoradan yläpuolelle sijoitetuissa opastimissa sekä pääsuunnan opastimissa teillä, joilla on 60 kilometriä tunnissa tai 70 kilometriä tunnissa nopeusrajoitus.

42 §

Tienpitäjän tulee huolehtia siitä, että liikennevalolaitteille järjestetään asianmukainen tekninen ja liikennetekninen kunnossapito.

Punaisten liikennevalo-opastimien lampuille on järjestettävä automaattinen valvonta siten, että jalankulkijaopastimen, pääopastimen, ainoan toisto-opastimen tai useamman kuin yhden toisto-opastimen punaisen lampun rikkoutuminen kytkee tieliikennettä ohjaavat liikennevalot näyttämään vilkkuvaa keltaista valoa.

8 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

43 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tällä asetuksella kumotaan tieliikenteen liikennevaloista 18 päivänä kesäkuuta 1990 annettu liikenneministeriön päätös (552/1990).

Tämän asetuksen voimaan tullessa käytössä olevat liikennevalojärjestelyt on muutettava tämän asetuksen mukaisiksi vuoden 2006 loppuun mennessä. Sanotut järjestelyt on kuitenkin vuoden 2002 loppuun mennessä muutettava vastaamaan 40 §:ssä säädettyjä vaatimuksia.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

24.5.2006/403:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2006.

18.12.2008/963:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.