Seurattu SDK 744/2017 saakka.

17.8.2001/731

Laki Kansaneläkelaitoksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Asema

Kansaneläkelaitos on itsenäinen julkisoikeudellinen laitos, jonka hallintoa ja toimintaa valvovat eduskunnan valitsemat valtuutetut.

2 §
Tehtävät

Kansaneläkelaitoksen sosiaaliturvaa koskevista tehtävistä säädetään etuuksia koskevissa eri laeissa.

Kansaneläkelaitos voi sopimuksen perusteella hoitaa muutakin sosiaaliturvan toimeenpanoa sekä muita palveluja.

Kansaneläkelaitoksen tehtävänä on lisäksi:

1) tiedottaa etuuksista ja palvelutoiminnastaan;

2) harjoittaa etuusjärjestelmien ja oman toimintansa kehittämistä palvelevaa tutkimusta;

3) laatia tilastoja, arvioita ja ennusteita; sekä

4) tehdä ehdotuksia toimialaansa koskevan lainsäädännön kehittämisestä.

2 luku

Hallinto

3 §
Toimielimet

Kansaneläkelaitoksen toimielimiä ovat valtuutetut ja hallitus.

4 §
Valtuutetut

Eduskunta valitsee kaksitoista valtuutettua ja kullekin heistä yhden varavaltuutetun sekä hyväksyy valtuutetuille johtosäännön.

Valtuutetut asetetaan vaalikauden ensimmäisillä valtiopäivillä koko vaalikaudeksi.

Valtuutetun katsotaan eronneen, jos hänet kutsutaan valtioneuvoston jäseneksi tai nimitetään Kansaneläkelaitoksen muun toimielimen jäseneksi tai varajäseneksi taikka jos hän on ottanut sellaisen toimen, joka muiden valtuutettujen yksimielisen päätöksen mukaan ei sovellu hoidettavaksi valtuutetun toimen ohella. (26.7.2002/637)

5 §
Valtuutettujen tehtävät

Valtuutettujen tehtävänä on:

1) valvoa Kansaneläkelaitoksen hallintoa ja toimintaa ottaen muun ohella huomioon laitoksen palvelujen laatu ja saatavuus;

2) määrätä hallituksen jäsenet ja heidän palkkionsa;

3 kohta on kumottu L:lla 21.12.2007/1342.

4) valita tarpeellinen määrä tilintarkastajia ja varatilintarkastajia, joista vähintään kahden tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava KHT-tilintarkastajia tai JHT-tilintarkastajia, sekä vahvistaa heille johtosääntö; (18.9.2015/1162)

5) vahvistaa hallituksen esityksestä laitoksen tilinpäätöksen perusteet;

6) vahvistaa laitoksen tilinpäätös ja päättää vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle; sekä

7) antaa vuosittain toiminnastaan kertomus eduskunnalle.

6 §
Hallitus

Hallituksessa on enintään kymmenen jäsentä, jotka valtuutetut määräävät. Hallituksen toimikausi on kolme vuotta. Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee avoimeksi kesken toimikauden, hänen tilalleen on jäljellä olevan toimikauden ajaksi määrättävä uusi jäsen. Valtuutetut määräävät hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. (21.12.2007/1342)

Hallituksen jäseniä määrättäessä on otettava huomioon sosiaaliturvan, johtamisen, hallinnon sekä talous- ja sijoitustoiminnan asiantuntemus. Hallituksen jäsenistä yksi on sosiaali- ja terveysministeriön, yksi työnantajakeskusjärjestöjen, yksi palkansaajakeskusjärjestöjen ja yksi maa- ja metsätaloustuottajien keskusjärjestöjen edustaja.

Hallituksen jäseneksi ei voida määrätä palvelus- tai työsuhteessa Kansaneläkelaitokseen olevaa henkilöä. Kansaneläkelaitoksen henkilöstön edustajalla on kuitenkin läsnäolo- ja puheoikeus hallituksen kokouksissa. (21.12.2007/1342)

Hallituksen jäsen on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on toimimalla lain tai muiden säännösten vastaisesti taikka muutoin tahallisesti tai tuottamuksesta aiheuttanut Kansaneläkelaitokselle. Jos vahinko on aiheutunut useamman hallituksen jäsenen menettelystä, he vastaavat korvaamisesta yhdessä.

Valtuutetut voivat vapauttaa hallituksen jäsenen tehtävästään kesken toimikauden, jos hän ei enää täytä niitä vaatimuksia, joita hänen tehtävänsä edellyttävät, tai jos hän on syyllistynyt vakavaan rikkomukseen. (21.12.2007/1342)

7 §
Hallituksen tehtävät

Hallitus johtaa ja kehittää Kansaneläkelaitoksen toimintaa. Hallituksen tehtävänä on muun ohella:

1) vahvistaa vuosittain laitoksen toiminta- ja taloussuunnitelma;

2) laatia vuosittain laitoksen toimintakertomus ja tilinpäätös;

3) vahvistaa laitoksen työjärjestys, jossa annetaan tarkemmat määräykset hallinnosta ja asioiden käsittelystä; (21.12.2007/1342)

4) päättää laitoksen varojen sijoitustoiminnan yleisistä periaatteista;

5) päättää kiinteän omaisuuden ostamisesta ja myymisestä;

6) päättää pääjohtajan ja johtajien välisestä työnjaosta;

7) ottaa työsopimussuhteeseen johtavat toimihenkilöt;

8) vahvistaa pääjohtajan ja muiden johtajien palkka- ja muut edut; (19.12.2003/1192)

9) vahvistaa toimihenkilöiden palkkausta, työaikaa, vuosilomia ja matkakulujen korvaamista koskevat perusteet; sekä (19.12.2003/1192)

10) päättää muut periaatteellista laatua olevat tai muuten tärkeät asiat.

Hallitus voi siirtää toimivaltaansa pääjohtajalle, johtajille sekä toimihenkilöille.

8 §
Päätöksenteko hallituksessa

Hallitus on päätösvaltainen, kun hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä on läsnä.

Päätökseksi tulee se mielipide, jota enemmistö on kannattanut. Äänten jakautuessa tasan ratkaisee puheenjohtajan mielipide.

9 §
Pääjohtaja ja johtajat

Kansaneläkelaitoksessa on pääjohtaja ja enintään viisi johtajaa, jotka tasavallan presidentti nimittää valtuutettujen esityksestä. Tasavallan presidentti määrää yhden johtajista pääjohtajan sijaiseksi.

Pääjohtajan ja johtajien kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella. Valtioneuvosto voi erityisistä syistä antaa erivapauden asetuksella säädettävistä kelpoisuusvaatimuksista.

Pääjohtaja vastaa Kansaneläkelaitoksen strategisesta suunnittelusta sekä operatiivisesta johtamisesta ja kehittämisestä, asioiden esittelystä hallitukselle ja hallituksen päätösten toimeenpanosta sekä valmistelee työjärjestyksen hallituksen päätettäväksi. (21.12.2007/1342)

10 § (17.1.2014/24)
Keskus- ja paikallishallinto

Kansaneläkelaitoksen keskushallinnossa voi olla osastoja ja muita toimintayksiköitä.

Kansaneläkelaitoksen paikallishallinnon muodostavat vakuutuspiirit. Vakuutuspiirit määrää Kansaneläkelaitos kuultuaan asianomaisia kunnanhallituksia. Kussakin vakuutuspiirissä on yksi tai useampia Kansaneläkelaitoksen toimistoja. Laitoksessa voi lisäksi olla muitakin paikallishallinnon yksiköitä.

11 §
Pääjohtajan, johtajien ja toimihenkilöiden asema

Pääjohtajan ja johtajan palvelussuhteesta Kansaneläkelaitokseen on soveltuvin osin voimassa, mitä valtion virkamieslaissa (750/1994) säädetään valtion ylimpien virkamiesten vastuusta, erottamisperusteista ja palvelussuhteen ehdoista.

Laitoksen toimihenkilöiden työsuhteeseen Kansaneläkelaitokseen noudatetaan työsopimuslakia (55/2001). Työsuhteen ehdoista sovitaan Kansaneläkelaitoksen ja toimihenkilöitä edustavien yhdistysten välisellä työehtosopimuksella.

3 luku

Neuvottelukunnat

12 §
Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunta

Kansaneläkelaitoksessa on Kansaneläkelaitoksen neuvottelukunta, jonka tehtävänä on edistää ja kehittää sosiaaliturvan toteuttamiseen osallistuvien viranomaisten ja yhteisöjen yhteistyötä sekä palvelujen käyttäjien näkökulman huomioon ottamista. Kansaneläkelaitoksen hallitus asettaa neuvottelukunnan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Neuvottelukunnassa on viranomaisten, yhteisöjen ja etujärjestöjen sekä Kansaneläkelaitoksen henkilöstön edustus.

Kansaneläkelaitoksessa voi lisäksi olla muita neuvottelukuntia siten kuin muualla säädetään tai Kansaneläkelaitos niin päättää.

3 a luku (11.5.2007/587)

Rahastot

12 a § (19.12.2008/987)
Kansaneläkelaitoksen rahastot

Kansaneläkelaitoksen rahastot ovat kansaneläkerahasto, sairausvakuutusrahasto ja sosiaaliturvan yleisrahasto (etuusrahastot) sekä palvelurahasto ja eläkevastuurahasto. (9.12.2011/1255)

Kansaneläkelaitoksen rahastoilla on oikeus erityisestä syystä rahastojen luotonannossa noudatetuin ehdoin lainata varoja toisilleen vakuutta vaatimatta.

12 b § (20.8.2010/714)
Kansaneläkerahasto

Kansaneläkerahastosta maksetaan kansaneläkelain (568/2007) 97 §:ssä, takuueläkkeestä annetussa laissa (703/2010), vammaisetuuksista annetussa laissa (570/2007), eläkkeensaajan asumistuesta annetussa laissa (571/2007), rintamasotilaseläkelaissa (119/1977) ja ulkomaille maksettavasta rintamalisästä annetussa laissa (988/1988) tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.

12 c § (19.12.2008/987)
Sairausvakuutusrahasto

Sairausvakuutusrahastosta maksetaan sairausvakuutuslain (1224/2004) 18 luvun 1 §:ssä tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.

12 d § (19.12.2008/987)
Sosiaaliturvan yleisrahasto

Sosiaaliturvan yleisrahastosta maksetaan muut kuin 12 b ja 12 c §:ssä tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen toimeenpantaviksi säädetyt etuudet sekä niiden toimeenpanosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat toimintakulut.

Sosiaaliturvan yleisrahastoon kuuluvan etuuden maksamiseen suoritettuja varoja voidaan tilapäisesti käyttää toisen tästä samasta rahastosta maksettavan etuuden suorittamiseen. Etuuksien rahoitus on kuitenkin oikaistava mahdollisimman nopeasti, viimeistään etuuden maksuvuoden lopussa.

Sen estämättä, mitä muussa laissa säädetään etuuksien ja toimintakulujen rahoittamisesta, 1 momentissa tarkoitetut toimintakulut korvataan valtion varoista siltä osin kuin rahaston sijoitustuotot eivät niitä kata.

Valtio suorittaa Kansaneläkelaitokselle sosiaaliturvan yleisrahaston toimintakulujen ennakkona tammikuussa vähintään yhden kuudesosan vuotuisen ennakon määrästä ja sen jälkeen kuukausittain jäljellä olevan määrän tasasuuruisina erinä. Rahoituksen turvaamiseksi ennakko voidaan jaksottaa edellä säädetystä poiketen. (9.12.2011/1255)

Ennakoiden ja lopullisen valtion osuuden vahvistamisesta ja maksamisesta sekä sitä varten tarvittavista tiedoista annetaan tarkemmat säännökset valtioneuvoston asetuksella. (9.12.2011/1255)

12 e § (9.12.2011/1255)
Palvelurahasto

Palvelurahastosta maksetaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä annetussa laissa (159/2007) ja sähköisestä lääkemääräyksestä annetussa laissa (61/2007) tarkoitettujen tehtävien hoidosta Kansaneläkelaitokselle aiheutuvat kustannukset. Lisäksi palvelurahastosta voidaan suorittaa Väestörekisterikeskukselle sen mainittujen lakien perusteella tuottamien varmennepalvelujen aiheuttamat kustannukset.

Palvelurahaston rahoitus perustuu 1 momentissa mainittujen lakien perusteella terveydenhuollon valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttäjiltä perittäviin maksuihin. Lisäksi valtio voi suorittaa palvelurahastoon tietojärjestelmäpalvelujen ylläpidon sekä suunnittelun ja toteuttamisen edellyttämien kustannusten kattamiseksi varoja siten kuin niistä erikseen säädetään tai päätetään.

Palvelurahastolle säädettyjen tehtävien hoitamisesta aiheutuvia Kansaneläkelaitoksen toimintakuluja ei jaeta etuusrahastojen toimintakuluiksi.

12 f § (30.12.2013/1206)
Muiden toimintakulujen jako ja rahoitus

Kansaneläkelaitoksen toimintakulut, jotka eivät aiheudu etuuksien toimeenpanosta, jaetaan etuusrahastojen toimintakuluiksi etuuksien toimeenpanosta aiheutuvien toimintakulujen suhteessa. Kansaneläkelaitoksen Verohallinnolle maksamat korvaukset jaetaan kuitenkin etuusrahastojen toimintakuluiksi siinä suhteessa kuin etuusrahastot käyttävät Verohallinnon tarjoamia maksujen perintä- ja tilityspalveluja.

Edellä 1 momentissa tarkoitetut Kansaneläkelaitoksen muut toimintakulut rahoitetaan vastaavasti kuin etuuksien toimeenpanosta aiheutuvat toimintakulut.

Mitä edellä 1 ja 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen toimintakuluihin. Rajat ylittävän terveydenhuollon yhteyspisteen rahoituksesta säädetään laissa rajat ylittävästä terveydenhuollosta (1201/2013).

12 g § (19.12.2008/987)
Eläkevastuurahasto

Eläkevastuurahaston varat ovat Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkelaitoksen palvelukseen perustuvan eläkevastuun katteena. Rahaston varoista maksetaan 13 §:ssä tarkoitetut eläkkeet ja perhe-eläkkeet.

Eläkevastuurahaston varojen on kunkin kalenterivuoden päättyessä oltava vähintään 30 prosenttia eläkevastuun täydestä määrästä. Vähimmäistason saa alittaa ainoastaan tilapäisesti. (25.8.2016/745)

Eläkevastuun täyden määrän laskemisessa noudatetaan eläkesäätiölain (1774/1995) 43, 44 ja 44 a §:n mukaisia vapaaehtoisten lisäeläkkeiden eläkevastuun laskuperusteita, sosiaali- ja terveysministeriön asetusta eläkevastuun laskemisessa käytettävän koron enimmäismäärästä ja Finanssivalvonnan mainittujen perusteiden soveltamisesta eläkesäätiöille antamia tarkempia määräyksiä. (25.8.2016/745)

12 h § (19.12.2008/987)
Eläkevastuun kattaminen

Etuusrahastoista on maksettava Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläkevastuun kattamiseksi ja eläkkeiden maksamiseksi eläkevastuurahastoon kannatusmaksua. Kannatusmaksu on osa etuusrahastojen toimintakuluja. Etuusrahaston toimintakuluksi ei kuitenkaan lueta sitä osaa kannatusmaksusta, joka suoritetaan siirtämällä käyttö- tai sijoitusomaisuutta etuusrahastosta eläkevastuurahastoon.

Edellä 12 g §:n 2 momentissa säädetty vähimmäistaso voidaan ylittää omaisuuden arvonvaihteluista johtuvista syistä tai jos kattaminen tapahtuu siirtämällä käyttö- tai sijoitusomaisuutta etuusrahastoista eläkevastuurahastoon. (25.8.2016/745)

Eläkevastuurahastoon siirrettävät varat arvostetaan käypään arvoon.

4 luku

Toimisuhde-eläkkeet

13 § (29.1.2016/101)
Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurva

Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvasta säädetään julkisten alojen eläkelaissa (81/2016). Kansaneläkelaitoksen henkilöstön eläketurvan hoito ja rahoitus kustannetaan Kansaneläkelaitoksen varoista.

14 § (21.12.2007/1342)
Työntekijän eläkemaksu

Kansaneläkelaitoksen palveluksessa olevan henkilön työntekijän eläkemaksu on yhtä suuri kuin työntekijän työeläkevakuutusmaksu, josta säädetään työntekijän eläkelain (395/2006) 153 §:ssä.

Työnantaja pidättää työntekijältä työntekijän eläkemaksun maksamastaan palkasta (työansio) sen maksamisen yhteydessä siten kuin työntekijän eläkelain 152 §:ssä ja sen nojalla annetussa valtioneuvoston asetuksessa säädetään. Työntekijän eläkemaksusta kertyvät varat tilitetään tämän lain 12 a §:ssä tarkoitettuun eläkevastuurahastoon.

Työntekijän eläkemaksuista koostuvista varoista rahastoidaan määrä, joka vastaa työntekijän eläkelain mukaisessa eläkejärjestelmässä työntekijöiden eläkemaksuista kertynyttä vastuuvelkaa. (25.8.2016/745)

Työntekijän eläkemaksua koskevaan muutoksenhakuun sovelletaan, mitä julkisten alojen eläkelaissa säädetään muutoksenhausta eläkepäätökseen. (29.1.2016/101)

5 luku

Varojen sijoittaminen

15 §
Sijoittaminen ja sijoitussuunnitelma

Kansaneläkelaitoksen rahastojen varoja sijoitettaessa on huolehdittava sijoitusten varmuudesta, tuotosta ja rahaksi muutettavuudesta sekä sijoitusten asianmukaisesta monipuolisuudesta ja hajauttamisesta. (19.12.2008/987)

Kansaneläkelaitoksen hallituksen on laadittava laitoksen varojen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma. Sijoitussuunnitelmassa on erityisesti otettava huomioon rahastojen luonne ja sijoitustoiminnan vaatimukset.

6 luku

Kirjanpito, tilinpäätös ja tilintarkastus

16 §
Kirjanpito

Kansaneläkelaitoksen on kirjanpidossaan noudatettava soveltuvin osin, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) säädetään, jollei tästä laista muuta johdu.

Laitoksen omaisuus kirjataan tilinpäätöksessä hallituksen päättämään määrään, kuitenkin enintään käypään arvoon.

Laitoksen henkilöstön palkoista pidätettävistä työntekijäin eläkemaksuista kertyviä varoja on kirjanpidossa käsiteltävä siten, että ne voidaan erottaa eläkevastuurahaston muista varoista.

17 §
Tilinpäätös

Kansaneläkelaitoksen tilikausi on kalenterivuosi.

Tilinpäätös, joka käsittää tuloslaskelman, taseen ja niiden liitetiedot sekä toimintakertomuksen, on laadittava tilivuotta seuraavan maaliskuun loppuun mennessä.

18 § (21.12.2007/1342)
Tilintarkastus

Kansaneläkelaitoksen tilintarkastuksen toimittamisessa noudatetaan soveltuvin osin tilintarkastuslain (1141/2015) säännöksiä. (18.9.2015/1162)

Tilintarkastajat toimittavat laitoksen tilintarkastuksen vuosittain tilivuotta seuraavan huhtikuun loppuun mennessä. Tilintarkastuskertomus annetaan valtuutetuille.

19 §
Tilinpäätöksen vahvistaminen

Valtuutetut vahvistavat tilinpäätöksen ja päättävät vastuuvapauden myöntämisestä hallituksen jäsenille tilivuotta seuraavan toukokuun loppuun mennessä.

7 luku

Erinäiset säännökset

20 § (17.12.2010/1131)
Etuuden ratkaisemista koskeva päätösvalta

Oikeus työkyvyttömyyseläkkeeseen arvioidaan ja työkyvyttömyyseläkepäätökset tehdään Kansaneläkelaitoksessa keskitetysti. Muut etuuden ratkaisemista koskevat asiat päätetään toimistossa tai muussa paikallishallinnon yksikössä, jollei työjärjestyksessä toisin määrätä. Kansaneläkelaitos voi yhdenmukaisen ratkaisukäytännön varmistamiseksi antaa ohjeita etuuksien käsittelemisestä.

20 a § (30.12.2003/1312)
Päätöksen tiedoksianto

Kansaneläkelaitoksen toimeenpantavaksi säädettyä etuutta koskeva päätös lähetetään postitse kirjeellä. Vastaanottajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon seitsemäntenä päivänä kirjeen lähettämisestä, jollei muuta näytetä.

21 §
Palkkatietojen julkisuus

Tiedot Kansaneläkelaitoksen pääjohtajalle, johtajille ja johtaville toimihenkilöille henkilökohtaisen suorituksen perusteella tai muutoin henkilökohtaisesti määräytyneestä palkan osasta, sijoituspalkkaluokasta tai vaativuusryhmää vastaavasta palkasta taikka muusta mahdollisesta palkkauksen osasta sekä palkan kokonaismäärästä ovat julkisia.

22 § (7.11.2014/875)
Kansaneläkelaitoksen asiantuntijalääkäri

Laillistetun lääkärin tai hammaslääkärin on merkittävä perusteltu arvionsa asiakirjoihin osallistuessaan etuusasian valmisteluun. Arvio voidaan merkitä asiakirjoihin noudattamatta terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) 23 §:ssä säädettyjä lääkintölaillisia todistuksia ja lausuntoja koskevia muotovaatimuksia.

22 a § (7.11.2014/875)
Etuuspäätöksen perusteleminen

Etuuspäätöksen perustelemiseen sovelletaan, mitä hallintolain (434/2003) 45 §:ssä säädetään. Jos Kansaneläkelaitos hylkää etuushakemuksen kokonaan tai osittain ja päätös perustuu keskeisiltä osin lääketieteellisiin seikkoihin, päätöksen perustelujen tulee sisältää arviointiin pääasiallisesti vaikuttaneet seikat ja näiden seikkojen pohjalta tehdyt johtopäätökset.

23 §
Riita-asioiden oikeuspaikka

Riita-asiat, joissa Kansaneläkelaitos on vastaajana, käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

24 § (7.8.2015/1030)
Muutoksenhaku

Kansaneläkelaitoksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään, jollei muutoksenhausta muualla toisin säädetä. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

25 §
Tarkemmat säännökset

Säännöksiä Kansaneläkelaitoksen nimenkirjoitusoikeudesta ja muusta tämän lain täytäntöönpanosta annetaan valtioneuvoston asetuksella.

8 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

26 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tällä lailla kumotaan:

1) 7 päivänä joulukuuta 1956 annetun kansaneläkeasetuksen (594/1956) 1, 3–12, 12 a, 13, 14, 14 a ja 15–19 § sekä 2 ja 3 luku,

sellaisina kuin niistä ovat 5 § asetuksessa 461/1962, 6 § osaksi asetuksessa 1146/1992, 9 § asetuksessa 222/1994, 12 § osaksi viimeksi mainitussa asetuksessa, 12 a § asetuksissa 806/1968, 1700/1991 ja 1194/1994, 13 ja 14 § asetuksessa 229/1960, 14 a § asetuksessa 27/1975, 19 § mainitussa asetuksessa 1700/1991 sekä 2 ja 3 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen; sekä

2) 1 päivänä marraskuuta 1963 annetun sairausvakuutusasetuksen (473/1963) 39, 42 ja 43 §,

sellaisina kuin niistä ovat 39 § osaksi asetuksessa 1215/1996 ja 42 § asetuksessa 1701/1991.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27 §
Siirtymäsäännös

Tämän lain voimaan tullessa hallituksen puheenjohtajana toimiva siirtyy pääjohtajaksi ja hallituksen jäseninä toimivat siirtyvät johtajiksi entisin ehdoin.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olevia Kansaneläkelaitoksen ohje- ja johtosääntöjä sovelletaan, kunnes tämän lain 7 §:ssä tarkoitettu työjärjestys on tullut voimaan. Samoin sovelletaan voimassa olevia Kansaneläkelaitoksen eläke- ja perhe-eläkesääntöjä, kunnes 7 §:ssä tarkoitetut eläke- ja perhe-eläkesäännöt ovat tulleet voimaan.

HE 10/2001, StVM 20/2001, EV 88/2001

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

26.7.2002/637:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2002.

LA 60/2002, StVM 12/2002, EK 10/2002

19.12.2003/1192:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Mitä valtion eläkelaissa ja valtion perhe-eläkelaissa sekä valtion eläkelain voimaanpanolaissa ja valtion perhe-eläkelain voimaanpanolaissa säädetään valtiokonttorista sekä virka- ja työsuhteesta, koskee tätä lakia sovellettaessa myös Kansaneläkelaitosta ja ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta Kansaneläkelaitoksen toimisuhdetta.

Mitä 2 momentissa mainituissa laeissa säädetään valtion eläkelaista ja valtion perhe-eläkelaista, koskee tätä lakia sovellettaessa myös ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta Kansaneläkelaitoksen 31 päivänä heinäkuuta 1967 vahvistettua eläkesääntöä ja 21 päivänä helmikuuta 1969 vahvistettua perhe-eläkesääntöä.

Sen sijasta, mitä valtion eläkelain voimaanpanolain 4 ja 7 §:ssä säädetään eläketurvan valinnasta, tätä lakia sovellettaessa sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta Kansaneläkelaitoksen eläkesäännön 28 ja 29 §:ää.

Sen sijasta, mitä valtion perhe-eläkelain voimaanpanolain 2 §:ssä säädetään edunjättäjästä ja 5 §:n 1 momentissa säädetään valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hautausavuista annetun lain (696/1956) ja valtion virkamiesten perhe-eläkkeistä ja hautausavuista annetun asetuksen (697/1956) soveltamisesta, tätä lakia sovellettaessa sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa ollutta Kansaneläkelaitoksen perhe-eläkesäännön 27 §:ää ja 30 §:n 1 momenttia.

Kun Kansaneläkelaitoksen tehtävien siirron yhteydessä Kansaneläkelaitoksen palveluksesta siirtyy henkilö valtion palvelukseen, hänen Kansaneläkelaitoksen palvelukseen perustuva eläketurvansa määräytyy siten kuin se olisi määräytynyt, jos hän olisi jatkanut Kansaneläkelaitoksen palveluksessa eläketapahtumaan saakka. Edellytyksenä on lisäksi, että henkilö on edellä tarkoitetun siirron jälkeen valtion palveluksessa yhdenjaksoisesti eläketapahtumaan saakka.

HE 85/2003, StVM 26/2003, EV 105/2003

30.12.2003/1312:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 160/2003, StVM 29/2003, EV 125/2003

11.5.2007/587:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Voimaantulosäännöksen 2 momentti on kumottu L:lla 19.12.2008/988. (19.12.2008/988)

HE 90/2006, StVM 56/2006, EV 283/2006

21.12.2007/1342:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta Kansaneläkelaitoksen valtuutettujen vahvistamaa Kansaneläkelaitoksen työjärjestystä sovelletaan, kunnes 7 §:ssä tarkoitettu työjärjestys on tullut voimaan.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 135/2007, StVM 29/2007, EV 134/2007

19.12.2008/987:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Tämän lain 12 d §:ää sovelletaan kuitenkin elatustukiin vasta 1 päivästä huhtikuuta 2009 lukien.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 73/2008StVM 21/2008, EV 126/2008

19.12.2008/988:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

HE 73/2008StVM 21/2008, EV 126/2008

20.8.2010/714:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

HE 50/2010, StVM 10/2010, EV 86/2010

10.12.2010/1094:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 118/2010, StVM 21/2010, EV 144/2010

17.12.2010/1131:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 242/2010, StVM 35/2010, EV 229/2010

9.12.2011/1255:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Kansaneläkelaitoksessa oleva terveydenhuollon valtakunnallisiin tietojärjestelmäpalveluihin liittyvä käyttöomaisuus siirtyy osaksi palvelurahastoa tämän lain tullessa voimaan.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 68/2011, StVM 6/2011, EV 26/2011

30.12.2013/1206:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 103/2013, StVM 23/2013, EV 171/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/24/EU potilaiden oikeuksien soveltamisesta rajatylittävässä terveydenhuollossa, EUVL L 88, 4.4.2011, s. 45

17.1.2014/24:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 184/2013, StVM 27/2013, EV 185/2013

7.11.2014/875:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

HE 109/2014, StVM 7/2014, EV 97/2014

7.8.2015/1030:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014

18.9.2015/1162:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 254/2014, TaVM 34/2014, EV 371/2014

29.1.2016/101:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 16/2015, StVM 5/2015, EV 37/2015

25.8.2016/745:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Sen estämättä mitä 12 g §:n 2 momentissa säädetään, eläkevastuurahaston varojen on vuoden 2017 päättyessä oltava vähintään 40,5 prosenttia eläkevastuun täydestä määrästä. Tämän jälkeen kattamisasteen vähimmäistaso alenee vuosittain puoli prosenttiyksikköä siten, että vuonna 2038 vähimmäistaso on 30 prosenttia.

HE 71/2016, StVM 6/2016, EV 67/2016

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.