Seurattu SDK 836/2017 saakka.

14.7.2000/676

Laki valtiontalouden tarkastusvirastosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Asema, tehtävät ja tarkastusoikeudet

1 §
Asema ja tehtävät

Eduskunnan yhteydessä on riippumaton valtiontalouden tarkastusvirasto (tarkastusvirasto).

Tarkastusviraston tehtävänä on tarkastaa valtion taloudenhoidon laillisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta sekä valtion talousarvion noudattamista. Tarkastusviraston tehtäviin ei kuulu tarkastaa eduskunnan taloudenhoitoa, eduskunnan vastattavana olevia rahastoja, Suomen Pankkia eikä kansaneläkelaitosta.

Tarkastusviraston oikeudesta tarkastaa Suomen ja Euroopan yhteisöjen välisiä varainsiirtoja säädetään erikseen.

Tarkastusvirasto hoitaa talous- ja rahaliiton vakaudesta, yhteensovittamisesta sekä ohjauksesta ja hallinnasta tehdyn sopimuksen lainsäädännön alaan kuuluvien määräysten voimaansaattamisesta ja sopimuksen soveltamisesta sekä julkisen talouden monivuotisia kehyksiä koskevista vaatimuksista annetussa laissa (869/2012) säädetyt tehtävät. (21.12.2012/870)

2 §
Tarkastusoikeus

Tarkastusvirastolla on oikeus tarkastaa:

1) valtion viranomaisia, laitoksia, liikelaitoksia, liikelaitoskonserneja ja valtion rahastoja;

2) valtion määräysvallassa olevia yhtiöitä ja muita 19 §:ssä tarkoitettuja yhtiöitä erityisesti sen selvittämiseksi, miten valtion omistajaohjausta ja osakasvaltaa on käytetty;

3) valtiolta varoja tai muuta taloudellista tukea tai etua saaneita kuntia, kuntayhtymiä, säätiöitä sekä muita yhteisöjä ja oikeushenkilöitä sekä yksityisiä henkilöitä sen selvittämiseksi, ovatko varojen tai muun taloudellisen tuen tai edun saamiseksi annetut tiedot oikeat, onko myöntämispäätöksessä määrättyjä ehtoja noudatettu ja onko varat tai muu taloudellinen tuki tai etu käytetty siihen tarkoitukseen, johon ne on annettu;

4) yhteisöjä ja muita oikeushenkilöitä, jotka ovat saaneet valtiolta luvan hankkia varoja tiettyyn tarkoitukseen valtion viranomaisten käytettäväksi tai edelleen jaettavaksi;

5) valtion maksuliikettä hoitavia luottolaitoksia ja muita yhteisöjä valtion maksuliikkeen hoidon selvittämiseksi samoin kuin sellaisia muita yhteisöjä ja oikeushenkilöitä, joille on uskottu muu valtion varojen käyttöä, omaisuuden hoitoa tai tilinpitoa koskeva tehtävä sen hoidon selvittämiseksi; sekä

6) valtion viranomaisten hallussa olevia muille kuuluvia varoja, joista valtio on vastuussa.

Mitä 1 momentin 3 kohdassa säädetään valtion tuen ja muun rahoituksen saajasta, koskee soveltuvin osin myös varojen välittäjää ja sitä, jonka käyttöön saaja on siirtänyt näitä varoja.

Tarkastusoikeutta ei kuitenkaan ole siltä osin kuin yksityinen henkilö on saanut varoja tai muuta taloudellista tukea tai etua omiin henkilökohtaisiin tai perheensä tarpeisiin tai kotitaloutensa suoranaiseen tukemiseen.

3 §
Tarkastusten suorittaminen

Tarkastusten suorittaminen perustuu tarkastusviraston vahvistamaan tarkastussuunnitelmaan.

Tarkastusvirastolla on oikeus suorittaa tarkastukset 2 §:ssä mainittujen tarkastettavien tiloissa ja tarkastettavat ovat velvollisia tarvittaessa avustamaan tarkastuksen suorittajaa. Asunnossa tarkastus voidaan suorittaa vain, jos se on välttämätöntä 2 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettujen seikkojen selvittämiseksi ja jos on perusteltua syytä epäillä varojen käytöstä annettuja säännöksiä rikotun tai rikottavan.

Tarkastusvirasto voi käyttää tarkastuksen suorittamisessa apunaan asiantuntijoita.

4 momentti on kumottu L:lla 25.5.2007/597.

4 §
Tietojen saanti

Tarkastusvirastolla on oikeus saada viranomaisilta ja muilta 2 §:ssä tarkoitetuilta viipymättä ne asiakirjat, selvitykset ja muut tiedot, jotka ovat tarpeen tarkastusvirastolle säädetyn tehtävän hoitamiseksi.

Tarkastettavalla ei ole oikeutta periä maksua tarkastusvirastolta asiakirjojen kopioista taikka tietojen antamisesta tulosteena tai teknisen käyttöyhteyden avulla tai muuten sähköisesti taikka siihen verrattavalla tavalla.

Tarkastusvirastolla on oikeus saada viipymättä tarkastettavan tilintarkastajalta kaikki ne tarkastettavaa koskevat tarkastuksen kannalta tarpeelliset jäljennökset ja tallenteet sekä muut asiakirjat ja tiedot, jotka tilintarkastajalla on hallussaan, samoin kuin jäljennökset tilintarkastajan laatimista muistioista, pöytäkirjoista ja muista tilintarkastuksessa laadituista tarkastettavan toimintaa koskevista asiakirjoista.

Tarkastusvirastolla on lisäksi oikeus saada toiminnassaan tarvitsemansa selvitykset ja muut tiedot Suomen Pankilta ja kansaneläkelaitokselta.

5 §
Tarkastuskertomus

Tarkastusvirasto antaa tarkastuksesta laaditun tarkastuskertomuksen tiedoksi ja tarvittavia toimenpiteitä varten tarkastetulle ja ministeriölle, jonka toimialalle tarkastettu kuuluu, sekä tiedoksi eduskunnan tarkastusvaliokunnalle ja valtiovarainministeriölle. Tarkastetun ja ministeriön, jonka toimialalle tarkastettu kuuluu, on ilmoitettava tarkastusvirastolle, mihin toimenpiteisiin tarkastuskertomuksessa esitettyjen huomautusten johdosta on ryhdytty. (25.5.2007/597)

Salassapitoa koskevat säännökset eivät ole esteenä tarkastuskertomuksen antamiselle tarkastetulle viranomaiselle ja muille 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille. Muulle tarkastetulle kuin viranomaiselle salassa pidettäviä tietoja voidaan antaa siltä osin kuin tällä olisi viranomaisen toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) tai muun lain nojalla oikeus saada kertomukseen sisältyviä tietoja. Tarkastusvirasto voi myös antaa tarkastusta suoritettaessa saatuja salassa pidettäviä asiakirjoja ja muita tietoja näille viranomaisille ja eduskunnan asianomaiselle valiokunnalle, jos se on tarpeen tarkastushavaintojen edellyttämien toimenpiteiden suorittamiseksi tai muutoin niiden tehtävän hoidon kannalta perusteltua.

6 §
Eduskunnalle annettavat kertomukset

Tarkastusvirasto antaa eduskunnalle vuosittain syyskuun loppuun mennessä kertomuksen toiminnastaan ja tarvittaessa erilliskertomuksia.

Eduskunnan asianomaisella valiokunnalla on oikeus saada tarkastusvirastolta sen kertomusten käsittelyssä tarvitsemiaan tietoja tarkastustoiminnasta.

2 luku

Hallinto

7 §
Tarkastusviraston pääjohtaja

Tarkastusviraston toimintaa johtaa pääjohtaja, jonka ratkaistaviksi kuuluvat ne tarkastusviraston asiat, joita ei 15 §:ssä säädetä uhkasakkolautakunnan ratkaistaviksi tai joista ei viraston työjärjestyksessä muuta määrätä. Muun virkamiehen ratkaistavaksi ei saa siirtää asiaa, joka koskee eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa (1197/2003) pääjohtajan ratkaistavaksi säädettyä asiaa, eduskunnalle annettavaa kertomusta tai tarkastusviraston talousarvioehdotusta taikka tarkastusviraston toiminnan kannalta merkittävää muuta asiaa. (19.12.2003/1198)

Pääjohtaja voi pidättää itselleen päätösvallan asiassa, jonka virkamies työjärjestyksen mukaan saisi ratkaista.

Pääjohtaja ratkaisee toimivaltaansa kuuluvat asiat esittelystä.

8 §
Neuvottelukunta

Tarkastusvirastossa on neuvottelukunta, jonka tehtävänä on ylläpitää ja kehittää tarkastusviraston yhteyksiä yhteistyötahoihin, tehdä aloitteita tarkastustoiminnan kehittämiseksi sekä seurata tarkastustoiminnan suuntautumista, tuloksellisuutta ja palvelukykyä eri yhteistyötahojen kannalta. Neuvottelukunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan.

Tarkastusvirasto kutsuu neuvottelukunnan jäseneksi enintään kolmen vuoden määräajaksi kerrallaan valtiontalouden keskeisten yhteistyötahojen edustajia sekä finanssihallinnon ja julkisen talouden asiantuntijoita. Tarkastusviraston henkilöstö valitsee keskuudestaan enintään kolmen vuoden määräajaksi yhden neuvottelukunnan jäsenen.

3 luku

Virkamiehet ja virat

9 §
Virkamiesten asema

Tarkastusviraston virkamiehistä, viroista ja virkasuhteista sekä virkamiesten palvelussuhteen ehtojen määräytymisestä ja työrauhan turvaamisesta on voimassa, mitä eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa säädetään. (19.12.2003/1198)

2 momentti on kumottu L:lla 19.12.2003/1198.

10–12 §

10–12 § on kumottu L:lla 19.12.2003/1198.

4 luku

Menettely

13 §
Hallintomenettely

Hallintoasioiden käsittelyyn tarkastusvirastossa sovelletaan, mitä hallintomenettelylaissa (598/1982) säädetään. Lain 10 ja 11 §:ää sovelletaan myös tarkastustoiminnassa virkamiehen esteellisyyteen.

HallintomenettelyL 598/1982 on kumottu L:lla 434/2003, ks. esteellisyydestä HallintoL 434/2003 27–30 §.

14 §
Virka-apu

Tarkastusvirastolla on oikeus saada tehtäviensä suorittamisessa korvauksetta virka-apua muilta viranomaisilta.

15 § (7.8.2015/954)
Uhkasakko

Tarkastusvirasto voi asettaa uhkasakon 4 §:ssä säädettyjen velvoitteiden tehosteeksi sekä kirjanpidon saattamiseksi tarkastettavaan kuntoon. Uhkasakon tuomitsee maksettavaksi uhkasakkolautakunta.

Uhkasakkolautakunnan puheenjohtajana on viraston pääjohtaja ja jäseninä kolme pääjohtajan kolmeksi vuodeksi määräämää oikeustieteen maisterin tai vastaavan aikaisemman tutkinnon suorittanutta tarkastusviraston virkamiestä.

16 §
Väärinkäytöksestä ilmoittaminen

Valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja valtion rahaston on salassapitosäännösten estämättä ilmoitettava viipymättä toiminnassaan tehdystä, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneesta väärinkäytöksestä tarkastusvirastolle.

17 §
Rikoksesta ilmoittaminen ja salassa pidettävien tietojen antaminen

Valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja valtion rahaston on tehtävä rikosilmoitus toiminnassaan tehdystä, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneesta rikoksesta. Rikosilmoitus saadaan jättää tekemättä, jos tekoa on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä.

Tarkastusviraston on tehtävä tarkastustoiminnassa havaitsemastaan valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja valtion rahaston toiminnassa tehdystä, sen hoitamiin tai vastattavina oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneesta rikoksesta rikosilmoitus, jollei tarkastettava ole itse tehnyt rikosilmoitusta. Tarkastusvirasto saa jättää ilmoituksen tekemättä, jos tekoa on olosuhteet huomioon ottaen pidettävä vähäisenä.

Valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen tai valtion rahaston toiminnassa tapahtuneen, sen hoitamiin tai vastattavana oleviin varoihin tai omaisuuteen kohdistuneen rikoksen selvittämiseksi saadaan salassapitoa koskevien säännösten estämättä asianomaisen valtion viranomaisen, laitoksen, liikelaitoksen ja rahaston sekä tarkastusviraston tehtäväänsä hoitaessaan saamia tietoja luovuttaa esitutkinta-, poliisi- ja muille tutkintaviranomaisille sekä syyttäjäviranomaisille.

5 luku

Erinäiset säännökset

18 § (7.8.2015/954)
Muutoksenhaku

Tarkastusviraston päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Uhkasakon tuomitsemista koskevaan hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Hallinto-oikeuden muuhun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Muutoksenhausta virkasuhdeasioissa säädetään eduskunnan virkamiehistä annetussa laissa.

19 §
Valtion määräysvallassa oleva yhtiö

Valtion määräysvallassa olevalla yhtiöllä tarkoitetaan tässä laissa osakeyhtiötä, jossa valtiolla on:

1) enemmän kuin puolet kaikkien osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja ääntenenemmistö perustuu omistukseen, yhtiöjärjestykseen taikka muuhun sopimukseen; taikka

2) oikeus nimittää enemmistö osakeyhtiön hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenistä, ja nimitysoikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua valtion ääniosuutta laskettaessa ei oteta huomioon Suomen Pankin tai kansaneläkelaitoksen omistamia osakkeita. Valtion ääniosuutta laskettaessa ei myöskään oteta huomioon lakiin tai yhtiöjärjestykseen sisältyvää äänestysrajoitusta. Osakeyhtiön kokonaisäänimäärää laskettaessa ei oteta huomioon niitä ääniä, jotka liittyvät osakeyhtiölle tai sen tytäryhteisölle taikka osakeyhtiön tai sen tytäryhteisön määräysvallassa tässä pykälässä säädetyllä tavalla olevalle kotimaiselle tai ulkomaiselle säätiölle kuuluviin osakkeisiin.

Tämän lain säännöksiä valtion määräysvallassa olevasta yhtiöstä sovelletaan myös:

1) valtion määräysvallassa olevan osakeyhtiön osakeyhtiölain (734/1978) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun tytäryhteisöön; ja

2) sellaiseen osakeyhtiöön, jossa edellä tarkoitettu määräysvalta on valtion määräysvallassa olevilla osakeyhtiöillä tai tällaisilla yhtiöillä yhdessä valtion kanssa.

OsakeyhtiöL 734/1978 on kumottu OsakeyhtiöL:lla 624/2006. Ks. tytäryhteisöstä OsakeyhtiöL 624/2006 8 luku 12 § ja KirjanpitoL 1336/1997 1 luku 5 §.

20 §
Työjärjestys ja muut määräykset

Tarkastusvirastossa noudatettavasta päätöksenteosta, hallintoasioiden käsittelystä, muista sisäiseen hallintoon kuuluvista asioista ja tarvittaessa virkamiesten tehtävistä annetaan tarkemmat määräykset tarkastusviraston vahvistamassa työjärjestyksessä. Työjärjestyksessä voidaan määrätä tarkemmin myös muuhun virkaan kuin pääjohtajan virkaan vaadittavista tutkinnoista ja muista vastaavista erityisistä kelpoisuusvaatimuksista, jos se on virkaan kuuluvien tehtävien hoitamiseksi perusteltua.

Tarkastusvirasto vastaa tilivirastona maksuliikkeestään ja kirjanpidostaan ja vahvistaa itselleen taloussäännön.

Tarkastusvirasto antaa tarkastustoimintaansa ja sen suunnittelua sekä tarkastuksissa noudatettavaa hyvää tarkastustapaa koskevia tarkempia määräyksiä.

21 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Tällä lailla kumotaan valtiontalouden tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 annettu laki (967/1947), valtionenemmistöisten osakeyhtiöiden toiminnan tarkastuksesta 23 päivänä joulukuuta 1947 annettu laki (968/1947) ja valtiontalouden tarkastuksesta 19 päivänä maaliskuuta 1993 annettu asetus (267/1993), kaikki niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

22 §
Siirtymäsäännökset

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisen valtiontalouden tarkastusviraston virat, lukuun ottamatta pääjohtajan virkaa, ja virkamiehet siirtyvät eduskunnan yhteydessä olevaan tarkastusvirastoon. Viran siirtymiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta. Virkamiehen palvelussuhteen ehdot eivät saa siirron johdosta heikentyä.

Siitä poiketen, mitä valtion virkamieslain 4 §:n 2 momentissa säädetään, nykyinen pääjohtajan virka lakkaa tämän lain tullessa voimaan.

Eduskunnan yhteydessä olevaan tarkastusvirastoon perustetaan lisäksi 1 momentin perusteella suoritettavien järjestelyjen toimeenpanemiseksi tarpeellinen määrä muita virkoja, joihin voidaan niitä ensimmäistä kertaa täytettäessä nimittää nykyisen valtiontalouden tarkastusviraston palveluksessa oleva virkaa haettavaksi julistamatta.

Eduskunnan yhteydessä oleva tarkastusvirasto hoitaa vuoden 2000 toimintaan kohdistuvat, valtiontalouden tarkastusvirastolle tilivirastona kuuluneet tilinpitotehtävät sekä vastaa lain voimaan tullessa tarkastusvirastossa käsiteltävänä olevien asioiden hoitamisesta. Valtiontalouden tarkastusviraston toimintaan myönnetyt vuodelle 2001 siirrettävät valtion talousarvion määrärahat samoin kuin tarkastusvirastolle kuuluvat sopimukseen perustuvat oikeudet ja velvoitteet siirtyvät tämän lain voimaan tullessa eduskunnan yhteydessä olevalle tarkastusvirastolle.

Tarkastusvirasto antaa ensimmäisen vuosittaisen kertomuksensa eduskunnalle vuoden 2002 syyskuun loppuun mennessä.

Mitä tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesta valtiontalouden tarkastusvirastosta muualla laissa säädetään, sovelletaan tämän lain voimaan tultua eduskunnan yhteydessä olevaan tarkastusvirastoon.

HE 39/2000, VaVM 10/2000, EV 93/2000

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

19.12.2003/1198:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

LA 92/2003, HaVM 11/2003, EK 42/2003

25.5.2007/597:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2007.

HE 71/2006, PNE 2/2006, PeVM 10/2006, EV 202/2006, LJL 2/2007, PeVM 1/2007, EK 9/2007

21.12.2012/870:

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Tämä laki on voimassa 1.1.2013 alkaen A:n 1031/2012 mukaisesti.

HE 155/2012, EV 174/2012, VaVM 38/2012, PeVL 37/2012, TrVL 8/2012

28.12.2012/1031:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

7.8.2015/954:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintopäätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 230/2014, LaVM 26/2014, EV 319/2014

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.