Seurattu SDK 287/2017 saakka.

1.3.2000/256

Valtioneuvoston asetus ulkoasiainhallinnosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Valtioneuvoston päätöksen mukaisesti, joka on tehty ulkoasiainministeriön esittelystä, säädetään ulkoasiainhallinnosta 25 päivänä helmikuuta 2000 annetun lain (204/2000) nojalla:

1 luku (11.12.2003/1053)

(11.12.2003/1053)

1 luku on kumottu A:lla 11.12.2003/1053.

2 luku

Ulkoasiainhallinnon virkoja koskevat säännökset

2 § (9.4.2015/360)
Ulkoasiainhallinnon virkaan nimittävä viranomainen

Valtioneuvosto nimittää virkaan ulkoasiainneuvoksen, hallintojohtajan, viestintäjohtajan, talousjohtajan, kiinteistöjohtajan, tietohallintojohtajan, turvallisuusjohtajan, lähetystöneuvoksen, lainsäädäntöneuvoksen, neuvottelevan virkamiehen ja kaupallisen neuvoksen.

Muut ulkoasiainhallinnon virkamiehet nimittää virkaan ulkoasiainministeriö.

3 §
Eräät ulkoasiainhallinnon virkamiehiä koskevat päätökset

Ulkoasiainministeriö päättää asiat, jotka koskevat ulkoasiainhallinnon virkamiehen palkkausta, sivutoimilupaa, virkavapautta, lomauttamista, virkasuhteen päättämistä ja pidättämistä virantoimituksesta sekä virkamiehen kanssa tehtävää sopimusta palvelussuhteen ehdoista ja virkamiehelle annettavaa kirjallista varoitusta.

Valtion virkamieslain (750/1994) 52 §:ssä tarkoitettuun palvelussuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta koskevaan oikaisuvaatimukseen antaa päätöksen ulkoasiainministeriö.

4 § (9.4.2015/360)

4 § on kumottu A:lla 9.4.2015/360.

5 § (18.3.2010/172)
Ulkoasiainhallinnon virkojen kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena ulkoasiainhallinnon virkoihin on valtion virkamieslaissa säädetyn Suomen kansalaisuuden ja 6 §:ssä säädetyn kielitaidon lisäksi:

1) ulkoasiainneuvoksella, lähetystöneuvoksella ja ulkoasiainsihteerillä 9 §:ssä säädetyn koulutusohjelman suorittaminen tai aikaisemmin voimassa olleiden perusteiden nojalla saavutettu kelpoisuus; (9.4.2015/360)

2) avustajalla ylempi korkeakoulututkinto tai valinta- ja koulutuslautakunnan asettamien vaatimusten mukainen kokemus ulkoasiainhallinnon yleisvirassa;

3) hallinnollisella ulkoasiainsihteerillä ja hallinnollisella avustajalla korkeakoulututkinto tai opistotason tutkinto taikka sellainen, erityisesti ulkoasiainhallinnon tehtävissä saavutettu kyky ja taito, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää;

4) hallintojohtajalla ja viestintäjohtajalla ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; (9.4.2015/360)

5) talousjohtajalla, taloussuunnittelupäälliköllä, turvallisuusjohtajalla, turvallisuuspäälliköllä, kiinteistöjohtajalla ja tietohallintojohtajalla ylempi korkeakoulututkinto ja käytännössä osoitettu johtamistaito; (25.6.2014/511)

6) lainsäädäntöneuvoksella, lainsäädäntösihteerillä ja lakimiehellä oikeustieteen kandidaatin tai maisterin tutkinto;

7) erityisasiantuntijalla, kehityspolitiikan erityisasiantuntijalla, kehityspolitiikan neuvonantajalla, neuvottelevalla virkamiehellä, kaupallisella neuvoksella ja kaupallisella sihteerillä ylempi korkeakoulututkinto; (25.6.2014/511)

8) poliisin erityisasiantuntijalla ylempi korkeakoulututkinto, poliisipäällystön tutkinto, poliisipäällystön virkatutkinto tai poliisialipäällystötutkinto;

9) rajavalvonta-asiantuntijalla upseerin, opistoupseerin taikka raja- tai merivartijan tutkinto;

10) tiedottajalla ylempi korkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto;

11) aluetiedottajalla ylempi korkeakoulututkinto;

12) EU-neuvojalla korkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto;

13) tietotekniikkapäälliköllä, laskentapäälliköllä, erikoistutkijalla, ylitarkastajalla, ylikielenkääntäjällä ja tutkijalla ylempi korkeakoulututkinto, arkistotehtävissä toimivalla tutkijalla lisäksi arkistoalan tutkinto, sekä kirjastonhoitajalla ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyvät tai jonka lisäksi on suoritettu vaadittavat kirjasto- ja tietopalvelualan opinnot; (25.6.2014/511)

14) tutkimussihteerillä, tarkastajalla ja kamreerilla korkeakoulututkinto, arkistonhoitajalla korkeakoulututkinto ja arkistoalan tutkinto sekä informaatikolla korkeakoulututkinto tai tietoresurssien hallinnan koulutus; (25.6.2014/511)

15) verkkosihteerillä ja taloussihteerillä soveltuva korkeakoulu- tai ammattikorkeakoulututkinto taikka muuten hyvät edellytykset viran hoitamiseen;

16) kirjastoamanuenssilla opistotutkinto tai ammatillinen perustutkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on suoritettu vaadittavat kirjasto- ja informaatioalan opinnot; ja

17) kielenkääntäjällä korkeakoulututkinto tai muu soveltuva tutkinto;

Edellä 4–17 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan lisäksi perehtyneisyys virkaan kuuluviin tehtäviin.

6 § (11.12.2003/1053)
Kielitaitoa koskevat kelpoisuusvaatimukset

Edellä 5 §:n 1 momentin 1, 2, 4–7, 11, 13 ja 14 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä vaaditaan suomen kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. Muilta 5 §:n 1 momentissa mainituilta virkamiehiltä, toimistosihteeriltä ja osastosihteeriltä vaaditaan suomen kielen hyvä suullinen ja kirjallinen taito sekä ruotsin kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito. (16.12.2010/1118)

Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin kieltä ja yhtä seuraavista kielistä: arabia, espanja, japani, kiina, portugali, ranska, saksa tai venäjä. (15.11.2012/617)

Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää arabian, englannin, espanjan, japanin, kiinan, portugalin, ranskan, saksan tai venäjän kieltä sekä lisäksi tyydyttävä taito käyttää yhtä muuta mainituista kielistä. (15.11.2012/617)

Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä hyvä taito suullisesti ja kirjallisesti käyttää englannin, espanjan, ranskan, saksan tai venäjän kieltä.

Vieraiden kielten taitona vaaditaan 5 §:n 1 momentin 4–17 kohdassa tarkoitetuilta virkamiehiltä viran hoitamiseen tarvittava kielitaito. (5.2.2009/64)

7-8 §

7-8 § on kumottu A:lla 16.12.2010/1118.

9 § (5.2.2009/64)
Koulutuksen ja harjoittelun suorittaminen

Ulkoasiainministeriö järjestää määräaikaiseen avustajan virkasuhteeseen nimitetyille virkamiehille koulutusohjelman, johon sisältyy ulkoasiainhallinnon tehtäviin valmentavaa koulutusta sekä harjoittelua ulkoasiainministeriössä ja ulkomaanedustuksessa. Koulutuksen ja harjoittelun pituus on yhteensä vähintään puolitoista vuotta ja enintään kaksi ja puoli vuotta.

3 luku

Edustustojen hallinto

10 §
Edustuston johtaminen

Edustustoa johtaa edustuston päällikkö. Suurlähetystöä, lähetystöä tai ulkoasiainhallintolain 6 §:n 2 momentissa tarkoitettua diplomaattista edustustoa johtamaan voidaan kuitenkin määrätä johtava virkamies, jos edustustolle ei ole määrätty päällikköä tai edustuston päällikkö on akkreditoitu toisesta valtiosta.

Edustuston päällikön tai johtavan virkamiehen tehtävän ollessa avoinna edustustoa johtaa ulkoasiainministeriön päätöksen mukaan väliaikaisesti tehtävään määrätty johtava virkamies tai juoksevien asioiden hoitajaksi määrätty virkamies.

Edustuston päällikön tai johtavan virkamiehen ollessa estynyt sijaisena toimii edustuston työjärjestyksessä tai edustuston erillisellä päätöksellä määrätty virkamies.

11 §
Edustuston ratkaisuvalta

Edustusto ratkaisee toimivaltaansa lain tai asetuksen nojalla kuuluvat asiat. Edustuston ratkaisuvaltaan kuuluvat edustuston sisäistä hallintoa koskevat asiat, jollei toisin säädetä.

Ulkoasiainministeriö ratkaisee edustustojen toimintaan liittyvät asiat, jotka koskevat kiinteistöjen, toimitilojen, asuntojen ja muiden tilojen ostamista, vuokrausta, alivuokrausta, myymistä ja muuta luovuttamista sekä uudisrakentamista ja peruskorjausta.

Edustustolle voidaan myöntää määrärahoja kehitysyhteistyön paikallisiin hankkeisiin sekä muihin erityisiin tarkoituksiin. Edustusto ratkaisee asiat, jotka koskevat näiden määrärahojen käyttämiseen liittyviä sopimuksia ja muita oikeustoimia.

12 §
Edustuston valtuuttaminen ministeriön ratkaisuvaltaan kuuluvassa asiassa

Ulkoasiainministeriö voi yksittäisessä tapauksessa valtuuttaa edustuston tekemään sopimuksen tai muun oikeustoimen asiassa, jossa ratkaisuvalta on ministeriöllä.

Lisäksi ulkoasiainministeriö voi valtuuttaa edustuston päällikön tai muun edustustossa toimivan virkamiehen allekirjoittamaan sitoumuksen, sopimuksen tai muun asiakirjan, jonka ministeriö on hyväksynyt.

13 §
Edustuston työjärjestys

Edustustolla on työjärjestys, jossa määrätään edustuston organisaatiosta, asioiden valmistelusta ja ratkaisemisesta sekä muusta sisäisestä hallinnosta.

Työjärjestyksen vahvistaminen kuuluu edustuston päällikön ratkaisuvaltaan.

14 §
Virkamiesten ratkaisuvalta edustustossa

Edustustossa asiat ratkaisee edustuston päällikkö, jollei toisin säädetä tai edustuston työjärjestyksessä määrätä.

Suurlähetystön ja lähetystön johtava virkamies käyttää edustuston päällikön ratkaisuvaltaa, jollei sivuakkreditoitu edustuston päällikkö yksittäisessä tapauksessa pidätä ratkaisuvaltaa itselleen.

15 §
Virkamatkat

Päätös virkamatkasta kuuluu edustuston ratkaisuvaltaan. Ulkoasiainministeriö voi kuitenkin erityisestä syystä määrätä virkamatkalle ulkosasiainhallinnon virkamiehen, jonka virkapaikkana on edustusto.

16 §
Edustustojen yhteistyö ja hallinnolliset suhteet

Samassa asemamaassa oleva suurlähetystö tai lähetystö ja konsulaatit toimivat yhteistyössä siten, että suurlähetystö tai lähetystö yhteensovittaa edustustojen toimintaa.

17 §
Edustuston aukioloaika

Edustuston aukioloika tulee sovittaa paikallisten olosuhteiden ja tarpeiden mukaisiksi, ottaen huomioon paikalliset juhlapäivät sekä virastojen ja liikkeiden aukiolokäytäntö.

Aukioloajasta määrätään edustuston työjärjestyksessä.

18 § (19.9.2002/788)
Eri hallinnonalojen toimintaa edustustoissa koskevat taloushallinnon asiat

Edustustossa ulkoasiainhallinnosta annetun lain 25 ja 26 §:n nojalla toimiva henkilöstö muodostaa edustustossa taloushallinnollisesti erilliset asianomaisiin viranomaisiin kuuluvat yksiköt. Ulkoasiainministeriön ja asianomaisten viranomaisten tulee yhteistoiminnassa valmistella tästä johtuvat valtion talousarvion valmistelua koskevat ja muut taloushallintoon liittyvät asiat.

19 §
Edustuston väliaikainen sulkeminen

Erityisestä syystä edustusto voidaan väliaikaisesti sulkea. Ulkoasiainministeriö päättää edustuston väliaikaisesta sulkemisesta ja uudelleen avaamisesta.

Lisäksi pysyvä edustusto tai erityisedustusto voivat päättää, että edustusto suljetaan enintään neljäksi viikoksi aikana, jolloin asianomaisen järjestön tai yhteistyöelimen toiminta on lomakauden tai muun syyn vuoksi keskeytynyt.

Edustuston sulkeminen tarkoittaa, että edustusto ei ole avoinna yleisölle ja edustuston tavanomainen toiminta on keskeytetty. Edustustossa toimivien virkamiesten siirtämisestä tai lähettämisestä virkamatkalle 1 ja 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päätetään erikseen asianomaisten säännösten mukaisesti.

20 §
Hallinnolliset erityisjärjestelyt

Ulkoasiainministeriö voi päättää, että edustuston sisäiseen hallintoon kuuluvat asiat siirretään kokonaan tai osittain ulkoasiainministeriön tai toisen edustuston ratkaistavaksi:

1) kun edustusto on väliaikaisesti suljettuna;

2) lähekkäin sijaitsevien edustustojen hallintotoimintojen yhdistämiseksi;

3) esteellisyydestä aiheutuvien ongelmien välttämiseksi; tai

4) muusta erityisestä syystä.

4 luku

Edustustojen henkilökuntaa koskevat säännökset

21 §
Edustuston henkilökunta

Edustuston tehtävissä toimii virkamiehiä ulkoasiainhallinnon yhteisissä viroissa sekä ulkoasiainministeriöön työsuhteessa olevaa lähetettyä henkilökuntaa.

Edustuston henkilökuntaan kuuluvat myös ulkoasiainhallinnosta annetun lain 25– 27 §:ssä tarkoitetut henkilöt.

Lisäksi edustusto voi ottaa palvelukseensa työsopimussuhteista henkilökuntaa ja harjoittelijoita.

21 a § (5.2.2009/64)
Eräisiin viranomaisiin palvelussuhteessa olevat henkilöt edustustossa

Ulkoasiainhallintolain 26 §:n mukaisesti edustustossa voi toimia:

1) tuomareita ja syyttäjiä kansainvälisissä oikeudenhoidon tehtävissä;

2) Maahanmuuttoviraston virkamiehiä ulkomaalaishallinnon tehtävissä;

3) poliisihallinnon virkamiehiä kansainvälisissä poliisitoimen tehtävissä;

4) rajavartiolaitoksen virkamiehiä rajavartiolaitoksen toimialaan kuuluvissa kansainvälisissä tehtävissä;

5) tullilaitoksen virkamiehiä kansainvälisissä tullitoimen tehtävissä;

6) Teknologian kehittämiskeskuksen ulkomaanyksikön henkilöstöä; ja

7) Matkailun edistämiskeskuksen ulkomailla sijaitsevan yksikön henkilöstöä.

22 §
Edustuston tehtäviin määrääminen

Edustuston päällikön tehtävään määräämisestä säädetään perustuslaissa.

Ulkoasiainhallinnon virkamiesten määräämisestä edustustojen muihin tehtäviin päättää ulkoasiainministeriö.

Euroopan unionissa olevan Suomen pysyvän edustuston päällikön tehtävään määräämistä valmisteltaessa on pyydettävä valtioneuvoston kanslian lausunto. (25.6.2014/511)

22 a § (31.1.2001/90)
Ulkoasiainhallinnon virkamiesten tehtävät useissa edustustoissa samanaikaisesti

Tehtävään määräämistä koskevassa päätöksessä tai sitä täydentävässä erillisessä päätöksessä voidaan määrätä ulkoasiainhallinnon virkamiehen tehtävistä ja henkilökunnan jäsenyydestä virkapaikkanaan olevan edustuston lisäksi toisessa edustustossa.

Jollei 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä muuta johdu, suurlähetystö tai lähetystö voi määrätä diplomaattiseen henkilökuntaansa kuuluvan ulkoasiainhallinnon virkamiehen myös toiseen valtioon, johon edustuston päällikkö on sivuakkreditoitu. Tällöin virkamies kuuluu myös siinä valtiossa mahdollisesti olevan suurlähetystön tai lähetystön henkilökuntaan.

23 §
Edustuston päälliköiden ja johtavien virkamiesten tehtävien kelpoisuusvaatimukset

Suurlähetystön, pysyvän edustuston, erityisedustuston ja pääkonsulaatin päälliköksi määrätään ulkoasiainneuvos. (15.11.2012/617)

Lähetystön päälliköksi sekä suurlähetystön ja lähetystön johtavaksi virkamieheksi määrätään ulkoasiainneuvos tai lähetystöneuvos. (22.12.2005/1172)

Konsulaatin ja varakonsulaatin päälliköksi määrätään lähetystöneuvos, ulkoasiainsihteeri, hallinnollinen ulkoasiainsihteeri tai hallinnollinen avustaja.

Lisäksi kelpoisuusvaatimuksena on:

1) suurlähetystön, pysyvän edustuston, erityisedustuston ja pääkonsulaatin päällikön tehtävässä perehtyneisyys hallinnonalan toimintaan sekä käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus; sekä

2) lähetystön päällikön ja suurlähetystön tai lähetystön johtavan virkamiehen tehtävässä soveltuvuus johtamistehtäviin.

24 §
Edustuston päällikön ja johtavan virkamiehen tehtävät

Edustuston päällikkö johtaa edustuston toimintaa ja vastaa siitä, että edustuston tehtävät hoidetaan tuloksellisesti ja taloudellisesti.

Johtavalla virkamiehellä on soveltuvin osin samat tehtävät kuin edustuston päälliköllä.

25 §
Virka-arvot edustustoissa

Virka-arvolla tarkoitetaan virkamiehen arvoa ja asemaa osoittavaa nimikettä, jota käytetään ulkomaanedustuksessa.

Edustustojen päälliköillä ja johtavilla virkamiehillä on seuraavat virka-arvot:

1) suurlähetystön, pysyvän edustuston tai erityisedustuston päällikkönä toimivalla ulkoasiainneuvoksella ja suurlähetystön päällikkönä toimivalla lähetystöneuvoksella täysivaltaisen erikoissuurlähettilään virka-arvo;

2) lähetystön päällikkönä toimivalla ulkoasiainneuvoksella tai lähetystöneuvoksella tehtävään määräämistä koskevan päätöksen mukaan erikoislähettilään ja täysivaltaisen ministerin tai asiainhoitajan virka-arvo;

3) pääkonsulaatin päälliköllä pääkonsulin, konsulaatin päälliköllä konsulin ja varakonsulaatin päälliköllä varakonsulin virka-arvo; ja

4) suurlähetystön tai lähetystön johtavalla virkamiehellä väliaikaisen asiainhoitajan virka-arvo.

(9.11.2006/991)

Muissa kuin 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa ulkoasiainministeriö voi antaa yleisiä määräyksiä ulkomaanedustuksessa käytettävistä virka-arvoista ja päättää virkaarvosta yksittäisessä tapauksessa.

5 luku

Kunniakonsulaatit

26 §
Kunniakonsulaatteihin sovellettavat säännökset

Kunniakonsulaattien toimintaan sovelletaan ainoastaan tämän luvun säännöksiä.

27 §
Suomen kunniakonsulaatit

Suomella on ulkoasiainhallinnosta annetun lain 7 §:ssä tarkoitettuja kunniakonsulaatteja niissä paikoissa, joihin ulkoasiainministeriö on nimittänyt kunniakonsulaatin päällikkönä toimivan henkilön tai konsuliasiamiehen.

28 §
Kunniakonsulin nimittäminen

Ulkoasiainministeriö nimittää kunniakonsulaatin päällikkönä toimivaksi kunniapääkonsuliksi, kunniakonsuliksi tai kunniavarakonsuliksi taikka konsulitoimipaikkaa johtavaksi konsuliasiamieheksi tehtävään soveltuvan henkilön, joka on kirjallisesti sitoutunut noudattamaan kunniakonsulaatteja koskevia säännöksiä ja määräyksiä.

Ministeriö voi nimittää kunniakonsulaattiin päällikön lisäksi muitakin kunniakonsuleita ja kunniavarakonsuleita.

Nimitys voidaan tehdä toistaiseksi tai määräajaksi.

29 §
Kunniakonsulin tehtävän päättyminen

Määräaikaisesti nimitetyn kunniakonsulin tehtävä päättyy määräajan päättyessä, jollei määräaikaa jatketa.

Kunniakonsulin tehtävä päättyy myös, kun ulkoasiainministeriö myöntää pyynnöstä eron kunniakonsulille tai muutoin vapauttaa kunniakonsulin tehtävästään.

Kunniakonsuli katsotaan eronneeksi tehtävästään sen kalenterivuoden päättyessä, jonka aikana hän täyttää 70 vuotta, jollei ministeriö erityisestä syystä oikeuta häntä jatkamaan tehtävässään enintään kahden vuoden määräajan kerrallaan.

30 §
Kunniakonsulin tehtävän luonne

Kunniakonsulit eivät ole virka- tai työsuhteessa ulkoasiainhallintoon eikä heille makseta tehtävästään palkkiota.

31 §
Kunniakonsulaatin suhde asemamaassa toimiviin edustustoihin ja ministeriöön

Suurlähetystöt ja lähetystöt valvovat ja ohjaavat asemamaassa toimivia kunniakonsulaatteja. Lähetetyn virkamiehen johtaman konsulaatin toimialueella sijaitsevat kunniakonsulaatit toimivat kuitenkin ensisijaisesti tämän ohjauksessa ja valvonnassa.

Kunniakonsulaatit toimivat lisäksi ulkoasiainministeriön ohjauksessa ja valvonnassa ulkoasiainhallinnosta annetun lain 2 §:n 2 momentin mukaisesti.

32 §
Kunniakonsulaatin kulujen korvaaminen

Edellä 31 §:n 1 momentissa tarkoitettu edustusto voi erityisestä syystä korvata kunniakonsulaatille sen toimistosta ja henkilöstöstä aiheutuvia sekä muita tarpeellisia kuluja. (9.11.2006/991)

Kunniakonsulaattia voidaan tukea myös osoittamalla kunniakonsulaatin käyttöön toimitila tai kunniakonsulaatin palvelukseen edustustoon työsopimussuhteessa oleva henkilö, jos asemamaa tämän sallii.

6 luku

Voimaantulosäännökset

33 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 2 päivänä maaliskuuta 2000.

Tällä asetuksella kumotaan 10 päivänä helmikuuta 1995 annettu ulkoasiainhallintoasetus (166/1995) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

34 §
Siirtymäsäännös

Jos edustustolla ei ole työjärjestystä tämän asetuksen voimaan tullessa, työjärjestys tulee vahvistaa viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2000.

Ulkoasiainministeriön tulee tämän asetuksen voimaan tultua viipymättä päätöksellään vahvistaa 19 ja 20 §:ssä tarkoitetut hallinnolliset järjestelyt, jotka ovat olemassa tämän asetuksen voimaan tullessa.

Edellä 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu kirjallinen sitoumus edellytetään 1 päivänä tammikuuta 2001 tai sitä myöhemmin nimitettäviltä kunniakonsuleilta.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

31.1.2001/90:

Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä helmikuuta 2001.

19.9.2002/788:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

11.12.2003/1053:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

22.12.2005/1172:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

9.11.2006/991:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

5.2.2009/64:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

18.3.2010/172:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2010. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

16.12.2010/1118:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2011. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

15.11.2012/617:

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä marraskuuta 2012. Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

25.6.2014/511:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2014.

9.4.2015/360:

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä huhtikuuta 2015.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.