Seurattu SDK 994/2018 saakka.

10.7.1998/532

Verontilityslaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Valtiolle, kunnille, seurakunnille ja Kansaneläkelaitokselle (veronsaajat) tilitetään verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) ja ennakkoperintälaissa (1118/1996) tarkoitetut verot ja maksut sekä kiinteistöverot ja työnantajan sairausvakuutusmaksut (verot) siten kuin tässä laissa säädetään. (28.12.2017/1129)

L:lla 1129/2017 muutettu 1 momentti tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Valtiolle, kunnille, seurakunnille, Kansaneläkelaitokselle, metsänhoitoyhdistyksille ja Suomen metsäkeskukselle (veronsaajat) tilitetään verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) ja ennakkoperintälaissa (1118/1996) tarkoitetut verot ja maksut sekä kiinteistöverot, työnantajan sairausvakuutusmaksu ja metsänhoitomaksut (verot) siten kuin tässä laissa säädetään. (9.9.2016/793)

L:lla 793/2016 muutettu 1 momentti tuli voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Valtiolle, kunnille, seurakunnille, Kansaneläkelaitokselle, metsänhoitoyhdistyksille ja metsäkeskuksille (veronsaajat) tilitetään verotusmenettelystä annetussa laissa (1558/1995) ja ennakkoperintälaissa (1118/1996) tarkoitetut verot ja maksut sekä kiinteistöverot, työnantajan sosiaaliturvamaksut ja metsänhoitomaksut (verot) siten kuin tässä laissa säädetään.

Jos muualla laissa tai sen nojalla annetussa asetuksessa on tästä laista poikkeavia tilittämistä koskevia säännöksiä, niitä sovelletaan tämän lain asemasta.

Tämän lain säännöksiä noudatetaan soveltuvin osin tilitettäessä lähdeveroa Ahvenanmaan maakunnan kunnille.

2 §
Kertymän mukainen tilittäminen

Veronsaajien osuudet tilitetään verovuosittain kunkin verovuoden kertyneestä verosta, josta on vähennetty maksetut palautukset ja ulkomaille Suomesta siirretyt verot ja johon on lisätty ulkomailta Suomeen siirretyt verot. Samassa yhteydessä maksetaan tai peritään veroon liittyvät veronlisäykset, viivekorot ja muut viivästysseuraamukset sekä korot, joita kutsutaan jäljempänä tässä laissa veroiksi.

Veronsaajalle tilitettävästä määrästä vähennetään ennen maksatusta veronsaajan ilmoittamat ennakonpidätykset, työnantajan sairausvakuutusmaksut ja muut vähennettäviksi säädetyt määrät, aikaisemmin vähentämättä jääneet määrät sekä samasta tai muusta verosta johtuvat takaisin perittävät määrät. (9.9.2016/793)

L:lla 793/2016 muutettu 2 momentti tuli voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Veronsaajalle tilitettävästä määrästä vähennetään ennen maksatusta veronsaajan ilmoittamat ennakonpidätykset, työnantajan sosiaaliturvamaksut ja muut vähennettäviksi säädetyt määrät, aikaisemmin vähentämättä jääneet määrät sekä samasta tai muusta verosta johtuvat takaisin perittävät määrät.

3 § (14.6.2013/440)
Kertymisjakso ja tilitysajankohta

Tilitettävien verojen kertymisjakso alkaa kalenterikuukauden 18 päivänä ja päättyy seuraavan kalenterikuukauden 17 päivänä.

Veronkantolain (11/2018) 7 §:ssä tarkoitettujen verojen kertymisjakson aikana verojen suoritukseksi käytetty maksu ja palautus tilitetään ja tilitykset maksetaan sinä kalenterikuukautena, jonka aikana kertymisjakso päättyy. Muiden tämän lain mukaisesti tilitettävien verojen kertymisjakson aikana Verohallinnon pankkitilille maksetuiksi kirjatut määrät ja verovelvollisille maksetut palautukset tilitetään ja tilitykset maksetaan sinä kalenterikuukautena, jonka aikana kertymisjakso päättyy. (12.1.2018/41)

L:lla 41/2018 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.11.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Veronkantolain (769/2016) 7 §:ssä tarkoitettujen verojen kertymisjakson aikana verojen suoritukseksi käytetty maksu ja palautus tilitetään ja tilitykset maksetaan sinä kalenterikuukautena, jonka aikana kertymisjakso päättyy. Muiden tämän lain mukaisesti tilitettävien verojen kertymisjakson aikana Verohallinnon pankkitilille maksetuiksi kirjatut määrät ja verovelvollisille maksetut palautukset tilitetään ja tilitykset maksetaan sinä kalenterikuukautena, jonka aikana kertymisjakso päättyy. (9.9.2016/793)

L:lla 793/2016 muutettu 2 momentti tuli voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Verotililaissa (604/2009) tarkoitettujen verojen kertymisjakson aikana verojen suoritukseksi verotilillä käytetty määrä ja verotilille kirjatut palautukset tilitetään ja tilitykset maksetaan sinä kalenterikuukautena, jonka aikana kertymisjakso päättyy. Muiden tämän lain mukaisesti tilitettävien verojen kertymisjakson aikana Verohallinnon pankkitilille maksetuiksi kirjatut määrät ja verovelvollisille maksetut palautukset tilitetään ja tilitykset maksetaan sinä kalenterikuukautena, jonka aikana kertymisjakso päättyy.

3 momentti on kumottu L:lla 28.12.2017/1129, joka tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettujen muiden kuin yhteisöverojen ja yhteisön yleisradioveron veronpalautukset vähennetään verotuksen päättymiskuukaudelta tehtävässä tilityksessä.

L:lla 58/2017 muutettu 3 momentti tuli voimaan 1.11.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettujen muiden kuin yhteisöverojen ja yhteisön yleisradioveron ennakonpalautukset vähennetään verotuksen päättymiskuukaudelta tehtävässä tilityksessä.

Tilitysten maksuajankohdasta säädetään valtiovarainministeriön asetuksella.

3 a § (30.7.2004/724)
Laskennallinen vero

Laskennallinen kunnallisvero saadaan kertomalla maksuunpantu kunnallisvero painotetun keskimääräisen tuloveroprosentin ja kunnan oman tuloveroprosentin suhteella. Painotettu keskimääräinen tuloveroprosentti saadaan koko maan maksuunpantujen kunnallisverojen summan ja maksuunpantuja kunnallisveroja vastaavien verotettavien tulojen summan suhteena. Laskennallinen kirkollisvero saadaan vastaavasti.

4 §
Tilitysperuste

Kullekin veronsaajalle tilitettävät määrät perustuvat veronsaajien verovuosikohtaisiin jako-osuuksiin, jotka määräytyvät siten kuin 2 ja 3 luvussa säädetään.

Ennen jako-osuuden vahvistamista kertyneet tai palautetut määrät käsitellään edellisen verovuoden vastaavan veron yhteydessä. Tilitetyt määrät oikaistaan jako-osuuksien mukaisiksi, kun jako-osuudet on vahvistettu.

2 luku

Veronsaajien maksuunpanosuhteisiin perustuva tilittäminen

5 § (7.8.2009/607)
Jako-osuudet ja työnantajasuoritusten vähimmäismäärä ennakkoperintävaiheessa

Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään kutakin verovuotta varten ennakonpidätysten ja kannossa maksettavan ennakon sekä ennen verotuksen päättymistä suoritetun jäännösveron jakamiseksi valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroksi sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksuksi sellaiset suhteelliset osuudet (veronsaajaryhmien jako-osuudet), joiden mukaisiksi veronsaajaryhmien vastaavien osuuksien arvioidaan muodostuvan verovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Lisäksi valtiovarainministeriön asetuksella säädetään kuukausikohtaisesti oma-aloitteisten ennakonpidätysten ja työnantajan sairausvakuutusmaksun vähimmäismäärä (työnantajasuoritusten vähimmäismäärä) siten, että niiden yhteismäärä mahdollisimman hyvin vastaa todellista oma-aloitteisten ennakonpidätysten ja työnantajan sairausvakuutusmaksun verovuosikohtaista kokonaiskertymää. Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään myös niiden osuuksien laskentaperusteet, joiden mukaan kunnallisveroksi ja kirkollisveroksi vahvistetun osuuden arvioidaan jakautuvan kuntien ja seurakuntien kesken (kuntien ja seurakuntien jako-osuudet). (28.12.2017/1129)

L:lla 1129/2017 muutettu 1 momentti tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään kutakin verovuotta varten ennakonpidätysten, ennakon täydennysmaksun ja kannossa maksettavan ennakon sekä ennen verotuksen päättymistä suoritetun jäännösveron jakamiseksi valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroksi sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksuksi sellaiset suhteelliset osuudet (veronsaajaryhmien jako-osuudet), joiden mukaisiksi veronsaajaryhmien vastaavien osuuksien arvioidaan muodostuvan verovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Lisäksi valtiovarainministeriön asetuksella säädetään kuukausikohtaisesti oma-aloitteisten ennakonpidätysten ja työnantajan sairausvakuutusmaksun vähimmäismäärä (työnantajasuoritusten vähimmäismäärä) siten, että niiden yhteismäärä mahdollisimman hyvin vastaa todellista oma-aloitteisten ennakonpidätysten ja työnantajan sairausvakuutusmaksun verovuosikohtaista kokonaiskertymää. Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään myös niiden osuuksien laskentaperusteet, joiden mukaan kunnallisveroksi ja kirkollisveroksi vahvistetun osuuden arvioidaan jakautuvan kuntien ja seurakuntien kesken (kuntien ja seurakuntien jako-osuudet). (9.9.2016/793)

L:lla 793/2016 muutettu 1 momentti tuli voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään kutakin verovuotta varten ennakonpidätysten, ennakon täydennysmaksun ja kannossa maksettavan ennakon sekä ennen verotuksen päättymistä suoritetun jäännösveron jakamiseksi valtion-, kunnallis- ja kirkollisveroksi sekä vakuutetun sairausvakuutusmaksuksi sellaiset suhteelliset osuudet (veronsaajaryhmien jako-osuudet), joiden mukaisiksi veronsaajaryhmien vastaavien osuuksien arvioidaan muodostuvan verovuodelta toimitettavassa verotuksessa. Lisäksi valtiovarainministeriön asetuksella säädetään kuukausikohtaisesti oma-aloitteisten ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksun vähimmäismäärä (työnantajasuoritusten vähimmäismäärä) siten, että niiden yhteismäärä mahdollisimman hyvin vastaa todellista oma-aloitteisten ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksun verovuosikohtaista kokonaiskertymää. Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään myös niiden osuuksien laskentaperusteet, joiden mukaan kunnallisveroksi ja kirkollisveroksi vahvistetun osuuden arvioidaan jakautuvan kuntien ja seurakuntien kesken (kuntien ja seurakuntien jako-osuudet).

Jako-osuuksia ja työnantajasuoritusten vähimmäismäärää tarkistetaan, jos käytettäviksi saatujen verotustietojen tai muiden perusteiden muutosten arvioidaan johtavan jako-osuuksien ja työnantajasuoritusten vähimmäismäärän muuttumiseen siten, että muutoksella on olennaisia vaikutuksia tilitettäviin tai tilitettyihin määriin. Jako-osuuksien muuttuessa oikaistaan verovuodelta siihen mennessä tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia.

Ennen jako-osuuksien ja työnantajasuoritusten vähimmäismäärän vahvistamista ja tarkistamista valtiovarainministeriön on kuultava kuntien keskusjärjestöä, kirkkohallitusta, ortodoksisen kirkkokunnan kirkollishallitusta ja Kansaneläkelaitosta.

5 a § (7.8.2009/607)
Takuutilitys

Jos oma-aloitteisten ennakonpidätysten ja työnantajan sairausvakuutusmaksujen määrä kertymäjakson aikana on yhteensä vähemmän kuin 90 prosenttia kertymisjaksoa vastaavalle kuukaudelle vahvistetusta työnantajasuoritusten vähimmäismäärästä, erotus tilitetään veronsaajille takuutilityksenä. Takuutilityksenä tilitetään kuitenkin enintään määrä, joka vastaa verotileille kohdentamatta olevien maksujen ja verotileillä käyttämättä olevien hyvitysten yhteismäärää kertymisjakson päättymispäivänä. (9.9.2016/793)

L:lla 793/2016 muutettu 1 momentti tuli voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Jos oma-aloitteisten ennakonpidätysten ja työnantajan sosiaaliturvamaksujen määrä kertymäjakson aikana on yhteensä vähemmän kuin 90 prosenttia kertymisjaksoa vastaavalle kuukaudelle vahvistetusta työnantajasuoritusten vähimmäismäärästä, erotus tilitetään veronsaajille takuutilityksenä. Takuutilityksenä tilitetään kuitenkin enintään määrä, joka vastaa verotileille kohdentamatta olevien maksujen ja verotileillä käyttämättä olevien hyvitysten yhteismäärää kertymisjakson päättymispäivänä.

Takuutilitys oikaistaan seuraavan kuukausitilityksen yhteydessä siten, että veronsaajien osuudet vastaavat kohdekaudelta tehtyjen kausiveroilmoitusten mukaista todellista kertymää.

Valtiovarainministeriön asetuksella säädetään tarkemmin takuutilityksen soveltamisesta. Verohallinto antaa tarkempia määräyksiä takuutilitysmenettelystä ja tilitysten oikaisemisesta takuutilityksen jälkeen.

6 § (28.12.2017/1129)
Tilittäminen verotuksen päätyttyä

Verot tilitetään veronsaajille maksuunpanosuhteiden mukaisten jako-osuuksien perusteella, kun verovuoden verotus viimeistään on päättynyt. Ensimmäinen maksuunpanon mukainen tilitys tehdään verotuksen päättymiskuukautta seuraavan kausitilityksen yhteydessä. Tämän tilityksen yhteydessä oikaistaan verovuodelta aiemmin tehdyt tilitykset maksuunpanoon perustuvien jako-osuuksien mukaisiksi.

Verotuksen päättymistä toiseksi seuraavan vuoden huhtikuussa oikaistaan verovuodelta aiemmin tehdyt tilitykset perustumaan veronsaajan hyväksi kertyneiden verojen mukaisiin jako-osuuksiin.

Maksuunpanon ja kertymän mukaisia jako-osuuksia oikaistaan kuukausittain kausitilityksen yhteydessä.

L:lla 1129/2017 muutettu 6 § tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

6 §
Maksuunpanon mukainen tilittäminen

Verot tilitetään veronsaajille maksuunpanosuhteiden mukaisten jako-osuuksien perusteella, kun verovuoden verotus on päättynyt. Ensimmäinen maksuunpanon mukainen tilitys tehdään siltä 3 §:n 1 tai 3 momentissa tarkoitetulta kertymisjaksolta, jonka aikana verotus on päättynyt. Tämän tilityksen yhteydessä oikaistaan 4 §:n 2 momentin ja 5 §:n mukaan tehdyt tilitykset maksuunpanoon perustuvien jako-osuuksien mukaisiksi.

Jollei verotuksen päättymisestä ole erikseen säädetty, katsotaan verotus tilityssäännöksiä sovellettaessa päättyneeksi veron tai sen ensimmäisen erän eräpäivänä.

Jos eri verovelvollisryhmien verotus päättyy eri aikaan, verotuksen katsotaan tilityssäännöksiä sovellettaessa päättyneen, kun viimeisen verovelvollisryhmän verotus on toimitettu.

7 § (28.12.2017/1129)
Verovuosikohtainen tilittäminen

Verovuosikohtaisia tilityksiä tehdään verovuotta seuraavien neljän kalenterivuoden ajan.

Verovuotta seuraavien neljän kalenterivuoden jälkeen kertyvät ja palautettavat määrät käsitellään tilityksissä seuraavaksi vanhenevan verovuoden tilitysten yhteydessä. Nämä määrät tilitetään niiden jako-osuuksien mukaisesti, joita kyseessä olevan verovuoden tilityksissä sovelletaan. Määriä, jotka tilitetään seuraavaksi vanhenevan verovuoden jako-osuuksilla, ei enää oikaista.

L:lla 1129/2017 muutettu 7 § tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

7 §
Oikaisutilitykset

Veronsaajakohtaiset jako-osuudet oikaistaan siten, että niihin sisällytetään myös veronsaajan hyväksi tai vahingoksi tehdyt maksuunpanon muutokset ja muut osuuksien lisäykset ja vähennykset. Ensimmäistä oikaisutilitystä lukuun ottamatta jako-osuuksista vähennetään myös kertymättä olevat verot, jotka käsitellään vastaavan suuruisina veronsaajan rasitukseksi tehtyinä maksuunpanon muutoksina.

Verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettuja veroja ja metsänhoitomaksuja koskeva ensimmäinen oikaisutilitys tehdään verotuksen päättymiskuukautta seuraavana kuudentena kuukautena. Ensimmäinen kiinteistöveron oikaisutilitys tehdään verotuksen päättymiskuukautta seuraavana seitsemäntenä kuukautena. Toinen oikaisutilitys tehdään vuoden kuluttua ensimmäisestä oikaisutilityksestä. Myöhemmät oikaisutilitykset tehdään vuosittain maaliskuussa.

Ensimmäisen ja toisen oikaisutilityksen jako-osuudet lasketaan tilityksen tekemistä edeltävää kuukautta edeltävän kalenterikuukauden maksuunpano- ja kertymätietojen perusteella. Myöhempien oikaisutilitysten jako-osuudet lasketaan tilityksen tekemistä edeltävän vuoden joulukuun maksuunpanoja kertymätietojen perusteella.

Oikaisutilityksessä oikaistaan verovuodelta siihen mennessä tilitetyt verot vastaamaan oikaisutilityksen jako-osuuksia. Oikaisutilityksen jako-osuuksia sovelletaan oikaisutilityksestä alkaen.

8 § (28.12.2017/1129)

8 § on kumottu L:lla 28.12.2017/1129, joka tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

8 § (22.12.2005/1086)
Lopputilitys

Verovuodelta tehtävä viides oikaisutilitys on lopputilitys, jonka jälkeen kysymyksessä olevalta verovuodelta ei tehdä verovuosikohtaisia tilityksiä.

9 § (28.12.2017/1129)

9 § on kumottu L:lla 28.12.2017/1129, joka tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

9 §
Tilittäminen lopputilityksen jälkeen

Verovuodelta lopputilityksen jälkeen kertyvät ja palautettavat määrät käsitellään sen verovuoden tilitysten yhteydessä, jolta lopputilitys seuraavaksi tehdään. Nämä määrät tilitetään niiden jako-osuuksien mukaisesti, joita kysymyksessä olevan verovuoden tilityksissä sovelletaan.

Määriä, jotka tilitetään verovuodelta, jolta lopputilitys jo on tehty, ei käsitellä uudelleen myöhemmissä lopputilityksissä.

10 § (19.12.2008/948)

10 § on kumottu L:lla 19.12.2008/948.

3 luku

Yhteisöveron tilittäminen

11 § (30.7.2004/724)
Tilitettävä yhteisövero

Tuloverolain (1535/1992) 3 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen ja 5 §:ssä tarkoitettujen yhteisetuuksien suorittama tulovero, ennakko ja ennakon täydennysmaksu (yhteisövero) tilitetään veronsaajille tässä luvussa säädettyjen jako-osuuksien perusteella.

Mitä tässä laissa säädetään yhteisöverosta, koskee vastaavasti yleisradioverosta annetussa laissa (484/2012) tarkoitettua yhteisön yleisradioveroa. (31.8.2012/487)

12 § (19.12.2017/954)
Veronsaajaryhmien jako-osuudet

Valtion jako-osuus on 68,65 prosenttia ja kuntien jako-osuus 31,35 prosenttia yhteisöverosta.

L:lla 954/2017 muutettu 12 § tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

12 § (22.5.2015/655)
Veronsaajaryhmien jako-osuudet

Valtion jako-osuus on 69,66 prosenttia ja kuntien jako-osuus 30,34 prosenttia yhteisöverosta.

12 a § (29.12.2011/1525)

12 a § on ollut väliaikaisesti voimassa 1.1.2012–31.12.2012.

12 b § (28.12.2012/989)
Veronsaajaryhmien jako-osuudet verovuonna 2013

Poiketen siitä, mitä 12 §:ssä säädetään, valtion jako-osuus verovuonna 2013 on 68,16 prosenttia, kuntien jako-osuus 29,49 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus 2,35 prosenttia yhteisöverosta. Evankelisluterilaisten seurakuntien yhteisövero on 99,92 prosenttia ja ortodoksisten seurakuntien yhteisövero 0,08 prosenttia seurakuntien yhteisöverosta.

Kunnille ja seurakunnille tuleviin yhteisöveroihin lisätään tuloverolain 21 ja 22 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen verot siten, että kuntien osuus on 92,62 prosenttia ja seurakuntien osuus 7,38 prosenttia.

12 c § (30.12.2013/1253)

12 c § on ollut väliaikaisesti voimassa 1.1.2013–31.12.2014.

12 d § (30.12.2014/1407)
Veronsaajaryhmien jako-osuudet verovuonna 2015

Poiketen siitä, mitä 12 §:ssä säädetään, valtion jako-osuus verovuonna 2015 on 60,35 prosenttia, kuntien jako-osuus 36,87 prosenttia ja seurakuntien jako-osuus 2,78 prosenttia yhteisöverosta. Evankelisluterilaisten seurakuntien yhteisövero on 99,92 prosenttia ja ortodoksisten seurakuntien yhteisövero 0,08 prosenttia seurakuntien yhteisöverosta.

Kunnille ja seurakunnille tuleviin yhteisöveroihin lisätään tuloverolain 21 ja 22 §:ssä tarkoitettujen yhteisöjen verot siten, että kuntien osuus on 92,99 prosenttia ja seurakuntien osuus 7,01 prosenttia.

12 e § (22.5.2015/655)
Veronsaajaryhmien jako-osuudet verovuonna 2016

Poiketen siitä, mitä 12 §:ssä säädetään, valtion jako-osuus verovuonna 2016 on 69,08 prosenttia ja kuntien jako-osuus 30,92 prosenttia yhteisöverosta.

13 §
Yksittäisten kuntien jako-osuudet (22.5.2015/655)

Kunnan verovuoden jako-osuus on kahden viimeksi valmistuneen verotuksen tietojen perusteella laskettujen jako-osuuksien keskiarvo. Kunnan jako-osuus saadaan laskemalla kunkin kunnan verovuoden 2 momentin mukaisen yritystoimintaerän ja 4 momentin mukaisen metsäerän summan suhteellinen osuus kaikkien kuntien vastaavien lukujen summasta. (22.5.2015/655)

Kunkin yhteisön, lukuun ottamatta Metsähallituksen ja sen metsätaloutta harjoittavan tytäryhtiön yhteisöverosta kunnille tulevaa osuutta, verovuodelta maksuunpantu yhteisövero jaetaan kunnittaiseksi yritystoimintaerän laskentaeräksi. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero lisätään tämän kunnan laskentaerään. Jos yhteisöllä on toimipaikka useassa kunnassa, yhteisön vero lisätään näiden kuntien laskentaeriin yhteisön toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) mukaisessa konsernisuhteessa olevien yhteisöjen verot lasketaan kuitenkin yhteen ja lisätään asianomaisten kuntien laskentaeriin kyseiseen konserniin kuuluvien yhteisöjen toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Kuntien osuus tässä momentissa tarkoitetusta yhteisöverosta vähennettynä 3 momentissa tarkoitetulla metsävero-osuudella jaetaan yksittäisten kuntien yritystoimintaeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa (yritystoimintaerä). (21.12.2016/1317)

L:lla 1317/2016 muutettu 2 momentti tuli voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Kunkin yhteisön, lukuun ottamatta Metsähallitusta, verovuodelta maksuunpantu yhteisövero jaetaan kunnittaiseksi yritystoimintaerän laskentaeräksi. Jos yhteisöllä on toimipaikka vain yhdessä kunnassa, yhteisön vero lisätään tämän kunnan laskentaerään. Jos yhteisöllä on toimipaikka useassa kunnassa, yhteisön vero lisätään näiden kuntien laskentaeriin yhteisön toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Konserniavustuksesta verotuksessa annetun lain (825/1986) mukaisessa konsernisuhteessa olevien yhteisöjen verot lasketaan kuitenkin yhteen ja lisätään asianomaisten kuntien laskentaeriin kyseiseen konserniin kuuluvien yhteisöjen toimipaikkojen kunnittaisten henkilöstömäärien suhteessa. Kuntien osuus tässä momentissa tarkoitetusta yhteisöverosta vähennettynä 3 momentissa tarkoitetulla metsävero-osuudella jaetaan yksittäisten kuntien yritystoimintaeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa (yritystoimintaerä). (30.7.2004/724)

Kuntien metsävero-osuus määräytyy vuosittain siten, että vuoden 2007 metsävero-osuutta muutetaan bruttokantorahatulojen muutosta vastaavasti. Muutos lasketaan vuoden 2005 lopusta verovuotta kaksi vuotta edeltäneen vuoden loppuun (metsävero-osuus). Metsävero-osuuden määrä on vähintään 5 ja enintään 15 prosenttia kuntien yhteisöverosta. (23.11.2007/1062)

Kunnan metsäerää laskettaessa perusteena käytetään vuoden 2014 loppuun voimassa olleen valtioneuvoston asetuksen (1101/2011) mukaisia Suomen metsäkeskuksen julkisen palvelun yksikön alueyksiköittäin laskettuja bruttokantorahatuloja, jotka jaetaan yksittäisille kunnille niiden alueella olevien metsämaapinta-alojen suhteessa, perusteeseen ei kuitenkaan lueta kunnan metsäalueisiin kuuluvia tässä momentissa tarkoitettuja luonnonsuojelualueita. Lisäksi perusteeseen luetaan arvioidut saamatta jääneet kantorahatulot lakisääteisten luonnonsuojelualueiden metsämaista sekä vanhojen metsien suojeluohjelman mukaisista valtion mailla ja 1 päivänä tammikuuta 1998 yksityismaista Kuusamon yhteismetsän alueella sijainneista metsämaista. Arvioidut saamatta jääneet tulot otetaan kuitenkin huomioon vain silloin, kun asianomaisten metsämaiden pinta-ala on Lapin läänissä vähintään 1 000 hehtaaria, Oulun läänissä 500 hehtaaria ja muualla maassa 300 hehtaaria. Saamatta jääneet kantorahatulot määritellään vuosittain siten, että suojelualueiden metsämaan hehtaarimäärä kerrotaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistetulla metsän keskimääräisellä vuotuisella tuotolla. Metsävero-osuus lisättynä Metsähallitukselle ja sen metsätaloutta harjoittavalle tytäryhtiölle maksuunpannulla kunnille tulevalla osuudella yhteisöverosta jaetaan yksittäisten kuntien metsäeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa. (21.12.2016/1317)

L:lla 1317/2016 muutettu 4 momentti tuli voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Kunnan metsäerää laskettaessa perusteena käytetään metsäkeskuksittain laskettuja bruttokantorahatuloja, jotka jaetaan yksittäisille kunnille niiden alueella olevien metsämaapinta-alojen suhteessa, perusteeseen ei kuitenkaan lueta kunnan metsäalueisiin kuuluvia tässä momentissa tarkoitettuja luonnonsuojelualueita. Lisäksi perusteeseen luetaan arvioidut saamatta jääneet kantorahatulot lakisääteisten luonnonsuojelualueiden metsämaista sekä vanhojen metsien suojeluohjelman mukaisista valtion mailla ja 1 päivänä tammikuuta 1998 yksityismaista Kuusamon yhteismetsän alueella sijainneista metsämaista. Arvioidut saamatta jääneet tulot otetaan kuitenkin huomioon vain silloin, kun asianomaisten metsämaiden pinta-ala on Lapin läänissä vähintään 1 000 hehtaaria, Oulun läänissä 500 hehtaaria ja muualla maassa 300 hehtaaria. Saamatta jääneet kantorahatulot määritellään vuosittain siten, että suojelualueiden metsämaan hehtaarimäärä kerrotaan varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/2005) 7 §:n 2 momentin mukaisesti vahvistetulla metsän keskimääräisellä vuotuisella tuotolla. Metsävero-osuus lisättynä Metsähallitukselle maksuunpannulla yhteisöverolla jaetaan yksittäisten kuntien metsäeräksi näin saatujen kunnittaisten laskentaerien suhteessa. (8.12.2006/1102)

Verohallinto toimittaa salassapitoa koskevien säännösten estämättä kullekin kunnalle tiedon yhteisölle maksuunpannusta yhteisöverosta siltä osin kuin jako-osuuksien laskennassa käytetty maksuunpantu yhteisövero kohdistuu tähän kuntaan. Verohallinto toimittaa salassapitosäännösten estämättä lisäksi Suomen Kuntaliitto ry:lle tiedot yhteisöille maksuunpannuista yhteisöveroista kaikkien kuntien osalta tietojen tarkistamista varten. Valtioneuvoston asetuksella säädetään niiden yhteisöjen lukumäärästä, joiden osalta tietoja toimitetaan. (21.12.2016/1317)

L:lla 1317/2016 muutettu 5 momentti tuli voimaan 1.1.2017. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Verohallinto toimittaa salassapitoa koskevien säännösten estämättä kullekin kunnalle tiedon yhteisölle maksuunpannusta yhteisöverosta siltä osin kuin jako-osuuksien laskennassa käytetty maksuunpantu yhteisövero kohdistuu tähän kuntaan. Valtioneuvoston asetuksella säädetään niiden yhteisöjen lukumäärästä, joiden osalta tietoja toimitetaan. (22.5.2015/655)

14 § (21.12.2001/1458)
Yksittäisten kuntien jako-osuuksien vahvistaminen (22.5.2015/655)

Valtiovarainministeriö vahvistaa kunnan verovuoden jako-osuuden laskentaperusteet kuntien yhteisöveroista kuultuaan kuntien keskusjärjestöä. (22.5.2015/655)

Jako-osuuksien muuttuessa oikaistaan verovuodelta siihen mennessä tilitetyt verot vastaamaan uusia jako-osuuksia.

15 §
Ahvenanmaan kuntien yhteisövero

Ahvenanmaan maakunnan kunnille tulevat yhteisöverot tilitetään erillään muista yhteisöveroista noudattaen erikseen säädettyjen ja määrättyjen perusteiden ohella soveltuvin osin tämän luvun säännöksiä. Muilta osin tilittämisessä menetellään siten kuin tässä laissa säädetään.

16 § (22.12.2005/1086)
Yhteisöveron verovuosikohtainen tilittäminen (28.12.2017/1129)

L:lla 1129/2017 muutettu otsikko tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu: Verovuosikohtainen tilittäminen

Verovuotta seuraavan viidennen kalenterivuoden jälkeen verovuodelta ei tehdä verovuosikohtaisia tilityksiä. Verovuodelta kertyvät ja palautettavat yhteisöverot tilitetään vanhimman verovuosikohtaisesti tilitettävän verovuoden jako-osuuksien mukaisesti.

4 luku

Korko

17 § (28.12.2017/1129)

17 § on kumottu L:lla 28.12.2017/1129, joka tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

17 §
Oikaisutilityksien korko maksuunpanosuhteisiin perustuvissa tilityksissä

Ensimmäistä oikaisutilitystä lukuun ottamatta oikaisutilityksissä peritään korkoa veroille, jotka veronsaajalle on tilitetty liikaa, ja maksetaan korkoa veroille, joita veronsaaja ei ole oikea-aikaisesti saanut.

Toisessa oikaisutilityksessä korko lasketaan erotuksille, jotka saadaan, kun kuukausitilityksissä veronsaajalle tilitetyistä veroista vähennetään verot, jotka veronsaajalle olisi tilitetty, jos kuukausitilityksissä olisi käytetty oikaisutilityksessä vahvistettuja jako-osuuksia. Korkoa laskettaessa katsotaan kuukausitilitykset tehdyn 30 päivän välein.

Myöhemmissä oikaisutilityksissä korko lasketaan erotukselle, joka saadaan, kun edellisessä oikaisutilityksessä veronsaajalle tilitetyistä veroista vähennetään verot, jotka veronsaajalle olisi tilitetty, jos tässä oikaisutilityksessä olisi käytetty uusimman oikaisutilityksen mukaisia jako-osuuksia. Koronlaskussa käytetään 30 päivän ja vuoden jaksoja.

18 § (28.12.2017/1129)

18 § on kumottu L:lla 28.12.2017/1129, joka tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

18 §
Korko erityistilanteissa

Veronsaajalta peritään tai tälle maksetaan korkoa myös silloin, kun tilitys on ollut virheellinen, kun veronsaajalle on myönnetty lykkäystä tilitetyn veron takaisin perimiseen, kun veronsaajalta perittävä määrä on 20 §:n nojalla siirretty perittäväksi seuraavan kuukausitilityksen yhteydessä taikka kun veronsaajalle on maksettu tai tämä on maksanut muutoin tilityksissä käsiteltäviä veroja ennen tilitystä. Korkopäiviä laskettaessa kuukaudessa katsotaan olevan 30 päivää ja vuodessa 360 päivää.

Tässä pykälässä tarkoitettuja korkoja ei käsitellä uudelleen oikaisu- tai lopputilityksissä.

Verohallinto antaa tarkemmat määräykset tässä pykälässä tarkoitettujen korkojen laskemisesta ja tilityksessä käsiteltävien verojen maksamisesta ennen tilitystä. (18.4.2008/254)

19 § (28.12.2017/1129)

19 § on kumottu L:lla 28.12.2017/1129, joka tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

19 §
Korkokanta

Tilityksissä käytettävä korko lasketaan vuotuisena korkona. Korkokanta kultakin kalenterivuodelta on sitä edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko. (3.5.2002/347)

Verolle, jonka takaisinperintää on lykätty, korko lasketaan lykkäysajalta korotettuna neljällä prosenttiyksiköllä.

Olennaisen tilitysvirheen johdosta takaisin perittävälle verolle, jota ei ole maksettu Verohallinnolle viimeistään perintäilmoituksen eräpäivänä, korko lasketaan viivästysajalta korotettuna neljällä prosenttiyksiköllä. (18.4.2008/254)

5 luku

Erinäiset säännökset

20 § (28.12.2017/1129)
Takaisin perittävät verot

Jos veronsaajalle tilitettävät verot eivät riitä samassa tilityksessä vähennettävien ja takaisin perittävien määrien suoritukseksi, erotus siirretään perittäväksi seuraavan kausitilityksen yhteydessä.

L:lla 1129/2017 muutettu 20 § tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

20 §
Takaisin perittävät verot

Jos veronsaajalle tilitettävät verot eivät riitä samassa tilityksessä vähennettävien ja takaisin perittävien määrien suoritukseksi, erotus siirretään perittäväksi seuraavan kuukausitilityksen yhteydessä. Siirtyvän määrän katsotaan olevan ensisijaisesti viimeisimmän verovuoden veroa. Veronsaaja voi suorittaa edellä tarkoitetun siirtyvän määrän seuraavaa tilitystä odottamatta.

Siirtyvä määrä käsitellään oikaisu- ja lopputilityksissä sen kuukausitilityksen osana, jonka yhteydessä se olisi peritty, jos sitä ei olisi siirretty.

21 §
Virhetilanteet

Jos veronsaajalle on erehdyksessä tilitetty liikaa tai liian vähän, virhe oikaistaan seuraavan kausitilityksen yhteydessä. (28.12.2017/1129)

L:lla 1129/2017 muutettu 1 momentti tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Jos veronsaajalle on erehdyksessä tilitetty liikaa tai liian vähän, virhe oikaistaan seuraavan kuukausitilityksen yhteydessä.

Olennainen virhe on oikaistava, ja liian pieninä tilitetyt verot on maksettava seuraavaa tilitystä odottamatta. Takaisin perittävä määrä on annettava tiedoksi veronsaajalle. (28.12.2017/1129)

L:lla 1129/2017 muutettu 2 momentti tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

Olennainen virhe on oikaistava, ja liian suurina tai liian pieninä tilitetyt verot on perittävä tai maksettava seuraavaa tilitystä odottamatta. Veronsaajalle maksettu tai tämän maksama määrä käsitellään oikaisu- ja lopputilityksissä 1 momentissa tarkoitetun tilityksen osana. Takaisin perittävästä määrästä on veronsaajalle lähetettävä perintäilmoitus.

Edellä 2 momentissa tarkoitettu oikaisu voi koskea yksittäistä tai yksittäisiä veronsaajia, jos sen vaikutus muiden veronsaajien osuuksiin ei ole merkittävä.

Verohallinto antaa tarkemmat määräykset siitä, milloin virhe on olennainen ja milloin oikaisua ei pidetä merkittävänä. (18.4.2008/254)

22 § (28.12.2017/1129)

22 § on kumottu L:lla 28.12.2017/1129, joka tuli voimaan 1.1.2018. Aiempi sanamuoto kuuluu:

22 § (18.4.2008/254)
Lykkäykset

Jos veronsaajalta peritään takaisin jo tilitettyjä veroja, Verohallinto voi määräämillään ehdoilla veronsaajan hakemuksesta myöntää lykkäystä takaisin perimiseen.

23 § (13.12.2001/1262)

23 § on kumottu L:lla 13.12.2001/1262.

24 §
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Verohallinto antaa tilitysmenettelyä koskevat tarkemmat määräykset. (18.4.2008/254)

6 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

25 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1998.

Tällä lailla kumotaan:

1) 11 päivänä elokuuta 1978 annetun veronkantolain (611/1978) 2 a ja 3 luku ja 30 §:n 2 ja 3 momentti, sellaisina kuin niistä ovat 2 a ja 3 luku niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen ja 30 §:n 2 momentti laissa 1034/1978; sekä

2) 20 päivänä heinäkuuta 1992 annetun kiinteistöverolain (654/1992) 30 ja 32 §, sellaisena kuin niistä on 32 § laissa 1560/1995.

Kumottuja säännöksiä sovelletaan kuitenkin edelleen tilitettäviin veroihin siten kuin 26–31 §:ssä säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

26 §
Lain piiriin ensi vaiheessa tulevat verot

Verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitetut muut kuin yhteisöverot sekä ennakkoperintälaissa ja työnantajan sosiaaliturvamaksusta annetussa laissa tarkoitetut verot tilitetään tämän lain mukaisesti verovuodesta 1998 alkaen. Verovuoden 1997 veroihin tätä lakia sovelletaan lain voimaantulopäivästä.

Metsänhoitomaksun tilittämisestä on vastaavasti voimassa, mitä 1 momentissa säädetään.

Kiinteistövero tilitetään tämän lain mukaisesti vuodelta 1998 määrättävästä kiinteistöverosta alkaen.

Ahvenanmaan maakunnan kunnille tilitettävään lähdeveroon sovelletaan tämän lain säännöksiä lain voimaantulopäivästä.

Yhteisöveroihin sovelletaan tämän lain säännöksiä verovuodesta 1999 alkaen, ja ne tilitetään tämän lain mukaisesti ensimmäisen kerran helmikuussa 1999 tehtävässä tilityksessä.

27 §
Aikaisempien vuosien verojen tilittäminen

Verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettuja muita kuin yhteisöveroja tilitetään tämän lain mukaisesti seuraavasti:

1) verovuoden 1988 ja sitä aikaisempien verovuosien verot kalenterivuoteen 1999 kohdistuvista kertymistä, palautuksista ja muista tilitystapahtumista alkaen;

2) verovuoden 1989 verot kalenterivuoteen 2000 kohdistuvista kertymistä, palautuksista ja muista tilitystapahtumista alkaen;

3) verovuoden 1990 verot kalenterivuoteen 2001 kohdistuvista kertymistä, palautuksista ja muista tilitystapahtumista;

4) verovuosien 1991 ja 1992 verot 1 päivästä tammikuuta 1999;

5) verovuosien 1993–1996 verot 1 päivästä tammikuuta 2000.

Verovuoden 1996 ja sitä aikaisempien verovuosien metsänhoitomaksut tilitetään tämän lain mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2000.

Vuosilta 1994–1997 määrättävät kiinteistöverot tilitetään tämän lain mukaisesti 1 päivästä tammikuuta 2000 ja vuoteen 1993 kohdistuvat 1 päivästä tammikuuta 1999.

Verovuoden 1998 ja sitä aikaisempien verovuosien yhteisöverot tilitetään tämän lain 16 §:n mukaisesti kutakin verovuotta seuraavan kahdeksannen kalenterivuoden alusta. Muita tämän lain säännöksiä sovelletaan verovuoden 1998 ja sitä aikaisempien verovuosien yhteisöveron tilityksiin helmikuussa 1999 tehtävästä tilityksestä.

Verovuodelta 2015 ja aikaisemmilta verovuosilta kertynyt yhteisövero tilitetään seurakunnille viimeisen kerran lokakuun 2017 kuukausitilityksen yhteydessä, minkä jälkeen ne tilitetään valtiolle. (22.5.2015/655)

28 §
Aikaisemman lain soveltaminen

Ennen 26 ja 27 §:ssä tarkoitettuja määräaikoja verot tilitetään siten kuin veronkantolaissa ja kiinteistöverolaissa sekä niiden nojalla säädetään.

29 § (30.12.1999/1342)
Ennakonpalautusten vähentäminen vero- vuosilta 1997–2002 tehtävissä tilityksissä

Verotusmenettelystä annetussa laissa tarkoitettujen muiden kuin yhteisöverojen ennakonpalautukset verovuosilta 1997–2002 vähennetään tämän lain 3 §:stä poiketen verotuksen päättymiskuukaudelta tehtävässä tilityksessä.

30 §
Yksittäisten kuntien ja seurakuntien jako-osuuksien määräytyminen verovuosilta 1999–2001

Verovuosien 1999 ja 2000 yhteisöverojen tilityksissä 13 §:n mukaisten jako-osuuksien painoarvo on 50 prosenttia ja veronkantolain 12 d §:n mukaisesti viimeksi vahvistettujen jako-osuuksien painoarvo 50 prosenttia. Näin määrättyjä jako-osuuksia korjataan siten, että niiden mukaan tuleva kunnittainen yhteisöveron määrä eroaa veronkantolain 12 d §:n mukaisesti vahvistettujen jako-osuuksien mukaan lasketusta vastaavasta määrästä enintään 1 500 markkaa asukasta kohden. Seurakuntien osalta menetellään vastaavasti siten, että ero on enintään 110 markkaa asukasta kohden.

Verovuonna 2001 sovellettavia 13 §:n mukaisesti määräytyviä jako-osuuksia korjataan siten, että niiden mukaan tuleva kunnittaisen yhteisöveron määrä on enintään 4 000 markkaa pienempi asukasta kohden kuin veronkantolain 12 d §:n mukaisesti vahvistettujen jako-osuuksien mukainen vastaava määrä.

Vahvistettaessa verovuosien 1999 ja 2000 alustavien jako-osuuksien laskentaperusteita voidaan 13 §:n 2 momentissa tarkoitettuja konserneja koskevien tietojen sijasta käyttää Tilastokeskuksen yritys- ja toimipaikkarekisterin konsernitietoja.

30 a § (21.12.2001/1458)
Yksittäisten kuntien ja seurakuntien jako-osuuksien määräytyminen verovuosilta 2002–2003

Verovuosina 2002 ja 2003 sovellettavia 13 §:n mukaisesti määräytyviä jako-osuuksia korjataan siten, että niiden mukaan tuleva kunnittaisen yhteisöveron määrä on enintään 840 euroa pienempi asukasta kohden kuin veronkantolain 12 d §:n mukaisesti vahvistettujen jako-osuuksien mukainen vastaava määrä. Vuosien 2002 ja 2003 jako-osuudet oikaistaan lopullisen verotuksen tietojen mukaisiksi verotuksen valmistuttua.

31 §
Korot siirtymäaikana

Veronsaajille maksettavat ja näiltä perittävät 27 §:ssä tarkoitettuihin veroihin liittyvät korot ja korotukset lasketaan siten kuin veronkantolaissa ja kiinteistöverolaissa sekä niiden nojalla säädetään. Tämän lain voimaantulopäivästä kuukausittainen korkoprosentti määräytyy kuitenkin 19 §:ssä tarkoitetusta vuotuiskorosta johdettuna.

HE 54/1998, VaVM 18/1998, EV 75/1998

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

30.12.1998/1173:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

HE 129/1998, VaVM 61/1998, EV 243/1998

30.12.1999/1342:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Lain 29 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 1999 tehtävässä tilityksessä.

HE 71/1999, VaVM 26/1999, SuVM 1/1999, EV 115/1999

30.12.1999/1344:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000 ja sitä sovelletaan verovuodelta 2000 tehtävissä tilityksissä.

HE 71/1999, VaVM 26/1999, SuVM 1/1999, EV 115/1999

20.4.2000/401:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.

HE 6/2000, TaVM 4/2000, EV 39/2000

13.12.2001/1262:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Lain 13 §:n 5 momenttia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2002 jako-osuuden laskennassa käytettäviin tietoihin.

HE 182/2001, VaVM 34/2001, EV 184/2001

21.12.2001/1458:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2002 tehtäviin yhteisöveron tilityksiin.

HE 130/2001, VaVM 33/2001, EV 183/2001

3.5.2002/347:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2002.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran määrättäessä korkokantaa kalenterivuodelle 2003.

HE 232/2001, TaVM 3/2002, EV 36/2002, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/35/EY (300L0035); EYVL N:o L 200, 8.8.2000, s. 35

20.12.2002/1163:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2003 tehtäviin yhteisöveron tilityksiin.

HE 123/2002, VaVM 36/2002, EV 223/2002

5.12.2003/1003:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Lain 3 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2003 tehtävässä tilityksessä.

Lain 12 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2004 tehtäviin yhteisöveron tilityksiin.

HE 50/2003, VaVM 19/2003, EV 54/2003

30.7.2004/724:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä elokuuta 2004.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2005 tehtävissä tilityksissä.

HE 92/2004, VaVM 12/2004, EV 117/2004

30.12.2004/1276:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2005 tehtäviin yhteisöveron tilityksiin.

HE 257/2004, VaVM 40/2004, EV 246/2004

9.12.2005/988:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

HE 173/2005, HaVM 20/2005, EV 157/2005

22.12.2005/1086:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Lakia sovelletaan 1 päivänä tammikuuta 2006 ja sen jälkeen toimitettaviin lopputilityksiin.

HE 91/2005, VaVM 22/2005, EV 141/2005

22.12.2005/1129:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2006 toimitettavassa verotuksessa.

HE 117/2005, VaVM 34/2005, EV 174/2005

8.12.2006/1102:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2007 yhteisöveron jako-osuuksia laskettaessa.

HE 209/2006, VaVM 28/2006, EV 177/2006

22.12.2006/1221:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuodelta 2007 tehtäviin yhteisöveron tilityksiin.

HE 144/2006, VaVM 37/2006, EV 209/2006

23.11.2007/1062:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

HE 107/2007, VaVM 12/2007, EV 59/2007

18.4.2008/254:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008.

Jos muualla laissa säädetään verojen tilittämisessä toimivaltaiseksi viranomaiseksi verovirasto tai Verohallitus, toimivaltainen viranomainen on Verohallinto lain tultua voimaan.

HE 148/2007, VaVM 5/2008, EV 25/2008

19.12.2008/948:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2009 toimitettavassa verotuksessa. Lain 10 §:ää sovelletaan viimeisen kerran verovuodelta 2008 tehtävissä tilityksissä.

HE 112/2008, VaVM 22/2008, EV 157/2008

29.5.2009/352:

Tämä laki tulee voimaan 4 päivänä kesäkuuta 2009 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2011.

Lakia sovelletaan verovuosien 2009–2011 yhteisöveron tilityksiin ja mainituilta vuosilta tehtäviin tilityksien oikaisuihin. Lain voimaantulon jälkeen tehtävässä ensimmäisessä tilityksessä verovuotta 2009 koskevat tilitykset oikaistaan tässä laissa säädettyjen jako-osuuksien mukaisiksi.

HE 53/2009, VaVM 6/2009, EV 56/2009

7.8.2009/607:

Tämä laki tulee voimaan 14 päivänä elokuuta 2009.

Verovuodelta 2009 ja soveltuvin osin sitä aikaisemmilta verovuosilta tehtäviin tilityksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. (16.10.2009/750)

HE 221/2008, VaVM 7/2009, EV 66/2009

16.10.2009/750:

Tämä laki tulee voimaan 21 päivänä lokakuuta 2009.

Lakia sovelletaan jo 14 päivästä elokuuta 2009.

HE 129/2009, VaVM 12/2009, EV 115/2009

22.12.2009/1364:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Lain 12 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2011 ja sitä sovelletaan verovuosien 2010 ja 2011 yhteisöveron tilityksiin ja mainituilta vuosilta tehtäviin tilityksien oikaisuihin.

HE 245/2009, VaVM 44/2009, EV 251/2009

29.12.2011/1525:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2012 yhteisöveron tilityksiin ja tilityksien oikaisuihin.

Lain 12 a § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2012 ja sitä sovelletaan verovuoden 2012 yhteisöveron tilityksiin ja tilityksien oikaisuihin.

Lain 12 b § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013 ja sitä sovelletaan verovuoden 2013 yhteisöveron tilityksiin ja tilityksien oikaisuihin.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen edellyttämiin toimiin.

HE 50/2011, HE 130/2011, VaVM 23/2011, EV 104/2011

31.8.2012/487:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Lain 12 b § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013 ja sitä sovelletaan verovuoden 2013 yhteisöveron tilityksiin ja tilityksien oikaisuihin.

HE 28/2012, VaVM 14/2012, EV 66/2012

28.12.2012/989:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

Lain 12 c § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2014 ja 12 d § 31 päivään joulukuuta 2015.

Lain 12 c §:ää sovelletaan verovuoden 2014 ja 12 d §:ää verovuoden 2015 yhteisöveron tilityksiin ja tilityksien oikaisuihin.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 176/2012, VaVM 36/2012, EV 169/2012

14.6.2013/440:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä elokuuta 2013.

HE 45/2013, VaVM 8/2013, EV 73/2013

30.12.2013/1253:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Lain 12 c §:ää sovelletaan verovuoden 2014 ja 12 d §:ää verovuoden 2015 yhteisöveron tilityksiin ja tilityksien oikaisuihin.

HE 194/2013, VaVM 33/2013, EV 222/2013

30.12.2014/1407:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

Lain 12 d §:ää sovelletaan verovuoden 2015 yhteisöveron tilityksiin ja tilityksien oikaisuihin.

Lain 12 e § on voimassa 31 päivään joulukuuta 2016 ja sitä sovelletaan verovuoden 2016 yhteisöveron tilityksiin ja tilityksien oikaisuihin.

HE 180/2014, VaVM 36/2014, EV 221/2014

22.5.2015/655:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2016 yhteisöveron tilityksiin.

HE 302/2014, VaVM 41/2014, EV 285/2014

9.9.2016/793:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 29/2016, VaVM 9/2016, EV 104/2016

21.12.2016/1317:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2017 yhteisöveron jako-osuuksien tilityksissä yksittäisille kunnille.

HE 244/2016, VaVM 25/2016, EV 201/2016

27.1.2017/58:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2017.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran verovuoden 2018 verotuksen päättymiskuukauden tilityksiin. Aiempien verovuosien verotuksen päättymiskuukauden tilityksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 237/2016, VaVM 34/2016, EV 255/2016

19.12.2017/954:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

HE 112/2017, VaVM 19/2017, EV 161/2017

28.12.2017/1129:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran marraskuussa 2018 tehtävässä kausitilityksessä. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sovelletaan viimeisen kerran vuoden 2018 lokakuussa tehtävässä kausitilityksessä.

Kiinteistöverojen tilityksiä oikaistaan kuukausittain marraskuusta 2019 alkaen. Lain voimaantulon jälkeen luonnollisten henkilöiden ja kuolinpesien maksamat ennakon täydennysmaksut tilitetään kuten maksettavaksi määrätyt ennakot.

HE 152/2017, VaVM 23/2017, EV 178/2017

12.1.2018/41:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2019.

HE 97/2017, VaVM 26/2017, EV 182/2017

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.