Seurattu SDK 836/2017 saakka.

30.12.1996/1340

Laki maataloustuotannon lopettamistuesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Soveltamisala

Maatalousyrittäjille, jotka vuosina 1997–1999 lopettavat maatalouden harjoittamisen pysyvästi, voidaan myöntää kansallisista varoista maatalouden rakenteen parantamiseksi lopettamistukea siten kuin tässä laissa säädetään.

Tämän lain mukaisen lopettamistuen myöntämisen edellytyksenä on, että maatalousyrittäjän omistaman maatilan talouskeskus sijaitsee muulla kuin maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain (1059/1994) 6 §:ssä tarkoitetulla alueella.

2 §
Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) maatilalla yhden tai useamman peltoa käsittävän tilan tai tilanosan muodostamaa maatalouden harjoittamiseen tarkoitettua yksikköä, jota hallitaan yhtenä kokonaisuutena;

2) maatalouden harjoittamisella peltoviljelyä, karjataloutta ja muuta eläintenpitoa sekä vihannesviljelyä, marjan- ja hedelmänviljelyä ja muuta puutarhaviljelyä, ei kuitenkaan omenanviljelyä eikä kasvihuonetuotantoa;

3) eläkelaitoksella maatalousyrittäjien eläkelaissa (467/1969) tarkoitettua maatalousyrittäjien eläkelaitosta; ja

4) kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisella maaseutuelinkeinojen hallinnosta kunnissa annetun lain (1558/1991) 3 §:ssä tarkoitettua toimielintä, viranhaltijaa tai luottamushenkilöä.

3 §
Tuen saaja

Lopettamistukea voidaan myöntää:

1) maatilan tai sen osan omistavalle maatalousyrittäjälle ja hänen aviopuolisolleen, vaikka aviopuolisolla ei ole omistusoikeutta maatilaan; ja

2) 1 kohdassa tarkoitetun maatalousyrittäjän leskelle, jos luopumisen kohteena oleva maatila kuuluu omaisuuteen, johon leskellä on avio-oikeus.

Tässä laissa aviopuolisoon rinnastetaan henkilö, jonka kanssa maatalousyrittäjä elää avioliittoa solmimatta yhteisessä taloudessa avioliitonomaisissa olosuhteissa.

Edellä 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitettua henkilöä kutsutaan jäljempänä luovuttajaksi.

4 §
Tuen saamisen edellytykset

Lopettamistuki voidaan myöntää vain sellaiselle luovuttajalle:

1) joka on luopumisen tapahtuessa täyttänyt 50 vuotta;

2) joka luopumista välittömästi edeltävän kymmenen vuoden ajan on harjoittanut maataloutta omaan tai yhteiseen lukuun;

3) jolle ei ole myönnetty valtion varoista nuorten viljelijöiden käynnistystukea tai vastaavaa aikaisempaa tukea taikka maaseudun pienyritystoiminnan käynnistysavustusta erikoismaatalouden aloittamiseen tai laajentamiseen luopumista välittömästi edeltävän kymmenen vuoden aikana; ja

4) joka ei luopumisen tapahtuessa saa maatalousyrittäjien eläkelain mukaista toistaiseksi myönnettyä täyttä työkyvyttömyyseläkettä, yksilöllistä varhaiseläkettä, työttömyyseläkettä tai vanhuuseläkettä.

Oikeutta lopettamistukeen ei ole luovuttajalla, jos hänelle tai hänen aviopuolisolleen tai yhteisesti omistetun maatilan osalta jollekin muulle yhteisomistajista on myönnetty tai myönnetään maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain (1293/1994) mukainen luopumistuki saman maatilan luovutuksen perusteella.

5 §
Maataloustuotannon lopettaminen

Maatalouden harjoittaminen katsotaan lopetetuksi tässä laissa tarkoitetulla tavalla, jos maatilaan kuuluvat pellot tai vähintään kaksi kolmasosaa luovutuksen kohteena olevan maatilan peltopinta-alasta on myyty, lahjoitettu tai muulla vastaavalla tavalla pysyvästi luovutettu henkilölle, joka täyttää 8 ja 9 §:ssä säädetyt edellytykset.

Lopettamistuen saaminen voi perustua yhteen tai useampaan 1 momentissa tarkoitettuun luovutukseen. Yhdessä luovutuksessa voi olla kuitenkin enintään kaksi luovutuksensaajaa, joista kummankin tulee täyttää luovutuksensaajalle asetetut edellytykset. Aviopuolisoita pidetään yhtenä luovutuksensaajana ja tällöin riittää, että toinen aviopuolisoista täyttää luovutuksensaajalle asetetut edellytykset.

Omistajan katsotaan lopettaneen tässä laissa tarkoitetuin tavoin maatalouden harjoittamisen myös silloin, kun hän on luovuttanut maataan tämän lain mukaisesti, mutta luovutus estyy sen vuoksi, että kunta käyttää etuostolain (608/1977) mukaista oikeuttaan lunastaa kiinteistö.

6 §
Luovutus

Tässä laissa tarkoitetun maatalouden lopettamisen piiriin katsotaan kuuluviksi kaikki tämän lain mukaiset luovutukset lain voimaantulosta alkaen luovuttajan ilmoittamaan luopumisen päättymisajankohtaan saakka. Lopettamisen katsotaan tapahtuneen silloin, kun viimeinen luovutuskirja on allekirjoitettu.

7 §
Luovuttajan sitoumus

Maatilan luovuttajan on annettava sitoumus siitä, että:

1) hän lopettaa pysyvästi maatalouden harjoittamisen omaan tai yhteiseen lukuun; ja

2) hän ei käytä maatilalle mahdollisesti jäävää peltoaluetta maataloustuotantoon eikä luovuta sitä toiselle henkilölle maataloustuotantoon käytettäväksi.

Myös luovuttajan aviopuolison on annettava 1 momentissa tarkoitettu sitoumus, vaikka hän itse ei ole lopettamistuen hakija eikä maatilan omistaja.

Sitoumuksen estämättä lopettamistuen hakijalla ja hänen aviopuolisollaan on oikeus:

1) harjoittaa maataloutta omassa taloudessa tarvittavien perunoiden sekä puutarha- ja kasvitarhatuotteiden viljelemistä varten;

2) sallia maatilan tuotantorakennusten käyttäminen muiden maatilojen tarpeisiin; ja

3) vuokrata tai muulla tavoin antaa maatilalle mahdollisesti jäänyt peltoalue viljeltäväksi henkilölle, joka täyttää 8 ja 9 §:ssä säädetyt edellytykset.

Sitoumus on voimassa siihen asti, kunnes kaikki maatilalta lopettamistukeen oikeutetut henkilöt ovat täyttäneet 65 vuotta, kuitenkin vähintään 10 vuoden ajan luopumisesta. Jos hakijalle ei myönnetä lopettamistukea, sitoumus raukeaa kielteisen päätöksen antamisesta lukien.

8 §
Luovutuksensaaja

Lopettamistuen saamisen edellytyksenä on, että maatilan tai sen osan luovutus tapahtuu henkilölle:

1) jolla on ennen luovutusta hallinnassaan vähintään 15 peltohehtaaria käsittävä viljelmä, jota hän myös omatoimisesti viljelee; ja

2) jolla on voimassa maatalousyrittäjien eläkelain 1 §:ssä säädettyä vähimmäiseläketurvaa koskeva vakuutus tai vireillä hakemus sen saamiseksi.

Erityisestä syystä voidaan 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta pinta-alavaatimuksesta poiketa valtioneuvoston määräämällä tavalla.

9 §
Luovutuksensaajan sitoumus

Luovutuksensaajan on annettava sitoumus, jossa hän velvoittautuu harjoittamaan maataloutta 8 §:ssä tarkoitetussa laajuudessa sekä lisäksi luovuttajalta saamallaan tai hankkimallaan alueella vähintään viiden vuoden ajan saannosta.

10 §
Lopettamistuen määrä

Lopettamistuki sisältää luovutetun peltopinta-alan perusteella määräytyvän hehtaarikorvauksen, kotieläinten määrän perusteella myönnettävän kotieläinkorvauksen ja korvauksen maidon viitemäärän luovuttamisesta silloin, kun se tapahtuu pellon luovutuksen yhteydessä.

Lopettamistuen määrä lasketaan maatilakohtaisesti ja se maksetaan kertakorvauksena. Lopettamistuen suuruus saa yhtä maatilaa kohden olla enintään 200 000 markkaa. Lopettamistukea ei suoriteta, jos sen kokonaismäärä on enintään 20 000 markkaa.

Valtioneuvosto päättää tämän lain nojalla myönnettävien hehtaari-, kotieläin- ja maidon viitemääräkorvausten yksikkökohtaiset markkamäärät.

11 §
Hehtaarikorvaus

Hehtaarikorvauksen määrää laskettaessa otetaan huomioon peltoalue:

1) jolla luovuttaja tai hänen aviopuolisonsa on harjoittanut maataloutta luopumiseen saakka tai joka on ollut heillä viljelykiertoon kuuluvana kesantona vuonna 1996;

2) joka on viimeistään 15 päivänä toukokuuta 1996 ollut ja tukea haettaessa edelleen on luovuttajan tai hänen aviopuolisonsa omistuksessa;

3) joka sijaitsee muulla kuin maa- ja puutarhatalouden kansallisista tuista annetun lain 6 §:ssä tarkoitetulla alueella; ja

4) joka on luovutettu 8 §:ssä tarkoitetulle luovutuksensaajalle tämän lain säännösten mukaisesti.

Muun kuin luovuttajan tai hänen aviopuolisonsa omistamia osuuksia ei oteta huomioon hehtaarikorvauksen suuruutta laskettaessa. Jos luopumisen kohteena olevan peltoalueen omistavat kuolinpesän osakkaat, luetaan hehtaarikorvaukseen oikeuttavaksi alueeksi kuitenkin myös lesken aviopuolison lasten omistamat osuudet pellosta silloin, kun lopettamistuen hakijana on 3 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun maatalousyrittäjän leski.

Hehtaarikorvausta määrättäessä pellon pinta-ala lasketaan puolen hehtaarin tarkkuudella siten, että mainitun rajan ylittävää osaa ei oteta korvausta määrättäessä huomioon.

12 §
Kotieläinperusteinen korvaus

Kotieläinperusteinen korvaus määräytyy tuotannosta poistuvien kotieläinyksiköiden perusteella. Korvausta voidaan kuitenkin maksaa enintään maatilan vakiintunutta kotieläinmäärää vastaavista yksiköistä.

Valtioneuvosto antaa tarkemmat määräykset korvauksen määräytymisen perusteista.

13 §
Korvaus maidon viitemäärästä

Maidon viitemäärästä maksettavan korvauksen perusteena käytetään luovuttajan maatilalle myönnettyä meijerimaidon viitemäärää siltä osin kuin se on luovutettu yhdelle tai useammalle luovutuksensaajalle peltoalueen luovutuksen yhteydessä. Maidon viitemäärän osalta korvausta voidaan kuitenkin maksaa enintään maatilan vakiintunutta maidontuotantoa vastaavan määrän perusteella.

Valtioneuvosto antaa tarkemmat määräykset korvauksen määräytymisen perusteista.

14 §
Tuen saajien tukiosuudet

Lopettamistuki jaetaan saman maatilan luovutuksen perusteella lopettamistukea hakeneiden ja siihen oikeutettujen henkilöiden kesken tasan tai hakijoiden yhteisestä vaatimuksesta heidän maatilan omistusosuuksiensa mukaisessa suhteessa.

Lopettamistukeen oikeutetulle henkilölle myönnettävä lopettamistuki saa olla enintään 90 prosenttia sen luopumistuen pääomitetusta määrästä, joka luovuttajalle olisi myönnetty, jos hänelle luovutuksen tapahtuessa olisi myönnetty luopumistuki maatalousyrittäjien luopumistuesta annetun lain nojalla. Luopumistuen pääoma-arvon määräämisessä noudatetaan soveltuvin osin asianomaisen ministeriön vahvistamia perusteita.

Edellä 2 momentissa säädettyä ei sovelleta sellaiseen lopettamistuen saajaan, joka maatilan luovutuksen tai luovutusten päättyessä on alle 55-vuotias.

15 §
Tuen hakeminen ja maksaminen

Lopettamistukea haetaan eläkelaitokselta. Hakemukseen on liitettävä 7 ja 9 §:ssä tarkoitetut sitoumukset. Tuen hakemisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Eläkelaitos maksaa lopettamistuen sen jälkeen, kun tukeen oikeutettu on lopettanut maatalouden harjoittamisen 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Lopettamistuen maksaminen voidaan hakijan pyynnöstä jaksottaa enintään viidelle vuodelle. Lisäksi asianomainen ministeriö voi määrätä, että lopettamistuen maksaminen on jaksotettava myös muissa tapauksissa.

16 §
Tuen takaisinperiminen

Jos luovuttaja tai hänen aviopuolisonsa ei noudata 7 §:ssä tarkoitettua sitoumusta, peritään maksettu lopettamistuki takaisin.

Jos luovutuksensaaja ei noudata 9 §:ssä tarkoitettua sitoumusta, on hänet velvoitettava korvaamaan eläkelaitokselle se osuus lopettamistuesta, joka luovuttajalle on maksettu hänelle tapahtuneiden luovutusten perusteella.

Jos 1 tai 2 momentissa tarkoitettua sitoumuksen laiminlyöntiä on pidettävä vähäisenä taikka painavat kohtuusnäkökohdat sitä muutoin puoltavat, voidaan 1 momentissa tarkoitettu lopettamistuki tai 2 momentissa tarkoitettu korvaus periä takaisin vain osittain. Erityisestä syystä voidaan päättää, että lopettamistuki tai korvaus jätetään perimättä kokonaan takaisin.

Takaisinperittävästä lopettamistuesta ja eläkelaitokselle maksettavasta korvauksesta on maksettava kymmenen prosentin vuotuinen korko eläkelaitoksen päätöksen antamisesta lukien.

17 §
Ennakkotieto

Maatalousyrittäjällä on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, täyttääkö hän tässä laissa säädetyn lopettamistuen saamisen edellytykset.

Lopettamistuen saajalla ja luovutuksensaajalla on oikeus saada eläkelaitokselta sitova ennakkopäätös siitä, onko hänen suunnittelemansa toimenpide sellainen, että se katsotaan 7 tai 9 §:ssä tarkoitetun sitoumuksen rikkomiseksi, sekä siitä, mitä seuraamuksia menettelystä aiheutuu.

Ennakkopäätös sitoo eläkelaitosta niin kauan kuin päätöksen perusteena olevat olosuhteet säilyvät ennallaan.

Ennakkopäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 19 §:ssä säädetään.

18 §
Lain täytäntöönpano

Tämän lain täytäntöönpanosta huolehtivat maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, työvoima- ja elinkeinokeskukset, kuntien maaseutuelinkeinoviranomaiset ja eläkelaitos. (13.4.2007/442)

Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen on annettava eläkelaitokselle lausunto siitä, täyttyvätkö lopettamistuen saamisen edellytykset. Eläkelaitos voi pyytää hakemuksen johdosta lausunnon myös maaseutuelinkeinopiiriltä.

Eläkelaitos ratkaisee asian saatuaan 2 momentissa tarkoitetut lausunnot.

Tämän lain mukaan maaseutuelinkeinopiirille kuuluvien tehtävien hoitamisesta Ahvenanmaan maakunnassa huolehtivat maakuntahallituksen määräämät viranomaiset.

19 §
Muutoksenhaku

Eläkelaitoksen tämän lain nojalla antamaan päätökseen saa hakea muutosta työntekijäin eläkelain (395/1961) 20 §:ssä tarkoitetulta eläkelautakunnalta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. Maatalousyrittäjien eläkelain 18 §:n nojalla määrätyt eläkelautakunnan jäsenet toimivat maatalousyrittäjien eläkelain mukaan vakuutettujen edustajina myös tätä lakia sovellettaessa. (30.12.2002/1324)

Muutosta tämän lain nojalla annettuun eläkelautakunnan päätökseen sekä eläkelaitoksen ja eläkelautakunnan päätöksen poistamista saa hakea vakuutusoikeudelta siten kuin työntekijäin eläkelaissa säädetään. (5.3.1999/292)

20 §
Valvonta

Maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston, työvoima- ja elinkeinokeskusten sekä kuntien maaseutuelinkeinoviranomaisten asiana on eläkelaitoksen ohella valvoa, että lopettamistuen saaja ei harjoita maataloutta omaan tai yhteiseen lukuun ja että maatalouden harjoittamisen lopettanut luovuttaja ja luovutuksensaaja noudattavat tässä laissa tarkoitettuja sitoumuksia. (13.4.2007/442)

Valvontaa varten 1 momentissa tarkoitetuilla toimielimillä on oikeus suorittaa katselmus lopettamistuen kohteena olevalla maatilalla ja tarvittaessa myös luovutuksensaajan maatilalla lukuun ottamatta kotirauhan piiriin kuuluvia asuintiloja. Valvonnan suorittajilla on oikeus saada sekä lopettamistuen saajalta että luovutuksensaajalta selvitykset tässä laissa säädettyjen edellytysten täyttymisestä.

21 §
Eräitä kustannuksia koskevat säännökset

Tästä laista aiheutuvat lopettamistuki- ja hoitokustannukset maksetaan valtion varoista.

Asianomainen ministeriö vahvistaa eläkelaitoksen esityksestä ne perusteet, joiden mukaan 1 momentissa tarkoitetut hoitokulut lasketaan.

Valtion tulee, sen mukaan kuin asetuksella tarkemmin säädetään, suorittaa kunakin vuotena ennakkona määrä, joka vastaa 1 momentin mukaisesti valtion suoritettavaksi arvioitua määrää.

22 §
Muun lainsäädännön soveltaminen

Jollei tästä laista muuta johdu, on lopettamistuesta soveltuvin osin voimassa, mitä työntekijäin eläkelain 10 c §:ssä, 16 §:ssä, 17 §:n 2 ja 3 momentissa, 17 a §:ssä, 18 §:n 2 ja 3 momentissa, 19 b §:n 1 ja 2 momentissa sekä 19 d, 20, 21 ja 21 a–21 e §:ssä sekä maatalousyrittäjien eläkelain 16, 17 ja 18 sekä 19 §:n 5 momentissa säädetään.

23 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

24 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 221/1996, MmVM 24/1996, EV 238/1996

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

5.3.1999/292:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.

HE 83/1998, LaVM 22/1998, EV 250/1998

30.12.2002/1324:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 246/2002, StVM 46/2002, EV 235/2002

13.4.2007/442:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 218/2006, MmVM 20/2006, EV 282/2006

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.