Seurattu SDK 476/2019 saakka.

20.12.1996/1189

Kiinteistönmuodostamisasetus

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 12 päivänä huhtikuuta 1995 annetun kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 14 §:n 2 momentin, 212 §:n 2 momentin, 242 §:n 3 momentin, 245 §:n 2 momentin ja 291 §:n 1 momentin nojalla, sellaisena kuin niistä 212 §:n 2 momentti on laissa 1188/1996:

1 luku

Kiinteistötoimituksen toimitusmiehet

1 §
Uskottujen miesten kutsuminen

Samassa kiinteistötoimituksessa on, mikäli mahdollista, käytettävä samoja uskottuja miehiä. Niin on tehtävä myös silloin, kun toimitus koskee useassa kunnassa olevia rekisteriyksikköjä.

2 §
Uskotun miehen saapumisvelvollisuus

Kutsun saaneen uskotun miehen tulee saapua toimitukseen, jollei hänellä ole laillista estettä.

Kutsutun uskotun miehen on viipymättä ilmoitettava esteestään toimitusinsinöörille.

3 §
Asiantuntijan kutsuminen

Ennen kuin toimitusmiehet kutsuvat asiantuntijan, on asianosaisia siitä kuultava. Toimituskokouksessa saapuvilla olevat asianosaiset taikka muutoin ne asianosaiset, joita asiantuntijan selvitettäväksi tuleva asia koskee, voivat sopia asiantuntijasta. Toimitusmiesten tulee tällöin kutsua hänet, jos hänet harkitaan soveliaaksi eikä estettä siihen ilmaannu.

Asiantuntijaksi ei saa kutsua sitä, joka on asiaan tai johonkin asianosaiseen sellaisessa suhteessa, että se saattaa vähentää hänen luotettavuuttaan.

4 §
Asiantuntijan palkkio ja muut korvaukset

Asiantuntijalla on oikeus saada kohtuullinen palkkio työstään sekä korvaus tarpeellisista kuluista ja matkakustannuksista. Matkakustannukset korvataan sen mukaan, mitä valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta on voimassa.

5 §
Lausunnon pyytäminen

Toimitusmiehet voivat tarvittaessa pyytää lausunnon erityistä asiantuntemusta edustavalta virastolta, laitokselta tai yhteisöltä.

2 luku

Kiinteistötoimituksen vireilletulo ja muun toimenpiteen suorittaminen samassa toimituksessa

6 §
Hakija

Jollei kiinteistönmuodostamislaissa muuta säädetä, toimitusta saa hakea sellaisen rekisteriyksikön tai määräalan omistaja ja osaomistaja, jonka omistamaa rekisteriyksikköä tai määräalaa toimitus välittömästi koskee.

7 §
Hakemus

Hakemuksesta on käytävä ilmi:

1) mitä kiinteistötoimitusta tai toimenpidettä haetaan ja tarpeen mukaan hakemuksen peruste;

2) mitä kiinteistöjä tai aluetta toimitus on tarkoitettu koskemaan;

3) hakijan nimi ja osoite;

4) hakijan tiedossa olevat muut asianosaiset; sekä

5) hakijan, hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä puhelinnumero sekä se postiosoite ja sähköinen osoite, johon toimitusta koskevat ilmoitukset lähetetään. (30.12.2013/1311)

Hakemus on tehtävä kirjallisesti ja hakijan tai hakemuksen laatijan on se allekirjoitettava.

8 § (20.6.2018/487)
Hakemukseen liitettävät selvitykset

Hakemukseen on liitettävä:

1) sopimus tai muu asiakirja, johon hakemus perustuu; sekä

2) tarvittaessa kartta tai muu selvitys toimituksen kohteesta.

Hakemukseen ei tarvitse liittää sellaista asiakirjaa, jossa olevat tiedot ovat saatavissa lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä taikka muista Maanmittauslaitoksen tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjän käytettävissä olevista rekistereistä tai muutoin ovat sanottujen viranomaisten saatavissa ilman erityistä hankaluutta.

9 §
Selvitys ennakosta tai vakuuden asettaminen

Jos ennen toimitusmääräyksen antamista on määrätty perittäväksi kiinteistötoimitusmaksun ennakkoa tai annettavaksi vakuus kiinteistötoimitusmaksun suorittamisesta sen mukaan kuin erikseen säädetään, hakijan on esitettävä selvitys ennakon suorittamisesta tai annettava vakuus toimitusmääräyksen antavalle viranomaiselle.

10 §
Toimitusinsinöörin määrääminen

Kun toimitukseen on annettu toimitusmääräys tai kun kirjaamisviranomaisen ilmoitus määräalan tai yhteisalueosuuden saannon lainhuudosta on saapunut Maanmittauslaitokseen tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjänä toimivalle kiinteistöinsinöörille, on toimitukselle viivytyksettä määrättävä toimitusinsinööri. (30.12.2013/1311)

Toimitusmääräyksen antamisesta sekä toimitusinsinöörin määräämisestä on annettava tieto hakijalle, jollei toimituksen alkukokousta pidetä viipymättä toimitusinsinöörin määräämisen jälkeen.

11 §
Toimituksen jakaminen, siirtäminen ja yhdistäminen

Sen lisäksi, mitä kiinteistönmuodostamislain 12 §:n 2 momentissa ja 16 §:n 2 momentissa säädetään, toimitusmääräyksen antanut viranomainen voi, jos toimituksen tarkoituksenmukainen suorittaminen vaatii, jakaa hakemuksessa tarkoitetun toimituksen eri toimituksina suoritettavaksi tai siirtää toimituksen suorittamisen toiselle toimitusinsinöörille.

Toimitusmääräyksen antava viranomainen voi yhdistää kahdessa tai useammassa eri hakemuksessa tarkoitetut toimitukset käsiteltäväksi samassa toimituksessa, jos haetut toimitukset koskevat samaa aluetta tai yhdistäminen on muutoin tarkoituksenmukaista eikä yhdistämisestä aiheudu sanottavaa viivytystä hakemuksissa tarkoitettujen toimitusten suorittamiselle.

12 §
Toimituksen yhteydessä suoritettava muu toimenpide

Kiinteistönmuodostamislain 16 §:n 2 momentissa tarkoitettu muu kuin hakemuksessa mainittu toimitus tai toimenpide suoritetaan ilman eri toimitusmääräystä.

13 §
Muun määräalan tai osuuden erottaminen vireillä olevassa lohkomisessa

Sellaisesta kiinteistöstä tai yhteisestä alueesta, jolla ennestään on vireillä lohkominen, voidaan tässä toimituksessa erottaa tai siirtää lohkomalla määräala, jos

1) määräalaan on myönnetty lainhuuto; tai (30.12.2013/1311)

2) emäkiinteistön omistaja pyytää määräalan erottamista tai siirtämistä kiinteistöstään; eikä

3) toimenpiteen suorittamisesta aiheudu sanottavaa viivytystä hakemuksessa tarkoitetun toimituksen loppuun saattamiselle.

Mitä 1 momentissa on säädetty määräalasta, koskee soveltuvin osin myös yhteisalueosuuden siirtämistä kiinteistöön ja kiinteistöstä luovutetun yhteisalueosuuden erottamista tilaksi.

Luovutettu yhteisalueosuus voidaan siirtää lohkomisen yhteydessä määräalasta muodostettavaan kiinteistöön siinäkin tapauksessa, että luovutettu yhteisalueosuus ja määräala kuuluvat eri kiinteistöihin. (22.8.1997/799)

14 §
Muun osuuden erottaminen vireillä olevassa halkomisessa

Vireillä olevassa halkomisessa saadaan ilman eri määräystä erottaa muukin osuus tilasta, jos se, joka erottamista haluaa, esittää toimitusinsinöörille selvityksen kiinteistönmuodostamislain 47 §:n mukaisesta oikeudestaan tällaiseen erottamiseen ja siihen muutoin on lailliset edellytykset. Pyyntö on esitettävä niin ajoissa, ettei sen toteuttamisesta aiheudu tuntuvaa viivytystä toimituksen loppuun saattamiselle.

15 §
Lunastusvaatimus vireillä olevassa toimituksessa

Lunastusvaatimus, joka kohdistuu sellaiseen vesijättöön tai yhteiseen alueeseen, jolla ennestään on vireillä kiinteistönmuodostamislain 60 tai 61 §:ssä tarkoitettu toimitus alueen siirtämiseksi taikka sanotun lain 137 §:ssä tarkoitettu toimitus yhteisen alueen jakamiseksi, voidaan tässä toimituksessa tehdä toimitusinsinöörille.

3 luku

Kiinteistötoimituslajit

Lohkominen
16 § (20.6.2018/487)
Lohkomista koskevaan toimitusasiakirjaan merkittävät tiedot

Lohkomista koskevaan toimitusasiakirjaan on merkittävä:

1) kiinteistön muodostamisen perusteena olevat saannot ja lainhuudot;

2) muodostetut kiinteistöt ja yhteiset alueet;

3) ne määräalat, joista lohkokiinteistö on muodostettu tai jotka on saajakiinteistöön siirretty;

4) muodostettujen kiinteistöjen ja yhteiseksi erotettujen alueiden kokonaispinta-alat lukuun ottamatta kolmiulotteisia kiinteistöjä, joiden osalta toimituskirjaan merkitään kiinteistöjen maanpintaan projisoitu pinta-ala, sekä muiden kuin tonttien ja yleisten alueiden osalta erikseen myös maatilusten ja vesitilusten pinta-alat;

5) maankäyttölajien tai tiluskuvioiden pinta-alat, jos ne on kuvattu toimituskartassa.

Jos vain osa määräalasta sisältyy muodostettuun kiinteistöön, siitä on tehtävä merkintä toimitusasiakirjaan.

17 §
Rakennuspaikaksi lohkominen

Toimitusinsinöörin on tiedusteltava määräalan omistajalta, onko lohottavana oleva määräala tarkoitettu rakennuspaikaksi, jollei se käy selvästi ilmi toimituksen perusteena olevasta määräalan luovutuskirjasta tai muusta asiakirjasta. Sitä koskeva tieto on merkittävä pöytäkirjaan.

18 §
Osuus yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin

Jos luovutuskirjan tai muun saantokirjan mukaan määräalaan kuuluu osaluvun tai manttaalin mukainen osuus yhteisiin alueisiin tai erityisiin etuuksiin, eivätkä asianosaiset muusta sovi, on osuus määrättävä kiinteistönmuodostamislain 150 §:n 2 momentissa säädettyjen periaatteiden mukaisesti siten, että määritysperusteena käytetään tilusten likimääräisten arvojen suhdetta.

Kiinteistönmuodostaminen asemakaava-alueella (27.8.1999/872)
19 §
Muodostajakiinteistö

Muodostajakiinteistöllä tarkoitetaan tässä asetuksessa kiinteistöä tai muuta rekisteriyksikköä, jonka aluetta sisältyy muodostettavaan tonttiin tai yleiseen alueeseen.

20 § (27.8.1999/872)
Asemakaavan ja sitovan tonttijaon huomioonottaminen

Tontti on muodostettava voimassa olevan asemakaavan ja sitovan tonttijaon sekä yleinen alue voimassa olevan asemakaavan perusteella ottaen huomioon lainvoiman saaneissa kiinteistötoimituksissa määrätyt tonttien ja yleisten alueiden rajat.

Tontin muodostamista tarkoittavassa kiinteistötoimituksessa voidaan 1 momentissa säädetyn estämättä asianosaisten suostumuksella tehdä tontin rajoihin sitovasta tonttijaosta poiketen vähäisiä tarkistuksia sen johdosta, että tontin tai rakennusalan soveltuvuus toteutettavaan rakennushankkeeseen taikka olemassa olevat rakennukset, rakennelmat, puusto, istutukset, kulkuyhteydet, maanalaiset johdot tai muu vastaava syy edellyttää poikkeamista tonttijaosta.

21 § (27.8.1999/872)

21 § on kumottu A:lla 27.8.1999/872.

22 § (20.6.2018/487)
Tontin ja yleisen alueen muodostamista koskevaan toimitusasiakirjaan merkittävät tiedot

Sen lisäksi, mitä 16 §:ssä säädetään, tontin tai yleisen alueen muodostamista koskevaan toimitusasiakirjaan on merkittävä:

1) tontin tai yleisen alueen tunnus, käyttötarkoitus ja mahdollinen nimi;

2) asemakaavan ja tonttijaon tunnus;

3) tontin tai yleisen alueen muodostajakiinteistöt ja -määräalat sekä kolmiulotteista kiinteistöä lukuun ottamatta niiden muodostuspinta-alat;

4) yleiseen alueeseen sisältyvät maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 93 ja 94 §:ssä tarkoitetut alueet;

5) kolmiulotteisen kiinteistön asema suhteessa peruskiinteistöön, ylä- ja alapuoliset kiinteistöt, ylin ja alin korkeusasema valtakunnallisessa N2000-korkeusjärjestelmässä sekä maanpintaan projisoitu pinta-ala.

23 §
Yleisen alueen ulottuvuus

Yleiset alueet muodostetaan kiinteistöiksi kaupungin- tai kunnanosan rajoja noudattaen.

24–25 §

24–25 § on kumottu A:lla 27.8.1999/872.

Halkominen
26 §
Tilusosuuteen luettava määräala

Jos sovintojaolla jaetusta tilasta on lunastettu tai tilaksi erotettu määräala, joka on luovutettu tietyn osakkaan osuudesta, on alue tilaa halottaessa luettava luovuttajan tilusosuuteen.

27 §
Osuuksien yhdistäminen yhteishalkomisessa

Yhteishalkomisessa muodostetaan yhdeksi tilaksi osuudet kahdesta tai useammasta tilasta niiden omistajan pyynnöstä, jos osuuksien yhdistämisen edellytykset ovat muutoin olemassa.

28 §
Asian ratkaiseminen arvalla

Jos halkomisessa muodostetut tilat voidaan yhtä hyvin antaa useammalle osakkaista eivätkä nämä osakkaat sovi, kenelle heistä mikin tila on tuleva, asia ratkaistaan arvalla.

Tilusvaihto
29 §
Tilusvaihdon toimitusasiakirjaan merkittävät tiedot

Sen lisäksi, mitä tässä asetuksessa säädetään toimitusasiakirjasta, tilusvaihdon toimitusasiakirjaan on muun ohella merkittävä:

1) mitä rekisteriyksikköjä tilusvaihto koskee;

2) mitä omaisuutta kukin kiinteistö on tilusvaihdossa saanut; sekä

3) kiinteistönmuodostamislain 59 §:n 3 momentissa tarkoitetun korvauksen suuruus ja määräytymisen peruste.

Uusjako
30 §
Osuuksien ja kiinteistöjen yhdistäminen uusjaossa

Mitä 27 §:ssä säädetään osuuksien yhdistämisestä yhteishalkomisessa, koskee myös osuuksien ja kiinteistöjen yhdistämistä uusjaossa.

30 a § (22.8.1997/799)

Sen lisäksi mitä kiinteistönmuodostamislaissa säädetään alueiden ottamisesta uusjakoon, uusjakoalue tulee rajata siten, että siihen otetaan mukaan hakijan omistamien tilojen tai tilanosien lisäksi sellaiset alueet, joiden mukaan ottaminen on tilusten tarkoituksenmukaisen järjestelyn kannalta tärkeätä, sekä lisäksi sellaiset alueet, joiden mukaan ottaminen uusjakoon on tarkoituksenmukaista, jos näiden alueiden omistajat eivät vastusta alueidensa mukaan ottamista.

30 b § (30.12.2013/1311)
Asianosaisten kuuleminen

Ennen kuin toimitusmiehet päättävät kiinteistönmuodostamislain 70 §:ssä tarkoitetusta uusjaon suorittamisesta ja uusjakoalueen laajuudesta, on asianosaisille varattava kohtuullinen aika tutustua asiaan ja tehdä sitä koskevia huomautuksia sekä pidettävä sanotun pykälän 1 momentissa tarkoitettu selvitys tarvittaessa nähtävänä Maanmittauslaitoksen palvelupisteessä tai muussa toimitusinsinöörin ilmoittamassa paikassa.

Yhteismetsän muodostaminen
31 §
Määräalan liittäminen yhteismetsään

Mitä kiinteistönmuodostamislain 96 §:ssä säädetään kiinteistöstä ja sen omistajasta, sovelletaan vastaavasti määräalaan ja sen omistajaan. Määräala tai sen osa, joka liitetään yhteismetsään, on yhteismetsän muodostamista koskevassa toimituksessa erotettava emäkiinteistöstä lohkomalla. Tällöin lohkomisessa pyykitetään määräalan rajat vain siltä osin kuin ne muodostavat yhteismetsän rajan.

Kiinteistönmääritys
32 §
Selvitys saannosta

Jollei kiinteistönmuodostamislain 101 §:n 2 momentissa tarkoitetussa toimituksessa ole laadittu erillistä selitelmää, voidaan sanotun lain 112 §:ssä tarkoitetun selitelmän ote korvata pöytäkirjan tai muun vastaavat tiedot sisältävän toimitusasiakirjan otteella.

Rakennusmaan järjestely
33 § (27.8.1999/872)
Kaavamääräys

Kiinteistönmuodostamislain 113 §:ssä tarkoitettu kaavamääräys voidaan ottaa asianomaiseen asemakaavaan myös sellaisena, että se koskee vain osaa kaava-alueesta.

34 §
Asianosaisten ja kunnan kuuleminen

Ennen kuin toimitusmiehet päättävät kiinteistönmuodostamislain 116 §:ssä tarkoitetusta järjestelyn suorittamisesta ja järjestelyalueesta sekä saman lain 128 §:ssä tarkoitetusta järjestelysuunnitelman vahvistamisesta on asianosaisille ja kunnalle varattava kohtuullinen aika tutustua asiaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia ja vaatimuksia.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun järjestelysuunnitelman vahvistamista on suunnitelma pidettävä nähtävänä riittävän pitkä aika Maanmittauslaitoksen palvelupisteessä taikka muussa toimitusinsinöörin ilmoittamassa paikassa. (30.12.2013/1311)

Yhteiset alueet ja erityiset etuudet
35 §
Yhteisalueosuuden siirtäminen

Omistajan hakemuksesta voidaan hänelle kuuluvasta kiinteistöstä siirtää yhteisalueosuus tai määräosa siitä hänen omistamaansa toiseen kiinteistöön, jos kiinteistönmuodostamislain 131 §:ssä tarkoitetut edellytykset siirtämiselle ovat muutoin olemassa.

36 §
Sopimus yhteisen alueen muodostamisesta

Kiinteistönmuodostamislain 132 §:n 1 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on asianosaisten muun ohella sovittava:

1) yhteisen alueen käyttötarkoitus;

2) muodostettavan yhteisen alueen rajoista;

3) mikä on kunkin kiinteistön osuus muodostettavasta yhteisestä alueesta; sekä

4) mahdollisesti suoritettavista korvauksista.

37 §
Vesialueen erottaminen muodostettavien kiinteistöjen yhteiseksi

Jos asianosaiset ovat sopineet, että erotettavaa tai siirrettävää määräalaa taikka erotettavaa osuutta yhteiseen alueeseen seuraa osuus kiinteistön omaan, rajoiltaan määrättyyn vesialueeseen, tämä vesialue erotetaan muodostettavien kiinteistöjen yhteiseksi.

4 luku

Toimitusmenettely

Tiedottaminen
38 §
Kutsukirje

Tiedotettaessa toimituksen aloittamisesta on kiinteistönmuodostamislain 168 ja 169 §:ssä tarkoitetussa kutsukirjeessä ja sanomalehdessä julkaistavassa kutsussa mainittava:

1) toimituksen alkamisen aika ja paikka;

2) toimituksen tarkoitus;

3) toimituksen kohteena oleva alue sopivalla tavalla yksilöitynä; ja

4) muita tietoja tarpeen mukaan; sekä

5) ettei asianosaisen poissaolo estä toimituksen suorittamista.

39 §
Asianosaisten suostumus toimituksen suorittamiseen tiedottamatta

Kiinteistönmuodostamislain 170 §:n 2 momentissa tarkoitettu kaikkien asianosaisten suostumus annetaan toimituskokouksessa ja merkitään pöytäkirjaan. Suostumus voidaan antaa myös muutoin kuin toimituskokouksessa, jolloin se on annettava kirjallisena ja liitettävä pöytäkirjaan.

40 §
Uusi kokousaika ja -paikka

Jos toimitusinsinööri saapuu toimituspaikalle viimeistään yhden tunnin kuluessa kutsussa ilmoitetusta ajasta, voidaan kokous pitää säädetyssä järjestyksessä.

Jos toimitusinsinööri ei voi saapua toimituspaikalle 1 momentissa mainittuna aikana, hänen on ilmoitettava siitä viipymättä toimituspaikalle luotettavalla tavalla. Hän voi samalla määrätä uuden kokouksen ajan ja paikan. Ilmoitus katsotaan laillisesti annetuksi, jos se on todistettavasti saapunut toimituspaikalle 1 momentissa tarkoitetun ajan kuluessa. Muutoin uudesta kokouksesta on tiedotettava toimituksen aloittamisesta säädetyllä tavalla.

Kokoukset ja muu toimitusmenettely
41 §
Kokouksen laillisuuden toteaminen ja asian käsittely

Ensimmäisessä kokouksessa toimitusinsinöörin on:

1) selostettava toimituksen tarkoitus ja millä tavalla kokouksesta on tiedotettu; sekä

2) tiedusteltava kokouksessa läsnä olevilta asianosaisilta, vaatiiko joku heistä uskottujen miesten kutsumista, jos uskottujen miesten käyttäminen toimituksessa ei muutoin ole lain mukaan pakollista, sekä onko esteellisyysmuistutuksia toimitusmiehiä tai estettä toimitusta vastaan.

Toimitusinsinöörin on toimituskokouksessa:

1) selostettava uskotuille miehille ja asianosaisille ne asiat, joita kokouksessa käsitellään;

2) tiedusteltava asianosaisten mielipiteitä käsiteltävänä olevasta asiasta ja tehtävä sitä koskevia ratkaisuehdotuksia; sekä

3) varattava asianosaisille, jos heillä on oikeus sopia asiasta, tilaisuus neuvotella siitä keskenään.

42 §
Yhteinen kutsukirje

Sellaisille asianosaisille, joilla on sama osoite, saadaan lähettää yhteinen kutsukirje, jos toimitus koskee heidän yhdessä omistamaansa kiinteistöä tai määräalaa eikä kysymys ole kiinteistön halkomisesta.

43 § (30.12.2013/1311)
Ilmoitus holhousviranomaiselle

Jos toimituksen aikana käy selville, että jonkun asianosaisen etua valvomaan tarvitaan holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) tarkoitettu edunvalvoja, on toimitusinsinöörin ilmoitettava asiasta holhousviranomaiselle ja keskeytettävä tarpeen mukaan toimitus siksi, kunnes edunvalvoja on määrätty.

44 §
Toimituksen raukeaminen

Jos toimituksen hakija toimituksen aloittamisen jälkeen haluaa luopua hakemuksestaan, hänen on ilmoitettava siitä toimituskokouksessa tai kirjallisesti toimitusinsinöörille.

Kiinteistönmuodostamislain 178 §:n 2 momentissa tarkoitettu kaikkien asianosaisten suostumus siihen, että toimitusinsinööri päättää toimituksen raukeamisesta toimituskokousta pitämättä, jos kiinteistönmuodostamislaissa säädetyt edellytykset siihen muutoin ovat olemassa, on annettava kirjallisena ja liitettävä toimituksen raukeamista koskevaan päätökseen.

45 §
Toimitusasiakirjat

Kiinteistötoimituksen toimitusasiakirjoja ovat:

1) hakemus ja kirjaamisviranomaisen ilmoitus lainhuudon myöntämisestä;

2) toimitusmääräys;

3) pöytäkirja;

4) toimituskartta;

5) jako-, uusjako- tai järjestelysuunnitelma;

6) asianosaisten sopimus toimituksessa ratkaistavasta asiasta; sekä

7) muut asiakirjat, jotka osoittavat, miten toimitus on suoritettu, tai jotka ovat olleet toimituksessa tehtyjen ratkaisujen perusteena.

46 §
Pöytäkirja

Sen lisäksi, mitä kiinteistönmuodostamislain 187 §:ssä säädetään, toimituksessa pidettävään pöytäkirjaan on muun ohella merkittävä, miten kokouksesta on tiedotettu sekä saapuville tulleet asianosaiset ja heidän asiamiehensä.

Jos toimituksessa muodostetaan uusia kiinteistöjä, on pöytäkirjaan merkittävä kiinteistönmuodostamislain 152 §:ssä tarkoitetut osuudet yhteisiin alueisiin tai erityisiin etuuksiin ja saman lain 14 luvussa tarkoitetut rasitteet sekä osuuksia ja rasitteita koskevat muutokset.

Kiinteistönmuodostamislain tai tämän asetuksen mukaan pöytäkirjaan merkittävä tieto voidaan tarvittaessa ottaa erilliseen pöytäkirjan liitteeseen, jonka toimitusinsinööri allekirjoittaa.

47 §
Toimituskartta

Kiinteistötoimitusta varten laadittavan kartan on täytettävä toimituksen tarkoituksen ja kiinteistöjärjestelmän ylläpidon asettamat vaatimukset.

Toimituskartta voi olla myös rajakartta, jolla esitetään rekisteriyksikön rajat rajamerkkeineen, yksikön tunnistamiseksi tarvittavat tiedot sekä yksikköön kohdistuvat käyttöoikeudet ja käyttörajoitukset. Toimituskartassa tulee muun rekisteriyksikön kuin tontin tai yleisen alueen osalta lisäksi osoittaa maa- ja vesialueet erikseen. Lisäksi kartassa voidaan esittää kartan havainnollisuuden kannalta tarpeellisia yksityiskohtia.

Toimituskartan laatimista koskevan asian ratkaisee toimitusinsinööri.

48 §
Lohkomisessa laadittava kartta

Lohkomisessa tehdään 47 §:n 2 momentissa tarkoitettu rajakartta vain lohkokiinteistöstä tai siirretystä määräalasta.

Rajakartta on kuitenkin tehtävä myös kanta- tai saajakiinteistöstä, jos:

1) kanta- tai saajakiinteistön omistaja sitä vaatii; tai

2) toimitusinsinööri katsoo sen kiinteistöjärjestelmän selvyyden kannalta tarpeelliseksi.

Edellä 1 tai 2 momentissa tarkoitetusta kiinteistöstä on kuitenkin tehtävä tiluskartta tai vain maankäyttölajeja osoittava kartta, jos asianomaisen kiinteistön omistaja sitä vaatii.

49 § (27.8.1999/872)
Toimituskartta tontin muodostamisessa

Tontin muodostamista koskevan toimituskartan (tonttikartta) mittakaavaa valittaessa on otettava huomioon tonttikartan käyttö rakennuslupamenettelyssä käytettävänä karttana.

50 §
Rasitealueen kartta

Kiinteistönmuodostamislain 158 §:n 1 momentissa tarkoitettu alue on merkittävä kartalle. Lisäksi kartalle on merkittävä toimituksessa siirretyt ja poistetut rasitteet.

51 §
Kiinteistönmäärityksessä laadittava kartta

Kiinteistönmäärityksessä on toimituskarttaan merkittävä, mihin paikkaan raja on käyty.

Jos kiinteistönmäärityksessä on epäselvyyttä rajan oikeasta paikasta tai rasitteen tai muun kohteen sijainnista, on toimituskarttaan tai tarvittaessa erilliseen liitekarttaan merkittävä:

1) sekä hyväksytyt että riitaiset rajamerkit;

2) muut seikat, joilla voi olla merkitystä rajan paikan tai rasitteen tai kohteen sijainnin määräämisessä; sekä

3) ne rajan tai muun kohteen eri sijainnit, joita asianosaiset vaativat, tai joita eri määräämisperusteet osoittavat.

52 §
Suunnitelmien laatiminen kartalle

Kiinteistönmuodostamislain 54, 88 tai 127 §:ssä tarkoitettu jako-, uusjako- tai järjestelysuunnitelma laaditaan kartalle.

Toimitusinsinöörin on esitettävä 1 momentissa tarkoitettu suunnitelma asianosaisille. Vaadittaessa tai tarpeen mukaan on uusien palstojen sijainti osoitettava myös maastossa. Lisäksi on tämän jälkeen asianosaisille varattava mahdollisuus tehdä suunnitelmaa koskevia muistutuksia.

53 §
Rajan paikan selvittäminen

Jos toimitusalue tai toimituksessa kartoitettava alue ulottuu rajaan, jonka paikka on epävarma tai joka on riitainen, on rajan paikka toimituksen yhteydessä selvitettävä ja ratkaistava.

54 §
Maankäyttölajit

Toimitusalueen tiluksia selitettäessä maa-alueet jaetaan seuraaviin maankäyttölajeihin:

1) viljelty maa, johon luetaan pysyväisluonteisesti maatalouskäytössä oleva maa;

2) metsämaa, johon luetaan pääasiallisesti puuntuotantoon käytettävät metsätilukset;

3) kitu- ja joutomaa, johon luetaan laatunsa tai käyttömahdollisuutensa perusteella tuottamattomiksi tai vähätuottoisiksi katsottavat metsätilukset sekä muut kuin vähäiset yksityiset tiet ja valtaojat; sekä

4) erityismaa, johon luetaan muuhun kuin maa- tai metsätaloustuotantoon käytettävät tilukset ja joita ei ole mainittu 3 kohdassa.

Vesialueiksi luetaan vesilaissa (264/1961) tarkoitetut vesistöt.

VesiL 264/1961 on kumottu L:lla 587/2011, ks. VesiL 587/2011 1 luku 3 § 1 mom. 3 k.

55 § (27.8.1999/872)
Rajan aukaiseminen maastoon

Rekisteriyksiköiden välinen raja on avattava asemakaava-alueen ulkopuolella niin leveäksi, että rajalinjan paikka on maastossa selvästi havaittavissa. Maankäyttö- ja rakennuslain 10 luvussa tarkoitetulla ranta-asemakaava-alueella raja on avattava niin leveäksi, että rajalinjan paikka on maastossa selvästi havaittavissa, jollei rajan avaaminen ole ilmeisen tarpeetonta eikä asianosainen rajan avaamista vaadi.

56 §
Rekisteriyksikön nimi

Toimitusmiesten on asianosaisia kuultuaan tarvittaessa annettava rekisteriyksikölle nimi.

Toimituksen rekisteröiminen
57 §
Rekisteröitäviä tietoja koskevat vaatimukset

Kiinteistörekisterin pitäjän on todettava, että toimituksen perusteella rekisteröitävät tiedot täyttävät kiinteistönmuodostamislain 192 §:n 2 momentissa säädetyt vaatimukset. Tietojen rekisteröinnin edellytyksenä on muun ohella, että:

1) toimitus tai siinä tehty toimenpide koskee toimituksessa tarkoitettua rekisteriyksikköä;

2) toimituksessa perustettu rasite tai muu oikeus on kiinteistönmuodostamislain mukainen; ja

3) toimitusasiakirjat ja toimituskartta on laadittu siten, että niiden perusteella voidaan tiedot rekisteröidä luotettavasti.

Jos toimituksesta ei voida tehdä merkintöjä kiinteistörekisteriin siihen merkittävissä tiedoissa olevan virheen tai puuttuvan tiedon vuoksi, kiinteistörekisterin pitäjän on palautettava toimitus asianomaiselle toimitusinsinöörille korjattavaksi kiinteistönmuodostamislain 274 tai 275 §:n mukaisesti.

58 § (27.8.1999/872)
Asianosaisille toimitettavat otteet

Toimituksen tultua merkityksi kiinteistörekisteriin on kiinteistörekisterin pitäjän toimitettava, jollei tässä asetuksessa toisin säädetä, kullekin asianosaiselle hänen omistamansa rekisteriyksikön osalta:

1) toimituskartan ote tai jäljennös; sekä

2) toimitusasiakirjan ote tai jäljennös siltä osin kuin kysymys on rekisteriyksikön muodostamista tai sen alueen tai yhteisalueosuuden muuttamista koskevasta ratkaisusta taikka osakasluettelosta.

Tontin tai yleisen alueen muodostamista tarkoittavan toimituksen osalta 1 momentissa tarkoitettu ote tai jäljennös toimitetaan toimituksen hakijalle ja muodostetun tontin tai yleisen alueen omistajalle sekä muulle toimituksen asianosaiselle tämän pyynnöstä.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ote tai jäljennös toimituskartasta ja toimitusasiakirjasta on toimitettava myös kunnalle, jos toimituksessa tehty ratkaisu koskee kuntaa varten perustettua rasitetta.

59 §
Korvauksia koskeva ote

Jos toimituksessa on määrätty suoritettavaksi korvauksia, kiinteistörekisterin pitäjän on toimitettava ote asiaa koskevasta toimitusasiakirjasta välittömästi toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemisen jälkeen maksuvelvolliselle ja korvauksen vastaanottajalle, jollei asianomaista otetta ole aikaisemmin toimitettu.

Mikäli korvaus määrätään maksettavaksi ennen toimituksen rekisteröintiä, toimitusinsinöörin on toimitettava asianosaisille 1 momentissa tarkoitettu ote heti korvausta koskevan päätöksen tultua lainvoimaiseksi.

60 §
Otteiden ja ilmoitusten toimittaminen yhteisomistajille

Jos rekisteriyksiköllä on useita omistajia, saadaan otteet toimittaa yhdelle heistä.

Yhteisen alueen osalta otteet toimitetaan hoitokunnalle tai sen toimitsijalle, jos osakaskunta on järjestäytynyt, ja muussa tapauksessa jollekin yhteisen alueen osakkaista. Ote tai jäljennös osakasluettelosta toimitetaan kuitenkin jokaiselle sellaisen järjestäytymättömän osakaskunnan osakaskiinteistön omistajalle, jonka osalta peritään kiinteistötoimitusmaksu tai jonka omistaja on toimittamista ennen toimituksen kiinteistörekisteriin merkitsemistä pyytänyt.

61 § (30.12.2013/1311)
Viranomaisille toimitettavat tiedot

Kunnan kiinteistörekisterin pitäjän on toimitettava Maanmittauslaitokselle tiedot kiinteistöjaotuksen muutoksista sekä perustetuista rasitteista tai ennestään olevia rasitteita koskevista muutoksista toimituksen tultua merkityksi kiinteistörekisteriin, jos toimitus koskee Maanmittauslaitoksen pitämään kiinteistörekisterin osaan merkittyä rekisteriyksikköä.

Maanmittauslaitoksen on toimitettava 1 momentissa tarkoitetut tiedot asianomaiselle kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle, jos toimitus koskee kunnan kiinteistörekisterin pitäjän pitämään kiinteistörekisterin osaan merkittyä rekisteriyksikköä.

Jyvitys ja muu arviointi
62 §
Jyväluvun määrääminen kestävän tuottokyvyn mukaan

Milloin pellon, metsän tai vesitiluksen jyväluku määrätään kestävän tuottokyvyn perusteella, jyvityksen lähtökohtana on pidettävä kohteen pitkäaikaista keskimääräistä tuottokykyä nykyisessä käyttötarkoituksessa.

Kestävää tuottokykyä käytettäessä voidaan eri maankäyttölajeilla käyttää eri asteikkoja. Milloin on käytetty eri asteikkoja, tulee ne yhtenäistää kauppa-arvon tai tuottoarvon perusteella.

63 § (20.6.2018/487)
Jyväluvun määrääminen kokonaislukuna

Käytettäessä kauppa-arvoon perustuvaa jyvitystä jyväluku määrätään kokonaisina euroina. Jos käytetään muuta asteikkoa, jyväluku määrätään kokonaislukuna.

64 §
Nautinnan selvittäminen

Toimitusta varten on tarvittaessa selvitettävä toimituksen kohteena olevien tilusten nautinta rekisteriyksiköittäin.

65 §
Jyvityskuviot ja -perusteet

Kartassa on esitettävä jyvityksessä käytetyt kuviot. Jyvityksen perusteet ja kuvioiden jyväluvut on käytävä selville toimitusasiakirjasta.

Korvaukset
66 §
Tilit

Tilit asianosaisten kesken suoritettavista korvauksista on tehtävä niin, että tilistä selviää, mitä omaisuutta korvaus koskee ja minkä perusteen mukaan korvattava omaisuus on arvioitu.

Tiliä varten selvitetään korvattavan omaisuuden määrä, laatu ja jakautuminen eri lajeittain käyttämällä tilin tarkkuuden, omaisuuden arvon ja selvittämisestä aiheutuvat kustannukset huomioon ottaen toimituksen kannalta tarkoituksenmukaista arviointimenetelmää.

67 §
Korvauksista laadittava toimitusasiakirja

Toimitusasiakirjasta on käytävä ilmi kiinteistötoimituksessa suoritettavien korvausten määräytymisperusteet.

Kiinteistötoimituksessa suoritettavista korvauksista on laadittava erityinen toimitusasiakirja, josta on muun ohella käytävä ilmi rekisteriyksikkö, jonka osalta korvaus on määrätty suoritettavaksi, tilikorvausten määrä, saajat ja maksajat sekä maksutapa, -aika ja mahdollinen viivästyskorko.

Kuitenkin voidaan, milloin se on tarkoituksenmukaista, merkintä suoritettavista korvauksista tehdä pöytäkirjaan tai laatia joistakin suoritettavista korvauksista yhteinen toimitusasiakirja.

5 luku

Toimituskustannukset

68 §
Valtion maksettavat toimituskustannukset

Kiinteistönmuodostamislain 212 §:n 1 momentin nojalla valtion varoista lopullisesti maksettavat toimituskustannukset uusjaosta maksaa se valtion virasto tai laitos, joka on sanotun lain 68 §:n 2 momentissa tarkoitetun hankkeen toteuttaja.

69 §
Kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta edistävän toimituksen toimituskustannukset

Toimituskustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin toimituksessa suoritetut toimenpiteet eivät ole olleet hakijalle välttämättömiä, jos:

1) kiinteistönmuodostamislain 212 §:n 2 momentissa tarkoitettu toimitus on tullut vireille muutoin kuin Maanmittauslaitoksen aloitteesta; ja (30.12.2013/1311)

2) toimituksen yhteydessä on toimitusmiesten harkinnan mukaan tarpeellista suorittaa kiinteistöjärjestelmän selvyyden ylläpitämisen vuoksi toimitusalueen kartoitus tai muu toimenpide kiinteistön alueellisen ulottuvuuden selvittämiseksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu toimitusmiesten päätös toimituskustannusten maksamisesta valtion varoista on tehtävä toimituskokouksessa ja merkittävä pöytäkirjaan.

Jos 1 momentissa tarkoitettu toimitus koskee tonttia tai yleistä aluetta, toimituskustannusten maksamisesta kunnan varoista päättää kunnan kiinteistörekisterin pitäjä noudattaen soveltuvin osin mitä 1 momentissa säädetään.

Mitä edellä 1–3 momentissa säädetään toimituskustannusten maksamisesta valtion tai kunnan varoista, sovelletaan myös toimituksen yhteydessä suoritettavaan kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta edistävään toimenpiteeseen.

70 §
Hakemuksen peruuttamisesta johtuvat kustannukset

Jos toimitusmääräys peruutetaan kiinteistönmuodostamislain 178 §:n 1 momentin nojalla, on hakijan suoritettava tiedottamisesta ja muista suoritetuista tehtävistä aiheutuneet kustannukset.

6 luku

Kiinteistöjen yhdistäminen

71 §
Yhdistämisen hakeminen

Kiinteistöjen yhdistämistä koskeva hakemus on tehtävä kirjallisesti ja siihen on liitettävä:

1) kiinteistönmuodostamislain 214 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu sopimus; sekä

2) asiakirja, joka lain mukaan on pätevä selvitys omistusoikeudesta, jollei yhdistettävää kiinteistöä koskevalle saannolle ole ollut haettava lainhuutoa.

Omistusoikeutta koskevaa selvitystä ei ole tarpeen liittää hakemukseen, jos selvitys hakijan omistusoikeudesta yhdistettäviin kiinteistöihin on saatavissa kiinteistörekisterin pitäjän käytössä olevasta rekisteristä.

72 §
Yhteisomistajien suostumus yhdistämiseen

Jos yhdistettävillä kiinteistöillä on useita omistajia, on yhdistämisen edellytyksenä, että kaikki omistajat ovat yhdistämistä hakeneet tai että he ovat kiinteistönmuodostamislain 216 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa antaneet kirjallisen suostumuksen kiinteistöjensä yhdistämiseen.

73 §
Sopimus kiinnitysten etusijajärjestyksestä

Kiinteistönmuodostamislain 214 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitettu sopimus on tehtävä kirjallisesti ja oikeuksien haltijoiden allekirjoitettava. Sopimus on liitettävä yhdistämistä koskeviin päätösasiakirjoihin.

74 §
Kiinteistörekisteriotteen toimittaminen

Kun yhdistäminen on merkitty kiinteistörekisteriin, on kiinteistörekisterin pitäjän toimitettava muodostettua kiinteistöä koskeva rekisterin ote kiinteistön omistajalle.

75 § (30.12.2013/1311)

75 § on kumottu A:lla 30.12.2013/1311.

7 luku

Muutoksenhaku

76 §
Muutoksenhakuoikeudesta ilmoittaminen eräissä tapauksissa

Toimitusinsinöörin on ilmoitettava asianosaisille, milloin toimitusmiesten päätökseen saa kiinteistönmuodostamislain mukaan erikseen hakea muutosta kiinteistötoimituksen kestäessä ja milloin vasta lopetettuun toimitukseen. Tällöin on otettava huomioon mitä kiinteistönmuodostamislain 233 §:ssä säädetään.

77 §
Valitusosoitus

Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistönmuodostamislain 285 §:n 2 momentissa tarkoitettuun asianosaiselle annettavaan päätökseen on liitettävä valitusosoitus, josta on voimassa soveltuvin osin, mitä sanotun lain 233 §:n 2 momentissa säädetään.

Maaoikeudelle tehtävään valitukseen on liitettävä valitusosoitus, milloin sellainen on annettu, tai sen jäljennös taikka asianmukainen ote toimituspöytäkirjasta. Jos valitus koskee kiinteistönmuodostamislain 285 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä, valitukseen on liitettävä 1 momentissa tarkoitettu päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä sekä todistus siitä, minä päivänä päätös on annettu tiedoksi, tai muu selvitys valitusajan alkamisen ajankohdasta.

78 §
Viranomaisten eräät toimenpiteet

Kun lopetetusta toimituksesta on valitettu, maaoikeuden on toimitettava valitusasiakirjoista sähköinen tai muu tallenne Maanmittauslaitokselle tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle. Maanmittauslaitoksen tai kunnan kiinteistörekisterinpitäjän on toimitettava viipymättä valituksenalaisen toimituksen asiakirjat valitusajan päätyttyä maaoikeuteen. (30.12.2013/1311)

Jos valitus koskee keskeneräisessä toimituksessa tehtyä päätöstä tai suoritettua toimenpidettä, toimitusinsinöörin on toimitettava toimituksen asiakirjat maaoikeudelle niin pian kuin mahdollista.

Valitusasiakirjan jäljennös on säilytettävä Maanmittauslaitoksessa tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjällä nähtävänä, kunnes valitus on ratkaistu. (30.12.2013/1311)

79 § (30.12.2013/1311)
Muutoksenhausta ilmoittaminen

Kun maaoikeuden ratkaisua koskeva muutoksenhakukirjelmä on toimitettu maaoikeuteen, sen on toimitettava sähköinen tai vastaava tallenne kirjelmästä Maanmittauslaitokselle tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle.

80 § (30.12.2013/1311)
Korkeimman oikeuden ratkaisun toimittaminen viranomaisille

Kappale korkeimman oikeuden tuomiota tai päätöstä on toimitettava Maanmittauslaitokselle tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle toimituksen asiakirjoihin liitettäväksi. Jäljennös tuomiosta tai päätöksestä on samalla toimitettava Maanmittauslaitoksen keskushallinnolle.

8 luku

Maaoikeus

81–89 §

81–89 § on kumottu A:lla 22.2.2001/160.

9 luku

Asian käsittely maaoikeudessa

90–91 §

90–91 § on kumottu A:lla 22.2.2001/160.

92 § (30.12.2013/1311)

92 § on kumottu A:lla 30.12.2013/1311.

93 § (22.2.2001/160)

93 § on kumottu A:lla 22.2.2001/160.

94 § (30.12.2013/1311)
Jäljennöksen lähettäminen maaoikeuden ratkaisusta ja asiakirjojen palauttaminen

Maaoikeuden on lähetettävä maksutta maaoikeuden ratkaisun jäljennös Maanmittauslaitokselle tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle ennen sen ajan päättymistä, jonka kuluessa asianosaisen on sellainen saatava. Niin ikään on palautettava ne kartat ja asiakirjat, jotka silloin vielä ovat maaoikeuden hallussa.

10 luku

Lopetetussa toimituksessa havaitun virheen korjaaminen ja ylimääräinen muutoksenhaku

95 §
Korjaamisasiaan liittyvät toimenpiteet

Toimitusinsinöörin on huolehdittava kiinteistönmuodostamislain 276 §:n 1 momentissa tarkoitetusta ilmoittamisesta ja päätöksen toimittamisesta maaoikeudelle sekä 2 momentissa tarkoitettujen korjausmerkintöjen tekemisestä toimitusasiakirjoihin ja korjaamista koskevan tiedon lähettämisestä asianosaisille.

96 §
Määräyksen antaminen hakemuksetta

Kiinteistönmuodostamislain 277 §:n 1 momentin nojalla hakemuksetta annettava määräys kiinteistönmääritystoimitukseen voidaan antaa viiden vuoden kuluessa toimituksen rekisteröimisestä.

97 §
Oikaisemista koskevan päätöksen tiedoksianto

Kiinteistönmuodostamislain 277 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikaisemista koskevasta ratkaisusta on kiinteistörekisterin pitäjän annettava tieto päätöksen kohteena olleen rekisteriyksikön omistajalle. Jos päätöksen kohteena olevan rekisteriyksikön omistavat useat yhdessä, riittää tiedon antaminen jollekin rekisteriyksikön omistajista. Jos päätös koskee yhteistä aluetta, annetaan tieto päätöksestä osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain 26 §:ssä säädetään.

11 luku

Erinäiset säännökset

98 §
Asiakirjojen jäljennökset

Tämän asetuksen mukaan hakemukseen liitettävä asiakirja tai selvitys voidaan liittää myös oikeaksi todistettuna jäljennöksenä.

99 §
Eri kuntiin kuuluvat alueet ja osuudet

Kiinteistönmuodostamislain ja tämän asetuksen säännökset, jotka koskevat eri kuntiin kuuluvia alueita tai osuuksia yhteiseen alueeseen, tarkoittavat kiinteistörekisterin mukaista kuntajakoa (kameraalinen jaotus).

100 § (27.8.1999/872)
Kantakiinteistön toteaminen

Jos koko kiinteistö on jaettu jakosopimuksella tai luovutettu määräaloina, on kantakiinteistöksi määrättävä muodostettavista kiinteistöistä se, jonka muodostettavien kiinteistöjen omistajat ovat sopineet tai toimituksessa sopivat jääväksi kantakiinteistöksi, jollei kiinteistönmuodostamislain 21 §:n 2 momentista tai 183 §:stä muuta johdu.

Jos muodostettavien kiinteistöjen omistajat eivät sovi kantakiinteistöstä, on toimitusmiesten toimituskokouksessa määrättävä, mikä muodostettavista kiinteistöistä on kantakiinteistö.

101 § (27.8.1999/872)

101 § on kumottu A:lla 27.8.1999/872.

102 §
Asiakirjojen palauttaminen kiinteistönmuodostamisviranomaisille

Tuomioistuimelle annetut kiinteistötoimitukseen kuuluvat alkuperäiset asiakirjat ja kartta on viipymättä palautettava asianomaiselle viranomaiselle, kun asiassa annettu ratkaisu on tullut lainvoimaiseksi.

103 §
Ilmoitukset kirjaamisviranomaiselle ja valtiolle

Kiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä toimitettava kirjaamisviranomaiselle tiedot siitä, mistä kiinteistöstä, osuudesta tai määräalasta uusi kiinteistö on muodostettu, jolleivät muodostamistiedot käy ilmi kiinteistörekisteristä. Sama koskee kiinteistötoimituksen tai kiinteistöjen yhdistämisen yhteydessä tehtyä sopimusta tai päätöstä, jolla muutetaan kiinnityksiä tai erityisen oikeuden kirjauksia. Kiinteistörekisterin pitäjän on tehtävä kiinteistönmuodostamislain 290 a §:n 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus kirjaamisviranomaiselle sen jälkeen, kun kiinteistöt on merkitty kiinteistörekisteriin. (27.8.1999/872)

Toimitusinsinöörin on tehtävä kiinteistönmuodostamislain 65 §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus kirjaamisviranomaiselle sen jälkeen kun toimitus on saanut lainvoiman. Mitä maakaaren (540/1995) 6 luvun 13 §:ssä ja 13 luvun 8 §:n 2 momentissa säädetään tuomioistuimen ilmoitusvelvollisuudesta, koskee soveltuvin osin toimitusinsinööriä, jos omistusriita ratkaistaan kiinteistötoimituksessa. Viimeksi mainitussa lainkohdassa tarkoitettu valtiolle tehtävä ilmoitus toimitetaan Maanmittauslaitoksen keskushallinnolle. Jos tuomioistuin on muuttanut toimitusmiesten tai kiinteistörekisterin pitäjän päätöstä sellaisessa asiassa, josta toimitusinsinöörin tai kiinteistörekisterin pitäjän on kiinteistönmuodostamislain mukaan ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle, on näiden huolehdittava myös muutoksen ilmoittamisesta. (30.12.2013/1311)

Kiinnityksen muuttamista koskevaan ilmoitukseen on liitettävä ne panttikirjat, jotka on toimitettu kiinteistönmuodostamisviranomaiselle.

104 §
Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.8.1997/799:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.

23.12.1998/1110:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

27.8.1999/872:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

22.2.2001/160:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001.

12.11.2009/866:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

30.12.2013/1311:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

20.6.2018/487:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.