Seurattu SDK 638/2019 saakka.

5.12.1996/970

Kiinteistörekisteriasetus

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 16 päivänä joulukuuta 1985 annetun kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla:

1 § (30.1.2014/62)
Kiinteistötunnus

Kiinteistötunnus muodostuu neliosaisesta numerosarjasta.

2–3 §

2–3 § on kumottu A:lla 30.1.2014/62.

4 § (22.3.2001/276)
Kiinteistötunnuksen muuttuminen

Kiinteistötoimituksessa tai yhdistämällä muodostetuille kiinteistöille ja muille rekisteriyksiköille annetaan uusi kiinteistötunnus, jollei tämän pykälän 2–5 momentista muuta johdu. (30.1.2014/62)

Muussa kuin tontin tai yleisen alueen muodostamista tarkoittavassa lohkomisessa emäkiinteistön tunnus annetaan kantakiinteistölle. Kun määräala siirretään lohkomalla muuhun kiinteistöön kuin tilaan tai tonttiin, saajakiinteistön ja siihen siirretyn määräalan muodostamalle kiinteistölle annetaan saajakiinteistön tunnus.

Tontin tai yleisen alueen muodostamista tarkoittavassa lohkomisessa jäljelle jäävän muodostajakiinteistön tunnus säilyy muuttumattomana.

Kun kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai osa sanotusta osuudesta muodostetaan tilaksi tai siirretään kiinteistöön, luovuttavan ja vastaanottavan kiinteistön tunnusta ei muuteta.

Kun yleiseen alueeseen, valtion metsämaahan, suojelualueeseen tai lunastusyksikköön yhdistetään kiinteistö, muodostettavalle kiinteistölle annetaan vastaanottavan kiinteistön tunnus. (30.1.2014/62)

5 § (30.1.2014/62)
Kuntajako

Kiinteistöön tai muuhun rekisteriyksikköön saa kuulua vain yhden kunnan alueella sijaitsevia tiluksia. Yhteinen alue voi kuitenkin muodostua eri kuntiin kuuluvista rekisteriyksiköistä.

Kun tila on muodostettu osuuksista sellaiseen yhteiseen alueeseen, joka kuuluu eri kunnissa oleville kiinteistöille, muodostettu tila on merkittävä siihen kuntaan, jossa yhteinen alue tai pääosa siitä on.

5 a § (30.1.2014/62)
Kiinteistörekisteristä huolehtiminen eräissä tapauksissa

Maanmittauslaitos pitää kiinteistörekisteriä myös sellaisista rekisteriyksiköistä, joiden alueesta osa sijaitsee asemakaava-alueella, jolla kunta on kiinteistörekisterinpitäjänä.

Jos rekisteriyksikön alueesta vain vähäinen osa sijaitsee asemakaava-alueen ulkopuolella, Maanmittauslaitos ja kunta voivat sopia, että kunta pitää kiinteistörekisteriä myös tästä rekisteriyksiköstä.

6 § (20.6.2018/488)
Kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot

Kiinteistörekisterilain (392/1985) 7 §:ssä tarkoitettujen tietojen lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään kiinteistönmuodostamisviranomaisten ja kuntien tielautakuntien tuottamina kutakin rekisteriyksikköä koskevina tietoina:

1) entinen kiinteistötunnus tai niiden rekisteriyksiköiden kiinteistötunnukset, joista kiinteistö on muodostettu;

2) niiden määräalojen tunnukset, joista rekisteriyksikkö on kokonaan tai osaksi muodostunut;

3) niiden yhteisalueosuuksien määräalatunnukset, joista tila on muodostunut tai jotka on kiinteistöön siirretty;

4) rekisteriyksiköstä luovutetut tai muulla saannolla saadut määräalat ja yhteisalue-osuudet;

5) rekisteriyksikön muodostamista tai muuttamista tarkoittava taikka muu vastaava yksikköä koskeva toimenpide;

6) rekisteriyksikön toimitusmerkki, jos yksiköllä on kiinteistötoimituksessa ollut yksikkötunnuksesta poikkeava toimitusmerkki;

7) kiinteistönmuodostamislain (554/1995) 21 §:n 2 momentissa tarkoitettu merkintä kantakiinteistöstä;

8) erityiset etuudet sekä osuudet yhteisiin erityisiin etuuksiin;

9) niiden yhteisten alueiden kiinteistötunnukset, joihin kiinteistöllä on osuus, samoin kuin osuuden suuruus, jos osuus ja sen suuruus on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu;

10) yhteisen alueen osakaskiinteistöt ja niiden osuuksien suuruudet, jos asia on kiinteistötoimituksessa lainvoimaisesti ratkaistu tai jos osuuksien rekisteröinti on tarpeen väliaikaisen osakasluettelon ylläpitämisen vuoksi;

11) rekisteriyksikön kokonaispinta-ala lukuun ottamatta kolmiulotteista kiinteistöä, jonka osalta merkitään maanpintaan projisoitu pinta-ala, sekä tonttia, yleistä aluetta ja kolmiulotteista kiinteistöä lukuun ottamatta yksikön maa- ja vesipinta-alat erikseen;

12) rasitteisiin rinnastettavat kiinteistötoimitukseen verrattavassa toimituksessa perustetut käyttöoikeudet ja -rajoitukset;

13) rasitteiden sekä 12 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien ja rajoitusten voimassaoloaika, jolleivät ne ole pysyviä, sekä tarpeen mukaan muita tietoja rasitteista, oikeuksista ja rajoituksista;

14) alueet, joiden rajat on kalastuslain (379/2015) 69 tai 126 §:n mukaisesti määrätty;

15) kolmiulotteisen kiinteistön asema suhteessa kiinteistöön, josta se on muodostettu (peruskiinteistö), ylin ja alin korkeusasema valtakunnallisessa N2000-korkeusjärjestelmässä sekä välittömästi ylä- ja alapuolella olevat rekisteriyksiköt;

16) muita kuin 1–15 kohdassa tarkoitettuja kiinteistönmuodostamisviranomaisen tuottamia tietoja sen mukaan kuin muualla lainsäädännössä säädetään.

Jos 1 momentin 9 kohdassa tarkoitetun osuuden suuruutta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, kiinteistörekisteriin merkitään, kuinka suuri osuus kiinteistöllä on sen emäkiinteistön tai muodostajakiinteistön osuuteen yhteisestä alueesta.

Yksityiset tiet, joiden asioiden hoitamista varten on perustettu tiekunta, merkitään kiinteistötietojärjestelmään käyttöoikeusyksikköinä. Muut rasitealueet ja 1 momentin 12 kohdassa tarkoitetut käyttöoikeuden alaiset alueet voidaan merkitä kiinteistörekisteriin käyttöoikeusyksikköinä.

7 § (27.8.1999/873)
Muut kiinteistörekisteriin merkittävät tiedot

Kiinteistörekisteriin merkitään 6 §:ssä mainittujen tietojen lisäksi rekisteriyksikköä koskevina tietoina:

1) yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan oikeusvaikutteisen yleiskaavan alueella;

2) yksikön tai sen osan sijaitseminen voimassa olevan asemakaavan alueella;

3) tontin ja yleisen alueen osalta asemakaavan mukainen käyttötarkoitus;

4) asemakaavan mukaisen muun kuin 3 kohdassa mainitun kiinteistön osalta sen kaavassa määrätty käyttötarkoitus kiinteistön muodostamisajankohtana;

5) yksikön tai sen osan sijaitseminen alueella, jolla on maankäyttö- ja rakennuslain 53 §:n mukainen rakennuskielto;

6) tonttia koskeva erillinen tonttijako; sekä

7) muita tietoja sen mukaan kuin muualla laissa tai sen nojalla merkittäväksi säädetään.

8 § (20.6.2018/488)
Määräalan, yhteisalueosuuden ja käyttöoikeusyksikön rekisteröinti

Kiinteistörekisterin pitäjä antaa kullekin määräalalle tai kiinteistöstä luovutetulle yhteisalueosuudelle taikka luovutetulle yhteiselle alueelle määräalatunnuksen. Jos samalla saannolla on saatu määräaloja useasta rekisteriyksiköstä, annetaan kullekin oma tunnus. Milloin luovutettua määräalaa seuraa osuus yhteisiin alueisiin, vain määräalalle annetaan tunnus.

Määräalatunnus muodostuu rekisteröintiajankohdan mukaan sen rekisteriyksikön kiinteistötunnuksesta, johon määräala tai yhteisalueosuus kuuluu, lisättynä tyyppikirjaimella M ja yksilöivällä numerolla. Jos sen rekisteriyksikön, johon määräala kuuluu tai josta yhteisalueosuus on luovutettu, kiinteistötunnus muuttuu, määräalatunnusta ei muuteta.

Määräalaa koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään:

1) määräalatunnus;

2) määräalan rekisteröintipäivä;

3) sen rekisteriyksikön tai määräalan, josta määräala on ensimmäisen kerran luovutettu, luovutuksen aikaisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;

4) määräalan ensimmäisen omistajan nimi ja henkilötunnus tai liike- ja yhteisötunnus;

5) saannon päivämäärä;

6) määräalan lakkaaminen ja sen peruste sekä lakkaamispäivämäärä;

7) määräalasta muodostettujen rekisteriyksiköiden ja edelleen luovutettujen määräalojen tunnukset;

8) sen rekisteriyksikön tunnus, jolla määräala sijaitsee;

9) kolmiulotteisen määräalan asema suhteessa peruskiinteistöön.

Kiinteistöstä luovutettua yhteisalueosuutta koskevina tietoina kiinteistörekisteriin merkitään 3 momentissa tarkoitetut tiedot.

Kiinteistörekisterin pitäjä antaa käyttöoikeusyksikölle neliosaisen käyttöoikeusyksikkötunnuksen. Tunnus muodostuu kolminumeroisesta Maanmittauslaitoksen antamasta ryhmänumerosta, nelinumeroisesta tunnuksen antamisen vuosiluvusta, tyyppikirjaimesta K ja enintään kuusinumeroisesta käyttöoikeusyksikön numerosta.

9 §
Lakanneen rekisteriyksikön tiedot

Lakanneesta rekisteriyksiköstä on kiinteistörekisterissä säilytettävä sitä koskevat kiinteistörekisterilain 7 §:n 1 momentissa mainitut tiedot ja yksikön rekisteröimisajankohta, laatu, osuus yhteiseen alueeseen ja edellä 6 §:n 1 momentin 1–13 kohdassa sekä 7 §:n 7 kohdassa ja 8 §:ssä mainitut tiedot.

Lakanneen rekisteriyksikön kohdalle on tehtävä merkintä lakkaamisen perusteesta ja ajankohdasta.

10 § (20.6.2018/488)
Kiinteistörekisterikarttaan merkittävät tiedot

Kiinteistörekisterilain 14 §:ssä tarkoitettuun kiinteistörekisterikarttaan on merkittävä voimassa olevien rekisteriyksiköiden rajat ja yksiköiden tunnistamiseksi tarvittavat tiedot. Karttaan merkitään myös kiinteistörekisteriin merkityn määräalan määräalatunnus ja sijainti saantokirjan mukaan. Lisäksi karttaan merkitään kiinteistörekisteriin merkityt rasitteet sekä käyttöoikeudet ja -rajoitukset samoin kuin tämän asetuksen 7 §:n 1, 2 ja 5 kohdassa tarkoitettujen alueiden rajat.

Kolmiulotteisesta kiinteistöstä kiinteistörekisterikarttaan merkitään rekisteriyksikön tunnus ja maanpintaan projisoitu alue sekä lisätään kolmiulotteisen mallin kiinteistöstä sisältävä liitetiedosto. Kolmiulotteisten määräalojen osalta kiinteistörekisterikarttaan merkitään määräalan tunnus.

11 § (30.1.2014/62)

11 § on kumottu A:lla 30.1.2014/62.

11 a § (27.8.1999/873)
Kiinteistörekisterin pitoon liittyvät ilmoitukset

Jos kunta tekee kiinteistörekisterin pitämistä koskevan päätöksen, kunnan on ilmoitettava siitä Maanmittauslaitokselle ja kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle. (30.1.2014/62)

Viranomaisen päätöksestä, joka saa aikaan muutoksen kiinteistörekisteriin merkittävään tietoon, viranomaisen on ilmoitettava asianomaiselle kiinteistörekisterin pitäjälle.

12 § (30.1.2014/62)

12 § on kumottu A:lla 30.1.2014/62.

13 §
Voimaantulosäännös

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä asetuksella kumotaan 14 päivänä kesäkuuta 1985 annettu kiinteistörekisteriasetus (481/1985) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

14 §
Siirtymäsäännökset

Tämän asetuksen 10 §:n säännöstä rasitteista sovelletaan asetuksen voimaantulon jälkeen kiinteistörekisteriin merkittyihin rasitteisiin.

Kiinteistörekisterissä tulee säilyttää asetuksen voimaan tullessa olleet tiedot osaluvusta ja manttaalista. Lisäksi kiinteistörekisteriin merkitään asetuksen voimaantulon jälkeen rekisteröidyn tilan osaluku ja manttaali, jos ne on kiinteistötoimituksessa ennen asetuksen voimaantuloa määrätty.

Tietoa siitä, että tila on tämän asetuksen voimaan tullessa ollut kruunuluontoinen, ei saa poistaa kiinteistörekisteristä.

Muut kuin 2 ja 3 momentissa tarkoitetut aikaisemmin voimassa olleen lainsäädännön perusteella kiinteistörekisteriin merkityt tiedot, joita tämän asetuksen voimaantulon jälkeen ei merkitä kiinteistörekisteriin, voidaan poistaa kiinteistörekisteristä sen mukaan kuin maanmittauslaitoksen keskushallinto määrää. Lisäksi kiinteistörekisteristä voidaan poistaa tiedot, jotka koskevat ennen tämän asetuksen voimaantuloa lakanneita määräaloja sekä tällaisista määräaloista muodostettujen kiinteistöjen osalta tieto siitä, mistä määräalasta kiinteistö on muodostettu.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

27.8.1999/873:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

9.12.1999/1149:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

24.8.2000/763:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa lopetettuihin toimituksiin sovelletaan tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita kiinteistötunnusta koskevia säännöksiä.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

22.3.2001/276:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2001.

30.1.2014/62:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.

20.6.2018/488:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2018.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.