18.12.1995/1556
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Laki veronlisäyksestä ja viivekorosta 18.12.1995/1556
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Soveltamisala
Jos veronkantolain (609/2005) 1 §:ssä tarkoitetun veron määräaikana maksaminen laiminlyödään, lasketaan verolle veronlisäystä tai viivekorkoa sen mukaan kuin tässä laissa säädetään. Tätä lakia sovelletaan myös muuhun valtiolle ja kunnalle suoritettavaan veroon ja veroon rinnastettavaan suoritukseen, jollei maksamisen laiminlyönnin tai viivästymisen seuraamuksista muussa laissa säädetä toisin. (7.8.2009/614)
Tätä lakia sovelletaan, jollei veronmaksun laiminlyönnin tai viivästymisen seuraamuksista muussa laissa säädetä toisin.
2 §
Veronlisäys
Oma-aloitteisesti suoritettavan veron maksamatta jättämisen tai maksun viivästymisen vuoksi sekä jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä lasketaan verolle veronlisäys. Se on määrältään kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kuudella prosenttiyksiköllä, yhteensä kuitenkin vähintään kolme euroa. (22.12.2009/1261)
1 momentti on L:lla 1261/2009 väliaikaisesti muutetussa muodossaan voimassa 1.1.2010-31.12.2010. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Oma-aloitteisesti suoritettavan veron maksamatta jättämisen tai maksun viivästymisen vuoksi sekä jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä lasketaan verolle veronlisäys. Se on määrältään kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain (633/1982) 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, yhteensä kuitenkin vähintään kolme euroa. (3.5.2002/346)
Oma-aloitteisesti suoritettavalla verolla tarkoitetaan veroa tai maksua, jonka verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva on velvollinen itse laskemaan ja suorittamaan laissa säädettynä maksupäivänä Verohallinnolle tai muulle veroa kantavalle viranomaiselle. (11.6.2010/535)
L:lla 535/2010 muutettu 2 momentti tulee voimaan 1.9.2010. Aiempi sanamuoto kuuluu:
Oma-aloitteisesti suoritettavalla verolla tarkoitetaan veroa tai maksua, jonka verovelvollinen tai verosta vastuussa oleva on velvollinen itse laskemaan ja suorittamaan laissa säädettynä maksupäivänä lääninverovirastolle tai muulle veroa kantavalle viranomaiselle.
3 §
Veronlisäyksen laskeminen
Veronlisäys lasketaan veron laissa säädettyä viimeistä maksupäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, viimeksi mainittu päivä mukaan lukien.
Jos maksamatta jätetty vero maksuunpannaan, veronlisäys lasketaan kuitenkin verolle määrättävään eräpäivään, viimeksi mainittu päivä mukaan lukien.
Muiden kuin oma-aloitteisesti suoritettavien verojen jälkiverotuksen toimittamisen yhteydessä veronlisäys lasketaan verotuksen päättymiskuukautta seuraavan kolmannen kuukauden alusta jälkiverolle määrättävään eräpäivään.
4 § (22.12.2009/1261)
Viivekorko
Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle verolle lasketaan viivekorko, joka on määrältään kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä kuudella prosenttiyksiköllä, yhteensä kuitenkin vähintään kolme euroa.
4 § on L:lla 1261/2009 väliaikaisesti muutetussa muodossaan voimassa 1.1.2010-31.12.2010. Aiempi sanamuoto kuuluu:
4 § (3.5.2002/346)
Viivekorko
Maksuunpannulle ja maksettavaksi erääntyneelle maksamattomalle verolle lasketaan viivekorko, joka on määrältään kutakin kalenterivuotta edeltävän puolivuotiskauden korkolain 12 §:ssä tarkoitettu viitekorko lisättynä seitsemällä prosenttiyksiköllä, yhteensä kuitenkin vähintään kolme euroa.
5 §
Viivekoron laskeminen
Viivekorko lasketaan verolle määrättyä eräpäivää seuraavasta päivästä maksupäivään, viimeksi mainittu päivä mukaan lukien.
Jos verovelvolliselta kannetaan jäännösveroa ennakon maksamatta jättämisen vuoksi, viivekorko lasketaan tälle määrälle veron eräpäivään, mainittu päivä mukaan lukien. Osittain maksamatta jätetyille ennakon erille viivekorko lasketaan osasuorituksen maksupäivästä alkaen. Jos kannossa maksuunpantu ennakko on määrättävää veroa suurempi, peritään liikaa maksuunpannulle ennakon osuudelle viivekorkoa yhteisöiltä ja yhteisetuuksilta veroilmoituksen viimeiseen jättöpäivään ja muilta verovelvollisilta verovuotta seuraavan vuoden tammikuun viimeiseen päivään saakka. (22.12.2005/1081)
Jos maksamatta jätettyä veroa maksetaan osasuorituksin, viivekorko lasketaan erikseen kulloinkin maksamatta olevalle määrälle.
6 §
Viivekoron palauttaminen
Jos veroa on viranomaisen muulla kuin veronhuojennusasiassa antamalla päätöksellä alennettu tai se on poistettu, on alennetulle tai poistetulle määrälle kertynyt viivekorko palautettava.
7 §
Veronlisäyksen ja viivekoron perimättä jättäminen
Veronkorotukselle tai muulle veroa maksuunpantaessa sen pääomaan liitettävälle erälle ei peritä veronlisäystä. Veronlisäykselle ei peritä viivekorkoa.
Verohallinnon tai muun veroa kantavan viranomaisen on jätettävä veronlisäys ja viivekorko kokonaan tai osittain perimättä, jos veron maksaminen on viivästynyt viranomaisen menettelyn vuoksi. Tässä asiassa annettuun päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (18.4.2008/255)
Valtiovarainministeriö voi määrätä, ettei veronlisäystä ja viivekorkoa peritä ajalta, jolta veron suorittaminen on viivästynyt maksuvelvollisesta riippumattomien esteiden vuoksi.
8 §
Veronlisäyksen ja viivekoron pakkoperintä
Veronlisäyksen ja viivekoron perimisessä ulosottotoimin noudatetaan verojen ja maksujen perimisestä ulosottotoimin annettua lakia (367/61).
9 §
Veronlisäyksen ja viivekoron tilittäminen veronsaajille
Veronlisäys ja viivekorko tilitetään veronsaajille samassa suhteessa kuin se vero, jonka maksamatta jättämisen tai maksun viivästymisen vuoksi veronlisäys ja viivekorko peritään.
10 §
Veronlisäys ja viivekoro tuloverotuksessa
Veronlisäys ja viivekorko eivät ole tuloverotuksessa veronalaista tuloa, eivätkä vähennyskelpoinen meno.
11 § (18.4.2008/255)
Muutoksenhaku
Verohallinto tai muu veron kantanut viranomainen palauttaa hakemuksesta virheellisesti perityn veronlisäyksen ja viivekoron. Muutoin toteamansa aiheettoman veronlisäyksen tai viivekoron viranomainen palauttaa hakemuksetta, ellei sitä ole käytettävä veronkantolain säännösten mukaisesti verovelan lyhennykseksi.
Edellä 1 momentin nojalla tehtyyn päätökseen haetaan muutosta valittamalla siihen hallinto-oikeuteen, jonka tuomiopiiriin vero- tai maksuvelvollisen kotikunta päätöstä tehtäessä kuului. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin hallintolainkäyttölain (586/1996) säännöksiä.
Hallinto-oikeuden päätökseen voidaan hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tällöin noudatetaan, mitä verotusmenettelystä annetun lain (1558/1995) 70 ja 71 §:ssä säädetään.
12 § (18.4.2008/255)
Tarkemmat määräykset
Verohallinto voi antaa tarkempia määräyksiä veronlisäyksen ja viivekoron määräämisessä noudatettavasta menettelystä sekä veronlisäyksen ja viivekoron laskemisesta.
13 §
Voimaantulo ja soveltaminen
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.
Tällä lailla kumotaan veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta 13 päivänä helmikuuta 1976 annettu laki (145/76) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen sekä valmisteverotuslain (1469/94) 37 §.
Tämän lain veronlisäystä koskevia säännöksiä sovelletaan, jos veron viimeinen maksupäivä on lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen. Jos veron viimeinen maksupäivä on ollut ennen lain voimaantuloa, sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleen lain säännöksiä.
Tämän lain viivekorkoa koskevia säännöksiä sovelletaan lain voimaan tullessa maksamatta olevaan verovelkaan. Verovuodelta 1995 maksamatta jääneen ennakon viivekorko lasketaan kuitenkin verotuksen päättymistä edeltävän kuukauden loppuun. Lain voimaantuloa edeltävältä ajalta peritään veron viivästyskorosta ja jäämämaksusta annetussa laissa tarkoitetut viivästysseuraamukset.
Jälkiveroille, jotka maksuunpannaan verotuslain (482/58) tai korkotulon lähdeverosta annetun lain (1341/90) tai kiinteistöverolain (654/92) säännösten mukaan ja jotka kohdistuvat verovuoteen 1995 tai sitä aikaisempiin verovuosiin, peritään viivästyskorkoa vastaavaa korkoa noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 112/95, VaVM 31/95, EV 104/95Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
21.11.1997/1030:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
Lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 1998 lukien. Lain voimaantuloa edeltävältä ajalta veronlisäys ja viivekorko lasketaan ennen lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan.
HE 104/1997, VaVM 17/1997, EV 133/1997
26.10.2001/930:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Lain voimaantuloa edeltäviltä vuosilta muutoin kuin oma-aloitteisesti suoritettavien verojen jälkiverotuksen yhteydessä 2 §:ssä tarkoitettu veronlisäys lasketaan lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.
HE 91/2001, VaVM 12/2001, EV 101/2001
3.5.2002/346:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2002.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran veronlisäykseen ja viivekorkoon kalenterivuonna 2003.
HE 232/2001, TaVM 3/2002, EV 36/2002, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/35/EY (300L0035); EYVL N:o L 200, 8.8.2000, s. 35
22.12.2005/1081:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.
Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 2005 toimitettavassa verotuksessa.
HE 91/2005, VaVM 22/2005, EV 141/2005
18.4.2008/255:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2008.
HE 148/2007, VaVM 5/2008, EV 25/2008
7.8.2009/614:
Tämä laki tulee voimaan 14 päivänä elokuuta 2009.
Lain voimaan tullessa voimassa ollutta 1 §:n 1 momenttia sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2009. (16.10.2009/760)
HE 221/2008, VaVM 7/2009, EV 66/2009
16.10.2009/760:
Tämä laki tulee voimaan 21 päivänä lokakuuta 2009.
Lakia sovelletaan jo 14 päivästä elokuuta 2009.
HE 129/2009, VaVM 12/2009, EV 115/2009
22.12.2009/1261:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2010.
Lakia sovelletaan veronlisäykseen ja viivekorkoon, jotka lasketaan 1 päivältä tammikuuta 2010 joulukuun 31 päivään 2010.
HE 133/2009, VaVM 39/2009, EV 208/2009
11.6.2010/535:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010.
HE 288/2009, VaVM 12/2010, EV 37/2010