Seurattu SDK 902/2014 saakka.

12.4.1995/554

Kiinteistönmuodostamislaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Soveltamisala ja määritelmät

1 §

Tätä lakia sovelletaan:

1) kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden muodostamiseen;

2) kiinteistöjaotuksen muuttamiseen muulla tavoin;

3) rekisteriyksikön ulottuvuuden tai muun kiinteistöjaotusta koskevan asian vahvistamiseen; sekä

4) kiinteistöjen ja muiden rekisteriyksiköiden rekisteröimiseen ja yhdistämiseen.

Tätä lakia ei sovelleta 1 momentissa tarkoitettuun kiinteistön muodostamista koskevaan asiaan, josta muualla laissa toisin säädetään.

2 §

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) kiinteistöllä sellaista itsenäistä maanomistuksen yksikköä, joka kiinteistörekisterilain (392/85) nojalla on merkittävä kiinteistönä kiinteistörekisteriin, ja muulla rekisteriyksiköllä muuta sanotun lain nojalla kiinteistörekisteriin merkittävää erillistä yksikköä. Kiinteistö käsittää siihen kuuluvan alueen, osuudet yhteisiin alueisiin ja yhteisiin erityisiin etuuksiin sekä kiinteistölle kuuluvat rasiteoikeudet ja yksityiset erityiset etuudet (kiinteistön ulottuvuus);

2) yhteisellä alueella aluetta, joka kuuluu yhteisesti kahteen tai useampaan kiinteistöön tietyn perusteen mukaisin osuuksin;

3) tontilla sitovan tonttijaon mukaisesti muodostettua kiinteistöä, joka on merkitty tonttina kiinteistörekisteriin; (5.3.1999/322)

4) yleisellä alueella kunnan omistamaa kiinteistöä, joka on muodostettu asemakaavassa katualueeksi, toriksi tai katuaukioksi, virkistysalueeksi, liikennealueeksi, loma- ja matkailualueeksi, suojelualueeksi, vaara-alueeksi, erityisalueeksi tai vesialueeksi osoitetusta alueesta tai sen osasta ja joka on merkitty yleisenä alueena kiinteistörekisteriin; (22.7.2011/914)

5) rekisterikylällä niiden rekisteriyksiköiden muodostamaa kokonaisuutta, jotka oli merkitty maarekisterissä samaan kylään; (20.12.2013/1134)

6) maaoikeudellisella kylällä ennen isojakoa ollutta asutuskylää, siihen verrattavaa taloryhmää, yksinäisenä ollutta taloa sekä muuta vastaavaa alkuperäisenä pidettävää isojaolla jakamattoman maa-alueen omistusyksikköä; sekä

7) vesioikeudellisella kylällä ennen isojakoa ollutta asutuskylää, siihen verrattavaa taloryhmää, yksinäisenä ollutta taloa, ennen isojakoa perustettua lahjoitusmaata, isojaossa valtiolle erotettua liikamaata, liikamaalle isojaon jälkeen perustettua uudistaloa, isojaon ulkopuolelle jätettyä valtion metsämaata sekä muuta vastaavaa alkuperäisenä pidettävää vesialueen omistusyksikköä, jonka omistusoikeutta ei ole jaettu.

2 luku

Kiinteistötoimitus ja toimitusmiehet

3 § (22.7.2011/914)

Edellä 1 §:ssä tarkoitetut toimenpiteet suoritetaan kiinteistötoimituksessa tai kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä sen mukaan kuin jäljempänä säädetään.

Kiinteistötoimitusten ja muiden 1 momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamisesta huolehtii Maanmittauslaitos. Asemakaava-alueella suoritettavista kiinteistötoimituksista ja muiden toimenpiteiden suorittamisesta huolehtii kuitenkin sen mukaan kuin jäljempänä 5 §:n 3 momentissa tarkemmin säädetään se viranomainen, joka kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaisesti toimii kiinteistörekisterin pitäjänä asianomaisella alueella. Jos kiinteistötoimitus koskee sekä asemakaava-aluetta että sen ulkopuolella olevaa aluetta, toimituksen suorittamisesta huolehtii kuitenkin Maanmittauslaitos. (13.12.2013/901)

4 § (22.7.2011/914)

Kiinteistötoimituksen suorittavat toimitusinsinööri ja kaksi uskottua miestä (toimitusmiehet). Muun kiinteistötoimituksen kuin yhteisen alueen jakamisen, uusjaon ja rakennusmaan järjestelyn toimitusinsinööri voi suorittaa ilman uskottuja miehiä, jos uskottujen miesten käyttäminen ei ole tarpeellista eikä kukaan asianosainen vaadi uskottujen miesten käyttämistä.

5 § (5.3.1999/322)

Toimitusinsinöörinä voi olla Maanmittauslaitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva tehtävään soveltuvan maanmittauksen tutkinnon suorittanut diplomi-insinööri ja ammattikorkeakoulussa tai teknillisessä oppilaitoksessa tehtävään soveltuvan tutkinnon suorittanut insinööri tai teknikko sekä kunnan kiinteistöinsinööri ja kuntaan virkasuhteessa oleva edellä tarkoitetun tutkinnon suorittanut insinööri tai teknikko. (13.12.2013/901)

Maanmittauslaitoksen palveluksessa oleva insinööri tai teknikko voi olla toimitusinsinöörinä:

1) lohkomisessa;

2) vapaaehtoisessa tilusvaihdossa;

3) rasitetoimituksessa;

4) 101 §:n 1 momentin 1 ja 3–5 kohdassa tarkoitetussa kiinteistönmäärityksessä;

5) 131 a §:n mukaisessa yhteisen alueen kiinteistöön liittämistä varten suoritettavassa toimituksessa;

6) tässä momentissa tarkoitettua toimitusta koskevassa 277 §:n 1 momentin mukaisessa kiinteistönmääritystoimituksessa;

7) maastoliikennelain (1710/1995) mukaisessa reittitoimituksessa;

8) erillisen alueen tilaksi muodostamisessa;

9) yhteisalueosuuden siirrossa ja tilaksi muodostamisessa;

10) yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaisessa tietoimituksessa;

11) yhteisen alueen muodostamisessa;

12) sellaisessa 99 §:n mukaisessa tilusten yhteismetsään liittämisessä, jota koskevassa sopimuksessa on sovittu sanotun pykälän 2 momentissa tarkoitetusta asiasta.

(22.7.2011/914)

Jos kunta kiinteistörekisterilain 5 §:n mukaisesti huolehtii kiinteistörekisterin pitämisestä asemakaava-alueella, toimitusinsinöörinä on kunnan palveluksessa oleva kiinteistöinsinööri, insinööri tai teknikko sanotulla alueella suoritettavassa tämän pykälän 2 momentin 1–10 kohdassa tarkoitetussa toimituksessa. Kiinteistöinsinööri on toimitusinsinööri myös asemakaava-alueella suoritettavassa tontin halkomisessa, pakollisessa tilusvaihdossa, lohkomisen yhteydessä suoritettavassa 62 §:ssä tarkoitetussa toimituksessa ja 101 tai 277 §:ssä tarkoitetussa kiinteistönmääritystoimituksessa. (22.7.2011/914)

Jos 2 tai 3 momentissa tarkoitetun toimituksen yhteydessä on tarpeen suorittaa muuta kuin kiinteistönmääritystä tai rasitetta koskeva taikka 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu toimenpide, on toimitusinsinöörinä oltava diplomi-insinööri.

5 a § (5.3.1999/322)

Kunnan palveluksessa oleva kiinteistöinsinööri, insinööri tai teknikko voidaan oman kuntansa alueella määrätä toimitusinsinööriksi kunnan suostumuksella 5 §:n 3 momentissa tarkoitetun alueen ulkopuolella suoritettavaan toimitukseen.

Maanmittauslaitoksen palveluksessa virkasuhteessa oleva 5 §:n 1 momentissa tarkoitettu toimitusinsinööri voidaan Maanmittauslaitoksen suostumuksella määrätä toimitusinsinööriksi 5 §:n 3 momentissa tarkoitettuun toimitukseen ottaen huomioon, mitä mainitun pykälän 4 momentissa säädetään. (13.12.2013/901)

6 §

Kunnanvaltuuston tulee valita kuntaan uskotuiksi miehiksi vähintään kuusi henkilöä valtuuston toimikautta vastaavaksi ajaksi.

Uskotun miehen tulee olla kiinteistöasioihin perehtynyt ja paikalliset olot tunteva henkilö. Vaalikelpoisuudesta uskotun miehen toimeen on lisäksi voimassa, mitä käräjäoikeuden lautamiehistä säädetään.

Uskotulle miehelle maksetaan:

1) palkkiota;

2) korvausta ansionmenetyksestä ja kustannuksista, joita uskotun miehen toimen vuoksi aiheutuu sijaisen palkkaamisesta, lastenhoidon järjestämisestä tai muusta vastaavasta syystä; sekä

3) matkakustannusten korvausta ja päivärahaa.

(22.7.2011/914)

Uskotun miehen palkkion, korvausten ja päivärahan määräytymisperusteet ja määrän vahvistaa Maanmittauslaitoksen keskushallinto. Uskottuun mieheen sovelletaan muuten, mitä kuntalaissa (365/1995) säädetään kunnan luottamushenkilöstä, jollei jäljempänä toisin säädetä. (13.12.2013/901)

7 §

Uskottu mies suorittaa tehtävänsä virkavastuulla.

Uskotun miehen on ennen toimeensa ryhtymistä annettava käräjäoikeudessa tai maaoikeudessa vakuutus siitä, että hän parhaan ymmärryksensä ja omantuntonsa mukaan täyttää rehellisesti uskotun miehen toimensa eikä tee siinä kenellekään vääryyttä mistään syystä.

8 §

Toimitusinsinööri kutsuu uskotut miehet toimitukseen.

Jos uskotut miehet kutsutaan toimitusmiehiksi toimituksen aikana, ei sen johdosta oteta toimituksessa tehtyjä ratkaisuja uudelleen käsiteltäviksi.

9 §

Jos kuntaan valitut uskotut miehet ovat esteellisiä tai estyneitä saapumasta toimitukseen, voidaan siihen kutsua uskotut miehet naapurikunnasta.

Jos toimitus koskee eri kunnissa sijaitsevia alueita, voi uskottu mies toimia muunkin kuin kotikuntansa alueella.

10 §

Jos uskottu mies ei saavu toimitukseen tai hänet todetaan esteelliseksi eikä toista uskottua miestä saada vaikeuksitta hänen tilalleen, voi toimitusinsinööri kutsua siksi ajaksi, kunnes toimitukseen saadaan uskottu mies, toimitusmieheksi muunkin uskotuksi mieheksi kelpoisen henkilön. Tämä antaa 7 §:ssä tarkoitetun vakuutuksen toimitusinsinöörille.

Toimituksen teknillisiä tehtäviä suoritettaessa ei uskottujen miesten läsnäolo ole tarpeen.

10 a § (13.12.2013/901)

Uskotun miehen tehtävän hoitamisessa sattuneesta tapaturmasta suoritetaan korvaus valtion varoista samojen perusteiden mukaan kuin tapaturmavakuutuslaissa (608/1948) säädetään työtapaturmasta. Korvausta suoritetaan siltä osalta kuin vahingoittuneella ei ole muun lain nojalla oikeutta tapaturmavakuutuslain mukaiseen korvaukseen.

10 b § (13.12.2013/901)

Korvauksen hakemiseen, korvausvelvollisuuteen, korvaukseen, korvausasian käsittelyyn, puhevallan käyttämiseen, tietojen salassapitovelvollisuuteen ja sen rikkomiseen, oikeuteen saada tietoja, oikeuteen ja velvollisuuteen antaa tietoja, muutoksenhakuun korvausasiassa annettuun päätökseen, Valtiokonttorin takautumisoikeuteen ja aiheettoman korvauksen takaisin perimiseen sovelletaan, mitä tapaturmavakuutuslaissa, ammattitautilaissa (1343/1988) ja tapaturmavakuutuslain perusteella korvattavasta kuntoutuksesta annetussa laissa (625/1991) säädetään. Mitä näissä laeissa säädetään työntekijästä, työnantajasta ja vakuutuslaitoksesta, sovelletaan vastaavasti uskottuun mieheen, Maanmittauslaitokseen ja tapaturmavakuutuslain 9 ja 30 §:n säännökset huomioon ottaen Valtiokonttoriin.

11 §

Toimitusmiehen esteellisyydestä on voimassa, mitä oikeudenkäymiskaaressa säädetään tuomarin esteellisyydestä.

Jos toimitusmies tietää olevansa esteellinen, on hänen ilmoitettava siitä muille toimitusmiehille. Asianosaisen, joka katsoo toimitusmiehen esteelliseksi, on tehtävä asiasta muistutus toimitusmiehille viipymättä sen jälkeen, kun esteellisyys tuli hänen tietoonsa.

12 §

Toimitusmiehen esteellisyydestä päättävät toimitusmiehet. Päätökseen, jossa toimitusmies on todettu esteelliseksi, ei saa hakea muutosta valittamalla.

Jos toimitusinsinööri todetaan esteelliseksi, on toimitus keskeytettävä ja asiasta ilmoitettava viipymättä sille, joka on toimitusinsinöörin määrännyt. Tämän on määrättävä toinen toimitusinsinööri jatkamaan toimitusta. Esteellisen uskotun miehen sijaan toimitusinsinöörin on kutsuttava viipymättä toinen uskottu mies.

Asioita, jotka toimituksessa on ratkaistu ennen kuin toimitusmies on todettu esteelliseksi, ei oteta toimitusmiehen esteellisyyden vuoksi uudelleen käsiteltäviksi.

13 §

Toimitusmiehet voivat kutsua asiantuntijan avustamaan sellaisen asian käsittelyä, joka edellyttää erityistä asiantuntemusta. Kutsusta päätettäessä on määrättävä myös asiantuntijalle maksettavan palkkion perusteet.

3 luku

Kiinteistötoimituksen vireilletulo sekä asianosaiset ja muut puhevallan käyttäjät

14 § (5.3.1999/322)

Kiinteistötoimitusta haetaan kirjallisesti Maanmittauslaitokselta. Edellä 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua toimitusta haetaan kuitenkin asianomaisen kunnan kiinteistörekisterin pitäjältä. Toimituksen vireilletulosta hakemuksetta säädetään erikseen jäljempänä. (13.12.2013/901)

Hakemuksesta ja siihen liitettävästä selvityksestä säädetään tarkemmin asetuksella.

15 §

Jos hakemus on tehty tämän lain ja sen nojalla annettujen säännösten ja määräysten mukaisesti, Maanmittauslaitoksen tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjän on annettava toimitusmääräys toimituksen suorittamiseksi. (13.12.2013/901)

Jos hakemuksessa on sellainen puute, ettei toimitusmääräystä voida antaa eikä viranomaisella ole käytettävissään puutteen korjaamiseksi tarvittavia tietoja, hakijalle on varattava tilaisuus täydentää hakemusta.

Jos hakemus ei täydentämismenettelynkään jälkeen täytä 1 momentissa asetettuja vaatimuksia, hakemus on hylättävä.

16 §

Kiinteistötoimitus tulee vireille toimitusmääräyksen antamisesta lukien.

Kiinteistötoimituksessa on suoritettava hakemuksessa tarkoitettu toimitus. Jos hakemuksen tarkoituksen toteuttamiseksi on tarpeen, saadaan hakemuksessa tarkoitetun toimituksen sijasta suorittaa hakijan suostumuksella muu toimitus tai toimenpide ja toimituksen yhteydessä lisäksi muu kiinteistötoimituksena suoritettava toimenpide.

Kiinteistötoimituksen yhteydessä voidaan asianosaisen pyynnöstä suorittaa muukin kuin 2 momentissa tarkoitettu kiinteistötoimituksena suoritettava toimenpide, jos suorittamisesta ei aiheudu sanottavaa viivytystä hakemuksessa tarkoitetun toimituksen loppuun saattamiselle.

17 §

Asianosainen toimituksessa on hakija ja muu henkilö, jonka oikeutta toimitus välittömästi koskee. Panttioikeuden haltija on asianosainen silloin, kun lohkokiinteistö tai alue vapautetaan 28 §:n tai 134 §:n nojalla kiinnityksistä ilman panttioikeuden haltijan suostumusta.

Kunnalla on alueellaan oikeus käyttää puhevaltaa asemakaava-alueella tehtävässä ja 33 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa tarkoitetussa toimituksessa. (22.7.2011/914)

18 §

Kiinteistön tai alueen omistajan puhevaltaa kiinteistötoimituksessa käyttää se, jolla on lainhuuto tai joka omistajana hallitsee kiinteistöä tai aluetta.

Jos kiinteistö tai alue on toimituksen aikana siirtynyt uudelle omistajalle, sitoo uutta omistajaa se, mitä edellinen omistaja on toimituksessa sopinut tai hyväksynyt.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään kiinteistöstä tai alueesta, koskee soveltuvin osin myös kiinteistön tai alueen määräosaa sekä rasiteoikeutta ja vuokra- tai muuta erityistä oikeutta.

19 §

Jos toimitus koskee yhteistä aluetta tai usean henkilön yhteisesti omistamaa kiinteistöä tai määräalaa, saapuvilla olevalla yhteisen alueen osakkaalla tai yhteisomistajalla on oikeus käyttää asianosaisen puhevaltaa kiinteistön, määräalan tai alueen osalta. Jos useita yhteisen alueen osakkaita tai yhteisomistajia on saapuvilla ja jos heidän vaatimuksensa ovat keskenään ristiriitaiset, toimitusmiehet ratkaisevat, miten kunkin vaatimus otetaan toimituksessa huomioon. Jollei jäljempänä toisin säädetä, sopimuksen tekemiseen yhteisomistuksessa olevan kiinteistön tai määräalan osalta vaaditaan kuitenkin kaikkien yhteisomistajien valtuutus ja yhteisen alueen osalta sovelletaan, mitä yhteisaluelaissa (758/89) säädetään.

Jos toimitus koskee usealle henkilölle tai kiinteistölle yhteisesti kuuluvaa oikeutta tai etuutta, noudatetaan soveltuvin osin, mitä 1 momentissa säädetään.

4 luku

Lohkominen

20 § (5.3.1999/322)

Rekisteriyksiköstä voidaan rajoiltaan määrätty alue (määräala) muodostaa eri kiinteistöksi taikka siirtää ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Sitovan tonttijaon mukainen tontti muodostetaan lohkomalla tai muulla kiinteistönmuodostamistoimituksella. Tonttia muodostettaessa voidaan toimitusmiesten päätöksellä poiketa tonttijaosta vähäisessä määrin siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Lohkomalla muodostettava kiinteistö voi käsittää useita määräaloja joko samasta tai useasta kiinteistöstä taikka yhteisestä alueesta (yhteislohkominen). Lohkomalla muodostettava tontti tai yleinen alue voi käsittää myös kokonaisia kiinteistöjä. (22.7.2011/914)

Luovutettu yhteinen alue muodostetaan kiinteistöksi tai siirretään ennestään olevaan kiinteistöön lohkomalla. Yhteisestä koskesta tai sen osasta voidaan lohkomalla muodostaa koskitila.

21 §

Lohkottavaa kiinteistöä tai yhteistä aluetta kutsutaan tässä laissa emäkiinteistöksi, määräalasta muodostettua kiinteistöä lohkokiinteistöksi ja kiinteistöä tai yhteistä aluetta, joka muodostetaan emäkiinteistön jäljelle jäävistä tiluksista, kantakiinteistöksi. Kiinteistöä, johon määräala siirretään, kutsutaan saajakiinteistöksi.

Lohkomisessa on todettava, mikä muodostetuista kiinteistöistä on kantakiinteistö. Kantakiinteistöksi määrätään se kiinteistö, joka on muodostettu lainhuuto- ja kiinnitysrekisterin mukaiselle emäkiinteistön omistajalle. Lohkomisessa on todettava, minkä määräalan tai määräalojen alueesta lohkokiinteistö on muodostettu. Tässä tarkoitetut tiedot on merkittävä kiinteistörekisteriin. Jos edellä tarkoitetulle kiinteistönomistajalle on muodostettu useita kiinteistöjä, kantakiinteistöksi määrätään hänen ilmoittamansa kiinteistö. (5.3.1999/322)

Mitä jäljempänä tässä luvussa säädetään kiinteistöstä ja sen omistajasta, koskee soveltuvin kohdin myös yhteistä aluetta ja sen osakkaita.

22 §

Lohkomista saa hakea määräalan tai emäkiinteistön omistaja tai osaomistaja, jolla on lainhuuto määräalaan tai kiinteistöön, sekä sitovan tonttijaon mukaista tonttia koskevan erityisen oikeuden haltija, jos tontille saadaan oikeuden perusteella rakentaa oikeuden haltijalle kuuluvia rakennuksia. (5.3.1999/322)

Saantoon perustuva määräalan lohkominen tulee vireille, kun kirjaamisviranomainen on merkinnyt määräalan lainhuudon lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin. Jos määräala sijoittuu alueelle, jonka kiinteistörekisterin pitämisestä huolehtii kunta, lohkomistoimitus tulee vireille, kun kirjaamisviranomaisen ilmoitus määräalan lainhuudosta on saapunut kunnan kiinteistörekisteriviranomaiselle. Lohkomisen aloittamista voidaan lykätä tai aloitettu toimitus on keskeytettävä, jos määräalan omistaja esittää selvitystä siitä, ettei lohkokiinteistöä ole tarkoitus muodostaa yksinomaan kyseisestä määräalasta tai jos lykkäämiseen tai keskeyttämiseen on muu perusteltu syy. (22.7.2011/914)

Mitä 1 ja 2 momentissa säädetään määräalan lohkomisesta kiinteistöstä, koskee soveltuvin osin yhteistä aluetta, määräalaa yhteisestä alueesta sekä kiinteistön luovutuksen yhteydessä myyjän itselleen pidättämää määräalaa. Jollei yhteiseen alueeseen tai sen määräalaan voida myöntää lainhuutoa, hakijan on esitettävä muu tarpeellinen selvitys osakkaiden omistusoikeudesta yhteiseen alueeseen sekä määräalan omistajan oikeudesta määräalaan. (9.4.1998/273)

22 a § (5.3.1999/322)

Yleisen alueen lohkominen suoritetaan kunnan tai alueen omistajan tai osaomistajan hakemuksesta.

Kiinteistörekisterin pitäjä voi tarvittaessa hakemuksettakin määrätä yleistä aluetta koskevan lohkomisen suoritettavaksi.

22 b § (5.3.1999/322)

Yleiseksi alueeksi osoitettu alue tai sen osa voidaan lohkomisessa siirtää ennestään olevaan samanlaatuiseen yleiseen alueeseen.

23 §

Lohkottavan määräalan tulee kuulua kokonaan samalle omistajalle tai samoille omistajille. Jos määräala muodostuu kahdesta tai useammasta alueesta, tulee osaomistajan osuuden olla sama kustakin alueesta. Koskitila voidaan muodostaa, jos osakkaille, jotka muodostamista haluavat, kuuluu yhteisestä koskesta vähintään kolmannes.

Jolleivät kiinteistön yhteisomistajat ole yhdessä hakeneet kiinteistönsä lohkomista, lohkomisen edellytyksenä on, ettei kukaan toimituksessa saapuvilla olevista yhteisomistajista vastusta lohkomista pyydetyllä tavalla. (9.4.1998/273)

23 a § (11.6.2004/477)

Yleisen alueen lohkomisen edellytyksenä on, että kunnalla on lainhuuto lohkottavaan alueeseen taikka että alue tulee tai on tullut kunnan omistukseen maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 93, 94 tai 218 §:n nojalla sekä että kiinteistöt, joista yleinen alue muodostuu, ovat vapaat kiinnityksistä tai että alue vapautuu niistä 28 §:n tai 29 §:n 3 momentin tai maankäyttö- ja rakennuslain 107 §:n nojalla.

24 §

Yhteislohkominen saadaan suorittaa, jos:

1) emäkiinteistöt sijaitsevat samassa kunnassa;

2) määräalat kuuluvat samalle omistajalle tai samoille omistajille niin, että kunkin osaomistajan osuus jokaisesta määräalasta on yhtä suuri;

3) määräalat omistetaan samanlaisin oikeuksin ja omistajat suostuvat yhteislohkomiseen;

4) määräalojen muodostaminen yhdeksi kiinteistöksi ei aiheuta epäselvyyttä kiinteistöjärjestelmään eikä kirjaamisjärjestelmään; (20.12.1996/1188)

5) määräaloihin ei kohdistu kiinnityksiä tai niihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat yhteiskiinnitykset taikka niiden lisäksi vain yhteen määräalaan kohdistuu yhteiskiinnityksiä huonommalla etusijalla olevia kiinnityksiä; sekä

6) mikään määräala ei ole ulosmitattu tai ei kuulu konkurssipesään eikä mihinkään määräalaan kohdistu turvaamistoimenpiteitä.

Yhteislohkominen voidaan suorittaa myös silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vastaamasta kiinnityksistä kokonaan tai siten, että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetut kiinnitykset. Sitovan tonttijaon mukainen tontti voidaan lohkoa myös silloin, kun tontin eri osiin kohdistuvien panttioikeuksien ja erityisten oikeuksien haltijoiden kesken on tehty sopimus siitä, missä etusijajärjestyksessä kiinnitykset ja muut kirjatut oikeudet kohdistuvat tonttiin. (5.3.1999/322)

25 §

Yhteisestä alueesta lohkominen saadaan suorittaa, jos osakaskiinteistöihin ei kohdistu kiinnityksiä tai niihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat yhteiskiinnitykset taikka mainittujen kiinnitysten lisäksi vain yhteen osakaskiinteistöön kohdistuu yhteiskiinnityksiä huonommalla etusijalla olevia kiinnityksiä.

Yhteisestä alueesta lohkominen voidaan suorittaa myös silloin, kun lohkokiinteistö vapautetaan vastaamasta osakaskiinteistöjen kiinnityksistä kokonaan tai siten, että sitä jäävät rasittamaan vain 1 momentissa tarkoitetut kiinnitykset.

Yhteismetsälain (37/1991) 4 §:n 1 momentin mukaan yhteismetsästä luovutettua aluetta ja sanotun lain 5 §:n 1 momentin mukaan myytyä yhteismetsää koskeva lohkominen saadaan suorittaa sen estämättä, mitä 1 ja 2 momentissa säädetään. (20.12.1996/1188)

YhteismetsäL 37/1991 on kumottu YhteismetsäL:lla 109/2003.

26 §

Määräala tai useita määräaloja saadaan lohkomalla siirtää kiinteistöön. Siirtämisen edellytyksistä on voimassa, mitä 24 §:ssä säädetään yhteislohkomisen edellytyksistä. Mitä sanotussa pykälässä säädetään emäkiinteistöstä ja määräalasta, koskee myös saajakiinteistöä.

27 §

Mitä 24 §:n 1 momentin 5 kohdassa ja 25 §:ssä säädetään, koskee myös kirjattua erityistä oikeutta, joka kohdistuu lohkottavaan määräalaan.

28 §

Lohkokiinteistö voidaan lohkomisessa vapauttaa emäkiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä, jos määräalaan, josta lohkokiinteistö muodostuu, ei kohdistu kyseisen kiinnityksen perusteella panttioikeutta, taikka jos panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Jos kantakiinteistö selvästi riittää vastaamaan kaikista emäkiinteistöön kohdistuvista panttisaamisista, lohkokiinteistö voidaan vapauttaa emäkiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä ilman panttioikeuden haltijan suostumustakin. Tällöin lohkokiinteistö on vapautettava kaikista emäkiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä. (9.4.1998/273)

Yhteisestä alueesta muodostettu lohkokiinteistö voidaan vapauttaa vastaamasta osakaskiinteistöön vahvistetuista kiinnityksistä panttioikeuden haltijan suostumuksella taikka, jos osakaskiinteistö lohkomisen jälkeen selvästi riittää vastaamaan siihen kohdistuvista panttisaamisista tai jos lohkomisen aiheuttama osakaskiinteistön arvon alentuminen on vähäinen, ilman panttioikeuden haltijan suostumusta. Mitä edellä tässä momentissa säädetään osakaskiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä, sovelletaan myös osakaskiinteistöön kohdistuvaan kirjattuun eläkeoikeuteen. (9.4.1998/273)

Toimitusinsinöörin on viipymättä ilmoitettava kiinnityksestä vapauttamista koskevasta päätöksestä kirjaamisviranomaiselle. Kirjaamisviranomainen poistaa kiinnityksen lohkokiinteistön osalta, kun 1 tai 2 momentissa tarkoitettu päätös vapauttamisesta on tullut lainvoimaiseksi.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään lohkokiinteistöstä, sovelletaan vastaavasti sellaiseen kiinteistöön, joka muodostetaan määräalasta ja saajakiinteistöstä.

29 §

Ne määräalaan tai saajakiinteistöön kohdistuvat kiinnitykset, joista lohkokiinteistöä tai määräalaa ja saajakiinteistöä ei ole vapautettu, laajenevat koskemaan muodostettavaa kiinteistöä. (5.3.1999/322)

Jos yhteisestä alueesta erotetaan lohkokiinteistö tai jos kiinteistö muodostetaan erotetusta yhteisestä alueesta ja saajakiinteistöstä, kohdistuvat osakaskiinteistöjen kiinnitykset lohkomisen jälkeen myös muodostettuun kiinteistöön.

Jos tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyy yhteistä aluetta, lohkomisessa ei oteta huomioon niitä kiinnityksiä, jotka kohdistuvat yhteisen alueen osakaskiinteistöihin, ja jos tonttiin tai yleiseen alueeseen on tullut yhteistä aluetta, vapautuu tontti tai yleinen alue yhteisen alueen osalta vastaamasta yhteisen alueen osakaskiinteistöihin kohdistuvista kiinnityksistä. (5.3.1999/322)

30 § (9.4.1998/273)

30 § on kumottu L:lla 9.4.1998/273.

31 §

Lohkottavan määräalan rajat käydään luovutuskirjan tai muun saantokirjan ja muun saatavissa olevan selvityksen taikka, jos määräala erotetaan emäkiinteistön omistajalle, tämän osoituksen mukaisesti.

Jos asianosaiset lohkomistoimituksen aikana sopivat lisäyksestä tai muutoksesta toimituksen perusteena olevaan asiakirjaan ja lisäys tai muutos tarkoittaa lisäalueen tai lisäosuuden luovuttamista, sopimus on tehtävä maakaaren (540/95) 2 luvun 1 §:ssä säädetyllä tavalla. Lohkomista ei estä se, ettei tällaisen lisäalueen tai osuuden saantoa ole lainhuudatettu, jos saannosta esitetään selvitys, joka olisi ollut tarpeen sen huudattamiseksi.

Toimitusmiehet voivat asianosaisten suostumuksetta päättää sellaisesta vähäisestä määräalan muuttamisesta, joka ei vaikuta määräalan arvoon, jos muuttaminen on tärkeää tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi eikä siitä aiheudu kenellekään asianosaiselle sanottavaa haittaa. Asianosaisen vaatimuksesta voidaan lohkottavan määräalan rajoja tarkistaa, mikäli tarkistus on sellainen, että se lohkomisen tultua suoritetuksi voitaisiin toteuttaa pakollisena tilusvaihtona.

32 § (22.7.2011/914)

Sitovan tonttijaon alueella ei lohkomista saa suorittaa siten, että toimituksessa muodostuu rakennuskorttelin tai tonttijaon mukaisen tontin rajasta poikkeava uusi kiinteistöraja. Jos asemakaava-alueella olevaan määräalaan sisältyy sekä sitovan tonttijaon mukaista aluetta että sen ulkopuolista aluetta, alueet on muodostettava eri kiinteistöiksi, jollei kunta erityisestä syystä anna suostumustaan tästä poikkeamiseen.

Muutoin asemakaava-alueella lohkominen on suoritettava siten, että se ei vaaranna kaavan toteutumista.

33 § (22.7.2011/914)

Asemakaava-alueen ulkopuolella rakennuspaikaksi tarkoitettu kiinteistö saadaan muodostaa lohkomalla, jos muodostettava kiinteistö täyttää maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä rakennuspaikalle asetetut vaatimukset. Lisäksi on katsottava, ettei vaikeuteta kaavoitusta, kaavan toteuttamista tai alueiden käytön muuta järjestämistä, jos lohkominen koskee:

1) oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa virkistys- tai suojelualueeksi osoitettua aluetta;

2) maankäyttö- ja rakennuslain 16 §:ssä tarkoitettua suunnittelutarvealuetta;

3) aluetta, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten; tai

4) maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaista ranta-aluetta, jolla ei ole voimassa sellaista oikeusvaikutteista yleiskaavaa, jossa rakentamismahdollisuudesta on erityisesti määrätty.

Rakennuspaikaksi tarkoitettu määräala saadaan 1 momentin estämättä lohkoa kiinteistöksi, jos

1) kunta antaa perustellusta syystä suostumuksensa lohkomiseen;

2) määräalaa varten on toimitusta aloitettaessa voimassa tai toimituksen kestäessä saadaan maankäyttö- ja rakennuslain 137 §:n mukainen suunnittelutarveratkaisu tai 171 §:n mukainen poikkeus;

3) 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla alueella muodostettava kiinteistö on tarkoitettu käytettäväksi maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n 3 momentin mukaiseen rakentamiseen;

4) lohkottavaa aluetta varten on toimitusta aloitettaessa voimassa tai toimituksen kuluessa saadaan muuta kuin tilapäistä rakennusta koskeva rakennuslupa; taikka

5) määräalalle on jo rakennettu asuinrakennus muuta kuin tilapäistä rakennusta koskevan rakennusluvan perusteella, eikä kunta erityisestä syystä vastusta lohkomista.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulla rakennuskieltoalueella saadaan määräala lohkomalla siirtää ennestään olevaan kiinteistöön, jollei lohkominen huomattavasti vaikeuta kaavan laatimista.

Jos lohkomisessa syntyy epätietoisuutta siitä, sijaitseeko määräala maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisella ranta-alueella, on toimitusinsinöörin siirrettävä asia elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ratkaistavaksi.

Sen estämättä, mitä edellä 1–3 momentissa säädetään, määräala asemakaavan sitovan tonttijakoalueen ulkopuolella saadaan lohkomalla muodostaa kiinteistöksi, jos ostaja maakaaren 2 luvun 34 §:n 3 momentin mukaan on menettänyt oikeutensa purkaa kauppa.

34 § (22.7.2011/914)

Jos lohkomisen yhteydessä ilmenee, että asianosaisilla on virheellinen käsitys rakentamisen edellytyksistä, toimitusinsinöörin tulee selventää asianosaisille lohkomisen merkitystä maankäyttö- ja rakennuslaissa tai sen nojalla säädettyjen rakentamisen edellytysten arvioinnissa.

35-36 §

35-36 § on kumottu L:lla 22.7.2011/914.

37 §

Alueella, jolla on vireillä uusjako, halkominen tai muu jako, saadaan suorittaa lohkominen, jos se ei merkittävästi viivästytä jaon toimittamista eikä ole muutakaan erityistä syytä lohkomisen suorittamatta jättämiseen.

Jos kiinteistön yhteisomistaja on luovuttanut määräalan siinä tarkoituksessa, että se erotetaan hänelle halkomalla muodostettavasta kiinteistöstä, voidaan lohkominen jakosuunnitelman saatua lainvoiman toimittaa halkomisen yhteydessä, mikäli määräala on tullut luovuttajan saamiin tiluksiin.

37 a § (5.3.1999/322)

Mitä edellä tässä luvussa säädetään määräalasta, koskee soveltuvin osin lohottavaan tonttiin tai yleiseen alueeseen sisältyvää kiinteistöä.

5 luku

Erillisen vesijätön ja muun erillisen alueen tilaksi muodostaminen ja kiinteistöön liittäminen

38 §

Sellainen vesistöä asianomaisella luvalla laskemalla syntynyt vesijättö, joka on joko viranomaisen suorittaman tai yksityisen jaon perusteella taikka laskemislupaan sisältyvän määräyksen nojalla joutunut jonkun omaksi eikä kuulu mihinkään tilaan, ja sellainen tilaan kuulunut vesijättö, joka on luovutettu toiselle sitä tilasta erottamatta, saadaan muodostaa tilaksi tai liittää kiinteistöön. Edellä tarkoitetut erilliset vesijätöt voidaan muodostaa tilaksi tai liittää kiinteistöön vain, jos edellä mainitut edellytykset ovat olleet olemassa ennen 13 päivää marraskuuta 1911 ja ovat edelleen olemassa. Omistusoikeus vesijättöön ratkaistaan toimituksessa. Omistusoikeudesta syntyneeseen riitaan sovelletaan, mitä 184 §:ssä säädetään.

39 §

Erillisen vesijätön tilaksi muodostamista tai kiinteistöön liittämistä saa hakea se, joka itse tai jonka saantomies on saanut vesijätön 38 §:ssä säädetyllä tavalla taikka joka hallitsee vesijättöä omistajana.

40 §

Sen lisäksi, mitä 38 ja 39 §:ssä säädetään, erillisen vesijätön kiinteistöön liittämisessä noudatetaan soveltuvin osin, mitä määräalan siirtämisestä lohkomalla toiseen kiinteistöön säädetään ja erillisen vesijätön tilaksi muodostamisessa, mitä määräalan lohkomisesta eri tilaksi säädetään. Edellä 32–36 §:ssä olevia säännöksiä noudatetaan kuitenkin vain, jos vesijätöstä muodostetaan useita eri tiloja samalle omistajalle.

Myönnettäessä lainhuutoa sille, joka tässä luvussa tarkoitetussa toimituksessa tehdyn ratkaisun mukaan on erillisestä vesijätöstä muodostetun tilan tai tilaan liitetyn alueen omistaja, on toimituksessa laaditun selitelmän ote riittävä selvitys hänen saannostaan.

41 § (9.4.1998/273)

Rekisteriyksikköön kuulumaton erillinen alue muodostetaan tilaksi tai liitetään kiinteistöön noudattaen soveltuvin osin, mitä lohkomisesta säädetään.

6 luku (5.3.1999/322)

(5.3.1999/322)

6 luku on kumottu L:lla 5.3.1999/322.

7 luku

Halkominen

47 §

Oikeus saada tila halkomalla jaetuksi on tilan tai sen määräosan omistajalla, jolla on lainhuuto tilaan tai sen määräosaan. Tontin määräosan omistajalla, jolla on lainhuuto määräosaan, on oikeus saada tontti halkomalla jaetuksi. Tontin halkomiseen sovelletaan, mitä jäljempänä tilan halkomisesta säädetään. (22.7.2011/914)

Jos usealla tilalla on samat omistajat, voidaan tilat halkoa samalla kertaa siten, että halottavien tilojen muodostamaan kokonaisuuteen sovelletaan, mitä halottavasta tilasta jäljempänä säädetään (yhteishalkominen). (9.4.1998/273)

Jos usealla tilalla on pääasiassa samat omistajat, voidaan halkominen näillä tiloilla suorittaa samalla kertaa. Tällöin kukin osaomistaja saa hänelle muodostettaviin tiloihin tiluksia vain niiden tilojen tiluksista, joihin hänellä on osuutta, jolleivät kaikki asianosaiset toisin sovi. Muutoin tässä momentissa tarkoitettuun halkomiseen sovelletaan, mitä yhteishalkomisesta säädetään. (9.4.1998/273)

Koskitilaa ei saa halkoa. Sellaisen tilan halkomisen edellytyksistä, johon vesitilusten lisäksi kuuluu vain vähäisessä määrin muita tiluksia, on halkomisen yleisten edellytysten lisäksi soveltuvin osin voimassa, mitä vesialueen jakamisen edellytyksistä säädetään.

48 § (9.4.1998/273)

Yhteishalkomisen edellytyksenä on, että kaikki osakkaat siitä sopivat tai, jolleivät kaikki osakkaat siitä sovi, joku osakas sitä vaatii ja yhteishalkomisen suorittaminen on tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi.

Yhteishalkomisessa osakkaan osuudet kahdesta tai useammasta tilasta voidaan yhdistää, jos osakas sitä pyytää. Osuuksien yhdistämisen edellytyksistä on lisäksi voimassa, mitä kiinteistöjen yhdistämisen edellytyksistä säädetään.

49 §

Jakoperusteena halkomisessa on osakkaan omistama osuus. Jos halkominen suoritetaan tilan omistajan lukuun, jakoperusteena ovat hänen määräämänsä osuudet.

Jos tilaa koskeva sovintojako on ollut kauan voimassa, on sovintojaolla hallittujen tilusten osalta jakoperusteena kuitenkin osakkaan nautinta, jos kaikki osakkaat siitä sopivat tai jos se on kohtuullista.

50 §

Osakkaalle muodostettavan tilan tulee saada se tilusmäärä, joka jyvityksen ja jakoperusteen mukaan sille kuuluu.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan halkominen toimittaa siten, että kullekin osakkaalle muodostettavaan tilaan tulevien tiluksien, puuston, rakennusten, kiinteiden laitteiden ja rakennelmien, yhteisalueosuuksien ja erityisten etuuksien yhteinen arvo vastaa osakkaalle jakoperusteen mukaan kuuluvaa osuutta koko halottavan tilan vastaavasta arvosta. Halkominen suoritetaan tässä momentissa säädetyllä tavalla, jos kaikki osakkaat siitä sopivat tai, jolleivät osakkaat ole sopineet halkomistavasta, halkomisen suorittaminen tässä momentissa tarkoitetulla tavalla on tarpeen tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi.

51 § (22.12.2005/1159)

Halkomisessa voidaan poiketa muodostettavalle tilalle jakoperusteen mukaan tulevasta tilusmäärästä tai omaisuuden kokonaisarvosta, jos kaikki osakkaat sopivat siitä ja se on tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen muodostamiseksi tarpeen.

Jakoperusteesta voidaan poiketa ilman osakkaiden suostumusta:

1) jos se on tärkeää tarkoituksenmukaisten tilojen muodostamiseksi;

2) jollei siitä aiheudu kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa; ja

3) jollei minkään muodostettavan tilan tilusmäärä tai tilaan tulevan omaisuuden kokonaisarvo ole enempää kuin 30 prosenttia yli tai enempää kuin 10 prosenttia alle sen, mikä sille jakoperusteen mukaan kuuluisi.

Jakoperusteesta saadaan poiketa osakkaiden suostumuksetta kuitenkin enintään 30 prosenttia alle jakoperusteen, jollei jakoperusteesta poikkeaminen aiheuta kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa ja poikkeaminen on tarkoituksenmukaisen halkomistuloksen saamiseksi välttämätöntä.

Jos halottavaan tilaan kuuluva omaisuus ei jakaudu muodostettavien tilojen kesken jakoperusteen mukaan, maksetaan erotuksesta korvaus.

52 §

Tilukset on halkomisessa sijoitettava mahdollisuuksien mukaan siten, että jokainen muodostettava tila saa tarkoituksenmukaiseen käyttöönsä soveltuvan tilussijoituksen. Jos halkominen toimitetaan 50 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, jokaiselle tilalle on pyrittävä antamaan eri käyttötarkoituksiin soveltuvia tiluksia jakoperusteen mukaan, jolleivät osakkaat toisin sovi tai erityinen syy muuta vaadi.

Tilukset on jaettava niin, etteivät 51 §:n 4 momentissa tarkoitetut korvaukset tule kohtuuttoman suuriksi. (22.7.2011/914)

53 § (22.7.2011/914)

Mitä 32 §:ssä säädetään lohkomisesta, on soveltuvin osin voimassa halkomisessa. Sitovan tonttijaon alueella tontti voidaan jakaa halkomalla, jos kiinteistöt voidaan muodostaa tonttijaon mukaisesti.

Toimitettaessa halkominen asemakaava-alueen ulkopuolella on ne kiinteistöt, joihin tulee kuulumaan rakennuslupaa edellyttäviä rakennuksia, muodostettava mahdollisuuksien mukaan siten, että ne täyttävät maankäyttö- ja rakennuslaissa ja sen nojalla annetuissa säännöksissä ja määräyksissä rakennuspaikalle asetetut vaatimukset.

Jos halottava kiinteistö sijaitsee alueella, jolla on voimassa rakennuskielto yleiskaavan tai asemakaavan laatimista varten tai kaavan laatiminen muutoin on vireillä, kiinteistöjen muodostamisessa on laadittava kaava otettava mahdollisuuksien mukaan huomioon.

54 §

Halkomisessa laaditaan jakosuunnitelma, jossa esitetään jakoperuste, muodostettavat tilat, muodostettavat yhteiset alueet ja tilojen osuudet yhteisiin alueisiin ja erityisiin etuuksiin, yksityiset erityiset etuudet, rasitteet, tieoikeudet sekä halkomisen johdosta maksettavat korvaukset. Asianosaisille on kokouksessa selostettava jakosuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua jakosuunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia. Muistutusten käsittelyn jälkeen tehdään päätös siitä, miten halkominen toimitetaan, ja saatetaan halkominen loppuun.

Jos halkomisen suorittamisen kannalta on tarkoituksenmukaista, jakosuunnitelman käsittelyn yhteydessä päätetään vain tilusten jaosta, yhteisistä alueista ja tilojen osuuksista niihin, erityisistä etuuksista sekä rasitteista ja tieoikeuksista. Korvauksista esitetään tällöin vain alustavat arviot. Lopulliset korvaukset määrätään ja muut halkomisen loppuunsaattamiseksi tarpeelliset toimenpiteet tehdään vasta jakosuunnitelman saatua lainvoiman.

Jos jakosuunnitelma on toimituksen kestäessä laillistunut, voidaan muodostetut kiinteistöt rekisteröidä ennen toimituksen lopettamista.

55 §

Jos sovintojaolla jaetun tilan halkomisessa on jakoperusteena osuudet ja osakas on sovintojaon kestäessä parantanut hallitsemiensa tilusten viljelyskuntoa tai muuten kohottanut niiden arvoa enemmän kuin muut osakkaat, ovat muut osakkaat jakoperusteensa mukaan velvolliset suorittamaan hänelle korvausta parantamistoimenpiteiden tuottamasta lisäarvosta.

8 luku

Tilusvaihto ja alueen siirtäminen

56 §

Kiinteistöjen kesken saadaan vaihtaa alueita toimittamalla tilusvaihto.

Tilusvaihto voidaan suorittaa myös siten, että kiinteistö saa luovuttamansa alueen vastikkeena toiselle kiinteistölle kuuluvaa osuutta yhteiseen alueeseen.

57 §

Tilusvaihtoa ei saa suorittaa niin, että siitä aiheutuu haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle tai sanottavaa haittaa tilusvaihtoon osallisen kiinteistön käytölle.

Asemakaava-alueella suoritettavan tilusvaihdon edellytyksenä on, että se edistää tonttien tai tarkoituksenmukaisten rakennuspaikkojen muodostamista tai muiden kaavan mukaisten aluevarausten toteuttamista. (5.3.1999/322)

58 §

Tilusvaihto voidaan suorittaa, jos kiinteistöjen omistajat siitä sopivat (vapaaehtoinen tilusvaihto). (22.7.2011/914)

Ilman omistajien sopimusta saadaan tilusvaihto suorittaa, jos vaihdettavana on sellainen vähäinen alue, joka tuottaa siihen rajoittuvan kiinteistön käytölle huomattavaa haittaa, taikka sellainen puron, tien tai muun esteen kiinteistön muista tiluksista erottama tai muutoin erillinen alue, jota sen omistaja ei voi käyttää tarkoituksenmukaisella tavalla, mutta jota voidaan huomattavasti tarkoituksenmukaisemmin käyttää toisen kiinteistön tilusten yhteydessä, samoin kuin myös silloin, kun tilusvaihto on tarpeen rajassa olevan haitallisen mutkan poistamiseksi (pakollinen tilusvaihto).

Ilman omistajien sopimusta saadaan tilusvaihto suorittaa tontin tai asemakaavaan soveltuvan rakennuspaikan kiinteistöksi muodostamista varten vain, jos vaihdettavat alueet on asemakaavassa osoitettu samaan käyttötarkoitukseen. (5.3.1999/322)

Edellä 56 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla voidaan tilusvaihto suorittaa vain, jos omistajat siitä sopivat.

59 §

Vaihdettavien alueiden tulee jyvitysarvoltaan vastata likimäärin toisiaan. Jos vaihdettavat alueet ovat arvoltaan vähäiset, saadaan tilusvaihto suorittaa, vaikka jyvitysarvot eivät vastaa toisiaan. Sama koskee myös 56 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla suoritettua tilusvaihtoa.

Omistajien sopimuksesta voidaan tilusvaihto suorittaa siten, että kullekin kiinteistölle tulevien alueiden, puuston, rakennusten ja kiinteiden laitteiden ja rakennelmien yhteinen arvo vastaa likimäärin kiinteistön luovuttaman vastaavan omaisuuden yhteistä arvoa.

Jos kiinteistölle vaihdossa tulleen omaisuuden arvo ei täysin vastaa sen luovuttaman omaisuuden arvoa, maksetaan erotuksesta korvaus.

60 §

Jos kiinteistön kohdalla on yhteistä vesijättöä taikka kiinteistön kohdalle on sen muodostamisen jälkeen syntynyt yksityistä vesijättöä, joka vaikeuttaa huomattavasti kiinteistön käyttämistä tai jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa vesijättö tai osa siitä. Jos edellä tarkoitettua vesijättöä voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistaja on velvollinen vesijätön omistajan tai, jos vesijättö on yhteinen, osakaskunnan vaatimuksesta lunastamaan vesijättöalueen tai sen osan.

Mitä 1 momentissa säädetään yhteisestä vesijätöstä, sovelletaan myös sellaiseen vähäiseen erilliseen vesijättöön, jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain siihen rajoittuvan kiinteistön yhteydessä.

61 §

Jos kiinteistöön rajoittuu sellaista yhteistä aluetta, joka ei ole yhteismetsää, yhteistä vesijättöä, yhteistä vesialuetta tai yhteinen koski ja joka huomattavasti vaikeuttaa kiinteistön käyttöä tai jota voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistajalla on oikeus lunastaa sanottu alue. Jos edellä tarkoitettua aluetta voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain kiinteistön yhteydessä, kiinteistön omistaja on velvollinen yhteisen alueen osakkaiden vaatimuksesta lunastamaan sanotunlaisen alueen.

61 a § (20.12.2013/1134)

Jos kiinteistöllä on toisen maa- tai vesioikeudellisen kylän rajojen sisäpuolella arvoltaan vähäinen tai muodoltaan ja sijainniltaan sellainen pääasiassa maatiluksia käsittävä ulkopalsta, jota kiinteistön omistaja ei voi tarkoituksenmukaisesti käyttää ja joka vaikeuttaa siihen rajoittuvien tilusten käyttöä, palsta saadaan lunastaa sellaiseen palstaan rajoittuvaan kiinteistöön, jonka omistaja lunastamista vaatii ja jonka yhteydessä sitä on tarkoituksenmukaista käyttää. Jos tällainen palsta rajoittuu useaan kiinteistöön, se voidaan lunastaa myös osina näistä kiinteistöistä niihin, joiden omistajat lunastamista vaativat ja joiden yhteydessä on tarkoituksenmukaista käyttää palstan osaa.

62 § (5.3.1999/322)

Tontin tai asemakaavaan soveltuvan rakennuspaikan muodostamiseksi tontin tai rakennuspaikan osan omistajalla on oikeus lunastaa toiselle kuuluvaa tonttiin tai rakennuspaikkaan sisältyvää aluetta.

Milloin useat tahtovat lunastaa toiselle kuuluvaa tontin tai asemakaavaan soveltuvan rakennuspaikan aluetta, on etuoikeus sillä, jonka osalla rakennuksineen ja laitteineen on suurin arvo. Jos osat ovat samanarvoiset, lunastusoikeus on sillä, joka ensiksi on vaatinut lunastamista.

62 a § (5.3.1999/322)

Jollei sitovan tonttijaon mukaisen tontin osan omistaja ole pannut vireille vaatimusta tontin muun osan lunastamisesta vuoden kuluessa sellaisen asemakaavan voimaantulosta, jossa on määrätty sitova tonttijako, tai erillisen tonttijaon voimaantulosta, kunnalla on oikeus lunastaa tonttiin kuuluvat osat. Jos tontinosan omistaja kuitenkin on pannut lunastusvaatimuksensa vireille ennen kuntaa tai 60 päivän kuluessa siitä, kun kunnan vaatimus on annettu hänelle tiedoksi, kunnalla on lunastusoikeus vain, jos hänen tai muun tontinosan omistajan vaatimus ei johda tontin joutumiseen yhdelle omistajalle.

62 b § (5.3.1999/322)

Milloin sitovan tonttijaon mukaisen tontin osan omistaja sen johdosta, ettei sitova tonttijako sopeudu vallitseviin omistusoikeusolosuhteisiin, ei voi kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla käyttää hyväkseen maataan, on kunta velvollinen lunastamaan sellaisen tontinosan vuoden kuluttua sellaisen asemakaavan, jossa on määräys sitovasta tonttijaosta, tai erillisen tonttijaon voimaantulosta, jollei toinen tontinosan omistaja ole käyttänyt 62 §:ssä tarkoitettua lunastusoikeuttaan.

Kunta vapautuu lunastusvelvollisuudesta, jos sitova tonttijako on muutettu vallitseviin omistusoikeusoloihin soveltuvaksi eikä lunastusvelvollisuutta koskevaa asiaa ole vielä lainvoimaisesti ratkaistu.

63 §

Alue, joka 60–62 §:n nojalla lunastetaan, siirretään lunastajan omistamaan kiinteistöön.

64 § (5.3.1999/322)

Jos tilussijoitus voidaan korjata tai asemakaavaan soveltuva tontti tai rakennuspaikka muodostaa tilusvaihdolla, on 60–62 §:ssä tarkoitetun alueen lunastamisen sijasta suoritettava tilusvaihto. Tällainen tilusvaihto saadaan suorittaa omistajien suostumuksetta, vaikka 58 §:n 2 momentissa säädettyjä edellytyksiä ei olisi olemassa. Lunastamisen edellytyksenä on lisäksi, ettei se aiheuta haittaa kiinteistöjärjestelmän selvyydelle, vaikeuta asemakaavaan sopeutuvien kiinteistöjen muodostamista eikä 60 ja 61 §:ssä tarkoitetussa tapauksessa aiheuta kenellekään asianosaiselle huomattavaa haittaa.

65 §

Tilusvaihdolla vaihdettu tai 63 §:n mukaisesti toiseen kiinteistöön siirretty alue vapautuu vastaamasta luovuttavaan kiinteistöön kohdistuvista panttisaamisista sekä muista näihin verrattavista rasituksista, joista luovuttava kiinteistö vastaa. Jos tilusvaihdolla vaihdettuun tai toiseen kiinteistöön siirrettyyn alueeseen kohdistuu rasiteoikeus taikka vuokra- tai muu erityinen oikeus, määrätään toimituksessa tällaisen oikeuden voimaan jäämisestä, lakkaamisesta, lunastamisesta taikka muusta järjestämisestä ja siitä johtuvasta korvauksesta noudattaen soveltuvin osin, mitä 86 ja 87 §:ssä säädetään. Oikeudet, joista vastaanottava kiinteistö vastaa, laajenevat koskemaan myös siirrettyä aluetta.

Kirjattu erityinen oikeus voidaan määrätä kohdistumaan vaihdettuun tai siirrettyyn alueeseen vain oikeuden haltijan suostumuksella. Tällainen oikeus saa etusijan sen ajankohdan mukaan, jolloin toimitusinsinöörin ilmoitus kohteen muuttumisesta on tullut kirjaamisviranomaiselle.

66 §

Mitä 56–65 §:ssä säädetään kiinteistöstä, koskee soveltuvin osin myös yhteismetsää ja muuta yhteistä aluetta sekä sellaista määräalaa, joka tilusvaihdon taikka 60–62 §:ssä tarkoitetun toimituksen yhteydessä muodostetaan kiinteistöksi.

9 luku

Uusjako

67 §

Uusjako saadaan suorittaa, jos siitä saatava hyöty on kustannuksia ja haittoja suurempi ja jos uusjaolla voidaan:

1) parantaa kiinteistöjaotusta ja edistää kiinteistöjen käyttöä;

2) olennaisesti parantaa alueen tie- ja kuivatusoloja; tai

3) edistää maatilatalouden kehittämisrahastosta annetun lain (657/1966) tarkoituksiin hankitun alueen käyttämistä. (12.3.1999/333)

Jos uusjaosta paikalliset olot, osakkaiden taloudellinen asema tai muut sellaiset seikat huomioon ottaen aiheutuisi kiinteistöjen omistajille kohtuutonta haittaa, se voidaan jättää suorittamatta, vaikka 1 momentissa säädetyt edellytykset olisivat olemassa.

Jos osakkaat yksimielisesti sopivat, uusjako voidaan suorittaa, vaikka 1 momentissa tarkoitettuja edellytyksiä ei olisi, jos jaosta tuleva hyöty on siitä aiheutuvia kustannuksia suurempi.

Sellainen uusjako, jolla voidaan poistaa tai vähentää maantien, rautatien, voimajohtolinjan, lentokentän, luonnonsuojelualueen tai muun sellaisen hankkeen toteuttamisesta kiinteistöjen käyttäjille aiheutuvaa huomattavaa haittaa, voidaan tehdä, jos siitä saatavat hyödyt ovat merkittäviä ja sen suorittaminen on muutoin tarkoituksenmukaista (hankeuusjako). (22.7.2011/914)

68 § (22.12.2005/1159)

Uusjakoa saa hakea tilan omistaja tai osaomistaja. Hankeuusjakoa saa hakea myös hankkeen toteuttaja.

Maanmittauslaitos voi antaa hakemuksetta toimitusmääräyksen hankeuusjakoon sekä sellaiseen uusjakoon, jolla voidaan edistää maan luovuttamista lisäalueiksi tai muutoin huomattavasti parantaa paikkakunnan oloja. (13.12.2013/901)

69 §

Uusjakoalueen on muodostettava tarkoituksenmukainen kokonaisuus. Asemakaavan mukaista muuta aluetta kuin maa- tai metsätalousaluetta ei saa ilman erityistä syytä ottaa uusjakoon. (5.3.1999/322)

Kokonaan muussa kuin maa- tai metsätalouskäytössä oleva kiinteistö saadaan ilman omistajan suostumusta ottaa uusjakoon vain, jos se on tärkeätä uusjaon tarkoituksen saavuttamiseksi. Uusjakoon voidaan tarvittaessa ottaa vain osa kiinteistön alueesta.

70 §

Toimitusmiesten on laadittava selvitys uusjaon edellytyksistä ja laajuudesta sekä yleispiirteinen selvitys uusjaossa noudatettavista periaatteista ja suoritettavista toimenpiteistä. Selvitystä laadittaessa on tarpeen mukaan kuultava asianomaista kuntaa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta selvityksestä on kuultava asianosaisia, minkä jälkeen toimitusmiehet päättävät, suoritetaanko uusjako vai jätetäänkö se sikseen. Jos uusjako päätetään suorittaa, on samalla tehtävä päätös uusjakoalueesta. Uusjako voidaan ulottaa koskemaan muutakin kuin toimitusmääräyksessä tarkoitettua aluetta.

71 §

Uusjaon suorittamista ja uusjakoaluetta koskevaa lainvoimaista päätöstä saadaan muuttaa olosuhteiden merkittävän muuttumisen tai muun olennaisen syyn vuoksi.

Toimituksen aikana saadaan uusjakoalueeseen tehdä vähäisiä muutoksia.

72 § (22.12.2009/1476)

Uusjaossa tehdään ne tiet, jotka ovat jaon tarkoituksen toteuttamiseksi tarpeellisia.

Uusjaossa voidaan rakentaa osakaskiinteistöjen tarvitsemat vedenhankinta- ja viemäröintilaitteet. Laitteiden rakentamista koskevan suunnitelman laatii tai teettää asianomainen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

73 §

Uusjaossa tehdään tarvittavat kuivatustyöt sekä rakennetaan tarpeen mukaan yhteisesti käytettäviä kastelulaitteita.

Kuivatustöiden tekeminen ja kastelulaitteiden rakentaminen voivat koskea myös sellaisia uusjakoalueen ulkopuolisia tiluksia, joiden omistajat siihen suostuvat. Toimenpiteiden suorittaminen edellyttää, että asianomainen maatalousviranomainen niitä puoltaa ja niiden suorittamiseen ovat vesilainsäädännön mukaiset edellytykset olemassa.

Jos kuivatuksen toteuttamiseksi on tärkeää tehdä oja uusjakoalueeseen kuulumattoman kiinteistön alueelle, voidaan kuivatuksesta hyötyä saavan kiinteistön hyväksi perustaa rasiteoikeus ojan tekemiseen ilman rasitetun kiinteistön omistajan suostumusta.

74 §

Uusjaossa voidaan raivata peltoa, jos se on tarpeen peltoalueen tuotantolohkojaotuksen tai peltojen sijoituksen parantamiseksi, sekä metsittää sellaista peltoa, jonka käyttäminen peltona ei ole tarkoituksenmukaista. Kenenkään osakkaan peltoalaa ei saa kuitenkaan ilman hänen suostumustaan sanottavasti vähentää.

75 § (27.5.2011/597)

Jos ojitus koskee vain uusjakoaluetta tai 73 §:n 3 momentissa tarkoitetun ojan tekemistä, toimitusmiehet päättävät ojituksen suorittamisesta, jollei ojitukseen tarvita vesilain (587/2011) 5 luvun 3 §:ssä tarkoitettua aluehallintoviraston lupaa tai poikkeamista vesilain 2 luvun 11 §:ssä tarkoitetusta kiellosta. Sama koskee ojituksesta päättämistä myös silloin, kun uusjakoalueeseen kuulumattomien kiinteistöjen omistajat suostuvat yhteiseen ojitukseen. Muussa tapauksessa asiasta päätetään sen mukaan kuin vesilaissa säädetään yhteisestä ojituksesta.

76 §

Edellä 72–74 §:ssä tarkoitettujen hankkeiden toteuttamiseen voidaan ryhtyä, kun toimitusmiesten tätä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Hankkeet on mahdollisuuksien mukaan saatettava loppuun toimituksen kestäessä.

77 § (22.12.2005/1159)

Jokaisen osakkaan tulee saada tiluksia nautintansa mukaan niin, että hänen jakoon luovuttamiensa tilusten jyvitysarvo ja jaossa saamiensa tilusten jyvitysarvo vastaavat toisiaan (jakoperuste).

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, voidaan uusjako toimittaa siten, että kullekin osakkaalle muodostettavaan kiinteistöön tulevien tiluksien, puuston, rakennusten, kiinteiden laitteiden ja rakennelmien, yhteisalueosuuksien sekä erityisten etuuksien yhteinen arvo vastaa osakkaalle jakoperusteen mukaan kuuluvaa osuutta koko uusjakoalueen vastaavasta arvosta. Uusjako suoritetaan tässä momentissa säädetyllä tavalla, jos kaikki saapuvilla olevat osakkaat siitä sopivat tai jos uusjaon suorittaminen tällä tavoin on tarpeen tarkoituksenmukaisen lopputuloksen saamiseksi.

Jakoperusteen mukaan kiinteistölle tulevasta tilusmäärästä tai 2 momentissa tarkoitetusta kokonaisarvosta voidaan poiketa enintään 20 prosenttia, jos se on tärkeää tarkoituksenmukaisten kiinteistöjen muodostamiseksi eikä siitä aiheudu kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa. Osakkaan suostumuksella poikkeaminen voi olla edellä säädettyä suurempi.

Jos osakkaan saama tilusmäärä tai omaisuuden kokonaisarvo on pienempi kuin hänelle jakoperusteen mukaan kuuluisi, maksetaan erotuksesta korvaus. Korvauksen suorittavat ne osakkaat, jotka ovat saaneet tiluksia yli jakoperusteen mukaisen määrän tai joille muodostettujen kiinteistöjen kokonaisarvo on jakoperusteen mukaista arvoa suurempi.

78 §

Ellei kiinteistöä voida uusjaossa sanottavasti parantaa, sitä ei saa muuttaa enempää kuin on välttämätöntä muiden kiinteistöjen parantamiseksi. Kiinteistöä ei saa vastoin omistajan suostumusta muuttaa niin, että sen kelpoisuus aikaisempaan käyttöönsä tai sellaiseen muuhun käyttöön, johon kiinteistö olisi tarkoituksenmukaisesti soveltunut, huononee tuntuvasti.

Erityiskäytössä olevia tai muutoin erityisen arvokkaita tiluksia taikka sellaisia tiluksia, joiden tuleva käyttötarkoitus ja arvo eivät ole riittävän luotettavasti arvioitavissa, ei saa ilman omistajan suostumusta vaihtaa, ellei se ole välttämätöntä tarkoituksenmukaisen tilussijoituksen aikaansaamiseksi. Ilman omistajan suostumusta ei saa vaihtaa myöskään metsätalouskäytössä olevia tiluksia siten, että kiinteistöllä olevan hakkuuikäisen puuston määrä muuttuu huomattavasti.

Oikeusvaikutteisessa yleiskaavassa tai asemakaavassa yleistä tarvetta varten osoitettu alue on pyrittävä sijoittamaan kunnan, valtion, seurakunnan tai muun sellaisen yhteisön omistamaan kiinteistöön, jonka tarpeisiin alue on osoitettu. (5.3.1999/322)

79 § (22.7.2011/914)

Jos osakas omistaa uusjakoalueella vain arvoltaan vähäisen alueen, jota hän ei voi tarkoituksenmukaisesti käyttää ja jota ei voida uusjaolla sanottavasti parantaa ja josta ei uusjaossakaan voida muodostaa tarkoituksenmukaista käyttöyksikköä, alue voidaan täyttä korvausta vastaan lunastaa ja antaa muille osakkaille. Tällaiseen alueeseen sovelletaan, mitä 65 §:ssä säädetään kiinteistöön siirretystä alueesta.

80 §

Talouskeskus voidaan uusjaossa siirtää, jos siirtämisestä aiheutuva hyöty on kustannuksia suurempi. Talouskeskuksen siirtäminen ilman kiinteistön omistajan suostumusta edellyttää lisäksi, että se on erityisen tärkeää tarkoituksenmukaisen tilussijoituksen aikaansaamiseksi eikä siirtäminen aiheuta kiinteistön omistajalle huomattavaa vahinkoa tai haittaa.

81 §

Jos rakennuksen sijaintipaikan omistaja vaihtuu, on rakennus määrättävä alueen uuden omistajan lunastettavaksi tai myytävä taikka määrättävä rakennuksen omistajan siirrettäväksi sen mukaan, mikä menettely aiheuttaa pienimmän rakennusmenetyksen tai on muusta syystä tarkoituksenmukaisin.

Määrättäessä rakennus lunastettavaksi tai hyväksyttäessä myytäväksi saa rakennuksen luovuttaja siitä korvauksen sen arvon mukaan, joka rakennuksella oli hänen hallussaan. Rakennuksen lunastushinta määrätään sen arvon mukaan, joka rakennuksella on lunastajan käyttöyksikön osana. Jos lunastushinta tai myyntihinta on pienempi kuin rakennuksen omistajalle maksettava korvaus, on erotus rakennusmenetystä, joka korvataan rakennuksen luovuttajalle.

Määrättäessä rakennus omistajan siirrettäväksi saa tämä siitä siirtokorvauksen, jonka suuruus on rakennuksella sen alkuperäisellä paikalla omistajansa hallussa oleva arvo lisättynä rakennuksen purkamisesta ja puretun materiaalin pois kuljettamisesta aiheutuneilla kustannuksilla sekä vähennettynä purettujen rakennustarvikkeiden käyttöarvolla.

82 §

Osakkaalle maksetaan talouskeskuksen siirtämisestä sen lisäksi, mitä 81 §:ssä rakennuksen osalta säädetään, korvaus niistä kustannuksista ja menetyksistä, jotka hänelle aiheutuvat:

1) entisen ja uuden talouskeskuksen alueen asianmukaisesta kunnostamisesta;

2) puutarhan ja istutusten siirtämisestä tai niitä vastaavan edun hankkimisesta;

3) tien tekemisestä uuteen talouskeskukseen;

4) kaivon tekemisestä tai sitä vastaavan edun hankkimisesta sekä vesi-, viemäri-, sähkö- ja puhelinjohdon ja muiden osakkaalla olleiden tarpeellisten johtojen, laitteiden ja rakennelmien siirtämisestä tai niitä vastaavan edun hankkimisesta;

5) irtaimen omaisuuden siirtämisestä;

6) muuttamisesta aiheutuvasta taloustoiminnan väliaikaisesta vaikeutumisesta; sekä

7) muista edellisiin verrattavista toimenpiteistä.

83 §

Mitä 81 §:ssä säädetään toisen maalle jääneen rakennuksen osalta, koskee soveltuvin kohdin myös rakennelmaa, laitetta, johtoja, istutuksia ja muuta sellaista kiinteän omaisuuden osaa, jonka lunastaminen tai myyminen aiheuttaa pienemmän omaisuusmenetyksen kuin 82 §:ssä tarkoitettu omaisuuden siirtäminen.

84 §

Jos ennen uusjakosuunnitelman laillistumista on välttämätöntä rakentaa uusia rakennuksia tai laitteita, on toimitusmiesten määrättävä siitä sekä rakennusten paikoista. Tällöin on tarvittaessa laadittava alustava tilusten sijoitussuunnitelma.

Jos rakennus tai laite 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sijoitetaan toisen maalle, annetaan tarpeelliset tilukset rakennuksen tai laitteen omistajan käyttöön vastiketiluksia tai vuotuista korvausta vastaan.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun toimenpiteen toteuttamiseen saadaan ryhtyä sen jälkeen, kun sitä koskeva päätös on saanut lainvoiman.

85 §

Jako-osakkaille, jotka siitä sopivat, saadaan muodostaa heille annettavista metsätalouden harjoittamiseen soveltuvista tiluksista yhteismetsälaissa (37/91) tarkoitettu yhteismetsä noudattaen soveltuvin osin, mitä 10 luvussa säädetään.

YhteismetsäL 37/1991 on kumottu YhteismetsäL:lla 109/2003. Ks. myös 10 luku.

86 §

Maanvuokralain 2, 3 ja 5 luvun mukaisella vuokrasopimuksella vuokrattu alue, jolla on pysyviä rakennuksia taikka arvokkaita rakennelmia tai laitteita, on pyrittävä antamaan vuokranantajalle, jollei se huomattavasti vaikeuta jaon suorittamista. Muu maanvuokralain mukainen vuokraoikeus muutetaan kohdistumaan vuokranantajan uusiin tiluksiin, jollei muuttamisesta aiheudu vuokramiehelle huomattavaa haittaa.

Jos vuokramiehen asemaa ei voida järjestää 1 momentin mukaisesti, on vuokra-alueen uuden omistajan ja vuokramiehen välillä pyrittävä aikaansaamaan sopimus aluetta koskevasta vuokrasuhteesta. Jos sopimusta ei synny, voidaan entinen vuokrasopimus määrätä jäämään voimaan alueen uutta omistajaa sitovana, jollei siitä aiheudu tälle huomattavaa haittaa. Muussa tapauksessa vuokrasopimus määrätään raukeamaan.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään vuokraoikeudesta, sovelletaan myös muuhun erityiseen oikeuteen.

Jos rakennuksen, joka on kokonaan tai osaksi annettu vuokralle, omistaja vaihtuu jaon johdosta, on uudella omistajalla oikeus kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman, irtisanoa vuokrasopimus.

87 §

Vuokramiehelle tai 86 §:n 3 momentissa tarkoitetun oikeuden haltijalle taikka jako-osakkaalle, jolle aiheutuu vahinkoa tai haittaa 86 §:ssä tarkoitetusta oikeuden järjestämisestä tai sen lakkaamisesta, on suoritettava korvaus haitasta ja vahingosta.

Jos kiinteistönomistaja saa hyötyä oikeuden järjestämisen tai lakkaamisen johdosta, tulee hänen osallistua oikeudenhaltijalle maksettavaan korvaukseen saamansa hyödyn mukaisella määrällä. Muulta osin 1 momentissa tarkoitetun korvauksen suorittamisesta säädetään 93 §:ssä.

88 § (22.12.2005/1159)

Uusjaossa laaditaan uusjakosuunnitelma, jossa esitetään:

1) tehtävät tiet ja kuivatustyöt sekä rakennettavat vedenhankinta-, viemäröinti- ja kastelulaitteet niihin liittyvine suunnitelmineen;

2) jako-osakkaille muodostettavat kiinteistöt, yhteiset alueet ja yhteisalueosuudet, erityiset etuudet, rasitteet ja tieoikeudet;

3) siirrettävien talouskeskusten paikat sekä määräykset rakennusten lunastamisesta tai muusta järjestelystä;

4) muodostettava yhteismetsä;

5) tilusten haltuunoton aika ja muut haltuunottoa koskevat määräykset;

6) määräykset vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijan aseman järjestämisestä; sekä

7) muita uusjaossa tehtäviä toimenpiteitä koskevat suunnitelmat.

Jollei toimituskarttaa ole vielä tehty, uusjakosuunnitelma voidaan laatia myös riittävän luotettavan ilmakuvakartan tai muun käytettävissä olevan kartta-aineiston perusteella. Tällöin 188 §:ssä tarkoitettu toimituskartta tehdään sen jälkeen, kun uusjakosuunnitelma on vahvistettu.

Uusjakosuunnitelman perusteella on tehtävä alustava ehdotus korvauksista, jos se ei viivästytä kohtuuttomasti uusjakosuunnitelman esittämistä.

89 §

Asianosaisille on kokouksessa selostettava uusjakosuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua suunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia. Samalla on asianosaisille esitettävä alustava ehdotus korvauksista, jos sellainen on tehty.

Muistutusten käsittelyn jälkeen toimitusmiehet päättävät uusjakosuunnitelman vahvistamisesta.

90 § (22.12.2005/1159)

Uusjako on tehtävä uusjakosuunnitelman mukaisesti. Tie-, kuivatus-, vedenhankinta-, kastelu- ja viemäriverkkoa saadaan kuitenkin vähäisessä määrin täydentää sekä tehdä uusjakosuunnitelmaan muitakin vähäisiä tarkistuksia. Jos uusjakosuunnitelma on laadittu 88 §:n 2 momentin mukaisesti ilmakuvakartan tai muun kartta-aineiston perusteella ja kartta-aineistossa todetaan sellaista epätarkkuutta, joka on vaikuttanut vahvistetun uusjakosuunnitelman sisältöön, tulee asian korjaamiseksi muuttaa uusjakosuunnitelmaa taikka korvata epätarkkuudesta johtuva poikkeama jakoperusteesta 92 §:n mukaisesti.

91 §

Kun uusjakosuunnitelma on saanut lainvoiman, on muodostetut kiinteistöt merkittävä kiinteistörekisteriin, jollei niitä ole tarkoituksenmukaisempaa merkitä kiinteistörekisteriin vasta toimituksen lopettamisen jälkeen.

92 §

Jos jaettavan omaisuuden kokonaisarvo ei jakaudu osakkaiden kesken jakoperusteen mukaan, on erotuksesta suoritettava korvaus. Lisäksi on suoritettava korvaukset muista jaon yhteydessä suoritetuista toimenpiteistä osakkaille aiheutuvista menetyksistä.

93 §

Edellä 72–74 §:ssä tarkoitettujen hankkeiden kustannukset, 81 §:n 2 momentissa tarkoitettu rakennusmenetys, 81 §:n 3 momentissa tarkoitettu siirtokorvaus ja 83 §:ssä tarkoitettu omaisuusmenetys sekä 82 ja 84 §:ssä ja 87 §:n 2 momentissa tarkoitetut korvaukset ja kustannukset jaetaan asianosaisten maksettaviksi heidän toimenpiteestä saamansa hyödyn mukaan. Jollei tällaista hyötyä voida arvioida, kustannukset ja korvaukset jaetaan muun kohtuullisen perusteen mukaan.

94 §

Saapuvilla olevien osakkaiden pääluvun mukainen enemmistö voi toimituskokouksessa valita yhden tai useampia edustajia osallistumaan toimituksessa käsiteltävien asioiden valmisteluun.

Edustajia on kuultava laadittaessa 70 §:ssä tarkoitettua selvitystä, käsiteltäessä uusjakosuunnitelman laatimisessa noudatettavia periaatteita ja suoritettavia toimenpiteitä sekä tarpeen mukaan muissakin toimituksen suorittamista koskevissa tärkeissä kysymyksissä.

95 §

Määräalaan, joka on saatu ennen kuin päätös uusjaon suorittamisesta on tehty ja joka sijaitsee uusjakoalueella, sovelletaan, mitä kiinteistöstä säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu määräala muodostetaan uusjaon yhteydessä kiinteistöksi, jos sen lohkomisen edellytykset ovat olemassa. Kiinteistönmuodostamiseen sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään.

Sen lisäksi, mitä yhteishalkomisesta säädetään, uusjaon yhteydessä suoritettavassa halkomisessa tilasta erotettava osuus voidaan yhdistää jako-osakkaan omistamaan uusjakoon kuuluvaan kiinteistöön. Tällaisen yhdistämisen edellytyksistä on voimassa, mitä kiinteistöjen yhdistämisen edellytyksistä säädetään. Uusjaossa voidaan myös yhdistää siinä mukana olevia kiinteistöjä, jos yhdistämiselle säädetyt edellytykset ovat olemassa. (20.12.1996/1188)

10 luku

Yhteismetsän muodostaminen

96 §

Jos kiinteistöjen omistajat sopivat, yhteismetsälaissa tarkoitettu yhteismetsä voidaan muodostaa sellaisista metsätalouden harjoittamiseen käytettävistä tiluksista, jotka muodostavat tarkoituksenmukaisen kokonaisuuden. Yhteismetsään saadaan ottaa omistajien sopimuksesta myös sellaisia muita tiluksia, joiden käyttäminen muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen ei ole tärkeää ja joiden liittäminen yhteismetsään on tarpeen tarkoituksenmukaisen kiinteistöjaotuksen aikaansaamiseksi.

97 §

Yhteismetsään otettavat tilukset jyvitetään 197 §:n 2 momentissa säädetyllä tavalla. Kukin kiinteistö saa yhteismetsään osuuden (yhteismetsäosuus), joka vastaa kiinteistön luovuttamien tilusten jyvitysarvon osuutta yhteismetsän kaikkien tilusten yhteenlasketusta jyvitysarvosta.

Jos osakkaan yhteismetsään luovuttamilla tiluksilla olevan puuston arvo poikkeaa hänen saamaansa yhteismetsäosuutta vastaavan puuston arvosta, erotuksesta suoritetaan korvaus. Puuston arvoa määrättäessä ei oteta huomioon sellaista puustoa, johon kohdistuu metsänhakkuuoikeus tai muu puuston ottamiseen oikeuttava oikeus.

Jos yhteismetsään otettavan tiluksen arvo muuhun tarkoitukseen kuin metsätalouteen käytettynä poikkeaa osakkaan saamaa yhteismetsäosuutta vastaavasta yhteismetsän tilusten metsätaloudellisesta arvosta, erotuksesta suoritetaan korvaus.

97 a § (20.12.1996/1188)

Sen estämättä, mitä 97 §:ssä säädetään, voidaan yhteismetsä muodostaa asianomaisten kiinteistönomistajien sopimuksesta siten, että kullekin osakaskiinteistölle tuleva yhteismetsäosuus vastaa kiinteistön luovuttaman alueen arvoa verrattuna koko yhteismetsän arvoon.

Jos yhteismetsien yhdistämistä koskevassa sopimuksessa yhteismetsien osakaskunnat sopivat kiinteistöjen osuuksien suuruuksista tai niiden laskemisperusteista, perustettavan yhteismetsän muodostaminen suoritetaan sopimuksen mukaisesti, jollei sopimus loukkaa kenenkään oikeutta. (14.2.2003/111)

98 §

Yhteismetsä muodostetaan uusjaossa tai sitä varten suoritettavassa kiinteistötoimituksessa. Toimitusta saa hakea se, joka on valmis luovuttamaan maata yhteismetsän muodostamista varten.

Yhteismetsä voidaan muodostaa halkomisessa halottavan kiinteistön alueesta tai alueen osasta, jos kaikki halottavan kiinteistön osakkaat sopivat asiasta, taikka milloin halkomista hakenut kiinteistön omistaja sitä pyytää. (14.2.2003/111)

Jos kiinteistön yhteisomistajat sopivat määräosin omistetun kiinteistön jakamisesta jakosopimuksella siten, että kiinteistön alueesta tai osasta siitä muodostetaan yhteismetsä, sitä varten tarpeelliset toimenpiteet tehdään toimituksessa, johon sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään. Sama koskee toimenpidettä, jolla kiinteistön omistajan pyynnöstä, hänen omistamansa kiinteistön alue tai osa siitä lohkomalla muodostetaan kahdeksi tai useammaksi kiinteistöksi, joilla on osuus muodostettavaan yhteismetsään. (14.2.2003/111)

99 §

Ennestään olevaan yhteismetsään voidaan liittää uusia tiluksia antamalla tilusten luovuttajalle niitä vastaava osuus yhteismetsään, jos tilusten omistaja ja yhteismetsän osakaskunta siitä sopivat. Liittämisen edellytyksistä ja menettelystä on voimassa, mitä yhteismetsän muodostamisesta säädetään.

Jos yhteismetsän muodostamista tai ennestään olevaan yhteismetsään liittymistä koskevassa sopimuksessa asianosaiset sopivat osakkaiksi tulevien kiinteistöjen osuuksien suuruuksista tai niiden laskemisperusteista, yhteismetsän muodostaminen ja tilusten liittäminen yhteismetsään suoritetaan sopimuksen mukaisesti, jollei sopimus loukkaa kenenkään oikeutta. (14.2.2003/111)

100 §

Tämän luvun mukaisesta toimituksesta aiheutuvat toimituskustannukset maksetaan valtion varoista.

Kun yhteismetsä muodostetaan 98 §:n 2 momentin mukaisesti halkomisessa tai 98 §:n 3 momentin mukaisesti lohkomisessa, toimituksesta aiheutuvat toimituskustannukset maksetaan valtion varoista siltä osin kuin ne koskevat yhteismetsän muodostamista. (14.2.2003/111)

11 luku

Kiinteistönmääritys

101 §

Kiinteistön tai muun rekisteriyksikön ulottuvuutta tai kiinteistöjaotusta muutoin koskevan riidan tai epäselvyyden käsittelemiseksi suoritetaan kiinteistönmääritys. Kiinteistönmäärityksellä selvitetään ja ratkaistaan:

1) rajan paikkaa ja rajamerkkiä koskeva epäselvyys (rajankäynti);

2) epäselvyys siitä, mihin rekisteriyksikköön jokin alue kuuluu;

3) rasiteoikeutta ja rasitteen sijaintia koskeva epäselvyys;

4) kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen ja osuuden suuruus sekä kiinteistölle kuuluva erityinen etuus;

5) yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakaskiinteistöt ja niille kuuluvien osuuksien suuruudet;

6) epäselvän, kadonneen tai turmeltuneen toimitusasiakirjan tai kartan sisältö;

7) ristiriitaisista toimitusasiakirjoista tai -kartoista johtuva epäselvyys; sekä

8) muu kiinteistöjaotukseen liittyvä epäselvyys.

Sellainen ennen 1 päivää tammikuuta 1917 voimassa olleen lainsäädännön nojalla maanmittaustoimituksessa yleisenä tai yhteisenä alueena jakokunnan osakastilojen tarvetta laajempaan tarkoitukseen käytettäväksi jätetty tai erotettu alue tai tällaisen alueen osa, jota ei ole myöhemmin muodostettu kiinteistöksi tai yhteiseksi alueeksi ja joka on tarkoitettu sotaväen harjoituskentäksi tai käytettäväksi kirkkoa, kappelia, hautausmaata, pitäjänkoulua, köyhäinhuonetta, kruununmakasiinia, pitäjänmakasiinia, sairaanhoitolaitosta tai muuta sellaista yleistä tarvetta varten, muodostetaan kiinteistöksi tai yhteiseksi alueeksi ja alueen omistaja selvitetään ja ratkaistaan kiinteistönmäärityksellä.

102 § (13.12.2013/901)

Jos kiinteistönmäärityksessä ilmenee, että on tapahtunut 278 §:ssä tarkoitettu virhe, tulee kiinteistörekisteriviranomaisen saattaa asia Maanmittauslaitoksen keskushallinnon käsiteltäväksi sen jälkeen, kun toimitus on saanut lainvoiman.

103 § (22.12.2005/1159)

Kiinteistönmääritys tehdään rekisteriyksikön omistajan, osaomistajan tai muun sellaisen henkilön hakemuksesta, jonka oikeutta kiinteistönmääritys välittömästi koskee.

Kaavan laatimista tai toteuttamista varten tarpeellinen kiinteistönmääritys tehdään kunnan hakemuksesta. Rajankäynti, jonka tarkoituksena on rajamerkin rakentaminen, siirtäminen tai korjaaminen, tehdään myös sellaisen viranomaisen, yhteisön tai muun henkilön hakemuksesta, jonka toimenpiteen vuoksi rajankäynti on tullut tarpeelliseksi.

Kiinteistötoimituksen yhteydessä tehdään hakemuksetta sellainen rajankäynti ja muu kiinteistönmääritys, joka on tarpeen toimituksen suorittamista varten. Tällainen kiinteistönmääritys voi koskea myös yksityisistä teistä annetun lain (358/1962) mukaista oikeutta.

104 §

Aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty raja on määrättävä entiseen paikkaansa. Jos rajan paikka on määrätty eri toimituksissa eri tavoin, rajan paikka on määrättävä viimeisen lainvoimaisen ratkaisun mukaisesti.

Jollei rajaa ole aikaisemmin lainvoimaisesti määrätty, on toimituksessa selvitettävä rajan paikkaa koskevat vaatimukset ja niiden perusteet sekä ratkaistava niiden ja muun asiasta saatavan selvityksen nojalla, mikä on oleva rajan paikka.

Jos rajan paikkaa ei 1 tai 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa voida täysin luotettavasti määrätä ja jos rajan molemmin puolin olevien kiinteistöjen saapuvilla olevat omistajat sopivat sellaisesta rajan paikasta, joka ei ole ristiriidassa rajan paikasta saadun selvityksen kanssa, määrätään raja asianosaisten sopimaan paikkaan.

105 §

Vesioikeudellisen kylän vesialueen raja vedessä, jos sitä ei ole aikaisemmin määrätty, määrätään noudattaen, mitä tällaisen rajan paikasta määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta sisältävässä laissa säädetään.

105 a § (4.6.2004/455)

Yhteisen vesialueen ja siihen rajoittuvan eri rekisteriyksikkönä olevan yhteisen vesijätön välinen raja, jota ei ole aikaisemmin määrätty ja käyty, on määrättävä tämän lain voimaantuloajankohdan keskivedenkorkeuden mukaiseen rantaviivaan.

106 §

Käytäessä kylien välistä rajaa vedessä on ulkopalstat vaihdettava ja raja oiottava, jos se on tarkoituksenmukaista.

107 § (20.12.1996/1188)

Käytäessä sellaista rajaa, jota ei ole osoitettu rajamerkeillä tai koordinaateilla, saadaan rajaa oikoa siten, että pinta-alaltaan ja arvoltaan vähäisiä alueita vaihdetaan rekisteriyksikköjen kesken tai, jollei sopivaa vastikealuetta ole, siirretään rekisteriyksiköstä toiseen. Vaihdettavien alueiden arvojen erotuksesta tai siirrettävästä alueesta suoritetaan korvaus.

108 §

Jos rajamerkki on vaarassa tuhoutua tai siitä on haittaa, saadaan se siirtää toiseen paikkaan rajan paikkaa muuttamatta.

Jos rajamerkki on huonokuntoinen tai muutoin puutteellinen eikä rajan oikeasta paikasta ole epäselvyyttä tai riitaa, saadaan rajamerkki korjata rajan paikkaa määräämättä.

Rajan paikkaa muuttamatta saadaan rakentaa uusi rajamerkki, jos se on tarpeen rajan paikan osoittamiseksi maastossa.

Edellä 1–3 momentissa tarkoitetut toimenpiteet suoritetaan rajankäyntinä.

109 §

Mitä tässä luvussa säädetään rekisteriyksikön rajan paikasta ja rajamerkistä, koskee soveltuvin osin myös rasitealueen ja muun kiinteistöjaotusta osoittavan rajan paikkaa ja rajamerkkiä.

110 §

Edellä 101 §:n 2 momentissa tarkoitetun alueen omistaja on se, jota varten alue toimitusasiakirjoista tai muista asiakirjoista saatavan selvityksen mukaan on yleiseksi tai yhteiseksi jätetty tai erotettu ja joka on ryhtynyt käyttämään aluetta alkuperäiseen tarkoitukseen. Jos alueen käytöstä alkuperäiseen tai sitä vastaavaan tarkoitukseen on ryhtynyt huolehtimaan toinen, joka on saanut alueen hallintaansa, on omistaja se, joka tehtävästä huolehtii.

Muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa alueen omistaja on se, joka aluetta omistajana hallitsee. Jollei aluetta kukaan omistajana hallitse eikä aluetta ole erotettu tai jätetty tilojen yhteiseksi alueeksi, omistaa kunta alueen.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään alueesta, koskee myös alueen osaa.

111 §

Alue, jota 101 §:n 2 momentissa tarkoitetaan, muodostetaan tilaksi tai liitetään ennestään olevaan tilaan noudattaen, mitä 41 §:ssä säädetään. Jos alue on yhteinen alue, määrätään sen rajat, mikäli ne ovat epäselvät, ja ne kiinteistöt, joiden yhteinen alue on, sekä osuuksien suuruudet.

112 §

Myönnettäessä lainhuutoa sille, joka 101 §:n 2 momentissa tarkoitetussa kiinteistönmäärityksessä tehdyn ratkaisun mukaan on toimituksessa muodostetun tilan tai tilaan liitetyn alueen omistaja, katsotaan toimituksessa laaditun selitelmän ote riittäväksi selvitykseksi hänen saannostaan.

12 luku

Rakennusmaan järjestely

113 § (5.3.1999/322)

Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa, jos sillä voidaan edistää asemakaavassa eri käyttöön osoitettujen alueiden kiinteistöiksi muodostamista tai tasata rakennusoikeuden ilmeisen epätasaista jakautumista alueella, jolle sanottu kaava on ensi kerran vahvistettu. Lisäksi järjestelyn suorittaminen edellyttää, että siihen on tarvetta alueelle välittömästi odotettavissa olevan rakentamisen vuoksi. Rakennusmaan järjestely saadaan suorittaa vain, jos asianomaiseen asemakaavaan on otettu kaavamääräys siitä, että kaavan toteuttamiseksi voidaan suorittaa rakennusmaan järjestely.

114 §

Rakennusmaan järjestelyä saa hakea kunta tai kaavoitettavalla alueella olevan alueen omistaja. Hakemus on tehtävä ennen kuin alueelle laadittu asemakaava on tullut lainvoimaiseksi. (5.3.1999/322)

Määräys järjestelyn suorittamiseen voidaan antaa sen jälkeen, kun kaavaehdotus on asetettu julkisesti nähtäville.

115 §

Rakennusmaan järjestely suoritetaan alueella, jota 113 §:ssä tarkoitettu kaava koskee (järjestelyalue). Erityisestä syystä järjestelyalueena voi olla osa kaavan alueesta.

Kunnan omistama alue saadaan ottaa järjestelyalueeseen vain, jos kunta antaa siihen suostumuksensa tai jos kysymys on vähäisestä alueesta taikka jos alueen ottaminen järjestelyalueeseen on välttämätöntä korttelialueen järjestelemiseksi.

116 §

Ennen kuin päätetään järjestelyn suorittamisesta, toimitusmiesten on laadittava selvitys järjestelyn edellytyksistä ja järjestelyalueesta.

Toimitusmiehet päättävät järjestelyn suorittamisesta ja järjestelyalueesta. Ennen päätöksen tekemistä asianosaisille ja kunnalle on varattava mahdollisuus tutustua 1 momentissa tarkoitettuun selvitykseen ja lausua mielipiteensä järjestelyyn ryhtymisestä ja järjestelyalueesta.

117 §

Sellaisen järjestelyalueella olevan kiinteistön taikka luovutetun tai pidätetyn määräalan tiluksia, joka käsittää ainoastaan yhden asemakaavaan soveltuvan tontin tai rakennuspaikan, ei ilman erityistä syytä saa järjestellä tai lunastaa. (5.3.1999/322)

Järjestelyn suorittamista koskevassa päätöksessä on erikseen mainittava ne kiinteistöt ja muut alueet, joiden tiluksia ei 1 momentin perusteella järjestellä tai lunasteta. Näitä kiinteistöjä ja alueita eivät koske 177 §:ssä tarkoitetut rajoitukset.

118 § (5.3.1999/322)

Rakennusmaan järjestelyssä kunnalle erotetaan päältäpäin maankäyttö- ja rakennuslain 83 §:ssä mainitut yleiset alueet, jotka asemakaavassa on tarkoitettu kunnan tarpeisiin siltä osin kuin ne eivät ole ennestään kunnan omistuksessa.

119 §

Rakennusmaan järjestelyssä on jakoperusteena osakkaan järjestelyalueella omistamien alueiden se arvo, joka niillä oli ennen kaavan laatimista.

Osakkaalle annetaan jakoperusteen mukainen osuus järjestelyalueeseen kuuluvista muista kuin 118 §:ssä tarkoitetuista alueista. Tällöin alueet arvioidaan niillä kaavan vahvistamisen jälkeen olevan arvon mukaan. Siltä osin kuin aluetta ei voida antaa jakoperusteen mukaan, suoritetaan erotuksesta korvaus.

120 §

Alueet jaetaan osakkaille siten, että kukin osakas saa alueensa ensisijaisesti omistamistaan alueista ja että jako helpottaa tonttijaon laatimista taikka tonttien tai kaavaan soveltuvien rakennuspaikkojen muodostamista. Jos alueella on sitova tonttijako, ei aluetta ilman erityistä syytä saa jakaa siten, että osakkaalle annettavan alueen raja poikkeaa tonttijaosta. (5.3.1999/322)

Osakkaalle annetaan aluetta jakoperusteesta poiketen siltä osin kuin se on tarpeen alueiden jakamiseksi 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Osakas ei kuitenkaan ole velvollinen ottamaan vastaan aluetta enempää kuin 30 prosenttia yli hänelle jakoperusteen mukaan tulevasta alueen arvosta.

121 §

Osakkaalle, jonka jakoperusteen mukainen osuus on niin vähäinen, ettei se vastaa yhtäkään kaavaan soveltuvaa tonttia tai rakennuspaikkaa, annetaan tontiksi tai rakennuspaikaksi soveltuva alue, jos hän sitä vaatii eikä kukaan sellainen osakas, joka on tehnyt samanlaisen vaatimuksen ja jonka osuus on ensiksi mainitun osakkaan osuutta suurempi, jää ilman vastaavanlaista aluetta.

122 § (5.3.1999/322)

Jos järjestelyaluetta ei 120 §:n 2 momentissa ja 121 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein saada jaetuksi 120 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla, saadaan asemakaavan mukaiseksi tontiksi tai rakennuspaikaksi soveltuvasta alueesta antaa osia usealle vähäisen osuuden omistavalle osakkaalle, jollei näistä kukaan halua lunastaa koko aluetta. Jos lunastamista vaativia osakkaita on useita, etuoikeus on sillä, jonka jakoperusteen mukainen osuus on suurin.

Jos kukaan 1 momentissa tarkoitetuista osakkaista ei ole tehnyt lunastusvaatimusta, kunta saa lunastaa koko alueen.

Kunta, kuntayhtymä tai valtio saa toimituksessa lunastaa asemakaavassa sen tarpeisiin osoitetun maankäyttö- ja rakennuslain 96 §:n mukaisen yleisen alueen tai yleisen rakennuksen tontin sikäli kuin aluetta ei ole erotettava kunnalle tämän lain 118 §:n mukaisesti.

123 §

Katualueen määrä, joka kunnalla on oikeus saada maankäyttö- ja rakennuslain mukaan korvauksetta, määrätään noudattaen, mitä siitä sanotussa laissa säädetään. Laskelmaa tehtäessä koko järjestelyalue kuitenkin rinnastetaan yhdelle maanomistajalle kuuluvaan alueeseen ja laskelmasta jätetään pois kunnan omistamat alueet. (5.3.1999/322)

Edellä 118 §:ssä tarkoitetuista alueista, lukuun ottamatta tämän pykälän 1 momentissa tarkoitettuja kunnan omistukseen tai hallintaan korvauksetta siirtyviä alueita, järjestelyn osakkailla on oikeus saada kunnalta korvaus, joka jaetaan osakkaiden kesken jakoperusteen mukaan. Korvauksen määräämistä varten alueet arvioidaan niillä ennen kaavan laatimispäätöksen tekemistä olleen arvon mukaan lisättynä sillä arvon nousulla, joka sanotun ajankohdan jälkeen on aiheutunut yleisen hintatason kohoamisesta tai muusta syystä kuin siitä kaavoituksesta, jonka vuoksi järjestely suoritetaan.

124 §

Jos rakennuksen sijaintipaikan omistaja vaihtuu järjestelyssä, rakennus määrätään alueen uuden omistajan lunastettavaksi.

Jos rakennus ei sovellu kaavan mukaiseen käyttötarkoitukseen tai jos 1 momentissa tarkoitettu rakennus soveltuu huonosti uuden omistajan käyttöön, rakennus on arvioitava siihen arvoon, joka sillä on ottaen huomioon kaavan mukainen alueen käyttötarkoitus ja rakennuksen tosiasiallinen käyttömahdollisuus.

Jos 2 momentin mukaisesti arvioitu rakennuksen arvo on pienempi kuin se arvo, joka rakennuksella oli ilman kaavasta tai omistajan vaihtumisesta johtuvaa vaikutusta, on erotus rakennusmenetystä, jonka korvaamisesta asianosaiset vastaavat 130 §:n 2 momentin mukaisesti.

125 §

Mitä 124 §:ssä säädetään, koskee soveltuvin kohdin myös rakennelmaa, laitetta, johtoja, istutuksia, puutarhaa ja muuta sellaista kiinteään omaisuuteen kuuluvaa.

126 §

Järjestelyalueeseen kohdistuvan vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijan aseman järjestämiseen sovelletaan, mitä 86 ja 87 §:ssä säädetään.

127 §

Rakennusmaan järjestelyssä laaditaan järjestelysuunnitelma, jossa esitetään:

1) kunnalle 118 §:n nojalla erotettavat alueet;

2) osakkaille annettavat alueet sekä osakkailta lunastettavat alueet;

3) kunnalle, kuntayhtymälle tai valtiolle 122 §:n 2 ja 3 momentin mukaan lunastettavat alueet;

4) muodostettavia kiinteistöjä koskevat rasitteet, osuudet yhteisiin alueisiin ja etuudet;

5) määräykset rakennusten lunastamisesta;

6) määräykset vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijan aseman järjestämisestä;

7) alueiden haltuunoton aika ja muut haltuunottoa koskevat määräykset;

8) järjestelyn johdosta suoritettavat korvaukset; sekä

9) muut edellisiin verrattavat toimenpiteet.

128 §

Asianosaisille on kokouksessa selostettava järjestelysuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua suunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia ja vaatimuksia. Kun muistutukset ja vaatimukset on käsitelty, vahvistetaan järjestelysuunnitelma.

129 §

Kun järjestelysuunnitelma on vahvistettu, muodostetaan kunkin osakkaan ja muun asianosaisen saamat alueet yhdeksi tai useammaksi kiinteistöksi. (5.3.1999/322)

Järjestelyalueeseen sisältyvä yhteinen alue voidaan siirtää muodostettavaan kiinteistöön noudattaen, mitä 60 ja 61 §:ssä tarkoitetusta alueen lunastamisesta säädetään. Jollei siirtämistä suoriteta, osakaskunnan saama alue jää kiinteistöjen yhteiseksi tai muodostetaan osakaskunnan pyynnöstä tilaksi.

3 momentti on kumottu L:lla 5.3.1999/322.

130 §

Rakennusmaan järjestelyn kustannukset jaetaan osakkaiden ja kunnan kesken niiden järjestelyssä saamien alueiden arvojen mukaisessa suhteessa. Osakkaiden kesken kustannukset jaetaan heidän järjestelyssä saamansa hyödyn mukaisessa suhteessa.

Edellä 124 §:n 3 momentissa ja 125 §:ssä tarkoitettu omaisuudenmenetys sekä vuokraoikeuden ja muun erityisen oikeuden haltijalle maksettava korvaus, siltä osin kuin korvauksen perusteena olevasta toimenpiteestä ei ole hyötyä kiinteistön omistajalle, jaetaan osakkaiden kesken 1 momentissa säädetyn perusteen mukaan. Kunta ei kuitenkaan ole velvollinen osallistumaan sanottujen menetysten ja korvausten maksamiseen.

13 luku

Yhteiset alueet ja erityiset etuudet

Yhteisalueosuuden siirtäminen ja tilaksi muodostaminen sekä yhteisen alueen liittäminen kiinteistöön (22.7.2011/914)
131 § (22.7.2011/914)

Kiinteistöstä luovutettu osuus yhteiseen alueeseen tai määräosa tällaisesta osuudesta siirretään luovutuksensaajan kiinteistöön tai, jollei siirtäminen ole mahdollista, muodostetaan tilaksi. Samoin voidaan yhteisalueosuus siirtää kiinteistönomistajan hakemuksesta hänen omistamaansa toiseen kiinteistöön. Toimenpiteisiin sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään. Toimenpiteet voidaan tehdä myös kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä, jos asian käsitteleminen kiinteistötoimituksessa ei ole erityisestä syystä tarpeen.

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa toimituksessa osuus katsotaan määräalaksi. Osuuden siirtäminen saadaan suorittaa silloinkin, kun kiinteistö, josta osuus erotetaan, sijaitsee eri kunnassa kuin saajakiinteistö, jos osuuden siirtäminen on tarkoituksenmukaista eikä aiheuta epäselvyyttä kiinteistöjärjestelmään.

131 a § (22.7.2011/914)

Jos kaikki yhteisen alueen osuudet ovat tulleet kuulumaan samaan kiinteistöön, yhteinen alue liitetään asianomaiseen kiinteistöön sitä varten suoritettavassa kiinteistönmääritystoimituksessa, muun kiinteistötoimituksen yhteydessä tai kiinteistörekisterin pitäjän päätöksellä kiinteistön omistajan hakemuksesta.

Kiinteistörekisterin pitäjä voi suorittaa 1 momentissa tarkoitetun yhteisen alueen liittämisen kiinteistöön, jos asian käsitteleminen kiinteistötoimituksessa ei ole erityisestä syystä tarpeen. Kiinteistörekisterin pitäjä voi suorittaa liittämisen myös hakemuksetta, jos kiinteistön omistaja antaa siihen suostumuksensa.

Yhteisen alueen muodostaminen ja alueen liittäminen yhteiseen alueeseen
132 §

Asianosaisten sopimuksesta saadaan yhden tai useamman kiinteistön yksityisiä tiluksia käsittävä alue muodostaa kiinteistöjen yhteiseksi alueeksi, jos se on näille kiinteistöille tarpeellinen. Alue, jonka useat kiinteistönomistajat ovat luovutuksen kautta saaneet yhteiseen omistukseensa, voidaan omistajien sopimuksesta muodostaa heidän omistamiensa kiinteistöjen yhteiseksi alueeksi. (9.4.1998/273)

Yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa muodostaa yhteismetsää, tietä eikä valtaojaa tai muuta veden johtamista varten.

Asemakaava-alueella ei saa muodostaa yhteistä aluetta. (5.3.1999/322)

133 § (14.7.2000/688)

Määräala, jonka yhteisen alueen osakaskunta on saanut omistukseensa, liitetään osakaskunnalle kuuluvaan yhteiseen alueeseen. Kiinteistö, jonka osakaskunta on saanut omistukseensa, yhdistetään osakaskunnan yhteiseen alueeseen. (22.7.2011/914)

Yhteiseen alueeseen voidaan liittää kiinteistöön kuuluva alue antamalla kiinteistölle aluetta vastaava osuus yhteiseen alueeseen, jos kiinteistön omistaja ja yhteisen alueen osakaskunta siitä sopivat.

Sellaiset yhteiset alueet, joiden osakaskunnat ovat sopineet niille kuuluvien yhteisten alueiden yhdistämisestä, liitetään yhteen muodostamalla niistä uusi yhteinen alue.

133 a § (4.6.2004/455)

Jos 132 §:n 1 momentissa taikka 133 §:n 2 tai 3 momentissa tarkoitetussa sopimuksessa on sovittu kiinteistöille tulevien osuuksien suuruuksista tai niiden laskemisperusteista, osuudet määrätään sopimuksen mukaisesti, jollei sopimus loukkaa kenenkään oikeutta.

134 § (22.7.2011/914)

Alue erotetaan yhteiseksi alueeksi ja 133 §:n 1 momentissa tarkoitettu määräala liitetään olemassa olevaan yhteiseen alueeseen toimituksessa, johon sovelletaan, mitä lohkomisesta säädetään, tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Kiinteistö yhdistetään yhteiseen alueeseen sitä varten suoritettavassa kiinteistötoimituksessa.

Alue liitetään yhteiseen alueeseen ja yhteiset alueet liitetään yhteen 133 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa sitä varten suoritettavassa kiinteistötoimituksessa. Osuuksien määrittämistä varten liitettävä alue ja yhteiset alueet arvioidaan toimituksessa, ja kunkin kiinteistön osuus muodostettuun yhteiseen alueeseen määrätään sellaiseksi, että se vastaa arvoltaan kiinteistöön kuuluneen alueen tai kiinteistölle aikaisemmin kuuluneen yhteisalueosuuden arvoa.

Muodostettavan yhteisen alueen tulee olla tarkoituksenmukainen alueen käytön järjestämisen ja hoidon kannalta, eikä liittäminen tai yhdistäminen saa aiheuttaa epätarkoituksenmukaista kiinteistöjaotusta tai vaarantaa kiinteistöjärjestelmän selvyyttä. Edellä 1 momentissa tarkoitetun määräalan yhteiseen alueeseen liittämisen ja kiinteistön yhteiseen alueeseen yhdistämisen edellytyksenä on lisäksi, että määräalaan tai kiinteistöön ei kohdistu kiinnityksiä, panttioikeuksia tai kirjattua eläkeoikeutta tai että määräala tai kiinteistö vapautetaan vastaamasta kiinnityksistä. Edellytyksenä vapauttamiselle on, että panttioikeuden haltija antaa siihen suostumuksensa. Vapauttaminen voi tapahtua panttioikeuden haltijan suostumuksetta, jos kiinteistö, josta määräala otetaan, riittää liittämisen jälkeen selvästi vastaamaan siihen kohdistuvista panttisaamisista. Jos liittämisen tai yhdistämisen edellytykset eivät täyty, muodostetaan määräalasta tai kiinteistön alueesta osakaskunnan osakaskiinteistöille uusi yhteinen alue, johon osakaskiinteistöillä on osuutta samoin osuusluvuin kuin niillä ennestään olevaan yhteiseen alueeseen. Tällöinkin kiinteistöstä tai määräalasta yhteiseksi muodostettavan alueen ja sen osakastilojen osalta on 24 §:ssä säädettyjen yhteislohkomisen edellytysten oltava käsillä.

Jos yhdistettävälle tai uudeksi yhteiseksi alueeksi muodostettavalle kiinteistölle kuuluu osuus muuhun yhteiseen alueeseen taikka yhteiseen erityiseen etuuteen, siirtyy tällainen osuus kyseisen yhteisen alueen tai erityisen etuuden muille osakaskiinteistöille. Osuus siirtyy osakaskiinteistöille korvauksetta aikaisempien osuuksien mukaisessa suhteessa. Kiinteistö, joka yhdistetään yhteiseen alueeseen tai jonka alueesta muodostetaan uusi yhteinen alue, lakkaa, ja sille kuuluneet yksityiset erityiset etuudet ja rasiteoikeudet lakkaavat.

135 §

Kiinteistön vesialue erotetaan halkomisessa muodostettavien kiinteistöjen yhteiseksi, jollei sen jakamiseen ole erityistä syytä.

136 §

Halkomisessa ja uusjaossa voidaan, jos se on tarpeen tarkoituksenmukaisen jakotuloksen saavuttamiseksi eikä siitä aiheudu kenellekään osakkaalle huomattavaa haittaa, ilman asianosaisten sopimusta erottaa yhteiseksi:

1) autojen pitämistä, venevalkamaa tai laituria varten tarpeellinen alue;

2) veden ottamista tai patoamista varten tarpeellinen alue;

3) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun maa-aineksen ottamista varten tarpeellinen alue; sekä

4) yhteisen vesialueen tai yhteisenä erityisenä etuutena olevan kalastusoikeuden käyttämistä varten tarpeellinen maa-alue.

Uusjaossa voidaan muutakin erityistä yhteistä tarvetta varten erottaa alue yhteiseksi.

Yhteistä aluetta ei kuitenkaan saa muodostaa, jos se tarve, jota varten alue tulisi muodostettavaksi, voidaan yhtä hyvin tyydyttää perustamalla rasite.

Yhteisen alueen jako
137 § (22.7.2011/914)

Muun yhteisen alueen kuin kosken tai yhteismetsälaissa tarkoitetun yhteismetsän osakas on oikeutettu saamaan osuutensa jaolla erotetuksi, jos erottaminen voi tapahtua kenellekään osakkaalle sanottavaa haittaa tuottamatta. Usean osakkaan hakemuksesta voidaan heidän osuutensa erottaa myös siten, että heidän omistamilleen kiinteistöille muodostetaan erotettavista osuuksista yhteinen alue.

Muu yhteinen alue kuin yhteinen koski tai yhteismetsä voidaan jakaa kahdeksi tai useammaksi yhteiseksi alueeksi 1 momentissa säädetyin edellytyksin yhteisen alueen osakaskunnan hakemuksesta, joka perustuu osakaskunnan yhteisaluelain 15 §:n 2 momentin mukaisella enemmistöllä tekemään päätökseen. Tällaisessa jaossa voidaan erottaa sitä haluaville osakkaille heidän omistamansa osuudet siten kuin tämän pykälän 1 momentissa säädetään.

Yhteisen vesialueen jaon edellytyksenä on lisäksi, että jakaminen on tarpeen erityistä käyttöä varten tai jakamiseen on muu erityinen syy.

Jos osuutta yhteiseen maa-alueeseen ei voida erottaa eikä osuus ole tarpeen osakkaan kiinteistön käytön kannalta, muut osakkaat ovat hänen vaatiessaan velvolliset lunastamaan osuuden. Kun osuus on lunastettu, kuuluu yhteinen alue osallisiksi jääville kiinteistöille aikaisempien osuuksien mukaisessa suhteessa, jolleivät osakkaat toisin sovi. Osuuden lunastaneiden osakkaiden on suoritettava lunastusta vaatineelle osakkaalle korvaus hänen menetyksestään.

137 a § (4.6.2004/455)

Yhteisestä vesialueesta muodostuva vesijättö kuuluu samaan rekisteriyksikköön yhteisen vesialueen kanssa.

Jos jaon kohteena on yhteinen alue, johon kuuluu vesialuetta ja vesijättöä tai muuta maa-aluetta siten, että jako kohdistuu vain vesialueeseen tai maa-alueeseen, on jaon ulkopuolelle jätetty osa yhteisestä alueesta muodostettava jaossa eri rekisteriyksiköksi.

138 §

Jollei tarkoituksenmukaista tilusten sijoitusta saada aikaan jakamalla vain yhteinen alue ja suorittamalla tilusvaihtoja, saadaan jakoon ottaa yhteiseen alueeseen rajoittuvia tiluksia sen verran kuin tilusten tarkoituksenmukaisen sijoituksen aikaansaamiseksi on välttämätöntä. Edellytyksenä näiden tilusten jakoon ottamiselle on, ettei se aiheuta kenellekään sanottavaa haittaa.

139 §

Jakoperusteena yhteisen alueen jaossa on kunkin kiinteistön osuus yhteiseen alueeseen. Osuuden suuruus määrätään siinä toimituksessa noudatetun jakoperusteen tai muun osuuden suuruudesta annetun päätöksen mukaan, jossa alue on jätetty tai erotettu yhteiseksi. Jos alue on jäänyt tai muodostunut kiinteistöjen yhteiseksi ilman, että asiaa on käsitelty toimituksessa, muodostettujen kiinteistöjen osuudet ovat toimituksen suorittamisen ajankohtana voimassa olleen lain mukaiset. Siltä osin kuin osuudesta on myöhemmin toisin sovittu, määrätty tai laissa säädetty, osuus määräytyy tällaisen sopimuksen, päätöksen tai säännöksen mukaisesti.

Kiinteistölle, josta 138 §:n nojalla on otettu tiluksia yhteisen alueen jakoon, annetaan jaossa tiluksia jakoon otettujen tilusten nautintaa vastaava määrä.

140 §

Vesialueen jaossa on vesialueeseen kuuluva koskialue jätettävä yhteiseksi alueeksi. Jos kosken vesivoima on kosken kalastusta tai muuta käyttöä vähäarvoisempi tai jos koski voidaan kenellekään osakkaalle haittaa tuottamatta antaa jollekin tai joillekin osakkaista, voidaan koskialue ottaa muun vesialueen yhteydessä jakoon.

Jos oikeus kosken vesivoimaan on ennen 1 päivää maaliskuuta 1903 muutoin kuin jaolla laillisesti erotettu, otetaan koskialue ilman sen vesivoimaa kuitenkin jakoon.

Vesialueen jaossa saadaan muodostaa yhteiseksi alueeksi erityinen kalastuspaikka, jos se on tarpeen jaon toteuttamiseksi. Saapuvilla olevien asianosaisten sopimuksesta voidaan muukin vesialue muodostaa osakaskiinteistöjen yhteiseksi.

141 §

Jos jaettava yhteinen maa-alue sijaitsee siten, että aluetta tai sen osaa voidaan tarkoituksenmukaisesti käyttää vain siihen rajoittuvien, kiinteistöille yksityisesti kuuluvien tilusten yhteydessä tai jos jaettava maa-alue on vähäarvoinen, saadaan, siltä osin kuin 138 §:ssä mainituin toimenpitein ei saada aikaan tyydyttävää tilusten sijoitusta, yhteinen alue tai sen osa lunastaa ja liittää alueellisina osina niihin kiinteistöihin, joiden tiluksiin yhteinen alue rajoittuu. Erityisestä syystä yhteistä aluetta voidaan määrätä lunastettavaksi sellaiseen osakaskiinteistöön, joka ei rajoitu yhteiseen alueeseen. Mitä edellä tässä momentissa säädetään kiinteistöstä, koskee myös yhteismetsää.

Sellainen 1 momentissa tarkoitettu yhteinen alue tai sen osa, joka sijaitsee asemakaava-alueella ja joka kunnalla olisi maankäyttö- ja rakennuslain nojalla oikeus lunastaa ilman erityistä lupaa, voidaan jaossa määrätä kunnan lunastettavaksi. (5.3.1999/322)

Kun yhteinen alue 1 momentin nojalla liitetään kiinteistöön tai yhteismetsään taikka 2 momentin nojalla lunastetaan kunnalle, on yhteisen alueen osakkaalla oikeus saada korvaus, joka määräytyy saman perusteen mukaan kuin hänen kiinteistöllään oli osuutta yhteiseen alueeseen.

142 §

Toimitusmiehet päättävät yhteisen alueen jaon edellytyksistä ja laajuudesta. Samalla heidän on päätettävä, miltä osin jako suoritetaan 137 §:n 1 momentissa tarkoitettuna jakona ja miltä osin 141 §:ssä tarkoitettua lunastusmenettelyä käyttäen sekä mitä osuuksia määrätään 137 §:n 3 momentin nojalla lunastettaviksi.

143 §

Yhteisen alueen jaossa laaditaan jakosuunnitelma, jossa esitetään:

1) jaettujen tilusten liittäminen osakkaiden kiinteistöihin tai muodostaminen eri kiinteistöiksi;

2) tilusten antaminen kiinteistöille 139 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa;

3) alueiden jättäminen tai muodostaminen yhteiseksi;

4) alueiden lunastaminen ja niiden liittäminen kiinteistöihin tai yhteismetsään taikka muodostaminen eri kiinteistöiksi;

5) 137 §:n 3 momentissa tarkoitetun osuuden lunastaminen ja jakaantuminen kiinteistöille;

6) perustettavat rasitteet;

7) 145 §:ssä tarkoitetun oikeudenhaltijan aseman järjestäminen tai oikeuksien lakkaaminen;

8) jaon johdosta maksettavat korvaukset; sekä

9) muut tarpeelliset edellisiin verrattavat toimenpiteet.

144 §

Asianosaisille on kokouksessa selostettava jakosuunnitelma ja sen perusteet sekä varattava mahdollisuus tutustua jakosuunnitelmaan ja tehdä sitä koskevia muistutuksia. Muistutusten käsittelyn jälkeen toimitusmiesten on päätettävä jakosuunnitelman vahvistamisesta.

Jos jakosuunnitelma on saanut lainvoiman, voidaan tästä johtuvat merkinnät tehdä kiinteistörekisteriin ennen toimituksen lopettamista.

145 §

Jos jaettavaan alueeseen kohdistuu vuokraoikeus tai muu erityinen oikeus, sovelletaan oikeudenhaltijan aseman järjestämiseen, mitä 86 ja 87 §:ssä säädetään.

146 §

Kiinteistön jaossa saama alue liitetään osakaskiinteistöön tai erotettua osuutta vastaava alue muodostetaan erityisestä syystä eri kiinteistöksi. Sama koskee aluetta, joka 141 §:n 2 momentin nojalla lunastetaan kunnalle.

147 §

Alue tai osuus, joka yhteisen alueen jaossa siirretään kiinteistöstä toiseen tai muodostetaan eri kiinteistöksi, vapautuu sitä rasittavista panttioikeuksista. Vastaanottavaa kiinteistöä rasittavat panttioikeudet kohdistuvat toimituksen saatua lainvoiman myös kiinteistöön siirrettyyn alueeseen tai osuuteen.

Erityiset etuudet
148 §

Jos jaettavalla alueella sijaitsevaan määrättyyn alueeseen kohdistuva erityinen etuus, kuten oikeus koskivoimaan, kalastukseen tai kivilouhokseen, kuuluu usealle kiinteistölle yhteisesti, jätetään tällainen etuus jaossa edelleen voimaan. Etuus saadaan kuitenkin lakkauttaa noudattaen, mitä 149 §:ssä säädetään. Jos etuus kuuluu yksinomaan jaossa mukana oleville kiinteistöille, voidaan se ottaa jakoon, jos siihen on erityistä syytä.

Alue, johon etuus kohdistuu, voidaan erottaa jaon mukaan etuuteen oikeutettujen kiinteistöjen yhteiseksi, jos se on tarkoituksenmukaista.

Jaettavaan alueeseen kohdistuva, kiinteistölle yksityisesti kuuluva erityinen etuus jätetään edelleen voimaan. Etuus voidaan kuitenkin lakkauttaa noudattaen, mitä 149 §:ssä säädetään, taikka ottaa jakoon, jos etuus kuuluu jaossa mukana olevalle kiinteistölle ja jos etuuden jakoon ottamiseen on erityistä syytä.

149 §

Kiinteistön tai muun rekisteriyksikön alueeseen kohdistuva yhteinen erityinen etuus tai yksityinen erityinen etuus voidaan rasitetun rekisteriyksikön omistajan vaatimuksesta lakkauttaa, jos etuus on muuttuneiden olosuhteiden johdosta tullut siihen oikeutetuille kiinteistöille vähämerkitykselliseksi taikka jos etuuden käyttämisestä johtuva rasitus on muodostunut kohtuuttoman suureksi siitä saatavaan hyötyyn nähden. Lakkauttaminen suoritetaan erillisessä toimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä.

Rasitetun rekisteriyksikön omistajan on suoritettava korvaus etuuden lakkauttamisesta aiheutuvasta menetyksestä.

Erinäisiä säännöksiä
150 §

Halottavaan kiinteistöön kuuluva osuus yhteiseen maa-alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka sille yksityisesti kuuluva erityinen etuus annetaan yhdelle halkomisessa muodostetuista kiinteistöistä, jollei osuuden tai etuuden jakaminen usean halkomisessa muodostetun kiinteistön kesken ole kiinteistöjen käytön kannalta tarkoituksenmukaista taikka jolleivät asianosaiset jakamisesta sovi. Halottavan kiinteistön osuus yhteiseen vesialueeseen jaetaan muodostettavien kiinteistöjen kesken toimituksessa noudatetun jakoperusteen mukaan, jolleivät asianosaiset toisin sovi.

Emäkiinteistöön kuuluvasta osuudesta yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka emäkiinteistön yksityisestä erityisestä etuudesta saa lohkokiinteistö tai saajakiinteistön ja siihen siirretyn määräalan muodostama kiinteistö osuuden, jos asianosaiset ovat niin sopineet. Jolleivät asianosaiset ole toisin sopineet, määrätään lohkokiinteistön tai saajakiinteistön ja siihen siirretyn määräalan muodostaman kiinteistön osuus lohkokiinteistön tai siirretyn määräalan ja kantakiinteistön maapinta-alojen suhteessa tai erityisestä syystä muun kohtuullisen perusteen mukaan. (20.12.1996/1188)

150 a § (5.3.1999/322)

Yleisellä alueella ei ole osuutta yhteisiin alueisiin eikä erityisiin etuuksiin.

151 §

Osuus yhteiseen erityiseen etuuteen voidaan siirtää toiseen kiinteistöön noudattaen, mitä yhteisalueosuuden siirtämisestä säädetään.

Jos sellaisen kiinteistön, jolla on osuus yhteiseen alueeseen tai yhteiseen erityiseen etuuteen taikka yksityinen erityinen etuus, koko alue muodostetaan yleiseksi alueeksi, pakkolunastusyksiköksi taikka tie- tai liitännäisalueeksi taikka liitetään yhteismetsään, muodostaa kiinteistölle kuuluva osuus tai etuus jäljelle jäävän kiinteistön.

152 §

Kiinteistötoimituksessa on aina todettava, mihin yhteisiin alueisiin tai yhteisiin erityisiin etuuksiin muodostetuilla kiinteistöillä on osuutta ja mikä on kullekin kiinteistölle kuuluvan osuuden suuruus. Jos kiinteistötoimituksessa muodostettavan kiinteistön emäkiinteistön osuuden suuruutta ei ole lainvoimaisesti ratkaistu, kiinteistötoimituksessa on todettava, mikä on kunkin muodostettavan kiinteistön osuus emäkiinteistön osuudesta yhteiseen alueeseen tai erityiseen etuuteen. Kiinteistötoimituksessa on myös todettava muodostetuille kiinteistöille yksityisesti kuuluvat erityiset etuudet.

Kiinteistölle ei voida antaa osuutta vain osaan rekisteriyksikkönä olevaa yhteistä aluetta. (4.6.2004/455)

152 a § (4.6.2004/455)

Ennen tämän lain voimaantuloa yhteisestä vesialueesta vähitellen vedenpinnan laskemisen, maan nousemisen taikka vesialueen liettymisen tai umpeen kasvamisen seurauksena muodostunutta yhteistä vesijättöä pidetään kiinteistöjaotuksen kannalta samana yhteisenä alueena siinäkin tapauksessa, että osakaskiinteistöt ovat saaneet osuuden vesijättöön eri ajankohtina.

Kunkin osakaskiinteistön osuus 1 momentissa tarkoitettuun yhteiseen vesijättöalueeseen tulee määrittää siten, että kiinteistön osuus vastaa sen vesijättöalueen osan arvoa, johon kunkin osakaskiinteistön katsotaan saaneen osuuden.

153 §

Tämän luvun säännökset koskevat yhteismetsää ja osuutta yhteismetsään vain, jos niin erikseen säädetään. Yhteismetsäosuuden osalta noudatetaan kuitenkin soveltuvin osin 152 §:n säännöksiä.

14 luku

Rasitteet

154 §

Kiinteistön hyväksi voidaan perustaa toisen rekisteriyksikön alueelle pysyvänä rasitteena oikeus:

1) talousveden ottamiseen;

2) talousveden johtamiseen sekä talousvesijohdon ja siihen liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;

3) veden johtamiseen maan kuivattamista varten;

4) viemärijohdon ja muiden jäteveden johtamiseen ja käsittelyyn liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen; (22.7.2011/914)

5) puhelin-, sähkö-, kaasu-, lämpö- tai muun sellaisen johdon sekä johtoihin liittyvien laitteiden ja rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;

6) ajoneuvojen pitämistä, venevalkamaa, laituria, uimapaikkaa, puutavaran varastointia ja lastauspaikkaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen sekä asemakaava-alueella yhteispihaa varten tarvittavan alueen käyttämiseen; (22.7.2011/914)

7) kalastusta varten tarpeellisen maa-alueen käyttämiseen;

8) kiven, soran, hiekan, saven, turpeen tai muun näihin verrattavan maa-aineksen ottamiseen;

9) väestönsuojelua varten tarvittavien rakennelmien sijoittamiseen ja käyttämiseen;

10) jätteiden kokoamispaikan tai kiinteistöjen yhteisen lämpökeskuksen sijoittamiseen ja käyttämiseen; sekä

11) kulkuyhteyttä varten tarvittavaan alueeseen asemakaava-alueella.

(22.12.2005/1159)

Jos 1 momentissa tarkoitetun oikeuden perustamista pysyvänä rasitteena ei olosuhteiden odotettavissa olevan muuttumisen vuoksi tai muusta erityisestä syystä ole pidettävä tarkoituksenmukaisena, voidaan sanottu oikeus perustaa määräaikaisena rasitteena. Toimituksessa on määrättävä se ajankohta, johon saakka määräaikainen rasite on voimassa. Jos on tarpeen, toimituksessa voidaan myös määrätä se tapahtuma, jonka johdosta määräaikainen rasite lakkaa ennen määräajan päättymistä.

Rakennusrasitteista säädetään erikseen.

154 a § (11.6.2004/477)

Ranta-asemakaava-alueella olevan kiinteistön hyväksi perustetaan toisen rekisteriyksikön alueelle rasitteena muu kuin kulkuyhteyttä koskeva oikeus maankäyttö- ja rakennuslain 75 §:ssä tarkoitetun yhteiskäyttöalueen käyttämiseen niitä kiinteistöjä varten, joiden käyttöön alue on kaavassa osoitettu. Sama koskee maankäyttö- ja rakennuslain 91 §:n 2 momentin mukaisia alueita.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu rasite perustetaan samassa toimituksessa kaikkien niiden kiinteistöjen hyväksi, joiden käyttöön yhteiskäyttöalue on osoitettu. Toimitusta saa hakea tällaisen kiinteistön omistaja taikka sen rekisteriyksikön omistaja, jonka alueella yhteiskäyttöalue tai osa siitä sijaitsee. Rasitteen perustaminen ei edellytä edellä tarkoitettujen kiinteistöjen ja rekisteriyksiköiden omistajien suostumusta.

155 § (22.12.2005/1159)

Rasite, jota tarkoitetaan 154 §:n 1 momentin 1–5, 9 ja 11 kohdassa, sekä momentin 6 kohdassa tarkoitettu rasite autojen pitämistä varten tarvittavan alueen käyttämiseen voidaan asemakaava-alueella perustaa myös kuntaa varten.

156 § (22.12.2005/1159)

Rasite saadaan perustaa, jos rasitetun ja oikeutetun kiinteistön omistajat taikka kunta ja kiinteistönomistaja, milloin rasite voidaan perustaa kuntaa varten, siitä sopivat ja rasite on kiinteistölle tai kunnalle tarpeellinen eikä siitä aiheudu rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle huomattavaa haittaa. Jos kuitenkin rasitteen perustaminen on tarpeen halkomisen, yhteisen alueen jakamisen, pakollisen tilusvaihdon, alueen siirtämisen, uusjaon tai rakennusmaan järjestelyn suorittamiseksi tarkoituksenmukaisella tavalla, saadaan 154 §:n 1 momentin 1–8 ja 11 kohdassa tarkoitettu rasite perustaa ilman asianosaisten sopimusta toimituksen alaisella alueella.

Asemakaava-alueella saadaan perustaa 154 §:n 1 momentin 1–4 ja 11 kohdassa tarkoitettu rasite sekä 6 kohdassa tarkoitettu ajoneuvojen pitämistä varten tarpeellinen rasite ilman rasitetun rekisteriyksikön omistajan suostumusta, jos rasite on oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle tärkeä eikä siitä aiheudu huomattavaa haittaa rasitetulle rekisteriyksikölle tai alueeseen ennestään kohdistuvan rasiteoikeuden haltijalle. (22.7.2011/914)

Kiinteistötoimituksessa on kullekin kiinteistölle ja palstalle järjestettävä tarpeellinen kulkuyhteys kadulle, maantielle tai sellaiselle yksityiselle tielle pääsemiseksi, jota varten on perustettu tiekunta, perustamalla 154 §:n 1 momentin 11 kohdassa tarkoitettu rasite taikka perustamalla yksityisistä teistä annetussa laissa tarkoitettu pysyvä tai määräaikainen tieoikeus tai muu kulkuyhteyttä varten tarpeellinen oikeus. Tällaisen oikeuden perustamisen edellytyksiin sovelletaan, mitä yksityisistä teistä annetussa laissa säädetään. Jos asianomainen kiinteistön omistaja pyytää, kiinteistötoimituksessa on ratkaistava tieoikeuden antaminen myös edellä tarkoitettuun yksityiseen tiehen. (22.7.2011/914)

Kiinteistön omistajan vaatimuksesta voidaan kiinteistön hyväksi perustaa tarpeellinen kulkuyhteys sellaiselle alueelle pääsemiseksi, johon kiinteistöllä on rasiteoikeus tai erityinen etuus, sekä sellaiselle yhteiselle alueelle pääsemiseksi, johon kiinteistöllä on osuus, noudattaen soveltuvin osin, mitä edellä 3 momentissa säädetään

157 § (22.12.2005/1159)

Rasitteen perustaminen ei saa vaikeuttaa asemakaavan toteuttamista. Rasite on muutoinkin perustettava siten, että sen tarkoitus saavutetaan mahdollisimman edullisesti ja että rasitteesta tai sen käyttämisestä ei aiheudu ympäristölle tarpeetonta haittaa eikä kenellekään suurempaa vahinkoa tai haittaa kuin on välttämätöntä.

Rasitetta ei saa perustaa, jos sen käyttäminen muun lainsäädännön mukaan olisi kiellettyä. Jos rasitteen käyttämiselle muun lainsäädännön mukaan vaaditaan viranomaisen lupa, rasitteen perustaminen ei korvaa tällaista lupaa. Edellä 154 §:n 1 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetun rasitteen käyttäminen ei edellytä vesilain 4 luvun 4 §:n 3 momentissa tarkoitettua omistajan suostumusta. (27.5.2011/597)

158 §

Toimituksessa on määrättävä alue, johon perustettu rasite kohdistuu, sekä tarvittavat ehdot ja rajoitukset rasitteen käyttämiselle.

Jos rasitteen tai 156 §:n 3 momentissa tarkoitetun oikeuden käyttäminen edellyttää tien tekemistä tai rakennuksen, rakennelman tai laitteen rakentamista taikka rasitealueen muuta kuntoonpanoa, eikä kysymys ole tiestä, jonka osakkaat muodostavat tiekunnan tai tiekunnan osakkaille yhteisesti kuuluvasta oikeudesta, toimituksessa on annettava tarpeelliset määräykset oikeutettujen kiinteistöjen omistajien ja rasitetun alueen omistajan osallistumisesta kuntoonpanokustannuksiin, jos joku asianosaisista sitä vaatii tai jos se on muutoin tarpeellista. Jolleivät asianosaiset sovi kuntoonpanokustannusten osittelusta, on ositteluperusteena kunkin asianosaisen rasitteesta saama hyöty. Kuivattamista varten perustettavan rasitteen osalta hyöty määrätään vesilain 5 luvun säännösten mukaisesti. Tällöin voidaan myös perustaa vesilaissa tarkoitettu ojitusyhteisö. Mitä edellä tässä momentissa säädetään kuntoonpanokustannuksista, sovelletaan myös rasitealueen kunnossapitokustannuksiin. Kuivattamista varten perustetun rasitteen kunnossapitoon sovelletaan, mitä vesilaissa ojan kunnossapidosta säädetään. (27.5.2011/597)

Jos rasite on perustettu kuntaa varten, sovelletaan kuntaan, mitä 2 momentissa säädetään rasitteeseen oikeutetun kiinteistön omistajasta.

159 § (22.12.2005/1159)

Toimituksessa, jossa muodostetaan uusia kiinteistöjä, vaihdetaan alueita tai liitetään alueita kiinteistöön, on määrättävä se kiinteistö, jonka hyväksi aikaisemmin perustettu rasite tai 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu oikeus jää voimaan.

Jos rasite tai oikeus on tarpeellinen usealle toimituksessa muodostetulle kiinteistölle, se voidaan määrätä jäämään voimaan myös näiden hyväksi, mikäli 156 ja 157 §:ssä säädetyt edellytykset rasitteen tai oikeuden perustamiselle ovat olemassa.

Toimituksen kohteena olevaa aluetta koskeva rasite tai yksityisistä teistä annetun lain mukainen oikeus, joka on tarpeeton, voidaan poistaa toimituksessa.

160 § (22.12.2005/1159)

Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite voidaan siirtää toiseen paikkaan rasitetun rekisteriyksikön alueella tai antaa uusia rasitteen käyttämistä rajoittavia määräyksiä taikka muuttaa rasitteen käyttämisestä aikaisemmin annettuja määräyksiä, jos asianosaiset siitä sopivat eikä toimenpide vaikeuta asemakaavan toteuttamista. Toimenpiteeseen ei kuitenkaan tarvita asianosaisten sopimusta:

1) jos sillä voidaan poistaa rasitteesta olosuhteiden muuttumisen johdosta aiheutuva haitta tai vähentää sitä; tai

2) jos se mahdollistaa rasitteen tarkoituksenmukaisemman käytön alkuperäiseen käyttötarkoitukseen, jos käyttömahdollisuus olosuhteiden muuttumisen vuoksi on heikentynyt;

ellei siitä aiheudu millekään rekisteriyksikölle huomattavaa haittaa.

161 §

Kiinteistötoimituksessa perustettu rasite voidaan asianosaisten sopimuksesta poistaa, jos rasitteen merkitys siihen oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle on vähentynyt. Muutoin rasite voidaan poistaa, jos olosuhteet ovat niin muuttuneet, ettei rasitetta enää 156 ja 157 §:n säännökset huomioon ottaen voitaisi perustaa eikä rasite ole oikeutetulle kiinteistölle tai kunnalle välttämätön. Välttämätön rasite voidaan poistaa, jos rasitteesta aiheutuvan kohtuuttoman haitan poistaminen ei ole mahdollista 160 §:ssä tarkoitetuin toimenpitein ja jos poistetun rasitteen sijaan voidaan 156 ja 157 §:ssä säädetyin edellytyksin perustaa vastaavanlainen rasite toiseen paikkaan. (22.7.2011/914)

Jos rasitteesta aiheutuvaa kohtuutonta haittaa ei voida poistaa 1 momentissa tarkoitetuin toimenpitein ja jos rasitteen rasittavuuden lisääntyminen on aiheutunut rasitteen käytön muuttumisesta, on niiden rasiteoikeuden haltijoiden, joiden käytön johdosta rasittavuus on lisääntynyt, korvattava muutoksesta johtuva lisähaitta rasitetun rekisteriyksikön omistajalle.

162 § (22.12.2005/1159)

Rasitetun rekisteriyksikön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus rasitteen tai oikeuden perustamisesta aiheutuvasta haitasta ja vahingosta siltä, jonka hyväksi rasite tai oikeus perustetaan. Edellä 160 §:ssä tarkoitetusta toimenpiteestä aiheutuneen haitan tai vahingon on velvollinen korvaamaan se, joka hyötyy toimenpiteestä. Jos 156 §:n 3 momentin nojalla annetaan tieoikeus, on samalla käsiteltävä ja ratkaistava yksityisistä teistä annetun lain 24 §:ssä tarkoitettu korvausvelvollisuus. Lohkomisessa lohkokiinteistön hyväksi perustetusta 156 §:n 3 momentissa tarkoitettua kulkuyhteyttä varten tarpeellisesta rasitteesta tai oikeudesta kantakiinteistön omistajalla on kuitenkin oikeus korvaukseen vain erityisestä syystä. Jos 159 §:n 2 momentissa tarkoitetun määräyksen vuoksi rasitteen rasittavuus sanottavasti lisääntyy, rasitetun rekisteriyksikön omistajalla ja haltijalla on oikeus saada korvaus tästä johtuvasta lisähaitasta mainitussa momentissa tarkoitetuilta rasiteoikeuden haltijoilta. (22.7.2011/914)

Oikeutta 1 momentissa tarkoitettuun korvaukseen ei kuitenkaan ole siltä osin kuin on sovittu tai edellytetty, ettei korvausta makseta. Ranta-asemakaavan taikka maankäyttö- ja rakennuslailla (132/1999) kumotun rakennuslain (370/1958) nojalla vahvistetun rantakaavan mukaiseen yhteiskäyttöalueeseen kohdistuvan rasiteoikeuden perustamisesta alueen omistajalla ei ole oikeutta korvaukseen kaavan voimaantulon jälkeen luovuttamansa rakennuspaikan osalta, ellei oikeutta siihen ole luovutuskirjassa nimenomaan pidätetty.

Jos jollakulla on vuokra- tai muu erityinen oikeus rekisteriyksikköön, jota koskee tämän luvun mukainen rasitteen tai oikeuden perustamista, siirtämistä, poistamista tai muuta muuttumista tarkoittava toimenpide, tällä on rekisteriyksikön omistajan ja haltijan ohella oikeus saada korvaus oikeuteensa kohdistuvista menetyksistä. Tämä korvaus on otettava huomioon rekisteriyksikön omistajalle ja haltijalle tulevaa korvausta määrättäessä.

163 §

Kun jaossa perustetaan kaikkien osakastilojen kesken 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu pysyvä oikeus, voidaan jakoperusteen mukainen osa oikeutta varten tarvittavien tilusten jyvitysarvosta lukea kunkin osakkaan osuudeksi, jos se osakkaiden oikeuden perustamisesta saama hyöty huomioon ottaen on tarkoituksenmukaista. Tällöin ei alueen luovuttamisesta oikeuden perustamista varten määrätä korvausta.

164 §

Jos rasite poistetaan tai siirretään taikka sen käyttämistä rajoitetaan tai käyttämisestä annettuja määräyksiä muutetaan, on rasiteoikeuden haltijalla oikeus saada korvaus toimenpiteen aiheuttamista menetyksistä siltä, joka saa toimenpiteestä hyötyä. Korvausta vähennetään toimenpiteestä korvauksen saajalle aiheutuvaa hyötyä vastaavasti. Jos korvausvelvollisia on useita, he osallistuvat korvauksen maksamiseen saamansa hyödyn mukaan.

165 § (5.3.1999/322)

Tässä luvussa tarkoitettu rasitteen tai oikeuden perustaminen, siirtäminen tai poistaminen taikka muu rasitetta tai oikeutta koskeva asia käsitellään rasitetoimituksessa tai muun kiinteistötoimituksen yhteydessä. Jos rasitteen tai oikeuden poistamisesta tai sen käyttämistä koskevien määräysten muuttamisesta ja tällaisesta toimenpiteestä johtuvien menetysten korvaamisesta on sovittu eikä asian käsitteleminen kiinteistötoimituksessa tai yksityistietoimituksessa ole erityisestä syystä tarpeen, kiinteistörekisterin pitäjä voi ratkaista asian päätöksellään. (22.7.2011/914)

Asemakaava-alueella suoritettavassa rasitetoimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu, yksityisistä teistä annetun lain mukaista oikeutta koskeva asia vain, jos kysymys on tällaisen oikeuden siirtämisestä, muuttamisesta tai poistamisesta. Muulla kuin edellä tarkoitetulla alueella rasitetoimituksessa saadaan käsitellä 156 §:n 3 momentissa tarkoitettu yksityisistä teistä annetun lain mukaista oikeutta koskeva asia vain, jos samalla on kysymys 154 §:n 1 momentissa tarkoitettua rasitetta koskevasta toimenpiteestä.

Uusjaossa saadaan käsitellä yksityisistä teistä annetun lain mukaisen oikeuden perustamista koskevan asian lisäksi uusjakoalueeseen kohdistuvan mainitun lain mukaisen oikeuden siirtämistä, muuttamista tai poistamista koskeva asia. (22.12.2005/1159)

166 §

Rasitetoimitusta saa hakea rekisteriyksikön omistaja. Kunta saa hakea rasitetoimitusta, jos kysymys on kuntaa varten perustettavasta tai perustetusta rasitteesta. Yhteiseen alueeseen kohdistuvan rasitteen poistamista, siirtämistä tai muuta muuttamista saa hakea myös yhteisen alueen osakas.

167 §

Rasitetoimituksen toimituskustannukset on hakijan maksettava. Jos toimituksesta on hyötyä muullekin asianosaiselle, on tämän osallistuttava kustannuksiin toimenpiteestä saamansa hyödyn tai muun kohtuullisen perusteen mukaan.

Mitä 1 momentissa säädetään rasitetoimituksen toimituskustannusten maksamisesta, noudatetaan soveltuvin osin myös silloin, kun rasitetta koskeva asia käsitellään muun kiinteistötoimituksen yhteydessä.

15 luku

Toimitusmenettely

Tiedottaminen
168 §

Toimituksen aloittamisesta tiedotetaan kaikille asianosaisille kutsukirjeellä. Kutsukirjeen lähettämisestä sähköisenä viestinä säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003) 19 §:ssä. (20.12.2013/1134)

Jos toimitus koskee usean yhdessä omistamaa kiinteistöä tai määräalaa, kutsukirje toimitetaan erikseen kaikille yhteisomistajille. Jos toimitus koskee yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta eikä toimituksessa ole kysymys yhteisen alueen jakamisesta tai 101 §:n 1 momentin 2, 4 tai 5 kohdassa tarkoitetusta kiinteistönmäärityksestä tai vastaavasta toimenpiteestä, kutsukirje toimitetaan järjestäytyneelle osakaskunnalle noudattaen, mitä yhteisaluelain 26 §:ssä säädetään, ja järjestäytymättömälle osakaskunnalle toimittamalla kutsukirje yhteisaluelain 26 §:n 4 momentissa tarkoitetulle edustajalle. Jollei tällaista edustajaa ole nimetty, kutsukirje toimitetaan jollekin osakkaalle ja toimituksen aloittamisesta tiedotetaan lisäksi julkaisemalla kutsu vähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Jos toimitus koskee aluetta, johon usealla kiinteistöllä on rasiteoikeus tai yksityisistä teistä annetun lain mukainen oikeus, eikä kysymys ole tällaisen oikeuden poistamisesta, siirtämisestä tai muuttamisesta, riittää, että kutsukirje toimitetaan yhdelle oikeuden haltijoista. Kirje toimitetaan kuitenkin tiekunnalle, jos toimitushakemuksesta ilmenee tai muutoin on tiedossa, että toimitus koskee tiekunnan tietä. (22.7.2011/914)

Jos toimitus perustuu kuolinpesän osakkaiden keskenään tekemään sopimukseen, kutsukirje toimitetaan pesän osakkaille. Muun toimituksen osalta kutsukirje kuolinpesälle voidaan toimittaa sille kuolinpesän osakkaalle, joka pitää huolta pesän hallinnosta. Jos kuolinpesä on usean pesän osakkaan yhteisessä hallinnossa, kutsukirje voidaan toimittaa yhdelle heistä. Kutsukirje voidaan toimittaa myös sille pesän osakkaista, joka hoitaa kuolinpesälle kuuluvaa kiinteistöä, jota toimitus koskee, taikka muulle, joka hoitaa pesän omaisuutta, tai sille, jolla muutoin on oikeus edustaa kuolinpesää ja käyttää puhevaltaa kuolinpesän puolesta. (9.4.1998/273)

Toimituksesta, joka suoritetaan suunnittelutarvealueella, maankäyttö- ja rakennuslain 72 §:n mukaisella ranta-alueella, oikeusvaikutteisen yleiskaavan tai asemakaavan alueella taikka alueella, jolla on voimassa rakennuskielto asemakaavan laatimista varten, lähetetään asianomaiselle kunnalle kutsukirje siinäkin tapauksessa, ettei kunta ole toimituksessa asianosaisena. (5.3.1999/322)

169 §

Jos kutsukirjettä ei voida lähettää jollekin asianosaiselle sen vuoksi, että häntä tai hänen osoitettaan ei saada vaikeuksitta selville, toimituksen aloittamisesta tiedotetaan lisäksi julkaisemalla kutsu vähintään yhdessä paikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä. Kutsu on julkaistava sanomalehdessä myös silloin, kun on epätietoisuutta siitä, ketkä ovat toimituksen asianosaisia. (22.7.2011/914)

Toimituksen aloittaminen katsotaan tiedotetuksi, jos kutsukirje on vähintään 10 päivää ennen alkukokousta annettu postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitettu asianomaiselle taikka vähintään seitsemän päivää ennen alkukokousta luovutettu vastaanottajalle kirjallista todistusta vastaan taikka jos kutsu on julkaistu sanomalehdessä vähintään 10 päivää ennen alkukokousta.

170 §

Jos toimituksen aloittamisesta on tiedotettu 168 ja 169 §:ssä säädetyllä tavalla, asianosaisen poissaolo ei estä toimituksen suorittamista.

Toimitus voidaan suorittaa tiedottamatta siitä 168 ja 169 §:ssä säädetyllä tavalla, jos kaikki asianosaiset siihen suostuvat.

Jos toimituksen aikana ilmenee, että jollekin asianosaiselle ei ole tiedotettu toimituksen aloittamisesta, toimituksessa on pidettävä jatkokokous, josta asianomaiselle tiedotetaan kuten toimituksen aloittamisesta. Toimitus saadaan kuitenkin suorittaa loppuun jatkokokousta pitämättä, jos asianosainen, jolle toimituksen aloittamisesta ei ole tiedotettu, on toimituksessa saapuvilla eikä vaadi käsittelyn lykkäämistä tai jos hän ennen toimituksen lopettamista on kirjallisesti ilmoittanut, ettei hän osaltaan pidä jatkokokousta tarpeellisena. Mitä tässä momentissa säädetään asianosaisesta, koskee myös kuntaa, kun kysymys on 168 §:n 4 momentissa tarkoitetusta toimituksesta. (22.7.2011/914)

171 §

Toimituksen jatkokokouksesta ilmoitetaan toimituskokouksessa tai tiedotetaan toimituksen aloittamisesta säädetyllä tavalla. Kokouksessa saapuvilla olevat asianosaiset voivat kuitenkin sopia muustakin sellaisesta jatkokokouksen tiedottamistavasta, jota toimitusinsinööri pitää riittävänä.

Kokoukset ja muu toimitusmenettely
172 §

Toimituksessa esille tulevien asioiden käsittelemistä ja ratkaisemista varten pidetään tarpeen mukaan yksi tai useampia kokouksia, jollei 178 §:n 2 momentista muuta johdu.

173 §

Toimitus katsotaan aloitetuksi silloin, kun toimitusinsinööri on aloittanut ensimmäisen kokouksen. Ennen toimituksen aloittamista saadaan kuitenkin suorittaa toimitukseen liittyviä teknisiä tehtäviä.

174 §

Toimitusmiesten on huolehdittava siitä, että kaikki toimitukseen kuuluvat asiat tulevat toimituksessa käsitellyiksi.

175 §

Toimituksessa käsiteltävät asiat ratkaistaan toimitusmiesten päätöksellä. Teknisten tehtävien suorittamista koskevat asiat sekä muut laissa säädettävät asiat toimitusinsinööri ratkaisee kuitenkin yksin. (22.7.2011/914)

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske sellaista asiaa, josta asianosaisilla on oikeus sopia ja josta sopimus on tehty.

Jos toimitusmiehet eivät ole päätöksestä yksimielisiä, ratkaistaan asia äänestyksessä, johon sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaressa äänestyksestä monijäsenisessä tuomioistuimessa säädetään.

176 §

Toimituksessa ratkaistavaa asiaa koskeva sopimus, joka tehdään toimituskokouksen aikana, merkitään pöytäkirjaan. Jos asianosaiset toimituksen kuluessa muutoin kuin toimituskokouksessa sopivat asiasta, sopimus on tehtävä kirjallisesti. Tällainen sopimus on pätevä, vaikka joku, jota sopimus koskee, ei ole sitä allekirjoittanut, jos hän sopimuksen tekemisen jälkeen pidettävässä toimituskokouksessa ilmoittaa hyväksyvänsä sopimuksen.

Toimitusmenettelyä koskeva asianosaisten sopimus tehdään toimituskokouksessa ja merkitään pöytäkirjaan.

177 § (22.7.2011/914)

Sellaisen toimituksen kohteena olevan alueen, jonka omistus voi muuttua toimituksen seurauksena, hoitoa ei saa laiminlyödä. Tällaisella alueella saadaan toimituksen aloittamisesta tiedottamisen ja tilusten haltuunoton välisenä aikana suorittaa puuston hakkuuta tai maa-ainesten ottamista myytäväksi tai muuten poisvietäväksi, uusien rakennusten rakentamista tai olemassa olevien rakennusten peruskorjaamista taikka muita sellaisia omaisuuden arvoa tai käyttötarkoitusta muuttavia toimenpiteitä vain toimitusinsinöörin asettamin rajoituksin tai hänen erikseen antamallaan luvalla. Rajoitukset on asetettava siten, että ne eivät tarpeettomasti vaikeuta sellaisten toimenpiteitten suorittamista, joiden vaikutukset toimituksen suorittamiseen ovat vähäisiä. Lupa toimenpiteen suorittamiseen on annettava, jollei toimenpide merkittävästi vaikeuta toimituksen suorittamista tai vaaranna toimituksen tarkoituksen toteuttamista.

Jos halottavan kiinteistön kaikki yhteisomistajat ovat sopineet puiden tai maa-ainesten myynnistä tai poisviemisestä, ei 1 momenttia tältä osin sovelleta.

Toimituksessa, jota 1 momentin säännökset koskevat, toimitusinsinöörin on selostettava sanottuja säännöksiä ja niistä johtuvia rajoituksia. Toimitusinsinöörin on annettava tarpeelliset määräykset niistä rajoituksista, joita noudattaen toimenpide saadaan suorittaa ilman erityistä lupaa. Toimitusinsinöörin asettamia rajoituksia ja luvasta antamaa ratkaisua on noudatettava muutoksenhausta huolimatta.

Toimitusinsinööri voi päättää 1 momentissa tarkoitetun lupaa koskevan asian toimituskokousta pitämättä. Toimituksen asianosaisille on ennen päätöksen tekemistä varattava tilaisuus esittää mielipiteensä lupahakemuksen johdosta ja toimitettava päätös ja sitä koskeva valitusosoitus tiedoksi.

178 §

Jos hakija peruuttaa hakemuksensa ennen kuin toimituksen aloittamisesta on tiedotettu, toimitusmääräys peruutetaan. Samoin menetellään, jos hakija peruuttaa hakemuksensa toimituksen tiedottamisen ja aloittamisen välisenä aikana ja jos peruuttamisesta saadaan tieto ennen alkukokousta kaikille asianosaisille.

Jos toimituksen hakija luopuu hakemuksesta sen jälkeen, kun toimitus on aloitettu tai toimituksen vaatimia teknisiä tehtäviä on suoritettu, asia käsitellään toimituskokouksessa. Toimitus raukeaa, jollei kukaan kokouksessa saapuvilla oleva, toimituksen hakemiseen oikeutettu asianosainen vaadi sen suorittamista. Toimitusinsinööri voi kuitenkin päättää toimituksen raukeamisesta kokousta pitämättä, jos kaikki asianosaiset siihen suostuvat eikä kokouksen pitäminen ole tarpeen korvausten tai toimituskustannusten käsittelemistä varten. Ilmoitus toimitushakemuksesta luopumisesta on tehtävä ennen kuin toimitus on lainvoimainen. (22.7.2011/914)

Jos lohkominen on tullut vireille 22 §:n 2 momentin mukaisesti ja toimitusinsinööri toteaa lohkomisen suorittamisen tarpeettomaksi sen vuoksi, että määräala ja kiinteistö, josta määräala on luovutettu, ovat tulleet saman henkilön omistukseen ja tämä on saanut lainhuudon kiinteistöön, taikka jos lohkomisen suorittamatta jättämiselle on muu vastaavanlainen syy, toimitus raukeaa, jollei määräalan omistaja vaadi lohkomisen suorittamista. Muutoin raukeamiseen sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään. (9.4.1998/273)

179 §

Jos toimituksen aloittamisen jälkeen ilmenee, ettei toimitusta voida lainkaan suorittaa, jätetään toimitus sikseen. Toimituksen sikseen jättämisestä huolimatta voidaan kuitenkin suorittaa loppuun sellainen toimitukseen kuuluva erillinen tehtävä tai toimenpide, joka on keskeneräinen ja jonka loppuun saattamista asianosainen pyytää.

Jos toimituksen aloittamisen jälkeen toimituksen suorittamisen edellytyksissä ilmenee sellainen puutteellisuus, joka voi korjautua, keskeytetään toimitus, jos joku asianosainen sitä vaatii tai jos keskeyttäminen on muutoin tarkoituksenmukaista.

180 §

Toimitusinsinöörin tehtävänä on hankkia tarvittava kokoustila ja toimituksen suorittamisessa tarvittavat apuhenkilöt sekä rajojen merkitsemistä ja muita maastotöitä varten tarpeelliset tarvikkeet ja työvälineet. (22.7.2011/914)

Toimitusinsinööri voi antaa tehtävän asianosaisen suoritettavaksi. Asianosaisella on oikeus saada korvaus suorittamansa tehtävän aiheuttamista menoista ja tehtävään käyttämästään työajasta. Korvaus maksetaan asianosaiselle 208 §:n 1 momentin mukaisesti tai, mikäli se on tarkoituksenmukaisempaa, toimituksessa määrätään tarpeen mukaan korvauksesta johtuvat asianosaisten väliset suoritukset.

181 §

Jos toimituksen laatu tai laajuus sitä edellyttää, toimituksessa valitaan yksi tai useampi toimitsija. Ketään ei voida valita toimitsijaksi ilman suostumustaan.

Toimitsijan tehtävänä on avustaa toimitusinsinööriä 180 §:n 1 momentissa mainittujen tehtävien suorittamisessa ja saattaa toimitusmiesten tiedonannot asianosaisten tietoon, huolehtia korvausten perimisestä ja edelleen suorittamisesta sekä toimittaa muitakin näihin verrattavia toimitusinsinöörin antamia tehtäviä.

Toimitsija on oikeutettu saamaan tehtävistään palkkion, jonka perusteet vahvistetaan toimituksessa.

182 §

Toimitusmiehillä ja heidän avustajillaan on oikeus toimituksen suorittamista varten kulkea toimitusalueella, päästä asianosaisten rakennuksiin, avata kartoituslinjoja ja panna alueelle merkkejä. Tällöin on vältettävä aiheuttamasta vahinkoa tai haittaa. Pihassa, puutarhassa tai muussa näihin verrattavassa paikassa olevia puita ja istutuksia ei saa omistajan tai haltijan suostumuksetta vahingoittaa tai kaataa. Samoin asianosaisella on oikeus liikkua toimitusalueella sekä päästä toimituskokouksessa määrättynä ajankohtana toisen asianosaisen omistamaan rakennukseen, jos se on tarpeen hänen etujensa valvomiseksi toimituksessa. Edellä tarkoitettuja toimenpiteitä saadaan suorittaa myös toimitusalueen ulkopuolella, jos se on välttämätöntä.

Jos 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuu toimituksen asianosaisen omaisuudelle huomattavaa vahinkoa tai haittaa, siitä on vaadittaessa maksettava korvaus. Muun henkilön omaisuudelle aiheutuneesta vahingosta tai haitasta on suoritettava korvaus.

183 §

Jos toimituksen kohteena olevasta alueesta tai sen käytöstä on voimassa ennen toimituksen vireilletuloa tehty yksityisoikeudellinen sopimus, toimitus on pyrittävä tekemään niin, että sopimusta voidaan noudattaa, jollei toimituksen lopputulos tämän johdosta tule epätarkoituksenmukaiseksi tai sopimuksen huomioon ottamisella loukata toisten asianosaisten oikeutta.

184 §

Jos ennen toimituksen aloittamista on tuomioistuimessa tullut vireille riita, jonka ratkaisu voi vaikuttaa toimituksen lopputulokseen, ei toimitusta saa lopettaa ennen kuin riita on ratkaistu. Jos tällainen riita syntyy toimituksen aloittamisen jälkeen, se ratkaistaan toimituksessa.

185 §

Uusi rekisteriyksikön raja on täsmällisesti määrättävä ja merkittävä pysyvästi maastoon. Rajan paikka voidaan kuitenkin jättää maastoon merkitsemättä asemakaava-alueella, lukuun ottamatta maankäyttö- ja rakennuslain 10 luvussa tarkoitettua ranta-asemakaava-aluetta, sekä erityisistä syistä muuallakin, jos merkitseminen ei ole tarpeen kiinteistöjaotuksen selvyyden vuoksi eikä muodostettavan kiinteistön omistaja merkitsemistä vaadi. Myös selvä luonnollinen raja voidaan jättää merkitsemättä maastoon. Jollei vedessä olevaa rajaa voida sopivasti rajamerkein osoittaa, merkitään se yksinomaan kartalle. (5.3.1999/322)

Mitä 1 momentissa rajan merkitsemisestä säädetään, koskee myös kiinteistönmäärityksessä ja muun toimituksen yhteydessä määrättyä ennestään olevaa rekisteriyksikön rajaa.

Rasitealueen raja määrätään ja merkitään maastoon noudattaen, mitä 1 ja 2 momentissa rekisteriyksikön rajasta säädetään, jollei alueen merkitseminen maastoon ole ilmeisen tarpeetonta.

186 §

Tarvittaessa on määrättävä tilusten haltuunoton ajankohta sekä annettava määräyksiä vaihtuvalla alueella olevan sadon ja puuston korjaamisesta sekä omaisuuden poissiirtämisestä. Mitä edellä tässä momentissa säädetään, koskee soveltuvin osin myös aluetta, johon on perustettu rasite- tai muu käyttöoikeus tai jota rasittanut tällainen oikeus on poistettu.

Jollei kysymys ole uusjaosta tai rakennusmaan järjestelystä, asianosaisilla on oikeus sopia 1 momentissa tarkoitetuista asioista. Omaisuuden siirtämiseen ja muuttamiseen ei kuitenkaan saa ryhtyä ennen kuin omaisuus on arviointia varten selvitetty.

187 §

Toimituksessa on pidettävä pöytäkirjaa. Pöytäkirjaan merkitään asianosaisten vaatimukset ja muiden lausumien sisältö, sopimukset, toimitusmiesten ratkaisut ja niiden perustelut sekä muut toimituksen kannalta merkitykselliset asiat, jos ne eivät sisälly muuhun toimituksen asiakirjaan. Pöytäkirjan ja muut toimituksessa laaditut asiakirjat allekirjoittaa toimitusinsinööri.

188 §

Toimituksen kohteena olevasta alueesta on tehtävä kartta, jollei sen tekeminen toimituksen laadun vuoksi ole tarpeetonta.

189 §

Toimituksessa tehdyt ratkaisut ja sopimukset on esitettävä saapuvilla oleville asianosaisille sitä mukaa kuin toimitus edistyy.

190 § (22.12.2005/1159)

Kun kaikki toimitukseen kuuluvat asiat on käsitelty, toimitusinsinööri lopettaa toimituksen sekä ilmoittaa saapuvilla oleville asianosaisille muutoksenhakuoikeudesta ja antaa heti suullisesti valitusosoituksen. Samoin muutoksenhakuoikeudesta on ilmoitettava ja valitusosoitus on annettava heti suullisesti, jos toimituksessa tehdään ratkaisu, josta 232 §:n mukaan saa valittaa erikseen toimituksen kestäessä.

Kirjallinen valitusosoitus on liitettävä pöytäkirjaan sekä annettava asianosaiselle, joka sitä pyytää, heti toimituksen lopettamisen jälkeen tai heti kun on tehty ratkaisu, josta saa erikseen valittaa.

191 §

Pöytäkirjan sekä muiden toimitusta koskevien asiakirjojen on oltava asianosaisten saatavilla 14 päivän kuluessa toimituksen lopettamispäivästä lukien, jos asianosainen sitä pyytää toimituksessa, tai edellä mainitussa määräajassa pyynnöstä lukien, jos pyyntö esitetään toimituksen lopettamisen jälkeen. Jos toimituksessa on annettu 190 §:n 1 momentissa tarkoitettu ratkaisu, pöytäkirjan ja muiden valituskelpoista ratkaisua koskevien asiakirjojen on oltava asianosaisten saatavilla 14 päivän kuluessa ratkaisun tekemisestä lukien.

Toimituksen rekisteröiminen
192 §

Kun toimitus on 284 §:n mukaan saanut lainvoiman, toimituksesta tehdään merkinnät kiinteistörekisteriin. Jos kaikki asianosaiset ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä toimituksen, merkinnät kiinteistörekisteriin voidaan tehdä valitusajan päättymistä odottamatta. Tässä lainkohdassa säädetty koskee myös 3 §:n 1 momentissa tarkoitetun kiinteistörekisterin pitäjän päätöksen merkitsemistä kiinteistörekisteriin. (13.12.2013/901)

Ennen merkintöjen tekemistä on todettava, että toimituksen perusteella rekisteröitävät tiedot täyttävät kiinteistöjärjestelmän selvyydelle ja luotettavuudelle asetettavat sekä kiinteistörekisterilaissa säädetyt vaatimukset.

Jos toimituksesta ei voida tehdä merkintöjä kiinteistörekisteriin sen vuoksi, etteivät rekisteriin merkittävät tiedot täytä 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia, toimitus on korjattava.

Kiinteistö ja muu rekisteriyksikkö sekä niitä koskevat toimituksessa perustetut oikeudet syntyvät tai lakkaavat silloin, kun toimituksesta tehdään merkintä kiinteistörekisteriin, jollei erikseen toisin säädetä.

193 §

Tehtäessä halkomisesta, uusjaosta tai yhteisen alueen jaosta merkintöjä kiinteistörekisteriin toimituksen kestäessä, noudatetaan soveltuvin osin, mitä 192 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään.

194 §

Jos muun toimituksen yhteydessä suoritettu rajankäynti tai tilusvaihto tulee lainvoimaiseksi toimituksen kestäessä, voidaan siitä tehdä merkintä kiinteistörekisteriin heti sen lainvoimaiseksi tulemisen jälkeen.

194 a § (22.12.2005/1159)

Tarpeelliset kiinteistörekisterimerkinnät toimituksesta voidaan tehdä asianosaisen pyynnöstä ja toimituksessa tehdyt ratkaisut panna lainvoiman saaneilta osin täytäntöön, vaikkei toimitus kaikilta osin ole saanut lainvoimaa:

1) jos se on toimituksen tarkoituksen toteuttamiseksi tärkeää ja lopetetusta kiinteistötoimituksesta tehty valitus koskee vain korvauksia tai kustannuksia taikka muutoin sellaista seikkaa, joka ei vaikuta:

a) toimituksen kohteena olleiden kiinteistöjen ulottuvuuteen;

b) toimituksessa käsiteltyihin oikeuksiin; tai

c) kiinteistöjen tai alueiden omistukseen tai hallintaan; eikä

d) toimituksesta kiinteistörekisteriin muutoin tehtäviin merkintöihin; ja

2) jos toimituksessa määrätyt korvaukset on suoritettu.

Luvan 1 momentissa tarkoitettuun kiinteistörekisterimerkintöjen tekemiseen ja ratkaisujen täytäntöönpanoon antaa maaoikeus. Pyyntö on toimitettava kiinteistörekisterin pitäjälle, jonka on toimitettava se edelleen maaoikeudelle ja liitettävä mukaan oma lausuntonsa asiasta.

Jyvitys ja muu arviointi
195 §

Jos toimituksen suorittamista varten on tarpeen määrittää eri tilusten suhteelliset arvot, suoritetaan tilusten jyvitys.

Jyvitystä varten erotellaan erilaiset tilukset toimituksen tarkoituksen vaatimalla tavalla ja määritetään kullekin tilukselle jyväluku, joka osoittaa tiluksen arvon verrattuna toisten tilusten arvoihin.

196 §

Jyväluku määritetään tiluksen kauppa-arvon tai tuottoarvon taikka kestävän tuottokyvyn perusteella. Jyväluvun määrittämisessä otetaan huomioon tiluksen käyttötarkoitus ja käyttömahdollisuudet, laatu ja sijainti sekä muut tiluksen arvoon vaikuttavat tekijät.

Jos samassa toimituksessa tiluksia jyvitetään eri perusteiden mukaan, on eri perusteiden mukaan jyvitetyt tilukset verrattava keskenään kauppa-arvon tai tuottoarvon mukaan.

197 §

Jos pellon tai muun maatalouskäytössä olevan tiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä maatalouteen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella.

Jos tiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä metsätalouteen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella siten, että jyvälukuun sisältyy tiluksen metsätyyppiä vastaava keskimääräinen puusto paikkakunnalla.

Jos vesitiluksen jyvitysperusteena pidetään tiluksen käyttöä kalastukseen, määritetään jyväluku kestävän tuottokyvyn perusteella.

198 §

Jos jyvitettävillä tiluksilla on yleisesti erityisarvoa rakentamiseen, maa-ainesten ottoon, virkistykseen tai muuhun sellaiseen erityiseen tarkoitukseen käytettynä, jyväluvut tilukselle määritetään kauppa-arvon tai tuottoarvon perusteella.

Jos jyvitettävistä tiluksista vain vähäisellä osalla on erityisarvoa ja se on suuri verrattuna tiluksilla maa- tai metsätalouteen taikka kalastukseen käytettynä olevaan arvoon, tilukset jyvitetään 197 §:ssä mainittujen käyttötarkoitusten perusteella, jolleivät asianosaiset toisin sovi. Kun tiluksen jyväluku on määritetty ottamatta huomioon tiluksen erityisarvoa, korvataan erityisarvon ja jyvityksessä käytetyn arvon ero rahana.

Korvaukset
199 §

Ennen toimituksen lopettamista on tehtävä lopulliset tilit asianosaisten kesken suoritettavista korvauksista.

200 §

Jollei 81 tai 124 §:n säännöksistä muuta johdu, omaisuus, joka toimituksessa lunastetaan tai josta muutoin suoritetaan korvaus, arvioidaan kauppa-arvon perusteella (kauppa-arvomenetelmä). Mikäli kauppa-arvo ei vastaa luovuttajan täyttä menetystä, korvattava omaisuus arvioidaan tuottoarvon mukaan (tuottoarvomenetelmä) tai omaisuuteen pantujen kustannusten perusteella (kustannusarvomenetelmä).

Haitasta tai vahingosta suoritettavaa korvausta arvioitaessa otetaan huomioon kaikki taloudelliset menetykset.

Lunastushinta ja korvaus määrätään päätöksen antamisajankohdan hintatason mukaan ja sen kunnon mukaan, joka omaisuudella on haltuunoton ajankohtana.

201 §

Jollei tämän lain säännöksistä muuta johdu, korvaukset tutkitaan ja ratkaistaan, vaikka korvausta ei olisi vaadittu.

Saapuvilla olevat asianosaiset, joita tilikorvaus koskee, saavat sopia korvauksen määrästä ja muista korvaukseen liittyvistä kysymyksistä. Sopimuksella ei saa loukata kenenkään oikeutta.

202 §

Korvauksesta vastaa velallisena se, joka korvauksen määräämisen perusteena olevasta toimenpiteestä hyötyy. Jos hyödyn saajia on useita eikä korvauksen osittelusta ole muualla tässä laissa nimenomaisesti säädetty, korvaus jaetaan hyödynsaajien maksettaviksi heidän toimenpiteestä saamansa hyödyn tai muun kohtuullisen perusteen mukaan.

203 §

Korvaus on maksettava kolmen kuukauden kuluessa toimituksen lopettamispäivästä lukien. Erityisestä syystä toimitusmiehet voivat päättää, että maksuaika on pitempi, kuitenkin enintään kolme vuotta.

Uusjaon johdosta maksettavia korvauksia voidaan määrätä maksettavaksi jo ennen toimituksen lopettamista, jos se jonkun tai joidenkin osakkaiden kannalta on tärkeätä ja maksuvelvollisten kannalta kohtuullista.

Jos korvauksen maksuaika on määrätty kolmea kuukautta pitemmäksi toimituksen lopettamispäivästä tai 2 momentin perusteella määrätystä maksuajan alkamispäivästä, on korvaukselle suoritettava kuuden prosentin vuotuinen korko, joka lasketaan siitä päivästä, kun kolme kuukautta on kulunut maksuajan alkamisesta. Jollei korvausta makseta määräajassa, on maksamatta olevalle korvaukselle suoritettava korkolain (633/1982) 4 §:ssä tarkoitetun korkokannan mukainen vuotuinen korko. (22.12.2005/1159)

Maksuvelvollinen, joka on valittanut toimituksessa määrätystä korvauksesta, on velvollinen maksamaan riidanalaisen osan korvauksesta ja sille laskettavan koron korvauksensaajalle vain, jos korvauksensaaja asettaa maksuvelvollisen hyväksymän pantin tai muun vakuuden liikaa maksetun määrän ja sille suoritettavan koron palauttamisesta. Jos korvauksensaaja ei aseta hyväksyttävää vakuutta, riidanalainen osa korvauksesta saadaan tallettaa kiinteistön sijaintipaikan aluehallintovirastoon siten kuin rahan, arvo-osuuksien, arvopaperien tai asiakirjain tallettamisesta velan maksuna tai vapautumiseksi muusta suoritusvelvollisuudesta annetussa laissa (281/1931) säädetään. Korvauksensaajalla on kuitenkin oikeus nostaa talletettu osa korvauksesta lainvoimaisen korvauksen yli menevän määrän ja sille varojen nostopäivästä laskettavan kuuden prosentin koron takaisin maksamisesta asetettavaa vakuutta vastaan. (22.7.2011/914)

Jos korvauksen määrää sen suorittamisen jälkeen alennetaan, on liikaa maksettu määrä sille maksettuine korkoineen palautettava maksajalle sekä suoritettava palautettavalle pääomalle kuuden prosentin vuotuinen korko korvauksen maksupäivästä lukien. (22.7.2011/914)

204 §

Kiinteistö, jonka osalta korvaus on määrätty suoritettavaksi, on panttina maksamattomasta korvauksesta ja sille suoritettavasta korosta niin kuin maakaaren 20 luvussa säädetään. Toimitusinsinöörin on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle edellä tarkoitetusta panttioikeudesta.

Toimitusmiehet voivat määrätä rajoituksia kiinteistön puuston myymiselle ja käyttämiselle myös tilusten haltuunoton jälkeiselle ajalle, jos se on tarpeen kiinteistöstä menevän korvauksen saamisen turvaamiseksi.

205 § (22.12.2009/1476)

Kiinteistölle tuleva korvaus kuuluu kiinteistöön.

Jos kiinteistön omistajalle alueen tai osuuden siirtämisen, tilusvaihdon, osittelusta poikkeamisen, maan tai rakennuksen lunastamisen taikka muun sellaisen toimenpiteen johdosta on määrätty maksettavaksi suuruudeltaan merkittävä korvaus ja kiinteistön arvo on edellä tarkoitetun toimenpiteen vuoksi siinä määrin alentunut, että kiinteistöön kohdistuva panttioikeuden haltijan oikeus saattaa vaarantua, on omistajalle tuleva korvaus korkoineen määrättävä talletettavaksi aluehallintovirastoon. Talletettuun korvaukseen on panttioikeuden haltijalla sama oikeus kuin hänellä on kiinteistöön. Jollei kiinteistön omistaja voi näyttää kaikkien panttioikeuden haltijain antaneen lupaa talletetun korvauksen nostamiseen, on aluehallintoviraston jaettava varat niin kuin kiinteän omaisuuden kauppahinnan jakamisesta ulosottokaaressa (705/2007) säädetään.

206 § (22.7.2011/914)

Toimituksessa on päätettävä yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakaskunnalle tulevan korvauksen maksamistavasta.

Korvauksen maksamisesta yhteisen alueen tai yhteisen erityisen etuuden osakaskunnalle tai osakkaalle ja korvauksen tallettamisesta säädetään yhteisaluelain 31 a §:ssä.

206 a § (22.7.2011/914)

Jos korvauksen kokonaissumma, joka on määrätty asianosaisen maksettavaksi samalle korvauksensaajalle, ei ylitä kymmentä euroa, sitä ei tarvitse maksaa tai tallettaa.

16 luku

Toimituskustannukset

207 § (31.1.2014/73)

Toimituskustannukset muodostuvat kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain (558/1995) 3 §:n 2 momentissa tarkoitetuista kiinteistötoimitusmaksuista.

208 § (31.1.2014/73)

Toimituksen suorittamisesta aiheutuvien kiinteistötoimitusmaksusta annetun lain 3 §:n 5 momentissa tarkoitettujen kustannusten ja korvausten maksamisesta päättää toimitusinsinööri, ja ne maksetaan, jollei tämän lain 180 §:stä muuta johdu, etukäteen valtion tai, milloin toimitus-insinöörinä on kiinteistöinsinööri, kunnan varoista sitä mukaa kuin niitä aiheutuu.

Valtion tai kunnan varoista etukäteen maksetut 1 momentissa tarkoitetut kustannukset ja korvaukset peritään valtiolle tai kunnalle takaisin siten kuin kiinteistötoimitusmaksun perimisestä on säädetty.

209 § (22.12.2005/1159)

Toimituskustannukset jaetaan asianosaisten maksettaviksi heidän toimituksesta saamansa hyödyn mukaan, jollei muualla tässä laissa toisin säädetä tai jolleivät asianosaiset jakamisesta toisin sovi.

Lohkomisessa toimituskustannukset maksaa kunkin lohkokiinteistön ja saajakiinteistön osalta kiinteistön omistaja, jolleivät asianosaiset jakamisesta toisin sovi tai toimitusinsinööri erityisestä syystä toisin määrää. Jos lohkomista on hakenut 22 §:n 1 momentissa tarkoitettu erityisen oikeuden haltija, vastaa tämä tontin osalta toimituskustannuksista. (31.1.2014/73)

Yleisen alueen muodostamista koskevan kiinteistötoimituksen toimituskustannukset maksaa kunta.

210 §

Kun toimitusmääräys peruutetaan tai toimitus raukeaa, maksaa hakija toimituskustannukset.

Jos toimitus jätetään sikseen, maksaa hakija toimituskustannukset. Erityisestä syystä voidaan hakijan ohella muukin asianosainen määrätä osallistumaan toimituskustannuksiin kohtuullisen perusteen mukaan.

211 §

Jos toimitusta on haettu aiheettomasti, hakija maksaa toimituskustannukset. Tällöin hakijan on korvattava myös muulle asianosaiselle toimituksesta aiheutuneet välttämättömät edunvalvontakustannukset kokonaan tai osittain, jos se on kohtuullista.

Jos asianosainen on tahallisesti aiheuttanut selvästi aiheettomia toimituskustannuksia, maksaa hän ne yksin. Tällöin asianosaisen on korvattava myös toiselle asianosaiselle tahallisesti aiheuttamansa ylimääräiset edunvalvontakustannukset.

212 §

Toimituskustannukset 67 §:n 4 momentissa tarkoitetusta hankeuusjaosta maksaa asianomaisen hankkeen toteuttaja. Jos Maanmittauslaitos on antanut muuhun uusjakoon toimitusmääräyksen 68 §:n 2 momentin nojalla hakemuksetta, toimituskustannukset maksetaan kokonaan valtion varoista. Jos samassa uusjakotoimituksessa tehdään sekä 67 §:n 4 momentissa että 67 §:n 1 momentissa tarkoitetuista tarpeista johtuvia tilusjärjestelyjä, hankkeen toteuttaja vastaa hankkeen johdosta tarpeellisten toimenpiteiden aiheuttamista toimituskustannuksista. Muilta osin toimituskustannuksiin sovelletaan, mitä edellä tässä momentissa ja 209 §:ssä säädetään. (13.12.2013/901)

Kiinteistönmäärityksestä ja muusta sellaisesta toimituksesta, jolla voidaan poistaa kiinteistörekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa oleva puute tai korjata kiinteistöjärjestelmässä oleva virhe taikka muutoin edistää kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta ja selvyyttä, maksetaan toimituskustannukset, siltä osin kuin toimitus tai toimenpide on ollut yleisen edun vaatima, valtion tai kunnan varoista siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään. Kuitenkin 283 §:ssä tarkoitetun toimituksen toimituskustannukset maksetaan kokonaan valtion tai kunnan varoista. Toimituskustannukset maksetaan valtion varoista, jos kiinteistörekisterin pitäjänä on Maanmittauslaitos, ja kunnan varoista, jos kiinteistörekisterin pitäjänä on kunnan viranomainen. (13.12.2013/901)

Toimituskustannukset 103 §:n 2 momentissa tarkoitetusta toimituksesta maksaa se, joka on aiheuttanut toimituksen suorittamisen.

213 § (31.1.2014/73)

213 § on kumottu L:lla 31.1.2014/73.

17 luku

Kiinteistöjen yhdistäminen

214 §

Kiinteistöt saadaan yhdistää, jos:

1) kiinteistöt kuuluvat samalle omistajalle tai samoille omistajille niin, että kunkin osaomistajan osuus jokaisesta kiinteistöstä on yhtä suuri ja yhdistämistä pyytävällä on lainhuuto yhdistettäviin kiinteistöihin, milloin kiinteistöä koskeva saanto on lain mukaan huudatettava; (9.4.1998/273)

2) kiinteistöt omistetaan samanlaisin oikeuksin;

3) kiinteistöt sijaitsevat samassa kunnassa;

4) kiinteistöt ovat samaa laatua;

5) kiinteistöt kuuluvat tai ne on tarkoitettu kuulumaan samaan käyttöyksikköön;

6) kiinteistöjen yhdistäminen ei aiheuta epätarkoituksenmukaista tilussijoitusta eikä vaaranna kiinteistöjärjestelmän selvyyttä;

7) yhdistettävä kiinteistö ei ole ulosmitattu tai ei kuulu konkurssipesään eikä mihinkään kiinteistöön kohdistu turvaamistoimenpiteitä; sekä

8) kiinteistöihin ei kohdistu kiinnityksiä tai kiinteistöihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat yhteiskiinnitykset taikka niiden lisäksi vain yhteen kiinteistöön kohdistuu yhteiskiinnityksiä huonoimmalla etusijalla olevia kiinnityksiä.

Jos yhdistettäviin kiinteistöihin kohdistuu eri kiinnityksiä, voidaan yhdistäminen suorittaa 1 momentin 8 kohdan säännöksen estämättä, jos:

1) yhdistämällä muodostuvan kiinteistön arvo, ottaen huomioon siihen kohdistuvat erityiset oikeudet selvästi ylittää kaikkiin yhdistettäviin kiinteistöihin vahvistettujen kiinnitysten rahamäärän; tai

2) panttioikeuksien ja kirjattujen erityisten oikeuksien haltijoiden kesken on tehty sopimus siitä, missä etusijajärjestyksessä yhdistettäviin kiinteistöihin vahvistetut kiinnitykset ja muut kirjaukset kohdistuvat yhdistämällä muodostettavaan kiinteistöön.

Mitä 1 momentin 8 kohdassa säädetään, koskee myös yhdistettäviin kiinteistöihin kohdistuvia kirjattuja erityisiä oikeuksia. Ennen 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun asian ratkaisemista on panttioikeuden haltijoille varattava tilaisuus mielipiteensä esittämiseen asiassa.

215 §

Mitä 214 §:n 1 momentin 4 kohdassa säädetään, ei estä muun kiinteistön yhdistämistä tonttiin.

Yleiseen alueeseen, lunastus- tai pakkolunastusyksikköön, valtion metsämaahan tai suojelualueeseen voidaan yhdistää muun laatuinen kiinteistö, jos siihen ei kohdistu kiinnityksiä eikä sillä ole osuutta yhteismetsään. Yleiseen alueeseen yhdistettävällä kiinteistöllä ei saa olla osuutta muuhunkaan yhteiseen alueeseen eikä oikeutta erityiseen etuuteen. (20.12.1996/1188)

216 §

Kiinteistöjen yhdistämisen suorittaa kiinteistörekisterin pitäjä yhdistettävien kiinteistöjen omistajan hakemuksesta.

Kiinteistörekisterin pitäjä voi suorittaa kiinteistöjen yhdistämisen hakemuksetta, jos omistaja antaa siihen suostumuksensa.

217 §

Yhdistämällä muodostettava kiinteistö merkitään kiinteistörekisteriin, kun yhdistämistä koskeva päätös on saanut lainvoiman. Kiinteistö katsotaan syntyneeksi, kun kiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, yhdistämällä muodostettava kiinteistö voidaan merkitä kiinteistörekisteriin valitusajan päättymistä odottamatta, jos yhdistämistä koskeva päätös on tehty hakemuksen mukaisesti 214 §:n 1 momentin nojalla tai sanotun lainkohdan ja 214 §:n 2 momentin 2 kohdassa tarkoitetun sopimuksen nojalla taikka jos kaikki asianosaiset ovat ilmoittaneet hyväksyvänsä päätöksen. (9.4.1998/273)

Kiinteistörekisterin pitäjän on viipymättä ilmoitettava yhdistämistä koskevasta päätöksestä kirjaamisviranomaiselle. Yhdistämisestä aiheutuvat muutokset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehdään sen jälkeen, kun yhdistämällä muodostettu kiinteistö on merkitty kiinteistörekisteriin.

218 §

Yhdistettäviin kiinteistöihin vahvistetut kiinnitykset ja muut kirjaukset kohdistuvat yhdistämisen jälkeen yhdistämällä muodostettuun kiinteistöön, ei kuitenkaan sellaiseen yhdistettävästä kiinteistöstä luovutettuun määräalaan tai erityiseen etuuteen taikka osuuteen yhteisestä alueesta tai yhteisestä erityisestä etuudesta, johon ei ennen yhdistämistä kohdistunut yhdistettävää kiinteistöä koskevaa kiinnitystä tai kirjausta. Edellä 214 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa kiinnitykset ja muut kirjaukset kohdistuvat samalla etusijalla ja 2 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa sopimuksen mukaisessa etusijajärjestyksessä yhdistämällä muodostettuun kiinteistöön. (22.7.2011/914)

Yhdistäminen ei vaikuta yhdistettävään kiinteistöön kohdistuvaan vuokraoikeuteen tai muuhun erityiseen oikeuteen.

Yhdistettävien kiinteistöjen keskinäiset rasitteet lakkaavat.

18 luku (5.3.1999/322)

(5.3.1999/322)

18 luku on kumottu L:lla 5.3.1999/322.

19 luku

Muutoksenhaku

231 §

Asianosainen saa hakea muutosta toimituksessa tehtyyn ratkaisuun valittamalla maaoikeuteen, jollei muutoksenhakua ole lailla kielletty.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, kunta saa hakea muutosta valittamalla maaoikeuteen asemakaava-alueella suoritetussa lohkomisessa tai halkomisessa tehtyyn ratkaisuun 32 §:ssä, 33 §:n 1 momentin 1–4 kohdassa ja 53 §:ssä tarkoitetussa asiassa. (22.7.2011/914)

232 §

Toimituksen kestäessä haetaan muutosta ratkaisuun, joka koskee:

1) oikeutta olla asianosaisena toimituksessa;

2) estemuistutuksen hylkäämistä;

3) 177 §:ssä tarkoitettuja alueiden käyttöä tai toimenpiteiden suorittamista koskevia rajoituksia;

4) toimituksen keskeyttämistä;

5) uusjaon suorittamisen edellytyksiä tai uusjakoalueen laajuutta;

6) 72–74 §:ssä tarkoitettuja hankkeita taikka 84 §:ssä tarkoitettuja asioita;

7) uusjakosuunnitelmaa siltä osin kuin suunnitelmaan sisältyvästä asiasta ei ole saanut erikseen hakea muutosta;

8) rakennusmaan järjestelyn suorittamisen edellytyksiä tai järjestelyalueen laajuutta;

9) 142 §:ssä tarkoitettua päätöstä yhteisen alueen jaosta;

10) halkomisen sikseen jättämistä koskevan vaatimuksen hylkäämistä sekä jakosuunnitelmaa 54 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa;

10 a) päätöstä, suoritetaanko halkominen 48 §:n mukaisesti yhteishalkomisena, jollei päätös perustu osakkaiden sopimukseen; (9.4.1998/273)

11) yhteisen alueen jakosuunnitelmaa, kun jako joltakin osin suoritetaan 137 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla;

12) korvauksen maksamista 203 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa; (22.12.2005/1159)

13) päätöstä, suoritetaanko halkominen 50 §:n 1 vai 2 momentin mukaisesti, jollei päätös perustu asianosaisten sopimukseen; tai (22.12.2005/1159)

14) päätöstä toimituskustannusten jakamisessa asianosaisten kesken toimituksen kestäessä, jollei päätös perustu asianosaisten sopimukseen. (22.12.2005/1159)

Toimituksen kestäessä saa hakea erikseen muutosta myös ratkaisuun, joka koskee halkomisen, yhteisen alueen jaon, uusjaon tai rakennusmaan järjestelyn yhteydessä suoritettua rajankäyntiä tai tilusvaihtoa taikka niiden suorittamista koskevan vaatimuksen hylkäämistä, jos toimitusinsinööri katsoo muutoksenhaun sallimisen kesken toimituksen tarkoituksenmukaiseksi. Sama koskee muuta sellaista toimituksessa tehtyä päätöstä, joka vaikuttaa toimituksen suorittamiseen. (22.7.2011/914)

Kun toimitusmiesten päätökseen on haettu muutosta 1 tai 2 momentin nojalla, ei toimituksessa saa suorittaa sellaisia toimenpiteitä, joihin valituksen johdosta annettava päätös saattaa vaikuttaa. Maaoikeus voi kuitenkin toimitusinsinöörin esityksestä ennen valituksen ratkaisemista päättää, että toimitusta saadaan jatkaa myös tällaisten toimenpiteiden osalta. Maaoikeus voi valittajan vaatimuksesta kieltää asianosaisia suorittamasta ennen asian lopullista ratkaisua sellaista 177 §:ssä tarkoitettua toimenpidettä, joka toimitusinsinöörin asettamien rajoitusten tai hänen erikseen antamansa luvan mukaan on sallittu. (22.7.2011/914)

Jollei toimituksessa tehtyyn ratkaisuun ole haettava muutosta toimituksen kestäessä sen mukaan kuin edellä tässä pykälässä säädetään, muutosta haetaan lopetettuun toimitukseen.

233 § (22.12.2005/1159)

Valitusosoituksessa on mainittava se maaoikeus, jolta muutosta haetaan, sekä valitusaika ja valitusajan päättymispäivä. Lisäksi siinä on selostettava säännökset valituksen perille ajamisesta sekä valituskirjelmän sisällöstä ja liitteistä.

Jos valitusosoitus on virheellinen eikä virhe ole ollut selvästi havaittavissa, valitus on tehty oikein, jos asianosainen on noudattanut joko valitusosoitusta tai mitä asiasta säädetään.

234 §

Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää siitä päivästä, jona toimitus lopetettiin tai 232 §:ssä tarkoitettu ratkaisu annettiin.

Valitusasiakirjat on toimitettava asianomaiseen maaoikeuteen. Maaoikeuden on annettava tieto valituksesta ja sen sisällöstä kiinteistörekisterin pitäjälle. (13.12.2013/901)

235 §

Jos asianosainen laillisen esteen vuoksi tai muusta hyväksyttävästä syystä ei voi määräajassa hakea muutosta, maaoikeus voi asettaa hakemuksesta uuden määräajan muutoksenhaun tekemistä varten.

Uutta määräaikaa on pyydettävä maaoikeudelle osoitetulla, ennen muutoksenhakuajan päättymistä 234 §:n 2 momentin mukaisesti maanmittaustoimistoon tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjälle toimitetulla kirjallisella hakemuksella, johon on liitettävä selvitys hakemuksen perusteesta. Tällöin on noudatettava soveltuvin osin, mitä muutoksenhakukirjelmästä säädetään. (9.4.1998/273)

236 §

Muutoksenhakukirjelmässä, joka osoitetaan asianomaiselle maaoikeudelle, on mainittava: (21.12.2000/1180)

1) toimitus tai muu päätös, jota muutoksenhakemus koskee;

2) miltä kohdin toimitukseen tai siinä tehtyyn ratkaisuun haetaan muutosta;

3) mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi;

4) perusteet, joilla muutosta vaaditaan;

5) todisteet, jotka aiotaan esittää ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen; (21.12.2000/1180)

6) oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, jos valittaja pitää sitä aiheellisena; sekä (21.12.2000/1180)

7) mahdollinen pyyntö perusteluineen asian ratkaisemisesta pääkäsittelyä toimittamatta. (21.12.2000/1180)

Muutoksenhakukirjelmään on liitettävä ne asiakirjat, joihin muutoksenhakemuksessa vedotaan ja jotka eivät sisälly muutoksenhaun alaisen toimituksen tai päätöksen käsittelyn asiakirjoihin.

237 §

Muutoksenhakukirjelmässä on ilmoitettava muutoksenhakijan nimi ja hänen laillisen edustajansa tai asiamiehensä taikka avustajansa yhteystiedot sekä postiosoite, johon asiaa koskevat kutsut, kehotukset ja ilmoitukset voidaan lähettää. Todistajan tai muun kuultavan yhteystiedot on myös soveltuvalla tavalla ilmoitettava. (21.12.2000/1180)

Muutoksenhakukirjelmä on muutoksenhakijan tai, jollei hän ole sitä itse laatinut, sen laatijan allekirjoitettava. Kirjelmän laatijan ammatti ja kotipaikka on merkittävä muutoksenhakukirjelmään.

238 §

Maaoikeuden tuomioon tai päätökseen tässä laissa tarkoitetussa asiassa saa hakea muutosta korkeimmalta oikeudelta valittamalla, jos korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n nojalla myöntää valitusluvan.

Maaoikeuden tuomio tai päätös pannaan täytäntöön niin kuin lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta säädetään. Vireillä olevaa toimitusta voidaan jatkaa, vaikka tuomioon tai päätökseen 1 momentin mukaisesti pyydetään valituslupaa. Korkein oikeus voi kuitenkin ennen asian lopullista ratkaisemista määrätä, ettei tuomiota tai päätöstä toistaiseksi saada panna täytäntöön tai ettei aloitettua täytäntöönpanoa saada jatkaa.

239 § (13.12.2013/901)

Muutoksenhakukirjelmä, johon on sisällytettävä lupahakemus ja valitus, on yhdessä maaoikeuden tuomion tai päätöksen kanssa toimitettava maaoikeuteen viimeistään kuudentenakymmenentenä päivänä sen jälkeen, kun maaoikeuden ratkaisu julistettiin tai annettiin. Jos useat valittavat maaoikeuden ratkaisusta, ei valituskirjelmiin tarvitse liittää kuin yksi kappale maaoikeuden ratkaisua.

240 §

Jos asianosainen, joka aikoo hakea muutosta maaoikeuden tuomioon tai päätökseen, muutoksenhakuajan kuluessa näyttää laillisen esteen tai muun painava syyn, minkä vuoksi hän ei voi säädetyssä ajassa tehdä muutoksenhakemustaan, maaoikeuden on määrättävä hakemuksesta uusi määräaika sitä varten. Päätös määräajan pitentämisestä on liitettävä muutoksenhakukirjelmään.

241 §

Maaoikeuden on lähetettävä sille toimitetut muutoksenhakuasiakirjat korkeimmalle oikeudelle muutoksenhaulle säädetyn määräajan päätyttyä. Samalla on toimitettava korkeimman oikeuden nähtäväksi toimitusasiakirjat. Jos muutoksenhakemus on selvästi tehty myöhään, muutoksenhakuasiakirjat lähetetään toimitusasiakirjoja toimittamatta. Maaoikeuden on toimitettava tieto muutoksenhausta kiinteistörekisterin pitäjälle. (13.12.2013/901)

Korkein oikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä toimittamaan korkeimmalle oikeudelle kirjallisen lausuntonsa käsiteltävänä olevasta asiasta, milloin korkein oikeus katsoo sen tarpeelliseksi.

Mikäli tästä laista tai muusta laista, jossa on korkeinta oikeutta koskevia säännöksiä, ei muuta johdu, sovelletaan muutoin muutoksenhakuun soveltuvin osin niitä oikeudenkäymiskaaren 30 luvun säännöksiä, jotka koskevat muutoksenhakua hovioikeuden toisena oikeusasteena käsittelemässä asiassa.

20 luku

Maaoikeus

241 a § (29.12.2009/1757)

Maaoikeuksina toimivat Etelä-Savon, Kanta-Hämeen, Lapin, Oulun, Pohjanmaan, Pohjois-Savon, Vantaan ja Varsinais-Suomen käräjäoikeudet tässä laissa säädetyssä kokoonpanossa. Käräjäoikeuksien tuomiopiireistä näissä asioissa säädetään valtioneuvoston asetuksella.

242 §

Maaoikeus ratkaisee sen käsiteltäviksi säädetyt valitukset sekä vastaavissa asioissa tehdyt kantelut.

Toimivaltainen on se maaoikeus, jonka tuomiopiirissä alue, jota asia koskee, sijaitsee. Jos alue kuuluu kahden tai useamman maaoikeuden tuomiopiiriin tai asiassa on kysymys rajasta, joka on samalla kahden tai useamman maaoikeuden tuomiopiirin raja, asian ratkaisee se maaoikeus, jonka tuomiopiiriin kuuluu pääosa siitä alueesta tai rajasta, jota asia koskee. (13.12.2013/901)

3 momentti on kumottu L:lla 21.12.2000/1180.

243 § (21.12.2000/1180)

Maaoikeudessa on puheenjohtajana käräjäoikeuden lainoppinut jäsen sekä muina jäseninä maaoikeusinsinööri ja kaksi lautamiestä. Jos lautamiehelle tulee este pääkäsittelyn aloittamisen jälkeen, maaoikeus on päätösvaltainen, kun lautamiehiä on yksi. Maaoikeudessa voi olla lisäksi toinen lainoppinut jäsen, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. Samoin edellytyksin maaoikeudessa voi olla toinen maaoikeusinsinööri.

Maaoikeus on päätösvaltainen myös, kun siinä on vain puheenjohtaja:

1) kun kysymys on 232 §:n 3 momentissa, 235 tai 254–258 §:ssä tarkoitetusta tai muusta niihin rinnastettavasta käsittelyn valmistelemista tarkoittavasta toimenpiteestä taikka 7 §:n 2 momentissa, 194 a §:n 2 momentissa, 240 tai 264 §:ssä, 265 §:n 1 tai 3 momentissa, 275 §:n 2 momentissa taikka 278 a §:ssä tarkoitetusta asiasta; (22.12.2005/1159)

2) kun maaoikeuden käsiteltävänä on valitus toimitusmiesten päätöksestä, jolla toimitusmiestä koskeva estemuistutus on hylätty, tai jos valitus koskee kiinteistöjen yhdistämispäätöstä taikka kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistörekisterilain (392/1985) nojalla tekemää päätöstä tai kiinteistönmuodostamislain 277 §:n 2 momentissa tarkoitettua oikaisupäätöstä; sekä

3) kun asia ratkaistaan 259 §:n 3 momentin nojalla pääkäsittelyä toimittamatta kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella.

Maaoikeusinsinööri osallistuu tarvittaessa asian valmisteluun 2 momentissa tarkoitetuissa asioissa.

Kirjaamisasiassa maaoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on yksin puheenjohtaja. Maaoikeudessa voi olla lisäksi toinen lainoppinut jäsen ja maaoikeusinsinööri, jos sitä asian laajuuden tai muun erityisen syyn vuoksi on pidettävä perusteltuna. (24.7.2009/575)

244-246 §

244-246 § on kumottu L:lla 21.12.2000/1180.

247 § (25.2.2000/212)

247 § on kumottu L:lla 25.2.2000/212.

248-253 §

248-253 § on kumottu L:lla 21.12.2000/1180.

21 luku

Asian käsittely maaoikeudessa

254 §

Jos muutoksenhakemus on puutteellinen, maaoikeuden on kehotettava muutoksenhakijaa määräajassa korjaamaan puute, jos korjaaminen on oikeudenkäynnin jatkamiseksi tarpeen. Muutoksenhakijalle on samalla ilmoitettava, millä tavoin muutoksenhakukirjelmä on puutteellinen ja että muutoksenhakemus voidaan jättää tutkimatta, jos muutoksenhakija ei noudata kehotusta.

Erityisestä syystä saadaan asianosaiselle, jonka muutoksenhakemus on korjaamisen jälkeenkin puutteellinen, varata uusi tilaisuus sen korjaamiseen.

255 §

Maaoikeuden on heti jätettävä muutoksenhakemus tutkimatta, jos:

1) muutoksenhakija ei noudata hänelle annettua 254 §:ssä tarkoitettua kehotusta;

2) muutoksenhakemus on täydennettynäkin edelleen niin puutteellinen, ettei se kelpaa oikeudenkäynnin perustaksi;

3) muutoksenhakemus ei kuulu maaoikeuden käsiteltäviin;

4) muutoksenhakemus on tehty liian myöhään; tai

5) muu oikeudenkäynnin edellytys puuttuu.

Päätöksestä, jolla muutoksenhakemus jätetään tutkimatta, on annettava tieto Maanmittauslaitokselle, kiinteistöinsinöörille tai tielautakunnalle ja valitusasiassa, jos toimitus on kesken, myös toimitusinsinöörille esitettäväksi toimituskokouksessa muille asianosaisille, joiden tietoon ratkaisu silloin katsotaan saatetuksi. (13.12.2013/901)

Jos toimitusmiesten estemuistutuksesta tekemästä päätöksestä on erikseen valitettu, maaoikeuden on viipymättä ratkaistava asia, ja päätös on saatettava asianosaisten tietoon siten kuin 2 momentissa säädetään.

256 § (21.12.2000/1180)

Jos muutoksenhakemusta ei ole 255 §:n nojalla jätetty tutkimatta, maaoikeuden on kehotettava sellaista toimituksen asianosaista, jonka oikeutta muutoksenhakemus koskee, antamaan vastaus muutoksenhakemukseen, ellei sitä asian ratkaisemisen tai pääkäsittelyn toimittamisen kannalta ole pidettävä selvästi tarpeettomana, sekä samalla tarvittaessa määrättävä, mistä kysymyksistä vastauksessa on erityisesti lausuttava.

Kehotuksen yhteydessä on annettava tiedoksi muutoksenhakemus ja siihen liittyvät asiakirjat.

Jos 1 momentissa tarkoitetut asianosaiset ovat kiinteistön yhteisomistajia tai yhteisen alueen osakkaita, sovelletaan kehotukseen heidän osaltaan, mitä 260 §:n 2 momentissa säädetään.

Vastauksessa asianosaisen on ilmoitettava:

1) asia jossa vastaus annetaan;

2) myöntääkö hän muutosvaatimuksen vai vastustaako sitä;

3) käsityksensä muutoksenhakijan vaatimusten perusteista ja seikat, joihin hän haluaa nojautua;

4) todisteet, jotka aiotaan esittää ja mitä niillä aiotaan näyttää toteen;

5) oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskeva vaatimus, jos hän pitää sitä aiheellisena; sekä

6) mahdollinen pyyntö tai suostumus perusteluineen asian ratkaisemisesta pääkäsittelyä toimittamatta.

Vastaus kehotetaan antamaan kirjallisesti maaoikeudelle sen määräämässä ajassa tai suullisesti istunnossa uhalla, että asia voidaan tutkia, vaikka vastausta ei anneta. Kirjallisen vastauksen osalta on soveltuvin osin lisäksi voimassa, mitä 235 §:ssä, 236 §:n 2 momentissa sekä 237 ja 254 §:ssä muutoksenhausta ja muutoksenhakukirjelmästä säädetään.

Vastaus ja siihen liitetyt asiakirjat on annettava tiedoksi muutoksenhakijalle ja sellaiselle muulle asianosaiselle, jota vastaus koskee.

257 §

Jos maaoikeus katsoo asian käsittelyn sitä edellyttävän, maaoikeus voi kehottaa asianosaista määräajassa toimittamaan maaoikeudelle kirjallisen lausuman. Maaoikeuden on tällöin määrättävä, mistä kysymyksestä asianosaisen on lausuttava. Lausuma on annettava tiedoksi asianosaiselle, jonka oikeutta lausuma koskee.

Jos se edistää asian valmistelua, maaoikeus voi päättää, että asianosaiset tai osa heistä kutsutaan valmistelussa kuultaviksi.

258 §

Ennen pääkäsittelyä maaoikeus voi kehottaa toimitusinsinööriä toimittamaan maaoikeuteen määräajassa kirjallisen lausuntonsa käsiteltävänä olevasta asiasta, jos maaoikeus katsoo sen edistävän asian käsittelyä. Lausunto on annettava tiedoksi myös pääkäsittelyyn kutsuttavalle asianosaiselle.

259 §

Kun valmistelu on päättynyt, asia siirretään pääkäsittelyyn.

Pääkäsittely pidetään siinä kunnassa, jossa olevaa aluetta muutoksenhaun alainen toimitus koskee. Maaoikeus voi kuitenkin kokoontua myös lähikunnassa tai maaoikeuden kanslian sijaintipaikkakunnalla, jos siitä ei aiheudu asianosaisille kohtuuttomia kustannuksia tai kohtuutonta haittaa.

Pääkäsittelyä ei tarvitse toimittaa ja asia voidaan ratkaista kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, jos asia on laadultaan sellainen, että sen ratkaiseminen ei edellytä suullista käsittelyä, ja asianosaiset, joiden oikeutta muutoksenhakemus koskee, suostuvat siihen, että asia ratkaistaan pääkäsittelyä toimittamatta. (21.12.2000/1180)

260 § (21.12.2000/1180)

Maaoikeuden pääkäsittelyyn on kutsuttava muutoksenhakija sekä toimituksessa vaatimuksia esittänyt tai saapuvilla ollut asianosainen, jonka oikeutta muutoksenhakemus koskee, noudattaen soveltuvin osin oikeudenkäymiskaaren 11 luvun säännöksiä. Muulle toimituksen asianosaiselle, jonka oikeutta muutoksenhakemus koskee tai joka on ilmoittamista pyytänyt, pääkäsittelystä ilmoitetaan kirjeellä. Jos pääkäsittelystä kirjeitse ilmoittaminen sellaisille muille asianosaisille, jotka eivät ole ilmoittamista pyytäneet, käytettävissä olevien osoitetietojen puutteellisuuden vuoksi tuottaa huomattavia vaikeuksia tai jos se ei, huomioon ottaen asianosaisten lukumäärä ja käsiteltävänä oleva asia, ole tarpeellista, pääkäsittelystä tiedotetaan kuitenkin kuuluttamalla toimituspaikkakunnalla leviävässä sanomalehdessä vähintään 14 päivää ennen istuntoa.

Jos muutoksenhakemus koskee usean yhdessä omistamaa kiinteistöä tai määräalaa eikä asiassa ole kysymys kiinteistön jaosta tai kirjaamisasiasta, riittää, että istunnosta ilmoitetaan yhdelle omistajista. Yhteisomistajalle, joka on tätä pyytänyt, on istunnosta kuitenkin aina ilmoitettava. Jos muutoksenhakemus koskee yhteistä aluetta tai yhteistä erityistä etuutta, istunnosta ilmoittamiseen sovelletaan, mitä 168 §:n 2 momentissa säädetään toimituksesta tiedottamisesta yhteisen alueen osakaskunnalle. (22.7.2011/914)

Tässä pykälässä tarkoitettu tiedottaminen maaoikeuden istunnosta katsotaan asianmukaisesti suoritetuksi, jos edellä tarkoitettu kirje on vähintään 14 päivää ennen istuntoa annettu postin kuljetettavaksi tai muulla tavoin toimitettu asianosaiselle.

Vastauspyynnön ja muut tässä luvussa tarkoitetut kehotukset ja kutsut maaoikeus saa lähettää postitse asianosaisen viimeksi toimituksessa tai tuomioistuimelle ilmoittamalla osoitteella.

260 a § (21.12.2000/1180)

Muutoksenhakija kutsutaan pääkäsittelyyn uhalla, että muutoksenhakemus hänen poissa ollessaan jätetään sillensä.

Muutoksenhakijan vastapuoli kutsutaan pääkäsittelyyn sakon uhalla, jos asian käsitteleminen edellyttää hänen läsnäoloaan.

Muutoksenhakijan vastapuoli, jonka kuulemista ei pidetä tarpeellisena, kutsutaan pääkäsittelyyn uhalla, että asia voidaan ratkaista hänen poissaolostaan huolimatta.

Asianosainen tai hänen laillinen edustajansa voidaan sakon uhalla velvoittaa saapumaan pääkäsittelyyn henkilökohtaisesti, jos hänen kuulemistaan pidetään asian selvittämiseksi tarpeellisena.

261 §

Jos muutoksenhakija jää pois maaoikeuden istunnosta, muutoksenhakemus jätetään sillensä. Muun asianosaisen poissaolo ei estä asian ratkaisemista.

Jos asianosainen tai hänen laillinen edustajansa on jäänyt pois pääkäsittelystä, johon häntä on kehotettu saapumaan sakon uhalla, noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 26 luvun 20 §:n 2 momentissa ja 21 §:ssä säädetään. (21.12.2000/1180)

262 §

Pääkäsittely on suullinen. Asianosainen ei saa lukea eikä antaa maaoikeudelle kirjallista lausumaa taikka muutoinkaan esittää asiaa kirjallisesti.

Asianosainen saa kuitenkin lukea asiakirjasta vaatimuksensa sekä suorat viittaukset oikeuskäytäntöön, oikeuskirjallisuuteen sekä sellaisiin useita teknisiä ja numerotietoja sisältäviin asiakirjoihin, joita pelkästään suullisesti esitettyinä on vaikeata ymmärtää. Lisäksi hän saa käyttää kirjallista muistiinpanoa muistinsa tukemiseksi. Teknisten ja niihin rinnastettavien kysymysten selvittämiseksi saadaan lisäksi viitata kirjalliseen oikeudenkäyntiaineistoon selostamalla lyhyesti viitatuilta osin sen sisältö.

Pääkäsittelyssä on seuraavassa järjestyksessä: (21.12.2000/1180)

1) puheenjohtajan tai maaoikeusinsinöörin lyhyesti selostettava, mistä asiassa on kysymys; (21.12.2000/1180)

2) valittajan ilmoitettava, miltä kohdin toimituksessa tehtyihin ratkaisuihin haetaan muutosta ja mitä muutoksia niihin vaaditaan tehtäväksi; (21.12.2000/1180)

3) muiden asianosaisten ilmoitettava käsityksensä muutosvaatimuksesta;

4) asianosaisten puolin ja toisin tarkemmin perusteltava kantaansa ja lausuttava toisten asianosaisten perustelujen johdosta;

5) otettava vastaan todistelu; sekä

6) asianosaisten esitettävä loppulausuntonsa.

Edellä 3 momentissa säädetystä järjestyksestä saadaan kuitenkin tarvittaessa poiketa. (21.12.2000/1180)

263 § (21.12.2000/1180)

263 § on kumottu L:lla 21.12.2000/1180.

264 §

Maaoikeus voi omasta aloitteestaan hankkia tai kehottaa asianosaista hankkimaan asian ratkaisemiseksi tarvittavan selvityksen.

Maaoikeus voi tarvittaessa kutsua toimitusinsinöörin asiassa kuultavaksi.

265 §

Jos maaoikeus havaitsee, että toimitus, jota valitus koskee, on keskeytettävä tai että keskeytetty toimitus saa valituksen käsittelystä riippumatta jatkua, on tuomioistuimen tehtävä asiasta päätös ja annettava siitä tieto toimitusinsinöörille. (20.12.1996/1188)

Määräys toimituksen keskeyttämisestä tai jatkamisesta tulee heti voimaan ja sitä on noudatettava, kunnes toisin määrätään.

Kun maaoikeuteen on valitettu ratkaisusta, joka koskee korvauksen perusteena olevaa toimenpidettä tai muuta seikkaa, korvauksen määrää taikka korvauksen suorittamista muutoin, maaoikeus voi kieltää korvauksen suorittamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon taikka määrätä sen keskeytettäväksi siksi, kunnes valitus on ratkaistu. (20.12.1996/1188)

266 §

Maaoikeuden on pidettävä paikalla katselmus, jos se on asian selvittämiseksi tarpeen.

2 momentti on kumottu L:lla 21.12.2000/1180.

267 §

Kun asia maaoikeudessa ratkaistaan, tulee ensin maaoikeusinsinöörin, sitten maaoikeuden lautamiesten ja viimeksi maaoikeustuomarin lausua käsityksensä.

Jos käsitykset ovat eriäviä, on äänestyksen tulosta määrättäessä noudatettava, mitä oikeudenkäymiskaaren 23 luvussa säädetään äänestämisestä riita-asiassa.

268 § (21.12.2000/1180)

Tuomiossa saadaan ottaa huomioon vain se oikeudenkäyntiaineisto, joka on esitetty tai esitelty pääkäsittelyssä tai katselmuksessa. Jos asia ratkaistaan pääkäsittelyä toimittamatta, asia ratkaistaan kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella. Silloin kun asiassa on toimitettu arkistotutkimus tai maaoikeus on 264 §:n 1 momentin nojalla muutoin hankkinut omasta aloitteestaan selvitystä, se on tässä momentissa tarkoitettua kirjallista oikeudenkäyntiaineistoa. Tullakseen huomioon otetuksi asiaa ratkaistaessa se on esiteltävä asianosaisille pääkäsittelyssä tai, jos ratkaisu tehdään pääkäsittelyä toimittamatta, siitä on varattava asianosaisille tilaisuus antaa lausuntonsa.

Jos asia ratkaistaan kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella eikä valittajan vastapuoli ole käyttänyt maaoikeudessa puhevaltaa tai jos asia ratkaistaan pääkäsittelyssä valittajan vastapuolen poissaolosta huolimatta, asiaa ratkaistaessa otetaan kuitenkin huomioon hänen asiassa aikaisemmin esittämänsä oikeudenkäyntiaineisto.

269 § (21.12.2000/1180)

269 § on kumottu L:lla 21.12.2000/1180.

270 §

Mikäli tästä laista tai muusta laista, jossa on maaoikeutta koskevia säännöksiä, tai niiden nojalla annetusta asetuksesta ei muuta johdu, sovelletaan maaoikeuteen ja oikeudenkäyntiin siinä sekä maaoikeuden tuomioon tai päätökseen soveltuvin osin yleisistä tuomioistuimista voimassa olevia säännöksiä.

22 luku

Toimituksessa havaitun virheen korjaaminen ja ylimääräinen muutoksenhaku (9.4.1998/273)

271 §

Jos toimituksen lopettamisen jälkeen ennen kuin toimituksesta on tehty merkintä kiinteistörekisteriin, ilmenee, että toimituksessa tehty päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka ilmeisen väärään lain soveltamiseen, voidaan virheellinen päätös poistaa ja ratkaista asia uudelleen (asiavirheen korjaaminen).

Jos toimituksen tiedottamisessa tai muussa toimituksen suorittamiseen liittyvässä menettelyssä toimituksen lopettamisen jälkeen, ennen kuin toimituksesta on tehty merkintä kiinteistörekisteriin, ilmenee sellainen virhe, joka edellyttää toimituksen uudelleen käsittelyä, voidaan toimitus ottaa tarpeellisilta osin uudelleen käsiteltäväksi (menettelyvirheen korjaaminen). (22.12.2005/1159)

272 §

Jos toimituksen lopettamisen jälkeen ennen kuin toimituksesta on tehty merkintä kiinteistörekisteriin, ilmenee, että toimituksessa on tapahtunut mittaus-, lasku-, kirjoitus- tai merkintävirhe, se on korjattava (kirjoitusvirheen korjaaminen).

Jos kirjoitusvirhe on luonteeltaan sellainen, että yksinomaan sen korjaaminen johtaisi jonkun asianosaisen kannalta kohtuuttomaan lopputulokseen, virhettä ei kuitenkaan saa korjata, jollei toimitukseen samalla tehdä virheen korjaamisen johdosta tarpeellisia muita muutoksia.

273 §

Korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta päättää toimitusinsinööri omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta taikka sen johdosta, että toimitus on 192 §:n 3 momentin mukaisesti palautettu korjattavaksi.

Toimitusinsinöörin päätökseen, joka koskee korjaamisasian käsiteltäväksi ottamista, ei saa hakea muutosta valittamalla.

274 §

Edellä 272 §:n 1 momentissa tarkoitetun kirjoitusvirheen korjaa toimitusinsinööri.

Asianosaiselle, jonka oikeuteen korjaamispäätös vaikuttaa, on ennen päätöksen tekemistä varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

275 §

Asiavirheen korjaaminen ja 272 §:n 2 momentissa tarkoitetun kirjoitusvirheen korjaaminen käsitellään toimituskokouksessa, jossa toimitus otetaan uudelleen käsiteltäväksi siltä osin kuin virheen korjaamiseksi on tarpeen.

Toimitus voidaan ottaa uudelleen käsiteltäväksi edellytyksellä, että asianosaiset, joiden oikeuteen korjaaminen vaikuttaa, tähän suostuvat taikka maaoikeus toimitusinsinöörin esityksestä niin määrää. Sellaisen virheen korjaamiseksi, joka estää toimituksen rekisteröimisen, saadaan toimitus kuitenkin käsitellä uudelleen asianosaisten suostumuksetta.

276 §

Jos toimituksesta on valitettu, korjaamisasian käsiteltäväksi ottamisesta on ilmoitettava maaoikeudelle, jolle myös asiassa tehty päätös on toimitettava.

Korjaamisesta on tehtävä merkinnät toimitusasiakirjoihin ja lähetettävä tieto asianosaisille, milloin se on tarpeellista.

277 §

Jos kiinteistörekisteriin merkityssä toimituksessa on tehty sellainen mittaus-, lasku-, kirjoitus- tai merkintävirhe taikka virhe rajan merkitsemisessä maastoon, joka virhe ei ole vähäinen ja joka vaikuttaa asianosaisen oikeuteen, voidaan virhe oikaista kiinteistönmääritystoimituksessa, jos oikaisemisesta ei aiheudu kohtuutonta haittaa asianosaiselle. Määräys toimitukseen voidaan antaa hakemuksettakin. Tässä momentissa tarkoitettu virheen oikaiseminen voidaan suorittaa, jos sitä koskevaa toimitusta on haettu viiden vuoden kuluessa toimituksen rekisteröimisestä.

Jos kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen asiakirjoissa on sellainen 1 momentissa tarkoitettu virhe, joka on vähäinen taikka joka ei vaikuta kenenkään asianosaisen oikeuteen, kiinteistörekisterin pitäjä voi oikaista virheen kuultuaan tarvittaessa asianomaisten kiinteistöjen omistajia.

278 §

Jos kysymys on muusta kuin 277 §:ssä tarkoitetusta virheestä, sovelletaan lainvoiman saaneessa toimituksessa tehdyn päätöksen muuttamiseen, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvussa säädetään ylimääräisestä muutoksenhausta riita-asiassa.

Maanmittauslaitoksen keskushallinnolla on oikeus tehdä korkeimmalle oikeudelle tai korkeimmalle hallinto-oikeudelle esitys kiinteistörekisteriin merkityn toimituksen tai lainvoimaisen päätöksen purkamisesta sellaisen virheen johdosta, jonka korjaamista kiinteistöjärjestelmän selvyys tai luotettavuus taikka muu yleinen etu vaatii. Esitys voidaan tehdä sen estämättä, mitä laissa säädetään tuomion tai päätöksen purkamisen määräajasta. Ennen esityksen tekemistä on niille asianosaisille, joiden oikeutta virheen korjaaminen koskee, varattava tilaisuus tulla kuulluiksi. (26.8.2005/670)

278 a § (26.8.2005/670)

Oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 17 §:ssä tarkoitettu hakemus menetetyn määräajan palauttamiseksi tehdään maaoikeudelle, jos hakemus koskee määräajan palauttamista muutoksen hakemiseksi toimituksessa tehtyyn ratkaisuun.

279 §

Jos toimituksessa tehdyn virheen korjaaminen tai oikaiseminen toimitusta muuttamalla aiheuttaisi sellaisia kustannuksia tai haittoja, jotka olisivat ilmeisen kohtuuttomia toimituksen muuttamisesta saatavaan hyötyyn verrattuna, voidaan virheestä hyötyä saanut asianosainen velvoittaa rahassa korvaamaan saamansa taloudellinen hyöty vahinkoa kärsineelle.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua korvausta koskeva asia ratkaistaan samassa toimituksessa kuin virheen korjaaminen tai oikaiseminen.

280 §

Käsiteltäessä tässä luvussa tarkoitettua virheen oikaisemista asianosaisia ovat ne oikeudenhaltijat, joiden oikeutta asia koskee.

280 a § (22.12.2005/1159)

Jos toimituksessa ennen sen lopettamista ilmenee asiavirhe, kirjoitusvirhe tai menettelyvirhe sen jälkeen, kun toimituksessa on annettu 232 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettu ratkaisu, saadaan tämän ratkaisun estämättä ottaa virheen korjaaminen käsiteltäväksi noudattaen, mitä tässä luvussa säädetään lopetetussa toimituksessa ilmenneen virheen korjaamisesta.

23 luku

Erinäiset säännökset

281 §

Asiaa, joka 101 §:n mukaan ratkaistaan kiinteistötoimituksessa, ei saa ottaa yleisessä alioikeudessa käsiteltäväksi.

281 a § (22.12.2005/1159)

Jos hakemus tai toimitus koskee sellaista kiinteistöä, jonka omistusoikeutta maakaaren 11 luvun 4 §:n mukaan ei kirjata lainhuutona, asianosaisen omistusoikeus kiinteistöön osoitetaan lainhuudon sijasta lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehdyllä omistajaa koskevalla merkinnällä.

281 b § (22.7.2011/914)

Jos tuomioistuin määrää suoritettavaksi korvauksen sellaisesta seikasta, jota koskeva korvausvaatimus on toimituksessa hylätty, korottaa korvausta tai määrää maksettavaksi uutta korvausta, sen tulee määrätä tällaisen korvauksen maksuaika. Maksuaika voi olla enintään kolme vuotta. Tuomioistuimen määräämälle korvaukselle on suoritettava kuuden prosentin vuotuinen korko, joka lasketaan siitä päivästä, kun kolme kuukautta on kulunut toimituksen lopettamispäivästä tai toimituksessa määrätyn maksuajan alkamispäivästä, jollei tuomioistuin asian laadun vuoksi toisin määrää. Jollei korvausta makseta tuomioistuimen määräämänä maksuaikana, maksamatta olevalle korvaukselle on suoritettava 203 §:n 3 momentin mukainen viivästyskorko.

282 § (27.5.2011/597)

Jos kiinteistötoimituksessa toimeenpannaan yhteinen ojitus, ojitusyhteisön perustamiseen toimituksen yhteydessä sovelletaan, mitä vesilaissa säädetään sanotun yhteisön perustamisesta ojitustoimituksessa.

282 a § (22.7.2011/914)

Sopimus, joka tämän lain mukaan on edellytyksenä kiinteistötoimituksen tai muun tässä laissa tarkoitetun toimenpiteen suorittamiselle, voidaan tehdä kirjallisena ennen toimitus- tai toimenpidehakemuksen tekemistä taikka toimituksen alkukokouksessa 176 §:n 1 momentin mukaisesti, jos toimitus on tullut vireille asianosaisten yhteisestä tai jonkun asianosaisen hakemuksesta. Tällainen sopimus sitoo sopimuksen tehnyttä ja sellaista kiinteistön uutta omistajaa, joka on saanut kiinteistön perintönä, testamentilla, osituksessa taikka muutoin muulla saannolla kuin luovutuksella, sekä sitä, joka luovutuksen tapahtuessa oli tietoinen sopimuksesta. Sopimus sitoo kiinteistön uutta omistajaa myös silloin, kun sopimuksen tarkoittama toimitus tai toimenpide on tullut vireille ennen luovutuksen tapahtumista.

283 § (22.7.2011/914)

Kiinteistörekisterin pitäjä voi antaa hakemuksetta määräyksen sellaisen toimituksen suorittamiseen, jolla voidaan poistaa kiinteistörekisterissä tai kiinteistöjaotuksessa oleva puute tai korjata kiinteistöjärjestelmässä oleva virhe taikka muutoin edistää kiinteistöjärjestelmän luotettavuutta tai selvyyttä.

284 §

Toimitus on lainvoimainen, kun toimitusta koskeva valitusaika on päättynyt tai, jos toimituksesta on valitettu, kun valitus on tuomioistuimen päätöksellä lopullisesti ratkaistu.

285 §

Maanmittauslaitoksen muuhun kuin 3 momentissa tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään. (13.12.2013/901)

Kiinteistörekisterin pitäjän kiinteistöjen yhdistämistä, 131 §:n 1 momentissa, 131 a §:ssä ja 165 §:n 1 momentissa tarkoitettua asiaa ja 277 §:n 2 momentissa tarkoitettua virheen oikaisua koskevaan päätökseen sekä toimitusinsinöörin 177 §:n 4 momentissa tarkoitettuun päätökseen ja 274 §:n 1 momentissa tarkoitettua kirjoitusvirheen korjaamista koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla maaoikeuteen. Määräaika valituksen tekemiseen on 30 päivää päätöksen tiedoksisaannista. Muutoin muutoksenhakuun sovelletaan, mitä muutoksenhausta lopetettuun toimitukseen säädetään. (22.7.2011/914)

Maanmittauslaitoksen tai kunnan kiinteistörekisterin pitäjän päätöksestä, jolla toimitusmääräyksen antaminen on evätty, saa vaatia oikaisua Maanmittauslaitoksen keskushallinnolta siten kuin hallintolaissa (434/2003) säädetään. (13.12.2013/901)

Oikaisuvaatimuksesta annettuun päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Valitus tehdään sille hallinto-oikeudelle, jonka tuomiopiiriin alue tai pääosa siitä alueesta, jota asia koskee, kuuluu. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. (13.12.2013/901)

285 a § (5.3.1999/322)

Asianosainen kiinteistöjen yhdistämistä koskevassa asiassa on hakija ja muu henkilö, jonka oikeutta asia välittömästi koskee. Panttioikeuden haltija on asianosainen silloin, kun kiinnityksestä vapauttaminen tehdään panttioikeuden haltijan suostumuksetta.

285 b § (20.12.2013/1134)

Mitä 209 §:n 1 momentissa säädetään toimituskustannuksen jakamisesta, sovelletaan kiinteistörekisterin pitäjän tämän lain nojalla tekemästä päätöksestä perittävän maksun määräämiseen.

Kiinteistörekisterin pitäjän päätöksen sähköisestä tiedoksiannosta säädetään sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 19 §:ssä.

286 §

Asianosaisen tämän lain mukaisessa asiassa käyttämään asiamieheen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 15 luvussa oikeudenkäyntiasiamiehestä säädetään.

286 a § (22.7.2011/914)

Toimituskokoukset ovat julkisia. Toimitusinsinööri voi kuitenkin rajoittaa yleisön läsnäoloa, jos se on tarpeen tungoksen välttämiseksi.

Jos muu kuin asianosainen aiheuttaa häiriötä toimituskokouksen, toimituksessa pidettävän katselmuksen tai muun toimituksessa suoritettavan toimenpiteen kululle, toimitusinsinööri voi määrätä tällaisen henkilön poistumaan kokoustilasta tai toimituspaikalta.

Yleisö saa toimituskokouksessa ja toimituksen yhteydessä pidettävässä katselmuksessa valokuvata, nauhoittaa ja muulla tavalla tallentaa sekä siirtää teknisin menetelmin kuvaa ja ääntä vain toimitusinsinöörin luvalla ja hänen antamiensa ohjeiden mukaan. Lupa voidaan myöntää, jos tällaisesta toiminnasta ei ole haittaa toimituksen häiriöttömälle kululle eikä se vaikuta häiritsevästi asianosaisiin. Toimitusinsinööri voi asettaa rajoituksia myös asianosaisille sellaisten edellä tässä momentissa tarkoitettujen toimenpiteiden suorittamiseen, jotka häiritsevät merkittävästi toimituksen kulkua tai muita asianosaisia.

287 §

Toimitusinsinööri on oikeutettu saamaan toimituksen suorittamista varten virka-apua asianomaiselta viranomaiselta.

Jos käsiteltävän asian selvittämiseksi on tarpeellista ja asianosaiset sitä pyytävät, voivat toimitusmiehet pyytää todistajia tai asiantuntijoita valallisesti kuultaviksi siinä yleisessä alioikeudessa, jossa se sopivimmin voi tapahtua.

Valtion ja muun julkisyhteisön viranomaiset ovat pyynnöstä velvolliset salassapitosäännösten estämättä antamaan kiinteistötoimituksesta tiedottamista varten asianosaisen tunniste- ja yhteystiedot Maanmittauslaitokselle ja kiinteistörekisterin pitämisestä vastaavalle kunnalle. (13.12.2013/901)

287 a § (9.4.1998/273)

Joka tahallaan tai huolimattomuudesta rikkoo 177 §:n 1 momentin säännöksiä taikka 177 §:n 1 ja 3 momentin nojalla annettuja määräyksiä, asetettuja rajoituksia tai annetun luvan lupaehtoja, on tuomittava kiinteistötoimitusrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään kuudeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn tuomitsemisessa valtiolle menetetyksi noudatetaan, mitä rikoslain 2 luvun 16 §:ssä säädetään. Menettämisseuraamus voidaan jättää tuomitsematta tai rajoittaa koskemaan vain osaa rikoksen tuottamasta taloudellisesta hyödystä, jos menettämisseuraamuksen edellytyksenä oleva rangaistava teko on vähäinen tai jos asianhaarat ovat muuten lieventävät taikka jos menettämisseuraamukseen tuomitseminen muutoin olisi kohtuutonta.

Toimitusinsinöörin on 1 momentissa tarkoitetun teon todettuaan ilmoitettava asiasta syyttäjälle syytteen nostamista varten. Ilmoitus saadaan kuitenkin jättää tekemättä, jos tekoa olosuhteet huomioon ottaen on pidettävä vähäisenä.

RikosL 39/1889 2 luvun 16 § on kumottu, ks. rikoksen tuottaman taloudellisen hyödyn menettämisestä RikosL 39/1889 10 luku 2 §.

288 §

Maksettavaksi erääntynyt korvaus korkoineen saadaan ulosottaa toimitsijan tai asianosaisen pyynnöstä korvausta osoittavasta toimituskirjasta annetun jäljennöksen tai otteen perusteella noudattaen, mitä ulosottolaissa säädetään lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta. (1.11.1996/816)

Jos asianosaista estetään ottamasta haltuunsa hänelle lainvoimaisesti tullutta aluetta tai muuta omaisuutta taikka korjaamasta satoa tai ottamasta jotain muuta, johon hänellä toimituksessa tehdyn lainvoimaisen päätöksen mukaan on oikeus, ulosottomiehen on annettava asianosaisen pyynnöstä virka-apua. Pyynnön perusteeksi on esitettävä asian osoittava toimitusinsinöörin todistus tai virallisesti oikeaksi todistettu toimituskirjan ote sekä selvitys siitä, että haltuunottoa koskeva päätös on saanut lainvoiman.

288 a § (22.12.2005/1159)

Edellä 28 §:n 1 momentissa tarkoitettu kiinnitysvastuusta vapauttaminen suoritetaan asianomaisen lohkokiinteistön omistajan pyynnöstä. Kiinnityksestä vapauttaminen 28 §:n 2 momentissa ja 134 §:n 3 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa suoritetaan ilman omistajan pyyntöä.

Kiinnityksestä vapauttamiseen 28 §:n 1 ja 2 momentissa tai 134 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa sovelletaan, mitä maakaaren 18 luvun 6 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään kiinnityksen kohteeksi jäävien kiinteistöjen omistajien ja näihin kiinteistöihin kohdistuvien panttioikeuksien ja erityisten oikeuksien haltijoiden suostumuksesta.

289 §

Jos kiinteistö on vapautettu vastaamasta panttisaamisesta tämän lain nojalla ilman kiinteistön omistajan tai panttioikeuden haltijan suostumusta ja jos vapauttamisesta aiheutuu kiinteistön omistajalle tai panttioikeuden haltijalle vahinkoa, korvaa vahingon valtio tai, milloin päätöksen on tehnyt kunnan virkamies, asianomainen kunta. Mitä edellä säädetään panttioikeudesta ja panttioikeuden haltijasta, sovelletaan kirjattuun eläkeoikeuteen ja eläkeoikeuden haltijaan 28 §:n 2 momentissa ja 134 §:n 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa. (22.12.2005/1159)

Mitä 1 momentissa säädetään, koskee myös 205 §:n 2 momentissa tarkoitettua päätöstä korvauksen maksamisesta kiinteistön omistajalle sekä kiinteistöjen yhdistämistä koskevaa päätöstä 214 §:n 2 momentin 1 kohdan nojalla.

290 §

Mitä tässä laissa säädetään kiinnityksestä, sovelletaan myös muihin lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin merkittyihin panttioikeuksiin.

Mitä tässä laissa säädetään kiinteistöön vahvistetusta kiinnityksestä ja kiinteistöön kohdistuvan panttioikeuden haltijasta, koskee soveltuvin osin myös kiinteistön määräosaan ja määräalaan vahvistettua kiinnitystä ja sellaiseen kohdistuvan panttioikeuden haltijaa. (20.12.1996/1188)

290 a § (9.4.1998/273)

Jos kiinteistötoimituksessa on todettu, että kirjattu vuokraoikeus tai muu erityinen oikeus kohdistuu toimituksen jälkeen muuhun kiinteistöön tai rekisteriyksikköön kuin mitä koskevana se on kirjattu, asiasta on ilmoitettava kirjaamisviranomaiselle.

Jos yhteishalkomisessa tai uusjaossa osakas on pyytänyt osuuksien tai kiinteistöjen yhdistämistä, toimitusinsinöörin on ilmoitettava siitä viipymättä kirjaamisviranomaiselle. Yhdistämisestä aiheutuvat muutokset lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin tehdään sen jälkeen, kun kiinteistö, jota yhdistämispäätös koskee, on merkitty kiinteistörekisteriin.

291 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Tässä laissa tarkoitettujen toimitusten ja tehtävien suorittamisen ohjaamiseksi Maanmittauslaitoksen keskushallinto antaa tarpeelliset asiakirjojen kaavat sekä määräykset käytettävistä rajamerkeistä, karttaan tehtävistä merkinnöistä ja kiinteistötoimituksessa suoritettavien mittausten tarkkuudesta. (13.12.2013/901)

24 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

292 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Tällä lailla kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) 14 päivänä joulukuuta 1951 annettu jakolaki (604/51),

2) 20 päivänä helmikuuta 1960 annettu kaavoitusalueiden jakolaki (101/60),

3) tilojen yhdistämisestä 29 päivänä kesäkuuta 1951 annettu laki (403/51) sekä

4) eräistä tilusjärjestelyistä 31 päivänä tammikuuta 1975 annettu laki (54/75).

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

293 § (5.3.1999/322)

293 § on kumottu L:lla 5.3.1999/322.

293 a § (20.12.1996/1188)

Jos ennen tämän lain voimaantuloa muodostetun kiinteistön kohdalla on sellaista toisen kiinteistön yksityistä vesijättöä, joka on muodostunut yksityisestä vesialueesta ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tällaisen vesijätön lunastamiseen, mitä 60 §:ssä säädetään vesijätön lunastamisesta siinäkin tapauksessa, että vesijätön kohdalla oleva kiinteistö on muodostettu vesijätön syntymisen jälkeen.

294 §

Tätä lakia on sovellettava myös niihin ennen tämän lain voimaantuloa aloitetuissa toimituksissa ratkaistaviin kysymyksiin, jotka otetaan tämän lain voimaantulon jälkeen käsiteltäviksi.

Valitettaessa toimitusmiesten päätöksestä maaoikeuteen ja maaoikeuden päätöksestä korkeimpaan oikeuteen määräytyvät muutoksenhakuoikeus ja muutoksenhakumenettely sen lain mukaan, jonka mukaan valituksen alainen asia on toimituksessa ratkaistu.

295 §

Isojakoon alueella, jolla sitä ei ole toimitettu ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

296 §

Maanmittaustoimiston, rakennuslautakunnan tai kirjaamisviranomaisen käsiteltäväksi saatettu asia, joka tämän lain mukaan kuuluu muun viranomaisen käsiteltäväksi ja jota ei ole ratkaistu ennen tämän lain voimaantuloa, on siirrettävä tässä laissa tarkoitetulle viranomaiselle.

297 §

Milloin laissa tai asetuksessa on viitattu lainkohtaan, jonka sijaan on tullut tämän lain säännös, on sovellettava viimeksi mainittua säännöstä.

Mitä muussa lainsäädännössä on säädetty jakolain tai kaavoitusalueiden jakolain mukaisesta toimituksesta, koskee tämän lain voimaantulon jälkeen tämän lain mukaista vastaavaa toimitusta.

HE 227/94, MmVM 45/94

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

1.11.1996/816:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 92/1996, LaVM 10/1996, EV 123/1996

20.12.1996/1106:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 79/1996, YmVM 8/1996, EV 214/1996

20.12.1996/1188:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 195/1996, MmVM 22/1996, EV 222/1996

6.3.1998/168:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1998.

HE 33/1997, LaVM 19/1997, EV 1/1998

9.4.1998/273:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1998.

Tätä lakia sovelletaan soveltuvin osin myös ennen tämän lain voimaantuloa vireille tulleisiin toimituksiin niiden kysymysten osalta, jotka otetaan käsiteltäväksi tämän lain voimaantulon jälkeen.

HE 232/1997, MmVM 3/1998, EV 23/1998

5.3.1999/322:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Jos tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen lain aikana vireille tullut tontinmittaus tai yleisen alueen mittaus on lopetettu ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan niiden osalta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja niiden nojalla annettuja määräyksiä.

HE 110/1998, MmVM 16/1998, EV 253/1998

12.3.1999/333:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana.

HE 60/1998, MmVM 15/1998, EV 252/1998

4.2.2000/96:

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

HE 84/1999, YmVM 4/1999, LaVL 15/1999, PeVL 11/1999, MmVL 18/1999, EV 100/1999

25.2.2000/212:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.

HE 109/1999, PeVL 13/1999, LaVM 1/2000, EV 21/2000

14.7.2000/688:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

HE 198/1999, MmVM 6/2000, EV 70/2000

21.12.2000/1180:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001.

Tämän lain menettelysäännöksiä sovelletaan asioihin, joissa muutoksenhaun kohteena oleva ratkaisu on toimituksessa julistettu tämän lain voimaantulon jälkeen. Asia käsitellään käräjäoikeudessa kuitenkin aina tässä laissa tarkoitetussa kokoonpanossa, jollei asian pääkäsittely ole lain voimaan tullessa alkanut.

Mikäli asian pääkäsittely on alkanut maaoikeudessa ennen tämän lain voimaantuloa, asian käsittelyyn osallistuneiden maaoikeuden lautamiesten toimikausi jatkuu siihen saakka kunnes asia on ratkaistu.

Tämän lain voimaan tullessa maaoikeudessa vireillä olevat asiat käsitellään siinä maaoikeusasioita käsittelevässä käräjäoikeudessa, jonka tuomiopiirissä maaoikeusasioissa asianomaisen maaoikeuden tai sen jaoston kanslia sijaitsee lukuun ottamatta Etelä-Suomen maaoikeuden I jaostoa, jolle kuuluvat maaoikeusasiat siirretään Vantaan käräjäoikeuteen.

Tasavallan presidentti nimittää tämän lain voimaan tullessa maaoikeuksien virassa olevat maaoikeustuomarit ja maaoikeusinsinöörit asianomaisiin käräjäoikeuksiin perustettaviin käräjätuomarin (maaoikeusasioiden vastuutuomari) ja maaoikeusinsinöörin virkoihin niitä haettavaksi julistamatta. Käräjäoikeuden käräjätuomarilla, joka on ollut nimitettynä maaoikeustuomarin virkaan, on oikeus käräjätuomarin virassaan käyttää myös entisen virkansa nimeä arvonimenä.

Maaoikeuksien muu henkilökunta siirretään tämän lain voimaan tullessa asianomaisiin käräjäoikeuksiin perustettaviin vastaaviin virkoihin. Oikeusministeriö päättää virkojen siirtämisestä ja henkilöstön sijoittamisesta asianomaisiin käräjäoikeuksiin.

HE 86/1999, LaVM 10/2000, EV 169/2000

14.2.2003/111:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2003.

HE 240/2002, MmVM 13/2002, EV 248/2002

4.6.2004/455:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.

HE 175/2003, MmVM 2/2004, EV 28/2004

11.6.2004/477:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2004.

HE 164/2003, YmVM 7/2004, EV 51/2004

26.8.2005/670:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2005.

Ennen lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 9/2005, LaVM 6/2005, EV 81/2005

22.12.2005/1159:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2006.

HE 65/2005, MmVM 4/2005, EV 140/2005

24.7.2009/575:

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

HE 30/2009, MmVM 5/2009, EV 89/2009

22.12.2009/1476:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009

29.12.2009/1757:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä ollut asia siirtyy:

1) Hämeenlinnan käräjäoikeudesta Kanta-Hämeen käräjäoikeuteen;

2) Kuopion käräjäoikeudesta Pohjois-Savon käräjäoikeuteen;

3) Mikkelin käräjäoikeudesta Etelä-Savon käräjäoikeuteen;

4) Rovaniemen käräjäoikeudesta Lapin käräjäoikeuteen;

5) Turun käräjäoikeudesta Varsinais-Suomen käräjäoikeuteen;

6) Vaasan käräjäoikeudesta Pohjanmaan käräjäoikeuteen.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 227/2009, LaVM 18/2009, EV 240/2009

27.5.2011/597:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

HE 277/2009, YmVM 22/2010, EV 355/2010

22.7.2011/914:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011.

HE 265/2009, MmVM 28/2010, EV 307/2010

13.12.2013/901:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 68/2013, MmVM 7/2013, EV 102/2013

20.12.2013/1134:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.

HE 159/2013, MmVM 11/2013, EV 166/2013

31.1.2014/73:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2014.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 207 §:n ja sitä edeltävien säännösten nojalla toimitusmenoiksi kertyneisiin kustannuksiin ja korvauksiin sovelletaan ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleita säännöksiä.

Kuitenkin, jos toimituksen lopullinen kiinteistötoimitusmaksu määrätään kiinteistötoimitusmaksusta annetussa laissa tarkoitettuna toimituskorvauksena, toimitusmenot jätetään perimättä niiltä osin kuin niitä vastaavat osuudet sisältyvät sanottuun toimituskorvaukseen.

HE 144/2013, MmVM 16/2013, EV 179/2013

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.