Seurattu SDK 510/2019 saakka.

12.4.1995/541

Laki maakaaren voimaanpanosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 §
Maakaaren voimaantulo

Maakaari (540/95), jäljempänä uusi maakaari, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Uuden maakaaren täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin voidaan ryhtyä ennen sen voimaantuloa.

2 §
Kumottavat säädökset

Uuden maakaaren tullessa voimaan kumotaan seuraavat lait niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) vuoden 1734 lain maakaari;

2) 20 päivänä kesäkuuta 1864 annettu asetus, sisältävä sääntöjä sen estämiseksi, ettei sopimattomia ehtoja tehtäisi kiinteän omaisuuden kaupoissa ja maaomaisuuksia liiallisesti raskautettaisi eläkkeellä ja muilla rasituksilla;

3) lainhuudatuksesta ja kiinteistönsaannon moittimisajasta 28 päivänä helmikuuta 1930 annettu laki (86/30);

4) lainhuudatus- ja kiinnitysasiain käsittelystä tuomiokunnan arkistossa 1 päivänä marraskuuta 1945 annettu laki (1052/45);

5) lainhuudatus- ja kiinnitysasiain käsittelystä kaupungissa 6 päivänä kesäkuuta 1952 annettu laki (240/52);

6) lainhuudatus- ja kiinnitysasiain pöytäkirjain yksinkertaistamisesta 23 päivänä heinäkuuta 1965 annettu laki (418/65);

7) kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen 9 päivänä marraskuuta 1868 annettu asetus;

8) 31 päivänä tammikuuta 1930 annettu metsäkiinnityslaki (39/30); (20.12.1996/1125)

9) toisen maalla kasvavan metsän hakkuuoikeuden kiinnittämisestä 10 päivänä heinäkuuta 1901 annettu asetus; (20.12.1996/1125)

10) lohkotilan kiinnitysvastuun rajoittamisesta 12 päivänä tammikuuta 1937 annettu laki (4/37); (20.12.1996/1125)

11) 6 päivänä kesäkuuta 1883 annettu asetus, koskeva asukasoikeutta kruunun tiloilla; sekä (20.12.1996/1125)

12) eräiden kruununluontoisten tilojen ja tilanosien järjestelystä 12 päivänä marraskuuta 1965 annettu laki (598/65). (20.12.1996/1125)

3 §
Maakaaren säännösten soveltaminen

Jos muualla laissa tai asetuksessa viitataan säännökseen tai siinä muutoin tarkoitetaan säännöstä, joka kumotaan tällä lailla, on säännöksen asemesta noudatettava sen sijaan tullutta uuden maakaaren säännöstä.

Mitä muualla säädetään määräalan erottamisoikeuden kiinnittämisestä, koskee uuden maakaaren tultua voimaan määräalan lainhuudattamista, ja mitä vastaavasti säädetään erityisen oikeuden kiinnittämisestä, koskee sen kirjaamista. Mitä muualla säädetään kiinnitetystä velkakirjasta, koskee uuden maakaaren tultua voimaan saamista, jonka vakuudeksi on annettu panttikirja.

4 §
Luovutusta koskevat säännökset

Sellaiseen kiinteän omaisuuden tai käyttöoikeuden luovutukseen, joka on tehty ennen uuden maakaaren voimaantuloa, sovelletaan aikaisempia säännöksiä.

Uuden maakaaren 2 luvun 26 §:n säännöksiä elinkeinonharjoittajan vastuusta kiinteistön virheestä ei sovelleta, jos elinkeinonharjoittaja on luovuttanut kiinteistön taikka tehnyt virheellisen suorituksen ennen lain voimaantuloa.

5 §
Lainhuuto

Ennen uuden maakaaren voimaantuloa annetun lainhuudon oikeusvaikutukset määräytyvät aikaisempien säännösten mukaan. Tällaiseen lainhuutoon voi kuitenkin uudessa maakaaressa säädetyin oikeusvaikutuksin vedota vain se, joka on saanut omistusoikeuden tai muun oikeuden kiinteistöön lain voimaantulon jälkeen.

Uuden maakaaren voimaantulon jälkeen myönnetyllä lainhuudolla on uudessa maakaaressa säädetyt oikeusvaikutukset, vaikka saanto on tapahtunut ennen lain voimaantuloa.

6 §
Kirjaaminen

Määräalan omistaja ja käyttöoikeuden haltija, jonka uuden maakaaren mukaan on kirjattava oikeutensa, on velvollinen hakemaan myös ennen lain voimaantuloa saamansa oikeuden kirjaamista. Kirjaamista on haettava kahden vuoden kuluessa uuden maakaaren voimaantulosta.

Jos kiinteistön muodostaminen on vireillä uuden maakaaren tullessa voimaan, lainhuudatusaika alkaa, kun määräalasta on muodostettu kiinteistö.

Ennen uuden maakaaren voimaantuloa vahvistettu ja voimassa oleva kiinnitys, joka koskee määräalan erottamisoikeuden tai erityisen oikeuden pysyvyyttä, vastaa uudessa maakaaressa tarkoitettua kirjausta. Tällaiseen kiinnitykseen voi kuitenkin uudessa maakaaressa säädetyin oikeusvaikutuksin vedota vain se, joka on saanut oikeutensa lain voimaantulon jälkeen.

7 §
Vireillä oleva kirjaamishakemus

Jos kiinteistön omistusoikeuden kirjaamista tai erityisen oikeuden kiinnittämistä koskeva hakemus on vireillä uuden maakaaren tullessa voimaan, hakemuksen käsittelyssä noudatetaan uutta maakaarta. Jos kirjaamisasiassa on tehty ratkaisu ennen uuden maakaaren voimaantuloa, muutoksenhaussa noudatetaan aikaisempia säännöksiä.

Jos ennen uuden maakaaren voimaantuloa on annettu kuulutus lainhuudon saamiseksi, lainhuudatushakemuksen käsittelyssä noudatetaan aikaisempia säännöksiä.

8 §
Lainhuudatusaika

Jos kiinteistön luovutuskirja on tehty tai lainhuudatusaika on alkanut kulua ennen uuden maakaaren voimaantuloa, lainhuudatusaika lasketaan aikaisempien säännösten mukaan.

9 §
Kiinnitetty haltija- tai määrännäisvelkakirja

Ennen uuden maakaaren voimaantuloa kiinnitetty haltija- ja määrännäisvelkakirja vastaa uudessa maakaaressa tarkoitettua panttikirjaa kiinnityksen mukaisen pääoman, kolmen vuoden koron ja perimiskulujen yhteenlaskettuun määrään, ja siihen sovelletaan uuden maakaaren panttikirjaa koskevia säännöksiä. Jos kiinnitetty velkakirja on annettu vakuudeksi ennen uuden maakaaren voimaantuloa, panttauksen sitovuus ja panttioikeuden kohde määräytyvät aikaisempien säännösten mukaisesti.

Kiinnitetyn haltija- tai määrännäisvelkakirjan haltijan on haettava kirjaamisviranomaiselta velkakirjansa vaihtamista panttikirjaksi siinä ajassa, jona kiinnitys on aikaisempien säännösten mukaan uudistettava. Jollei hakemusta ole tänä aikana tehty, kiinnitys raukeaa.

Edellä 2 momentissa tarkoitetun hakemuksen käsittelyssä noudatetaan soveltuvin osin uuden maakaaren säännöksiä kiinnityksen muuttamisesta. Kiinnitys muutetaan entisellä etusijallaan kiinnitetyn velkakirjan pääoman suuruiseksi. Panttikirja on edelleen ilman eri sitoumusta saamisen vakuutena. Jos velkakirja on annettu ulkomaan rahassa, pääoma muutetaan Suomen rahaksi hakemispäivän kurssin mukaan. Kirjaamisviranomaisen on tehtävä velkakirjaan merkintä siitä, että sen sijaan on annettu panttikirja ja että velkakirja on panttivelkakirjana mitätön. Velkakirjaa panttikirjaksi vaihdettaessa kiinnitystä voidaan muuttaa uudessa maakaaressa säädetyillä edellytyksillä.

10 §
Kiinnitetty tavallinen velkakirja tai muu saamistodistus

Ennen uuden maakaaren voimaantuloa kiinnitettyyn tavalliseen velkakirjaan tai muuhun saamistodistukseen sovelletaan aikaisempia säännöksiä.

Velkojan on haettava kiinnitetyn velkakirjan tai muun saamistodistuksen vaihtamista panttikirjaksi ja esitettävä selvitys jäljellä olevasta saamisesta siinä ajassa, jona kiinnitys on aikaisempien säännösten mukaan uudistettava. Vaihdossa kiinnitys muutetaan saamisen jäljellä olevan pääoman, sille lasketun kolmen vuoden koron ja perimiskulujen yhteenlasketun määrän suuruiseksi. Kiinnityksen määrä pyöristetään kuitenkin lähinnä suurempaan viiteensataan markkaan tai, jos kiinnitys samalla muunnetaan euroiksi, lähinnä suurempaan sataan euroon. Jos kiinnitetty velkakirja on siinä olevan ehdon mukaan annettu muun sitoumuksen vakuudeksi, jäljellä olevana pääomana pidetään kiinnitettyä pääomaa. Vaihtamisesta on muutoin voimassa, mitä 9 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään. (14.12.1998/965)

Kun sellainen kiinnitetty saamistodistus, joka koskee vuokrasaamista tai muuta pääoman enimmäismäärän osoittavaa saamista, vaihdetaan panttikirjaksi, saamisen pääomana pidetään kiinnityksen enimmäismäärää taikka, jos saaminen on ilmoitettu vuosittaisena määränä, kolmen vuoden yhteenlaskettua saamista.

11 §
Samalle omistajalle kuuluvien kiinteistöjen yhteiskiinnitys

Jos panttikirjaksi vaihdettavan velkakirjan kiinnitys kohdistuu useaan samalle omistajalle tai samoille omistajille yhtä suurin osuuksin kuuluvaan ja saman kirjaamisviranomaisen tuomiopiirissä sijaitsevaan kiinteistöön, panttikirja annetaan yhteiskiinnityksen mukaisena, jos kiinteistöihin kohdistuu vain määrältään ja etusijaltaan samat kiinnitykset.

Panttioikeuden haltijat ja kiinteistöjen omistaja voivat tehdä kirjallisen sopimuksen kaikkien kiinnitysten muuttamisesta uuden maakaaren mukaisiksi kiinnityksiksi. Tällöin sopimus ja kaikki vaihdettavat velkakirjat on yhtäaikaa toimitettava kirjaamisviranomaiselle. Muussa tapauksessa yhteiskiinnitys jaetaan panttikirjaksi vaihtamisen yhteydessä velkakirjan haltijan osoituksen mukaan kiinnitettyjen kiinteistöjen kesken niin, että kiinnitysten yhteismäärä vastaa 9 ja 10 §:ssä säädettyä määrää ja panttikirjat annetaan tämän mukaisesti.

Jos kiinnitysten uudelleen järjestämiseksi tai uusien kiinnitysten hakemiseksi on tarpeen, että kiinnitetyt velkakirjat vaihdetaan panttikirjoiksi samanaikaisesti tai kiinnitysten osoittamassa etusijajärjestyksessä, kirjaamisviranomainen voi velvoittaa kiinnitetyn velkakirjan haltijan sakon uhalla määräajassa hakemaan velkakirjan vaihtamista panttikirjaksi. Tarvittaessa kirjaamisviranomainen voi kutsua kaikki panttioikeuden haltijat sekä kiinteistöjen omistajan kuultaviksi.

Kiinteistöön saadaan vahvistaa erilliskiinnitys, vaikka siihen kohdistuu ennen uuden maakaaren voimaantuloa vahvistettu yhteiskiinnitys.

12 §
Eri omistajille kuuluvien kiinteistöjen yhteiskiinnitys

Jos panttikirjaksi vaihdettavan velkakirjan kiinnitys kohdistuu eri omistajille kuuluviin kiinteistöihin, panttikirja annetaan yhteiskiinnityksen mukaisena. Jos kiinnitetty velkakirja on jonkun kiinteistön omistajan hallinnassa, kiinnitys on poistettava muiden omistamien kiinteistöjen osalta.

Jos sopimus yhteiskiinnitettyjen kiinteistöjen keskinäisestä vastuusta on kiinnitetty aikaisempien säännösten mukaan, uuden maakaaren säännöksiä kiinteistöjen keskinäisestä vastuusta ei sovelleta.

Panttikirja annetaan yhteiskiinnityksen mukaisena, vaikka kiinteistö kuuluu määräosin eri omistajille.

13 §
Vireillä oleva kiinnityshakemus

Jos uuden maakaaren tullessa voimaan on vireillä saamista koskeva kiinnityshakemus, jonka perusteella kiinnitys on voitu aikaisempien säännösten mukaan myöntää, kiinnitys vahvistetaan uuden maakaaren mukaan ja siitä annetaan todistukseksi panttikirja. Kiinnitys vahvistetaan määrältään 9 ja 10 §:n mukaisesti.

Mitä 1 momentissa säädetään, on noudatettava myös silloin, kun vuoden kuluessa uuden maakaaren voimaantulosta haetaan kiinnitystä sellaisen saamistodistuksen perusteella, johon on ennen uuden maakaaren voimaantuloa merkitty asianmukainen kiinnityssuostumus.

14 §
Lakisääteinen panttioikeus

Uuden maakaaren voimaantulon jälkeen syntyvä julkisoikeudellinen tai julkisoikeudellisessa järjestyksessä maksettavaksi pantu taikka siihen verrattava saaminen, jolla lain mukaan on etuoikeus taikka josta kiinteistö tai sen omistaja omistajanvaihdoksesta huolimatta lain mukaan vastaa, saa panttioikeuden kiinteistöön uuden maakaaren säännösten mukaan eikä henkilökohtainen vastuu saamisen suorittamisesta siirry uudelle omistajalle ilman eri sopimusta.

Jos velkojalla on lain mukaan oikeus hakea kiinnitystä saamisensa vakuudeksi kiinteistön omistajaa kuulematta, kiinnitys vahvistetaan uuden maakaaren voimaantulon jälkeen saamisen määräiseksi ja etusija määräytyy hakemuksen vireilletulohetken mukaan.

Ennen uuden maakaaren voimaantuloa syntynyt 1 momentissa tarkoitettu lakisääteinen panttioikeus on kolmen vuoden kuluessa lain voimaantulosta ilmoitettava kirjattavaksi noudattaen, mitä uudessa maakaaressa säädetään. Jollei ilmoitusta ole tänä aikana tehty, lakisääteinen panttioikeus raukeaa. Lakisääteistä panttioikeutta ei voida kirjata, jos se on aikaisemmin voimassaolleiden säännösten mukaan lakannut tai sen parempi etusija on menetetty. Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriin ennen uuden maakaaren voimaantuloa tehty merkintä lakisääteisestä panttioikeudesta vastaa uudessa maakaaressa tarkoitettua kirjausta, jos siitä käy ilmi saamisen määrä.

15 §
Etuoikeus alkaneessa täytäntöönpanossa

Jos kiinteistö tai muu kiinnityksestä kiinteään omaisuuteen annetussa asetuksessa tarkoitettu kiinnityksen kohde on ulosmitattu tai sen omistajan konkurssi on alkanut ennen uuden maakaaren voimaantuloa, saamisten ja erityisten oikeuksien etuoikeudesta täytäntöönpanossa noudatetaan aikaisempia säännöksiä.

Ennen uuden maakaaren voimaantuloa syntynyt 14 §:n 3 momentissa tarkoitettu saaminen otetaan velkojan vaatimuksesta aikaisempien säännösten mukaisesti kirjaamattomana huomioon täytäntöönpanossa, jos omaisuus on ulosmitattu tai konkurssi on alkanut kolmen vuoden kuluessa uuden maakaaren voimaantulosta.

16 §
Maksamattoman kauppahinnan panttioikeus

Ennen uuden maakaaren voimaantuloa syntyneeseen maksamattoman kauppahinnan panttioikeuteen sovelletaan aikaisempia säännöksiä. Jos maksamattoman kauppahinnan panttioikeuden kohteena on määräala, aika kiinnityksen hakemiseen lasketaan määräalan saannon lainhuudosta. Kiinnitys vahvistetaan ja siitä annetaan panttikirja niin kuin 10 §:n 2 momentissa säädetään.

Maksamattoman kauppahinnan panttioikeus raukeaa, jollei sen perusteella haeta kiinnitystä kymmenen vuoden kuluessa uuden maakaaren voimaantulosta.

16 a § (20.12.1996/1125)
Metsäkiinnitys

Ennen uuden maakaaren voimaantuloa vahvistettu metsäkiinnitys raukeaa, kun kolme vuotta on kulunut uuden maakaaren voimaantulosta, tai jo sitä ennen, jos kiinnitetty velkakirja vaihdetaan panttikirjaksi. Jos velkojan metsäkiinnitykseen perustuva kanne on pantu vireille ennen metsäkiinnityksen raukeamista, asiassa noudatetaan aikaisempia säännöksiä.

Metsäkeskuksen on toimitettava panttivelkojalle tieto hakkuu- tai metsänkäyttöilmoituksesta ilman kiinteistön omistajan erikseen antamaa sitoumusta, vaikka metsäkiinnitys on 1 momentin mukaan rauennut.

17 §
Lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä vastaavat rekisterit

Niiden kirjaamisviranomaisten toimialueilla, joilla lainhuuto- ja kiinnitysrekisteriä ei ole otettu käyttöön uuden maakaaren tullessa voimaan, uudessa maakaaressa tarkoitettuna rekisterinä pidetään lainhuutorekisteriä, kiinnitysrekisteriä sekä tontinvuokrarekisteriä. Merkintöjen tekemisessä rekisteriin noudatetaan aikaisempia säännöksiä, mutta asioiden käsittelyssä noudatetaan uutta maakaarta.

Ennen kuin lainhuuto- ja kiinnitysrekisteri on otettu käyttöön, kiinteistötoimituksista on lähetettävä ilmoitus kyseiselle kirjaamisviranomaiselle aikaisempien säännösten mukaan.

Uuden maakaaren säännöksiä valtion velvollisuudesta korvata rekisterin tiedoissa olevan virheen tai puutteen aiheuttama vahinko ei sovelleta ennen uuden maakaaren voimaantuloa tehtyyn virheelliseen tai puutteelliseen merkintään, jollei lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä annetun lain (353/87) aikaisemmista säännöksistä muuta johdu.

L lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä 353/1987 on kumottu L:lla kirjaamisasioiden siirtämistä koskevan lainsäädännön voimaanpanosta 584/2009. Ks. Maakaari 540/1995 7 luku ja A lainhuuto- ja kiinnitysrekisteristä 960/1996.

18 §
Ylimuistoinen nautinta ja eräät muut aikaisemmat oikeudet

Ennen uuden maakaaren voimaantuloa saatu oikeus vedota ylimuistoiseen nautintaan pysyy voimassa myös lain voimaantulon jälkeen.

Jos kylien raja on käymättä uuden maakaaren tullessa voimaan, rajan paikan määräämisessä noudatetaan aikaisempia säännöksiä.

Osatalokkaan ja naapurin lunastusoikeutta koskevaan kanteeseen, joka on pantu vireille ennen uuden maakaaren voimaantuloa, sovelletaan aikaisempia säännöksiä.

18 a § (20.12.1996/1125)
Kruununluontoiset tilat

Jako kruununluontoiseen ja perintöluontoiseen maahan lakkaa uuden maakaaren tullessa voimaan.

Jollei aikaisemmin kruununluontoista tilaa ole huudatettu, sen omistaja on velvollinen hakemaan lainhuutoa kahden vuoden kuluessa maakaaren voimaantulosta. Jos hakija on uuden maakaaren voimaan tullessa merkitty kiinteistörekisteriin tai maarekisteriin kruununluontoisen tilan omistajaksi, lainhuuto voidaan myöntää uuden maakaaren 12 luvun 3 §:ssä tarkoitettua kuulutusmenettelyä noudattamatta, vaikka hakija ei voi esittää saannostaan muuta selvitystä. Lainhuutoa ei myönnetä, jos kiinteistöön kohdistuu 4 momentissa tarkoitettu oikeus tai jos on aihetta epäillä, että jollakin toisella on parempi oikeus kiinteistöön.

Mitä uudessa maakaaressa säädetään kiinteistöstä, koskee myös ehdollista tonttia. Jos oikeus ehdolliseen tonttiin on kirjattu pysyvyyskiinnityksenä, se vastaa uudessa maakaaressa tarkoitettua lainhuutoa.

Ennen maakaaren voimaantuloa perustettu vakaa hallintaoikeus maahan on kirjattava niin kuin uuden maakaaren 14 luvun 2 §:ssä ja tämän lain 6 §:n 1 momentissa säädetään ja se voidaan kiinnittää niin kuin maakaaren 19 luvussa säädetään, vaikkei hallintaoikeuden voimassaoloaikaa ole määrätty.

19 §
Viranomaisen lupa tai toisen suostumus

Jos jonkin lainkohdan mukaan kiinteistön kiinnittämiseen tarvitaan muun kuin omistajan, yhteisön toimivaltaisen elimen taikka tuomioistuimen tai muun viranomaisen lupa tai suostumus, se tarvitaan uuden maakaaren voimaantulon jälkeen kiinnittämisen sijasta silloin, kun panttioikeus perustetaan kiinteistöön, sen määräosaan tai määräalaan taikka käyttöoikeuteen.

Jos jonkin lainkohdan mukaan kiinteistön luovuttamiseen tarvittava suostumus on kahden esteettömän henkilön todistettava, uuden maakaaren voimaantulon jälkeen riittää, että suostumus on kaupanvahvistajan vahvistama.

20 §
Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

21 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995.

HE 120/94, LaVM 27/94

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

20.12.1996/1125:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 214/1996, LaVM 18/1996, EV 216/1996

14.12.1998/965:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

HE 156/1998, TaVM 21/1998, EV 165/1998

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.