Seurattu SDK 446/2016 saakka.

24.2.1995/253

Kolttalaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Lain tarkoitus

Tämän lain tavoitteena on edistää kolttaväestön ja -alueen elinolosuhteita ja toimeentulomahdollisuuksia sekä ylläpitää ja edistää kolttakulttuuria.

Tämän lain mukaisissa toimenpiteissä on kiinnitettävä erityistä huomiota:

1) kolttien luontais- ja muiden elinkeinojen sekä kulttuurin edistämiseen ja elinkeinojen monipuolistamiseen;

2) asunto-olojen sekä asuin- ja työympäristön parantamiseen;

3) tilojen kehittämiseen sekä niiden säilymiseen kolttien omistuksessa ja hallinnassa;

4) luonnonvarojen kestävään käyttöön, perinneympäristön säilyttämiseen sekä muihinkin ympäristönäkökohtiin; sekä

5) muutoinkin koltta-alueen kehittämiseen.

2 §
Koltta-alue

Tämän lain mukaisia toimenpiteitä suoritetaan koltta-alueen kehittämiseksi.

Koltta-alueella tarkoitetaan tässä laissa aluetta, joka rajoittuu:

1) idässä valtakunnan rajaan;

2) etelässä Luttojokeen Kattajärvelle saakka sekä linjaan, joka kulkee Kattajärven länsipuolitse Ruohojärville ja niiden lounaispuolitse Kurupäähän sekä siitä edelleen Mattojärven länsipuolitse Nanguvuonon länsipäähän Keväjärven alue kokonaan mukaan lukien;

3) lännessä linjaan, joka kulkee Nanguvuonoa pitkin Tsharminiemen pohjoiskärkeen ja siitä Palkissaareen sekä edelleen Kärppäsaaren, Varttasaaren, Koutukinsaaren, Lihasaarten, Kuorpasaaren, Pahtasalmensaarten ja Pisteriniemen itäpuolitse ja Naamajärven tilan pohjoispuolitse Nitsijärven Siirinsalmen Lammassaareen ja edelleen Iijärven Rovaniemelle sekä Inarin ja Utsjoen kuntien väliselle rajalle Tsoalmmavarrin kohdalle; sekä

4) pohjoisessa Inarin ja Utsjoen kuntien väliseen rajaan.

2 a § (30.12.2015/1677)
Suhde Euroopan unionin lainsäädäntöön ja ohjelmaan

Mitä porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista annetun lain (986/2011), jäljempänä porotalouden rakennetukilaki, 5 §:ssä tai sen nojalla taikka mainitun lain 8 §:ssä säädetään, sovelletaan myönnettäessä tässä laissa tarkoitettuja tukia.

2 b § (30.12.2015/1677)
Tuen rahoitusta ja määrää koskevat edellytykset

Mitä porotalouden rakennetukilain 7 §:ssä tai sen nojalla säädetään, sovelletaan myönnettäessä tässä laissa tarkoitettuja tukia.

3 § (30.12.2015/1677)
Yritystoiminta

Luontaiselinkeinolla tarkoitetaan tässä laissa porotaloutta ja muuta maataloutta; maataloudeksi katsotaan tällöin muun luontaiselinkeinon ohella pienimuotoisesti harjoitettu tavanomainen maataloustuotanto, ammattimainen metsästys, marjastus ja sienestys sekä, lukuun ottamatta kalastusta ja metsätaloutta, muu luonnon jatkuvaan tuottokykyyn perustuvien luonnonvarojen hyödyntäminen.

Tämä laki koskee myös muuta pienyritystoimintaa, joka työllistää yrittäjän ja hänen perheenjäsentensä lisäksi muita henkilöitä, alkutuotanto mukaan luettuna enintään kolmea vuosityöpaikkaa vastaavasti. Jos yrityksen toiminnalla on erityistä merkitystä kolttien toimeentulolle, voidaan edellä tarkoitettua suurempaankin toimintaan myöntää avustusta, tuettua lainaa tai valtiontakausta.

4 §
Koltta

Koltalla tarkoitetaan tässä laissa henkilöä, joka pitää itseään kolttana, edellyttäen, että hän itse tai hänen vanhemmistaan tai isovanhemmistaan ainakin yksi on oppinut koltan kielen ensimmäisenä kielenään tai hän on tällaisen henkilön jälkeläinen taikka että hän on aikaisemman lainsäädännön tarkoittama syntyperäinen koltta tai tällaisen koltan jälkeläinen.

5 §
Tuettavat henkilöt ja yritykset

Tämän lain mukaisista lainoista, avustuksista ja muista tukitoimenpiteistä voi päästä osalliseksi koltta-alueella vakituisesti asuva koltta, joka on taloudelliselta asemaltaan, olosuhteiltaan ja henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sellainen, että hänen tukemistaan on pidettävä tarkoituksenmukaisena. Sama koskee koltan puolisoa. Tukea myönnettäessä otetaan huomioon hakijan ja hänen puolisonsa tulot, varallisuus ja muut olosuhteet.

2 momentti on kumottu L:lla 30.12.2015/1677.

Tämän lain mukaisista toimenpiteistä ei voi päästä osalliseksi sellainen henkilö, jonka omat ja puolison muusta kuin tässä laissa tarkoitetusta yritystoiminnasta saamat tulot ovat maa- ja metsätalousministeriön vahvistamaa määrää suuremmat.

Edellä 3 §:ssä tarkoitettuun yritystoimintaan voidaan tukea myöntää kokonaan tai osittain koltta-alueella toimivalle yritykselle, milloin tukemista voidaan pitää koltan toimeentulon kannalta tarkoituksenmukaisena ja yritystoiminnalla on mahdollisuudet kannattavaan toimintaan.

6 §
Yritysmuoto

Tämän lain mukaista tukea voidaan myöntää:

1) luonnolliselle henkilölle;

2) usealle luonnolliselle henkilölle yhteisesti; sekä

3) sellaiselle luonnollisten henkilöiden muodostamalle yhteisölle, jonka pääasiallisena tarkoituksena on tämän lain mukaisen yritystoiminnan harjoittaminen.

Tuen myöntämisen edellytyksenä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetulle yhteisölle on, että sen osakkaista tai jäsenistä yli puolet on sellaisia henkilöitä, jotka itse tai joiden perheenjäsen osallistuu tuettavaan toimintaan. Erityisestä syystä tukea voidaan myöntää yhteisöille silloinkin, kun osakkaana on muitakin henkilöitä kuin kolttia.

7 §
Tuettavat yhteisöt

Tämän lain mukaista tukea voidaan antaa paikallisille yksityisille yhdistyksille ja vastaaville yksityisille yhteisöille, jotka edistävät tämän lain mukaista yritys- tai kulttuuritoimintaa.

Tukea voidaan antaa sellaisiinkin laajahkoihin yhteishankkeisiin, joissa osakkaana on muitakin kuin kolttia tai paikallisia yhteisöjä. Valtio ja kunta voivat myös ryhtyä osakkaaksi yhteishankkeeseen.

8 § (30.12.2015/1677)
Eräät muun lainsäädännön mukaiset tukitoimenpiteet

Koltta-alueella toimivia paliskuntia tuetaan porotalouden rakennetukilain mukaisesti.

Edellä 5 §:ssä tarkoitetulle koltalle, joka täyttää porotalouden rakennetukilain 15 ja 17 §:ssä sekä elinkeinotoiminnan osalta 21–23 §:ssä tarkoitetut edellytykset, myönnetään tuki porotaloutta ja muuta maataloutta koskevaan investointiin ja tilanpidon aloittamiseen noudattaen, mitä porotalouden rakennetukilaissa säädetään.

Muuta kuin maataloutta ja kalastusta koskevaan 3 §:n 2 momentissa tarkoitettuun yritystoimintaan tuki myönnetään noudattaen, mitä maaseudun kehittämisen tukemisesta annetussa laissa (28/2014) säädetään, kuitenkin niin, että tuki rahoitetaan kokonaan kansallisista varoista. Toimenpiteeseen voidaan myöntää avustuksen lisäksi tässä laissa tarkoitettua tuettua lainaa ja valtiontakausta.

Kalastuksen tukemisesta säädetään Euroopan meri- ja kalatalousrahastoa koskevan eurooppalaisen asetuksen kansallisesta täytäntöönpanosta annetussa laissa (1093/2014). Tätä lakia sovelletaan kuitenkin 9 §:ssä tarkoitettuihin kalastusta koskeviin erityisiin oikeuksiin sekä tällaisen oikeuden perusteella rakentamiseen myönnettävään tukeen.

9 §
Erityiset etuudet (30.12.2015/1677)

Koltta-alueella asuvalla koltalla on tällä alueella sijaitsevilla valtion maa- ja vesialueilla ilman eri korvausta oikeus:

1) käyttää omaa polttopuutarvetta varten valtion metsissä olevaa maapuuta ja kuivaa puuta, ei kuitenkaan rakennuspuuksi kelpaavaa puuta;

2) saada välttämättömiin tarpeisiin metsähallintoviranomaisen osoituksen mukaan määrätyiltä paikoilta rakennus-, poltto- ja muuta kotitarvepuuta sekä rakennus- ja muuta kotitarvetta varten soraa ja täytemaata;

3) sijoittaa metsähallintoviranomaisten luvalla poro-, metsästys- ja kalapirttejä, kalakellareita ja varastosuojia tarvittaville paikoille;

4) pitää venevalkamia ja kalastusvälineiden kuivatuspaikkoja ilman erityistä lupaa;

5) laiduntaa karjaa sekä koota sille heinää, lehdeksiä, järviluhtaa ja -kortetta sekä metsähallintoviranomaisen luvalla myös jäkälää;

6) kunnostaa metsähallintoviranomaisten luvalla peltoa, niittyä ja laidunta; sekä

7) harjoittaa kalastusta valtion vesialueilla.

Metsähallituksen luvalla voidaan 1 momentin 1, 2, 4 ja 7 kohdassa tarkoitettuja etuuksia erityisestä syystä antaa myös kolttien muodostamille yhteisöille. Metsähallitus voi myöntää 3 kohdassa tarkoitetun etuuden myös kalataloutta harjoittavalle yhteisölle sekä 6 kohdassa tarkoitetun etuuden paikalliselle paliskunnalle. Lupa voidaan myöntää vain, jos lupa etuuden arvo huomioon ottaen voidaan myöntää Euroopan unionin lainsäädännössä tarkoitettuna vähämerkityksisenä tukena. (30.12.2015/1677)

Edellä 1 momentin 3 ja 5 kohdassa tarkoitetun luvan saa myöntää vain, jos asianomaisen rakennuksen sijoittamista tai jäkälän keräämistä on pidettävä koltan ja hänen perheensä omassa taloudessa käytettäväksi tarkoitettujen elintarvikkeiden saamiseksi tarpeellisena. Porotaloutta lukuun ottamatta sama rajoitus koskee 1 momentin 4, 6 ja 7 kohdassa tarkoitettua toimintaa. (30.12.2015/1677)

Mitä porotalouden rakennetukilain 87 §:n 2 momentissa tai 3 momentin nojalla valtioneuvoston asetuksella säädetään lausunnoista ja luvan siirtämisestä, sovelletaan 1 momentissa tarkoitettuihin oikeuksiin. (30.12.2015/1677)

2 luku

Lainat ja muut tukitoimenpiteet

10 § (30.12.2015/1677)
Investointien ja asuinolojen parantamisen tukeminen

Lukuun ottamatta 2 kohdan mukaisia tukikohteita valtionlainaa, korkotukea, valtiontakausta ja avustusta voidaan myöntää 8 §:ssä tarkoitettujen lakien mukaisesti seuraaviin tarkoituksiin:

1) investointilainaa ja -avustusta:

a) luontaiselinkeino- ja muussa pienyritystoiminnassa tarpeellisen kiinteän ja irtaimen käyttöomaisuuden hankintaan;

b) luontaiselinkeino- ja muussa pienyritystoiminnassa tarpeellisten tuotanto-, varasto-, majoitus- ja palvelurakennusten, 9 §:ssä tarkoitettujen rakenteiden sekä niihin kuuluvien laitteiden samoin kuin muiden vastaavien rakennelmien rakentamista, laajentamista ja parannustyötä varten sekä työympäristön parantamiseen, perinneympäristön säilyttämiseen ja ympäristönsuojelullisiin investointeihin;

c) maatalouskelpoisen maan aitauskustannuksia sekä pellon ja laitumen raivaamista ja kunnostamista varten;

d) tientekoon, vedenhankintaan, viemäröintiin ja sähköistämiseen;

2) asuntolainaa ja avustusta asuinrakennuksen ja siihen liittyvien talousrakennusten rakentamista, laajentamista ja peruskorjausta varten sekä asuinympäristön parantamista ja niiden yhteydessä myös perinneympäristön säilyttämistä varten.

Myönnettäessä tukea tämän lain nojalla muuhun 8 §:n mukaisesti tuettavaan investointiin, asuinolojen parantamiseen taikka 7 §:ssä tarkoitetuille yhteisöille tai 13 §:ssä tarkoitettuihin hankkeisiin sovelletaan sen lisäksi, mitä tässä laissa säädetään, porotalouden rakennetukilain 9, 11–13, 15 ja 17 §:ää sekä 13 lukua.

Mitä porotalouden rakennetukilain 19–23 §:n mukaan poronhoito- ja luontaiselinkeinoalueella sovelletaan porotalous- ja luontaiselinkeinotilaan, sovelletaan koltta-alueella vastaavalla tavalla kolttatilaan. Avustuksen, valtionlainan, korkotuen ja valtiontakauksen myöntämisestä ja myöntämisen edellytyksistä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

Tämän lain nojalla myönnettyä avustusta ei saa ulosmitata.

11 § (27.6.2014/568)
Kalaistutukset

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoilla voidaan hankkia kalanpoikasia istutettaviksi koltta-alueen vesistöihin ja suorittaa muitakin kalavesien hoitoon liittyviä toimenpiteitä.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta toimenpiteestä päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, joka voi antaa niiden toteuttamisen Metsähallituksen, Luonnonvarakeskuksen tai yhteisen vesialueen osakaskuntien suoritettavaksi.

12 § (22.12.2009/1474)
Eräät tienteko- ja vesihuoltotyöt

Valtio voi tarvittaessa tehdä tai teettää kolttien tiloja varten tarpeelliset tienteko- ja vesihuoltotyöt. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää asiasta.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus huolehtii 1 momentin mukaisesti tehdyn tien kunnossapidosta, kunnes tie on luovutettu yksityiseksi tieksi tai yleisenä tienä käytettäväksi.

13 § (21.1.2000/55)
Palvelutuki

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoista voidaan myöntää avustuksia hankkeisiin, joilla kehitetään ja ylläpidetään koltta-alueen kulttuuri-, tieto- ja muita palveluja.

13 a § (30.12.2015/1677)
Avustuksen enimmäismäärä

Avustusta 10 §:ssä tarkoitettuihin toimenpiteisiin voidaan myöntää enintään 60 prosenttia hyväksyttävistä kustannuksista.

Jos samaan tarkoitukseen myönnetään sekä avustusta että korkotukea tai valtiontakausta, johon sisältyy tukea, avustuksen, korkotuen ja valtiontakaukseen sisältyvän tuen määrä yhteensä ei saa ylittää 1 momentissa tarkoitettua enimmäismäärää eikä avustuksen ja korkotuen tai valtiontakauksen kohteena olevan lainan määrä yhteensä toimenpiteen hyväksyttäviä kustannuksia.

Jos samaan tarkoitukseen myönnetään sekä avustusta että valtionlainaa, ei avustuksen ja valtionlainan määrä yhteensä saa ylittää toimenpiteen hyväksyttäviä kustannuksia.

3 luku

Valtionlainan edellytykset ja ehdot (30.12.2015/1677)

13 b § (30.12.2015/1677)
Lainan myöntämisen edellytykset

Laina voidaan myöntää maatilatalouden kehittämisrahaston vuosittain vahvistetun käyttösuunnitelman myöntämisvaltuuden rajoissa. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää lainan enimmäismäärästä.

14 §
Laina-aika ja korko

Laina-aika on enintään 25 vuotta. Lainan korko on kolme prosenttia. (28.3.2001/296)

Rakennuksen rakentamiseen, peruskorjaamiseen ja laajentamiseen myönnetyt lainat sekä maanostolainat ovat korottomat ensimmäiset kaksi vuotta.

Lainojen ensimmäiset lyhennysmaksut peritään sinä eräpäivänä, joka kahden vuoden kuluttua ensiksi seuraa lainan tai sen ensimmäisen erän nostamista.

15 §
Lainan enimmäismäärä (30.12.2015/1677)

Lainaa voidaan myöntää enintään 85 prosenttia omaisuuden hankintahinnasta tai hyväksyttävistä kustannuksista sen mukaan, kumpi niistä on alempi. (30.12.2015/1677)

2–4 momentit on kumottu L:lla 30.12.2015/1677.

16 § (30.12.2015/1677)

16 § on kumottu L:lla 30.12.2015/1677.

17 § (30.12.2015/1677)
Lainan muut ehdot

Lainaan sovelletaan, mitä porotalouden rakennetukilain 60 §:ssä, 61 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 62 §:ssä, 63 §:n 1 ja 3–5 momentissa sekä 65 ja 72 §:ssä säädetään luotonantajasta ja 65 §:ssä lainan siirtämisestä ja lainaehtojen muuttamisesta.

3 a luku (30.12.2015/1677)

Korkotuen ehdot

17 a § (30.12.2015/1677)
Korkotuen enimmäismäärä

Korkotukea voidaan myöntää enintään 40 prosenttia toimenpiteen hyväksyttävistä kustannuksista.

Korkotukea ei makseta lainalle, jonka määrä ylittää toimenpiteen hyväksyttävät kustannukset.

17 b § (30.12.2015/1677)
Korkotuen muut ehdot

Korkotukilainaan ja siihen liittyvään korkotukeen sovelletaan, mitä porotalouden rakennetukilain 35 §:n 1 momentissa ja 38–40 §:ssä säädetään.

3 b luku (30.12.2015/1677)

Valtiontakauksen edellytykset ja ehdot

17 c § (30.12.2015/1677)
Valtiontakauksen kohteena olevan lainan myöntäminen

Valtiontakaus voidaan myöntää sellaista lainaa varten, jonka myöntää maatalouden rakennetuista annetun lain 16 §:n mukaisesti hyväksytty luotonantaja.

Hyväksytty luotonantaja voi myöntää valtiontakauksen kohteena olevan lainan sen jälkeen, kun valtiontakausta koskeva päätös on tehty.

17 d § (30.12.2015/1677)
Valtiontakaus

Tuotannolliseen investointiin tai asunnon rakentamiseen myönnetylle korkotukilainalle tai muulle hyväksytyn luotonantajan myöntämälle lainalle voidaan myöntää valtiontakaus noudattaen, mitä säädetään valtiontakauksesta porotalouden rakennetukilain 12 ja 18 luvussa.

3 c luku

Haku- ja myöntömenettely sekä seuranta ja valvonta

18 § (30.12.2015/1677)
Tuen, valtiontakauksen ja lainan hakeminen, myöntäminen ja maksaminen

Avustuksen, valtionlainan, korkotuen ja valtiontakauksen sekä valtiontakaukseen sisältyvän tuen myöntää hakemuksesta Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Tuen myöntämistä koskevaan hakemukseen sovelletaan, mitä porotalouden rakennetukilain 47–52 §:ssä, 53 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 54 ja 55 §:ssä säädetään. Valtionlainaa, korkotukea tai valtiontakausta koskevalla päätöksellä hyväksytään valtionlainan tai korkotukilainan taikka valtiontakauksen kohteena olevan lainan määrä ja lainaehdot sekä valtiontakauksen määrä ja ehdot. Jos valtionlainaa, korkotukea tai valtiontakausta koskeva päätös valituksen johdosta muuttuu, lainan määrän ja ehtojen muuttaminen edellyttää luotonantajan suostumusta.

Avustuksen maksamista koskevaan hakemukseen sovelletaan, mitä porotalouden rakennetukilain 57 ja 58 §:ssä säädetään.

Valtionlainan allekirjoittamiseen sekä sen nostamista koskevaan hakemukseen ja lainan maksamiseen sovelletaan, mitä porotalouden rakennetukilain 59 ja 60 §:ssä, 61 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 62 §:n 1 momentissa, 63 §:ssä ja 72 §:ssä säädetään.

Korkotukea ja valtiontakaukseen liittyvää tukea koskevaan hakemukseen sekä korkotuen maksamiseen sovelletaan, mitä porotalouden rakennetukilain 59 ja 60 §:ssä, 61 §:n 1, 2 ja 4 momentissa, 64 ja 65 §:ssä, 66 §:n 3 ja 4 momentissa sekä 71 ja 72 §:ssä säädetään.

19 §
Rakentamisen ohjaus ja tarkastukset

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan tarvittaessa antaa tätä lakia ja sen nojalla annettua valtioneuvoston asetusta tarkempia säännöksiä tämän lain nojalla tuettavasta rakentamisesta. (30.12.2015/1677)

Rakentamiseen myönnettyjen avustusten ja lainojen käytön valvomiseksi ja maksamisen edellytysten toteamiseksi on rakennuspaikalla pidettävä rakennuslupapäätöksessä määrätyt tarkastukset. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi tukea myöntäessään määrätä pidettäviksi muitakin tarpeellisiksi katsomiaan tarkastuksia. Tarkastukset suorittaa rakennuttajan kustannuksella kunnan rakennustarkastaja tai rakennuslupapäätöksessä määrätty henkilö. Jollei rakennuslupaa tarvita, tarkastuksen voi suorittaa myös muu pätevä henkilö, jonka elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy. (22.12.2009/1474)

3 momentti on kumottu L:lla 30.12.2015/1677.

19 a § (30.12.2015/1677)
Tuen seuranta

Tämän lain nojalla myönnettyyn tukeen ja erityisiin etuuksiin sovelletaan porotalouden rakennetukilain 21 lukua.

20 § (30.12.2015/1677)
Valvonta

Tämän lain nojalla myönnettyyn tukeen ja erityisiin etuuksiin sovelletaan porotalouden rakennetukilain 22 lukua.

4 luku

Maan hankkiminen

21 § (22.12.2009/1474)
Osto- ja siirtomenettely

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi ostaa tämän lain tarkoituksiin tiloja, tilanosia, oikeuksia ja osuuksia. Kauppahinta ei saa ylittää käypää hintaa.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi käyttää tämän lain tarkoituksiin myös maatilalain (188/1977), luontaiselinkeinolain, porotalouslain ja maaseutuelinkeinolain (1295/1990) tarkoituksiin muulla tavoin kuin oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata annetun lain (391/1978) nojalla hankittua maata.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella on oikeus vaihtaa hallinnassaan olevaa maata muiden omistamaan tai muiden valtion virastojen hallinnassa olevaan maahan. Mikäli vaihdettavat alueet eivät arvoltaan vastaa toisiaan, korvataan erotus rahana.

Metsähallitus siirtää, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tehtyä siitä esityksen, hallinnassaan olevasta valtion maasta tämän lain tarkoituksiin tarvittavat alueet elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallintaan. Metsähallituksen hallinnassa olevaa maata voidaan siirtää myös ennakolta elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen hallintaan lähinnä asumiseen soveltuvien tilojen muodostamista varten. Jos Metsähallitus ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus eivät ole yksimielisiä siirrettävästä alueesta, on alueen siirtämistä koskeva asia saatettava maa- ja metsätalousministeriön ratkaistavaksi.

MaatilaL 188/1977 on kumottu L:lla 1295/1990, ks. Maaseutuelinkeinojen rahoitusL 329/1999. L oikeudesta hankkia maa- ja metsätalousmaata 391/1978 on kumottu L:lla 1394/1997.

22 §
Maan lunastaminen pakkohuutokaupasta

Pakkohuutokaupasta valtiolle lunastettu tila ja muu koltan koltta-alueella omistama kiinteistö tai sen osa voidaan sen estämättä, mitä pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 7 §:ssä säädetään, käyttää tämän lain tarkoituksiin sekä tällöin antaa sen aikaisemmin omistaneelle koltalle tai hänen puolisollensa taikka heidän tai jommankumman heistä perintökaaren 2 luvussa tarkoitetulle sukulaiselle tai ottolapselle taikka tällaisen henkilön puolisolle, vaikkei tämä täyttäisi tämän lain 5 §:ssä tarkoitettuja edellytyksiä. Lunastetun tilan käyttämisessä voidaan soveltuvin osin noudattaa, mitä pakkohuutokaupalla myytävien kiinteistöjen lunastamisesta valtiolle annetun lain 7 §:n 4 momentissa säädetään. Lunastettu tila voidaan antaa myös yhteisesti kahdelle tai useammalle tässä pykälässä tarkoitetulle henkilölle.

23 § (30.12.1996/1289)

23 § on kumottu L:lla 30.12.1996/1289.

5 luku

Maan myynti

24 §
Maanmyyntitoimenpiteet

Edellä 4 §:ssä tarkoitetulle koltalle voidaan antaa pääasiallisesti asumiseen tarvittavan tonttimaan käsittävä enintään viiden hehtaarin suuruinen tila. Sitä ei ilman erityisen painavaa syytä saa sijoittaa muualle kuin aikaisemman asutuksen yhteyteen. Erityisistä syistä voidaan kuitenkin muodostaa edellä sanottua jonkin verran suurempikin tila.

Koltan ennestään omistamaan tilaan voidaan antaa lisäaluetta, osuutta ja oikeuksia, jos niitä voidaan pitää luontaiselinkeinon harjoittamisen kannalta tarpeellisina, ei kuitenkaan enempää kuin porotalouslaissa ja luontaiselinkeinolaissa säädetään. Koltalle ja 6 §:ssä tarkoitetuille yrityksille voidaan antaa maata myös pienyritystoimintaa varten.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua tilaa ei saa antaa kahdelle tai useammalle henkilölle yhteisesti. Se saadaan kuitenkin antaa puolisoille.

Tilaa varten voidaan perustaa jakolaissa (604/51) tarkoitettu rasite.

JakoL 604/1951 on kumottu KiinteistönmuodostamisL:lla 554/1995. PorotalousL 161/1990 ja LuontaiselinkeinoL 610/1984 on kumottu Porotalouden ja luontaiselinkeinojen rahoitusL:lla 45/2000. Ks. myös L porotalouden ja luontaiselinkeinojen rakennetuista 986/2011, joka tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

25 §
Eräät oikeudet veteen

Tilan ja lisäalueen oikeudesta veteen silloin, kun se muodostetaan valtion metsämaalle, on voimassa, mitä lain, sisältävä määräyksiä välirajasta vedessä ja vesialueen jaosta 5 §:ssä ja 9 §:n 2 momentissa säädetään. Milloin useita tiloja tai lisäalueita muodostetaan samalla kertaa, voidaan niille erottaa soveltuva yhteinen vesialue. Perusteena osuuksia yhteiseen vesialueeseen määrättäessä käytetään tilojen ja lisäalueiden manttaaleja. Oikeutta koskeen ei kuitenkaan anneta.

26 §
Maan käyttäminen muihin tarkoituksiin

Milloin hankittua omaisuutta ei tarvita tämän lain tarkoituksiin, voidaan se käyttää luontaiselinkeinolain, maaseutuelinkeinolain tai porotalouslain tarkoituksiin taikka käyttää muihin tarkoituksiin noudattaen, mitä oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia annetussa laissa (687/78) säädetään.

MaaseutuelinkeinoL 1295/1990 on kumottu Maaseutuelinkeinojen rahoitusL:lla 329/1999. L oikeudesta luovuttaa valtion maaomaisuutta ja tuloatuottavia oikeuksia 687/1978 on kumottu L:lla oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta 973/2002.

27 § (22.12.2009/1474)
Maan käyttöä koskeva suunnitelma

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen tulee laatia hankitun tai muulla tavalla saadun maan käyttöä koskeva erityinen suunnitelma, jollei kysymys ole samalla kertaa vain yhden tai muutaman 24 §:ssä tarkoitetun tilan tai muun alueen muodostamisesta taikka 25 §:ssä tarkoitetusta omaisuudesta.

Milloin omaisuutta käytetään muuhun kuin tämän lain tarkoituksiin eikä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksella ole, sen mukaan kuin erikseen säädetään, oikeutta luovuttaa valtion maaomaisuutta, on asia tältä osin siirrettävä maa- ja metsätalousministeriön käsiteltäväksi.

Suunnitelman sisällöstä, laatimisesta ja siinä yhteydessä noudatettavasta menettelystä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

28 § (22.12.2009/1474)
Maan hakeminen

Maata haetaan kirjallisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselta. Hakemuksesta on hankittava kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen lausunto sekä tarvittaessa myös asianomaisen kolttien kyläkokouksen lausunto.

29 § (22.12.2009/1474)
Myyntipäätös

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus päättää tilan, alueen tai muun etuuden myymisestä hakijalle sekä maksu- ja muista luovutusehdoista.

Tilan, alueen tai muun etuuden myyntihinnaksi määrätään sen käyttötarkoituksen mukainen käypä hinta.

30 §
Myyntihinnan maksuaika ja korko

Tilan ja lisäalueen myyntihinnan maksuaika on enintään 25 vuotta ja vuotuinen korko neljä prosenttia. Myyntihinta on koroton kaksi vuotta kauppakirjan allekirjoittamisesta lukien. Kauppahinnan lyhennysten periminen aloitetaan sinä eräpäivänä, joka kahden vuoden kuluttua ensiksi seuraa kauppakirjan allekirjoittamisesta. Edellä 24 §:ssä tarkoitettujen muiden alueiden sekä osuuksien myyntihintojen osalta maksuaika on enintään 10 vuotta sekä vuotuinen korko kahdeksan prosenttia.

Se osa tilan tai lisäalueen myyntihinnasta, jota ei ole annettu säännönmukaisin maksuehdoin velaksi, on maksettava kauppakirjaa allekirjoitettaessa taikka määräajassa, joka ei saa olla viittä vuotta pitempi kaupantekopäivästä lukien. Mikäli sanottua myyntihinnan osaa ei makseta kauppakirjaa allekirjoitettaessa, on siitä maksettava vuotuista korkoa kahdeksan prosenttia. Kauppahinnan tämän osan ensimmäiset lyhennykset ja korot peritään sinä eräpäivänä, joka kolmen kuukauden kuluttua ensiksi seuraa kauppakirjan allekirjoittamisesta.

Myyntihintojen perimisestä, maksulykkäyksistä ja korkovapauden myöntämisestä säädetään tarkemmin asetuksella.

31 § (22.12.2009/1474)
Maanmittaustoimitukset

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen maanmittausinsinööri tai hänen määräyksestään maanmittausteknikko voi suorittaa tämän lain täytäntöönpanoon liittyvän maanmittaustoimituksen sen mukaisesti kuin kiinteistömuodostamislaissa (554/1995) säädetään. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi myös huolehtia tämän lain mukaisten maanmittaustoimitusten vireille saattamisesta.

Tämän lain täytäntöönpanoon liittyvien maanmittaustoimitusten toimituskustannukset suoritetaan valtion varoista.

32 §
Myyminen

Kauppakirjojen laatimisesta ja allekirjoittamisesta sekä hinnan uudelleen määräämisestä erehdyksen tai omaisuuden arvon olennaisen muuttumisen johdosta säädetään asetuksella.

Valtion luovuttaessa tämän lain mukaisesti tiloja ja alueita sekä osuuksia yhteisiin alueisiin tai oikeuksia erityisiin etuuksiin ei noudateta, mitä maakaaren 1 luvun 2 §:ssä säädetään luovutuskirjan oikeaksi todistamisesta. Luovutuskirjassa on mainittava, että tilan tai alueen saanto perustuu tähän lakiin.

Haettaessa lainhuutoa niille tässä laissa tarkoitetuille saannoille, joissa valtio on tilan tai alueen luovuttajana, ei selvityksen esittäminen edellisen omistajan omistusoikeudesta ole tarpeen. Milloin lainhuutoa haetaan sellaisen omaisuuden saannolle, joka on liitetty ennestään olevaan tilaan sen manttaalia korottaen tai määräalaan otettavaksi huomioon sen manttaalia määrättäessä, käy manttaalilaskelman sisältävän selitelmän virallisesti oikeaksi todistettu jäljennös alkuperäisestä saantoasiakirjasta.

33–34 §

33–34 § on kumottu L:lla 30.12.1996/1289.

35 § (22.12.2009/1474)
Tienteko- ja vesihuoltotyöt

Jos valtio on tehnyt tai teettänyt tämän lain mukaisia tiloja varten tie- ja vesihuoltotöitä, peritään tilan omistajalta työn kustannuksista se määrä, jolla tilan arvon tarkoitukseensa käytettynä voidaan katsoa nousseen sanottujen töiden johdosta, enintään kuitenkin 10 prosenttia tilan osalle tulleiden kustannusten määrästä. Perittävän määrän takaisinmaksuaika on 10 vuotta ja sen vuotuinen korko on neljä prosenttia. Kustannusten perinnästä päättää elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.

Kustannusten perintään, maksuhelpotuksiin, irtisanomiseen ja muihinkin seikkoihin nähden on soveltuvin osin voimassa, mitä myyntihintojen osalta säädetään.

6 luku

Tilojen rajoitukset

36 § (22.12.2009/1474)
Rajoitukset

Oikeustoimi, jolla ilman elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lupaa luovutetaan tämän lain nojalla muodostettu tila tai alue tai sen osa, on mitätön. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen on myönnettävä luovutuslupa silloin, kun luovutuksensaajana on Inarin kunnassa asuva täysivaltainen koltta, joka ei ennestään omista tässä laissa tarkoitettua kiinteistöä, tai kun luovutuksensaajana on sellainen henkilö, joka voisi periä luovuttajan. Muulle henkilölle luovutusluvan saa myöntää vain erityisistä syistä.

Edellä 1 momentissa säädetyt rajoitukset ovat voimassa 20 vuotta siitä päivästä lukien, jona tilasta tai lisäalueesta tehty kauppakirja on allekirjoitettu. Rajoitusten estämättä on kolttatilan kiinnittäminen muun oikeuden kuin vuokraoikeuden vakuudeksi ja muu pantiksipano velan maksamisen vakuudeksi sekä ulosmittaus ja pakkohuutokaupalla myyminen sallittu. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi, milloin siihen on olosuhteet huomioon ottaen erityisiä syitä, vapauttaa tilan tai sen osan tässä pykälässä säädetyistä rajoituksista. Rajoitusten merkitsemisestä kiinteistörekisteriin sekä niitä koskevista ilmoituksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi liittää edellä tässä pykälässä tarkoitettua lupaa ja vapauttamista koskevaan päätökseen ehdon, että tämän lain nojalla syntynyt laina tai myyntihintasaaminen on kokonaan tai osaksi heti maksettava takaisin korkoineen. Jos tilaa varten on myönnetty tämän lain nojalla avustusta eikä sen myöntämisestä ole kulunut 10 vuotta, voidaan päätökseen myös liittää ehto, että sanottu avustus tai osa siitä on heti maksettava valtiolle takaisin.

37 § (22.12.2009/1474)
Eräät lisäehdot

Milloin tämän lain nojalla maata, luottoa tai avustusta saanut henkilö taikka se, jolle hänen tilansa tai sen osan omistus- tai hallintaoikeus on siirtynyt, taikka jos heitä on useita, kukaan heistä ei ole kolmeen vuoteen vakituisesti asunut asianomaisella tilalla, elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi määrätä tilaa tai aluetta rasittavan valtion saamisen, valtionlainan tai avustuksen osaksi tai kokonaan takaisin maksettavaksi. Avustusta ei kuitenkaan voida määrätä maksettavaksi takaisin, jos sen myöntämisestä on kulunut 10 vuotta.

Kauppa- ja velkakirjoihin sekä avustuksen myöntämistä koskeviin päätöksiin on otettava 1 momentin mukainen ehto. Kauppa- ja velkakirjoihin voidaan ottaa saamisen irtisanomisen sekä kauppa- tai lainaehdoissa ehkä sovitun sakkokoron maksettavaksi määräämisen uhalla noudatettavaksi muitakin ehtoja, jotka koskevat tilan tai alueen käyttämistä, saamisen perimisen turvaamista sekä lainan käyttöä samoin kuin muita tarpeellisiksi katsottuja ehtoja.

7 luku

Saamisten takaisinperiminen

38 § (22.12.2009/1474)
Myyntihintasaamisen ja lainojen irtisanominen

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi 36 ja 37 §:ssä säädetyn lisäksi valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein määrätä tämän lain mukaisen valtion myyntihintasaamisen ja valtionlainan maksettavaksi takaisin osaksi tai kokonaan yhdessä tai useammassa erässä, jos velallinen on valtiolta maata ostaessaan tai lainaa hakiessaan antanut olennaisessa kohdin erehdyttäviä tietoja tai menetellyt muutoin vilpillisesti, luovuttanut kiinteistön osaksi tai kokonaan tai jättänyt noudattamatta 61 §:ssä tarkoitettua suunnitelmaa taikka jos tila on joutunut ulosottotoimin myytäväksi. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävin perustein määrätä myyntihintasaamisen ja lainan heti takaisin maksettavaksi myös silloin, kun velallinen ei ole noudattanut kauppa- tai velkakirjassa asetettuja muita ehtoja. Jos valtionlainan tai myyntihintasaamisen irtisanomisen perusteena kuitenkin on lyhennyksen tai koron maksun viivästyminen, valtionlainan takaisinperimisestä ja myyntihintasaamisen irtisanomisesta päättää Valtiokonttori.

Takaisin perittävät 1 momentissa tarkoitetut valtionlainat saadaan periä elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lainvoimaisen päätöksen nojalla ulosottotoimin siinä järjestyksessä kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007) säädetään. Tässä laissa tarkoitettujen valtionlainojen erääntyneet maksut saadaan periä sanotussa järjestyksessä ilman eri päätöstä.

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus voi antaa ennakkotiedon siitä, aiheuttaako toimenpide valtionlainan tai myyntihintasaamisen irtisanomisen taikka avustuksen takaisin perimisen.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin menettelystä lainaa tai saamista irtisanottaessa.

39 §
Avustuksen takaisinperiminen

Tämän lain nojalla myönnetty avustus voidaan 36 ja 37 §:ssä säädetyn lisäksi periä osaksi tai kokonaan takaisin valtiolle, jos:

1) avustus on myönnetty väärin perustein;

2) avustuksensaaja on antanut avustuksen myöntämiseen tai maksamiseen olennaisesti vaikuttaneita virheellisiä tietoja tai menetellyt muutoin vilpillisesti;

3) avustuksensaaja on pirstonut tuen kohteena olleen tilan viiden vuoden kuluessa avustuksen myöntämisestä;

4) avustuksensaaja on ilman pakottavaa syytä lopettanut tuen myöntämisen perusteena olleen toiminnan tai supistanut sitä viiden vuoden kuluessa avustuksen viimeisen tai, jos avustusta ei ole maksettu kokonaan, viimeksi nostetun erän maksamisesta;

5) avustuksensaaja on myynyt tuen kohteena ollutta omaisuutta viiden vuoden kuluessa avustuksen tai, jos avustusta ei ole maksettu kokonaan, viimeksi nostetun erän maksamisesta; tai

6) avustuksensaaja on jättänyt noudattamatta avustuspäätöksessä asetettuja muita ehtoja.

Asuinrakennusta varten myönnetty avustus voidaan lisäksi periä osaksi tai kokonaan takaisin, jos tuen kohteena ollut asunto ei ole ollut avustuksensaajan tai hänen oikeudenomistajansa omassa asuinkäytössä vähintään kymmenen vuoden ajan avustuksen myöntämisestä.

Avustus on perittävä takaisin kohtuullisessa ajassa ottaen huomioon takaisinperimisen peruste ja henkilön maksukyky. Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin ajasta, jonka kuluessa avustus on perittävä takaisin. Avustusta ei saa määrätä takaisinperittäväksi enää sen jälkeen, kun 10 vuotta on kulunut avustuksen viimeisen erän maksamisesta. Periminen saadaan suorittaa verojen ulosotosta säädetyssä järjestyksessä. (16.4.2004/276)

39 a § (30.12.2015/1677)
Korkotuen ja muun etuuden takaisinperiminen ja korkotukilainan irtisanominen

Mitä avustuksen takaisinperimisestä säädetään 39 ja 40 §:ssä, sovelletaan myös korkotukilainan korkotukeen, valtiontakaukseen sisältyvään tukeen sekä erityisenä etuutena myönnettyyn tukeen.

Jos korkotukilaina on lainvoimaisella päätöksellä päätetty periä takaisin tuen saajalta, luoton-antaja saa irtisanoa korkotukilainan osaksi tai kokonaan.

40 § (30.12.2015/1677)
Takaisinperintä- ja viivästyskorko

Palautettavaksi tai takaisinperittäväksi määrätyn määrän korkoon ja viivästyskorkoon sovelletaan, mitä porotalouden rakennetukilain 99 ja 100 §:ssä säädetään.

41 §
Myyntihintasaamisten ja lainojen koron tarkistaminen

Tilan, lisäalueen tai osuuden myyntihinnan sekä lainojen vuotuista korkoa voidaan tarkistaa aikaisintaan kuudennen lainavuoden alusta lukien enintään kahdella prosenttiyksiköllä luoton syntymisen jälkeen yleisessä korkotasossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Myyntihinnan ja lainojen koron tarkistamisesta päättää valtioneuvosto.

41 a § (2.2.2007/81)
Poikkeaminen lainan hoitoa koskevista säännöksistä

Viimeistään 31 päivänä joulukuuta 2007 tämän lain nojalla syntyneeseen myyntihintasaamiseen sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008, mitä eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetussa laissa (78/2007) säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun lain 27 §:n 3 ja 4 momenttia sovelletaan kuitenkin jo 1 päivästä toukokuuta 2007.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan antaa menettelytapoja koskevia 1 momentissa tarkoitetun lain 1 §:n 1 kohdassa tarkoitetusta lainsäädännöstä poikkeavia säännöksiä.

8 luku

Kolttien asiainhoito

42 §
Kyläkokous

Näätämön ja Nellimin-Keväjärven alueilla pidetään varsinainen kyläkokous kummallakin alueella kerran kalenterivuodessa. Lisäksi voidaan pitää ylimääräisiä kyläkokouksia sen mukaan kuin varsinainen kyläkokous päättää taikka kolttaneuvosto tai luottamusmies katsoo siihen olevan aihetta tai, jos vähintään kymmenen kylässä asuvaa äänioikeutettua kolttaa sitä ilmoittamansa asian käsittelyä varten vaatii.

Kyläkokouksen koolle kutsumisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

43 §
Osallistumisoikeus ja päätösvalta

Kyläkokouksessa saavat päätösvaltaa käyttää kokoukseen osallistuvat täysi-ikäiset kylässä vakituisesti asuvat koltat sekä heidän aviopuolisonsa. Jos kokouksessa käsiteltävä asia koskee muun henkilön etuja ja oikeuksia, on hänellä mainituilta osin oikeus osallistua kokoukseen ja käyttää siinä puhevaltaa.

Kyläkokous on päätösvaltainen, kun paikalla on 10 täysi-ikäistä kylässä vakituisesti asuvaa kolttaa tai heidän aviopuolisoaan. (28.3.2001/296)

44 §
Kyläkokouksessa käsiteltävät asiat

Kyläkokouksessa käsitellään:

1) esitykset ja lausunnot kolttien elinkeinoja ja elinolosuhteita koskevissa laajakantoisissa tai periaatteellisissa asioissa;

2) kolttaneuvoston jäsenten ja varajäsenten valitseminen; sekä

3) vaalilautakunnan valitseminen kolttien yhteisen luottamusmiehen vaalia varten.

Kyläkokous voi antaa 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetut asiat myös kolttaneuvoston käsiteltäviksi.

Kyläkokoukset voivat kokoontua myös yhteiseen kokoukseen keskustelemaan ja päättämään 1 momentissa tarkoitetuista kumpaakin kylää koskevista yhteisistä asioista.

Vaalilautakunta on valittava vähintään kuusi kuukautta ennen luottamusmiehen uuden toimikauden alkamista.

45 §
Kolttaneuvostot

Kyläkokouksessa käsiteltävien asioiden valmistelusta ja kyläkokouksen päätösten täytäntöönpanosta huolehtivat Näätämön ja Nellimin-Keväjärven alueiden kolttaneuvostot. Kolttaneuvostojen tehtävänä on antaa lausuntoja viranomaisille 44 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa asioissa silloin, kun asia on kiireellinen eikä kyläkokousta voida saada ajoissa koolle asiaa käsittelemään. Lisäksi kolttaneuvostojen tehtävänä on antaa lausuntoja:

1) poro-, metsästys- ja kalapirttihakemuksista;

2) maansaantihakemuksista;

3) kolttien kiinteistöjen luovutusluvista;

4) nautinta-alueen käytöstä; sekä

5) muista vastaavista kolttien olosuhteisiin välittömästi vaikuttavista asioista.

Kumpaankin kolttaneuvostoon valitaan kolmeksi kalenterivuodeksi kerrallaan neljä jäsentä sekä jäsenille kaksi varajäsentä. Jäsenten ja varajäsenten tulee olla 43 §:n ensimmäisessä virkkeessä tarkoitettuja henkilöitä. Kummankin kolttaneuvoston puheenjohtajana toimii kolttien luottamusmies.

Kolttaneuvostot voivat kokoontua myös yhteiseen kokoukseen, jossa käsitellään kolttien yhteisiä asioita.

Kolttaneuvosto on päätösvaltainen, kun paikalla on puheenjohtajan lisäksi kaksi jäsentä tai varajäsentä.

46 §
Luottamusmies

Kolttien yhteisten asioiden hoitamista ja kolttien etujen valvomista varten voidaan vaalilla valita kolttien luottamusmies, jonka toimikausi on sama kuin kolttaneuvostojen jäsenillä. Kolttaneuvostojen yhteinen kokous valitsee luottamusmiehelle varamiehen, joka hoitaa luottamusmiehen tehtäviä luottamusmiehen ollessa estynyt tai esteellinen. Luottamusmiehen tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.

Luottamusmiehen ja hänen varamiehensä tulee olla koltta-alueella asuva koltankielentaitoinen 4 §:ssä tarkoitettu henkilö, joka on tehtävään kykenevä.

47 §
Vaalilautakunta

Kyläkokoukset valitsevat kumpikin erikseen luottamusmiesvaalin toimittamista varten kolme jäsentä vaalilautakuntaan sekä kaikille jäsenille henkilökohtaiset varamiehet. Vaalilautakunnan jäseniksi ja jäsenten varamiehiksi voidaan valita vain asianomaisessa kylässä vakituisesti asuva tehtävään suostunut henkilö. Vaalilautakunnan jäsenet kokoontuvat yhdessä valitsemaan keskuudestaan lautakunnan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan. Vaalilautakunta voi toimia myös jaostoina, jotka ovat päätösvaltaisia kolmijäsenisinä.

Vaalilautakunnan tehtävistä säädetään tarkemmin asetuksella.

48 §
Luottamusmiesvaali

Kolttien luottamusmies valitaan asetetuista ehdokkaista vaalilla, jossa noudatetaan enemmistövaalitapaa. Ehdollepanosta ja vaalin suorittamisesta säädetään tarkemmin asetuksella.

Vaalissa ovat äänioikeutettuja Inarin kunnassa asuvat täysivaltaiset koltat sekä heidän aviopuolisonsa. Vaalilautakunta laatii luettelon äänioikeutetuista. Henkikirjoittajan, seurakunnan ja saamelaisvaltuuskunnan tulee tarpeen mukaan auttaa vaaliluettelon laatimisessa antamalla sitä varten tarpeelliset tiedot. Jokaisella Inarin kunnassa asuvalla koltalla ja hänen aviopuolisollaan on oikeus tarkistaa vaaliluettelo.

Luottamusmiesvaalissa tulee valituksi henkilö, joka on saanut eniten ääniä kummankin kylän vaalitulokset yhteenlaskien. Jos äänet menevät vaalissa tasan, asia ratkaistaan saman äänimäärän saaneiden kesken arvalla. Vaalilautakunta vahvistaa välittömästi vaalin päättymisen jälkeen pidettävässä kokouksessaan vaalin tuloksen vaalipöytäkirjojen perusteella.

49 § (31.1.2014/83)
Vaalilautakunnan päätöksestä valittaminen

Edellä 48 §:n 2 momentissa tarkoitettu henkilö saa hakea muutosta vaalilautakunnan päätökseen valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen 30 päivän kuluessa siitä, kun vaalin tulos on julkaistu, sillä perusteella, että päätös loukkaa hänen oikeuttaan tai on syntynyt virheellisessä järjestyksessä taikka on muutoin lainvastainen. Muutoksenhaussa noudatetaan muutoin, mitä hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

50 §
Päätöksestä tiedottaminen ja tiedoksisaanti

Koltan katsotaan saaneen kyläkokouksen tai kolttaneuvoston päätöksestä taikka vaalin tuloksesta tiedon silloin, kun päätöksen tai vaalin tuloksen sisältävä pöytäkirjanote on pantu nähtäville Inarin kunnan ilmoitustaululle ja kolttien luottamusmiehen toimistossa. Päätökset ja vaalien tulos voidaan lisäksi julkistaa myös paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, jos kyläkokous niin päättää. Milloin päätös koskee ainoastaan yksittäistä kolttaa, tiedoksisaannin katsotaan kuitenkin tapahtuneen silloin, kun päätös on todisteellisesti annettu asianomaiselle tiedoksi.

51 § (31.1.2014/83)
Kyläkokouksen ja kolttaneuvoston päätöksestä valittaminen

Kolttien kyläkokouksen ja kolttaneuvoston päätökseen saa koltta-alueella asuva täysi-ikäinen koltta tai hänen puolisonsa taikka kolttaneuvoston jäsen hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai on muutoin lainvastainen. Sama oikeus on sillä, jonka oikeutta päätös loukkaa.

Muutosta ei kuitenkaan saa hakea sellaiseen päätökseen, joka sisältää lausunnon viranomaiselle, ellei lausunto sido viranomaista.

Muutosta on haettava 30 päivän kuluessa päätöksestä tiedottamisesta. Muutoin muutoksenhaussa noudatetaan, mitä hallintolainkäyttölaissa säädetään.

9 luku

Erinäiset säännökset

52 § (16.4.2004/276)

52 § on kumottu L:lla 16.4.2004/276.

53 §
Porovahingot

Tämän lain nojalla luovutetun tilan tai alueen omistajalla ei ole oikeutta saada korvausta porojen tekemistä vahingoista.

54 §
Kunnallis- ja kirkollisvero

Valtio on vapaa suorittamasta kunnallis- ja kirkollisveroa tämän lain mukaan hankitun tilan tai alueen tuloista siltä kalenterivuodelta, jona omaisuus on tullut maa- ja metsätalousministeriön hallintaan.

55 § (22.12.2009/1474)
Täytäntöönpanoviranomaiset

Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, Lapin elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, Inarin kunnan maaseutuelinkeinoviranomainen sekä Metsähallitus huolehtivat tämän lain täytäntöönpanosta. Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanossa noudatettavasta menettelystä voidaan antaa maa- ja metsätalousministeriön asetuksella.

Tämän lain mukaisissa tehtävissä voidaan, sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään, käyttää apuna Lapin aluehallintovirastoa ja muita valtion viranomaisia.

55 a § (30.12.2015/1677)
Tiedonsaantioikeus ja tietojen luovuttaminen

Tätä lakia toimeenpantaessa maa- ja metsätalousministeriön, Maaseutuviraston ja elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen oikeuteen saada ja luovuttaa tietoja sovelletaan porotalouden rakennetukilain 109 §:ä.

56 §
Kuuleminen

Valtion ja kunnan viranomaisten käsiteltävinä olevissa 44 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuissa asioissa viranomaisten on varattava kolttien kyläkokoukselle ja kolttaneuvostoille tilaisuus lausunnon antamiseen. Lausuntopyyntö saadaan lähettää kolttien luottamusmiehelle, jonka tulee kutsua kolttaneuvostot yhteiseen kokoukseen asiaa käsittelemään. Mikäli kyläkokous ei ole siirtänyt lausunnon antamista kolttaneuvoston tehtäväksi, tulee luottamusmiehen kutsua myös kyläkokous koolle asiaa käsittelemään.

Paliskuntain yhdistykselle ja paikallisille paliskunnille on varattava tilaisuus lausunnon antamiseen sellaisissa porotalouteen liittyvissä asioissa, joilla saattaa olla laajahkoa merkitystä porotalouden harjoittamisen kannalta.

57 §
Kulujen korvaaminen

Kolttaneuvoston kokouspalkkiot, matkakustannukset sekä muut kustannukset korvataan kolttaneuvoston puheenjohtajalle, jäsenille ja sihteerille maatilatalouden kehittämisrahaston varoista siten kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin määrää.

Kolttien luottamusmiehen ja hänen apunaan toimivan sihteerin tehtävien hoitamisesta maksetaan palkkiota sekä kulujen korvausta maatilatalouden kehittämisrahaston varoista sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö erikseen määrää. (16.4.2004/276)

Vaalilautakunnan kokouspalkkiot, matkakustannukset sekä muut kustannukset korvataan maatilatalouden kehittämisrahaston varoista sen mukaan kuin maa- ja metsätalousministeriö tarkemmin määrää.

58 §
Varojen käyttäminen

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja voidaan sen lisäksi, mitä niiden käyttämisestä edellä säädetään, käyttää tästä laista aiheutuviin seuraaviin menoihin:

1) maan ja muun omaisuuden ostamiseen;

2) hankitun omaisuuden hoitamiseen ja kunnostamiseen;

3) lainoitukseen ja siihen liittyviin menoihin;

4) avustuksiin;

5) valtion toimesta suoritettaviin töihin;

6) valtion toimesta tehtyjen teiden kunnossapitoon;

7) 7 §:n 2 momentissa tarkoitettuihin valtion osakkuuksiin;

8) koltta-alueen kehittämistoimintaa koskevien tutkimusten ja selvitysten tekemiseen;

9) pienyrittäjien ja pienyrittäjiksi aikovien koulutukseen; sekä

10) käännöstöistä aiheutuviin kustannuksiin.

59–62 §

59–62 § on kumottu L:lla 30.12.2015/1677.

63 § (31.1.2014/83)
Muutoksenhaku

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Pohjois-Suomen hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Valituskirjelmä voidaan toimittaa myös päätöksen tehneelle viranomaiselle, jonka on viipymättä lähetettävä valituskirjelmä sekä asiassa kertyneet asiakirjat ja lausuntonsa valituksesta hallinto-oikeudelle.

Hallinto-oikeuden päätökseen 36–39 §:ssä tarkoitetussa asiassa taikka asiassa, joka koskee vapaaehtoisen velkajärjestelyn tai muun maksuhelpotuksen raukeamista, saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään. Muutoin hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Maa- ja metsätalousministeriön päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

63 a § (19.6.1997/575)
Päätöksen tiedoksianto

Avustusta tai muuta tukea taikka maksuhelpotusta koskevasta hakemuksesta annettu päätös saadaan toimittaa hakijalle tiedoksi postitse tavallisena kirjeenä. Jollei muuta näytetä, hakijan katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on annettu postin kuljetettavaksi.

64 § (30.12.2015/1677)
Käsittelymaksun periminen

Tämän lain nojalla annetuista päätöksistä peritään maksu siten kuin maksujen perimisestä erikseen säädetään. Luottojen maksuhelpotuksia sekä avustuksen ja muun tuen myöntämistä koskevat elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökset ovat kuitenkin maksuttomia.

65 § (30.12.2015/1677)
Tarkemmat säännökset ja määräykset

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin tukimuodoista, tuen myöntämisen perusteista, tukien kohdentamisesta, tukitasoista ja enimmäismääristä sekä sopimukseen perustuvien tukien yleisistä ehdoista ja siitä, miten tuki voidaan eriyttää alueittain.

Maaseutuvirasto antaa määräykset kauppakirja- ja velkakirjakaavoista, hakemus- ja päätöskaavoista sekä muista tämän lain toimeenpanoa varten tarpeellisista kaavoista.

65 a § (22.12.2009/1474)
Säännösten soveltaminen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukseen

Mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai määrätään maaseutuelinkeinopiiristä ja sen toimialueesta, koskee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusta ja sen toimialuetta.

10 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

66 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

Tällä lailla kumotaan 24 päivänä elokuuta 1984 annettu kolttalaki (611/84) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

67 §
Siirtyvä omaisuus

Kumotun kolttalain ja muun aikaisemman kolttalainsäädännön nojalla hankittu omaisuus, jonka käytöstä ei ennen tämän lain voimaantuloa ole määrätty tai joka vapautuu sanotun lainsäädännön mukaisesta käyttötarkoituksesta, katsotaan hankituksi tämän lain tarkoituksiin.

68 §
Eräät aikaisemman lainsäädännön mukaiset toimenpiteet ja oikeussuhteet

Eräiden kolttien asuttamisesta annetun lain (273/1955), kolttien maanjärjestelylain (593/1969) ja kumotun kolttalain mukaisen valtion ja luottolaitoksen saamisen takaisinmaksuaikaan ja korkoon sekä muihin ehtoihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja niiden mukaisia sopimusehtoja. Tämän lain voimaantulon jälkeen syntyvän, kumotun kolttalain mukaisen saamisen takaisinmaksuaikaan ja korkoon sekä muihin ehtoihin sovelletaan niin ikään kumotun kolttalain säännöksiä. Sen estämättä, mitä tässä laissa tai sen nojalla säädetään tai on määrätty taikka kauppakirjan ehdoissa on sovittu, edellä mainittujen lakien mukaisiin valtion myyntihintasaamisiin sovelletaan kuitenkin, mitä eräiden maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan lainojen ja saamisten siirtämisestä Valtiokonttorin hoidettavaksi annetussa laissa säädetään. (2.2.2007/81)

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä noudatetaan niin ikään niiden asioiden osalta, jotka muutoinkin liittyvät 1 momentissa tarkoitetun lainsäädännön täytäntöönpanoon ja joista ei tässä luvussa toisin säädetä. Sanottu koskee myös valtion verovapauksia sekä maksuhelpotuksia, valtion toimesta tehtäviä töitä ja tilojen rajoituksia. Tilojen luovutusluvat ja rajoituksista vapauttamiset voidaan edellä sanotusta lainsäädännöstä poiketen kuitenkin myöntää 36 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaisesti ja siinä säädettyä menettelyä noudattaen. Muutoksenhaun osalta noudatetaan soveltuvin osin, mitä 63 §:ssä säädetään. Asetuksella voidaan myöskin antaa sanotusta lainsäädännöstä poikkeavia menettelytapasäännöksiä.

Vuoden 2002 alusta lukien korkoa voidaan yleisesti tarkistaa enintään kahdella prosenttiyksiköllä lainan myöntämisen jälkeen yleisessä korkotasossa tapahtuneita muutoksia vastaavasti. Myyntihinnan ja lainojen koron yleisestä tarkistamisesta päättää valtioneuvosto. (28.3.2001/296)

69 §
Aikaisempien lainojen valtionvastuu ja hoitopalkkiot

Ennen tämän lain voimaantuloa myönnettyjen 68 §:ssä tarkoitetun lainsäädännön nojalla myönnettyjen lainojen valtionvastuun ja lainanhoitokustannusten korvauksen osalta noudatetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä sekä niiden nojalla annettuja määräyksiä ja niiden mukaisia sopimusehtoja.

70 §
Aikaisemmat panttioikeudet

Edellä 68 §:ssä tarkoitetun lainsäädännön nojalla myyty tila tai alue, joka on tämän lain voimaan tullessa panttina valtion kauppa- tai myyntihintasaamisen ja sen koron maksamisesta siihen saakka, kunnes saaminen on loppuun suoritettu, on edelleenkin samoin ehdoin panttina tämän saamisen maksamisesta.

Tila tai alue on panttina tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen lainsäädännön mukaisesti myös 1 momentissa tarkoitetun lainsäädännön mukaisen sellaisen kauppa- ja myyntihintasaamisen maksamisesta korkoineen, joka on syntynyt tämän lain voimaantulon jälkeen tai jonka panttioikeudesta ei ole tehty ennen sanottua ajankohtaa ilmoitusta asianomaiselle tuomarille.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun lainsäädännön mukaisten kustannusosuuksien ja niiden korkojen maksamisesta on asianomainen tila tai alue panttina siten kuin 1 ja 2 momentissa säädetään.

Milloin tila tai alue on 2 momentissa säädetyin tavoin panttina, tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lähettää asianomaiselle tuomarille ilmoitus panttioikeutta koskevan merkinnän tekemistä varten kiinnitysrekisteriin. Kun saaminen on täysin maksettu, tulee elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen lähettää ilmoitus asianomaiselle tuomarille tilan tai alueen vapautumisesta panttivastuusta. (22.12.2009/1474)

71 §
Varainkäyttö

Maatilatalouden kehittämisrahaston varoja voidaan käyttää myös sellaisiin 68 §:ssä tarkoitetun lainsäädännön toimeenpanoon liittyviin tarkoituksiin, joihin niitä on käytetty ennen tämän lain voimaantuloa.

72 §
Muut siirtymäsäännökset

Ensimmäinen 42 §:ssä tarkoitettu kyläkokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaantulosta ja ensimmäinen luottamusmiesvaali toimitettava vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Kolttaneuvostot aloittavat toimintansa välittömästi sen jälkeen, kun ne on valittu kyläkokouksessa. Kolttaneuvostojen ja luottamusmiehen ensimmäinen toimikausi kestää vuoden 1996 loppuun. Lain 56 §:n säännöksiä sovelletaan vasta kolttaneuvostojen ja luottamusmiehen tultua valituksi. Mitä kolttaneuvoston ja luottamusmiehen tehtävistä säädetään, sovelletaan vasta kolttaneuvoston ja luottamusmiehen tultua valituksi.

Tämän lain voimaan tullessa kumotun kolttalain sekä porotalouslain ja luontaiselinkeinolain nojalla vireillä olevat kolttien laina- ja avustushakemukset sekä koltille luovutettavia tiloja ja alueita koskevat aloitetut käyttösuunnitelmat käsitellään loppuun noudattaen mainittujen lakien säännöksiä.

73 §
Viittaussäännös

Milloin muualla laissa viitataan kumottuun kolttalakiin, on viittauksen katsottava tarkoittavan tämän lain vastaavaa säännöstä, jollei edellä tässä laissa säädetystä muuta johdu.

HE 243/94, MmVM 35/94

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

30.12.1996/1289:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen valtion myyntihintasaamisen ja sen koron panttioikeudesta on voimassa, mitä maakaaren voimaanpanosta annetun lain (541/95) 14 §:ssä säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa syntyneen valtion myyntihintasaamisen, sen koron ja ulosottokulujen perimiseen sovelletaan 31 päivään joulukuuta 2006 tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita lain säännöksiä.

HE 215/1996, LaVM 21/1996, EV 244/1996

10.1.1997/32:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.

HE 148/1996, HaVM 25/1996, SuVM 2/1996, EV 242/1996

19.6.1997/575:

Tämä laki tulee voimaan 25 päivänä kesäkuuta 1997.

Lain 68 §:n 1 momentin säännöksiä sovelletaan valtion myyntihintasaamisista ja valtionlainoista 1 päivän marraskuuta 1996 ja 30 päivän huhtikuuta 1997 väliseltä ajalta perittäviin korkoihin siltä osin kuin korot on laskettu 30 päivänä huhtikuuta 1997 erääntymättä olleen velan pääomalle. Liikaa peritty korko hyvitetään velalliselle lokakuun 1997 kannossa. Momentin säännöksiä sovelletaan muutoin 1 päivästä toukokuuta 1997.

HE 54/1997, MmVM 7/1997, EV 80/1997

21.1.2000/55:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 55/2000 tuli A:n 780/2000 mukaisesti voimaan 6.9.2000.)

HE 104/1999, MmVM 16/1999, EV 128/1999

28.3.2001/296:

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 296/2001 43 §:n 2 momentti tuli voimaan A:n 735/2001 mukaisesti 1.9.2001 ja 14 §:n 1 momentti, 60 §:n 1 ja 3 momentti ja 68 §:n 3 momentti tulivat voimaan A:n 218/2002 mukaisesti 1.4.2002.)

HE 205/2000, MmVM 4/2001, EV 14/2001

5.4.2002/243:

Tämä laki tulee voimaan 10 päivänä huhtikuuta 2002.

HE 243/2001, MmVM 2/2002, EV 11/2002

16.4.2004/276:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2004

Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä ja määräyksiä sovelletaan kuitenkin toistaiseksi.

HE 176/2003, MmVM 1/2004, EV 26/2004

30.12.2004/1379:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

HE 154/2004, HE 248/2004, MmVM 13/2004, EV 233/2004

2.2.2007/81:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2007.

Tätä lakia sovelletaan 1 päivästä tammikuuta 2008. Tämän lain 41 a §:n 2 momenttia sovelletaan kuitenkin 1 päivästä toukokuuta 2007.

Tätä lakia ei sovelleta tämän lain tai 68 §:n 1 momentissa tarkoitetun lainsäädännön mukaisen valtion myyntihintasaamisen tai lainan irtisanomista tai velkajärjestelyä koskevaan asiaan, joka on vireillä 31 päivänä joulukuuta 2007.

HE 148/2006, MmVM 12/2006, PeVL 39/2006, EV 191/2006

13.4.2007/427:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 218/2006, MmVM 20/2006, EV 282/2006

22.12.2009/1474:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 161/2009, HaVM 18/2009, EV 205/2009

26.8.2011/992:

Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tämä laki on kumottu L:lla 30.12.2015/1677, joka on voimassa 1.1.2016 alkaen.

Tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan asiaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 247/2010, MmVM 34/2010, EV 353/2010

31.1.2014/83:

Tämän lain voimaantulosta säädetään erikseen lailla.

L 83/2014 tulee voimaan 1.9.2014 L:n 75/2014 mukaisesti.

HE 121/2013, MmVM 17/2013, EV 186/2013

27.6.2014/568:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

HE 33/2014, MmVM 11/2014, EV 66/2014

30.12.2015/1677:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Tällä lailla kumotaan kolttalain 8 §:n muuttamisesta annettu laki (992/2011).

Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin muita kuin erityisiä etuuksia koskeviin hakemuksiin, myönnettyihin tukiin, lupiin ja lainoihin, syntyneisiin valtionsaamisiin sekä sopimuksiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 81/2015, MmVM 12/2015, EV 115/2015

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.