Finlex

Valtion virkamiesasetus 14.11.1994/971

Valtiovarainministerin esittelystä säädetään 19 päivänä elokuuta 1994 annetun valtion virkamieslain (750/94) nojalla:

Virkojen perustaminen, siirtäminen, lakkauttaminen ja muuttaminen

1 §

Valtion virkamieslain (750/1994) 4 §:n 2 momentin 5 kohdassa tarkoitettuja välittömästi ministeriön alaisen viraston päällikön virkoja, joita ei eritellä valtion talousarviossa, ovat: (8.4.2009/232)

1) Pelastusopiston rehtorin, Hallinnon tietotekniikkakeskuksen johtajan ja Valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen toimitusjohtajan virat; (20.11.2009/907)

2) ulosottoviraston päällikön, valtion oikeusaputoimiston johtavan yleisen oikeusavustajan, Oikeushallinnon tietotekniikkakeskuksen johtajan, Oikeusrekisterikeskuksen johtajan ja Onnettomuustutkintakeskuksen johtajan virat; (26.8.2010/736)

3) Näkövammaisten kirjaston kirjastonjohtajan, Varastokirjaston kirjastonjohtajan, Suomenlinnan hoitokunnan johtajan, taiteen keskustoimikunnan pääsihteerin, Suomen elokuva-arkiston johtajan, Valtion elokuvatarkastamon johtajan, Venäjän ja Itä-Euroopan instituutin johtajan, Kansainvälisen henkilövaihdon keskuksen johtajan, ylioppilastutkintolautakunnan pääsihteerin sekä opintotuen muutoksenhakulautakunnan puheenjohtajan virat; (12.4.2007/413)

3 a) sähkömarkkinakeskuksen johtajan virka; (24.3.1995/445)

4) tarkastuslautakunnan puheenjohtajan ja työttömyysturvalautakunnan toimistopäällikön virat; (22.8.1997/793)

5) työvoimaopiston rehtorin, työneuvoston päällikön ja valtion turvapaikan hakijoiden vastaanottokeskuksen johtajan virat. (22.8.1997/793)

2 §

Valtion talousarviossa eriteltävä virka ja valtion liikelaitoksista annettua lakia (627/87) soveltavan liikelaitoksen toimitusjohtajan virka perustetaan, lakkautetaan ja viran nimi muutetaan asianomaisen ministeriön päätöksellä, lukuun ottamatta oikeuskanslerinviraston kansliapäällikön virkaa, jonka osalta päätökset tekee oikeuskanslerinvirasto.

Muu kuin valtion talousarviossa eriteltävä viraston päällikön virka perustetaan ja lakkautetaan ja virka muutetaan samoin kuin tällainen virka siirretään samassa virastossa asianomaisen ministeriön päätöksellä.

3 §

Muun kuin 2 §:ssä tarkoitetun viran perustamisesta ja lakkauttamisesta ja viran muuttamisesta samoin kuin viran siirtämisestä samassa virastossa muuhun yksikköön kuin mihin se on perustettu, päättää asianomainen virasto.

Siitä poiketen, mitä 1 momentissa säädetään:

1) oikeusministeriö tekee 1 momentissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat hovioikeuksien, hallinto-oikeuksien, käräjäoikeuksien, erityistuomioistuinten, ulosottovirastojen, kihlakunnanvirastojen ulosotto-osastojen, valtion oikeusaputoimistojen, Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteydessä toimivan Euroopan kriminaalipolitiikan instituutin, Tietosuojavaltuutetun toimiston, Konkurssiasiamiehen toimiston, Onnettomuustutkintakeskuksen sekä Oikeusrekisterikeskuksen virkoja; päätökset, jotka koskevat Rikosseuraamusalan koulutuskeskuksen virkoja tekee kuitenkin Rikosseuraamuslaitoksen keskushallinto ja päätökset, jotka koskevat kihlakunnan syyttäjänvirastojen ja kihlakunnanvirastojen syyttäjäosastojen virkoja, tekee Valtakunnansyyttäjänvirasto; (17.12.2009/1130)

2) Poliisihallitus tekee päätökset, jotka koskevat muun kuin 2 §:ssä tarkoitetun viran perustamista, lakkauttamista ja viran muuttamista koskien aluehallintovirastojen poliisin vastuualueen virkoja; (20.11.2009/907)

3) Poliisihallitus tekee 1 momentissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat paikallisten poliisilaitosten virkoja sekä paikallispoliisin ja poliisin valtakunnallisen yksikön tai kahden tai useamman poliisin valtakunnallisen yksikön välisiä virkajärjestelyjä; (20.11.2009/907)

4) valtiovarainministeriö tekee 1 momentissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat valtion eläkelautakunnan virkoja;

5) opetusministeriö tekee korkeakoulun hallintojohtajan virkaa koskevat 1 momentissa tarkoitetut päätökset sekä virkojen perustamis- ja lakkauttamispäätökset silloin, kun valtion ammatillisia tai yleissivistäviä oppilaitoksia, harjoittelukouluja lukuun ottamatta, perustetaan, lakkautetaan tai yhdistetään; (13.9.2001/788)

6) maa- ja metsätalousministeriö tekee 1 momentissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat Metsähallituksen viranomaistehtäviä hoitavan yksikön päällikön virkaa;

7) Itä-Suomen aluehallintovirastossa toimiva maistraattien ohjaus- ja kehittämisyksikkö tekee 1 momentissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat maistraattien virkoja lukuun ottamatta viran nimen muuttamista; (14.1.2010/17)

8) sosiaali- ja terveysministeriö tekee 1 momentissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat työttömyysturvalautakunnan, tarkastuslautakunnan ja Terveydenhuollon oikeusturvakeskuksen virkoja, ja Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus 1 momentissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat valtion koulukotien ja valtion mielisairaaloiden virkoja; (9.3.2000/274)

9) ympäristöministeriö tekee 1 momentissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat Metsähallituksen julkisia hallintotehtäviä hoitavan yksikön päällikön virkaa; (14.1.2010/17)

10) puolustusministeriö tekee 1 momentissa tarkoitetut päätökset, jotka koskevat puolustusvoimien sotilasvirkoja sekä puolustusvoimien tutkimusjohtajan, professorin, osastonjohtajan ja sota-arkiston johtajan virkaa. (9.3.2000/274)

Ulkoasiainhallinnossa virka perustetaan ja lakkautetaan sekä virka muutetaan samoin kuin virka siirretään ministeriön päätöksellä. (9.3.2000/274)

4 §

Viran nimeä ei saa muuttaa siten, että virkaan nimitetty virkamies ei täytä nimeltään muutettuun virkaan säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia.

5 §

Perustettaessa virka on määrättävä viran nimi ja peruste, jonka mukaan viran palkkaus määräytyy.

Virkaa perustettaessa voidaan siihen kuuluva työaika, opetusvelvollisuus tai muu työmäärä rajoittaa tietyksi osaksi virkaan yleensä kuuluvasta koko työmäärästä.

6 § (14.1.2010/17)

Virka voidaan perustaa määräajaksi, jos virkaa varten tarvittavat varat on lahjoitettu valtiolle. Virka perustetaan enintään siksi määräajaksi, joksi lahjoitetut varat riittävät kattamaan virasta aiheutuvat palkkaus- ja muut kustannukset. Virka on näin perustettava vähintään kahdeksi vuodeksi. Muutoin tällaisen viran perustamisessa noudatetaan, mitä valtion viran perustamisesta säädetään tai määrätään.

Määräajaksi perustettu virka lakkaa, kun se määräaika, joksi virka on perustettu, on kulunut loppuun, jollei virkaa ole lakkautettu sitä ennen.

Viran hakumenettely ja virkasuhteen alkaminen

7 § (22.8.1997/793)

Virka on ennen sen täyttämistä julistettava haettavaksi. Valtion virkamieslain 26 §:ssä tarkoitettu tai virka-asemaltaan vastaava virka voidaan kuitenkin täyttää haettavaksi julistamatta jäljempänä säädettyä ilmoittautumismenettelyä käyttäen.

Valtiosihteerin virka täytetään sitä haettavaksi julistamatta tai sen avoinna olemisesta ilmoittamatta. Samaa menettelyä noudattaen nimitetään ministerin erityisavustaja määräaikaiseen virkasuhteeseen. (21.12.2004/1223)

Puolustusvoimien, rajavartiolaitoksen, poliisitoimen ja ulkoasiainhallinnon virkojen, tuomarin virkojen, korkeakoulun professorin ja ulkomaalaiselle tarkoitettujen lehtorin virkojen ja Suomen Akatemian tutkimusvirkojen täyttämisestä haettavaksi julistamatta säädetään erikseen lailla tai asetuksella.

7 a § (22.8.1997/793)

Jos virka saadaan 7 §:n 1 momentin tai tuomarin virkojen täyttämistä koskevien säännösten nojalla täyttää haettavaksi julistamatta, viran avoinna olemisesta on ennen viran täyttämistä ilmoitettava.

Viranomainen, joka ilmoittaa viran haettavaksi tai avoimeksi, määrää samalla haku- tai ilmoittautumisajan pituuden. Ilmoitus viran haettavana tai avoinna olemisesta on julkaistava asianmukaisella tavalla. Ilmoituksessa on mainittava, onko virka perustettu tiettyyn yksikköön vai onko se viraston yhteinen, virkaan valittavan tehtävät, haku- tai ilmoittautumisajan päättymispäivä ja se viranomainen, jolle hakemus tai ilmoittautuminen on osoitettava.

Pätevästä syystä virka voidaan ilmoittaa uudelleen haettavaksi tai avoimeksi taikka haku- tai ilmoittautumisaikaa jatkaa. Viran aikaisemmat hakijat tai siihen aikaisemmin ilmoittautuneet otetaan tällöin huomioon ilman uutta hakemusta tai ilmoittautumista. Viran ilmoittamisesta uudelleen haettavaksi tai avoimeksi ja haku- tai ilmoittautumisajan jatkamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, päätöksen tekee kuitenkin asianomainen ministeriö.

Hakemusta tai ilmoittautumista, joka ei ole saapunut ajoissa, ei oteta huomioon.

8 § (19.6.2008/416)

Hakemus tai ilmoittautuminen virkaan osoitetaan nimittävälle tai muulle virka haettavaksi tai avoimeksi ilmoitettaessa nimetylle viranomaiselle. Hakemukseen tai ilmoittautumiseen on liitettävä tarvittavat selvitykset.

Virkamiehen, josta nimikirjalain (1010/1989) nojalla pidetään nimikirjaa, on ennen virkaan nimittämistä esitettävä häntä koskeva ote nimikirjasta. Otteen tulee olla enintään kolme kuukautta ennen hakemuksen tai ilmoittautumisen jättämistä annettu.

9 §

Hakemuksen perusteella täytettävä virka täytetään esityksestä, jos siihen on nimittävänä viranomaisena tasavallan presidentti, valtioneuvosto tai ministeriö. Esityksen tekee asianomainen viranomainen sille ministeriölle, jonka käsiteltäviin asioihin asia kuuluu. Asetuksella voidaan kuitenkin säätää, että esityksen sijasta on annettava lausunto.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske tasavallan presidentin kanslian, ministeriön, oikeuskanslerinviraston eikä professorin virkaa. Näiden virkojen täyttämisestä on voimassa, mitä siitä erikseen säädetään lailla tai asetuksella.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei koske myöskään tuomarin virkaa eikä tuomaria.

10 §

Määräaikaisen virkasuhteen tai työsopimussuhteisen tehtävän tilalle perustettu virka voidaan ensi kertaa täytettäessä täyttää virkaa haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään kyseistä tehtävää hoitava työntekijä tai kyseisessä määräaikaisessa virkasuhteessa työskentelevä virkamies. (12.4.2007/413)

Nimitettäessä virkaan valtion virkamieslain 27 §:n 4 momentin nojalla virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

11 § (22.8.1997/793)

11 § on kumottu A:lla 22.8.1997/793.

12 § (22.8.1997/793)

Virkaan voidaan nimittää vain sitä hakenut tai 7 a §:n 1 momentissa säädetyissä tapauksissa virkaan ilmoittautunut henkilö. Jos virka muuten saadaan 7 §:n 2 momentin tai 10 §:n mukaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta, virkaan voidaan nimittää myös henkilö, joka on antanut nimittämiseen muulla tavoin suostumuksensa.

13 §

Virkaan nimitetyn hakemuksesta nimittävä viranomainen voi peruuttaa nimityksen ennen sitä ajankohtaa, josta lukien asianomainen on virkaan nimitetty.

Jos nimittäminen on 1 momentin nojalla peruutettu, toinen virkaa hakenut tai siihen ilmoittautunut henkilö saadaan nimittää virkaan ilmoittamatta sitä uudelleen haettavaksi tai avoimeksi. (22.8.1997/793)

14 §

Virkaehdotuksesta, johon voidaan hakea muutosta, ja nimityksestä on virkaehdotuksen tai nimityspäätöksen tehneen viranomaisen viivytyksettä kirjallisesti ilmoitettava niille, jotka ovat virkaa hakeneet tai siihen ilmoittautuneet. Jos päätöksen tehnyt viranomainen on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, on kuitenkin asianomaisen ministeriön ilmoitettava päätöksestä. Ilmoituksessa on mainittava täytettävänä ollut virka, päätöksen tehnyt viranomainen, ehdollepano- tai nimityspäivä sekä ehdollepannut hakijat tai virkaan nimitetty. (22.8.1997/793)

Edellä 1 momentissa tarkoitettu ilmoitus saatetaan hakijan tai virkaan ilmoittautuneen tietoon postitse kirjaamattomassa kirjeessä tai muuta tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa (232/1966) säädettyä tiedoksiantotapaa käyttäen. Ilmoittamisesta päätöksestä, johon voidaan hakea muutosta, säädetään kuitenkin mainitun lain 8 §:ssä. (22.8.1997/793)

Milloin jonkin viran osalta on annettu tästä pykälästä poikkeavia säännöksiä, on niitä noudatettava.

15 §

Virkasuhde alkaa siitä ajankohdasta, josta lukien asianomainen on nimitetty virkaan tai virkamieheksi.

16 §

Todistukseksi nimittämisestä annetaan nimittämiskirja.

Dosentit ja sivutoimiset tuntiopettajat

17 § (18.12.1995/1475)

Korkeakoulun dosentti ja korkeakoulun tai muun oppilaitoksen sivutoiminen tuntiopettaja nimitetään valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettuun virkasuhteeseen. Dosentti voidaan nimittää myös toistaiseksi. Dosentin ja sivutoimisen tuntiopettajan palvelussuhteisiin ei sovelleta valtion virkamieslain 56 §:n säännöksiä eikä sivutoimisiin tuntiopettajiin mainitun lain 35 §:n säännöksiä. Muilta osin dosenttia ja sivutoimista tuntiopettajaa koskee soveltuvin osin, mitä valtion virkamieslaissa ja tässä asetuksessa säädetään.

Sivutoimet

18 §

Sivutoimiluvan myöntää, jollei muualla toisin säädetä:

1) ministeriön virkamiehelle sekä välittömästi ministeriön alaisen viraston päällikölle asianomainen ministeriö;

2) tuomioistuimen virkamiehelle se tuomioistuin, jonka palveluksessa hän on, paitsi hovioikeuden presidentille, työtuomioistuimen presidentille ja vakuutusoikeuden vakuutusylituomarille korkein oikeus, hallinto-oikeuden ylituomarille ja markkinaoikeuden ylituomarille korkein hallinto-oikeus ja käräjäoikeuden laamannille hovioikeus; sekä (7.3.2002/184)

3) muille virkamiehille se virasto, jonka palveluksessa tai alaisia he ovat.

19 §

Virkamiehen on viipymättä ilmoitettava valtion virkamieslain 18 §:n 3 momentissa tarkoitetusta sivutoimesta 18 §:ssä tarkoitetulle tai erikseen säädetylle muulle viranomaiselle.

Sidonnaisuudet (22.8.1997/793)

19 a § (22.8.1997/793)

Valtion virkamieslain 8 a §:ssä tarkoitettu ilmoitus sidonnaisuuksista annetaan asianomaiselle ministeriölle. Valtioneuvoston oikeuskansleri ja apulaisoikeuskansleri antavat kuitenkin ilmoituksen oikeusministeriölle.

Nimittäminen virkamieheksi virkasuhteeseen

20 §

Virkamieheksi nimittämisestä valtion virkamieslain 9 §:n 1 momentin nojalla enintään vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää asianomainen virasto. Nimittämisestä viraston päälliköksi määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää kuitenkin asianomainen ministeriö.

Nimittämisestä virkamieheksi yli vuoden kestävään määräaikaiseen virkasuhteeseen päättää se viranomainen, joka nimittäisi vastaavaan virkaan. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, nimittämisestä päättää kuitenkin valtioneuvosto. (9.3.2000/274)

Nimittämisestä virkamieheksi määräaikaiseen virkasuhteeseen voidaan erikseen säätää toisin kuin mitä säädetään 1 ja 2 momentissa.

Virkavapaus

21 §

Virkavapaudesta, johon virkamiehellä on muun lain kuin valtion virkamieslain nojalla tai virkaehtosopimuksen nojalla oikeus, sekä muusta enintään vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää se virasto, jonka palveluksessa virkamies on. Viraston päällikölle virkavapauden näissä tapauksissa myöntää se ministeriö, jonka hallinnonalaan virasto kuuluu. Tasavallan presidentin tai valtioneuvoston yleisistunnon nimittämän virkamiehen enintään kahden vuoden kestävästä virkavapaudesta päättää edellä mainituissa tapauksissa kuitenkin ministeriö. (9.3.2000/274)

Virkavapaudesta muissa kuin 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävä viranomainen on tasavallan presidentti, virkavapaudesta päättää kuitenkin valtioneuvosto. (9.3.2000/274)

Virkavapaudesta päättämisestä voidaan erikseen säätää toisin kuin mitä 1 ja 2 momentissa säädetään.

22 § (30.11.2007/1088)

22 § on kumottu L:lla 30.11.2007/1088.

23 § (18.9.1998/696)

Virkavapautta ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslaissa tarkoitettua äitiysrahaa (äitiysvapaa) tai isyysrahaa (isyysvapaa), on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan aiottua alkamista. Äitiysvapaahakemukseen on liitettävä sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan äitiysrahan hakemista varten vaadittava terveyskeskuksen terveydenhoitajan tai lääkärin antama todistus raskauden kestoajasta.

Virkavapautta lapsen hoidon vuoksi ajaksi, jolta virkamiehelle suoritetaan sairausvakuutuslaissa tarkoitettua vanhempainrahaa (vanhempainvapaa), on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Ottolapsen hoidon vuoksi pidettävää vapaata on haettava mikäli mahdollista kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista. Hakijan on esitettävä lapsen hoitoon ottamisesta lapseksiottamisesta annetun lain (153/1985) 17 §:n 2 momentissa tarkoitetun kunnan sosiaalihuollon toimielimen tai ottolapsitoimiston antama todistus.

24 § (18.9.1998/696)

Virkavapautta alle kolmivuotiaan lapsen hoidon vuoksi (hoitovapaa) tai osittaista virkavapautta lapsen hoidon vuoksi (osittainen hoitovapaa) on haettava viimeistään kaksi kuukautta ennen vapaan alkamista.

25 §

Jos asianomaisella viranomaisella ei ole käytettävissään sairausvakuutuslain 28 §:n mukaan työnantajalle suoritettavan päivä- tai äitiysrahan hakemista varten tarvittavia tietoja ja selvityksiä, virkamiehen on toimitettava ne viranomaiselle.

26 §

Palkkauksen maksamisesta harkinnan mukaan sellaisia opintoja varten myönnetyn virkavapauden ajalta, jotka ovat omiaan edistämään viraston tehtävien suorittamista, päättää 45 §:ssä tarkoitettu virasto.

27 §

Virkavapaus kestää enintään niin kauan kuin virkamies on siinä virassa tai virkasuhteessa, josta hänelle on myönnetty virkavapautta.

Virkasuhteen päättäminen

28 § (9.3.2000/274)

Valtion virkamieslain 26 §:n 3 kohdassa tarkoitettuja osastopäällikköä virka-asemaltaan vastaavia ministeriön virkamiehiä ovat:

1) ulkoasiainministeriön osastopäällikön tehtävään määrätty ulkoasiainneuvos;

2) ministeriön osaston päällikkönä toimiva ylijohtaja;

3) sisäasiainministeriön pelastusosaston pelastusylijohtaja; (20.11.2009/907)

4) valtakunnansovittelija;

5) ohjelmajohtaja; sekä

6) omistajaohjausyksikön johtaja.

(12.4.2007/413)

Valtion virkamieslain 26 §:n 4 kohdassa tarkoitettuja virastojen päälliköitä ovat valtakunnansyyttäjää lukuun ottamatta ne välittömästi ministeriön alaisten virastojen päälliköt, joiden virka eritellään valtion talousarviossa, sekä valtion liikelaitosten toimitusjohtajat.

Muilta osin valtakunnansyyttäjä on valtion virkamieslain 26 §:n 4 kohdassa tarkoitettu virkamies.

29 §

Virkamiehen irtisanoo valtion virkamieslain 25 tai 26 §:n nojalla ja virkasuhteen purkaa nimittävä viranomainen, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, virkamiehen irtisanoo ja virkasuhteen purkaa kuitenkin upseereja ja valtion virkamieslain 26 §:ssä säädettyjä virkamiehiä lukuun ottamatta valtioneuvosto, jollei tasavallan presidentti yksittäistapauksessa pidätä asiassa päätösvaltaa itselleen.

Valtion virkamieslain 27 §:n nojalla virkamiehen irtisanoo asianomainen virasto. Upseerin irtisanoo kuitenkin tasavallan presidentti. Viraston päällikön irtisanoo asianomainen ministeriö, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Valtion ammatillisen oppilaitoksen rehtorin irtisanoo asianomainen virasto.

30 §

Virkamiehen on osoitettava irtisanoutumisensa nimittävälle viranomaiselle tai, jos virkamiehen erityisten säännösten mukaan irtisanoo muu viranomainen, tälle viranomaiselle. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, irtisanoutuminen on osoitettava asianomaiselle ministeriölle. Upseerin, jonka tasavallan presidentti on nimittänyt puolustusvoimain komentajan esittelystä, on osoitettava irtisanoutuminen puolustusvoimain komentajalle.

31 §

Valtion virkamieslain 28 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksen virkamiehen irtisanoutumisen peruuttamiseen antaa 30 §:ssä tarkoitettu viranomainen.

32 §

Virkamiehen irtisanoutumisen katsotaan tapahtuneen silloin, kun asiakirja, jolla virkamies irtisanoutuu, on saapunut 30 §:ssä tarkoitetulle viranomaiselle. Samasta ajankohdasta luetaan irtisanomisaika.

Viranomaisen katsotaan irtisanoneen virkamiehen silloin, kun virkamies on saanut tiedon irtisanomispäätöksestä. Samasta ajankohdasta luetaan irtisanomisaika.

33 § (18.12.1995/1475)

33 § on kumottu A:lla 18.12.1995/1475.

34 §

Virkasuhteen päättymisestä valtion virkamieslain 35 §:ssä säädetyssä tapauksessa ja virkamiehen irtisanoutumisesta viranomaisen on annettava virkamiehelle todistus.

Edellä 30 §:ssä tarkoitettu viranomainen antaa virkamiehelle todistuksen virkasuhteen päättymisestä, jollei erikseen toisin säädetä.

Virkamieslautakunta

35 §

Virkamieslautakunnassa voi olla sivutoimisia sihteereitä, jotka ottaa virkamieslautakunta.

Sihteeriltä vaaditaan oikeustieteen kandidaatin tutkinto.

36 §

Jos virkamieslautakunnan jäsen ei ole aikaisemmin vannonut tuomarinvalaa tai antanut tuomarinvakuutusta, hänen on ennen tehtäväänsä ryhtymistä vannottava mainittu vala tai annettava vakuutus joko yleisessä tuomioistuimessa tai virkamieslautakunnan puheenjohtajan edessä.

37 §

Esittelyn virkamieslautakunnassa toimittaa puheenjohtaja tai tämän määräämä lautakunnan muu jäsen. Puheenjohtaja tai esittelyn toimittava jäsen voi asiaa esittelemättä vaatia virkamieslautakunnan puolesta vastineita ja selityksiä, asian aikaisemmin ratkaisseen viranomaisen asiakirjavihkon ja lausunnon sekä muuta asian ratkaisemista varten tarpeellista selvitystä. Puheenjohtaja tai esittelyn toimittava jäsen voi myös asettaa vastineen tai selityksen antamiselle määräajan, jonka kuluessa vastine tai selitys on annettava uhalla, että sen antamatta jättäminen ei estä asian käsittelyä ja ratkaisemista.

Virkamieslautakunnan puheenjohtaja voi määrätä lautakunnan sihteerin suorittamaan esittelyn ja muita 1 momentissa tarkoitettuja toimenpiteitä puheenjohtajan tai jäsenen sijasta.

Virkamieslautakunnan päätös laaditaan kirjallisesti erillisenä toimituskirjana. Päätöksen tulee sisältää ratkaisun perustelut ja sovelletut lainkohdat. Päätös annetaan tiedoksi tiedoksiannosta hallintoasioissa annetussa laissa säädetyssä järjestyksessä.

38 §

Virkamieslautakunnan puheenjohtajan, muiden jäsenten ja sihteerin palkkioiden ja matkakustannusten osalta on voimassa, mitä valtion komiteoista määrätään.

Virkamieslautakunnan työjärjestyksen vahvistaa valtiovarainministeriö.

Erinäiset säännökset

39 §

Virkamiehelle annettavasta varoituksesta, virkamiehen lomauttamisesta ja virkasuhteen muuttamisesta osa-aikaiseksi päättää asianomainen virasto, jollei asetuksella toisin säädetä. Viraston päällikön lomauttamisesta, osa aikaistamisesta ja varoituksesta päättää kuitenkin asianomainen ministeriö, jollei asetuksella toisin säädetä.

Virantoimituksesta pidättämisestä päättää nimittävä viranomainen, jollei laissa tai asetuksessa toisin säädetä. Jos nimittävä viranomainen on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, virantoimituksesta pidättämisestä päättää asianomainen ministeriö.

40 §

Valtion virkamieslain 19 §:ssä tarkoitettuihin tarkastuksiin ja tutkimuksiin määrää virkamiehen nimittävä viranomainen. Sama viranomainen määrää virkamiehen antamaan sanotussa pykälässä tarkoitettuja tietoja. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti, määräyksen antaa kuitenkin asianomainen ministeriö ja jos nimittävänä viranomaisena on valtioneuvosto, määräyksen antaa asianomainen virasto. Puolustusvoimien upseerille määräyksen antaa kuitenkin puolustusvoimain komentaja. Tuomioistuinten virkamiehille määräyksen antaa se tuomioistuin, jonka palveluksessa he ovat, paitsi laamannille, käräjätuomarille, maaoikeustuomarille ja -insinöörille sekä vesioikeustuomarille ja -insinöörille asianomainen ylioikeus.

Valtion virkamieslain 19 §:n 2 momentin nojalla valtion varoista suoritettavia kustannuksia ovat myös valtion virkamiesten matkakustannusten korvaamisesta tehtyjen sopimusmääräysten mukaan korvattavat matkakustannukset tarkastuksiin ja tutkimuksiin toiselle paikkakunnalle 1 momentissa tarkoitetun viranomaisen antaman määräyksen mukaan tehdystä matkasta.

Virkamiehen velvollisuudesta osallistua työterveyshuoltolaissa (743/78) tai muualla laissa säädetyllä erityisellä perusteella terveydentilaansa koskeviin tarkastuksiin ja tutkimuksiin sekä antaa terveydentilaa koskevia tietoja säädetään erikseen.

41 §

Valtion virkamieslain 20 §:ssä tarkoitetusta muun virkamiehen kuin tuomarin siirrosta työskentelemään muualla päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävänä viranomaisena on tasavallan presidentti tai valtioneuvosto, siirrosta päättää kuitenkin asianomainen ministeriö.

42 §

Valtion virkamieslain 22 §:ssä säädetystä valtioneuvoston käytettäväksi asettamisesta ja määräajan jatkamisesta päättää tasavallan presidentti, jos kysymyksessä on tasavallan presidentin nimitettävä virkamies, ja muissa tapauksissa valtioneuvosto.

42 a § (30.11.2007/1088)

42 a § on kumottu L:lla 30.11.2007/1088.

43 §

Ennen kuin virkamiehen irtisanomisesta valtion virkamieslain 25 tai 27 §:n nojalla tai virkasuhteen purkamisesta mainitun lain nojalla tehdään päätös, viranomaisen on varattava, mikäli virkamies sitä pyytää, asianomaiselle pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi. Samoin edellytyksin on pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen valtion virkamieslain 36 §:n nojalla tapahtuvaa virkamiehen lomauttamista ja mainitun lain 40 §:n nojalla tapahtuvaa virkamiehen virantoimituksesta pidättämistä, jollei virantoimituksesta pidättämistä asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi.

Viranomaisen on ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä ilmoitettava virkamiehelle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.

44 §

Virkamatkasta ja muista virkatoimien kustannuksista on haettava korvausta asianomaiselta viranomaiselta kahden kuukauden kuluessa virkamatkan päättymisestä tai muun kustannuksen syntymisestä uhalla, että oikeus korvaukseen ja mahdollisesti maksettuun ennakkoon muutoin menetetään.

Erityisestä syystä voi asianomainen viranomainen määrätä, että korvausta on haettava lyhyemmän ajan kuluessa. Asianomainen viranomainen voi hakemuksesta myöntää luvan korvauksen maksamiseen, vaikkei korvausta ole haettu määräajassa.

45 §

Virkamiehelle virkasuhteesta johtuvaa taloudellista etuutta ja kustannusten korvausta koskevan asian ratkaisee, jollei muualla toisin säädetä:

1) ministeriön virkamiehen sekä korkeimman oikeuden ja korkeimman hallinto-oikeuden presidentin ja jäsenen osalta asianomainen ministeriö;

2) rajavartiolaitoksen virkamiehen osalta rajavartiolaitoksen esikunta; (9.3.2000/274)

3) muiden virkamiesten osalta se virasto, jonka palveluksessa tai alaisia he ovat.

46 §

Mitä tässä asetuksessa säädetään ministeriöstä, koskee myös valtioneuvoston kansliaa, ja mitä tässä asetuksessa säädetään virastosta, koskee myös valtion laitosta.

Mitä 30, 31, 34 ja 39–41 §:issä on säädetty ministeriöstä, koskee myös oikeuskanslerinvirastoa sen virkamiesten osalta lukuun ottamatta oikeuskansleria ja apulaisoikeuskansleria.

47 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1994.

Viraston, jonka toiminnasta aiheutuviin menoihin ei osoiteta määrärahaa yhdellä toimintamenomomentilla, virkojen perustamisessa, lakkauttamisessa ja muuttamisessa noudatetaan kumotun valtion virkamieslain (755/86) ja valtion virkamiesasetuksen (723/87) säännöksiä virkojen perustamisesta, lakkauttamisesta ja muuttamisesta. Ministeriöiden ja oikeuskanslerinviraston virkoihin sovelletaan kuitenkin, mitä valtion virkamieslaissa ja tässä asetuksessa säädetään.

Toistaiseksi otetun tilapäisen virkamiehen tai valtion virkamieslain 72 §:n 1 momentin nojalla määräaikaiseen virkasuhteeseen siirtyneen tilapäisen virkamiehen tehtävän tilalle perustettu virka voidaan täyttää sitä ensi kertaa täytettäessä virkaa haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään kyseinen virkamies.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.12.1994/1349:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

24.2.1995/237:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995.

24.3.1995/445:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

18.12.1995/1475:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

4.4.1996/229:

Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 1996.

22.8.1997/793:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1997.

Tämän asetuksen säännöksiä viran hakumenettelystä ja virkaan ilmoittautumismenettelystä sovelletaan julistettaessa virka haettavaksi tai ilmoitettaessa sen avoinna olemisesta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

21.11.1997/1019:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1997.

13.3.1998/174:

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä maaliskuuta 1998.

18.9.1998/696:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1998.

22.10.1999/967:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1999.

9.3.2000/274:

Tämä asetus tulee voimaan 14 päivänä maaliskuuta 2000.

30.8.2001/761:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä syyskuuta 2001.

13.9.2001/788:

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä syyskuuta 2001.

7.3.2002/184:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2002.

3.4.2003/263:

Tämä asetus tulee voimaan 7 päivänä huhtikuuta 2003.

21.12.2004/1223:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

8.6.2005/387:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 2005.

10.11.2005/867:

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä marraskuuta 2005.

12.1.2006/13:

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä tammikuuta 2006.

12.4.2007/413:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

16.5.2007/589:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

30.11.2007/1088:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Tällä lailla kumotaan 14 päivänä marraskuuta 1994 annetun valtion virkamiesasetuksen (971/1994) 22 ja 42 a §, sellaisena kuin niistä 42 a § on asetuksessa 793/1997.

HE 63/2007, HaVM 7/2007, EV 67/2007

13.12.2007/1209:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

19.6.2008/416:

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä kesäkuuta 2008.

Tämän asetuksen säännöksiä sovelletaan julistettaessa virka haettavaksi tai ilmoitettaessa sen avoinna olemisesta tämän asetuksen voimaantulon jälkeen.

8.4.2009/232:

Tämä asetus tulee voimaan 16 päivänä huhtikuuta 2009.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

20.11.2009/907:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

17.12.2009/1130:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

14.1.2010/17:

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä tammikuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

26.8.2010/736:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.