Olet tässä: Finlex » Lainsäädäntö » Ajantasainen lainsäädäntö » 1994 » 18.3.1994/211

Ajantasainen lainsäädäntö

Ajan tasalle toimitettujen säädösten tietokanta sisältää noin 1700:n oikeusministeriön valitseman säädöksen päivitetyt tekstit, joissa lakiin tai asetukseen tehdyt muutokset on kirjoitettu säädöstekstin sisään. Säädöstekstejä päivitetään kerran viikossa.

Säädöksiä seurattu SDK 50/2012 saakka (julkaistu 2.2.2012).

Pikahaku

Haussa katkaisumerkki *, esim. opintotu* ja takaisinpe* - Laveampi haku tai-sanalla, esim. avopuol* tai aviopuol*.

18.3.1994/211

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Hovioikeusasetus 18.3.1994/211

Oikeusministerin esittelystä säädetään 21 päivänä tammikuuta 1994 annetun hovioikeuslain (56/94) 7, 9 ja 11 §:n nojalla:

Hovioikeuden täysistuntoa ja osastoja koskevia säännöksiä
1 §

Hovioikeuden presidentti toimii täysistunnon puheenjohtajana.

2 §

Osastoa johtaa hovioikeudenlaamanni. Osastoon kuuluu lisäksi vähintään viisi hovioikeudenneuvosta sekä tarvittava määrä muuta henkilökuntaa.

Osasto voi pitää samanaikaisesti eri kokoonpanoissa useampia istuntoja. Puhetta johtaa hovioikeudenlaamanni tai istuntoon osallistuvista jäsenistä virassa vanhin. Presidentti voi vapauttaa jäsenen tämän pyynnöstä yksittäisessä asiassa puheenjohtajan tehtävästä ja määrätä hänen sijaansa toisen jäsenen puhetta johtamaan.

Presidentti voi muita virkatehtäviä varten vapauttaa istuntovuorossa olevan jäsenen osallistumasta osaston istuntoihin.

Hovioikeuden henkilöstö
3 §

Hovioikeudessa voi olla hovioikeuslain (56/94) 3 ja 6 §:ssä mainittujen virkojen lisäksi kansliapäällikön virka ja muita virkoja sekä työsopimussuhteessa olevaa henkilökuntaa.

4 §

Kansliapäällikön viran kelpoisuusvaatimuksena on soveltuva ylempi korkeakoulututkinto.

5 § (16.6.2011/702)

Asessorin ja viskaalin nimittää ja muun henkilökunnan nimittää tai ottaa hovioikeuden presidentti.

Henkilöstön tehtävät
6 §

Hovioikeuden presidentin johtaessa hovioikeuden toimintaa hän muun ohessa:

1) huolehtii hovioikeuden toimintakyvystä ja sen kehittämisestä sekä tulostavoitteiden toteutumisesta;

2) valvoo oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuutta hovioikeuden ratkaisuissa;

3) asettaa hovioikeuden ja osastojen tulostavoitteet;

4) vahvistaa perusteet, joilla asiat jaetaan eri osastoille;

5) määrää hovioikeudenlaamannit, hovioikeudenneuvokset, asessorit ja viskaalit osastoille yleensä vähintään kalenterivuodeksi kerrallaan; sekä

6) huolehtii siitä, että hovioikeus asianmukaisesti valvoo alaisiaan tuomioistuimia.

Presidentin on kuultava kaikkia hovioikeuden henkilöstöryhmiä ennen tulostavoitteiden asettamista.

Presidentti toimii osaston istunnon puheenjohtajana siinä määrin kuin hänen muut tehtävänsä sen sallivat.

7 §

Hovioikeudenlaamanni:

1) johtaa osastonsa työskentelyä;

2) vastaa osaston työn yleisestä suunnittelusta;

3) vastaa osaston tulostavoitteen toteutumisesta;

4) vahvistaa osastonsa istunto- ja esittelyvuorot; sekä

5) huolehtii töiden tasaisesta jakautumisesta osastolla.

Hovioikeudenlaamannin on osaltaan huolehdittava oikeusperiaatteiden soveltamisen ja laintulkinnan yhdenmukaisuudesta hovioikeuden ratkaisuissa.

Lisäksi hovioikeudenlaamannin on suoritettava muut hänelle säädetyt tai määrätyt tehtävät.

8 §

Kansliapäällikkö huolehtii hovioikeuden hallinnosta. Jollei työjärjestyksessä toisin määrätä, kansliapäällikkö:

1) valmistelee talousarvioesityksen ja seuraa talousarvion toteutumista;

2) seuraa hovioikeuden ja osastojen tulostavoitteiden toteutumista;

3) huolehtii tiedottamisesta;

4) huolehtii koulutuksen suunnittelusta ja järjestämisestä; sekä

5) valmistelee ja esittelee presidentin ratkaistavaksi kuuluvat asiat sekä asiat, jotka hovioikeus ratkaisee tuomareiden nimittämisestä annetun lain (205/2000) 10 §:n 1 momentin 1 kohdassa säädetyssä kokoonpanossa (lausuntovaliokunta);  kansliapäällikkö esittelee myös täysistunnossa ratkaistavat asiat, jollei presidentti määrää toisin. (16.6.2011/702)

Lisäksi kansliapäällikön on suoritettava muut hänelle säädetyt tai määrätyt tehtävät.

Hallintoasioiden ratkaiseminen
9 § (16.6.2011/702)

9 § on kumottu A:lla 16.6.2011/702.

9 a § (6.7.2000/665)

Vakinaisten tuomarin virkojen täyttämistä koskevat asiat käsitellään lausuntovaliokunnassa.

Lausuntovaliokunta on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja ja vähintään puolet muista jäsenistä.

10 § (16.6.2011/702)

Hovioikeuden presidentti ratkaisee hovioikeudelle kuuluvat hallintoasiat, joita ei ole säädetty tai määrätty hovioikeuden muun virkamiehen ratkaistavaksi.

Presidentti voi määrätä, että asia, joka koskee lausunnon antamista lainsäädäntöasiassa tai lainsäädäntöaloitteen tekemistä, käsitellään ja ratkaistaan täysistunnossa. Täysistunnossa asia ratkaistaan esittelystä.

Presidentti voi siirtää ratkaistavakseen kuuluvan hallintoasian tai asiaryhmän kansliapäällikön tai muun hovioikeuden virkamiehen ratkaistavaksi. Siirtää ei kuitenkaan saa 6 §:n 1 momentissa ja 12 §:n 2 momentissa tarkoitettua asiaa, virkavapauden myöntämis tä tuomarille tai esittelijälle, esittelijän nimittämistä määräaikaiseen virkasuhteeseen, varatuomarin arvonimen myöntämistä tai asiaa, joka muuten sen laadun vuoksi on presidentin ratkaistava.

Presidentti voi ottaa siirtämänsä tai muutoin muun virkamiehen ratkaistavaksi kuuluvan hallintoasian itse ratkaistavakseen.

Hovioikeuden lausunnon antamisesta tuomarinvalintalautakunnalle tuomarin viran täyttämistä koskevassa asiassa säädetään erikseen.

11 §

Presidentti ja muu virkamies ratkaisee hänelle kuuluvat hallintoasiat esittelystä, jollei työjärjestyksessä ole toisin määrätty.

12 §

Hovioikeudessa on johtoryhmä presidentin apuna hovioikeuden toiminnan johtamisessa ja kehittämisessä. Johtoryhmään kuuluvat presidentti puheenjohtajana sekä jäseninä hovioikeudenlaamannit ja kansliapäällikkö.

Johtoryhmässä käsitellään:

1) esitys hovioikeuden työjärjestykseksi;

2) esitys hovioikeuden tulostavoitteeksi sekä tulostavoitteen seurantaa;

3) esitys hovioikeuden talousarvioksi; 

4) henkilöstön koulutussuunnitelma;

5) asia, joka koskee tuomarin nimittämistä hovioikeuteen määräajaksi, paitsi jos asian käsitteleminen johtoryhmässä ei ole tarpeen nimityksen lyhytaikaisuuden vuoksi;

6) asiat, jotka koskevat nimittämistä asessorin ja viskaalin sekä käräjäviskaalin vakinaiseen virkaan; 

7) asessorin ja viskaalin sekä käräjäviskaalin virkasuhteen päättämistä koskevat asiat;

8) työjärjestyksessä määrätyt muut asiat;  

9) muut presidentin määräämät asiat.

(16.6.2011/702)
Lainkäyttöasioiden ratkaiseminen
13 §

Jos asian ratkaisua istunnossa harkittaessa vallitseva mielipide poikkeaa korkeimman oikeuden tai hovioikeuden taikka toisen hovioikeuden omaksumasta oikeusperiaatteesta tai lain tulkinnasta, presidentti voi määrätä, että asia tai tietty siihen kuuluva kysymys on käsiteltävä vahvennetussa istunnossa. Muunkin asian tai siihen kuuluvan kysymyksen presidentti voi asian laajakantoisuuden tai periaatteellisen merkityksen vuoksi määrätä vahvennetussa istunnossa ratkaistavaksi.

Jollei asiaa 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa siirretä vahvennetun istunnon käsiteltäväksi, presidentti voi samoin edellytyksin määrätä sen ratkaistavaksi täysistunnossa.

Asiaa, jossa on toimitettu tai on toimitettava suullinen käsittely, ei saa ilman erityistä syytä siirtää vahvennetun istunnon tai täysistunnon ratkaistavaksi.

14 §

Asiat käsitellään niiden vireilletulojärjestyksessä. Jäljempänä mainitut asiat käsitellään kuitenkin kiireellisinä ennen muita asioita seuraavassa järjestyksessä:

1) pakkokeinolain (450/87) mukaiset vangitsemiset hovioikeudessa sekä kantelut vangitsemis-, matkustuskielto-, telekuuntelu- ja televalvonta-asioissa; (24.3.1995/408)

2) kantelut ulkomaalaislain (378/91) mukaisista säilöönottoa koskevista päätöksistä;

3) vangittuja ja virantoimituksesta pidätettyinä olevia koskevat rikosasiat;

4) yrityksen saneerauksesta annetun lain (47/93) ja yksityishenkilön velkajärjestelystä annetun lain (57/93) mukaiset asiat sekä konkurssiasiat; sekä (22.12.1994/1327)

5) asiat, jotka on muutoin lain mukaan käsiteltävä kiireellisinä.

Työjärjestyksessä voidaan antaa tarkempia tai 1 momentista poikkeavia määräyksiä asioiden käsittelyjärjestyksestä.

UlkomaalaisL 378/1991 on kumottu UlkomaalaisL:lla 301/2004.

15 §

Hovioikeudessa on pidettävä istuntoja säännöllisesti ja niin usein, että asiat tulevat ratkaistuiksi kohtuullisessa ajassa ja että osastoille asetettu tulostavoite saavutetaan.

Kansainvälinen oikeusapu (17.5.2001/396)
15 a § (17.5.2001/396)

Hovioikeus toimii oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 mukaisena lähettävänä viranomaisena siten kuin Suomi mainitun asetuksen täytäntöönpanoa varten ilmoittaa.

NAs (EY) N:o 1348/2000 on kumottu EPNAs:lla (EY) N:o 1393/2007 oikeudenkäynti- ja muiden asiakirjojen tiedoksiannosta jäsenvaltioissa siviili- tai kauppaoikeudellisissa asioissa ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 1348/2000 kumoamisesta.

Palvelussuhteen väliaikainen järjestely
16 §

Presidentin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa virantoimituksessa olevista hovioikeudenlaamanneista virassa vanhin. Hovioikeudenlaamannienkin ollessa estyneinä presidentin tehtäviä hoitaa virassa vanhin virantoimituksessa oleva hovioikeudenneuvos.

Hovioikeudenlaamannin ollessa estyneenä hänen tehtäviään hoitaa osaston virassa vanhin jäsen.

17 §

Presidentti voi ottaa virkavapautta enintään 30 päivää vuodessa. Tämän yli menevältä ajalta virkavapauden myöntää korkein oikeus.

18 §

Presidentti myöntää virkavapauden hovioikeudenlaamannille ja hovioikeudenneuvokselle yhtäjaksoisesti enintään vuodeksi. Vuotta pidemmän virkavapauden myöntää korkein oikeus.

Presidentti myöntää virkavapauden asessorille, viskaalille, kansliapäällikölle ja muulle henkilökunnalle.

3 momentti on kumottu A:lla 16.6.2011/702.

19 § (6.7.2000/665)

19 § on kumottu A:lla 6.7.2000/665.

20 §

Avoinna olevan viran tai tehtävän hoidosta päättämisestä on soveltuvin osin voimassa, mitä edellä säädetään palvelussuhteen väliaikaisesta järjestelystä.

Asiakirjat
21 §

Lainkäyttöasioissa hovioikeuden tuomiosta ja lopullisesta päätöksestä laaditaan taltio, jonka allekirjoittavat ne, jotka ovat osallistuneet asian ratkaisemiseen. Asian esittelijä varmentaa taltion, jos asia on ratkaistu esittelystä. Jos päätöksestä on äänestetty tai esittelijän ehdotus poikkeaa istunnon ratkaisusta, eri mieltä olevan jäsenen lausunto ja esittelijän mietintö merkitään taltioon.

Asianosaiselle annettavan toimituskirjan allekirjoittaa asian esittelijä tai presidentin määräämä virkamies. Toimituskirjasta on ilmettävä asiassa suoritettu äänestys sekä asian ratkaisuun osallistuneiden jäsenten nimet sekä, jos asia on ratkaistu esittelystä, esittelijän nimi.

Muiden asiakirjojen allekirjoittamisesta määrätään työjärjestyksessä.

Erinäisiä säännöksiä
22 §

Hovioikeudella on oikeus saada hovioikeuslain 2 §:n 3 momentissa tarkoitetun valvontatehtävän toteuttamiseksi tarvitsemansa tiedot asianomaisilta viranomaisilta.

23 §

Työjärjestyksessä on määrättävä, miten alioikeuksien valvonta on suoritettava.

Hovioikeuden on laadittava alioikeuden valvonnassa havaitsemistaan asioista kertomus, joka on toimitettava tiedoksi valtioneuvoston oikeuskanslerille ja eduskunnan oikeusasiamiehelle. Lisäksi hovioikeuden on ilmoitettava valtioneuvoston oikeuskanslerille tietoonsa tulleista seikoista, jotka saattavat johtaa virkasyytteen nostamiseen hovioikeudessa.

24 § (23.11.2000/988)

24 § on kumottu A:lla 23.11.2000/988.

25 § (6.7.2000/665)

Mitä tässä asetuksessa säädetään hovioikeudenneuvoksesta, koskee myös määräajaksi nimitettyä hovioikeudenneuvosta, jollei erikseen toisin säädetä.

26 §

Hovioikeuden on toimitettava työjärjestys tiedoksi oikeusministeriölle ja korkeimmalle oikeudelle.

Voimaantulo
27 §

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.

Asetuksella kumotaan hovioikeuksista 17 päivänä heinäkuuta 1952 annettu asetus (288/52) sekä hovioikeuksien työjärjestyksestä 17 päivänä syyskuuta 1952 annettu korkeimman oikeuden päätös (333/52) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.

28 §

Täytettäessä asessorin virkoja ensimmäisen kerran virkoja ei julisteta haettaviksi.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.12.1994/1327:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

24.3.1995/408:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1995.

6.7.2000/665:

Tämä asetus tulee voimaan 12 päivänä heinäkuuta 2000.

23.11.2000/988:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.

17.5.2001/396:

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä toukokuuta 2001.

29.4.2009/290:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2009.

16.6.2011/702:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.