21.1.1994/56
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Hovioikeuslaki 21.1.1994/56
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
1 §
Hovioikeudet
Yleisiä ylioikeuksia ovat Turun, Vaasan, Itä-Suomen, Helsingin, Kouvolan ja Rovaniemen hovioikeudet.
Hovioikeuksien tuomiopiireistä määrätään valtioneuvoston päätöksellä.
2 §
Hovioikeuden tehtävät
Hovioikeus käsittelee valitukset ja kantelut käräjäoikeuden ratkaisuista. (1.11.1996/809)
Ensimmäisenä oikeusasteena hovioikeus käsittelee syyteasiat, jotka koskevat sen alaisien käräjäoikeuksien tuomareiden ja siten kuin laissa säädetään myös muiden tuomioistuinlaitoksen virkamiesten ja yleisten syyttäjien virkarikoksia. Lisäksi hovioikeus käsittelee muut laissa sen ratkaistavaksi säädetyt asiat. (26.8.2005/668)
Hovioikeus käsittelee sille uskotut oikeushallintoasiat sekä valvoo alaistensa tuomioistuinten toimintaa ja ryhtyy tarvittaessa toimenpiteisiin havaitsemiensa epäkohtien poistamiseksi. Hovioikeus voi tehdä lainkäyttötoimintaa sekä säännösten kehittämistä ja muuttamista koskevia aloitteita.
3 §
Hovioikeuden tuomarit
Hovioikeudessa on presidentti sekä muina jäseninä hovioikeudenlaamanneja ja hovioikeudenneuvoksia.
Hovioikeuden presidentin ja jäsenten nimittämisestä ja kelpoisuusvaatimuksista säädetään tuomareiden nimittämisestä annetussa laissa (205/2000). (25.2.2000/209)
Hovioikeutta johtaa ja sen tuloksellisuudesta vastaa presidentti.
4-5 §
4-5 § on kumottu L:lla 25.2.2000/209.
6 § (19.12.2003/1203)
Hovioikeuden esittelijät
Hovioikeuden esittelijöitä ovat asessori ja viskaali. Kelpoisuusvaatimuksena asessorin ja viskaalin virkaan on oikeustieteen kandidaatin tutkinto sekä kokemusta tuomarin tehtävistä.
Kielitaitoa koskevana kelpoisuusvaatimuksena esittelijän virkaan on hovioikeuden tuomiopiirin väestön enemmistön kielen erinomainen suullinen ja kirjallinen taito sekä:
1) yksikielisessä hovioikeudessa toisen kielen tyydyttävä ymmärtämisen taito ja tyydyttävä suullinen taito; sekä
2) kaksikielisessä hovioikeudessa toisen kielen tyydyttävä suullinen ja kirjallinen taito.
Myös hovioikeuden jäsen voi toimia asian esittelijänä. Työjärjestyksessä voidaan muukin 2 momentissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset täyttävä virkamies määrätä esittelijäksi.
6 a § (10.6.2011/609)
Käräjänotaarit
Hovioikeudessa voi lisäksi olla käräjänotaareita. Käräjänotaarin nimittää hovioikeuden presidentti.
Käräjänotaariksi hovioikeuteen voidaan nimittää käräjäoikeuslain (581/1993) 14 §:ssä tarkoitetussa tuomioistuinharjoittelussa käräjäoikeudessa käräjänotaarina kuusi kuukautta toiminut. Käräjänotaarilta vaaditaan tämän lain 6 §:n 2 momentissa säädetty kielitaito.
Käräjänotaari voi toimia esittelijänä hovioikeudenlaamannin määräämissä yksittäisissä asioissa.
Hovioikeus nimeää käräjänotaarille ohjaajaksi tuomarin, asessorin tai viskaalin ja laatii harjoittelusuunnitelman tuomioistuinharjoittelun sisällöstä.
Tarkemmat säännökset tuomioistuinharjoittelusta hovioikeudessa annetaan valtioneuvoston asetuksella.
7 § (25.2.2000/209)
Määräajaksi nimitetyn tuomarin osallistuminen asioiden käsittelyyn
Määräajaksi nimitetty tuomari voi määräajan päätyttyä edelleen osallistua jäsenenä niiden asioiden käsittelyyn, joiden valmisteluun tai käsittelyyn hän on osallistunut sinä määräaikana, joksi hänet oli nimitetty.
8 § (6.3.1998/169)
Osastot sekä vahvennettu istunto ja täysistunto
Hovioikeus toimii osastoihin jakautuneena. Lainkäyttöasiat sekä muutoksenhakua ja ylimääräistä muutoksenhakua oikeushallintoasioissa koskevat asiat käsitellään ja ratkaistaan osastojen istunnoissa. Istuntoon osallistuvista jäsenistä kahdeksi kuukaudeksi tai sitä lyhyemmäksi määräajaksi nimitetyt tuomarit eivät saa muodostaa enemmistöä. Määräajaksi nimitetty tuomari voi kuitenkin yksin toimittaa valmistelun ja tehdä muut oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 8 §:n 2 ja 3 momentissa tarkoitetut ratkaisut ja toimenpiteet. (25.2.2000/209)
Hovioikeuden presidentti voi siirtää asian tai siihen kuuluvan kysymyksen vahvennetun istunnon tai täysistunnon käsiteltäväksi siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään. Vahvennetun istunnon kokoonpanoon kuuluu seitsemän jäsentä, nimittäin presidentti puheenjohtajana sekä jäseninä asiaa aikaisemmin käsitelleet vielä virantoimituksessa olevat jäsenet ja tarpeellinen määrä vakinaisista jäsenistä arvottuja lisäjäseniä.
Hovioikeuden täysistuntoon osallistuvat presidentti, hovioikeudenlaamannit sekä vakinaiset ja vuotta pidemmäksi määräajaksi nimitetyt määräaikaiset hovioikeudenneuvokset. Täysistunto on päätösvaltainen, kun vähintään puolet virassa olevista jäsenistä on läsnä. (10.6.2011/615)
Muutoin hovioikeuden päätösvaltaisesta jäsenmäärästä säädetään erikseen.
9 § (23.5.2003/383)
Hovioikeuden kokoonpano eräissä asioissa
Hovioikeus on päätösvaltainen myös kolmijäsenisessä kokoonpanossa, johon kuuluu kaksi jäsentä ja 4 momentissa säädetyt kelpoisuusehdot täyttävä asian esittelijä:
1) jos se, minkä osalta käräjäoikeuden ratkaisu muutosvaatimuksen mukaan on valittajalle tai, jos valittajia on useampia, kaikille valittajille yhteensä vastainen, koskee vain rahaa taikka muuta omaisuutta tai etuutta, joka vaikeuksitta on arvioitavissa rahassa, eikä rahamäärä taikka omaisuuden tai etuuden arvo käräjäoikeuden ratkaisua annettaessa tai julistettaessa ilmeisesti ole ollut enempää kuin 5 000 euroa;
2) rikosasiassa, jollei 1 kohdasta muuta johdu:
a) jos vastaaja on hakenut muutosta käräjäoikeuden ratkaisuun, jossa häntä taikka, jos valittajina on useampi vastaaja, ketään heistä ei ole tuomittu ankarampaan rangaistukseen kuin sakkoon tai kuudeksi kuukaudeksi vankeuteen; ja
b) jos syyttäjän tai asianomistajan valitus koskee rikosta, josta syytteessä mainittujen seikkojen vallitessa tehtynä ei ole säädetty muuta tai ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai vankeutta enintään yksi vuosi kuusi kuukautta; sekä
3) 1 ja 2 kohdassa mainituista rajoituksista riippumatta yksityishenkilön velkajärjestelyä, pesänjakajan ja pesänselvittäjän määräämistä, yhdyskuntapalvelun muuntamista vankeudeksi ja vangitun kantelua koskevissa asioissa sekä asioissa, joissa muutosvaatimus koskee yksinomaan korkoa, oikeudenkäyntikuluja, valtion varoista maksettavia korvauksia tai ajokieltoa.
Hovioikeus ei kuitenkaan ole päätösvaltainen 1 momentissa tarkoitetussa kokoonpanossa käsiteltäessä asioita, jotka on käräjäoikeudessa ratkaistu oikeudenkäymiskaaren 2 luvun 3 §:n mukaisessa kokoonpanossa.
Jos edellä 1 momentissa tarkoitettuun kokoonpanoon kuuluu määräaikainen tuomari, hänellä on oltava kokemusta hovioikeuden jäsenen tehtävästä vähintään kolme kuukautta tai hänen on oltava nimitettynä hovioikeuden jäseneksi kahta kuukautta pidemmäksi määräajaksi.
Edellä 1 momentissa tarkoitetun esittelijän tulee olla hovioikeuden asessori tai viskaali taikka vähintään kolme vuotta asessorin, viskaalin tai käräjätuomarin virkaa hoitanut hovioikeuden esittelijä. Esittelijällä on perustuslaissa tuomarille säädetty virassa pysymisoikeus sinä aikana, jona hän toimii tässä pykälässä tarkoitetulla tavalla hovioikeuden jäsenenä.
Edellä 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettua euromäärää laskettaessa ei oteta huomioon kanteen nostamisen jälkeen kertynyttä korkoa eikä oikeudenkäyntikuluja. Euromäärää muutetaan elinkustannusindeksin muutoksen perusteella lähimpään täyteen tuhanteen euroon sen mukaan kuin oikeusministeriön asetuksella säädetään.
10 § (10.6.2011/609)
Virkarikos
Hovioikeuden kansliapäällikköä, asessoria, viskaalia ja käräjänotaaria syytetään virkarikoksesta Helsingin hovioikeudessa. Vastaavia Helsingin hovioikeuden virkamiehiä syytetään virkarikoksesta Turun hovioikeudessa.
11 §
Tarkemmat säännökset
Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta annetaan asetuksella.
Työskentelyn järjestämisestä hovioikeudessa määrätään tarkemmin hovioikeuden työjärjestyksessä, jonka hovioikeuden presidentti kaikkia henkilöstöryhmiä kuultuaan vahvistaa.
12 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.
Tällä lailla kumotaan Helsingin hovioikeuden perustamisesta 18 päivänä tammikuuta 1952 annettu laki (18/52) sekä kahden uuden hovioikeuden perustamisesta ja hovioikeuden viroista 14 päivänä huhtikuuta 1976 annetut lait (318 ja 319/76) niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen.
Jaoston puheenjohtajana toimivan ylemmän palkkausluokan hovioikeudenneuvoksen, ylemmän palkkausluokan hovioikeudenneuvoksen ja alemman palkkausluokan hovioikeudenneuvoksen viran nimike muuttuu hovioikeudenneuvokseksi tämän lain voimaan tullessa. (22.4.1994/296)
Viran tai toimen haltijaa vastaan ajettava virkasyyte, joka erityisten ennen 1 päivänä lokakuuta 1952 annettujen säännösten tai määräysten nojalla on ollut Turun hovioikeuden käsiteltävä ensimmäisenä oikeusasteena, on käsiteltävä Helsingin hovioikeudessa, lukuun ottamatta Ahvenanmaan maaneuvosta tai maakuntahallituksen jäsentä vastaan ajettavaa virkasyytettä. (22.4.1994/296)
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin. (22.4.1994/296)
HE 139/93, LaVM 24/93Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
22.4.1994/296:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1994.
HE 25/94, LaVM 6/94
22.12.1994/1325:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin.
HE 252/94, LaVM 15/94
21.4.1995/722:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.
HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94
1.11.1996/809:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Siirtymäsäännökset annetaan erikseen lailla.
HE 92/1996, LaVM 10/1996, EV 123/1996
6.3.1998/169:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1998.
HE 33/1997, LaVM 19/1997, EV 1/1998
25.2.2000/209:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000.
HE 109/1999, PeVL 13/1999, LaVM 1/2000, EV 21/2000
17.11.2000/957:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000.
HE 57/2000, LaVM 7/2000, EV 101/2000
9.11.2001/975:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 103/2001, LaVM 19/2001, EV 119/2001
23.5.2003/383:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.
HE 83/2001, LaVM 27/2002, EV 259/2002
19.12.2003/1203:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.
Tämän lain voimaan tullessa esittelijän virkaan nimitettynä oleva on kielitaidon osalta edelleen kelpoinen sellaiseen esittelijän virkaan, johon hän oli kielitaidon osalta kelpoinen ennen tämän lain voimaantuloa.
Ennen tämän lain voimaantuloa määräaikaiseksi esittelijäksi nimitetty on kielitaidon osalta kelpoinen virkasuhteeseen sen määräajan loppuun.
Määräaikaiseksi esittelijäksi yksikieliseen tuomioistuimeen voidaan tämän lain voimaan tultua nimittää viimeistään 30 päivänä kesäkuuta 2004 päättyväksi määräajaksi henkilö, joka täyttää laissa säädetyt kelpoisuusvaatimukset muilta osin kuin tuomiopiirin toisen kielen tyydyttävän suullisen taidon osalta.
HE 103/2003, LaVM 3/2003, EV 81/2003
26.8.2005/668:
Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2005.
Lain voimaan tullessa hovioikeudessa vireillä olevat asiat käsitellään noudattaen lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.
HE 9/2005, LaVM 6/2005, EV 81/2005
10.6.2011/609:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2011.
HE 278/2010, LaVM 41/2010, EV 338/2010
10.6.2011/615:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.
HE 280/2010, LaVM 38/2010, EV 327/2010