Finlex

Laki asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 30.12.1993/1573

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (29.8.2008/584)

Soveltamisala

Jollei Suomea sitovista kansainvälisistä sopimuksista tai sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetusta neuvoston asetuksesta (ETY) N:o 1408/71, jäljempänä sosiaaliturva-asetus, muuta johdu, tämän lain mukaan ratkaistaan, onko henkilöön sovellettava seuraavaa sosiaaliturvalainsäädäntöä:

1) kansaneläkelaki (568/2007), lapsilisälaki (796/1992), äitiysavustuslaki (477/1993) ja asumistukilaki (408/1975); sekä

2) eläkkeensaajan asumistuesta annettu laki (571/2007), vammaisetuuksista annettu laki (570/2007), rintamasotilaseläkelaki (119/1977), takuueläkkeestä annettu laki (703/2010) ja elatustukilaki (580/2008), kun on kyse tämän lain 3, 3 a ja 4 §:stä sekä 3 ja 4 luvun säännösten soveltamisesta. (20.8.2010/709)

2 § (9.7.2004/635)

Toimeenpano

Tämän lain toimeenpanosta huolehtii Kansaneläkelaitos, josta säädetään Kansaneläkelaitoksesta annetussa laissa (731/2001).

2 a § (9.7.2004/635)

Määritelmät

Tässä laissa tarkoitetaan:

1) työntekijällä työ-, virka- tai muussa palvelussuhteessa olevaa henkilöä sekä työntekijäin eläkelain (395/1961) 1 d §:ssä tarkoitettua henkilöä, jonka työaika ja ansiot täyttävät työttömyysturvalain (1290/2002) 5 luvun 4 §:ssä säädetyt edellytykset;

2) työskentelyllä työskentelyä 1 kohdassa tarkoitetussa työ-, virka tai muussa palvelussuhteessa;

3) yrittäjällä henkilöä, joka on yrittäjän eläkelain (1272/2006) perusteella velvollinen ottamaan sanotun lain mukaisen vakuutuksen tai maatalousyrittäjän eläkelain (1280/2006) 3 §:ssä tarkoitettua maatalousyrittäjää, joka on velvollinen ottamaan sanotun lain 10 §:n mukaisen vakuutuksen; (19.12.2008/1001)

4) lähetetyllä työntekijällä 1 kohdassa tarkoitettua työntekijää, jonka työnantaja on lähettänyt työskentelemään toiseen maahan ja joka on lähettävän työnantajan palveluksessa tai työnantajan kanssa samaan taloudelliseen kokonaisuuteen kuuluvassa emo-, tytär- tai sisaryrityksessä tai muussa sellaisessa yrityksessä, jossa lähettävällä työnantajalla on määräysvaltaa;

5) tutkijalla henkilöä, joka suorittaa tohtorin tutkinnon jälkeistä tieteellistä tutkimusta;

6) opiskelijalla henkilöä, joka on ammatillisessa tai tutkintoon johtavassa koulutuksessa;

6 a) apurahansaajalla maatalousyrittäjän eläkelain 8 a §:ssä tarkoitettua henkilöä, joka on velvollinen ottamaan sanotun lain 10 a §:n mukaisen vakuutuksen; (19.12.2008/1001)

7) lähetystyöntekijällä henkilöä, joka on Suomessa rekisteröidyn lähetysjärjestön, evankelis-luterilaisen tai ortodoksisen seurakunnan tai rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan ulkomaille lähetystyöhön lähettämä työntekijä ja joka on kyseisen työnantajan palveluksessa lähetystyön ajan sekä Suomessa työeläkevakuutettu; (19.12.2008/1001)

8) kehitysyhteistyöntekijällä kehitysyhteistyöhankkeessa työskentelevää henkilöä, jos hankkeen rahoitukseen käytetään Suomen valtion tulo- ja menoarvioon sisältyviä kehitysyhteistyömäärärahoja tai jos Suomen valtio muuten osallistuu hankkeeseen kansainvälisesti vakiintuneen kansainvälisen järjestön toiminnan kautta; (19.12.2008/1001)

9) perheenjäsenellä henkilön aviopuolisoa ja hänen tai hänen puolisonsa alle 18-vuotiasta lasta; puolisoihin rinnastetaan nainen ja mies, jotka jatkuvasti elävät avioliitonomaisissa olosuhteissa yhteisessä taloudessa; (19.12.2008/1001)

10) suomalaista syntyperää olevalla henkilöllä ulkomaalaista, joka on saanut oleskeluluvan ulkomaalaislain (301/2004) 47 §:n 1 momentin 1 kohdan tai 48 §:n perusteella; (19.12.2008/1001)

11) pakolaisella ulkomaalaista, joka on Suomessa saanut turvapaikan tai pakolaiskiintiössä pakolaisuuden perusteella oleskeluluvan taikka joka on näiden ulkomaalaisten pakolaiseksi katsottava perheenjäsen ja saanut perhesiteen perusteella oleskeluluvan; ja (19.12.2008/1001)

12) kansalaisuudettomalla henkilöllä henkilöä, jota tarkoitetaan valtiottomien henkilöiden oikeusasemaa koskevassa yleissopimuksessa (SopS 80/1968). (19.12.2008/1001)

2 luku

Sosiaaliturvalainsäädännön soveltaminen (9.7.2004/635)

3 § (9.7.2004/635)

Suomessa asuminen

Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan Suomessa vakinaisesti asuvaan henkilöön, jolla on Suomessa varsinainen asunto ja koti ja joka jatkuvasti pääasiallisesti oleskelee täällä.

3 a § (9.7.2004/635)

Suomeen muuttaminen

Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan Suomeen muuttavaan henkilöön jo maahan tulosta alkaen, jos henkilön hänen olosuhteensa kokonaisuudessaan huomioon ottaen katsotaan muuttavan Suomeen vakinaisesti asumaan.

Suomeen muuttavan henkilön asumisen vakinaisuutta osoittavina seikkoina otetaan huomioon muun muassa, että:

1) hän on aiemmin asunut vakinaisesti Suomessa tai että hän on suomalaista syntyperää;

2) hän on pakolainen tai saanut oleskeluluvan Suomessa toissijaisen suojelun tai humanitaarisen suojelun perusteella; (8.5.2009/325)

3) hän on Suomessa vakinaisesti asuvan henkilön perheenjäsen;

4) hänellä on vähintään kahden vuoden työsopimus tai muu siihen rinnastettava sopimus Suomessa tehtävää työtä varten tai hänelle on myönnetty ulkomaalaislain (301/2004) 3 §:n 26 kohdassa tarkoitettu Euroopan unionin sininen kortti; taikka (16.12.2011/1342)

5) hänellä on muita siteitä Suomeen.

Henkilön ei katsota muuttavan Suomeen vakinaisesti asumaan, jos hän muuttaa maahan yksinomaan opiskelutarkoituksessa.

Suomesta turvapaikkaa hakevan henkilön ei katsota tämän lain mukaan asuvan vakinaisesti Suomessa sinä aikana, jona hän oleskelee täällä ilman, että hänen turvapaikkahakemustaan tai maasta poistamistaan koskeva asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu. Myöskään tilapäisen suojelun tarpeen perusteella oleskeluluvan saaneen henkilön ei katsota muuttavan vakinaisesti Suomeen.

Jos henkilön ei maahan tullessa ole katsottu muuttavan Suomeen vakinaisesti asumaan, mutta edellytyksen voidaan katsoa täyttyvän myöhemmin, häneen sovelletaan sosiaaliturvalainsäädäntöä edellytyksen täyttymisestä lukien.

3 b § (9.7.2004/635)

Työskentely ja yritystoiminta

Työntekijään tai yrittäjään, jonka oikeus Suomen sosiaaliturvaan määräytyy sosiaaliturva-asetuksen mukaan, sovelletaan tämän lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöä työskentelyn tai yritystoiminnan aloittamisesta lukien, jos hän työskentelee yhtäjaksoisesti vähintään neljän kuukauden ajan, tai kun hän on yhtäjaksoisesti harjoittanut yritystoimintaa vähintään neljän kuukauden ajan.

3 c § (9.7.2004/635)

Laillisuusvaatimus

Tätä lakia sovellettaessa edellytetään, että maassa oleskelu, asuminen ja työskentely on laillista. Lisäksi edellytetään, että Suomeen muuttavalla henkilöllä on vähintään yhden vuoden oleskeluun oikeuttava voimassa oleva oleskelulupa, milloin sellainen lupa häneltä vaaditaan. Erityisestä syystä myös alle yhden vuoden oleskelulupa täyttää edellytyksen, jos oleskeluluvan jatkamiselle ei ole estettä.

4 § (9.7.2004/635)

Oleskelu ulkomailla

Sosiaaliturvalainsäädäntöä ei sovelleta ulkomaille vakinaisesti muuttavaan henkilöön. Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan kuitenkin edelleen Suomessa asuvaan henkilöön, joka tilapäisesti oleskelee ulkomailla, jos oleskelun voidaan arvioida kestävän enintään yhden vuoden.

Henkilöön, joka toistuvasti oleskelee ulkomailla siten, ettei yhtäjaksoinen ulkomailla oleskelu ylitä yhtä vuotta, sovelletaan sosiaaliturvalainsäädäntöä vain, jos hänen ulkomailla oleskelusta huolimatta katsotaan asuvan vakinaisesti Suomessa ja hänellä on kiinteät siteet Suomeen.

5 § (23.12.1998/1128)

Eräät palvelussuhteet

Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan ulkomailla työskentelevään Suomen kansalaiseen, jos hän:

1) lähetettyyn henkilöstöön kuuluvana työskentelee Suomen ulkomaan edustuksessa ja on palvelussuhteessa Suomen valtioon;

2) on Suomen valtion palveluksessa ulkomailla tai 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksityispalvelija, jos häneen välittömästi ennen palvelussuhteen alkamista sovellettiin sosiaaliturvalainsäädäntöä;

3) palvelee muussa 1 kohtaan rinnastettavassa tehtävässä ja nauttii samoja erioikeuksia ja -vapauksia kuin diplomaattiset edustajat ja on palvelussuhteessa suomalaiseen työnantajaan; tai

4) on Suomesta lähetetty lähetystyöntekijä tai kehitysyhteistyöntekijä, jos häneen välittömästi ennen palvelussuhteen alkamista sovellettiin sosiaaliturvalainsäädäntöä.

(9.7.2004/635)

Ulkoasiainministeriön tai muun 1 momentissa tarkoitetun työnantajan tulee viipymättä ilmoittaa kansaneläkelaitokselle tiedot 1 momentissa tarkoitettujen henkilöiden ulkomaan työn alkamisesta ja päättymisestä, työnteon keskeytyksistä sekä muista sosiaaliturvaan vaikuttavista seikoista.

6 § (9.7.2004/635)

Palvelu suomalaisessa aluksessa

Tämän lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan suomalaisessa aluksessa merityösopimuslain (756/2011) mukaisessa palvelussuhteessa olevaan henkilöön. (17.6.2011/767)

Ulkomaankauppaliikenteen kauppa-alusluettelosta annetun lain (1707/1991) mukaiseen kauppa-alusluetteloon merkityssä suomalaisessa aluksessa palvelevan muussa kuin 1 momentin mukaisessa palvelussuhteessa olevaan henkilöön ei sovelleta sosiaaliturvalainsäädäntöä, jollei hän viimeisen vuoden kuluessa ennen palvelussuhteen alkamista aluksessa ole asunut Suomessa siten kuin 3 §:ssä säädetään.

7 § (9.7.2004/635)

Työskentely ja opiskelu ulkomailla

Sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista jatketaan hakemuksesta ulkomailla yli vuoden oleskelevaan henkilöön, jolla on kiinteät siteet Suomeen ja joka on:

1) suomalaisen työnantajan Suomesta ulkomaille lähettämä lähetetty työntekijä;

2) suomalaisen työnantajan ulkomailla palvelukseensa ottama työntekijä; tai

3) päätoiminen opiskelija tai tutkija taikka apurahansaaja. (19.12.2008/1001)

7 a § (9.7.2004/635)

Kiinteät siteet

Arvioitaessa, onko henkilöllä 4, 7 ja 8 §:ssä tarkoitetut kiinteät siteet Suomeen, harkinta perustuu henkilön tilanteen kokonaisvaltaiseen tarkasteluun. Arvioinnissa otetaan huomioon Suomessa ja toisessa maassa oleskelun ja asumisen kesto ja jatkuvuus sekä perhesiteet. Osoituksena kiinteistä siteistä voidaan pitää toistuvaa oleskelua, asuntoa, työsuhdetta, työn luonnetta, työnantajan kotipaikkaa ja työeläketurvan järjestämistä Suomessa sekä muita näihin verrattavia seikkoja.

8 § (9.7.2004/635)

Perheenjäsenet

Ulkomailla olevan 5 ja 7 §:ssä tarkoitetun henkilön mukana ulkomailla olevaan samassa taloudessa asuvaan perheenjäseneen sovelletaan hakemuksesta edelleen sosiaaliturvalainsäädäntöä edellyttäen, ettei hän oman yhtäjaksoisesti yli neljä kuukautta jatkuvan työskentelyn perusteella kuulu vieraan valtion lainsäädännön piiriin tai ettei hänellä muutoin olosuhteidensa perusteella voida arvioida olevan kiinteämpiä siteitä vieraaseen valtioon kuin Suomeen.

Sama koskee ulkomailla olevan henkilön mukana olevaa tämän kanssa samassa taloudessa ulkomailla asuvaa perheenjäsentä, jos 1 momentissa tarkoitettuun henkilöön sovelletaan Suomen sosiaaliturvalainsäädäntöä sosiaaliturva-asetuksen tai Suomea sitovan sosiaaliturvasopimuksen perusteella eikä sosiaaliturva-asetuksesta tai sosiaaliturvasopimuksesta muuta johdu.

3 luku

Sosiaaliturvalainsäädännön yhteensovittaminen ja kansainväliset sopimukset

9 § (9.7.2004/635)

Sosiaaliturvaa koskeva yhteisön lainsäädäntö ja kansainväliset sopimukset

Jos henkilöön sovelletaan sosiaaliturva-asetuksen tai Suomea sitovan kansainvälisen sopimuksen perusteella vieraan valtion sosiaaliturvaa koskevaa lainsäädäntöä, häneen ei sovelleta sosiaaliturva-asetuksen tai sopimuksen soveltamisalan mukaisen lainsäädännön osalta tässä laissa tarkoitettua sosiaaliturvalainsäädäntöä.

10 §

Eräiden edustustojen henkilökunta

Vieraan valtion kansalaiseen ei sovelleta tämän lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöä, jos hän Suomessa: (9.7.2004/635)

1) palvelee vieraan valtion diplomaattisena edustajana tai lähetettynä konsuliedustajana taikka Yhdistyneissä Kansakunnissa tai sen yhteydessä toimivassa erityisjärjestössä tai muussa valtioiden välisessä järjestössä;

2) kuuluu vieraan valtion ulkomaanedustuston hallinnolliseen tai tekniseen henkilökuntaan taikka palveluskuntaan;

3) on 1 tai 2 kohdassa tarkoitetun henkilön samassa taloudessa asuva perheenjäsen eikä oman ansiotoimintansa perusteella kuulu Suomen sosiaaliturvan piiriin; tai

4) on 1 kohdassa tarkoitetun henkilön yksityispalvelija ja on muun valtion sosiaaliturvaa koskevan lainsäädännön alainen.

Mitä 1 momentin 2-4 kohdassa on säädetty, ei koske henkilöä, joka on asunut Suomessa välittömästi ennen palvelussuhteen alkua.

11 § (9.7.2004/635)

Pakolaiset ja kansalaisuudettomat henkilöt

Mitä tässä laissa säädetään Suomen kansalaisesta, sovelletaan myös pakolaiseen ja kansalaisuudettomaan henkilöön, johon sovelletaan tämän lain mukaista sosiaaliturvalainsäädäntöä.

4 luku

Päätös, muutoksenhaku ja päätöksen poistaminen

12 § (9.7.2004/635)

Päätöksen antaminen

Henkilöllä on hakemuksesta oikeus saada päätös siitä, sovelletaanko häneen sosiaaliturvalainsäädäntöä. Päätöstä haetaan Kansaneläkelaitokselta.

Hakemus sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuun henkilöön on tehtävä Kansaneläkelaitokselle vuoden kuluessa siitä, kun henkilö siirtyi ulkomaille tai kun edellisen päätöksen voimassaolo päättyi. Määräajasta voidaan poiketa erityisestä syystä. Määräaika ei kuitenkaan koske 5 §:ssä tarkoitetun henkilön perheenjäsentä.

Päätös sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuun henkilöön annetaan määräajaksi, enintään viideksi vuodeksi siitä, kun henkilö siirtyi ulkomaille. Sosiaaliturvalainsäädännön soveltamista voidaan jatkaa enintään viisi vuotta, jos henkilöllä on edelleen kiinteät siteet Suomeen. Päätös 5 §:ssä tarkoitetun henkilön perheenjäsenelle annetaan kuitenkin ajaksi, jonka 5 §:ssä tarkoitettu henkilö työskentelee ulkomailla.

Henkilölle, johon on ulkomailla oleskelun aikana 7 ja 8 §:n perusteella sovellettu sosiaaliturvalainsäädäntöä kymmenen vuoden ajan, voidaan antaa uusi päätös sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta, jos hän on asunut Suomessa vähintään vuoden ajan ennen uuden hakemuksen jättämistä.

Kansaneläkelaitos antaa viran puolesta päätöksen sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta 4–6 §:n perusteella henkilölle, jonka ulkomailla oleskelusta se saa tiedon.

12 a § (23.12.1998/1128)

Ilmoitusvelvollisuus

Sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisalaan kuuluva henkilö on velvollinen viipymättä ilmoittamaan kansaneläkelaitokselle olosuhteissaan tapahtuneet muutokset, kuten Suomesta muuton ja Suomeen paluun, ulkomaan työn, opintojen tai tutkimustyön alkamisen ja päättymisen sekä toiminnan keskeytymisen, pääsyn oleskelumaan sosiaaliturvan piiriin sekä muista olosuhteiden muutoksista, jotka voivat vaikuttaa sosiaaliturvaan.

12 b § (23.12.1998/1128)

Päätöksen muuttaminen

Jos olosuhteet tässä laissa tarkoitetun päätöksen antamisen jälkeen ovat muuttuneet siten, ettei edellytyksiä päätöksen antamiselle enää ole, kansaneläkelaitos voi muuttaa päätöstään olosuhteiden muuttumisen alkamisajankohdasta. Kansaneläkelaitoksen tässä pykälässä tarkoitettuun päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 13 §:ssä säädetään.

13 § (9.7.2004/635)

Muutoksenhaku

Kansaneläkelaitoksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalta ja sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan päätökseen tyytymätön vakuutusoikeudelta. Vakuutusoikeuden päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (22.12.2006/1310)

Asianosaisen katsotaan saaneen tiedon päätöksestä seitsemäntenä päivänä sen jälkeen, kun päätös on postitettu kirjeellä hänen ilmoittamallaan osoitteella, jollei muuta näytetä.

Valituskirjelmä on toimitettava Kansaneläkelaitokselle 30 päivän kuluessa siitä, kun valittaja on saanut päätöksestä tiedon.

Kansaneläkelaitoksen päätöstä on muutoksenhausta huolimatta noudatettava, kunnes asia on lainvoimaisella päätöksellä ratkaistu.

13 a § (9.7.2004/635)

Itseoikaisu

Jos Kansaneläkelaitos hyväksyy kaikilta osin sille toimitetussa valituksessa esitetyt vaatimukset, sen on annettava asiassa oikaisupäätös. Oikaisupäätökseen saa hakea muutosta siten kuin 13 §:ssä säädetään.

Jos Kansaneläkelaitos ei voi oikaista valituksen kohteena olevaa päätöstä 1 momentissa mainituin tavoin, sen on 30 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä toimitettava valituskirjelmä ja lausuntonsa asianomaisen muutoksenhakuelimen käsiteltäväksi. Kansaneläkelaitos voi tällöin väliaikaisella päätöksellä oikaista aikaisemman päätöksensä siltä osin kuin se hyväksyy valituksessa esitetyn vaatimuksen. Jos valitus on jo toimitettu muutoksenhakuelimelle, on väliaikaisesta päätöksestä ilmoitettava sille viipymättä. Väliaikaiseen päätökseen ei saa hakea muutosta.

Edellä 2 momentissa tarkoitetusta määräajasta voidaan poiketa, jos valituksen johdosta tarvittavan lisäselvityksen hankkiminen sitä edellyttää. Lisäselvityksen hankkimisesta on tällöin viipymättä ilmoitettava valittajalle. Valituskirjelmä ja lausunto on kuitenkin aina toimitettava asianomaiselle muutoksenhakuelimelle 60 päivän kuluessa valitusajan päättymisestä.

13 b § (22.12.2006/1310)

Valituksen myöhästyminen

Vaikka sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnalle tai vakuutusoikeudelle tehtävä valitus on saapunut 13 §:ssä säädetyn määräajan jälkeen, valitus voidaan ottaa tutkittavaksi, jos myöhästymiseen on ollut painavia syitä.

14 § (22.12.2006/1310)

Päätöksen poistaminen

Jos Kansaneläkelaitoksen antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen taikka on ilmeisesti lain vastainen, sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluiksi ennen asian ratkaisemista. Muutoksenhakulautakunnan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla. (17.6.2011/689)

Jos sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunnan tai vakuutusoikeuden antama lainvoimainen päätös perustuu virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai se on ilmeisesti lain vastainen, vakuutusoikeus voi asianosaisen tai Kansaneläkelaitoksen vaatimuksesta poistaa päätöksen ja määrätä asian uudelleen käsiteltäväksi. Vakuutusoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus tulla kuulluksi ennen asian ratkaisemista.

Jos Kansaneläkelaitos tekee päätöksen poistamista koskevan vaatimuksen, se voi, kunnes asia on uudelleen ratkaistu, väliaikaisesti soveltaa sosiaaliturvalainsäädäntöä esityksensä mukaisena.

Päätöksen poistamista on haettava viiden vuoden kuluessa siitä, kun päätös sai lainvoiman. Erityisen painavista syistä päätös voidaan poistaa määräajan jälkeenkin tehdystä hakemuksesta.

Jos asiassa, jossa on kysymys sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta tai soveltamiseen liittyvästä ajankohdasta, ilmenee uutta selvitystä, Kansaneläkelaitoksen on tutkittava asia uudelleen. Kansaneläkelaitos voi aikaisemman lainvoimaisen päätöksen estämättä soveltaa henkilöön sosiaaliturvalainsäädäntöä hänen edukseen. Myös sosiaaliturvan muutoksenhakulautakunta ja vakuutusoikeus voivat menetellä vastaavasti muutoksenhakuasiaa käsitellessään. Päätökseen saa hakea muutosta siten kuin 13 §:ssä säädetään.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettu kuuleminen toimitetaan tiedoksi siten kuin hallintolain (434/2003) 59 §:ssä säädetään. (17.6.2011/689)

14 a § (9.7.2004/635)

Virheen korjaaminen

Jos Kansaneläkelaitoksen päätös perustuu selvästi virheelliseen tai puutteelliseen selvitykseen tai ilmeisen väärään lain soveltamiseen taikka päätöstä tehtäessä on tapahtunut menettelyvirhe, Kansaneläkelaitos voi poistaa virheellisen päätöksensä ja ratkaista asian uudelleen.

Päätös voidaan korjata asianomaisen eduksi tai vahingoksi. Päätöksen korjaaminen asianomaisen vahingoksi edellyttää, että asianosainen suostuu päätöksen korjaamiseen.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

15 § (9.8.2002/699)

Tietojenantovelvollisuus

Kansaneläkelaitoksella ja tämän lain mukaisella muutoksenhakuelimellä on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tiedon saantia koskevien rajoitusten estämättä saada pyynnöstä maksutta käsiteltävänä olevan asian ratkaisemista tai muuten tämän lain mukaisen yksittäisen tehtävän täytäntöönpanoa varten välttämättömät tiedot:

1) valtion ja kunnan viranomaiselta sekä muulta julkisoikeudelliselta yhteisöltä;

2) eläketurvakeskukselta, eläke- ja vakuutuslaitokselta sekä työnantajalta.

Kansaneläkelaitoksella on sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 29 §:n 3 momentissa säädetään, oikeus saada teknisen käyttöyhteyden avulla mainitussa momentissa säädetyin edellytyksin tässä pykälässä tarkoitettuja salassa pidettäviä tietoja.

Tämän pykälän perusteella avatun teknisen käyttöyhteyden avulla saa hakea myös salassapidettäviä tietoja ilman sen suostumusta, jonka etujen suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty. Ennen teknisen käyttöyhteyden avaamista tietoja pyytävän on esitettävä selvitys siitä, että tietojen suojauksesta huolehditaan asianmukaisesti.

15 a § (9.8.2002/699)

Ilmoitusvelvollisuus

Kansaneläkelaitoksen on annettava etuuden hakijalle etukäteen sopivin tavoin tiedot siitä, mistä häntä koskevia tietoja voidaan hankkia ja mihin niitä voidaan säännönmukaisesti luovuttaa.

16 §

Tarkemmat säännökset

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan tarvittaessa asetuksella.

6 luku

Voimaantulo ja siirtymäsäännökset

17 §

Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin sen täytäntöönpanemiseksi.

18 §

Siirtymäsäännökset

Ratkaistaessa sitä, onko henkilöä pidettävä tämän lain mukaan Suomessa asuvana, voidaan ottaa huomioon myös aika välittömästi ennen tämän lain voimaantuloa.

Tämän lain voimaan tullessa lain 1 §:ssä mainitun lain mukaan Suomessa asuvan henkilön, joka lain voimaan tullessa oleskelee ulkomailla, katsotaan tätä lakia sovellettaessa lähteneen maasta tämän lain voimaan tullessa.

Tämän lain voimaan tullessa ulkomailla oleskelevan henkilön, johon kansaneläkelaitoksen ennen tämän lain voimaantuloa antaman kansaneläkelain 1 b §:ssä tarkoitetun päätöksen mukaan sovelletaan kansaneläkelakia, katsotaan tätä lakia sovellettaessa ilman eri hakemusta asuvan Suomessa päätöksessä mainitun ajan.

19 § (14.5.2010/360)

Soveltamissäännös

Kun tässä laissa viitataan sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työtekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annettuun neuvoston asetukseen (ETY) N:o 1408/71, viittauksen katsotaan tarkoittavan myös viittausta sosiaaliturvajärjestelmien yhteensovittamisesta annettuun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen (EY) N:o 883/2004, jollei tässä laissa toisin säädetä.

HE 287/93, StVM 57/93

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

5.12.1996/990:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 189/1996, StVM 29/1996, EV 174/1996

18.4.1997/342:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.

Tämän lain muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan päätökseen, joka annetaan tämän lain voimaan tultua. Tämän lain ylimääräistä muutoksenhakua koskevia säännöksiä sovelletaan kuitenkin niihin ylimääräistä muutoksenhakua koskeviin asioihin, jotka tulevat vireille tämän lain voimaan tultua.

HE 7/1997, StVM 5/1997, EV 24/1997

23.12.1998/1128:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1999.

Tätä lakia sovellettaessa otetaan huomioon myös aika ennen tämän lain voimaantuloa.

Henkilöön, joka tämän lain tullessa voimaan tilapäisesti oleskelee ulkomailla lain voimaan tullessa voimassa olleen 4 §:n mukaisesti, sovelletaan sosiaaliturvalainsäädäntöä vuoden ajan siitä, kun hän lähti ulkomaille.

Henkilöön, johon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 5 §:n 2 momentin 1 kohtaa, sovelletaan mainittua 5 §:ää edelleen vuoden ajan tämän lain voimaantulosta.

Tämän lain estämättä on kansaneläkelaitoksen lain voimaan tullessa voimassa olleen 7 §:n nojalla tekemä päätös sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta voimassa päätöksessä määrätyn ajan.

Kansaneläkelaitos ratkaisee hakemuksesta, sovelletaanko sosiaaliturvalainsäädäntöä 7 §:n 1 momentissa tarkoitettuun henkilöön ja hänen 8 §:ssä tarkoitettuun perheenjäseneensä, joihin ei ennen lain voimaantuloa sovellettu sosiaaliturvalainsäädäntöä. Hakemus on tehtävä vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta. Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan tällöin tammikuun 1 päivästä 1999.

Tämän lain tullessa voimaan ulkomailla oleskelevan 7 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetun henkilön katsotaan 7 §:n 3 momenttia sovellettaessa siirtyneen ulkomaille tämän lain tullessa voimaan.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 13 §:ää sovelletaan asioihin, joissa kansaneläkelaitos on antanut päätöksen ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 255/1998, StVM 29/1998, EV 212/1998

9.8.2002/699:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

HE 9/2002, StVM 16/2002, EV 96/2002

9.7.2004/635:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005, kuitenkin siten, että lain 2 a §:n 1–3 kohdat sekä 3 b § tulevat voimaan 1 päivänä elokuuta 2004.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tätä lakia sovellettaessa otetaan huomioon myös aika ennen tämän lain voimaantuloa. Kuitenkin tämän lain voimaan tullessa ulkomailla oleskelevan tämän lain 7 tai 8 §:ssä tarkoitetun henkilön katsotaan 12 §:n 3 momenttia sovellettaessa siirtyneen ulkomaille tämän lain voimaan tullessa.

Tämän lain estämättä on Kansaneläkelaitoksen lain voimaan tullessa voimassa olevan asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain nojalla antama päätös voimassa päätöksessä määrätyn ajan.

Kansaneläkelaitos ratkaisee hakemuksesta, sovelletaanko sosiaaliturvalainsäädäntöä tämän lain 7 ja 8 §:ssä tarkoitettuun henkilöön, johon ei tämän lain voimaan tullessa sovelleta sosiaaliturvalainsäädäntöä. Hakemus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa tämän lain voimaan tulosta. Sosiaaliturvalainsäädäntöä sovelletaan tällöin hakemuspäivästä lukien.

Tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta asumiseen perustuvan sosiaaliturvalainsäädännön soveltamisesta annetun lain 13 §:ää sovelletaan asioihin, joissa Kansaneläkelaitos on antanut päätöksen ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 76/2004, StVM 17/2004, EV 115/2004

22.12.2006/1277:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

HE 197/2006, StVM 38/2006, EV 176/2006

22.12.2006/1310:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

HE 167/2006, StVM 34/2006, EV 168/2006

11.5.2007/586:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 90/2006, StVM 56/2006, EV 283/2006

29.8.2008/584:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2009.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 49/2008, StVM 10/2008, EV 69/2008

19.12.2008/1001:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

HE 92/2008, StVM 22/2008, EV 132/2008

8.5.2009/325:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2009.

HE 166/2007, HaVM 26/2008, EV 4/2009

14.5.2010/360:

Tämä laki tulee voimaan 19 päivänä toukokuuta 2010.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 34/2010, StVM 8/2010, EV 68/2010

20.8.2010/709:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

HE 50/2010, StVM 10/2010, EV 86/2010

17.6.2011/689:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2011.

Tämän lain voimaan tullessa muutoksenhakulautakunnassa ja vakuutusoikeudessa vireillä oleviin lainvoimaisen päätöksen poistamista koskeviin asioihin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 274/2010, StVM 51/2010, EV 300/2010

17.6.2011/767:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2011.

HE 174/2010, TyVM 15/2010, EV 303/2010

16.12.2011/1342:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

HE 37/2011, HaVM 5/2011, EV 67/2011, Neuvoston direktiivi 2009/50/EY (EYVL K 155, 18.6.2009, s. 17)