Seurattu SDK 1003/2019 saakka.

3.12.1993/1115

Asetus vanhojen metsien suojelusta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Ympäristöministerin esittelystä säädetään 23 päivänä helmikuuta 1923 annetun luonnonsuojelulain (71/23) 1 §:n 2 ja 3 momentin sekä 2 §:n 2 momentin nojalla, niistä 1 §:n 3 momentti sellaisena kuin se on 28 päivänä elokuuta 1981 annetussa laissa (594/81):

1 §
Luonnonsuojelualueiden perustamistarkoitus

Vanhojen luonnonmetsien ja niihin liittyvien ekologisten kokonaisuuksien sekä kasvien ja eläinten säilyttämiseksi osana maamme luonnon monimuotoisuuden suojelua muodostetaan Etelä-Suomeen valtion omistamille alueille luonnonsuojelulain (71/23) mukaisiksi erityisiksi suojelualueiksi jäljempänä 2 §:ssä luetellut alueet. Alueiden tehtävä on myös palvella luonnon- ja ympäristötutkimusta sekä opetusta.

LuonnonsuojeluL 71/1923 on kumottu LuonnonsuojeluL:lla 1096/1996.

2 §
Luonnonsuojelualueiden rajaaminen

Luonnonsuojelualueita ovat:

1) Liiklankarin alue, johon kuuluu noin 55 hehtaaria valtion omistamia alueita Eurajoen kunnassa (liite 1);

Kartta kuvana

2) Ängholmin alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Houtskarin kunnassa (liite 2);

Kartta kuvana

3) Lymylammen alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Ikaalisten kaupungissa (liite 3);

Kartta kuvana

4 kohta on kumottu A:lla 13.3.2014/214.

5) Isonkivennevan alue, johon kuuluu noin 165 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 5);

Kartta kuvana

6) Nälkähittenkankaan alue, johon kuuluu noin 32 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 6);

Kartta kuvana

7) Rengassalon alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Parkanon kaupungissa (liite 7);

Kartta kuvana

8) Pitkäkallion alue, johon kuuluu noin 45 hehtaaria valtion omistamia alueita Yläneen kunnassa (liite 8);

Kartta kuvana

9 kohta on kumottu A:lla 21.12.2006/1382.

10) Ilveskallion alue, johon kuuluu noin 21 hehtaaria valtion omistamia alueita Lapinjärven kunnassa (liite 10);

Kartta kuvana

11) Mustametsän alue, johon kuuluu noin 29 hehtaaria valtion omistamia alueita Mäntsälän kunnassa (liite 11);

Kartta kuvana

12) Harsbackenin alue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita Sipoon kunnassa (liite 12);

Kartta kuvana

13) Kärmesniemenkallion alue, johon kuuluu noin 9 hehtaaria valtion omistamia alueita Iitin kunnassa (liite 13);

Kartta kuvana

14) Marjovuoren alue, johon kuuluu noin 36 hehtaaria valtion omistamia alueita Iitin kunnassa (liite 14);

Kartta kuvana

15) Tingankoskenmäen alue, johon kuuluu noin 31 hehtaaria valtion omistamia alueita Miehikkälän kunnassa (liite 15);

Kartta kuvana

16) Lautakankaan alue, johon kuuluu noin 22 hehtaaria valtion omistamia alueita Rautjärven kunnassa (liite 16);

Kartta kuvana

17) Vuohiniemen alue, johon kuuluu noin 8 hehtaaria valtion omistamia alueita Valkealan kunnassa (liite 17);

Kartta kuvana

18) Riihikallion alue, johon kuuluu noin 32 hehtaaria valtion omistamia alueita Asikkalan kunnassa (liite 18);

Kartta kuvana

19) Koivumäen alue, johon kuuluu noin 30 hehtaaria valtion omistamia alueita Kärkölän kunnassa (liite 19);

Kartta kuvana

20) Matolammin alue, johon kuuluu noin 85 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuoreveden kunnassa (liite 20);

Kartta kuvana

21) Väärä-Väihin alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuoreveden kunnassa (liite 21);

Kartta kuvana

22) Petäjäjärven alue, johon kuuluu noin 245 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 22);

Kartta kuvana

23) Pitämävuorten alue, johon kuuluu noin 58 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 23);

Kartta kuvana

24) Raattaniemen alue, johon kuuluu noin 115 hehtaaria valtion omistamia alueita Kurun kunnassa (liite 24);

Kartta kuvana

25) Kotisten alue, johon kuuluu noin 232 hehtaaria valtion omistamia alueita Lammin ja Padasjoen kunnissa (liite 25);

Kartta kuvana

26) Sudenpesänkankaan alue, johon kuuluu noin 460 hehtaaria valtion omistamia alueita Lammin kunnassa (liite 26);

Kartta kuvana

27) Kuuselan alue, johon kuuluu noin 20 hehtaaria valtion omistamia alueita Lopen kunnassa (liite 27);

Kartta kuvana

28) Musturin alue, johon kuuluu noin 60 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa (liite 28);

Kartta kuvana

29) Susimäen alue, johon kuuluu noin 53 hehtaaria valtion omistamia alueita Ruoveden kunnassa (liite 29);

Kartta kuvana

30) Elämänmäen alue, johon kuuluu noin 80 hehtaaria valtion omistamia alueita Vilppulan kunnassa (liite 30);

Kartta kuvana

31) Lauttajärven alue, johon kuuluu noin 125 hehtaaria valtion omistamia alueita Vilppulan kunnassa (liite 31);

Kartta kuvana

32) Kurjenmetsän alue, johon kuuluu noin 40 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain kaupungissa (liite 32);

Kartta kuvana

33) Lakeisnevankankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Virtain kaupungissa (liite 33);

Kartta kuvana

34–35 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.

36) Metsälän alue, johon kuuluu noin 34 hehtaaria valtion omistamia alueita Joroisten kunnassa (liite 36);

Kartta kuvana

37–38 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.

39) Kolmikannan alue, johon kuuluu noin 40 hehtaaria valtion omistamia alueita Mäntyharjun kunnassa (liite 39);

Kartta kuvana

40 kohta on kumottu A:lla 14.2.2019/204.

41) Kuivasaaren alue, johon kuuluu noin 10 hehtaaria valtion omistamia alueita Ristiinan kunnassa (liite 41);

Kartta kuvana

42–43 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.

44) Rastikenkkujen alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Savonrannan kunnassa (liite 44);

Kartta kuvana

45–47 kohdat on kumottu A:lla 14.2.2019/204.

48) Kirjovaaran alue, johon kuuluu noin 320 hehtaaria valtion omistamia alueita Enon kunnassa (liite 48);

Kartta kuvana

49) Keihäsjoen alue, johon kuuluu noin 465 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 49);

Kartta kuvana

50) Soidinniemen alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 50);

Kartta kuvana

51) Tahkovaaran alue, johon kuuluu noin 95 hehtaaria valtion omistamia alueita Juuan kunnassa (liite 51);

Kartta kuvana

52) Kolvananuuron alue, johon kuuluu noin 75 hehtaaria valtion omistamia alueita Kontiolahden kunnassa (liite 52);

Kartta kuvana

53) Hyypiänvaaran alue, johon kuuluu noin 3 hehtaaria valtion omistamia alueita Tohmajärven kunnassa (liite 53);

Kartta kuvana

54) Suuri-Majoisen alue, johon kuuluu noin 20 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuopion kaupungissa (liite 54);

Kartta kuvana

55) Pisan alue, johon kuuluu noin 124 hehtaaria valtion omistamia alueita Nilsiän kunnassa (liite 55);

Kartta kuvana

56) Pumpulikirkon alue, johon kuuluu noin 300 hehtaaria valtion omistamia alueita Rautavaaran kunnassa (liite 56);

Kartta kuvana

57) Pitkäjärvenvuoren alue, johon kuuluu noin 80 hehtaaria valtion omistamia alueita Jämsänkosken kaupungissa (liite 57);

Kartta kuvana

58) Kylkisaarten alue, johon kuuluu noin 12 hehtaaria valtion omistamia alueita Kannonkosken kunnassa (liite 58);

Kartta kuvana

59) Muronahon alue, johon kuuluu noin 70 hehtaaria valtion omistamia alueita Konginkankaan kunnassa (liite 59);

Kartta kuvana

60) Särkijärven alue, johon kuuluu noin 75 hehtaaria valtion omistamia alueita Korpilahden kunnassa (liite 60);

Kartta kuvana

61) Kuoppa-ahon alue, johon kuuluu noin 210 hehtaaria valtion omistamia alueita Kuhmoisten kunnassa (liite 61);

Kartta kuvana

62) Teerikankaan alue, johon kuuluu noin 23 hehtaaria valtion omistamia alueita Laukaan kunnassa (liite 62);

Kartta kuvana

63) Joensuonkankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Multian kunnassa (liite 63);

Kartta kuvana

64) Kuusimäen alue, johon kuuluu noin 105 hehtaaria valtion omistamia alueita Muuramen kunnassa (liite 64);

Kartta kuvana

65) Tikkamäen alue, johon kuuluu noin 72 hehtaaria valtion omistamia alueita Muuramen kunnassa (liite 65);

Kartta kuvana

66) Harjuntakasen alue, johon kuuluu noin 407 hehtaaria valtion omistamia alueita Pihtiputaan kunnassa (liite 66);

Kartta kuvana

67) Kulhanvuoren alue, johon kuuluu noin 410 hehtaaria valtion omistamia alueita Saarijärven kaupungissa (liite 67);

Kartta kuvana

68) Huhtalammen alue, johon kuuluu noin 14 hehtaaria valtion omistamia alueita Toivakan kunnassa (liite 68);

Kartta kuvana

69) Vuorilammen alue, johon kuuluu noin 110 hehtaaria valtion omistamia alueita Toivakan kunnassa (liite 69);

Kartta kuvana

70) Karhukankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Viitasaaren kunnassa (liite 70);

Kartta kuvana

71) Niinimäen alue, johon kuuluu noin 50 hehtaaria valtion omistamia alueita Viitasaaren kunnassa (liite 71);

Kartta kuvana

72) Peränevanholman alue, johon kuuluu noin 5 hehtaaria valtion omistamia alueita Lapuan kaupungissa (liite 72);

Kartta kuvana

73) Linjalamminkankaan alue, johon kuuluu noin 440 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 73);

Kartta kuvana

74) Mattilansaaren alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 74);

Kartta kuvana

75) Vuorenkankaan alue, johon kuuluu noin 43 hehtaaria valtion omistamia alueita Lestijärven kunnassa (liite 75);

Kartta kuvana

76) Tailotin alue, johon kuuluu noin 34 hehtaaria valtion omistamia alueita Maksamaan kunnassa (liite 76);

Kartta kuvana

77) Norra Vallgrundin alue, johon kuuluu noin 36 hehtaaria valtion omistamia alueita Mustasaaren kunnassa (liite 77);

Kartta kuvana

78 kohta on kumottu A:lla 26.4.2018/278.

79) Hautahuhdan alue, johon kuuluu noin 30 hehtaaria valtion omistamia alueita Vetelin kunnassa (liite 79);

Kartta kuvana

80) Miilun alue, johon kuuluu noin 11 hehtaaria valtion omistamia alueita Ähtärin kunnassa (liite 80);

Kartta kuvana

81) Paloharjunkankaan alue, johon kuuluu noin 25 hehtaaria valtion omistamia alueita Ähtärin kunnassa (liite 81);

Kartta kuvana

82) Ryökönkankaan alue, johon kuuluu noin 24 hehtaaria valtion omistamia alueita Alavieskan kunnassa (liite 82);

Kartta kuvana

83) Korkattivuoren alue, johon kuuluu noin 35 hehtaaria valtion omistamia alueita Haapaveden kunnassa (liite 83);

Kartta kuvana

84) Lehtoniemen alue, johon kuuluu noin 10 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäsalmen kaupungissa (liite 84);

Kartta kuvana

85) Telkkisaarten alue, johon kuuluu noin 90 hehtaaria valtion omistamia alueita Pyhäjoen kunnassa (liite 85);

Kartta kuvana

86–87 kohdat on kumottu A:lla 14.9.2017/644.

88) Etelä-Sydänmaan alue, johon kuuluu noin 390 hehtaaria valtion omistamia alueita Reisjärven kunnassa (liite 88);

Kartta kuvana

89) Hiidenvaaran alue, johon kuuluu noin 480 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 89);

Kartta kuvana

90) Rommakkovaaran alue, johon kuuluu noin 155 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 90);

Kartta kuvana

91) Heiskasenpuron alue, johon kuuluu noin 130 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 91);

Kartta kuvana

92) Vuokatin alue, johon kuuluu noin 65 hehtaaria valtion omistamia alueita Sotkamon kunnassa (liite 92).

Kartta kuvana

Luonnonsuojelualueiden rajat on merkitty punaisella katkoviivalla tämän asetuksen liitteinä oleviin karttoihin.

3 §
Kiellot

Luonnonsuojelualueilla ei saa:

1) rakentaa rakennuksia, rakennelmia tai teitä;

2) ojittaa, ottaa maa-aineksia eikä muutoinkaan vahingoittaa maa- tai kallioperää;

3) ottaa taikka vahingoittaa puita, pensaita tai muita kasveja taikka niiden osia;

4) tappaa, pyydystää tai hätyyttää luonnonvaraisia selkärankaisia eläimiä tai hävittää niiden pesiä eikä pyydystää tai kerätä selkärangattomia eläimiä; eikä

5) leiriytyä tai tehdä avotulta.

Luonnonsuojelualueilla on kielletty muutkin toimet, jotka saattavat vaikuttaa epäedullisesti alueiden luonnonoloihin, maisemaan taikka eläin- tai kasvilajien säilymiseen.

4 §
Sallitut toimet

Luonnonsuojelualueilla saa niiden perustamistarkoitusta vaarantamatta:

1) rakentaa ja pitää kunnossa alueiden hoitoa, valvontaa ja tutkimusta sekä alueeseen tutustumista varten tarpeellisia rakennuksia, rakennelmia ja polkuja;

2) poimia marjoja ja ruokasieniä;

3) ryhtyä toimiin alueen kasvi- ja eläinlajiston säilyttämiseksi ja metsän luontaisen kehityksen turvaamiseksi;

4) kartoittaa ja tehdä maanmittaustöitä; sekä

5) ryhtyä pelastuspalvelun ja palontorjunnan vaatimiin välttämättömiin toimiin.

5 §
Alueen haltijan luvalla sallitut toimet

Luonnonsuojelualueilla voidaan niiden perustamistarkoitusta vaarantamatta alueen haltijan luvalla:

1) tutkimusta tai muuta tieteellistä tarkoitusta taikka opetusta varten tappaa tai pyydystää eläimiä sekä kerätä kasveja ja niiden osia, eläinten pesiä sekä ottaa kivennäisnäytteitä;

2) myöntää lupia kalastukseen ja hirven ajoon metsästyksen yhteydessä;

3) vähentää kasvi- tai eläinlajien yksilöiden lukumäärää, jos laji on lisääntynyt liikaa tai käynyt muuten vahingolliseksi;

4) käyttää ja pitää kunnossa sähkö- ja puhelinlinjoja; sekä

5) tehdä geologisia tutkimuksia ja etsiä malmeja.

6 §
Hoito- ja käyttösuunnitelma

Luonnonsuojelualueiden hoitoa ja käyttöä varten laaditaan tarvittaessa hoito- ja käyttösuunnitelmia. Hoito- ja käyttösuunnitelman vahvistaa ympäristöministeriö.

7 §
Alueen liittäminen luonnonsuojelualueeseen

Sellainen valtion omistukseen siirtynyt alue, jonka käytöstä luonnonsuojelualueen laajennusalueena on tehty päätös hankinnan tai saannon yhteydessä, luetaan kuuluvaksi luonnonsuojelualueeseen.

Luonnonsuojelualueeseen liitettäväksi hankitulla alueella tulevat voimaan luonnonsuojelualueen rauhoitussäännökset ja -määräykset, kun liittäminen on merkitty maa- tai kiinteistörekisteriin. Liitettävää aluetta koskevasta kiinteistönmuodostuksesta on voimassa, mitä jakolaissa (604/51) säädetään.

JakoL 604/1951 on kumottu KiinteistönmuodostamisL:lla 554/1995.

8 §
Rajojen määrääminen

Luonnonsuojelualueista muodostetaan kiinteistöjä noudattaen, mitä jakolaissa säädetään.

Alueiden rajat on merkittävä sijoittamalla luonnonsuojelualueille riittävä määrä suojelualuetta osoittavia tunnuskilpiä ja muita merkkejä.

9 §
Erinäisiä säännöksiä

Säännökset, joiden nojalla eräät toimet luonnonsuojelualueilla sallitaan, eivät perusta kenellekään laajempaa oikeutta kuin asianomaisella muuten on.

Ympäristöministeriö voi sallia muitakin kuin 4 ja 5 §:ssä mainittuja toimia, jotka eivät ole ristiriidassa luonnonsuojelualueiden perustamistarkoituksen kanssa ja joita niiden asianmukainen hoito tai käyttö edellyttää.

Luonnonsuojelulain 3 §:n nojalla annettavassa järjestyssäännössä voidaan kieltää liikkuminen luonnonsuojelualueella tai määrätyllä osalla sitä.

10 § (29.11.2007/1196)

10 § on kumottu A:lla 29.11.2007/1196.

11 §
Tarkemmat määräykset ja ohjeet

Tarkemmat määräykset tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa ympäristöministeriö.

Ohjeet luonnonsuojelualueiden rajojen määräämisestä antaa maanmittaushallitus.

12 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Liitteet 1-92 (luonnonsuojelualueiden kartat) ovat 2 §:n yhteydessä.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

13.6.2001/550:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

21.12.2006/1382:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2007.

Tällä asetuksella kumotaan vanhojen metsien suojelusta 3 päivänä joulukuuta 1993 annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 9 kohta.

Suojeltavaan alueeseen kohdistuvat metsästysvuokrasopimukset jäävät tämän asetuksen voimaan tullessa luonnonsuojelulain 71 §:n nojalla voimaan.

29.11.2007/1196:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

13.3.2014/214:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2014.

Tällä asetuksella kumotaan:

1) Karpanmäen luonnonsuojelualueesta annettu asetus (809/1985);

2) erityisen luonnonsuojelualueen muodostamisesta Laajoen suistoon annettu asetus (822/1971);

3) vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 4 kohta.

Asetuksen voimaantullessa voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi jatkua 3 §:n estämättä tammikuun 31 päivään 2015.

14.9.2017/644:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2017.

Tällä asetuksella kumotaan:

1) eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun asetuksen (801/1985) 1 §:n 15–17 kohta;

2) vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 86 ja 87 kohta.

Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi jatkua heinäkuun 31 päivään 2018.

26.4.2018/278:

Tämä asetus tulee voimaan 21 päivänä toukokuuta 2018.

Tällä asetuksella kumotaan vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 78 kohta.

14.2.2019/204:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2019.

Tällä asetuksella kumotaan vanhojen metsien suojelusta annetun asetuksen (1115/1993) 2 §:n 1 momentin 34, 35, 37, 38, 40, 42, 43 ja 45–47 kohta sekä eräiden valtion omistamien alueiden muodostamisesta soidensuojelualueiksi annetun asetuksen (801/1985) 1 §:n 28 kohta.

Sen estämättä, mitä 3 §:ssä säädetään, tämän asetuksen voimaantullessa voimassa olevien metsästysvuokrasopimusten mukainen metsästys voi jatkua 31 päivään joulukuuta 2019.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.