Seurattu SDK 708/2014 saakka.

26.7.1993/692

Laki rangaistusmääräysmenettelystä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Tämä laki on kumottu L:lla 27.8.2010/754, joka tulee voimaan lailla säädettävänä ajankohtana.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

Yleiset säännökset
1 §

Tämän lain mukaisessa menettelyssä (rangaistusmääräysmenettely) voidaan määrätä sakkorangaistus ja enintään 1 000 euron suuruinen menettämisseuraamus rikkomuksesta, josta tapaukseen sovellettavassa rangaistussäännöksessä ei ole esillä olevien asianhaarain varalta säädetty ankarampaa rangaistusta kuin sakko tai enintään kuusi kuukautta vankeutta, sekä laillisesti vahvistetun uhkasakkokiellon rikkomisesta. Rangaistus voidaan määrätä tämän lain mukaan silloinkin, kun rikkomuksesta saattaa seurata muukin kuin tässä momentissa tarkoitettu seuraamus, jos rikkomuksen tehnyttä ei vaadita tuomittavaksi siihen. (27.6.2003/614)

Virkarikosta koskevaa asiaa taikka merilain (674/1994) 20 luvussa tai sotilasoikeudenkäyntilain (326/1983) 2 §:ssä tarkoitettua asiaa ei saa käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä. (12.7.2002/609)

3 momentti on kumottu L:lla 14.6.2001/525.

2 §

Asiaa ei saa käsitellä rangaistusmääräysmenettelyssä, ellei asianomistaja ole antanut siihen suostumustaan. Suostumus voidaan antaa esitutkintaviranomaiselle taikka rangaistusvaatimuksen tai rangaistusmääräyksen antajalle. Suostumuksen peruuttaminen ei estä asian käsittelemistä rangaistusmääräysmenettelyssä.

Rangaistusvaatimuksen antaminen
3 §

Rangaistusvaatimuksen antaa poliisimies, tullimies tai muu laissa säädettyä valvontaa suorittava virkamies omasta aloitteestaan tai syyttäjän puolesta.

4 §

Rangaistusvaatimus on annettava kirjallisena ja antajan on allekirjoitettava se.

Rangaistusvaatimuksesta tulee ilmetä:

1) epäilty;

2) rikkomus, milloin ja missä se on tehty, sekä muut rikkomuksen kuvaamiseksi tarpeelliset tiedot;

3) sovellettavat lainkohdat;

4) rikkomuksesta vaadittava rangaistus ja menettämisseuraamus; sekä

5) miten rangaistusvaatimuksen saaneen on meneteltävä, jos hän haluaa vastustaa sitä.

5 § (8.11.2013/775)

Ennen rangaistusvaatimuksen antamista toimitetaan esitutkintalain (805/2011) 11 luvun 2 §:ssä tarkoitettu suppea esitutkinta, jossa selvitetään ainoastaan ne seikat, jotka ovat välttämättömiä seuraamuksen määräämiseksi rangaistusmääräysmenettelyssä. Esitutkinta saadaan tällöin toimittaa noudattamatta esitutkintalain 4 luvun 13 §:n säännöksiä.

6 §

Rangaistusvaatimus on annettava tiedoksi epäillylle heti esitutkinnan päätyttyä tai, jollei se ole mahdollista, mahdollisimman pian sen jälkeen siten kuin oikeudenkäymiskaaren 11 luvussa säädetään tiedoksiannosta rikosasioissa. (11.7.1997/698)

Syyteoikeuden vanheneminen katkeaa silloin, kun rangaistusvaatimus annetaan epäillylle tiedoksi.

7 §

Rangaistusvaatimus on tiedoksiannon jälkeen viipymättä toimitettava syyttäjälle rangaistusmääräyksen antamista varten.

Rangaistusvaatimuksen vastustaminen
8 §

Jos rangaistusvaatimuksen saanut vastustaa sitä, hänen tulee viikon kuluessa siitä, kun hän on saanut vaatimuksesta tiedon, ilmoittaa siitä 9 §:ssä tarkoitetun virallisen syyttäjän kansliaan. Hän voi myös lähettää vastustamista koskevan ilmoituksen postitse. Ilmoituksen yhteydessä on esitettävä se rangaistusvaatimus, jota vastustetaan.

Rangaistusvaatimus on vastustamista koskevine merkintöineen annettava takaisin vaatimusta vastustaneelle. Syyttäjä saattaa rangaistusvaatimuksen, jota on vastustettu, käräjäoikeuden käsiteltäväksi noudattaen, mitä oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 5 luvussa säädetään. (11.7.1997/698)

Asian tuomioistuinkäsittelyssä on noudatettava yleistä rikosasiain oikeudenkäyntijärjestystä. (11.7.1997/698)

Rangaistusmääräyksen antaminen
9 §

Rangaistusmääräyksen antaa syyttäjä.

2 momentti on kumottu L:lla 22.3.1996/196.

3 momentti on kumottu L:lla 22.3.1996/196.

10 §

Rangaistusmääräyksen antajan on viivytyksettä tarkastettava rangaistusvaatimus ja, milloin syytä on, ryhdyttävä heti toimiin tarpeelliseksi katsomansa lisätutkimuksen suorittamiseksi taikka ilmenneen virheen tai puutteen korjaamiseksi.

11 §

Rangaistusmääräystä ei saa antaa, jos:

1) rangaistusvaatimusta on vastustettu;

2) asianomistaja on peruuttanut syyttämispyynnön rikkomuksesta, josta syyttäjä ei saa tehdä syytettä ilman sellaista pyyntöä;

3) rangaistusvaatimusta ei ole annettu tiedoksi ennen kuin syyteoikeus on rikoslain 8 luvun säännösten nojalla vanhentunut;

4) rangaistusvaatimuksen tiedoksiantamisesta on kulunut enemmän kuin yksi vuosi; tai

5) asiassa ilmenee seikkoja, joiden perusteella rangaistusta ei tulisi määrätä.

Rangaistusmääräyksen antaja voi jättää rangaistusmääräyksen antamatta, jos kysymyksessä on sellainen rikkomus, josta lain mukaan saa jättää syytteen ajamatta.

Jos rangaistusvaatimuksen saanut vastustaa vaatimusta yksinomaan päiväsakon rahamäärän osalta, rangaistusmääräyksen antaja voi hänelle toimitetun selvityksen perusteella 1 momentin 1 kohdan estämättä antaa rangaistusmääräyksen rangaistusvaatimuksen saaneen vaatimalla tavalla viemättä asiaa tuomioistuimeen. (30.4.1999/553)

12 §

Jos rangaistusmääräyksen antaja katsoo, että rangaistusmääräys on annettava muusta teosta tai ankarampana kuin rangaistusvaatimuksessa on ilmoitettu, muutoksen johdosta on toimitettava uusi tiedoksianto ja aikaisempi rangaistusvaatimus on peruutettava.

13 §

Jos rangaistusmääräystä ei 11 §:n nojalla anneta, jos rangaistusvaatimus peruutetaan tai jos rangaistus määrätään vaadittua lievempänä, siitä on ilmoitettava heti sille, jolle rangaistusta on vaadittu, sekä sille viranomaiselle, jonka tehtävänä on ottaa vastaan rangaistuksen täytäntöönpanosta annetun asetuksen 6 luvun 2 §:ssä tarkoitettu ennakkomaksu.

Rangaistusten täytäntöönpanosta annetun lain 39A/1889 (nimike muutettu L:lla 128/1995) 6 luvun 2 § on kumottu L:lla sakon täytäntöönpanosta 672/2002.

14 §

Jos rangaistusmääräys on päätetty jättää antamatta ja jos asiassa ilmenneen uuden selvityksen mukaan päätös on perustunut olennaisesti puutteellisiin tai virheellisiin tietoihin, virallinen syyttäjä saa sanotun päätöksen estämättä nostaa syytteen.

Ylemmällä syyttäjällä on oikeus 1 momentissa tarkoitetun päätöksen estämättä ottaa syytteen nostamista koskeva kysymys uudelleen ratkaistavaksi siten kuin siitä erikseen säädetään.

Erinäiset säännökset
15 §

Rangaistusmääräyksen täytäntöönpanosta on voimassa, mitä lainvoimaisen tuomion täytäntöönpanosta ja sakkojen perimisestä säädetään.

16 §

Rangaistusmääräysmenettelyssä ei sovelleta, mitä rangaistuksen tuomitsemisen johdosta viranomaiselle tehtävistä ilmoituksista eräissä tapauksissa on säädetty, ellei ilmoitusvelvollisuutta ole säädetty tietyn elinkeinon tai ammatin harjoittamisen taikka liikenteen valvontaa varten.

17 §

Rangaistusmääräykseen ei saa hakea muutosta valittamalla.

18 §

Sen lisäksi, mitä oikeudenkäymiskaaren 31 luvun 1 §:ssä säädetään, rangaistusmääräys voidaan hakemuksesta poistaa myös silloin, kun rangaistusmääräys perustuu väärään lain soveltamiseen. Vastaajalle ei voida rangaistusmääräyksen poistamisen jälkeen määrätä tai tuomita poistetussa rangaistusmääräyksessä määrättyä rangaistusta ankarampaa rangaistusta.

Käräjäoikeus voi määräajasta riippumatta poistaa rangaistusmääräyksen, jos rangaistusmääräystä annettaessa henkilöä on käsitelty toisena henkilönä tai väärällä nimellä. (26.8.2005/669)

Pykälän 1 momentissa tarkoitettu hakemus on tehtävä asianomaiselle käräjäoikeudelle vuoden kuluessa rangaistusmääräyksellä määrätyn sakon tai menettämisseuraamuksen täytäntöönpanosta taikka siitä, kun epäilty on maksanut sakon tai menettämisseuraamuksen. (26.8.2005/669)

Käräjäoikeus on päätösvaltainen käsittelemään tässä pykälässä tarkoitetun hakemuksen, kun siinä on lainoppinut jäsen yksin. (26.8.2005/669)

18 a § (26.8.2005/669)

Jos rangaistusvaatimuksen saanut ei ole voinut laillisen esteen vuoksi vastustaa rangaistusvaatimusta määräajassa tai hän esittää hakemuksensa tueksi muutoin erittäin painavia syitä, käräjäoikeus voi hakemuksesta asettaa rangaistusvaatimuksen vastustamiselle uuden yhden viikon määräajan. Hakemus on tehtävä 30 päivän kuluessa esteen lakkaamisesta ja viimeistään vuoden kuluessa siitä päivästä, jona määräaika päättyi. Käräjäoikeus on päätösvaltainen, kun siinä on lainoppinut jäsen yksin.

19 §

Syyttäjän on korjattava rangaistusmääräyksessä havaitsemansa kirjoitus- tai laskuvirhe taikka muu siihen rinnastettava selvä virhe, jos rangaistusmääräys ei korjauksen johdosta muutu ankarammaksi. Ennen virheen korjaamista vastaajalle on tarvittaessa varattava tilaisuus tulla kuulluksi.

Jos määrätty rangaistus korjauksen johdosta lievenee, uudesta rangaistuksesta on ilmoitettava siten kuin 13 §:ssä säädetään.

20 §

Tarkempia säännöksiä tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

21 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tällä lailla kumotaan 27 päivänä helmikuuta 1970 annettu rangaistusmääräyslaki (146/70) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Jos rangaistusvaatimus on annettu ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan rangaistusmääräysasioiden käsittelyyn tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 63/93, LaVM 12/93

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

22.3.1996/196:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

HE 83/95, LaVM 14/95, EV 3/96

11.7.1997/698:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1997.

HE 82/1995, LaVM 9/1997, EV 98/1997

30.4.1999/553:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

HE 74/1998, LaVM 25/1998, EV 274/1998

14.6.2001/525:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001.

HE 177/2000, LaVM 8/2001, EV 46/2001

9.11.2001/973:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 103/2001, LaVM 19/2001, EV 119/2001

12.7.2002/609:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2002.

HE 77/2001, LaVM 10/2002, EV 85/2002

27.6.2003/614:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

HE 20/2002, HaVM 28/2002, EV 295/2002

26.8.2005/669:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2005.

Ennen lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 9/2005, LaVM 6/2005, EV 81/2005

22.7.2011/820:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 222/2010, LaVM 44/2010, EV 374/2010

8.11.2013/775:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 63/2013, LaVM 12/2013, EV 115/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU (32010L0064) ; EUVL L 280, 26.10.2010, s. 1

8.11.2013/776:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2013 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 2013.

HE 63/2013, LaVM 12/2013, EV 115/2013, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2010/64/EU (32010L0064) ; EUVL L 280, 26.10.2010, s. 1

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.