Seurattu SDK 591/2014 saakka.

12.7.1993/666

Metsästysasetus

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Maa- ja metsätalousministerin esittelystä säädetään 28 päivänä kesäkuuta 1993 annetun metsästyslain (615/93) sekä riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta samana päivänä annetun lain (616/93) 4 ja 7 §:n nojalla:

1 § (5.6.2014/412)
Muun kuin hirvieläimen pyyntilupa

Metsästyslain (615/1993) 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu pyyntilupa on saatava:

1) euroopanmajavan metsästykseen;

2) itämeren norpan metsästykseen;

3) peltopyyn metsästykseen muualla kuin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.

A:lla 412/2014 muutettu 1 § tulee voimaan 1.8.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

1 § (24.2.2011/170)
Muun kuin hirvieläimen pyyntilupa

Metsästyslain (615/1993) 10 §:n 1 momentissa tarkoitettu pyyntilupa on saatava:

1) euroopanmajavan metsästykseen;

2) itämeren norpan metsästykseen;

3) hallin metsästykseen; sekä

4) peltopyyn metsästykseen muualla kuin Pohjanmaan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnissa.

2 § (24.2.2011/170)
Pyyntiluvan myöntäminen

Jos riistaeläinlajin kannan tarkoituksenmukainen hoitaminen sekä metsästyksen tasapuolinen ja tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voidaan metsästettävien eläinten määrää vähentää haetusta. Pyyntilupaa myönnettäessä on otettava huomioon, että kyseisen riistaeläinlajin aiheuttamat vahingot pysyvät alueella kohtuullisella tasolla. Pyyntilupa myönnetään enintään haetulle riistaeläinten yksilömäärälle.

3 § (24.2.2011/170)
Pyyntilupahakemukseen liitettävät selvitykset

Edellä 1 §:ssä tarkoitettua pyyntilupaa koskevaan hakemukseen on liitettävä selvitys siitä, millä alueella ja minä ajankohtana pyyntilupahakemuksessa tarkoitettua riistaeläinlajia on tarkoitus metsästää. Lisäksi hakijan on toimitettava Suomen riistakeskukselle selvitys pyyntilupahakemuksessa tarkoitetun riistaeläinlajin kannan suuruudesta alueella, jos Suomen riistakeskus sitä vaatii. Suomen riistakeskuksen vaatimuksesta hakijan on esitettävä selvitys metsästysoikeudestaan alueella, jota pyyntilupahakemus koskee.

4 § (24.2.2011/170)
Pyyntilupaan otettavat määräykset

Edellä 1 §:ssä tarkoitetussa pyyntiluvassa on mainittava alue, jota pyyntilupa koskee, sekä metsästettävien eläinten yksilömäärä. Erityisestä syystä voidaan pyyntiluvassa asettaa pyyntitapaa tai pyyntialuetta koskevia rajoituksia sekä ottaa pyyntilupaan pyydystettävien eläinten ikää ja sukupuolta koskevia määräyksiä.

Myönnetty pyyntilupa on voimassa enintään vuoden myöntämisajankohdasta lukien.

5 § (5.6.2014/412)
Hallin metsästyskiintiö

Hallin Itämerellä tapahtuvaa metsästystä varten on kiintiö seuraavilla alueilla:

1) Perämeren–Merenkurkun kannanhoitoalue, johon kuuluvat Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjois-Pohjanmaan ja Lapin maakuntaan kuuluvat merialueet;

2) Lounais-Suomen kannanhoitoalue, johon kuuluvat Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakuntaan kuuluvat merialueet; sekä

3) Suomenlahden kannanhoitoalue, johon kuuluvat Uudenmaan ja Kymenlaakson maakuntaan kuuluvat merialueet.

Saaliiksi saadusta halliyksilöstä on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle viimeistään kolmantena arkipäivänä siitä, kun halli on saatu saaliiksi. Ilmoituksessa on kerrottava:

1) metsästäjän metsästäjänumero ja yhteystiedot;

2) pyydystetyn hallin sukupuoli ja paino;

3) pyyntiajankohta;

4) pyyntipaikan koordinaatit, kannanhoitoalue, Suomen riistakeskuksen toiminta-alue ja riistanhoitoyhdistys.

Kiintiön tultua täyteen Suomen riistakeskuksen on määrättävä hallinmetsästys kannanhoitoalueella lopetettavaksi. Suomen riistakeskuksen määräyksestä on tiedotettava riittävän tehokkaasti. Metsästyksen lopettamisen katsotaan tulleen metsästäjien tietoon kolmen vuorokauden kuluttua määräyksen antamisesta.

Suomen riistakeskuksen on toimitettava maa- ja metsätalousministeriölle tiedot hallin metsästyksestä kunkin kalenterivuoden päätyttyä.

A:lla 412/2014 lisätty 5 § tulee voimaan 1.8.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:

5 § (24.2.2011/170)

5 § on kumottu A:lla 24.2.2011/170.

6 § (24.2.2011/170)
Hirvieläimen pyyntilupahakemus

Hirvieläimen metsästystä koskevaan pyyntilupahakemukseen on liitettävä kartta lupahakemuksessa tarkoitetusta alueesta ja selvitys alueen pinta-alasta.

Suomen riistakeskuksen vaatimuksesta hakijan on liitettävä hakemukseen luettelo niistä kiinteistörekisterin tai maarekisterin yksiköistä tai niiden osista, joiden alueella hirvieläimen metsästys tapahtuu, taikka metsästysoikeuden osoittamiseksi tarvittavat asiakirjat.

Jos pyyntilupahakemus koskee hirvieläimen metsästämistä metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella ja metsästysalueeseen sisältyvien valtion omistamien alueiden pinta-ala on yli 1 000 hehtaaria, hakemukseen on liitettävä alustava ilmoitus metsästykseen ampujina osallistuvista ja heidän vakinaisista asuinpaikoistaan sekä heidän kyseisen hirvieläimen muista metsästysmahdollisuuksistaan.

7 § (24.2.2011/170)
Hirvieläimen pyyntilupaan otettavat määräykset

Yhden hirvieläimen pyyntilupa oikeuttaa pyydystämään yhden aikuisen eläimen tai kaksi vasaa. Pyyntilupaan voidaan ottaa tarkempia määräyksiä pyydystettävien hirvieläinten iästä tai sukupuolesta, jos se on tarpeen hirvieläinkannan tarkoituksenmukaisen hoidon kannalta.

Vasalla tarkoitetaan vuotta nuorempaa hirvieläintä.

7 a § (18.7.2013/557)

7 a § on kumottu A:lla 18.7.2013/557.

8 § (24.2.2011/170)
Hirvieläimen pyyntiluvan hakeminen ja käsittely

Hirvieläimen pyyntilupaa koskeva hakemus on toimitettava viimeistään 30 päivänä huhtikuuta sille riistanhoitoyhdistykselle, jonka toimialueeseen pääosa lupahakemuksessa tarkoitetusta metsästysalueesta kuuluu.

Riistanhoitoyhdistyksen tulee viimeistään 15 päivänä toukokuuta toimittaa hakemusasiakirjat ja oma lausuntonsa Suomen riistakeskukselle.

Suomen riistakeskuksen tulee ratkaista hakemukset viimeistään 10 päivänä elokuuta ja toimittaa päätökset viipymättä hakijoille.

Hirvieläimen pyyntilupa on voimassa metsästysvuoden kerrallaan.

9 § (24.2.2011/170)
Pyyntilupaan ja hirvieläimen pyyntilupaan liittyvä ilmoitusvelvollisuus

Luvan saajan on ilmoitettava riistanhoitoyhdistykselle metsästyslain 10 §:ssä tarkoitetun pyyntiluvan sekä mainitun lain 26 §:ssä tarkoitetun hirvieläimen pyyntiluvan nojalla tapahtuneen metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa pyyntiluvassa mainittujen eläinten tultua pyydystetyiksi taikka, jos eläimiä on jäänyt pyydystämättä, seitsemän vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta.

Ilmoituksessa on mainittava metsästettyjen eläinten määrä, niiden sukupuoli, pyyntiajankohta ja pyyntipaikkatieto. Metsästyslain 26 §:ssä tarkoitettujen hirvieläinlajien osalta on lisäksi ilmoitettava pyydystettyjen aikuisten hirvieläinten ja vasojen lukumäärä sekä liitettävä ilmoitukseen tosite pyyntilupamaksun suorittamisesta.

Riistanhoitoyhdistyksen on toimitettava sille ilmoitetut tiedot Suomen riistakeskukselle 14 vuorokauden kuluessa asianomaista riistaeläinlajia koskevan rauhoitusajan alkamisesta.

Suomen riistakeskuksen tulee vuosittain toimittaa maa- ja metsätalousministeriölle yhdistelmä myönnettyjen pyyntilupien sekä niiden nojalla saaliiksi saatujen eläinten määrästä.

10 § (11.4.2013/270)
Rautojen käyttäminen

Riistaeläinten pyydystämisessä saa käyttää vain rautoja, jotka aiheuttavat lauetessaan eläimen välittömän kuoleman. Raudat on huollettava säännöllisesti. Raudat on sijoitettava siten, ettei niistä aiheudu vaaraa ihmisille tai muille kuin pyydystettäville eläimille.

Rautoja saa käyttää maalla hillerin, kärpän, minkin, näädän ja oravan metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 20 senttimetriä.

Rautoja saa käyttää veden alla euroopanmajavan, kanadanmajavan, minkin ja piisamin metsästämiseen sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Rautojen läpimitta saa olla enintään 30 senttimetriä.

10 a § (11.4.2013/270)
Ansojen käyttäminen

Ansoja saa käyttää riekon ja kiirunan pyyntiin Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa.

11 § (24.2.2011/170)
Loukun ja jalkanarun käyttäminen

Elävänä pyytävää loukkua tai muuta vastaavaa pyyntilaitetta saa käyttää ilveksen, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, kärpän, minkin, hillerin, näädän, mäyrän, saukon, villikanin, oravan, itämeren norpan ja hallin sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseen. Loukun ja muun pyyntilaitteen on oltava sellainen, että eläin mahtuu siinä seisomaan ja makaamaan luonnollisessa asennossa vahingoittamatta itseään.

Jalkanarua saa käyttää ketun pyydystämiseen maaston ollessa lumipeitteinen. Jalkanarun silmukan halkaisijan tulee lauenneena olla vähintään 30 millimetriä.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun pyyntilaitteen käyttäminen on järjestettävä siten, että ainakin kerran vuorokaudessa voidaan todeta, onko eläin mennyt pyyntilaitteeseen.

12 §
Koiran käyttö hirvieläinten metsästyksessä

Hirvieläinten metsästyksessä ei saa käyttää kytkemättömänä sellaista ajavaa koiraa, jonka säkäkorkeus on yli 28 senttimetriä.

Metsäkauriin metsästyksessä saa käyttää 1 momentin mukaan sallittua koiraa vain syyskuun viimeisestä lauantaista 31 päivään tammikuuta saakka. (22.6.2005/440)

13 §
Karhun metsästykseen liittyvät rajoitukset

Karhua ei saa ajaa pesästä eikä ampua pesältä tai haaskalta taikka sellaiselta pellolta, jolta satoa ei ole korjattu. Karhun metsästyksessä ei myöskään saa käyttää apuna ravintoon liittyvää houkutinta.

14 § (11.4.2013/270)
Valonlähteen käyttäminen

Keinotekoista valonlähdettä saa käyttää haavoittunutta tai jalkanarussa olevaa eläintä jäljitettäessä ja lopetettaessa sekä luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa.

14 a § (11.4.2013/270)
Lehtipuhaltimen käyttäminen

Lehtipuhallinta saa käyttää vain luolassa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka niitä vastaavissa olosuhteissa olevan tarhatun naalin, ketun, supikoiran, minkin, kärpän, oravan, mäyrän, pesukarhun sekä rauhoittamattomien nisäkkäiden pyydystämiseksi tai karkottamiseksi.

15 § (11.4.2013/270)
Myrkyn käyttäminen rauhoittamattomien eläinten pyynnissä

Rottien, hiirien ja myyrien tappamiseen saa käyttää myrkkyä ja myrkytettyä syöttiä vain rakennuksessa, pihapiirissä, puutarhassa, turkistarhassa, kaatopaikalla ja vesiviljelylaitoksessa. Myrkyt ja myrkytetyt syötit on asetettava siten, että ne eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai muille kuin tässä pykälässä tarkoitetuille eläimille.

15 a § (11.4.2013/270)
Sähkön käyttäminen rauhoittamattomien nisäkkäiden pyynnissä

Sähköä saa käyttää vain suljetulla loukulla pyydystetyn rotan, hiiren tai myyrän lopettamiseksi. Tällaista loukkua saa käyttää vain rakennuksessa, pihapiirissä, puutarhassa, turkistarhassa, kaatopaikalla ja vesiviljelylaitoksessa. Loukut on asetettava siten, että ne eivät aiheuta vaaraa ihmisille tai muille kuin tässä pykälässä tarkoitetuille eläimille. Sähköllä tappava loukku on huollettava säännöllisesti.

16 § (16.5.2013/346)
Yleiset ampuma-asevaatimukset

Itselataavaa asetta, jonka lippaaseen mahtuu kolme patruunaa, ei saa käyttää metsästyslain 5 §:ssä mainittujen lintujen eikä metsäjäniksen, euroopanmajavan, suden, karhun, hillerin, saukon, näädän, ilveksen, itämeren norpan, kirjohylkeen ja hallin ampumiseen. Sellaisen itselataavan aseen, jonka lippaaseen mahtuu enemmän kuin kolme patruunaa, käytön kieltämisestä metsästyksessä säädetään metsästyslain 33 §:ssä.

Metsästyksessä saa käyttää vain ampuma-aselain (1/1998) 6 §:n 2 momentin 1–3 ja 8 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta sekä 11 ja 12 kohdassa tarkoitettua ampuma-asetta, joka on vähintään 600 millimetriä pitkä ja jonka piippu on vähintään 300 millimetriä pitkä.

16 a § (11.4.2013/270)
Luotiasetta koskevat yleiset vaatimukset

Riistaeläimen ampumiseen käytettävän rihlatun luotiaseen luodin osumaenergian on piipun suusta mitattuna oltava vähintään 100 joulea (E 0 > 100 J).

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään:

1) kettua, tarhattua naalia, mäyrää, saukkoa, supikoiraa, pesukarhua, rämemajavaa, metsäjänistä, rusakkoa, metsoa, teertä tai hanhea saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 2,5 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 200 joulea (E 100 > 200 J);

2) metsäkaurista, itämerennorppaa, hallia, kirjohyljettä, sutta, ilvestä, ahmaa, euroopanmajavaa, kanadanmajavaa tai muflonia saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 3,2 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 800 joulea (E 100 > 800 J);

3) valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa, japaninpeuraa tai villisikaa saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 6 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J) tai, luodin painon ollessa 8 grammaa tai enemmän, osumaenergian on vastaavalla tavalla mitattuna oltava vähintään 1 700 joulea (E 100 > 1 700 J); ja

4) hirveä tai karhua saa ampua vain aseella, jonka patruunan luodin painon on oltava vähintään 9 grammaa ja osumaenergian 100 metrin päässä piipun suusta mitattuna vähintään 2 700 joulea (E 100 > 2 700 J) tai, luodin painon on ollessa 10 grammaa tai enemmän, osumaenergian on vastaavalla tavalla mitattuna oltava vähintään 2 000 joulea (E 100 > 2 000 J).

Edellä 2 momentin 3 ja 4 kohdassa mainittujen eläinten ampumiseen on käytettävä laajenemaan suunniteltua luotia.

17 § (29.10.2009/823)
Haulikon kaliiperi

Riistaeläimen ampumiseen käytettävän haulikon kaliiperin on oltava 10–20. Pienempikaliiperista haulikkoa saa kuitenkin käyttää villikanin, piisamin, oravan, kärpän, riekon, kiirunan, pyyn, peltopyyn, lehtokurpan ja sepelkyyhkyn ampumiseen, ei kuitenkaan haulikkoa, jonka kaliiperi on pienempi kuin 36.

18 §
Haulikkoa koskevat rajoitukset

Haulipatruunalla ladatulla haulikolla ei saa ampua hirveä, valkohäntäpeuraa, saksanhirveä, metsäpeuraa, kuusipeuraa, japaninpeuraa, karhua, villisikaa, hyljettä tai muflonia. (21.12.2000/1206)

Haulikkoa varten valmistettua luotia ei saa käyttää hirven eikä karhun ampumiseen.

19 § (11.4.2013/270)
Poikkeussäännös aseita koskevista kielloista

Tarkoitukseen sopivaa ampuma-asetta saa käyttää haavoittunutta, jalkanarussa, luolassa, loukussa, louhikossa, rakennuksessa, rakennuksen tai puupinon alla taikka muutoin avuttomassa tilassa olevaa eläintä lopetettaessa.

20 §
Jousiasetta koskevat yleiset vaatimukset

Jousiasetta saa käyttää vain villikanin, metsäjäniksen, rusakon, oravan, euroopanmajavan, kanadanmajavan, piisamin, rämemajavan, tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, kärpän, hillerin, näädän, minkin ja metsäkauriin sekä riistaeläimiin kuuluvien lintujen samoin kuin rauhoittamattomien eläinten ampumiseen. (15.3.2001/224)

Riistaeläimen ampumiseen saa käyttää vain sellaista jousiasetta, jonka jännittämiseen tarvittava voima on vähintään 180 newtonia (180 N).

Eläimen ampumiseen käytettävän nuolen kärjen on oltava sellainen, että asianmukainen osuma on heti tappava. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan, kanadanmajavan tai metsäkauriin ampumiseen, nuolessa on käytettävä leikkaavaa kärkeä, jonka halkaisija on vähintään 22 millimetriä. Jos jousiasetta käytetään euroopanmajavan tai kanadanmajavan ampumiseen, nuoli on lisäksi kytkettävä siimalla jouseen. (15.3.2001/224)

4 momentti on kumottu A:lla 11.4.2013/270.

20 a § (11.4.2013/270)
Ilma-aseen käyttäminen

Ilma-asetta saa käyttää vain rakennuksen sisällä ja siellä vain muun rauhoittamattoman nisäkkään kuin villiintyneen kissan tappamiseen.

Ilma-asetta saa käyttää riistaeläimen tai rauhoittamattoman eläimen ampumiseen tainnuttavaa ainetta sisältävällä ammuksella tutkimus-, istutus- tai uudelleensijoitustarkoituksessa.

21 § (18.7.2013/557)
Rauhoittamattomien eläinten ampumista koskevat säännökset

Kissan sekä rauhoittamattomien lintujen ampumiseen saa käyttää ampuma-asetta, joka täyttää 16 a §:n 1 momentissa tai 17 §:ssä asetetut vaatimukset.

22 § (11.4.2013/270)
Hirvieläinten metsästyksessä käytettävät varusteet

Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksessä metsästykseen osallistuvien on käytettävä oranssinpunaista tai oranssia päähinettä tai päähineen suojusta ja ylävartalon peittävää vaatetta. Oranssia tai oranssinpunaista väriä on oltava vähintään kaksi kolmasosaa vaatteen ja päähineen näkyvästä pinta-alasta.

Edellä 1 momentissa säädetty vaatimus ei kuitenkaan koske metsästäjää, joka metsästää rakennelman suojasta.

23 §
Metsästyksen johtajan tehtävät

Kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, hirven, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran metsästyksen johtajan tulee:

1) suunnitella käytännön metsästystapahtumat;

2) antaa metsästykseen osallistuville tarvittavat määräykset metsästyksestä ja siinä noudatettavista turvallisuustoimenpiteistä; sekä

3) huolehtia, että pyyntiluvan ehtoja ja metsästystä koskevia säännöksiä noudatetaan.

(22.6.2005/440)

Metsästyksen johtajasta ja varajohtajasta on pyyntiluvan saajan ilmoitettava kirjallisesti ennen metsästyksen alkamista asianomaiselle riistanhoitoyhdistykselle.

24 § (24.2.2011/170)
Yleiset rauhoitusajat

Riistaeläimet ovat rauhoitettuja seuraavasti:

1) villikani 1.4.—31.8. sekä metsäjänis ja rusakko 1.3.—31.8; 

2) orava 1.2.—30.11;

3) euroopanmajava ja kanadanmajava 1.5.—19.8;

4) piisami 20.5.—30.9;

5) kärppä ja näätä 1.4.—31.10;

6) itämeren norppa 16.10.—15.4. ja 1.6.—31.8 sekä halli 1.1.—15.4;

7) villisika 1.3.—31.5;

8) hirvi Enontekiön, Inarin, Muonion ja Utsjoen kuntien alueella 1 päivästä joulukuuta 31 päivään elokuuta ja 21 päivästä syyskuuta 10 päivään lokakuuta sekä muualla maassa 1 päivästä tammikuuta syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään;

9) kuusipeura, saksanhirvi, japaninpeura, metsäpeura ja valkohäntäpeura 1 päivästä helmikuuta syyskuun viimeistä lauantaita edeltävään päivään;

10) metsäkaurisuros 16.6.—31.8 ja 1.2.—15.5. sekä metsäkaurisnaaras ja saman vuoden vasa 1.2.—31.8;

11) mufloni 1.12.—31.8;

12) kanadanhanhi, merihanhi, metsähanhi, heinäsorsa, tavi, haapana, jouhisorsa, heinätavi, lapasorsa, punasotka, tukkasotka, telkkä, nokikana, lehtokurppa sekä naarashaahka ja sen saman vuoden poikanen 1.1.—20.8. kello 12.00 saakka;

13) uroshaahka 1.1.—31.5;

14) alli, tukkakoskelo ja isokoskelo 1.1.—31.8;

15) riekko Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella lukuun ottamatta Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kuntia 1.11.—9.9. sekä Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 1.4.—9.9. ja muualla maassa koko vuoden;

16) kiiruna Enontekiön, Inarin ja Utsjoen kunnissa 1.4.—9.9. ja muualla maassa koko vuoden;

17) teeri ja pyy 1.11.—9.9;

18) metso 1.11.—9.9;

19) peltopyy 1.11.—9.9;

20) fasaani 1.3.—31.8; sekä

21) sepelkyyhky 1.11.—9.8.

25 § (24.2.2011/170)
Erityiset rauhoitusajat

Tarhatun naalin, ketun, supikoiran, pesukarhun, mäyrän, hillerin, minkin ja rämemajavan naaras, jota saman vuoden jälkeläinen seuraa, on rauhoitettu 1.5.—31.7.

Villisian, kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, metsäkauriin, hirven, valkohäntäpeuran, metsäpeuran ja muflonin naaras, jota vuotta nuorempi jälkeläinen seuraa, on aina rauhoitettu.

25 a § (24.2.2011/170)
Rauhoittamattomien lintujen rauhoitusajat

Rauhoittamattomat linnut ovat rauhoitettuja seuraavasti:

1) varis, harmaalokki, merilokki, kesykyyhky ja räkättirastas Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 1.5.—31.7, Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueella 1.4.—31.7. ja muualla maassa 10.3.—31.7;

2) harakka Pohjois-Savon, Pohjois-Karjalan, Pohjois-Pohjanmaan, Kainuun ja Lapin maakuntien alueella 10.4.—31.7. ja muualla maassa 1.4.—31.7;

3) korppi poronhoitoalueella 10.4.—31.7; sekä

4) harmaalokkikoloniat koko vuoden.

26 § (11.4.2013/270)
Euroopanmajavan ja kanadanmajavan sekä piisamin pesän rauhoitus

Piisamin ja majavan asuttua pesää ei saa rikkoa. Asuttuun pesään liittyvän padon tai muun rakennelman saa vahinkojen estämiseksi kuitenkin rikkoa:

1) kesäkuun 15 päivän ja syyskuun 15 päivän välisenä aikana Lapin maakunnassa;

2) kesäkuun 15 päivän ja syyskuun 30 päivän välisenä aikana Pohjois-Pohjanmaan ja Kainuun maakunnissa,

3) kesäkuun 15 päivän ja lokakuun 15 päivän välisenä aikana Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan ja Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pohjois-Savon, Etelä-Savon ja Pohjois-Karjalan maakunnissa; sekä

4) kesäkuun 15 päivän ja lokakuun 31 päivän välisenä aikana muualla Suomessa.

27-30 §

27-30 § on kumottu A:lla 24.2.2011/170.

31 § (27.11.1998/869)
Riistaeläinten kauppa

Suomessa metsästetyn kanadanhanhen, metsähanhen, heinätavin, allin, telkän, tukkakoskelon, isokoskelon, pyyn, teeren ja metson samoin kuin niiden tunnistettavien osien tai niistä valmistettujen tuotteiden kauppa on kielletty.

Luonnonvaraisten eläinten ja kasvien suojelusta niiden kauppaa säätelemällä annetun neuvoston asetuksen (EY) N:o 338/97 täytäntöönpanosta säädetään luonnonsuojelulain (1096/1996) 44 §:ssä. (19.7.2001/664)

32 §
Korvaus koiran haltuunotosta

Metsästyslain 55 §:n 3 momentissa tarkoitettu korvaus koiran hoitamisesta määrätään siten, että se kattaa haltuunotetun koiran hoidosta aiheutuneet kustannukset täysimääräisesti. Tällaisina kustannuksina otetaan huomioon hoitamiseen käytetty työ, hoitamista varten hankitut tarvikkeet ja asianmukainen osuus hoitoon käytettyjen tilojen kustannuksista hoitoajalta.

33-34 §

33-34 § on kumottu A:lla 24.2.2011/170.

35 § (23.12.1999/1238)

35 § on kumottu A:lla 23.12.1999/1238.

36-37 §

36-37 § on kumottu A:lla 24.2.2011/170.

38 §
Metsästyslupa ulkomaalaiselle

Metsästyslain 46 §:n 3 momentissa tarkoitettu lupa voidaan myöntää ulkomaalaiselle, joka metsästää sanotussa momentissa tarkoitetulla alueella suomalaisen metsästäjän kanssa. Edellytyksenä on lisäksi, että asianomainen täyttää riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta annetun lain (616/93) 2 §:ssä säädetyt edellytykset.

39 § (24.2.2011/170)
Ilmoitus metsästysoikeuden haltijalle

Metsästyslain 83 c §:n 2 momentissa tarkoitettu ilmoitus on tehtävä suullisesti, puhelimitse tai muulla tavoin viimeistään riistaeläimen löytymistä seuraavana arkipäivänä. Jollei metsästysoikeuden haltijaa tavoiteta kahden vuorokauden aikana, metsästäjä saa pitää eläimen.

Jos metsästysoikeuden haltija ottaa metsästyslain 83 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa eläimen, hänen katsotaan käyttäneen metsästäjän sijasta sitä vastaavan pyyntiluvan.

40 § (22.6.2005/440)
Ilmoittaminen eläimen haavoittamisesta

Metsään haavoittuneena jääneestä villisiasta, sudesta, karhusta, ahmasta tai ilveksestä on viipymättä ilmoitettava lähimmälle poliisille.

41 § (24.2.2011/170)
Lupa eräisiin riistanhoidollisiin toimenpiteisiin

Metsästyslain 40 §:ssä tarkoitettua lupaa on haettava kirjallisesti Suomen riistakeskukselta. Hakemuksessa on esitettävä ne syyt, joiden vuoksi lupaa haetaan, samoin kuin käytettävät pyyntimenetelmät. Luvan myöntämisen edellytyksenä on, että luvassa tarkoitetusta toimenpiteestä ei aiheudu merkittävää haittaa luonnonvaraisille riistaeläinkannoille.

Lupapäätöksessä on mainittava:

1) mitkä pyyntitavat luvan nojalla sallitaan;

2) kuinka monta eläintä hakija saa pyydystää tai ottaa; ja

3) miten luvan saajan on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle riistanhoidollisten toimenpiteiden vaikutuksista.

Myönnetty lupa on voimassa vuoden kerrallaan, jollei lupapäätöksessä voimassaoloaikaa määrätä lyhyemmäksi.

42 §
Laittoman pyyntivälineen käsittely

Jos metsästyslain 81 §:n 2 momentissa tarkoitetun pyyntilaitteen omistaja tiedetään ja jos pyyntilaite vähäisin korjauksin voidaan muuttaa asetetut vaatimukset täyttäväksi pyyntilaitteeksi tai jos sen osilla on käyttöarvoa, pyyntilaite palautetaan omistajalle. Muussa tapauksessa pyyntilaite hävitetään.

Jos 1 momentin mukaisesti palautettu pyyntilaite uudestaan otetaan talteen metsästyslain 81 §:n nojalla, pyyntilaite hävitetään.

43 § (24.2.2011/170)

43 § on kumottu A:lla 24.2.2011/170.

44 § (24.2.2011/170)
Metsäkaurissaaliin ilmoittaminen

Metsästäjän on ilmoitettava Suomen riistakeskukselle metsäkauriin metsästyksen tuloksesta. Ilmoitus on tehtävä seitsemän vuorokauden kuluessa siitä, kun metsäkauris on tullut metsästetyksi.

Ilmoituksessa on mainittava metsäkaurisyksilöittäin saaliiksi saadun metsäkauriin:

1) ikä (aikuinen tai vasa);

2) sukupuoli;

3) pyyntiajankohta; sekä

4) pyyntipaikkatieto.

Pyyntipaikka tulee ilmoittaa kiinteistörekisterin rekisteriyksikön tarkkuudella. Lisäksi tulee ilmoittaa, kuuluuko kyseinen rekisteriyksikkö metsästysseuran tai metsästysseurueen metsäkauriin metsästysalueeseen vai onko kyseessä niistä erillinen rekisteriyksikkö. Samoin tulee ilmoittaa, minkä suuruinen metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueen pinta-ala on. Jos saalis on saatu rekisteriyksiköltä, joka ei sisälly metsästysseuran tai metsästysseurueen metsästysalueeseen, tulee myös tämän rekisteriyksikön pinta-ala ilmoittaa.

Suomen riistakeskuksen on toimitettava sille ilmoitetut edellä tarkoitetut tiedot yhdistelmänä maa- ja metsätalousministeriölle 30 vuorokauden kuluessa rauhoitusajan alkamisesta.

45 § (11.4.2013/270)
Poromiehen oikeus metsästysaseen kuljettamiseen

Poliisi voi paliskunnan poroisännän esityksestä antaa poronhoitotyötä suorittavalle poromiehelle luvan kuljettaa moottorikäyttöisellä ajoneuvolla maastossa metsästyslain 35 §:n 3 momentin säännöksen estämättä sellaista metsästyskivääriä, jonka luodin osumaenergia täyttää tämän asetuksen 16 a §:n 2 momentin 2 kohdassa säädetyt vaatimukset.

46 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

47 §
Siirtymäsäännökset

Poiketen siitä, mitä 24 §:ssä säädetään, noudatetaan 1 päivästä elokuuta 1993 31 päivään maaliskuuta 1994 tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisia metsästysaikoja.

Milloin syytä siihen on, voi maa- ja metsätalousministeriö määrätä poikettavaksi 1 momentin mukaisista hirven metsästysajoista.

Edellä 36 §:n 3 momentissa säädetystä poiketen maksaa vuonna 1993 myönnetyt määrärahat riistanhoitopiireille ja riistanhoitoyhdistyksille asianomainen lääninhallitus, jolle myöskin on annettava selostus varojen käytöstä.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

31.1.1994/81:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 1994.

17.11.1995/1289:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

8.12.1995/1400:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

30.12.1996/1374:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä tammikuuta 1997.

27.11.1998/869:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

23.12.1999/1238:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

26.5.2000/479:

Tämä asetus tulee voimaan 31 päivänä toukokuuta 2000.

21.12.2000/1206:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

15.3.2001/224:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2001. Sen 1 § tulee kuitenkin voimaan vasta 1 päivänä elokuuta 2001.

19.7.2001/664:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2001.

27.9.2001/820:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

18.9.2003/812:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2003.

22.6.2005/440:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

9.8.2007/793:

Tämä asetus tulee voimaan 29 päivänä elokuuta 2007.

Riistanhoitopiirin ennen tämän asetuksen voimaantuloa metsästysvuodelle 2007/2008 myöntämät hirven pyyntiluvat ovat voimassa ilman eri päätöstä 31 päivään joulukuuta 2007 saakka.

10.7.2008/489:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2008.

29.10.2009/823:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

18.8.2010/702:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2010.

24.2.2011/170:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

11.4.2013/270:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2013.

Asetuksen 22 §:n estämättä saa punaista päähinettä ja vaatetta käyttää 31 päivään tammikuuta 2014 saakka.

16.5.2013/346:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2013.

18.7.2013/557:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2013.

5.6.2014/412:

Tämä asetus tulee voimaan 1 elokuuta 2014.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.