Seurattu SDK 364/2018 saakka.

28.6.1993/616

Laki riistanhoitomaksusta ja pyyntilupamaksusta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti, joka on tehty valtiopäiväjärjestyksen 67 §:ssä määrätyllä tavalla, säädetään:

1 § (19.12.2017/967)

Jokaisen, joka harjoittaa metsästystä tai toimii metsästyslain (615/1993) 30 §:ssä tarkoitettuna metsästyksen johtajana, on metsästysvuosittain suoritettava valtiolle riistanhoitomaksu. Henkilö, joka toimii metsästäjän apuna koiran ohjaajana tai hirvieläimen metsästyksessä ajomiehenä taikka vastaavalla tavalla avustaa metsästyksessä, ei ole velvollinen suorittamaan riistanhoitomaksua. Maksun suorittaneelle annetaan metsästyskortti. Suomen riistakeskus antaa metsästyskortista pyynnöstä maksajalle jäljennöksen.

Riistanhoitomaksun suuruus on 39 euroa metsästysvuodelta.

2 §

Ennen riistanhoitomaksun suorittamista on osoitettava metsästyksen ja riistanhoidon sekä metsästystä koskevien säännösten ja määräysten tuntemus suorittamalla metsästäjätutkinto Suomen riistakeskuksen nimittämälle metsästäjätutkinnon vastaanottajalle. Metsästäjätutkinnon vastaanottajan ratkaisuun tyytymätön voi hakea oikaisua siten kuin riistahallintolaissa (158/2011) säädetään. Tutkinnon sisällöstä säädetään tarkemmin maa- ja metsätalousministeriön asetuksella. (18.2.2011/160)

Mitä 1 momentissa on sanottu, ei kuitenkaan koske henkilöä, joka joltakin kuluvaa metsästysvuotta edeltäneeltä viideltä metsästysvuodelta on maksanut riistanhoitomaksun, eikä sellaista Suomen kansalaista, joka saa metsästää Ahvenanmaalla Ahvenanmaan maakuntaa koskevien säännösten mukaisesti, eikä sellaista ulkomaalaista, joka kotimaassaan on oikeutettu metsästämään.

3 § (18.2.2011/160)

Valtion talousarvioon otetaan vuosittain määräraha, joka vastaa vähintään sitä määrää, minkä kolmen edellisen vuoden metsästäjämäärien perusteella arvioidaan samana vuonna kertyvän riistanhoitomaksuina. Tästä määrärahasta myönnetään vuosittain Suomen riistakeskukselle ja riistanhoitoyhdistyksille valtionavustus niille riistahallintolain 2 ja 14 §:ssä säädetyistä tehtävistä aiheutuviin käyttö- ja pääomamenoihin sekä metsästäjäin ryhmävakuutuksesta aiheutuviin menoihin. Suomen riistakeskuksen menot rahoitetaan kokonaisuudessaan valtionavustuksella siltä osin kuin niistä ei peritä maksuja tai toimintaan ei saada muuta rahoitusta. (19.12.2017/967)

Edellä 1 momentissa tarkoitettua määrärahaa voidaan käyttää lisäksi:

1) riistanhoitotoimenpiteisiin, niihin liittyvään kokeilutoimintaan ja muuhun riistatalouden edistämiseen;

2) metsästysmuseotoiminnan tukemisesta aiheutuviin menoihin;

3) vapaaehtoiseen jäsenyyteen perustuvien valtakunnallisten metsästäjäjärjestöjen suorittamaan valistustyöhön ja metsästysseurojen riistanhoitoa edistävien hankkeiden toteuttamiseen;

4) maanomistajien suorittamien riistan elinympäristöä merkittävästi parantavien hankkeiden toteuttamiseen.

Maa- ja metsätalousministeriö myöntää edellä tarkoitetun määrärahan käytettäväksi 1 ja 2 momentissa mainittuihin tarkoituksiin. Samalla ministeriö voi antaa tarkempia määräyksiä määrärahan käyttämisestä.

Suomen riistakeskus toimii valtionapuviranomaisena riistanhoitoyhdistyksen valtionavustuksen osalta. Suomen riistakeskuksen myöntämän valtionavustuksen takaisinperintää koskevan päätöksen osalta valtionapuviranomaisena toimii kuitenkin maa- ja metsätalousministeriö. Riistanhoitoyhdistysten valtionavustukseen osoitetun määrärahan jakoperusteena käytetään:

1) toiminnanohjauksen palvelutarvetta;

2) metsästyksen valvontaa;

3) suurriistakantojen hoitoa;

4) koulutuksia ja nuorisotyötä;

5) riistalaskentoihin kannustamista;

6) valtionmaiden metsästysjärjestelyjen edellyttämää palvelutarvetta metsästyslain 8 §:ssä tarkoitetulla alueella.

(19.12.2017/967)

Maa- ja metsätalousministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä riistanhoitoyhdistysten valtionavustuksen jakoperusteista. (19.12.2017/967)

Riistanhoitoyhdistykselle myönnetty valtionavustus on käytettävä viimeistään myöntämisvuotta seuraavan tilikauden loppuun mennessä, jonka jälkeen käyttämättä jäänyt avustus on palautettava. (19.12.2017/967)

4 § (18.2.2011/160)

Metsästyslain 26 §:ssä tarkoitetusta hirvieläimen pyyntiluvasta on suoritettava maksu (pyyntilupamaksu) valtiolle. Pyyntilupamaksu suoritetaan kultakin kaadetulta hirvieläimeltä. Luvan saajan on suoritettava pyyntilupamaksu viimeistään seitsemän päivän kuluttua hirvieläimen metsästyskauden päättymisestä sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

Pyyntilupamaksun suuruus on:

1) aikuisesta hirvestä 120 euroa;

2) hirvenvasasta 50 euroa;

3) aikuisesta kuusipeurasta, saksanhirvestä, japaninpeurasta, valkohäntäpeurasta ja metsäpeurasta 17 euroa;

4) kuusipeuran, saksanhirven, japaninpeuran, valkohäntäpeuran ja metsäpeuran vasasta 8 euroa.

5 § (18.2.2011/160)

Jos pyyntilupamaksua ei suoriteta määräajassa, Suomen riistakeskuksen on pantava se maksuun. Maksun suorasta ulosottokelpoisuudesta ilman ulosottoperustetta säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

6 § (17.12.2015/1506)

Pyyntilupamaksuina kertyvät varat käytetään ensi sijassa hirvieläinten aiheuttamien vahinkojen ehkäisemisestä ja korvaamisesta sekä riistavahinkorekisteristä ja muista hirvieläinten metsästyksen hallinnointiin liittyvistä tietojärjestelmistä aiheutuviin menoihin. Lisäksi varoja voidaan käyttää hirvieläinkantojen seurannasta, tutkimuksesta ja hoidosta aiheutuviin menoihin sekä muihin vastaaviin menoihin.

7 §

Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä 3 §:ssä tarkoitetun määrärahan käyttämisestä ja sen myöntämisessä noudatettavasta menettelystä. (18.2.2011/160)

Rangaistus riistanhoitomaksun suorittamatta jättämisestä säädetään metsästyslain 74 §:n 2 momentin 10 kohdassa. (11.3.2011/235)

7 a § (19.12.2017/967)

Suomen riistakeskus pitää automaattisen tietojenkäsittelyn avulla metsästäjistä rekisteriä (metsästäjärekisteri), jota käytetään metsästäjien koulutuksen suunnitteluun ja neuvontaan, riistakantojen käytön suunnitteluun, riistanhoitoyhdistysten toiminnan ohjaukseen ja valvontaan, riistanhoitomaksujen seurantaan, metsästyksen valvontaan sekä tutkimukseen ja tilastojen laatimiseen. Lisäksi metsästäjärekisteriä käytetään riistanhoitomaksun suorittaneiden henkilöiden kokonaismäärän sekä metsästäjille lähetettävän riistanhoitomaksun tilillepanokortin osoitteiston selvittämiseen.

Suomen riistakeskus voi sopimuksella antaa rekisterinpitoa ja rekisterin käyttöä koskevan tehtävän sellaisen yksityisen tahon hoidettavaksi, jolla on riittävät tekniset ja tiedolliset edellytykset tehtävän hoitamiseksi. Rekisterinpitoa ja käyttöä koskevia tehtäviä ovat:

1) rekisterin tekninen ylläpito;

2) rekisterin tietojen päivittäminen;

3) riistanhoitoyhdistyksen jäsenyyttä koskevien tarkistuslistojen toimittaminen riistanhoitoyhdistyksille;

4) metsästyskortin toimittaminen kadonneen tilalle ja metsästyskortin toimittamista koskeva neuvonta;

5) riistanhoitomaksun tilillepanokortin toimittaminen ja maksettujen riistanhoitomaksujen seuranta.

Henkilö toimii 2 momentin mukaisia tehtäviä suorittaessaan rikosoikeudellisella virkavastuulla. Tehtävää suoritettaessa aiheutetun vahingon korvaamisesta säädetään vahingonkorvauslaissa (412/1974). Rekisterinpitoa ja käyttöä koskevien tehtävien hoitamiseen sovelletaan lisäksi viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999), henkilötietolain (523/1999), hallintolain (434/2003), sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain (13/2003), kielilain (423/2003) ja saamen kielilain (1086/2003) säännöksiä.

7 b § (19.12.2017/967)

Metsästäjärekisteriin merkitään kustakin metsästäjästä seuraavat tiedot:

1) metsästäjän täydellinen nimi, osoite, kotikunta, kansalaisuus ja henkilötunnus;

2) metsästäjätutkinnon suorituspäivämäärä;

3) suoritetut riistanhoitomaksut vuosittain;

4) metsästysvuosi, jota suoritettu maksu koskee;

5) se riistanhoitoyhdistys, jonka jäsen metsästäjä on;

6) tiedot hyväksytysti suoritetusta ampumakokeesta;

7) voimassaoleva metsästyskielto;

8) mahdollinen suostumus nimi- ja osoitetietojen luovuttamiseen suoramarkkinointiin;

9) metsästäjänumero ja Metsästäjä-lehden kielikoodi;

10) riistahallintolain 19 ja 20 §:ssä tarkoitetut toimihenkilötehtävät;

11) tiedot metsästäjäin ryhmävakuutuksesta.

Henkilö, joka ei ole suorittanut riistanhoitomaksua viitenä edellisenä metsästysvuotena, poistetaan rekisteristä seuraavan vuoden loppuun mennessä.

7 c § (19.12.2017/967)

Rekisterinpitäjä saa salassapitosäännösten estämättä luovuttaa metsästäjärekisterin tietoja, jotka ovat tarpeen:

1) metsästäjien ryhmävakuutusta hoitavalle vakuutuslaitokselle tässä laissa tarkoitettujen vakuutusasioiden hoitamista varten;

2) maa- ja metsätalousministeriölle riistakantojen käytön suunnittelua varten;

3) riistanhoitoyhdistyksille riistakantojen käytön suunnittelua ja riistanhoitomaksujen seurantaa sekä metsästäjien koulutuksen suunnittelua ja neuvontaa varten;

4) metsästyslain 88 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitetuille tahoille ja riistanhoitoyhdistyksille metsästyksen valvontaa varten;

5) poliisille ja Metsähallitukselle lupaharkintaa varten; sekä

6) Luonnonvarakeskukselle tutkimusta ja tilastojen laatimista varten.

Rekisterinpitäjä voi salassapitosäännösten estämättä kohtuullista maksua vastaan luovuttaa metsästäjärekisteriin merkittyjen henkilöiden nimi- ja osoitetietoja myös metsästysalan suoramarkkinointiin, jos rekisteröity on antanut tähän suostumuksensa.

Rekisterissä olevien tietojen käsittelystä säädetään muutoin viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa ja henkilötietolaissa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa tiedot voidaan luovuttaa teknisen käyttöyhteyden avulla.

8 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1993.

HE 300/92, MmVM 7/93

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

8.12.1995/1398:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 88/95, MmVM 7/95, EV 116/95

23.12.1999/1237:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

HE 60/1999, MmVM 9/1999, EV 88/1999

16.11.2001/1002:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 120/2001, MmVM 8/2001, EV 124/2001

14.6.2002/517:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.

HE 203/2001, LaVM 7/2002, EV 62/2002

18.2.2011/160:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

HE 237/2010, PeVL 48/2010, MmVM 23/2010, EV 275/2010

11.3.2011/235:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2011.

HE 221/2010, LaVM 33/2010, EV 302/2010

21.12.2012/949:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

HE 105/2012, MmVM 3/2012, EV 132/2012

27.6.2014/575:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

HE 33/2014, MmVM 11/2014, EV 66/2014

17.12.2015/1506:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 42/2015, MmVM 6/2015, EV 57/2015

19.12.2017/967:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2018.

Vuonna 2018 riistanhoitoyhdistysten valtionavustus määräytyy vuonna 2017 käytetyillä jakoperusteilla. Vuonna 2019 valtionavustuksesta määräytyy puolet vuonna 2017 käytetyillä jakoperusteilla ja puolet tämän lain mukaisilla jakoperusteilla.

HE 117/2017, MmVM 9/2017, EV 142/2017

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.