Seurattu SDK 326/2014 saakka.

4.12.1992/1257

Asetus ajoneuvojen käytöstä tiellä

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Liikenneministerin esittelystä säädetään 3 päivänä huhtikuuta 1981 annetun tieliikennelain (267/81) nojalla:

1 LUKU

Soveltamisala ja määritelmät (6.6.2013/407)

1 § (19.12.2002/1243)
Soveltamisala

1. Tätä asetusta sovelletaan ajoneuvoliikenteeseen tiellä sellaisilla ajoneuvoilla, joihin sovelletaan ajoneuvolakia (1090/2002).

2. Tätä asetusta sovelletaan sotilasajoneuvoihin panssariajoneuvoa lukuun ottamatta, jollei puolustusministeriön asetuksella ajoneuvolain nojalla toisin säädetä.

3. Tämän asetuksen soveltamisesta erikoiskuljetuksiin säädetään erikseen.

2 § (6.6.2013/407)
Määritelmät

1. Ajoneuvojen, ajoneuvoluokkien sekä ajoneuvon mittojen ja massojen määrittelyyn sovelletaan, mitä ajoneuvolaissa ja sen nojalla säädetään. Ajoneuvon mittojen ja massojen määrittelystä säädetään lisäksi Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 661/2009 täytäntöönpanosta moottoriajoneuvojen ja niiden perävaunujen massojen ja mittojen tyyppihyväksyntävaatimusten osalta sekä Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2007/46/EY muuttamisesta annetussa komission asetuksessa (EU) N:o 1230/2012.

2. Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

a) kytkentämassalla kytkennässä sallittua hinattavan ajoneuvon todellista massaa lukuun ottamatta puoliperävaunun, traktoriperävaunun ja keskiakseliperävaunun vetoajoneuvon vetopöytään tai vetokytkimeen kohdistuvaa massaa;

b) jakamattomalla kuormalla kuormaa, jota ei voida tiekuljetuksessa kohtuullisin kustannuksin tai vahingonvaaraa aiheuttamatta jakaa kahteen tai useampaan kuormaan eikä sen massan tai mittojen takia kuljettaa millään ajoneuvolla tai ajoneuvoyhdistelmällä ylittämättä tiellä yleisesti sallittua massa- tai mitta-arvoa;

c) ministeriöllä liikenne- ja viestintäministeriötä.

2 LUKU

Ajoneuvon käyttö ja kunto

3 § (24.4.1998/291)
Ajoneuvoluokkia koskevat nopeusrajoitukset

1. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus ilman perävaunua on:

a) paketti- ja kuorma-auton (N-luokat), erikoisauton sekä M-luokkaan kuuluvan matkailu-, ruumis- ja huoltoauton 80 km/h;

b) sellaisen pakettiauton (N1-luokka) ja erikoisauton sekä eläinlääkintä-, matkailu-, ruumis- ja huoltoauton, jonka omamassa on alle 1,8 tonnia ja joka on otettu käyttöön vuonna 1981 tai myöhemmin tai jonka omamassa on alle 1,875 tonnia ja joka on otettu käyttöön vuonna 1995 tai myöhemmin, 100 km/h;

c) sellaisen pakettiauton (N1-luokka) sekä kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin matkailu-, eläinlääkintä-, ruumis- ja huoltoauton, joka on varustettu lukkiutumattomin jarruin ja vähintään kuljettajan turvatyynyllä sekä lisäksi matkailuauton ajonaikana käytettäväksi sallitut istuimet varustettu turvavöin, 100 km/h;

d) linja-auton (M2- ja M3-luokka) 80 km/h, kuitenkin 100 km/h, jos linja-auto on katsastuksessa hyväksytty käytettäväksi tällä nopeudella eikä siinä ole seisovia matkustajia;

e) moottorikäyttöisen ajoneuvon, jonka vähintään yksi akseli on jousittamaton, 60 km/h; tämä rajoitus ei kuitenkaan koske ilman takajousitusta olevaa moottoripyörää (L3e- ja L4e-luokka); (30.11.2006/1086)

f) mopon (L1e- ja L2e-luokka) ja kevyen nelipyörän (L6e-luokka) 45 km/h, pienitehoisen mopon kuitenkin 25 km/h;

g) moottorityökoneen ja muun traktorin kuin liikennetraktorin sekä moottorireen ja muun maastoajoneuvon 40 km/h, moottorikelkan moottorikelkkailureitillä kuitenkin 60 km/h;

h) liikennetraktorin 50 km/h;

i) ajoneuvon, jossa on rautaisia telaketjuja tai muunlaisia kuin ilmarenkain varustettuja pyöriä, 20 km/h.

(11.5.2006/353)

1a. Ehtona matkailuauton hyväksymiselle käytettäväksi 100 km/h nopeudella on, että matkailuauton takana on mustin 20 mm levein reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm:n mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 100 ja että matkailuauton on katsastuksessa tai tyyppihyväksynnässä todettu täyttävän nopeusluokan edellytyksenä olevat vaatimukset. (11.5.2006/353)

2. Ehtona linja-auton hyväksymiselle käytettäväksi 100 km/h nopeudella on, että linja-auto täyttää seuraavat edellytykset:

a) auto on varustettu lukkiutumattomilla jarruilla;

b) autossa on rengasvalmistajan vähintään 100 km/h nopeudelle ilman käyttöjakson aikarajoitusta hyväksymät renkaat;

c) auton moottorin teho on vähintään 11 kilowattia kokonaismassan tonnia kohden;

d) istuimissa on pääntuet;

e) matkustajien istuimet paikalla, jossa edessä ei ole toista istuinta tai muuta vastaavaa estettä, sekä kuljettajan istuin on varustettu turvavöillä;

f) kuljettajan paikka on takaapäin suojattu;

g) matkatavarat ovat kiinnitettävissä tukevasti paikalleen;

h) ajopiirturin mitta-alue ulottuu vähintään 125 km/h nopeuteen;

i) auton takana on mustin 20 mm levein reunoin varustettu keltainen, halkaisijaltaan 240 mm:n mittainen pyöreä kilpi, johon on mustin 120 mm korkein numeroin merkitty luku 100.

3. Moottorikäyttöisen ajoneuvon suurin tiellä sallittu nopeus, kun siihen on kytketty hinattava ajoneuvo, on:

a) auton (M- ja N-luokat), moottoripyörän (L3e- ja L4e-luokka) sekä kolmi- ja nelipyörän (L5e- ja L7e-luokka) 80 km/h; auton, johon on kytketty kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin jarruton hinattava ajoneuvo, kuitenkin 60 km/h, ja auton, moottoripyörän sekä kolmi- ja nelipyörän, johon on kytketty jousittamaton hinattava ajoneuvo, kuitenkin 60 km/h;

b) mopon (L1e- ja L2e-luokka) ja kevyen nelipyörän (L6e-luokka) 45 km/h, pienitehoisen mopon kuitenkin 25 km/h;

c) moottorityökoneen ja muun traktorin kuin liikennetraktorin sekä moottorireen ja muun maastoajoneuvon 40 km/h, moottorikelkan moottorikelkkailureitillä, kun perävaunussa ei kuljeteta henkilöitä, kuitenkin 60 km/h;

d) liikennetraktorin 50 km/h;

e) ajoneuvoyhdistelmän, jossa on rautaisia telaketjuja tai muunlaisia kuin ilmarenkain varustettuja pyöriä, 20 km/h.

(12.6.2003/544)

4. Moottorikäyttöistä ajoneuvoa omilla pyörillään tai apuvaunun avulla hinattaessa suurin sallittu nopeus on 60 km/h, jollei kummallekaan ajoneuvolle ole säädetty tai määrätty alhaisempaa nopeutta.

5. Moottorikäyttöisellä ajoneuvolla tiellä ajettaessa ei saa ylittää ajoneuvon rakenteesta tai rakenteeseen tai varustukseen nähden ylisuuresta kuormasta johtuvaa, viranomaisen määräämää enimmäisnopeutta.

4 §
Tarpeettoman ja häiritsevän ajon kielto

Tarpeeton ja häiritsevä ajo taajamassa on kielletty. Ajoneuvon kulkureitti ja ajotapa on taajamassa muutenkin sovitettava sellaiseksi, ettei siitä tarpeettomasti aiheudu häiriötä.

5 § (19.12.2002/1243)
Moottorikäyttöisen ajoneuvon tarpeettoman joutokäynnin kielto

1. Moottorikäyttöisen ajoneuvon seistessä muusta syystä kuin pakollisen liikenne-esteen vuoksi ei ajoneuvon moottoria saa käyttää enempää kuin kaksi minuuttia. Lämpötilan ollessa alle -15°C saa moottoria ennen ajoon lähtemistä kuitenkin käyttää enintään neljä minuuttia. Traktorin, moottorityökoneen ja auton alustalle rakennetun työkoneen moottoria saa kuitenkin käyttää ennen ajoneuvolla tai koneella tehtävän työn alkamista ajoneuvon toimintavalmiiksi saattamiseen tarvittavan ajan.

2. Joutokäynnin kielto ei koske kiireellisessä tehtävässä olevaa hälytysajoneuvoa, poliisin virkatehtävässä käyttämää ajoneuvoa eikä katsastuksen osana toimitettavaan pakokaasumittaukseen odottavaa ajoneuvoa. Kielto ei myöskään koske ajoneuvoa, jonka pääasiallinen käyttötarkoitus tai pääasiallisen käyttötarkoituksen edellyttämä lisälaite, kuten jätteenpuristin, kompressori, pumppu tai nostolava, vaatii moottorin käyttämistä.

6 § (19.12.2002/1243)
Poikkeukset turvavyön ja suojakypärän käyttövelvollisuudesta

Tieliikennelaissa (267/1981) säädetty turvavyön käyttämisvelvollisuus ei koske:

a) poliisimiestä, rajavartiomiestä eikä vankeinhoitolaitoksen palveluksessa olevaa heidän ollessaan sellaisessa virkatehtävässä, että turvavyön käyttämisestä voi olla vaaraa tai huomattavaa haittaa;

b) auton tarkastusta suorittavaa katsastajaa;

c) postin, sanomalehtien tai muiden useaan paikkaan jaettavien tavaroiden jakajaa, takka jätteiden tai muiden useasta paikasta kerättävien tuotteiden kerääjää, kun yhtäjaksoinen ajomatka on enintään sata metriä ja turvavyön käyttämisestä on huomattavaa haittaa;

d) henkilöauton kuljettajaa luvanvaraisessa henkilöliikenteessä, lukuun ottamatta koulukuljetuksia ja ajoa ilman matkustajaa.

(20.4.2006/289)

2. Tieliikennelaissa säädetty velvollisuus käyttää suojakypärää ei koske:

a) kolmipyöräisen mopon (L2e-luokka), kolmipyörän (L5e-luokka), kevyen nelipyörän (L6e-luokka) eikä nelipyörän (L7e-luokka) kuljettajaa ja matkustajaa, jos ajoneuvo on varustettu umpinaisella ohjaamolla;

b) turvavöin ja suojakaarella tai -katoksella varustetun kaksipyöräisen moottoripyörän (L3e-luokka) ja mopon (L1e-luokka) suojakaaren tai -katoksen suojassa olevaa kuljettajaa ja matkustajaa;

c) invalidimoottoripyörän tai invalidimopon kuljettajaa;

d) liikenteen valvonnassa tai muussa virkatehtävässä olevaa, jos kypärä haittaa tehtävän suorittamista;

e) moottoripyörän ja mopon tarkastusta suorittavaa katsastajaa;

f) poronhoito- tai metsänhoitotehtävissä, energiansiirto- tai televerkostotöissä taikka verkontarkastustehtävissä olevaa moottorikelkan kuljettajaa ja matkustajaa;

g) umpinaisessa perävaunussa olevaa moottorikelkan matkustajaa;

h) museomoottoripyörän, -mopon ja -moottorikelkan käyttäjää erityisesti järjestetyn ajotapahtuman aikana.

6 a § (20.4.2006/289)
Terveydellisistä syistä turvavyön käyttövelvollisuudesta vapautuminen

Tieliikennelain 88 b §:n 2 momentissa tarkoitetussa lääkärintodistuksessa tulee olla maininta sen voimassaoloajasta ja seuraava tunnus:

7 § (13.12.2007/1221)
Poikkeukset ajopiirturin käytöstä ja ajoajoista

1. Tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta ja neuvoston asetusten (ETY) N:o 3821/85 ja (EY) N:o 2135/98 muuttamisesta sekä neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3820/85 kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 561/2006 5–9 artiklaa ei tarvitse noudattaa eikä ajopiirturia käyttää:

a) maanviljelyä, puutarhaviljelyä, kotieläintaloutta tai kalastusta harjoittavan yrityksen käyttämässä tai ilman kuljettajaa vuokraamassa ajoneuvossa enintään 100 kilometrin etäisyydellä yrityksen sijaintipaikasta, jos ajoneuvon kuljettaminen ei ole kuljettajan päätoimi ja ajoneuvolla kuljetetaan vähäisessä määrin omia tuotteita, joita myydään torilla tai muutoin tietyssä paikassa tai näiden yritysten omassa hoidossa olevia hevosia;

b) ajoneuvossa ja ajoneuvoyhdistelmässä, jonka suurin sallittu massa on enintään 7,5 tonnia ja jota käytetään postitoimilaissa (313/2001) tarkoitettuun postin jakeluun tai sellaisten materiaalien tai laitteiden kuljetukseen, joita kuljettaja tarvitsee työnsä yhteydessä, jos ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää käytetään enintään 50 kilometrin etäisyydellä yrityksen sijaintipaikasta ja ajoneuvojen kuljettaminen ei ole kuljettajan päätyö;

c) ajoneuvossa, jota käytetään yksinomaan pinta-alaltaan enintään 2 300 neliökilometrin suuruisella saarella, jota moottoriajoneuvoliikenteen käytettävissä oleva silta, kahlaamo tai tunneli ei yhdistä mantereeseen,

d) ajokortin tai ammattitaitoa osoittavan todistuksen saamiseksi annettavaan ajo-opetukseen ja suoritettavaan tutkintoon käytettävässä ajoneuvossa edellyttäen, ettei sitä käytetä kaupallisessa kuljetuksessa;

e) ajoneuvossa, jota käytetään viemäriverkon, tulvantorjunnan, vesi-, kaasu- ja sähkölaitoksen toiminnassa, maanteiden kunnossapidossa ja valvonnassa, ovelta ovelle tapahtuvassa talousjätteiden keruussa ja kuljetuksessa, sähke- ja puhelinpalvelussa, radio- ja televisiolähetyksissä sekä radio- ja televisiolähettimien tai -vastaanottimien tunnistamisessa;

f) ajoneuvossa, jossa on 10–17 paikkaa ja jota ei käytetä kaupalliseen liikenteeseen;

g) opetustarkoituksiin varustetussa ajoneuvossa, jossa opetus tapahtuu pysäköitynä;

h) ajoneuvossa, joka on tarkoitettu maidon keräämiseen maatiloilta ja maidonkuljetusastioiden tai eläinten ravinnoksi tarkoitettujen maitovalmisteiden palauttamiseen maatiloille;

i) rahaa tai arvoesineitä kuljettavassa ajoneuvossa;

j) ajoneuvossa, jota käytetään eläinjätteiden tai muiksi kuin elintarvikkeiksi käytettävien ruhojen kuljetukseen;

k) ajoneuvossa, jota käytetään yksinomaan maanteiden solmukohtiin liittyvillä alueilla, kuten satamissa, satamien ja muiden liikennemuotojen yhdistämiseksi perustetuissa terminaaleissa ja rautatieterminaaleissa, olevilla teillä;

l) ajoneuvossa, jota käytetään elävien eläinten kuljetukseen maatilalta paikallisille markkinoille tai teurastamoihin ja päinvastoin 50 kilometrin säteellä maatiloilta, ja

m) sirkuksen tai huvipuiston erikoisajoneuvossa.

2. Sen estämättä, mitä 1 momentissa mainitussa asetuksessa säädetään:

a) linjaliikenteessä olevien linja-autojen tauot voidaan jakaa 15 minuutin jaksoihin; ja

b) mainitun asetuksen 3 artiklan f kohdassa ja tämän pykälän 1 momentin a ja 1 kohdassa tarkoitetuissa kuljetuksissa vuorokautista ajoaikaa saadaan pidentää enintään kahdella tunnilla mainitun asetuksen 6 artiklassa säädetystä ja vuorokautista lepoaikaa lyhentää enintään yhdellä tunnilla 8 artiklassa säädetystä.

3. Edellä 2 momentissa tarkoitetut poikkeukset koskevat vain ajoneuvoja, joita käytetään Lapin tai Oulun läänissä taikka sellaisissa kunnissa, joiden asukastiheys on pienempi kuin viisi asukasta neliökilometrillä. Lisäksi ne koskevat ajoneuvoja, joita käytetään matkoilla, joiden alku- tai päätepiste on jollakin mainituista alueista. Poikkeukset eivät kuitenkaan koske Oulussa tai Kajaanissa käytettäviä ajoneuvoja.

4. 1 momentin 1 kohdassa mainitusta asetuksesta voidaan poiketa myös elävien kalojen kuljetuksissa huhtikuun 15 päivän ja kesäkuun 30 päivän sekä elokuun 15 päivän ja lokakuun 31 päivän välisenä aikana seuraavasti:

a) päivittäistä enimmäisajoaikaa pidennetään enintään 2 tunnilla;

b) keskimääräistä viikoittaista 45 tunnin ajoaikaa pidennetään enintään 10 tunnilla;

c) kahden peräkkäisen viikon yhteenlaskettua ajoaikaa pidennetään enintään 20 tunnilla.

(16.8.2012/476)

Ks. VNa ajopiirturikorteista 415/2005. PostipalveluL 313/2001 on kumottu L:lla 29.4.2011/415.

7 a § (19.5.1995/809)
Ajopiirturin tarkastus

1. Ajoneuvolain 87 §:ssä ja liikennetarvikkeiden kaupasta, asennuksesta ja korjauksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (1247/2002) 4 luvussa säädetään tieliikenteen valvontalaitteista annetun neuvoston asetuksen (ETY) N:o 3821/85 liitteessä I olevassa VI luvussa ja liitteessä I B olevassa VI luvussa tarkoitetusta ajopiirturin tarkastusten suorittajasta. (16.6.2005/416)

2 momentti on kumottu A:lla 13.12.2007/1221.

7 b § (11.10.1996/714)
Eräät tarkastukset ja ilmoitukset

1. Poliisi ja työsuojeluhallinto huolehtivat niistä tarkastuksista, joita tarkoitetaan tieliikenteen sosiaalilainsäädännöstä annettujen neuvoston asetusten (ETY) N:o 3820/85 ja (ETY) N:o 3821/85 täytäntöönpanoa koskevista vähimmäisedellytyksistä ja neuvoston direktiivin 88/599/ETY kumoamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/22/EY. Poliisi vastaa ensisijassa tiellä tapahtuvista tarkastuksista ja työsuojeluhallinto yrityksissä tapahtuvista tarkastuksista. (13.12.2007/1221)

2. Edellä 1 momentissa mainitussa direktiivissä, tieliikenteen sosiaalilainsäädännön yhdenmukaistamisesta annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 561/2006 ja tieliikenteen valvontalaitteista annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 3821/85 tarkoitettuja ilmoituksia ja tietoja antavat omalta toimialaltaan ministeriö ja Liikenteen turvallisuusvirasto ministeriön tarvittaessa antamien ohjeiden mukaisesti. (8.12.2011/1227)

3. Edellä 7 § 1 momentissa mainitun asetuksen 17 artiklassa tarkoitetun kertomuksen komissiolle laatii työsuojeluhallinto. (13.12.2007/1221)

8 §
Radio- ja televisiovastaanottimen käyttö

1 momentti on kumottu A:lla 19.12.2002/1243.

2. Radio- ja televisiovastaanottimen sekä muun äänentoistolaitteen käyttö luvanvaraisessa henkilötilausliikenteessä käytettävässä henkilöautossa (M1- luokka) ja linjaliikenteessä olevassa linja-autossa (M2- ja M3-luokka) on kielletty, jos laitteen käyttö häiritsee matkustajaa..

9 §
Ohjauslaite

Ohjauslaitteen osat on pidettävä sellaisessa kunnossa ja siten säädettyinä, ettei tarpeetonta väljyyttä tai kireyttä esiinny.

10 §
Jarrut

1. Jarrulaitteet on pidettävä siten säädettyinä, että ne ovat kuormittamattomat silloin, kun poljin tai muu käyttölaite on lepoasennossa ja että käyttölaitteella jarrujen ollessa kuormitetut on vielä riittävä liikkumavara kuormituksen suuntaan.

2. Jarrunesteenä saa käyttää vain sellaista nestettä, joka ei haitallisesti jäykisty -40°C lämpötilassa ja joka on tähän tarkoitukseen muutoinkin sopivaa. Jarrunesteen kiehumapisteen tulee olla vähintään 200°C.

11 § (12.10.2006/899)
Maastoajoneuvon käyttö tiellä

1. Moottorireellä ja pyörillä varustetulla maastoajoneuvolla saa ylittää tien tai sillan. Moottorirekeä ja pyörillä varustettua maastoajoneuvoa saa tämän lisäksi tarpeellista varovaisuutta noudattaen tilapäisesti kuljettaa tiellä, jos:

a) sen kuljettaminen maastossa on kohtuuttoman vaikeaa kuljetustehtävän tai maaston olosuhteiden vuoksi;

b) sen kuljettamista tiellä on pidettävä tien turvallisen ylittämisen kannalta tarpeellisena;

c) siihen on lisättävä polttoainetta sen käyttömaaston välittömässä läheisyydessä olevalla yleiselle liikenteelle tarkoitetulla alueella;

d) se on siirrettävä tieliikenteeseen tarkoitetusta ajoneuvosta maastoon c kohdassa tarkoitetulla alueella; tai

e) sitä on säilytettävä c kohdassa tarkoitetulla alueella sijaitsevalla pysäköintipaikalla.

2. Edellä 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa moottorireellä on käytettävä ensisijaisesti tien auraamatonta osaa.

3. Traktoriin kytkettyä rekeä saa käyttää tiellä vain poikkeuksellisesti ja vain, jos muulle liikenteelle ei aiheudu vaaraa tai haittaa. Rekeä saa kuormittaa olosuhteiden ja liikenneturvallisuuden sallimaan määrään.

12 §
Moottorikelkan hätäkatkaisimen käyttö

Moottorikelkan hätäkatkaisin on kiinnitettävä kuljettajaan ennen moottorin käynnistystä, jos hätäkatkaisimen toimintaperiaate edellyttää kiinnittämistä. Tällainen hätäkatkaisin on pidettävä kiinnitettynä ajon aikana.

13 § (6.6.2013/407)
Ohjautuva akseli

1. Jos autossa tai perävaunussa, jolle ei ole säädetty ohjauslaitetta koskevia teknisiä vaatimuksia on ohjautuva akseli, joka on varustettu kuljettajan paikalta käytettävällä tai automaattisesti toimivalla ohjauksen suoraan lukitsevalla laitteella, akseli on pidettävä lukittuna ajettaessa yli 60 km/h nopeudella.

2. Jos ajoneuvon kaikki akselit ovat ohjaavia, ajoneuvon kulkuasennon on tavanomaisessa liikenteessä oltava ajoradan suuntainen.

14 §
Ajoneuvon hinaaminen

1. Hinattaessa köyttä tai tankoa käyttäen ajoneuvoa, jota ei voi tai saa kuljettaa sen omalla voimakoneella, tulee ajoneuvojen välin olla vähintään kolme ja enintään kuusi metriä. Köyden tai tangon keskiosaan on kiinnitettävä selvästi näkyvä lippu. Ajoneuvoa, jonka jarrut ovat epäkunnossa, saa hinata vain tankoa tai puomia taikka apuvaunua käyttäen ja ajoneuvoa, jonka ohjaus on epäkunnossa, vain apuvaunun avulla tai hinauspuomin varaan nostettuna.

2. Kahden ajoneuvon samanaikainen hinaaminen samalla vetävällä ajoneuvolla on kielletty. Hinattavana oleva ajoneuvo ei ilman pakottavaa syytä saa olla vetävää ajoneuvoa painavampi. Hinattavana olevan ajoneuvon kuljettajalla tulee olla tällaisen ajoneuvon kuljettamiseen oikeuttava ajokortti.

3 LUKU

Renkaiden ja nastojen käyttö

15 §
Kaikkien ajoneuvojen renkaat

Ajoneuvo on varustettava sen rekisteröidyn kokonaismassan ja akseleille kohdistuvien massojen edellyttämin renkain ja vantein. Renkaita, joissa kudos on näkyvissä tai jotka ilmeisesti ovat vaarassa räjähtää, ei saa käyttää.

16 §
Auton, auton perävaunun ja hinattavan laitteen renkaat

1. Auton etupyörissä ei saa käyttää renkaita, joiden puutteellinen tasapaino voi haitata ohjausta. Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee auton, auton perävaunun ja sellaisen hinattavan laitteen renkaissa, jonka suurin sallittu nopeus on suurempi kuin 40 km/h, olla vähintään 1,6 mm. Akselilla, jolla on paripyörät, tämä vaatimus ei koske molempia pyöriä. Pääurilla tarkoitetaan leveitä uria renkaan kulutuspinnan keskialueella noin kolmen neljänneksen leveydellä kulutuspinnasta.

2. Henkilöautossa (M1-luokka), jonka kokonaismassa on enintään 3,5 tonnia, ja pakettiautossa (N1-luokka), kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin erikoisautossa sekä kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin perävaunussa (O2-luokka) on joulu-, tammi- ja helmikuun aikana käytettävä talvirenkaita, joiden kulutuspinnan pääurien syvyys on vähintään 3,0 mm. Talvirenkaita ei tarvitse käyttää:

a) paripyörien molemmissa pyörissä;

b) auton tai sen perävaunun valmistukseen, maahantuontiin, kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvissä tilapäisissä enintään 20 kilometrin pituisissa siirroissa;

c) museoajoneuvossa;

d) sellaisessa autossa tai sen perävaunussa, johon talvirenkaita ei ole saatavissa.

(19.12.2002/1243)

3. Henkilö- ja pakettiauton (M1- ja N1 luokka) sekä kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunun (O1- ja O2-luokka) ja erikoisauton samalle akselille asennettavien renkaiden on oltava mitoiltaan, rakenteeltaan ja ominaisuuksiltaan samanlaiset. Jos tällaisessa autossa tai perävaunussa käytetään muita kuin vyörenkaita, sellaiset on asennettava kaikkiin pyöriin. Muussakaan autossa, auton perävaunussa tai hinattavassa laitteessa ei samalla akselilla saa käyttää siinä määrin erilaisia renkaita, että siitä voi aiheutua haittaa tai vaaraa.

4. Milloin autossa tai sen perävaunussa rengasvaurion johdosta joudutaan tilapäisesti käyttämään vararengasta, siihen ei sovelleta 2 ja 3 momentin säännöksiä. Ajoneuvoa on tällöin kuitenkin kuljetettava erityistä varovaisuutta noudattaen.

5. Henkilöauton (M1-luokka) taikka kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunun (O1- tai O2-luokka) ilmarenkaan paine ei saa ilman erityistä syytä poiketa renkaan tai ajoneuvon valmistajan suosituksen mukaisesta, ajoneuvon kuormitustilaa vastaavasta paineesta alaspäin enempää kuin 20 prosenttia.

17 §
Liukuesteiden käyttö auton ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon renkaissa

1. Auton ja siihen kytketyn hinattavan ajoneuvon renkaat saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun 1 päivästä maaliskuun 31 päivään tai toista pääsiäispäivää ensinnä seuraavaan maanantaihin, myöhemmän näistä päivämääristä ollessa määräävä. Muunakin aikana nastarenkaita saa käyttää hälytysajoneuvossa, puolustusvoimien käytössä olevassa maastokäyttöön tarkoitetussa autossa ja perävaunussa, tienpitoon käytettävässä autossa ja perävaunussa sekä hinausautossa. Nastarenkaita saa käyttää muuna aikana myös auton tai hinattavan ajoneuvon kauppaan, korjaukseen tai katsastukseen liittyvissä tilapäisissä siirroissa sekä kaikissa autoissa ja hinattavissa ajoneuvoissa, milloin sää tai keli sitä edellyttää.

2. Kokonaismassaltaan yli 0,75 tonnin ja enintään 3,5 tonnin perävaunussa (O2-luokka) on käytettävä nastarenkaita, jos vetoautossa on sellaiset.

3. Käytettäessä nastarenkaita henkilö- tai pakettiautossa (M1- ja N1- luokka) tai kokonaismassaltaan enintään 3,5 tonnin perävaunussa (O1-ja O2-luokka) taikka erikoisautossa on nastarenkaat, paripyörien toisia pyöriä lukuun ottamatta, asennettava ajoneuvon kaikkiin pyöriin. Ajoneuvon eri renkaissa saavat nastamäärät poiketa enintään 25 prosenttia ajoneuvon sen renkaan nastamäärästä, jossa nastoja on eniten.

4. Milloin autossa tai siihen kytketyssä hinattavassa ajoneuvossa rengasvaurion johdosta joudutaan tilapäisesti käyttämään vararengasta, siihen ei sovelleta tämän pykälän säännöksiä. Ajoneuvoa on tällöin kuitenkin kuljetettava erityistä varovaisuutta noudattaen.

5. Käytetyssä henkilöautonrenkaassa ja kevyessä kuorma-autonrenkaassa saa nastan ulkonema olla enintään 2,0 mm. Käytetyssä kuorma-autonrenkaassa saa nastan ulkonema olla enintään 2,5 mm. (26.4.1996/303)

6. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää yksittäiselle ajoneuvolle poikkeuksen 1 momentin nastarenkaiden sallittua käyttöaikaa koskevasta säännöksestä. (8.12.2011/1227)

7. Jos ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 44 tonnia, vetävälle akselille tai vetäville akseleille yhteensä kohdistuva massa on alle 18 prosenttia ajoneuvoyhdistelmän massasta, vetoajoneuvo on 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuna aikana varustettava laitteella, jolla voidaan parantaa ajoneuvon liikkeellelähtökykyä liukkaalla tienpinnalla. Tällaisena laitteena ei pidetä yhden vetävän akselin tasauspyörästön toimintaan vaikuttavaa rakennetta. (6.6.2013/407)

18 § (19.12.2002/1243)
L-luokan ajoneuvon ja sen perävaunun renkaat ja liukuesteet

1. Kulutuspinnan pääurien syvyyden tulee olla vähintään 1,0 mm. Moottoripyörän (L3e- ja L4e-luokka) ja kolmipyörän (L5e-luokka) etupyörässä ei saa käyttää rengasta, jonka puutteellinen tasapaino voi haitata ohjausta.

2. Moottoripyörässä, mopossa, kolmipyörässä, nelipyörässä ja kevyessä nelipyörässä sekä tällaisen ajoneuvon perävaunussa on käytettävä talvikäyttöön sopivia, karkeakuvioisia renkaita 16 §:n 2 momentissa tarkoitettuna aikana. Mainitussa momentissa talvirenkaiden käyttövelvollisuudesta autolle säädetyt poikkeukset koskevat soveltuvin osin myös moottoripyörää, mopoa, kolmipyörää, nelipyörää ja kevyttä nelipyörää sekä tällaisen ajoneuvon perävaunua.

3. Liukuesteiden käyttö moottoripyörässä, mopossa, kolmipyörässä, nelipyörässä ja kevyessä nelipyörässä sekä tällaisen ajoneuvon perävaunussa on sallittu 17 §:ssä henkilöautolle säädetyin ehdoin.

19 §
Traktorin, moottorityökoneen, maastoajoneuvon ja niiden perävaunun liukuesteet

Traktorin, moottorityökoneen, maastoajoneuvon ja niiden perävaunun renkaat ja telaketjut saa varustaa nastoin, lumiketjuin tai vastaavin liukuestein, jotka eivät oleellisesti vahingoita tien pintaa.

19 a § (6.6.2013/407)
Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän massan sekä akselille tai telille kohdistuvan massan enimmäisarvot

1. Ajoneuvoa tai ajoneuvoyhdistelmää tiellä kuljetettaessa ei akselille tai telille kohdistuva massa eikä ajoneuvon massa saa ylittää ajoneuvoliikennerekisteriin merkittyä arvoa. Ajoneuvoyhdistelmän massa ei saa ylittää vetoajoneuvon ja hinattavan ajoneuvon tai hinattavien ajoneuvojen ajoneuvoliikennerekisteriin merkittyjen massojen summaa eikä yhdistelmälle sallittua kokonaismassaa, jos se on edellä tarkoitettua summaa alempi.

2. Ajettaessa liukkaalla tien pinnalla auton vetävälle akselille kohdistuva massa saa akselinnostolaitetta käytettäessä tilapäisesti ylittää suurimman tiellä sallitun akselimassan jos tästä ei aiheudu vahinkoa tielle.

4 LUKU

Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän massat ja päämitat käytettäessä ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa Suomessa (11.7.1997/670)

19 b § (19.12.2002/1243)
ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon käyttö Suomessa

1. Käytettäessä Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa, jäljempänä ETA-valtio, rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa Suomessa sovelletaan tämän luvun säännöksiä.

2. Jos vuonna 1993 tai myöhemmin käyttöön otetun ajoneuvon rekisteröinnissä ja käytössä sallitut massat ylittävät tiettyjen yhteisössä liikkuvien tieliikenteen ajoneuvojen suurimmista kansallisessa ja kansainvälisessä liikenteessä sallituista mitoista ja suurimmista kansainvälisessä liikenteessä sallituista painoista annetussa neuvoston direktiivissä 96/53/EY säädetyt suurimmat sallitut arvot:

a) auton kolmiakselisessa telissä vähintään yhden akselin tulee olla ohjaava;

b) telin akseleista vähintään yhden on oltava ohjautuva tai pakko-ohjattu, jos hinattavan ajoneuvon äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää kaksiakselisessa telissä 2,4 metriä tai kolmiakselisessa telissä 2,8 metriä; varsinaisen perävaunun kaksiakselisen telin takimmainen akseli ei kuitenkaan saa olla ohjautuva.

3. Edellä 2 momentissa tarkoitetun ajoneuvon kolmella tai useammalla akselilla varustetun telin ohjautuville akseleille kohdistuvien massojen summa saa olla enintään puolet telin kiinteille tai pakko-ohjatuille akseleille kohdistuvien massojen summasta.

20 § (6.6.2013/407)
Akselille ja telille kohdistuvat massat

1. Autoa tai perävaunua tiellä kuljetettaessa sen akselille kohdistuva massa ei saa ylittää seuraavia arvoja:

a) muu kuin vetävä akseli 10 t
b) vetävä akseli 11,5 t

2. Autoa tiellä kuljetettaessa sen telille kohdistuva massa ei saa ylittää seuraavia arvoja:

a) kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11,5 t
b) kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 t
c) kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 t
d) kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 19 t
e) kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja telin kumpikin akseli on varustettu paripyörin sekä ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos telin kumpikin akseli on vetävä ja varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 21 t
f) kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on pienempi kuin 1,3 metriä 21 t
g) kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on vähintään 1,3 metriä 24 t
h) kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on vähintään 1,3 metriä ja jos vähintään kaksi telin akseleista on varustettu paripyörin 27 t

3. Perävaunua tiellä kuljetettaessa sen telille kohdistuva massa ei saa ylittää seuraavia arvoja:

a) kaksiakselinen teli, jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11 t
b) kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 t
c) kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 t
d) kaksiakselinen teli, jos akseliväli on vähintään 1,8 metriä 20 t
e) kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on enintään 1,3 metriä 21 t
f) kolmiakselinen teli, jos akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä 24 t
g) neli- tai useampiakselinen teli 24 t
21 § (6.6.2013/407)
Auton massa

1. Autoa tiellä kuljetettaessa sen massa ei saa ylittää seuraavia arvoja:

a) kaksiakselinen auto 18 t
b) kolmiakselinen auto 25 t
c) kolmiakselinen auto, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 26 t
d) kolmiakselinen nivellinja-auto 28 t
e) neliakselinen auto 31 t
f) neliakselinen auto, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 10,5 tonnia 35 t
g) viisiakselinen auto 42 t

2. Edellä 1 momentin a tai c kohdassa tarkoitettuun autoon, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää marraskuuta 2013, sovelletaan 30 päivään huhtikuuta 2018 kaksi tonnia a ja c kohdassa säädettyjä ajoneuvon enimmäismassan arvoja suurempia arvoja sekä 1 momentin c kohdassa mainitun massan arvon 9,5 tonnia sijasta arvoa 10,5 tonnia.

3. Auton kokonaismassa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä jokaiselta 0,10 metriltä, jonka auton äärimmäisten akselien välinen etäisyys ylittää 1,80 metriä, 20 tonniin:

a) 320 kg, jos auto on neliakselinen;

b) 350 kg, jos auto on viisiakselinen.

4. Auton massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua ohjaavaan akseliin tai ohjaaviin akseleihin. Henkilöauton massasta, auton ollessa kuormattu suurinta rekisteröinnissä ja käytössä sallittua massaa ja täyttä taka-akselistolle kohdistuvaa massaa vastaavasti, kuitenkin vähintään 30 prosenttia tulee kohdistua etuakselille.

5. M2-, M3- ja N-luokan ajoneuvon massasta vähintään 25 prosenttia tulee kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.

22 § (11.7.1997/670)

22 § on kumottu A:lla 11.7.1997/670.

23 § (6.6.2013/407)
Auton ja perävaunun yhdistelmän massa

1. Auton ja perävaunun yhdistelmän massa ei sitä tiellä kuljetettaessa saa ylittää seuraavia arvoja:

a) auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 48 t
b) auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 44 t
c) auton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmä tai auton, apuvaunun ja puoliperävaunun yhdistelmä tahi auton, puoliperävaunun ja sen päälle kytketyn toisen puoliperävaunun yhdistelmä taikka auton, puoliperävaunun ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä:
neliakselisena 36 t
viisiakselisena 44 t
kuusiakselisena 53 t
seitsemänakselisena 60 t
kahdeksanakselisena 64 t
kahdeksanakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin 68 t
vähintään yhdeksänakselisena 69 t
vähintään yhdeksänakselisena, jos vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä kohdistuu akseleille, jotka on varustettu paripyörin 76 t

2. Edellä 1 momentissa akselien lukumäärää laskettaessa kuusi- tai useampiakselisissa yhdistelmissä ei oteta huomioon akselia, johon kohdistuva massa on pienempi kuin viisi tonnia.

3. Edellä 1 momentin c kohdasta poiketen seitsemänakseliseen ajoneuvoyhdistelmään, jossa vetoauto tai varsinainen perävaunu taikka molemmat on otettu käyttöön ennen 1 päivää marraskuuta 2013, sovelletaan 30 päivään huhtikuuta 2018 enimmäismassan arvoa 64 tonnia.

4. Auton ja siihen kytketyn perävaunun tai kytkettyjen perävaunujen muodostaman massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmän massa ei kuitenkaan saa ylittää määrää, joka saadaan lisäämällä 20 tonniin 320 kg jokaiselta 0,10 metriltä, jonka ajoneuvon tai ajoneuvoyhdistelmän äärimmäisten akselien väli ylittää 1,80 metriä. Mitä tässä momentissa edellä säädetään, sovelletaan myös 1 momentin c kohdassa tarkoitetun yhdistelmän osana olevaan auton ja puoliperävaunun ajoneuvoyhdistelmään, jos sen massa on suurempi kuin 44 tonnia. Ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on suurempi kuin 40 tonnia, auton takimmaisen ja massaltaan yli 10 tonnin perävaunun etummaisen akselin välin tulee olla vähintään 3,00 metriä.

5. Jos ajoneuvoyhdistelmän massa on yli 68 tonnia, ajoneuvoyhdistelmän massasta vähintään 20 prosenttia tulee kohdistua vetäville akseleille.

6. Massaltaan yli 44 tonnin ajoneuvoyhdistelmässä käytettävän auton moottorin tehon on oltava vähintään 5 kilowattia jokaista yhdistelmämassan tonnia kohden. Ajoneuvoyhdistelmää, jonka massa on yli 60 tonnia, saadaan kuitenkin käyttää 30 päivään huhtikuuta 2018, jos auton moottorin teho ylittää arvon, joka saadaan kaavasta: 300 kW + 2,625 kW/t x (yhdistelmämassa tonneina – 60 t).

23 a § (19.12.2013/1062)
Ajoneuvoyhdistelmän massaa koskevat poikkeukset vaarallisten aineiden kuljetuksessa

1. Vähintään seitsemänakselisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on 23 §:n 1 momentin c kohdasta ja 3 momentista poiketen 60 tonnia, jos kuljetukseen sovelletaan vaarallisten aineiden kuljetuksesta annettua lakia (719/1994). Tällaisen ajoneuvoyhdistelmän suurin sallittu massa on kuitenkin 68 tonnia, jos ajoneuvoyhdistelmässä on vähintään kahdeksan akselia ja ajoneuvoyhdistelmän vetoautossa on vähintään neljä akselia.

2. Enintään kahdeksanakselisessa ajoneuvoyhdistelmässä, jonka massa on yli 64 tonnia, vähintään 65 prosenttia perävaunun massasta tai perävaunujen massasta yhteensä tulee kohdistua akseleille, jotka on varustettu paripyörin. Vaatimus ei kuitenkaan koske vaarallisten aineiden säiliökuljetusta, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ylittää 5 tonnia.

3. Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyä ei sovelleta pakatun tavaran kuljetukseen, jos kuljetettavan vaarallisen aineen määrä ei ylitä 1 momentissa mainitun lain nojalla säädettyjä tai määrättyjä raja-arvoja, jotka koskevat kuljetusyksikössä kuljetettavaan määrään liittyviä vapautuksia.

24 § (6.6.2013/407)
Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmän pituus

1. Auton pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

a) linja-auto (M2- ja M3-luokka) 13,50 m
vähintään kolmiakselisena kuitenkin 15,00 m
nivelrakenteisena kuitenkin 18,75 m
nivelrakenteisena useammalla kuin yhdellä nivelellä varustettuna kuitenkin 25,25 m
b) muu auto 12,00 m

2. Perävaunun pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

a) puoliperävaunu ja yli 22,00 metrin pituisessa ajoneuvoyhdistelmässä käytetty varsinainen perävaunu: vetotapin pystyakselista tai etuakseliston kääntöpisteestä perävaunun perään 12,00 m
vetotapin pystyakselista tai etuakseliston kääntöpisteestä vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan 2,04 m
b) muu kuin a kohdassa tarkoitettu perävaunu vetoaisaa mukaan lukematta 12,50 m

3. Ajoneuvoyhdistelmän pituus ei saa ylittää seuraavia arvoja:

a) henkilö- tai linja-auton (M-luokka) ja muun kuin puoliperävaunun yhdistelmä sekä pakettiauton (N1-luokka) ja muun kuin puoliperävaunun yhdistelmä 18,75 m
b) henkilöauton (M1-luokka) taikka paketti- tai kuorma-auton (N1-, N2- tai N3-luokka) ja puoliperävaunun yhdistelmä sekä muu kuin a, c tai d kohdassa tarkoitettu ajoneuvoyhdistelmä 16,50 m
c) auton ja keskiakseliperävaunun yhdistelmä 18,75 m
josta mitasta kuormatilojen ulkopituuksien summa 15,65 m
ja etäisyys vetoauton kuormatilan etupäästä perävaunun kuormatilan takapäähän 16,40 m
kuitenkin edellä säädetystä poiketen ajoneuvonkuljetusajoneuvo kuormattuna 20,75 m
d) kuorma-auton (N2- ja N3-luokka) ja kaksi- tai useampiakselisen varsinaisen perävaunun sekä kuorma-auton, apuvaunun ja puoliperävaunun samoin kuin kuorma-auton, puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseli- tai puoliperävaunun yhdistelmä 25,25 m
josta mitasta vetoauton ohjaamon takana olevien kuormatilojen ulkopituuksien summa 2 momentin a kohdassa tarkoitettu mittaustapa huomioon ottaen 21,42 m

4. Jos linja-autoon on kiinnitetty irrotettava varuste, kuten suksilaatikko, linja-auton ja siihen kiinnitetyn varusteen pituus ei saa ylittää tässä pykälässä säädettyjä mittoja.

25 § (6.6.2013/407)
Muut päämitat

1. Auton ja perävaunun suurin sallittu korkeus on 4,40 metriä. Tämä mitta ei saa ylittyä ajoneuvon ollessa kuormaamattomana tai akselinnostolaite yläasennossa. Jos ajoneuvon korkeus on yli 4,20 metriä, kuljetuksen suorittajan ja kuljettajan on varmistettava, että kuljetuksen suorittaminen käytettävällä kuljetusreitillä on mahdollista ilman riskiä osumisesta tien yläpuolisiin rakenteisiin.

2. Ajoneuvon suurin sallittu leveys on 2,60 metriä. Kiinteältä rakenteeltaan yli 22,00 metrin pituisessa yhdistelmässä käytettävän muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvon sekä linja-auton suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,55 metriä. Museoajoneuvoksi rekisteröidyn linja-auton, joka on liikennekäytössä enintään 50 päivää kalenterivuoden aikana, suurin sallittu leveys on kuitenkin 2,60 metriä. Henkilöauton (M1-luokka) suurin sallittu leveys on 2,50 metriä.

3. Keskiakseli- tai varsinaisen perävaunun, jonka suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa on yli 3,5 tonnia (O3- ja O4-luokka), leveys saa ylittää vetoauton leveyden enintään 0,15 metriä. Puoliperävaunun leveys saa ylittää vetoauton etuakselin kohdalta mitatun leveyden enintään 0,35 metriä.

26 § (8.12.2011/1227)
Ajoneuvoyhdistelmän kääntyminen

1. Auton ja puoliperävaunun sekä auton ja varsinaisen tai keskiakseliperävaunun enintään 18,75 metrin pituisen yhdistelmän on kyettävä liikkumaan kumpaankin suuntaan sellaisen koko ympyrän 360 asteen alueella, jonka määrittävät kaksi samankeskistä ympyrää siten, että ajoneuvon uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin. Puoliperävaunuyhdistelmän katsotaan täyttävän tämän vaatimuksen, jos etäisyys vetotapista kiinteiden teliakseleiden keskiviivaan ei ole suurempi kuinKuva

jossa L on perävaunun leveys.

2. Auton ja yhden tai kahden perävaunun yli 18,75 metriä pitkän yhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 2,00 metrin säteistä kaarta pitkin. Tällaisessa yhdistelmässä käytettävässä puoliperävaunussa tai varsinaisessa perävaunussa etäisyys vetotapista tai etuakseliston kääntöpisteestä taka-akseliin tai taka-akseliston ohjautumattomien akselien keskiviivaan saa olla enintään 8,15 metriä. Jos perävaunun kaikki taka-akselit ovat ohjaavia tai osa akseleista on ohjautuvia taikka toisen puoliperävaunun kytkemistä varten taka-akselit ovat taaksepäin siirrettäviä niiden päälle asennetun vetopöydän takia, edellä mainittu mitta saa olla tässä momentissa säädetyn kääntyvyysehdon puitteissa pitempi.

3. Jos yhdessä tai useammassa ohjaamattomassa tai ohjautumattomassa teliakselissa on akselinnostolaite, se otetaan huomioon kääntyvyyttä mitattaessa.

27 § (6.6.2013/407)
Massoja ja mittoja koskevien säännösten soveltaminen muihin ajoneuvoihin

1. Muiden kuin 20–23, 23 a, 24 ja 25 §:ssä tarkoitettujen ajoneuvojen ja ajoneuvoyhdistelmien massoihin ja päämittoihin sovelletaan 27 a ja 28–30 §:ssä säädetyin poikkeuksin, mitä 19 a, 20–23, 23 a, 24, 25 ja 27 a §:ssä säädetään rakenteeltaan mahdollisimman samankaltaisesta ajoneuvosta. Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän ja kevyen nelipyörän päämitoista säädetään kuitenkin 27 a §:ssä. Traktorin ja perävaunun yhdistelmään ei kuitenkaan sovelleta 24 §:n 3 momentin a, c ja d kohtaa.

2. Metalliteloin varustetun ajoneuvon massa saa olla enintään 20 tonnia.

27 a § (19.12.2002/1243)
Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän ja kevyen nelipyörän päämitat

Moottoripyörän, mopon, kolmipyörän, nelipyörän ja kevyen nelipyörän suurimmat sallitut päämitat ovat seuraavat:

a) pituus 4,00 m
b) leveys 2,00 m
kaksipyöräisen mopon (L1e-luokka) leveys kuitenkin 1,00 m
c) korkeus 2,50 m
27 b § (8.3.1996/144)

27 b § on kumottu A:lla 8.3.1996/144.

28 § (25.8.1994/774)
Polkupyörän leveys

Kaksipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 25 §:n 1 momentista poiketen 0,80 metriä. Useampipyöräisen polkupyörän suurin sallittu leveys on 1,25 metriä.

29 § (13.4.2000/359)
Traktorin ja moottorityökoneen sekä niihin kytketyn hinattavan ajoneuvon leveys

1. Traktoria ja moottorityökonetta, jonka leveys on suurempi kuin 2,6 metriä mutta ei kuitenkaan yli 3,0 metriä, saa kuljettaa tiellä siirrettäessä traktoria tai moottorityökonetta työpaikalta toiselle tai huoltotarkoituksessa.

2. Traktorin suurinta leveyttä mitattaessa ei oteta huomioon siihen liitettyä työvälinettä eikä levikepyöriä. Levikepyöristä mitatulta leveydeltään yli 2,6 metriä leveää traktoria tiellä kuljetettaessa on traktoriin kiinnitettävä sekä eteen- että taaksepäin suunnatut suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat 30 §:n 4 momentin mukaiset valot ja heijastimet. Leveyttä osoittavat valot vaaditaan kuitenkin vain, jos traktoria kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa muutoin sään vuoksi huonontunut. Traktoria ja siihen liitettyä työvälinettä saa kuljettaa yli 4,00 metriä leveänä vain, jos tielaitteet eivät rajoita liikkumista. (19.12.2002/1243)

3. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka leveys on enintään 2,6 metriä, siitä huolimatta, että sen leveys ylittää traktorin leveyden. Kuitenkin saa traktoriin, jonka leveys on yli 2,6 metriä, kytkeä enintään traktorin levyisen hinattavan laitteen ehdolla, ettei hinattavaa laitetta kuljeteta tiellä muulloin kuin siirrettäessä sitä työpaikalta toiselle tai huoltotarkoituksessa.

4. Traktoriin saa kytkeä lietelannan kuljetukseen ja levitykseen käytettävän, enintään 3,3 metriä leveän säiliöperävaunun ehdolla, että yli 2,6 metriä leveää perävaunua tiellä kuljetettaessa traktoriin on kiinnitetty eteenpäin suunnatut ja vastaavasti perävaunun taakse taaksepäin suunnatut, kuljetuksen suurinta leveyttä vastaamaan asetettavat 30 §:n 4 momentin mukaiset valot ja heijastimet. Traktoriin kiinnitettäväksi tarkoitetut, kuljetuksen suurinta leveyttä osoittavat eteenpäin suunnatut valot ja heijastimet saa kiinnittää perävaunun etuosaan, jos traktorin leveys ei estä niiden näkymistä eteenpäin. Leveyttä osoittavat valot vaaditaan kuitenkin vain milloin perävaunua kuljetetaan tiellä pimeän tai hämärän aikana taikka näkyvyyden ollessa sään vuoksi tai muusta syystä huonontunut.

30 §
Tienpitoon ja maatalouteen käytettävät ajoneuvot ja laitteet

1. Tienpitoon tai maatalouteen käytettäviin työkoneisiin, työvälineisiin ja hinattaviin laitteisiin ei sovelleta 24 eikä 25 §:n päämittoja koskevia säännöksiä. Niitä saa kuitenkin kuljettaa yli 4,00 metriä leveänä vain, jos tielaitteet eivät rajoita liikkumista. Työkone tai laite ei myöskään saa ilmeisesti vaarantaa muuta liikennettä, ja kaikki kohtuudella vaadittavat toimenpiteet ylileveyden poistamiseksi on suoritettava. (19.12.2002/1243)

2. Ylileveiden työkoneiden, työvälineiden ja laitteiden merkitsemiseksi on ajoneuvon eteen ja taakse tai, jos työvälinettä tai laitetta vedetään, vetävän ajoneuvon eteen ja työvälineen taakse, asetettava pituudeltaan ja sijoitukseltaan ajoneuvon ja työvälineen suurinta leveyttä vastaava, vuorottaisin punaisin ja keltaisin poikkijuovin maalattu kilpi, jonka päissä on edessä valkoiset ja takana punaiset heijastimet. Vastaavat merkinnät voivat olla ajoneuvossa tai laitteessa.

3. Jos 1 momentissa tarkoitettu hinattava laite estää vetävässä ajoneuvossa tai siihen kytketyssä perävaunussa vaadittuja taka-, jarru- ja suuntavalaisimia tai -heijastimia näkymästä taakse, laite tulee varustaa vastaavin valaisimin ja heijastimin tai valaisimet tulee kiinnittää 2 momentissa tarkoitettuun kilpeen taikka hinattava laite varustaa irrallisella, sanotut valaisimet ja heijastimet käsittävällä laitteella.

4. Edellä 29 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitettujen, suurinta leveyttä osoittavien, traktoriin ja sen perävaunuun kiinnitettävien lisävalaisimien valoaukon pinta-alan tulee olla vähintään 50 cm2 ja niiden lampun tehon on oltava vähintään 15 W ja enintään 21 W ja niiden tulee toimia samanaikaisesti etu- ja takavalaisimien kanssa. Eteenpäin suunnattujen valaisimien tulee näyttää ruskeankeltaista valoa ja taaksepäin suunnattujen punaista valoa. Vastaavasti suurinta leveyttä osoittavien lisäheijastimien tulee olla leveydeltään noin 100 mm ja korkeudeltaan noin 200 mm. Eteenpäin suunnattujen heijastimien tulee olla valkoisia tai ruskeankeltaisia ja taaksepäin suunnattujen punaisia. Valaisimien ja heijastimien on oltava vähintään 0,35 metrin ja enintään 1,50 metrin korkeudella, jollei traktorin tai perävaunun rakenteesta muuta johdu. (13.4.2000/359)

4 a luku (11.7.1997/670)

Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän massat ja päämitat kansainvälisessä liikenteessä

30 a § (6.6.2013/407)
Muualla kuin ETA-valtiossa rekisteröidyn tai käyttöön otetun ajoneuvon käyttö Suomessa ja suomalaisen ajoneuvon käyttö ulkomailla

1. Käytettäessä muussa kuin ETA-valtiossa rekisteröityä tai käyttöön otettua ajoneuvoa Suomessa sovelletaan tämän luvun säännöksiä, jos Suomea sitovassa kansainvälisessä sopimuksessa ei ole muuta sovittu. Tässä tarkoitetun ajoneuvon massat ja mitat eivät kuitenkaan saa ylittää niitä arvoja, jotka ajoneuvolle on teknisesti hyväksytty. Tämän luvun säännöksiä sovelletaan ajoneuvoyhdistelmään, jossa vähintään yksi ajoneuvo on rekisteröity muussa kuin ETA-valtiossa.

2. Käytettäessä Suomessa rekisteröityä ajoneuvoa muussa ETA-valtiossa kuin Suomessa tämä jäsenvaltio voi rajoittaa ajoneuvon massat ja päämitat tässä luvussa mainittuihin arvoihin.

30 b § (11.7.1997/670)
Akselille ja telille kohdistuvat massat

1. Suurin akselille kohdistuva massa on:

a) muu kuin vetävä akseli 10 t
b) vetävä akseli 11,5 t

2. Suurin moottorikäyttöisen ajoneuvon kaksiakseliselle telille kohdistuva massa on:

a) jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11,5 t
b) jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 t
c) jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 t
d) jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä ja vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 19 t
(19.12.2002/1243)

3. Suurin perävaunun kaksiakseliselle telille kohdistuva massa on:

a) jos akseliväli on pienempi kuin 1,0 metriä 11 t
b) jos akseliväli on vähintään 1,0 metriä mutta pienempi kuin 1,3 metriä 16 t
c) jos akseliväli on vähintään 1,3 metriä mutta pienempi kuin 1,8 metriä 18 t
d) jos akseliväli on 1,8 metriä tai suurempi 20 t

4. Suurin perävaunun kolmiakseliselle telille kohdistuva massa on:

a) jos akselien etäisyys on enintään 1,3 metriä 21 t
b) jos akselien etäisyys on suurempi kuin 1,3 metriä mutta enintään 1,4 metriä 24 t
30 c § (6.6.2013/407)
Auton massa

1. Auton suurin massa on:

a) kaksiakselinen auto 18 t
b) kolmiakselinen auto 25 t
kuitenkin, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 26 t
c) kolmiakselinen nivellinja-auto 28 t
d) neliakselinen auto, jossa on kaksi ohjaavaa akselia, jos sen vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella taikka jos kukin vetävä akseli on varustettu paripyörin eikä yhdellekään akselille kohdistuva massa ylitä 9,5 tonnia 32 t

2. Neliakselisen auton suurin massa tonneina on kuitenkin viisi kertaa auton äärimmäisten akselien väli metreinä.

30 d § (6.6.2013/407)
Perävaunun massa

Perävaunun suurin massa on:

a) kaksiakselinen varsinainen tai keskiakseliperävaunu 18 t
b) kolmiakselinen varsinainen tai keskiakseliperävaunu 24 t
30 e § (6.6.2013/407)
Auton ja perävaunun yhdistelmän massa

1. Auton ja perävaunun yhdistelmän suurin massa on:

a) kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen perävaunun yhdistelmä 36 t
b) kaksiakselisen auton ja kaksiakselisen puoliperävaunun yhdistelmä, jos puoliperävaunun akseliväli on suurempi kuin 1,8 metriä ja jos vetävä akseli on varustettu paripyörin ja ilmajousitettu tai varustettu ilmajousitusta vastaavaksi tunnustetulla jousituksella 38 t
c) viisi- tai kuusiakselinen auton ja perävaunun yhdistelmä 40 t
kuitenkin kolmiakselinen auto ja kaksi- tai kolmiakselinen puoliperävaunu, joka kuljettaa 40 jalan ISO-konttia yhdistettynä kuljetuksena 44 t

2. Auton ja perävaunun yhdistelmää kansainvälisessä liikenteessä kuljetettaessa yhdistelmän massasta tulee vähintään 25 prosenttia kohdistua vetävään akseliin tai vetäviin akseleihin.

30 f § (19.12.2002/1243)
Auton, perävaunun ja niiden yhdistelmien pituus

1. Ajoneuvon suurin pituus on:

a) linja-auto (M2- ja M3-luokka) 13,50 m
vähintään kolmiakselisena kuitenkin 15,00 m
nivelrakenteisena kuitenkin 18,75 m
b) muu auto 12,00 m
c) varsinainen ja keskiakseliperävaunu kytkinlaitteineen 12,00 m
d) puoliperävaunu vetotapin pystyakselista perävaunun perään 12,00 m
vetotapin pystyakselista vaakatasossa mihin tahansa sen etupuolella olevaan kohtaan 2,04 m

2. Ajoneuvoyhdistelmän suurin pituus on:

a) auton ja puoliperävaunun yhdistelmä 16,50 m
b) auton ja varsinaisen tai keskiakseliperävaunun yhdistelmä 18,75 m
josta mitasta kuormatilojen ulkopituuksien summa 15,65 m
ja etäisyys vetoauton kuormatilan etupäästä perävaunun kuormatilan takapäähän 16,40 m
30 g § (19.12.2002/1243)
Muut päämitat

1. Auton ja perävaunun suurin korkeus on 4,00 metriä.

2. Henkilöauton (M1-luokka) suurin leveys on 2,50 metriä. Muun moottorikäyttöisen ajoneuvon ja perävaunun suurin leveys on 2,55 metriä, lämpöeristetyn ajoneuvon kuitenkin 2,60 metriä. Käytettäessä Suomessa rekisteröityä ajoneuvoa muussa valtiossa tämä valtio voi edellyttää, että lämpöeristetyn ajoneuvon mukana on helposti pilaantuvien elintarvikkeiden kansainvälisiä kuljetuksia ja tällaisissa kuljetuksissa käytettävää erikoiskalustoa koskevassa sopimuksessa (ATP) (SopS 48/1981) tarkoitettu sopimuksen kanssa yhdenmukaisuuden todistava asiakirja tai kilpi.

3. Vetoauton ja varsinaisen perävaunun yhdistelmässä auton takimmaisen ja perävaunun etumaisen akselin väli on vähintään 3,00 metriä.

30 h § (19.12.2002/1243)
Ajoneuvoyhdistelmän kääntyminen

Auton ja perävaunun yhdistelmän tulee olla siten kääntyvä, että uloimman etukulman kulkiessa 12,50 metrin säteisen ympyrän kaarta pitkin sisäsivu kulkee vähintään 5,30 metrin säteistä kaarta pitkin.

5 LUKU

Moottorikäyttöisen ja hinattavan ajoneuvon kytkeminen

31 § (29.4.2004/326)
Yleiset hinattavan ajoneuvon kytkentää koskevat ehdot

1. Moottorikäyttöiseen ajoneuvoon saa kerrallaan olla kytkettynä vain yksi hinattava ajoneuvo, jollei tästä pykälästä, 32 §:n 3 momentista tai 35 §:n 4 momentista muuta johdu.

2. Ajoneuvoyhdistelmässä tulee massan jakautumisen olla sellainen, ettei hinattavan ajoneuvon kytkentämassa ylitä jäljempänä olevien kytkentäsääntöjen sallimaa enimmäismäärää.

3. Lukuun ottamatta kuorman purkuun tai lastaukseen liittyviä lyhyitä siirtoajoja puoliperävaunun perään kytkettyyn perävaunuun lastatun kuorman suuruus ei saa johtaa kuormitustilanteeseen, jossa perävaunun kytkentämassa on suurempi kuin sitä vetävän puoliperävaunuyhdistelmän massa. Vastaavasti muun yhdistelmän, puoliperävaunuyhdistelmää lukuun ottamatta, kuormaus ei saa johtaa perävaunun massa-arvoon, joka on yli kaksinkertainen vetoauton massaan nähden.

4. Ajoneuvoyhdistelmässä tulee vetävän ja hinattavan ajoneuvon välisten kytkinlaitteiden olla tarkoituksenmukaiset ja luotettavat sekä ajoneuvon ja kytkinlaitteiden valmistajan kyseiseen käyttöön ja kuormitukselle tarkoittamat.

5. Moottorikäyttöisen ajoneuvon ja siihen kytkettävän hinattavan ajoneuvon tulee olla leveytensä, pituutensa ja muiden kytkentämittojensa sekä jarrun ja sähköjärjestelmiensä samoin kuin muiden kytkentälaitteidensa puolesta sopivia toisiinsa kytkettäviksi.

6. Nähtävyyksiin ja yleisötilaisuuksiin tutustuvien henkilöiden perävaunukuljetuksissa saa kuitenkin autoon tai traktoriin olla kytkettynä kaksi tai useampia perävaunuja. Ajoneuvoyhdistelmän pituus saa olla enintään 25,25 m ja perävaunujen yhteinen kytkentämassa enintään kolme kertaa vetävän ajoneuvon omamassan suuruinen.

32 § (6.6.2013/407)
Autoon kytkettävät hinattavat ajoneuvot

1. Henkilö- ja pakettiautoon (M1- ja N1-luokka) sekä erikoisautoon saa kytkeä O1- tai O2-luokan keskiakseliperävaunun, O2-luokan puoliperävaunun taikka O2-luokan varsinaisen perävaunun. Henkilö- ja pakettiautoon kytkettävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun jarrujärjestelmän on oltava kyseiseen kytkentään soveltuva sekä täytettävä perävaunun ensimmäisen käyttöönoton ajankohtana tai myöhemmin voimassa olleet tekniset vaatimukset. Henkilö- ja pakettiautoon kytkettävän puoliperävaunun ja varsinaisen perävaunun, joka on otettu käyttöön ennen 1 päivää tammikuuta 2011, on täytettävä 1 päivänä tammikuuta 2011 tai tätä myöhemmin voimassa olleet jarrujärjestelmää koskevat tekniset vaatimukset.

2. Linja-autoon (M2- ja M3-luokat) saa kytkeä keskiakseliperävaunun tai kaksiakselisen varsinaisen perävaunun.

3. Jos yhdistelmän pituus on enintään 22,00 metriä, kuorma-autoon (N2- ja N3- luokka) saa kytkeä puoliperävaunun, keskiakseliperävaunun, varsinaisen perävaunun tai hinattavan laitteen. Jos yhdistelmän pituus on suurempi kuin 22,00 metriä, kuorma-autoon saa kytkeä varsinaisen perävaunun, apuvaunuun kytketyn puoliperävaunun, puoliperävaunun ja sen päälle kytketyn toisen puoliperävaunun tai puoliperävaunun ja siihen kytketyn keskiakseliperävaunun. Kiinteältä rakenteeltaan yli 22,00 metrin pituisen yhdistelmän vetoautossa, apuvaunussa ja perävaunuissa on oltava lukkiutumattomat jarrut. Apuvaunun avulla kytketyssä telirakenteisessa puoliperävaunussa tulee olla vähintään kaksi ohjautumatonta akselia.

32 a § (6.6.2013/407)
Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa

Muun kuin 34 §:ssä tarkoitetun hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään pienin seuraavista arvoista:

a) ajoneuvon rakenteeseen ja suorituskykyyn sekä kytkentälaitteen lujuuteen perustuva suurin teknisesti sallittu hinattava massa;

b) jos hinattava ajoneuvo on jarruton, puolet vetoauton omasta massasta, enintään kuitenkin 0,75 tonnia, tai jos kyse on hinattavasta laitteesta, enintään puolet N2- tai N3-luokkaan kuuluvan vetoauton todellisesta massasta;

c) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin autoon kytkettävä hinattava ajoneuvo on varustettu työntöjarruin, vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa, tai jos vetoautona toimii M1G- tai N1G-luokan ajoneuvo, 1,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa, enintään kuitenkin 3,5 tonnia;

d) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin autoon kytkettävä perävaunu on varustettu työntöjarruilla, 3,5 tonnia;

e) jos autoon kytkettävä muu hinattava ajoneuvo kuin puoliperävaunu tai sitä vastaava hinattava laite on varustettu jatkuvatoimisella jarrujärjestelmällä, 1,7 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa;

f) jos suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin autoon kytketään perävaunu tai perävaunuja ilman kuormaa mitattuna yli 22,00 metrin yhdistelmäksi, 2,5 kertaa vetoauton suurin rekisteröinnissä ja käytössä sallittu massa.

33 § (25.6.2009/487)
Auton ja perävaunun kytkeminen

Perävaunun vetämiseen tarkoitetussa autossa tulee olla taustapeili korin kummallakin puolella. Kytkettäessä perävaunu vetoautoon on varmistauduttava siitä, että:

a) auton takaosa ja perävaunun rakenteet taikka ensimmäisen perävaunun takaosa ja toisen perävaunun etuosa eivät kosketa toisiinsa tavanomaisissa ajotilanteissa;

b) auton taustapeilit on säädetty siten tai autoon on kiinnitetty sellaiset lisäpeilit, että kuljettaja voi nähdä auton ja perävaunun tai perävaunujen sivuille ja seurata takaa tulevaa liikennettä. Taustapeilin sijasta voidaan käyttää myös muuta epäsuoran näkemisen mahdollistavaa laitetta;

c) perävaunun tai perävaunujen jarrut ja valaisimet toimivat säännösten mukaisella tavalla; ja

d) auton ja perävaunun tai perävaunujen paineilmajarrut on yhteensovitettu säännösten mukaisella tavalla.

34 § (24.4.1998/291)
Perävaunun kytkeminen kaksi- ja kolmipyöräisiin ajoneuvoihin sekä niihin rinnastettaviin nelipyöräisiin ajoneuvoihin

1. Moottoripyörään, mopoon, kolmipyörään, nelipyörään ja kevyeen nelipyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka kokonaismassa ei ylitä valmistajan sallimaa massaa. Kytkentämassa ei kuitenkaan saa ylittää puolta vetävän ajoneuvon kuormittamattomasta massasta. Perävaunun suurin sallittu leveys on 1,50 metriä. (19.12.2002/1243)

2. Polkupyörään saa kytkeä yksiakselisen perävaunun, jonka leveys on enintään 1,25 metriä ja kytkentämassa enintään 50 kg.

35 §
Hinattavan ajoneuvon kytkeminen traktoriin

1. Traktoriin saa kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on:

a) enintään kaksi kertaa traktorin omamassan suuruinen, jolleivät b–c kohdassa tarkoitetut ehdot täyty;

b) enintään 2,6 kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos vetokoukkuun kohdistuu pystysuuntainen voima, jonka suuruus on vähintään 15 prosenttia hinattavan ajoneuvon kytkentämassasta, tai jos traktorissa on jarrujärjestelmä, jota käyttäen pelkällä traktorilla suurimmilla 3 momentissa tarkoitetuilla lisäpainoilla varustettuna saavutetaan vähintään 3,5 m/s2 hidastuvuus; tai

c) enintään kolme kertaa traktorin omamassan suuruinen, jos perävaunussa on traktorin jarrupolkimesta säätyvät jarrut.

2. Muuhun kuin liikennetraktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa 1 momentin rajoissa olla enintään 10 tonnia. Tätä rajoitusta ei kuitenkaan sovelleta moottoriajoneuvoverosta annetun lain 17 a §:ssä tarkoitetuissa kuljetuksissa.

3. Traktoriin kytkettävän hinattavan ajoneuvon kytkentämassaa määrättäessä saa traktorin omamassassa ottaa huomioon valmistajan suosituksen mukaisesti asennetut lisäpainot ja -rakenteet, kuitenkin enintään kolmasosan traktorin rekisteriin merkitystä omamassasta.

4. Traktoriin kytkettyyn perävaunuun saa kytkeä kytkentämassaltaan pienemmän perävaunun tai vastaavan maatalouteen käytettävän hinattavan ajoneuvon. Perävaunujen tai perävaunun ja hinattavan ajoneuvon yhteenlaskettu kytkentämassa ei saa ylittää etummaisen perävaunun rakenteen perusteella määräytyvää 1 momentissa tarkoitettua massaa. (18.6.1993/531)

5. Kävellen ohjattavaksi tarkoitettuun traktoriin saa kytkeä perävaunun edellyttäen, että traktori tai sen perävaunu on varustettu kuljettajan käytettäväksi tarkoitetuin jarruin. Perävaunun kuormaukseen sovelletaan traktorin perävaunun kokonaismassasta annettuja määräyksiä.

6. Kuormaa kantavaan runko-ohjauksella varustettuun traktoriin ei saa kytkeä hinattavaa ajoneuvoa.

36 §
Hinattavan ajoneuvon kytkeminen moottorityökoneeseen ja maastoajoneuvoon

1. Moottorityökoneeseen saa kytkeä sen poltto- ja voiteluaineiden sekä työhön liittyvien varusteiden ja tarvikkeiden kuljetukseen käytettävän hinattavan ajoneuvon, matkailuperävaunun tai vastaavan hinattavan laitteen. Hinattavan ajoneuvon kytkentämassa saa olla enintään moottorityökoneen omamassan suuruinen. (18.6.1993/531)

2. Vetotrukkina käytettävään moottorityökoneeseen saa, käytettäessä sitä satama- tai terminaalialueella tyhjien ja kuormattujen perävaunujen tai konttien siirtoon, kytkeä hinattavan ajoneuvon, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetotrukin kokonaismassan suuruinen. Vetotrukin kokonaismassaksi lasketaan trukin omamassa lisättynä perävaunusta trukkiin kohdistuvalla perävaunun massan osuudella.

3. Maastoajoneuvoon saa kytkeä perävaunun, jonka kytkentämassa on enintään 1,5 kertaa vetävän maastoajoneuvon omamassan suuruinen.

6 LUKU

Ajoneuvon kuormitus

37 §
Ajoneuvon kuormaamista koskevat yleiset säännökset

1. Tavara ja henkilöt on sijoitettava ajoneuvoon siten, etteivät ne estä kuljettajaa näkemästä tai haittaa ajoneuvon käsittelyä, ja siten, ettei ajoneuvoon määrätty valaisin, heijastin tai kilpi peity.

2. Moottorikäyttöisen ajoneuvon tavaratilaa ja moottorikäyttöiseen ajoneuvoon kytketyn hinattavan ajoneuvon tavaratilaa ei saa käyttää muihin kuin tässä luvussa tarkoitettuihin henkilökuljetuksiin. (12.5.1995/775)

38 § (20.4.2006/289)
Henkilökuljetus autolla

Autossa saa kuljettajan lisäksi olla enintään rekisteriin merkityn istuma- ja seisomapaikkaluvun mukainen määrä matkustajia. Kuljettajan ja matkustajien tulee käyttää istuma- tai seisomapaikkoja, jotka täyttävät niitä koskevat vaatimukset.

Linja- ja ostoliikenteeseen käytettävässä linja-autossa (M2- ja M3-luokka) saa kuitenkin rekisteriin merkityn matkustajamäärän kuljettaja mukaan lukien tilapäisesti ylittää 30 prosentilla. Kuljettajan viereiselle istumapaikalle ja kaikille turvavöin varustetuille istumapaikoille saa kuitenkin sijoittaa enintään rekisteriin merkityn määrän matkustajia.

39 § (29.9.2005/791)
Henkilökuljetus kaksi- ja kolmipyöräisillä ajoneuvoilla ja niihin rinnastettavilla nelipyöräisillä ajoneuvoilla

1. Moottoripyörällä, jota ei ole varustettu sivuvaunulla (L3e-luokka), saa kuljettaa enintään yhtä matkustajaa. Edellytyksenä on kuitenkin, että matkustajaa varten on sopiva istuin ja jalkatuet. Sivuvaunulla varustetun moottoripyörän (L4e-luokka) sivuvaunussa saa kuljettaa enintään kahta matkustajaa.

2. Kaksipyöräisellä mopolla (L1e-luokka) saa kuljettaa yhtä matkustajaa matkustajalle varatulla paikalla, jos ajoneuvo on rekisteröintitodistuksen mukaan tarkoitettu matkustajan kuljettamiseen, tai enintään kymmenvuotiasta lasta, jos lasta varten on tarkoituksenmukainen istuin ja tarpeelliset jalkojen suojukset.

3. Kolmipyöräisellä mopolla (L2e-luokka), kolmipyörällä (L5e-luokka), kevyellä nelipyörällä (L6e-luokka) ja nelipyörällä (L7e-luokka) saa kuljettaa matkustajia enintään rekisteriin merkityn määrän.

4. Kolmipyöräisessä henkilökuljetukseen tarkoitetussa mopossa (L2e-luokka) ja kolmipyörässä (L5e-luokka) ei kuljettajan ja matkustajien sekä tavaran yhteenlaskettu massa saa ylittää 300 kg:aa eikä nelipyörässä (L6e-luokka) ja kevyessä nelipyörässä (L7e-luokka) 200 kg:aa.

40 § (29.9.2005/791)
Henkilökuljetus traktorilla ja moottorityökoneella

1. Traktoriin ja moottorityökoneeseen saa kuljettajan lisäksi ottaa kuljetettavaksi enintään kaksi henkilöä, jos näille on järjestetty kiinteät, turvalliset pyörillä varustettujen maatalous- ja metsätraktoreiden matkustajan istuimia koskevan jäsenvaltioiden lainsäädännön lähentämisestä annetun neuvoston direktiivin 76/763/ETY mukaiset istuimet. Henkilöt eivät saa haitata näkyvyyttä eivätkä muutoinkaan ajoneuvon kuljettamista.

2. Umpinaisella ohjaamolla varustetussa traktorissa ja moottorityökoneessa saa 1 momentin estämättä kuljettaa lasta, jos lapsen kuljettamista varten ajoneuvoon on kiinnitetty lapsen pituuteen ja painoon nähden sopiva turvaistuin tai muu lasten turvalaite. Tällainen istuin on kiinnitettävä luotettavasti ajoneuvoon ja lasta varten joko traktorissa tai turvalaitteessa tulee olla vähintään kolmen pisteen vyökiinnitys. Lapsen istuimen yläpuolella olevan vapaan tilan tulee olla kuormittamattoman istuimen istuinpinnasta ylöspäin mitattuna vähintään 800 mm.

41 §
Henkilökuljetus maastoajoneuvolla

1. Henkilökuljetuksesta moottorikelkalla on voimassa soveltuvin osin mitä 39 §:ssä säädetään henkilökuljetuksesta moottoripyörällä.

2. Henkilökuljetukseen muulla moottorireellä kuin moottorikelkalla ja maastovaunulla sovelletaan vastaavaan käyttötarkoitukseen rakennetun auton henkilökuljetusta koskevia säännöksiä.

42 §
Henkilökuljetus polkupyörällä

1. Polkupyörällä ei saa kuljettaa useampia henkilöitä kuin mille se on rakennettu.

2. Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa viisitoista vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään kymmenvuotiasta lasta ja kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään kuusivuotiasta lasta. Lapsen kuljettaminen on kuitenkin sallittua vain, jos polkupyörässä on lasta varten sopiva istuin ja tarkoituksenmukaiset jalkojen suojukset. Kuljetettaessa kahta lasta tulee polkupyörässä olla kaksi erillistä jarrulaitetta.

43 § (19.12.2002/1243)
Henkilökuljetus kuorma- ja pakettiauton tavaratilassa

1. Kuorma- ja pakettiauton (N-luokat) tavaratilassa tai kuormalavalla saa kuljettaa matkustajia, jos tavaratila tai kuormalava on varustettu istuimin tai penkein.

2. Kuorma-autoa (N2- ja N3-luokka), jonka kuormalavalla ei ole istuimia tai penkkejä, saa käyttää tilapäisesti penkinpainajaisajoihin ja vastaaviin muihin tilaisuuksiin liittyviin matkustajien kuljetuksiin edellyttäen, että auton kuljettajalla on vähintään kahden vuoden ajokokemus kuorma-autolla toisen palveluksessa tai luvanvaraisen liikenteen harjoittajana.

3. Kuorma- ja pakettiauton (N-luokat) tavaratilassa, jossa ei ole istuimia eikä penkkejä, saa kuljettaa kuormaamiseen ja kuorman purkamiseen tarvittavaa apuväkeä määräpaikalle ja takaisin.

4. Kuorma- ja pakettiautoa ei saa, ellei tieliikennelain 57 §:stä muuta johdu, käyttää muihin kuin tässä pykälässä tarkoitettuihin matkustajien kuljetuksiin. Kuitenkin on tällaisen auton kuljettajalla oikeus säälittävissä tapauksissa ottaa tien varrelta kuljetettaviksi matkustajia edellyttäen, että kuljetus voi tapahtua turvallisesti.

44 §
Henkilökuljetus perävaunun tavaratilassa

1. Puoliperävaunua saa käyttää henkilökuljetukseen noudattaen soveltuvin osin 43 §:n 2 momentin säännöksiä.

1 a. Auton ja traktorin perävaunulla saa poliisin hyväksymällä reitillä kuljettaa nähtävyyksiin ja yleisötilaisuuksiin tutustuvia henkilöitä edellyttäen, että perävaunu on varustettu henkilökuljetukseen soveltuvin rakentein ja varustein. Kuljetuksen suurin sallittu ajonopeus on 25 km/h. Kuljetettaessa puoliperävaunulla taikka kahdella tai useammalla toisiinsa kytketyllä perävaunulla henkilöitä tulee vetävän ajoneuvon kuljettajalla olla DE-luokan ajoneuvoyhdistelmän kuljettamiseen oikeuttava ajokortti. (12.5.1995/775)

2. Traktoriperävaunulla saa kuljettaa omaa työväkeä sekä perävaunun kuormaamiseen tai kuorman purkamiseen tarvittavaa apuväkeä työ- tai määräpaikalle ja sieltä takaisin ehdolla, että kuljetus voi tapahtua turvallisesti.

3. Moottorikelkan perävaunulla saa kuljettaa henkilöitä moottorikelkkailureitillä. Perävaunussa ei kuitenkaan saa kuljettaa henkilöitä ajettaessa moottorikelkalla muulla tiellä kuin moottorikelkkailureitillä tai tällaista muuta tietä ylitettäessä.

3 a. Polkupyörän perävaunulla saa viisitoista vuotta täyttänyt henkilö kuljettaa yhtä enintään kymmenvuotiasta lasta ja kahdeksantoista vuotta täyttänyt henkilö kahta enintään kuusivuotiasta lasta. Lapsen kuljettaminen polkupyörän perävaunussa on kuitenkin sallittu vain, jos perävaunussa on lasta varten sopiva istuin sekä tarkoituksenmukainen rakenne ja tarkoituksenmukaiset suojavarusteet estämään lapsen pääsemistä kosketukseen perävaunun liikkuvien osien ja tien kanssa. Lisäksi polkupyörässä tulee olla kaksi erillistä jarrulaitetta. (24.5.1996/356)

4. Perävaunua ei saa käyttää muihin kuin edellä tässä pykälässä tarkoitettuihin henkilökuljetuksiin. (24.5.1996/356)

45 § (6.6.2013/407)
Tavarakuljetus

1. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että kuorma sivusuunnassa ulottuu ajoneuvon korin tai kuormatilan ulkopuolelle. Jos ajoneuvossa ei ole kuormakoria, kuormatilassa oleva kuorma ei saa ylittää ajoneuvon etuakselin kohdalta mitattua leveyttä enempää kuin 0,35 metriä. Tämän momentin rajoituksia ei kuitenkaan sovelleta veneen kuljetukseen.

2. Kuorma saa ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle tiellä sallitun pituuden rajoissa ulottua ajoneuvon edessä enintään yhden metrin ja takana enintään kaksi metriä ajoneuvon uloimman osan ulkopuolelle.

3. Henkilöauton (M1-luokka) katolla kuljetettavan tavaran massa saa autolle sallittujen massojen rajoissa olla enintään 10 prosenttia auton omamassasta.

4. Kaksipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 50 kg tavaraa. Vähintään kolmipyöräisellä polkupyörällä saa kuljettaa enintään 100 kg tavaraa. Kolmipyöräisellä tavarankuljetukseen tarkoitetulla mopolla (L2e-luokka) saa kuljettaa enintään 300 kg ja kevyellä nelipyörällä (L6e-luokka) enintään 200 kg tavaraa. Kolmipyörällä (L5e-luokka) saa kuljettaa enintään 1 500 kg ja nelipyörällä (L7e-luokka) enintään 1 000 kg tavaraa.

5. Moottorityökonetta ei saa, lukuun ottamatta 36 §:n 1 momentissa tarkoitettuja kuljetuksia perävaunulla, käyttää muihin kuin itse työpaikalla suoritettaviin, työkoneen varsinaisesta käyttötarkoituksesta johtuviin kuljetuksiin.

46 § (11.7.1997/670)
Kuorman sijoittaminen

1. Kuormasta on tehtävä mahdollisimman matala yhtenäinen kokonaisuus. Kuorman painopisteen tulee olla mahdollisimman alhaalla ja lähellä ajoneuvon pituussuuntaista keskiviivaa. Ajoneuvoa ei saa kuormata siten, että ajoneuvon painopiste on korkeammalla kuin ajoneuvolle on teknisesti sallittu. (6.6.2013/407)

2. Kuorma tulee mahdollisuuksien mukaan tukea tavaratilan etupäätyä vasten. Kuormassa olevien esineiden terävät osat on suunnattava taaksepäin.

3. Suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan yli 3,5 tonnin vetoajoneuvoon kytketty keskiakseliperävaunu on kuormattava siten, että enintään pienempi seuraavista arvoista kuormittaa pystysuunnassa vetoajoneuvoa tai perävaunua, johon keskiakseliperävaunu on kytketty: 10 prosenttia perävaunun kytkentämassasta tai 1 000 kg. Suurimmalta rekisteröinnissä ja käytössä sallitulta massaltaan enintään 3,5 tonnin vetoajoneuvoon kytketty keskiakseliperävaunu on kuormattava siten, että enintään suurempi seuraavista massoista kuormittaa pystysuunnassa vetoajoneuvoa: 4 prosenttia perävaunun kytkentämassasta tai 25 kg.

4. Vetoautoon tai vetävään perävaunuun kohdistuva pystykuorma ei kuitenkaan saa ylittää autolle, perävaunulle tai vetolaitteelle hyväksyttyä arvoa, alimman näistä ollessa määräävä.

47 §
Kuorman varmistaminen

1. Kuorma ei saa kuormakorissa siirtyä siten, että se voi haitata ajoneuvon liikenneturvallista käyttöä. Kuorma ei saa oleellisesti liikkua kuormakoriin nähden, kun kuormaan vaikuttaa eteenpäin voima, joka vastaa kiihtyvyyttä 10 m/s2, tai sivulle tai taaksepäin voima, joka vastaa kiihtyvyyttä 5 m/s2.

2. Kuorman varmistamiseksi tulee käyttää kuorman tuentaa, sitomista, lukitsemista tai peittämistä. Kuorman varmistuksen lujuutta määritettäessä saa kitkan tarjoaman pidätyskyvyn ottaa huomioon.

3. Kuorma on suojattava kuormapeitteellä, jos on vaara, että kuorma pölyää tai varisee tielle ajoviiman vaikutuksesta.

48 §
Kuorman sitominen

1. Kuorman eteenpäin liikkumisen estävän sitomisvälineen on oltava mahdollisimman vaakasuorassa, eikä se ilman erityistä syytä saa olla yli 60° kulmassa vaakatasoon nähden. Sitomisväline ei saa olla ajoneuvon tai kuorman terävää reunaa vasten.

2. Sitomisvälineiden tulee olla kunnollisesti jännitettyjä, ja niiden jännitys on tarvittaessa tarkastettava kuljetuksen kestäessä. Yksittäisen siteen tai kiinnittimen irtoaminen, vaurioituminen tai löystyminen ei saa heikentää muuta kuorman sidontaa. Sitomisvälineen kiristyslaite on sijoitettava siten, ettei se lisää ajoneuvon leveyttä.

3. Kuljetettaessa puu- tai muuta vastaavaa pitkää tavaraa se on sidottava ajoneuvon alustaan tai kuormakoriin vähintään yhdellä sidoksella. Jos kuljetettavan tavaran nimellispituus on suurempi kuin kolme metriä, on käytettävä vähintään kahta sidosta. Jos kuljetettava esine tai tavaranippu on tuettu sivutolppia vasten, sen tulee nojata vähintään kahteen saman sivun pystytolppaan.

4. Kontti, jota ei voida lukita konttilukoilla, on sidottava vähintään neljällä sidoksella ylä- tai alakulmakiinnittimistä sekä tarvittaessa tuettava kuormakoriin.

5. Kuorman liikkumista eteenpäin estävien sidosten nimellislujuuksien summan kuormatilan molemmilta puolilta yhteen laskettuna on oltava vähintään kuorman painon suuruinen sekä sivulle ja taaksepäin vähintään puolet kuorman painosta, jollei kuorman tuenta ja kitka kuorman ja kuormatilan pohjan välillä tai kuorman laatu salli pienempää sidonnan lujuutta.

49 §
Kuorman merkitseminen

1. Milloin kuorma ulottuu edessä ajoneuvon ääriviivan ulkopuolelle tai takana yli yhden metrin ääriviivan ulkopuolelle, on kuorman uloin osa selvästi merkittävä. Merkintään on käytettävä punaista tai punakeltaista vähintään 300 mm x 300 mm suuruista merkkilippua.

2. Pimeän tai hämärän aikana tahi muulloinkin sääolosuhteiden taikka vastaavan syyn sitä edellyttäessä on kuormanulokkeen merkintään käytettävä edessä valkoista valoa eteenpäin näyttävää valaisinta ja valkoista heijastinta sekä takana punaista valoa taaksepäin näyttävää valaisinta ja punaista heijastinta.

7 LUKU

Eräiden valaisinten ja heijastavien kilpien käyttö (29.9.2005/791)

50 §
Taksivalo

1. Luvanvaraiseen henkilötilausliikenteeseen käytettävän henkilöauton (M1-luokka) tunnusvalaisimen saa koululaiskuljetukseen käytettävässä autossa varustaa valaisimen päälle asennetulla koulukyytiä osoittavalla kuvulla.

2. Tunnusvalaisin on poistettava tai peitettävä, kun autoa ei käytetä 1 momentissa tarkoitetussa liikenteessä.

3. Tunnusvalaisimen saa poistaa käytettäessä autoa tietyn toimeksiantajan ajossa tämän kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti. Tällöin on sopimus tai jäljennös siitä pidettävä ajossa mukana. Kun tunnusvalaisin on autosta poistettuna, sitä ei tieliikenneasetuksen säännöksiä sovellettaessa pidetä taksina. Tunnusvalaisimen ollessa poistettuna autolla ei saa kuljettaa muita kuin toimeksiantajan asiakkaita.

51 §
Eräiden muiden valaisinten käyttö

1. Hälytysajoneuvon varoitusvalaisinta saa käyttää vain ajoneuvon ollessa kiireellisessä tehtävässä tai milloin se liikenteen varoittamiseksi on muutoin tarpeen.

2. Hinausauton varoitusvalaisin on pidettävä toiminnassa valoisanakin aikana, milloin hinausautoa käytetään ajoneuvon nostamiseen tielle tai vetämiseen tien poikki siten, että se voi vaarantaa muuta liikennettä. Vahinkopaikalle ajettaessa ja ajoneuvoa sieltä pois hinattaessa ei valaisinta saa käyttää, jollei se ole erityisestä syystä tarpeen muun liikenteen varoittamiseksi.

3. Milloin muuhun ajoneuvoon kuin hinausautoon tai erikoiskuljetusautoon taikka sen varoitusautoon on asennettu kiertävää tai vilkkuvaa ruskeankeltaista valoa näyttävä varoitusvalaisin, sitä saa käyttää vain, milloin ajoneuvon yleisistä liikennesäännöistä poikkeava kulku tai pysäköinti taikka ajoneuvon leveys tai pituus voi aiheuttaa vaaraa muulle liikenteelle.

4. N-luokan autoon asennettuja työ- ja apuvaloja ei saa pitää kytkettyinä autoa tiellä kuljetettaessa. Tämä kielto ei koske tiellä suoritettavaa työtä.

5. Vetoautona käytettävässä kuorma-autossa sallittua perävaunun tunnusvalaisinta saa käyttää vain perävaunun ollessa kytkettynä. (18.6.1993/531)

6. Tässä pykälässä tarkoitettuja valaisimia ei saa käyttää, ellei siihen ole tässä pykälässä tarkoitettua tarvetta.

51 a § (29.9.2005/791)
Hitaan ajoneuvon kilpi

1. Kun kolmipyöräisellä mopolla (L2e-luokka) tai kevyellä nelipyörällä (L6e-luokka), jonka leveys on yli 1,00 metriä, taikka traktorilla tai moottorityökoneella, jonka omamassa on yli 0,5 tonnia, ajetaan tiellä, tulee siinä olla hitaan ajoneuvon kilpi.

2. Hitaan ajoneuvon kilpeä ei edellytetä ajoneuvolta, johon on kytketty hitaan ajoneuvon kilvellä varustettu perävaunu tai joka on ulkomaan rekisterissä.

3. Hitaan ajoneuvon kilvestä ja sen asentamisesta säädetään ajoneuvolaissa ja sen nojalla.

8 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

52 § (6.6.2013/407)
Ajoneuvon ja ajoneuvoyhdistelmän hyväksyminen otettavaksi käyttöön massoja ja mittoja koskevista säännöksistä poiketen

Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää yksittäiselle ajoneuvolle tai ajoneuvoyhdistelmälle poikkeuksen 20, 21, 23, 23 a, 24–26, 31, 32 ja 32 a §:n säännöksistä, jos se on tarpeen uuden tekniikan kokeilun, tuotekehityksen tai muun erityisen syyn takia. Edellytyksenä on lisäksi, että poikkeuksen myöntäminen ei vaaranna liikenneturvallisuutta eikä vääristä kilpailua. Poikkeus voidaan myöntää määräaikaisena ja siihen voidaan liittää ehtoja.

53 § (8.12.2011/1227)
Muut poikkeukset

1. Liikenteen turvallisuusvirasto voi erityisestä syystä myöntää poikkeuksen 16 §:n 2 momentin, 17 §:n 1 momentin ja 18 §:n 2 momentin talvi- ja nastarenkaiden käyttöaikaa koskevista säännöksistä.

2. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää rallikilpailuihin osallistuvalle ajoneuvolle poikkeuksen nastan ulkonemaa koskevasta 17 §:n 5 momentin säännöksestä.

3. Liikenteen turvallisuusvirasto voi myöntää elokuvantekoon tai tutkimustyöhön liittyvään toimintaan poikkeuksen 37 §:n 2 momentin säännöksestä.

54 §
Muutoksenhaku

1. Muutoksenhausta hallintoviranomaisen tämän asetuksen nojalla antamaan päätökseen säädetään hallintolainkäyttölaissa (586/1996). (8.12.2011/1227)

2. Tämän asetuksen perusteella annettua päätöstä tai määräystä on noudatettava siitä huolimatta, ettei se ole tullut lainvoimaiseksi, jollei valitusviranomainen toisin määrää.

55 §
Rangaistukset

Joka rikkoo tätä asetusta, tuomitaan rangaistukseen niin kuin tieliikennelaissa säädetään.

9 LUKU

Voimaantulosäännökset

56 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

57 §
Siirtymäsäännökset

1. Asetuksen 5 §:ssä tarkoitettua joutokäyntikieltoa sovelletaan hälytysajoneuvoihin ja luvanvaraisessa liikenteessä oleviin moottoriajoneuvoihin 1 päivästä lokakuuta 1993.

2. Asetuksen 21 §:n 1 momentin e kohdan neliakselisen auton kokonaismassan rajoitus ja 2 momentin neliakselisen auton akselivälistä riippuvan massan rajoitus koskevat autoa, joka otetaan ensi kertaa käyttöön 1 päivänä tammikuuta 1994 tai sen jälkeen. Ennen sanottua päivää käyttöön otettavan auton tulee täyttää asetuksen voimaan tullessa voimassa olleet säännökset moottorikäyttöisen ajoneuvon äärimmäisten akselien välistä riippuvasta kokonaismassasta.

3. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa liikenteeseen hyväksyttyä ajoneuvoa tai, jos erillistä hyväksymistä ei vaadita, liikenteessä käytettyä ajoneuvoa saa edelleen käyttää liikenteessä tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten ja määräysten tai tämän asetuksen mukaisin ehdoin. (18.12.1992/1453)

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

18.12.1992/1453:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

18.6.1993/531:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993.

24.9.1993/839:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1993.

12.11.1993/955:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

26.11.1993/1042:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1993.

22.12.1993/1570:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

ETA-sopimuksen liite XIII: neuvoston asetukset (85/3820/ETY), ja (85/3821/ETY)

28.6.1994/573:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1994.

ETA:n sekakomitean päätöksen N:o 7/94 liite 11: neuvoston direktiivi (91/671/ETY)

25.8.1994/774:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995.

ETA:n sekakomitean päätös 21.3.1994 N:o 7/94., ETA-sopimuksen liite II: neuvoston direktiivi 93/93/ETY.

31.1.1995/133:

Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä helmikuuta 1995.

12.5.1995/775:

Tämä asetus tulee voimaan 17 päivänä toukokuuta 1995.

19.5.1995/809:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1995.

8.12.1995/1414:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998 ja se koskee ajoneuvoa, joka otetaan käyttöön voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

Neuvoston direktiivi 95/48/EY; EYVL N:o L 233, 30.9.1995

8.3.1996/144:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1996.

Neuvoston direktiivi 92/61/ETY; EYVL N:o L 225, 10.8.1992, 93/93/ETY; EYVL N:o L 311, 14.12.1993

26.4.1996/303:

Tämä asetus tulee voimaan 6 päivänä toukokuuta 1996.

24.5.1996/356:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1996.

11.10.1996/714:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1996.

Neuvoston direktiivi 88/599/ETY; EYVL N:o L 325, 29.11.1988, s. 55

11.7.1997/670:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.

2. Asetuksen 25 §:n 2 momentin henkilöauton leveyttä koskeva muutos tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998 ja yli 22.00 metrin pituisessa yhdistelmässä käytettävän muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvon leveyttä koskeva säännös 1 päivänä tammikuuta 2007.

Komission direktiivi 95/48 EY; EYVL N:o 1 233, 30.9.1995. s. 73, neuvoston direktiivi 96/53/EY; EYVL N:o L 235, 17.9.1996, s. 59, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 97/27/EY; EYVL N:o L 233, 25.8.1997, s.1 Ilmoitettu neuvoston direktiivin 83/189/ETY, muut. 88/182/ETY, muut. 94/10/EY mukaisesti

27.3.1998/235:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1998.

24.4.1998/291:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1998.

5.6.1998/391:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä kesäkuuta 1998.

13.11.1998/829:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1999.

26.3.1999/425:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.

30.4.1999/560:

Tämä asetus tulee voimaan 10 päivänä toukokuuta 1999.

18.6.1999/755:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1999.

Komission direktiivi 95/48/EY; EYVL N:o L 233, 30.9.1995, s. 73

13.4.2000/359:

Tämä asetus tulee voimaan 19 päivänä huhtikuuta 2000.

Asetuksen 29 §:n 2 ja 4 momentissa tarkoitetut ylileveyden merkinnät vaaditaan 1 päivästä syyskuuta 2000 alkaen.

14.12.2000/1062:

Tämä asetus tulee voimaan 18 päivänä joulukuuta 2000.

Asetusta sovelletaan sen voimaantulon jälkeen toimitettuihin poikkeuslupahakemuksiin.

27.3.2002/230:

1. Tämä asetus tulee voimaan 4 päivänä huhtikuuta 2002.

2. Asetuksen 25 §:n 2 momentin yli 22 metrin pituisessa yhdistelmässä käytettävän muun kuin lämpöeristetyn ajoneuvon leveyttä koskeva säännös tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007. Uudella korirakenteella varustettuja ajoneuvoja säännös koskee kuitenkin 1 päivästä lokakuuta 2004 alkaen.

3. Asetuksen voimaan tullessa käytössä olevaa linja-autoa, joka ei täytä asetuksen vaatimuksia, voidaan käyttää vuoden 2020 loppuun.

19.12.2002/1243:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

2. Asetuksen 3 §:n 1 momentin c kohdassa tarkoitettu nopeusrajoituksen korottaminen koskee ajoneuvoa, jonka on tyyppihyväksynnässä tai katsastuksessa todettu vastaavan sanotussa kohdassa olevia turvallisuusvaatimuksia.

3. Asetuksen 5 §:n säännöstä sovelletaan traktoriin, moottorityökoneeseen ja maastoajoneuvoon 1 päivästä kesäkuuta 2003, johon asti sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa ollutta säännöstä.

12.6.2003/544:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2003.

25.9.2003/821:

Tämä asetus tulee voimaan 30 päivänä syyskuuta 2003.

Komission direktiivi 2003/19/EY (32003L0019); EYVL N:o L 79, 26.3.2003, s. 6

29.4.2004/326:

1. Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004.

2. Ennen tämän asetuksen voimaantuloa puoliperävaunun perään kytkettynä käytettyjä varsinaisia perävaunuja saa käyttää näin kytkettyinä 31 päivään joulukuuta 2006.

16.6.2004/533:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2004.

16.6.2005/416:

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä kesäkuuta 2005.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

29.9.2005/791:

Tämä asetus tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 2005.

Asetuksessa tarkoitetulla L-luokan ajoneuvolla saadaan 51 a §:n 1 momentin estämättä ajaa tiellä 30 päivään syyskuuta 2006.

20.4.2006/289:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2006. (30.11.2006/1085)

Henkilö- ja pakettiauton (M1- ja N1-luokka) muulla kuin etuistuimella saadaan 31 päivään joulukuuta 2007 kuljettaa tilapäisesti 30 prosenttia enemmän vähintään 3-vuotiaita istuvia matkustajia, kuin heillä on mahdollisuus käyttää turvavyötä tai muuta turvalaitetta. (30.11.2006/1085)

Autoon ennen 1 päivää tammikuuta 2007 hyväksyttyjä lisäistumapaikkoja saa käyttää 31 päivä joulukuuta 2007 jälkeen istumapaikkoina, jos ajoneuvolle säädettyjä massoja ei ylitetä. (30.11.2006/1085)

Linjaliikenteenä suoritettavissa koulu- ja päivähoitokuljetuksissa saadaan 38 §:n 2 momentissa sallittu tilapäinen henkilöylikuorma 9 päivään toukokuuta 2008 sijoittaa turvavöillä varustetuille istumapaikoille. (30.11.2006/1085)

11.5.2006/353:

Tämä asetus tulee voimaan 22 päivänä toukokuuta 2006.

Ennen asetuksen voimaan tuloa ensi kertaa käyttöön otettua nopeusluokkaan 100 km/h hyväksyttyä matkailuautoa saadaan 3 §:n 1a momentin nopeuskilpivaatimuksen estämättä käyttää 31 päivään lokakuuta 2006 asti.

12.10.2006/899:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2006.

30.11.2006/1085:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

30.11.2006/1086:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2007.

13.12.2007/1221:

Tämä asetus tulee voimaan 20 päivänä joulukuuta 2007.

25.6.2009/487:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2009.

8.12.2011/1227:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

Poikkeuslupahakemukseen, joka on tullut vireille ennen tämän asetuksen voimaantuloa, sovelletaan asetuksen voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

16.8.2012/476:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2012.

6.6.2013/407:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2013.

Edellä 23 §:n 6 momentista poiketen ajoneuvoyhdistelmää, jonka massa on enintään 60 tonnia ja jossa käytettävä moottoriajoneuvo on otettu käyttöön ennen tämän asetuksen voimaantuloa, saa käyttää liikenteessä tämän asetuksen tultua voimaan.

19.12.2013/1062:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.