Seurattu SDK 608/2016 saakka.

9.10.1992/912

Asetus sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Sosiaali- ja terveysministerin esittelystä säädetään sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 3 päivänä elokuuta 1992 annetun lain (734/92) nojalla:

1 LUKU

Yleiset säännökset

1 §
Soveltamisala

Tässä asetuksessa mainituista kunnallisista sosiaali- ja terveyspalveluista saa periä tässä asetuksessa säädetyt maksut, jollei erikseen toisin säädetä.

2 §
Määritelmiä

Tässä asetuksessa tarkoitetaan:

1) palvelun käyttäjällä yhtä tai useampaa henkilöä, joka käyttää sosiaali- ja terveydenhuollon palvelua tai johon palvelu kohdistuu; kotipalvelussa ja lasten päivähoidossa palvelun käyttäjäksi katsotaan lapsen ohella hänen kanssaan yhteistaloudessa elävät vanhemmat tai muut huoltajat;

2) perheellä yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa eläviä henkilöitä sekä molempien samassa taloudessa eläviä alaikäisiä lapsia; (30.12.1992/1648)

3) hoitopäivällä henkilön laitoshoitoon tulopäivää, sen jälkeen kertyviä hoitovuorokausia ja laitoksesta lähtöpäivää; sekä (23.10.1998/772)

4) kotona annettavalla palvelulla sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 §:ssä tarkoitettuja kotipalveluita ja kansanterveyslain (66/72) 14 §:n 1 momentin 2 kohdan perusteella järjestettyä kotisairaanhoitoa. (30.12.1992/1648)

KansanterveysL 66/1972 14 § 1 mom. on kumottu L:lla 30.12.2010/1327.

2 LUKU

Avopalvelujen maksut

3 §
Kotona annettava palvelu (30.12.1992/1648)

Jatkuvasti ja säännöllisesti annetusta kotisairaanhoidosta ja sosiaalihuoltoasetuksen (607/83) 9 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetusta kotipalvelusta voidaan periä palvelun laadun ja määrän, palvelun käyttäjän maksukyvyn sekä perheen koon mukaan määräytyvä kohtuullinen kuukausimaksu. (30.12.1992/1648)

Kuukausimaksu saa olla enintään maksuprosentin osoittama määrä tulorajan ylittävistä kuukausituloista. Maksuprosentit ja tulorajat ovat seuraavat:

Henkilömäärä Tuloraja euroa/kuukausi Maksuprosentti
1  573 35
2 1 057 22
3 1 657 18
4 2 050 15
5 2 481 13
6 2 849 11
(19.11.2015/1350)

Kun henkilöitä on enemmän kuin kuusi, tulorajaa korotetaan 348 eurolla ja maksuprosenttia alennetaan 1 prosenttiyksiköllä kustakin seuraavasta henkilöstä. (19.11.2015/1350)

Kotona annettavasta palvelusta laaditaan yhdessä palvelun käyttäjän kanssa palvelu- ja hoitosuunnitelma. Suunnitelmaan tulee sisällyttää sekä kotisairaanhoito että kotipalvelu, vaikka palvelujen tuottamisesta vastaisivat erikseen kunta ja kuntayhtymä. Suunnitelmaa tarkistetaan palvelujen tarpeen muuttuessa. (30.12.1992/1648)

Tilapäisestä kotipalvelusta voidaan periä kunnan päättämä kohtuullinen maksu. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta voidaan periä enintään 19,10 euroa lääkärin tai hammaslääkärin suorittamasta kotikäynnistä ja enintään 12,10 euroa muun henkilön suorittamasta kotikäynnistä. Tilapäisestä kotisairaanhoidosta ei saa kuitenkaan periä erikseen maksua sellaiselta henkilöltä, joka saa 1 momentissa tarkoitettua jatkuvaa kotisairaanhoitoa. (19.11.2015/1350)

Palvelun käyttäjän kotona annetusta erikoissairaanhoidosta voidaan periä 8 §:n mukainen maksu. Sarjassa annettavasta hoidosta saa kuitenkin periä enintään 11 §:n mukaisen maksun. (23.12.1999/1309)

Kotona annettavasta palvelusta perittävä maksu ei saa ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. (30.12.1992/1648)

4 § (18.4.1997/343)

4 § on kumottu A:lla 18.4.1997/343.

5 §
Asumispalvelut

Milloin henkilö saa vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain (380/87) 8 §:n 2 momentissa tarkoitetun palveluasumisen erityiskustannuksiin korvausta muun lain nojalla, voidaan palvelusta periä enintään saatua korvausta vastaava maksu. Maksu ei saa kuitenkaan ylittää palveluasumisen aiheuttamia kustannuksia.

6 §
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelut

Vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 8 §:n 2 momentissa tarkoitetuista vaikeavammaisille järjestettävistä kuljetuspalveluista voidaan periä enintään paikkakunnalla käytettävissä olevan julkisen liikenteen maksua vastaava maksu tai muu siihen verrattavissa oleva kohtuullinen maksu.

7 § (19.11.2015/1350)
Terveyskeskuksen avohoidon maksut

Terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä terveyskeskuksen ylläpitäjän päätöksen mukainen maksu, joka voi olla:

1) enintään 41,70 euron vuosimaksu, joka on voimassa kalenterivuoden siinä terveyskeskuksessa, johon maksu on suoritettu; jos palvelun käyttäjä ei suorita vuosimaksua, peritään häneltä 20,90 euron käyntimaksu käyntikertojen lukumäärästä riippumatta; tai

2) enintään 20,90 euron käyntimaksu; maksun saa kuitenkin periä ainoastaan kolmelta ensimmäiseltä käynniltä samassa terveyskeskuksessa kalenterivuoden aikana.

Terveyskeskuksen päivystyksessä voidaan 18 vuotta täyttäneiltä periä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta enintään 28,70 euroa käynniltä. Päivystyskäynnistä perittyä maksua ei oteta huomioon laskettaessa 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettuja käyntejä.

Terveyskeskuksessa annetusta yksilökohtaisesta fysioterapiasta voidaan periä enintään 11,50 euroa hoitokerralta.

8 §
Sairaalan poliklinikkamaksu

Erikoissairaanhoitolaissa (1062/1989) tarkoitetun sairaalan tai muun toimintayksikön ja terveyskeskuksen erikoislääkärijohtoisen sairaalan poliklinikalla tutkittavalta tai hoidettavalta voidaan periä enintään 41,70 euroa käynniltä. Sama maksu voidaan periä kaikilta 18 vuotta täyttäneiltä terveyskeskuksen ja sairaalan yhteisesti sairaalassa järjestämän päivystyksen yhteydessä arkisin kello 20.00–8.00 sekä lauantaisin, sunnuntaisin ja pyhäpäivinä. (19.11.2015/1350)

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta.

Jos potilas poliklinikalla suoritetun tutkimuksen jälkeen otetaan välittömästi sairaalaan hoidettavaksi, peritään häneltä 1 momentissa säädetyn maksun sijasta 12 §:ssä säädetty maksu.

8 a § (5.12.2001/1168)
Päiväkirurgia

Päiväkirurgisesta toimenpiteestä, joka tehdään leikkaussalissa ja joka edellyttää yleisanestesiaa, laajaa puudutusta tai suonensisäisesti annettavaa lääkitystä, voidaan periä 8 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 136,80 euroa. (19.11.2015/1350)

Jos päiväkirurgisessa toimenpiteessä ollut henkilö komplikaation tai muun vastaavan syyn takia jää hoitopaikkaan toimenpidettä seuraavaan vuorokauteen, voidaan häneltä periä 1 momentissa säädetyn maksun lisäksi 12 §:ssä säädetty hoitopäivämaksu.

8 b § (23.12.1999/1309)
Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset

Yksityislääkärin lähetteellä tehtävistä laboratorio- ja kuvantamistutkimuksista, joihin ei liity muita tutkimuksia tai hoitotoimenpiteitä, voidaan periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia vastaava maksu.

9 §
Suun ja hampaiden tutkimus ja hoito

Terveyskeskuksessa annetusta suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta voidaan periä perusmaksuna enintään 10,30 euroa käynniltä, kun hoidon antaa suuhygienisti. Hammaslääkärin antamasta hoidosta voidaan perusmaksuna periä enintään 13,30 euroa ja erikoishammaslääkärin antamasta hoidosta enintään 19,40 euroa käynniltä. (19.11.2015/1350)

Edellä 1 momentissa säädetyn perusmaksun lisäksi voidaan kulloinkin voimassa olevan terveydenhuollon toimenpideluokituksen mukaisista suun terveydenhuollon toimenpiteistä periä enintään seuraavat maksut:

1) kuvantamistutkimukset:

a) hammaskuva 8,50 euroa;

b) leukojen ja koko hampaiston panoraamaröntgenkuvaus 19,10 euroa;

2) ehkäisevään hoitoon kuuluvat toimenpideluokituksen SC-ryhmän suun terveyden edistämisen toimenpiteet 8,50 euroa käyntikerralta;

3) tutkimukset, hammastarkastukset ja sairauksien hoito toimenpideluokituksen vaativuusluokan mukaan, lukuun ottamatta 4 kohdassa lueteltuja proteettisia toimenpiteitä, seuraavasti:

a) 8,50 euroa vaativuusluokkaan 0–2 kuuluvasta toimenpiteestä;

b) 19,10 euroa vaativuusluokkaan 3 ja 4 kuuluvasta toimenpiteestä;

c) 38,00 euroa vaativuusluokkaan 5–7 kuuluvasta toimenpiteestä;

d) 55,60 euroa vaativuusluokkaan 8–10 kuuluvasta toimenpiteestä;

e) 78,00 euroa vaativuusluokkaan 11 tai sitä suurempaan vaativuusluokkaan kuuluvasta toimenpiteestä;

4) proteettiset toimenpiteet:

a) proteesin pohjaus 55,60 euroa;

b) proteesin korjaus 38,00 euroa;

c) akryyliosa- ja kokoproteesi 185,80 euroa;

d) kruunut ja sillat 185,80 euroa hampaalta;

e) rankaproteesi 225,50 euroa.

(19.11.2015/1350)

Edellä 1 ja 2 momentissa säädettyjen maksujen lisäksi voidaan oikomislaitteista ja hammasproteettisista toimenpiteistä periä aiheutuvat hammastekniset kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina, mikäli potilas ei ole suorittanut maksua suoraan valmistajalle.

Erikoismateriaaleista voidaan periä enintään todellisia kustannuksia vastaava maksu.

Jos potilas annettujen käyttöohjeiden vastaisen menettelyn tai ilmeisen huolimattomuuden vuoksi on aiheuttanut oikomislaitteen häviämisen tai vahingoittumisen, voidaan häneltä periä uuden oikomislaitteen hankkimisesta tai vahingoittuneen laitteen korjaamisesta aiheutuneet hammastekniset kulut enintään todellisten kustannusten mukaisina.

Edellä 1–4 momentissa säädettyjä maksuja ei saa periä alle 18-vuotiailta. Siltä, jolla on rintamasotilastunnus, rintamapalvelustunnus, rintamatunnus, veteraanitunnus tai jolla on eräisiin Suomen sotiin liittyneissä tehtävissä palvelleiden kuntoutuksesta annetun lain (1039/1997) 2 §:ssä tarkoitettu todistus lain 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettuihin miinanraivaustehtäviin osallistumisesta, ei saa periä maksua hampaiden tarkastuksesta, ehkäisevästä hoidosta eikä protetiikkaan liittyvästä kliinisestä työstä. (27.12.2001/1482)

9 a § (13.6.2001/506)
Suun ja leukojen erikoissairaanhoito

Terveyskeskuksessa annetusta suun ja leukojen erikoissairaanhoidosta voidaan periä 9 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 8 §:n 1 momentissa tai 8 a §:ssä säädetty maksu silloin kun tutkimuksen ja hoidon perusteena on:

a) hampaiston, leukojen ja kasvojen kehityshäiriö,

b) vaikea, toimintaa haittaava laaja-alainen synnynnäinen hampaistopuutos tai kehityshäiriö,

c) pään ja leukojen alueen kiputila,

d) kaulan ja pään alueen säteilytys tai sytostaattihoito taikka

e) muun kuin hammassairauden takia välttämätön suun hoito.

10 § (26.11.2009/951)
Sairaankuljetus

Sairaankuljetusajoneuvolla suoritetusta sairaankuljetuksesta voidaan periä enintään valtioneuvoston asetuksella vahvistetun taksan mukainen maksu. Tämä maksu voidaan periä myös silloin, kun annetun ensihoidon ansiosta potilaan tila on korjaantunut siinä määrin, että kuljetusta hoitopaikkaan ei ole tarvinnut suorittaa.

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä lääkärin määräämästä sairaankuljetusajoneuvolla tapahtuvasta kuljetuksesta terveyskeskuksen tai sairaalan sairaansijalta toiseen hoitolaitokseen tai kotihoitoon.

Sairausvakuutuslain (1224/2004) mukaan vakuutetulla on oikeus saada sairaankuljetuksesta aiheutuneista kustannuksista korvausta siten kuin mainitussa laissa säädetään.

11 §
Sarjassa annettava hoito

Sarjassa annettavasta hoidosta, kuten jatkuvasta dialyysihoidosta, lääkinnällisestä kuntoutuksesta, hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta sekä muusta vastaavasta hoidosta voidaan periä enintään 11,50 euroa hoitokerralta. Maksu saadaan periä enintään 45 hoitokerralta kalenterivuodessa. (19.11.2015/1350)

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalle annetusta hoidosta eikä terveyskeskuksessa annetusta hyposensibilisaatio-, puhe- ja äänihäiriö-, säde- ja sytostaattihoidosta tai muusta vastaavasta hoidosta.

3 LUKU

Laitoshoidon maksut

12 § (19.6.2008/464)
Lyhytaikainen laitoshoito

Lyhytaikaisessa laitoshoidossa olevalta voidaan periä hoidosta ja ylläpidosta psykiatrian toimintayksikössä enintään 22,80 euroa hoitopäivältä ja muussa lyhytaikaisessa laitoshoidossa enintään 49,50 euroa hoitopäivältä. Maksuja ei saa kuitenkaan periä terveyskeskuksessa eikä sairaalassa tai sen toimintayksikössä alle 18-vuotiaalta siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän. Maksuja ei saa myöskään periä mielenterveyslain (1116/1990) 9 §:n perusteella järjestetyn tarkkailun ajalta, jos tarkkailtavaksi otettua ei tarkkailun perusteella määrätä mainitun lain 8 §:ssä tarkoitettuun tahdosta riippumattomaan hoitoon. (19.11.2015/1350)

Hoitopäivämaksun saa periä vain kerran kalenterivuorokaudelta. Jos asiakas siirtyy välittömästi toiseen laitokseen, lähettävä laitos ei saa periä maksua siltä päivältä, jona asiakas siirtyy.

13 §
Päivä- ja yöhoidon maksu

Jos hoidollisista syistä on tarkoituksenmukaista, että henkilö on terveyskeskuksessa, sairaalassa tai sen toimintayksikössä taikka sosiaalihuollon laitoksessa tai muussa toimintayksikössä hoidettavana vain joko päivällä (päivähoito) tai yöllä (yöhoito), voidaan häneltä periä 12 §:ssä säädetyn maksun sijasta enintään 22,80 euroa vuorokaudessa. (19.11.2015/1350)

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä psykiatrisen avohoidon toimintayksikössä annetusta hoidosta, kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain (519/77) tarkoittamasta erityishuollosta, polikliinisesta päihdehuollosta eikä vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista annetun lain 22 §:n 2 momentissa tarkoitetusta suojatyöstä. Maksua ei saa periä myöskään alle 18-vuotiaalta terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.

14 §
Kuntoutushoidon maksut

Vammaiselle henkilölle terveydenhuoltolain (1326/2010) 29 §:n 1 momentin 7 kohdassa tarkoitettuna laitoshoitona annetusta kuntoutushoidosta tai kehitysvammaisten erityishuoltona annetusta kuntoutushoidosta voidaan periä enintään 17,10 euroa hoitopäivältä. (19.11.2015/1350)

Edellä 1 momentissa säädettyä maksua ei saa periä alle 18-vuotiaalta terveyskeskuksessa tai sairaalassa taikka sen toimintayksikössä siltä osin kuin hoitopäiviä on kalenterivuodessa kertynyt yli seitsemän.

15 § (27.3.2003/251)
Pitkäaikainen laitoshoito

Ennen pitkäaikaisen laitoshoidon maksun määräämistä maksun määräämisestä päättävän viranomaisen tulee selvittää, onko palvelun käyttäjä ennen laitoshoidon alkamista elänyt yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliiton omaisissa olosuhteissa tai onko hänellä alaikäisiä lapsia, joiden elatus on ollut kokonaan tai osittain riippuvainen palvelun käyttäjän tuloista. Selvityksessä tulee myös ottaa huomioon, mitä lapsen elatuksesta annetun lain (704/1975) 3 §:n 2 momentissa säädetään vanhempien vastuusta 18 vuotta täyttäneen lapsen koulutuksesta aiheutuvista kustannuksista. Selvityksen perusteella maksu tulee määrätä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 c §:n 2 momentin ja 10 c §:n säännös huomioon ottaen siten, että hoidettavan kanssa yhteistaloudessa eläneen henkilön ja alaikäisten lasten elatus sekä 18 vuotta täyttäneen oikeus saada vanhemmiltaan avustusta koulutuskustannuksiinsa tulevat asianmukaisesti turvatuiksi.

4 LUKU

Työterveyshuollon maksut

16 § (22.12.1994/1335)
Työterveyshuollon maksut

Terveyskeskuksen tuottamista kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 7 kohdassa ja 14 a §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetuista työterveyshuoltopalveluista ja kansanterveyslain 15 §:n 4 momentissa tarkoitetuista sairaanhoito- ja muista terveydenhuoltopalveluista työnantaja on velvollinen suorittamaan maksut tai korvaukset, joiden suuruuden terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä päättää.

Maksujen perusteina käytetään hyvän työterveyshuoltokäytännön toteuttamisesta aiheutuvia tarpeellisia ja kohtuullisia kustannuksia. Tällaisia kustannuksia ovat henkilöstön palkkakustannukset, niistä maksetut pakolliset palkkasivukustannukset, muut työterveyshuollon toteuttamisesta aiheutuneet käyttökustannukset sekä työterveyshuollon järjestämiseksi välttämättömän laitteiston ja kaluston hankkimisesta aiheutuneet kustannukset.

Mitä edellä on säädetty työnantajan velvollisuudesta koskee soveltuvin osin yrittäjää hänen ostaessaan terveyskeskukselta kansanterveyslain 14 §:n 1 momentin 8 kohdan tarkoittamia työterveyshuoltopalveluita. Yrittäjältä perittävistä maksuista vähennetään korvaukset, jotka kansaneläkelaitos suorittaa terveyskeskukselle sairausvakuutuslain 29 §:n nojalla.

17–18 §

17–18 § on kumottu L:lla 22.12.1994/1335.

5 LUKU

Muut maksut

19 § (27.3.2003/251)
Perhehoito

Sosiaalihuoltolain (710/1982) 25 §:ssä tarkoitetusta perhehoidosta, lukuun ottamatta lastensuojelulain (683/1983) perusteella järjestettyä perhehoitoa, voidaan periä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c §:ssä säädetty maksu.

LastensuojeluL 683/1983 on kumottu LastensuojeluL:lla 417/2007. SosiaalihuoltoL 710/1982 25 § on kumottu L:lla 263/2015, ks. PerhehoitoL 263/2015. Ks. L sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992 7 c §.

20 § (17.11.2011/1147)
Lastensuojelun maksut

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 §:n 1 momentin perusteella lastensuojelulain mukaisena sijaishuoltona, avohuollon tukitoimena tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta tai laitoshuollosta taikka asumispalveluista lapsen vanhemmilta perittävä maksu jaetaan heidän keskensä maksukyvyn mukaan.

Lapsen tai nuoren tuloista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 §:n 2 ja 3 momentin perusteella perittävä maksu lastensuojelulain mukaisena avohuollon tukitoimena, sijaishuoltona tai jälkihuoltona järjestetystä perhehoidosta, laitoshuollosta tai asumispalveluista voi olla enintään 1 857,90 euroa kuukaudessa. Perittävä maksu ei saa kuitenkaan ylittää palvelun tuottamisesta aiheutuvia kustannuksia. (19.11.2015/1350)

21 § (27.3.2003/251)
Kehitysvammaisten erityishuoltoon liittyvä ylläpito

Kehitysvammaisten erityishuollosta annetun lain mukaan järjestetystä täydestä ylläpidosta voidaan periä maksu lyhytaikaisessa laitoshoidossa siten kuin 12 §:ssä säädetään ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa siten kuin sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 c §:ssä säädetään.

22 §
Hengityshalvauspotilaalle järjestettävä hoito

Hengityshalvauspotilaalle järjestetty kunnallinen hoito ja hoitoon liittyvät kuljetukset ovat maksuttomia. Hoito tulee järjestää sairaalassa tai sairaalan kirjoista poistamatta kotihoidossa.

Hengityshalvauspotilaaksi katsotaan henkilö, joka tarvitsee hengityshalvauksen johdosta pitkäaikaista hoitoa hengityshalvauslaitteessa tai lyhytaikaisempaakin hoitoa hengityshalvauslaitteessa edellyttävä hengityshalvaus, milloin se on aiheutunut poliosta tai sellaisesta muusta tartuntataudista, jonka sosiaali- ja terveysministeriö katsoo polioon verrattavaksi.

23 § (19.11.2015/1350)
Maksu lääkärintodistuksesta

Lääkärin ja hammaslääkärin todistuksesta ja lausunnosta voidaan periä todistuksen ja lausunnon laadusta riippuen enintään 51,40 euroa. Ajokorttilaissa (386/2011) säädetyn ajo-oikeuden saamiseksi tai säilyttämiseksi tarvittavasta lääkärintodistuksesta voidaan kuitenkin periä enintään 61,80 euroa. Maksua ei saa periä kansanterveystyössä hoitoon liittyvästä todistuksesta tai lausunnosta eikä koulu- tai opiskeluterveydenhuollon yhteydessä kerättyihin tietoihin perustuvasta terveystodistuksesta (nuorison terveystodistus).

24 §
Muulta kuin Suomessa asuvalta perittävä maksu

Muulta kuin Suomessa asuvalta voidaan periä enintään palvelun tuottamisesta aiheutuvien kustannusten suuruinen maksu, jollei Suomea sitovasta kansainvälisestä sopimuksesta muuta johdu.

25 §
Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä palvelusta perittävä maksu (22.12.1993/1386)

Käyttämättä ja peruuttamatta jätetystä, asiakkaan varaamasta terveyskeskuksen lääkärin, suun ja hampaiden tutkimuksen ja hoidon, erikoissairaanhoidon avohoidon tai kalliin kuvantamistutkimuksen vastaanottoajasta voidaan periä 15 vuotta täyttäneeltä enintään 51,40 euroa. Maksua ei saa kuitenkaan periä silloin, kun varatun ajan peruuttamatta jättämiseen on hyväksyttävä syy. (19.11.2015/1350)

Jos lapsen vanhemmat eivät ota vastaan lapselle haettua ja myönnettyä päivähoitopaikkaa eikä hoitopaikkaa ole peruutettu ennen kunnan päätöksen mukaisen hoitosuhteen alkamista, lapsen vanhemmilta voidaan periä puolet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain (734/1992) 7 a §:n mukaan määräytyvästä kuukausimaksusta. (18.4.1997/343)

26 § (19.6.2008/464)

26 § on kumottu A:lla 19.6.2008/464.

5 a luku (23.12.1999/1309)

Terveydenhuollon maksukatto

26 a § (23.12.1999/1309)
Maksukatto

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun maksukaton kertymistä laskettaessa ei oteta huomioon:

1) maksuja, jotka korvataan tapaturmavakuutuslain (608/1948), maatalousyrittäjien tapaturmavakuutuslain (1026/1981), sotilasvammalain (404/1948), liikennevakuutuslain (279/1959), potilasvahinkolain (585/1986) tai näitä vastaavan aikaisemman lain mukaan korvattavasta hoidosta;

2) maksuja, joiden suorittamiseen palvelun käyttäjälle on myönnetty toimeentulotukea;

3) edellä 24 §:ssä tarkoitetulta perittyjä maksuja.

Edellä 1 momentin 1 ja 3 kohdassa tarkoitetuista palveluista voidaan periä asetuksella säädetty maksu vaikka palvelun käyttäjän suorittamien maksujen määrä ylittää maksukatolle säädetyn rajan.

Maksukaton ylittymisen jälkeen lyhytaikaisesta laitoshoidosta saa periä enintään 22,80 euroa hoitopäivältä. (19.11.2015/1350)

Ks. 33 a §. TapaturmavakuutusL 608/1948 on kumottu L:lla 459/2015, ks. 1.1.2016 alkaen Työtapaturma- ja ammattitautiL 459/2015.

26 b § (23.12.1999/1309)
Maksujen seuranta

Palvelun käyttäjän tulee osoittaa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 6 a §:ssä tarkoitetun maksukaton ylittyminen. Maksujen seuraamiseksi palvelun käyttäjälle tulee antaa seurantakortti. Maksukaton ylittymisen jälkeen tulee palvelun käyttäjälle antaa todistus siitä. Todistuksen voi antaa sellainen kunnan tai kuntayhtymän toimintayksikkö, jossa annetaan maksukaton piirissä olevia palveluja. Todistuksen saamiseksi palvelun käyttäjän on tarvittaessa esitettävä alkuperäiset tositteet hänen itsensä tai hänen huollettavinaan olevien alaikäisten lasten saamista palveluista suoritetuista maksuista.

Terveyskeskus voi pitää rekisteriä palvelun käyttäjän suorittamista asiakasmaksuista maksukaton saavuttamisen seuraamiseksi. Rekisteriin saa merkitä vain palvelun käyttäjän tunnistetiedot, hoitopaikat sekä määrätyt ja suoritetut maksut.

6 LUKU

Maksukyvyn mukaan määräytyviin maksuihin vaikuttavat tekijät

27 §
Maksukykyä määriteltäessä huomioon otettavat tulot kotona annettavassa palvelussa (18.4.1997/343)

Edellä 3 §:ssä tarkoitettuina kuukausituloina otetaan huomioon palvelun käyttäjän sekä hänen kanssaan yhteistaloudessa avioliitossa tai avioliitonomaisissa olosuhteissa elävän henkilön veronalaiset ansio- ja pääomatulot sekä verosta vapaat tulot. Jos kuukausittaiset tulot vaihtelevat, kuukausituloina otetaan huomioon viimeksi kuluneen vuoden keskimääräinen kuukausitulo. (18.4.1997/343)

Edellä 1 momentissa säädetystä poiketen voidaan veronalaisina tuloina ottaa huomioon viimeksi toimitetussa verotuksessa vahvistetut vastaavat veronalaiset tulot korotettuna niillä prosenttimäärillä, jotka verohallitus vuosittain antamissaan päätöksissä ennakkoperinnän laskemisperusteista määrää.

28 § (27.3.2003/251)

28 § on kumottu A:lla 27.3.2003/251.

28 a § (20.12.2007/1366)
Metsätulo

Siitä poiketen, mitä 27 §:ssä säädetään, metsätulona otetaan huomioon varojen arvostamisesta verotuksessa annetun lain (1142/ 2005) 7 §:n 3 momentin mukaan vahvistettu metsän keskimääräinen vuotuinen tuotto hehtaarilta kerrottuna metsämaan pinta-alalla. Tästä määrästä vähennetään 10 prosenttia ja metsätalouden korot.

Metsätuloa on alennettava palvelun käyttäjän vaatimuksesta, mikäli tilakohtaisen vuotuisen hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvo on metsänhoitoyhdistyksen tai metsäkeskuksen antaman lausunnon perusteella vähintään 10 prosenttia alempi kuin metsätulo. Alennus on metsätulon ja hakkuumahdollisuuden nettoraha-arvon erotuksen suuruinen.

29 § (24.4.2003/328)
Tulot, joita ei oteta huomioon

Edellä 27 §:ssä tarkoitettuina tuloina ei oteta huomioon lapsilisää, lapsen hoitotukea, kansaneläkelain (347/1956) mukaista lapsikorotusta, asumistukea, vammaistukea, tapaturmavakuutuksen perusteella suoritettavia sairaanhoito- ja tutkimuskuluja, sotilasavustusta, rintamalisää, opintorahaa, aikuisopintorahaa, opintotuen asumislisää, toimeentulotukena maksettavaa toimintarahaa ja matkakorvausta, kuntoutusrahalain (611/1991) mukaista ylläpitokorvausta, työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta annetun lain (763/1990) mukaista ylläpitokorvausta, opintojen johdosta suoritettavia apurahoja ja muita vastaavia avustuksia, perhehoidon kustannusten korvauksia eikä lasten kotihoidon tukea.

KansaneläkeL 347/1956 on kumottu L:lla kansaneläkelain voimaanpanosta 569/2007, ks. KansaneläkL 568/2007. KuntoutusrahaL 611/1991 on kumottu L:lla Kansaneläkelaitoksen kuntoutusetuuksista ja kuntoutusrahaetuuksista 566/2005. L työvoimapoliittisesta aikuiskoulutuksesta 763/1990 on kumottu L:lla julkisesta työvoimapalvelusta 1295/2002, ks. L julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta 916/2012.

30 § (27.3.2003/251)
Tuloista tehtävät vähennykset

Edellä 27 §:ssä tarkoitettujen tulojen vähennyksenä otetaan huomioon suoritetut elatusavut ja tosiasiallisista perhesuhteista johtuvat muut vastaavat kustannukset sekä kiinteistön luovutuksen yhteydessä määräajaksi tai elinkaudeksi pidätetty rahana suoritettava etuus (syytinki).

31 §
Maksun määrääminen

Maksukyvyn mukaan määräytyvät maksut määrätään toistaiseksi. Maksu on kuitenkin tarkistettava silloin, kun

1) palvelun käyttäjän tai perheen maksukyky on olennaisesti muuttunut;

2) kun on ilmeistä, että maksua määrättäessä huomioon otettavat perheen olosuhteet ovat muuttuneet;

3) maksu osoittautuu virheelliseksi; tai

4) 3 §:n 4 momentissa tarkoitettua palvelu- ja hoitosuunnitelmaa muutetaan.

(27.3.2003/251)

Jos maksun määräämistä koskeva päätös on ilmeisesti perustunut asiakkaan tai hänen edustajansa antamiin virheellisiin tietoihin, maksu voidaan oikaista takautuvasti enintään vuoden ajalta. (18.4.1997/343)

7 LUKU

Erinäiset säännökset

32 §
Maksun periminen poissaolon ajalta

Edellä 3 §:ssä tarkoitettu kuukausimaksu peritään myös palvelun saajasta johtuvan kotona annettavan palvelun tilapäisen keskeytyksen ajalta sekä sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a ja 7 c §:ssä sekä tämän asetuksen 21 §:ssä tarkoitettu kuukausimaksu myös lapsen ja laitoshoidossa olevan tilapäisen poissaolon ajalta. (27.3.2003/251)

Kotona annettavan palvelun, laitoshoidon tai perhehoidon keskeytyessä yli viideksi päiväksi, ei kuukausimaksua peritä viisi päivää ylittävältä ajalta. Jos kotona annettava palvelu keskeytyy lyhyemmäksikin ajaksi kunnasta johtuvasta syystä tai palvelun saajan ollessa kunnallisessa laitoshoidossa, ei kuukausimaksua peritä myöskään mainitun viiden päivän ajalta. Kotona annettavan palvelun, laitoshoidon tai perhehoidon keskeytyksen jatkuessa koko kuukauden, maksua ei peritä lainkaan. (30.12.1992/1648)

Edellä 1 momentista poiketen, jos lapsi on sairautensa vuoksi poissa päivähoidosta yli kymmenen päivää kalenterikuukauden aikana, maksuna peritään puolet sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 7 a §:ssä säädetystä kuukausimaksusta. Sairaudesta johtuvan poissaolon kestäessä koko kalenterikuukauden, maksua ei peritä lainkaan. Maksua ei myöskään saa periä niiltä päiviltä, joina lapsi on poissa päivähoidosta lasten päivähoidosta annetun lain (36/1973) 11 a §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla sairausvakuutuslain (1224/2004) 9 luvun 7 §:ssä tarkoitettujen isyysrahajaksojen ajan. Jos lapsi on muusta syystä poissa päivähoidosta koko kalenterikuukauden, maksuna peritään puolet kuukausimaksusta. (27.12.2012/1064)

Kun lasten päivähoidosta peritään maksu 1 momentissa tarkoitetun tilapäisen poissaolon ajalta, ei tilapäisen poissaolon johdosta järjestetyistä muista sosiaalipalveluista peritä maksua.

Lyhytaikaisesta laitoshoidosta ei saa periä 12 §:ssä tarkoitettua maksua niiltä täysiltä vuorokausilta, jolloin palvelun käyttäjä on hoitojakson aikana poissa laitoksesta. (22.12.1993/1386)

33 § (19.11.2015/1350)
Henkilökohtaiseen käyttöön jätettävä käyttövara

Jos kunta perii henkilölle tulevat tulot, korvaukset tai saamiset sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun lain 14 §:n perusteella, on hänelle jätettävä käyttövaroiksi vähintään 15 prosenttia nettotuloista, kuitenkin vähintään 107 euroa kuukaudessa.

33 a § (19.6.2008/464)
Indeksitarkistukset

Tämän asetuksen 3 §:n 5 momentissa, 7 §:ssä, 8 §:n 1 momentissa, 8 a §:n 1 momentissa, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 §:n 1 momentissa, 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 20 §:n 2 momentissa, 23 §:ssä, 25 §:n 1 momentissa ja 26 a §:n 3 momentissa säädettyjä euromääriä tarkistetaan joka toinen vuosi kansaneläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan tarkistusvuoden tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu. Indeksillä tarkistetut euromäärät pyöristetään lähimpään 0,10 euroon.

Asetuksen 3 §:n 2 momentissa tarkoitettujen tulorajojen euromääriä ja 3 momentissa tarkoitettua tulorajan korotuksen euromäärää sekä 33 §:ssä tarkoitettua vähimmäiskäyttövarojen määrää tarkistetaan joka toinen vuosi työntekijän eläkelain (395/2006) 98 §:ssä tarkoitetun työeläkeindeksin muutoksen mukaisesti käyttäen sitä työeläkeindeksin pistelukua, joka on vahvistettu tarkistusvuodelle työntekijän eläkelain 98 §:n soveltamista varten. Tarkistettu euromäärä pyöristetään lähimpään täyteen euroon.

Indeksitarkistukset tulevat voimaan tarkistusvuotta seuraavan vuoden tammikuun 1 päivänä.

Sosiaali- ja terveysministeriön on julkaistava indeksillä tarkistetut euromäärät Suomen säädöskokoelmassa tarkistusvuoden marraskuun aikana.

34 §
Ohjeet

Tarkemmat ohjeet tämän asetuksen täytäntöönpanosta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.

35 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

Tällä asetuksella kumotaan seuraavat asetukset niihin myöhemmin tehtyine muutoksineen:

1) sosiaalipalveluista perittävistä maksuista 2 päivänä joulukuuta 1983 annettu asetus (887/83);

2) terveyskeskuksessa perittävistä maksuista ja korvauksista 10 päivänä maaliskuuta 1972 annettu asetus (206/72);

3) terveyskeskukselle työterveyshuollosta perittävistä maksuista ja korvauksista 15 päivänä joulukuuta 1978 annettu asetus (984/78); sekä

4) erikoissairaanhoidosta perittävistä maksuista ja korvauksista 21 päivänä joulukuuta 1990 annettu asetus (1248/90).

Edellä 3, 4 ja 9 §:ssä säädettyjen maksujen sijasta voidaan kotona annettavasta palvelusta, lasten päivähoidosta sekä suun ja hampaiden tutkimuksesta ja hoidosta periä maksut joulukuun 31 päivään 1993 sen suuruisena kuin 2 momentin 1 ja 2 kohdassa tarkoitetuissa asetuksissa on vastaavista palveluista säädetty. (30.12.1992/1648)

Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, kotona annettavasta palvelusta voidaan edelleen periä maksuja joulukuun 31 päivään 1993 noudattaen kotipalveluista perittäviä maksuja koskevasta kokeilusta annettua asetusta (1090/90). (30.12.1992/1648)

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin. (30.12.1992/1648)

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

30.12.1992/1648:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1993.

22.12.1993/1386:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

22.12.1994/1335:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

17.2.1995/200:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1995 ja on voimassa 31 päivään heinäkuuta 1997.

12.12.1996/1089:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

26.3.1997/290:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1997.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

18.4.1997/343:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1997.

23.10.1998/772:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1998.

17.9.1999/904:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1999.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

23.12.1999/1309:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2000.

Ennen asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä asetuksen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

13.6.2001/506:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2001.

Sen estämättä, mitä tässä asetuksessa säädetään, terveyskeskusta ylläpitävä kunta tai kuntayhtymä voi päättää, että tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevaa 9 §:n 2 momenttia voidaan soveltaa 31 päivään joulukuuta 2001 saakka. Maksujen perusteena käytetään tällöin kansaneläkelaitoksen 8 päivänä huhtikuuta 1998 vahvistamaa sairasvakuutuskorvaustaksaa.

5.12.2001/1168:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Tämän asetuksen voimaantullessa kotona annettavia palveluja saavien ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien maksut tulee tarkistaa tämän asetuksen mukaisiksi 31 päivään maaliskuuta 2002 mennessä.

Vuonna 2001 maksettu 7 §:n 1 momentin mukainen terveyskeskuksen vuosimaksu on voimassa tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti 12 kuukautta maksupäivästä lukien.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

27.12.2001/1482:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

27.3.2003/251:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2003.

24.4.2003/328:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2003.

Maksut, jotka koskevat sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista annetun asetuksen 3 §:ssä tarkoitettuja, huhtikuussa 2003 annettuja palveluja, on muutettava viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2003 ennen tämän asetuksen voimaantuloa voimassa olleen asetuksen 29 §:n mukaisiksi.

Maksut 2 momentissa tarkoitetuista palveluista, jotka annetaan tämän asetuksen voimaan tultua, on määrättävä viimeistään 1 päivänä syyskuuta 2003 tämän asetuksen mukaisiksi.

28.6.2007/745:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2007.

20.12.2007/1366:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

19.6.2008/464:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2008.

Asetuksen 3 §:n 5 momentissa, 7 §:ssä, 8 §:n 1 momentissa, 8 a §:n 1 momentissa, 9 §:n 1 ja 2 momentissa, 11 §:n 1 momentissa, 12 §:n 1 momentissa, 13 §:n 1 momentissa, 14 §:n 1 momentissa, 20 §:n 2 momentissa, 23 §:ssä, 25 §:n 1 momentissa ja 26 a §:n 3 momentissa säädetyt euromäärät vastaavat kansaneläkeindeksin sitä pistelukua, jonka mukaan vuoden 2007 tammikuussa maksettavina olleiden kansaneläkkeiden suuruus on laskettu.

Asetuksen 3 §:n 2 ja 3 momentissa sekä 33 §:ssä säädetyt euromäärät vastaavat sitä työeläkeindeksin pistelukua, joka on vahvistettu vuodelle 2007 työntekijän eläkelain 98 §:n soveltamista varten.

26.11.2009/951:

Tämä asetus tulee voimaan 3 päivänä joulukuuta 2009.

26.11.2009/958:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

17.12.2009/1099:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

17.11.2011/1147:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2012.

27.12.2012/1064:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

21.11.2013/825:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

23.10.2014/842:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2015.

19.11.2015/1350:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.