14.2.1992/110
Dokumentin versiot
Laki poliisin hallinnosta
Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.
Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:
Yleiset säännökset
1 § (26.6.2009/497)
Poliisihallinto ja poliisiyksiköt
Sisäasiainministeriö vastaa poliisin toimialan ohjauksesta ja valvonnasta sekä erikseen ministeriölle säädettävistä poliisin toimialan tehtävistä. Ministeriön alainen keskushallintoviranomainen on Poliisihallitus, joka toimii poliisin ylijohtona.
Poliisihallituksen alaisia valtakunnallisia yksikköjä ovat keskusrikospoliisi, suojelupoliisi ja liikkuva poliisi sekä Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisin tekniikkakeskus. Poliisihallituksen alainen paikallishallintoviranomainen on poliisilaitos. Poliisiyksikköjä ovat Poliisihallitus sekä sen alaiset yksiköt. Sisäasiainministeriön asetuksella säädetään niistä aluehallinnon viranomaisista, joissa on poliisin vastuualue.
Poliisitoimesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään erikseen.
2 § (22.7.2011/873)
Poliisin tehtävät
Poliisin tehtävistä säädetään poliisilain (872 /2011) 1 luvun 1 §:ssä.
L:lla 873/2011 muutettu 2 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:
2 § (7.4.1995/508)
Poliisin tehtävä
Poliisin tehtävästä säädetään poliisilain (493/95) 1 §:ssä.
3 § (26.6.2009/497)
Neuvottelukunnat
Sisäasiainministeriön yhteydessä toimii poliisiasiain neuvottelukunta ja poliisilaitoksen yhteydessä poliisin neuvottelukunta. Poliisihallituksen yhteydessä voi toimia neuvottelukuntia.
Neuvottelukuntien tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.
Keskushallinto (26.6.2009/497)
4 § (26.6.2009/497)
Poliisihallitus
Poliisihallitusta johtaa poliisiylijohtaja.
Poliisihallituksen tehtävänä on sisäasiainministeriön ohjauksen mukaisesti:
1) suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja;
2) vastata poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta maan eri osissa;
3) päättää poliisiyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta;
4) vastata poliisiyksiköiden tulosohjauksesta ja voimavarojen suuntaamisesta niille;
5) huolehtia muista sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.
Tarkemmat säännökset ja määräykset niistä Poliisihallituksen tehtävistä, joita aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueella hoidetaan, annetaan valtioneuvoston asetuksella tai Poliisihallituksen työjärjestyksellä. Muista aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueen tehtävistä, toimivallasta sekä toimialueesta ja sen laajentamisesta säädetään erikseen.
4 a § (26.6.2009/497)
Ilmoitusvelvollisuus ja päätösvallan pidättäminen
Poliisiylijohtajan on ilmoitettava sisäasiainministerille yhteiskunnallisesti merkittävistä poliisitointa koskevista asioista. Suojelupoliisin on ilmoitettava tehtäviinsä kuuluvista yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista sisäasiainministerille ja poliisiylijohtajalle.
Poliisiylijohtaja pitää sisäasiainministeriön tietoisena Poliisihallitusta koskevista asioista. Poliisiylijohtajan osallistumisesta turvallisuusasioiden käsittelemiseen sisäasiainministeriössä säädetään erikseen.
Poliisihallituksen alaisen yksikön on ilmoitettava Poliisihallitukselle sellaisesta suunnittelemastaan hallinnon sisäisestä ratkaisusta tai olosuhteiden muutoksesta, jolla voi olla laatunsa tai laajuutensa vuoksi merkittävää vaikutusta Poliisihallituksen hyväksymien yksikön tulostavoitteiden ja toimintalinjojen toteutumiseen.
Poliisiylijohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen 3 momentissa tarkoitetun hallinnon sisäisen asian, joka on säädetty muun poliisin henkilöstöön kuuluvan virkamiehen ratkaistavaksi.
5-5 a §
5-5 a § on kumottu L:lla 26.6.2009/497.
Paikallishallinto
6 § (26.6.2009/497)
Paikallispoliisi
Paikallinen poliisitoimi järjestetään kihlakunnittain siten, että poliisilaitoksen toimialueena on yksi tai useampi kihlakunta. Poliisilaitos vastaa myös poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta toimialueellaan. Valtioneuvoston asetuksella säädetään poliisilaitoksista, joiden toimialueena on useampi kihlakunta. Poliisilaitoksella voi olla alueellisia yksiköitä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään alueellisen yksikön toimialueesta. Alueellisen yksikön kielellisestä asemasta säädetään kielilain (423/2003) 6 §:n 2 momentissa. Sisäasiainministeriö päättää poliisilaitoksen toimipisteiden sijaintipaikoista.
Muodostettaessa poliisilaitos, jonka toimialueena on useampi kihlakunta, tulee ottaa huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys, laajuus, liikenneyhteydet sekä kieliolot ja aluejaotuksen vaikutus viranomaisen kielilain 6 §:ssä tarkoitettuun kielelliseen asemaan. Poliisilaitoksen muodostamisen yhteydessä lakkautettavien poliisilaitosten henkilöstö siirtyy ja virat siirretään perustettavaan poliisilaitokseen. Viran siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta. Lakkaavien poliisilaitosten poliisipäällikön virat lakkautetaan ja perustetaan uusi poliisilaitoksen poliisipäällikön virka. Täytettäessä edellä mainittua poliisilaitoksen poliisipäällikön virkaa ensi kertaa virka saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta. Lakkautettavan poliisipäällikön viran haltija sijoitetaan uudelleen ammattitaitoansa ja kykyänsä vastaaviin tehtäviin.
6 a § (26.6.2009/497)
6 a § on kumottu L:lla 26.6.2009/497.
7 §
Paikallispoliisin tehtävät
Paikallispoliisin tehtävänä on:
1) ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta;
2) toimia rikollisuuden ennalta estämiseksi;
3) tutkia rikoksia ja muita yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavia tapahtumia;
4) ohjata ja valvoa liikennettä sekä toimia liikenneturvallisuuden edistämiseksi; ja
5) suorittaa muut poliisille säädetyt tai määrätyt tehtävät.
Helsingin poliisilaitoksella on lisäksi erityistehtäviä, jotka perustuvat pääkaupungin poliisilaitoksen toimialueen erityispiirteisiin sekä Poliisihallituksen määräyksiin. Poliisihallitus määrää tarkemmin ne asiaryhmät, jotka kuuluvat Helsingin poliisilaitoksen erityistehtäviin. (26.6.2009/497)
8 § (26.6.2009/497)
Yhteistoiminta
Poliisihallitus voi poliisitoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi asianomaisia poliisilaitoksia ja alueen kuntia kuultuaan määrätä poliisilaitokset hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa.
Poliisihallitus voi poliisitoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi asianomaisia poliisiyksikköjä kuultuaan määrätä poliisilaitoksen ja muun poliisiyksikön hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa.
Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua yhteistoimintaa koskevassa päätöksessä tulee määrätä päällikkö johtamaan yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä ja muut johtosuhteet sekä antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä yhteistoiminnan järjestämiseksi.
Valtakunnalliset yksiköt
9 § (26.6.2009/497)
Keskusrikospoliisi
Keskusrikospoliisin tehtävänä on:
1) torjua kansainvälistä, järjestäytynyttä, ammattimaista, taloudellista ja muuta vakavaa rikollisuutta;
2) suorittaa tutkintaa;
3) tuottaa asiantuntijapalveluita; ja
4) kehittää rikostorjuntaa ja rikostutkintamenetelmiä.
Poliisihallitus antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä keskusrikospoliisin tehtävistä. Poliisihallitus voi tarvittaessa määrätä myös keskusrikospoliisin ja poliisin muiden yksiköiden välisistä tutkintajärjestelyistä.
10 § (26.6.2009/497)
Suojelupoliisi
Suojelupoliisin tehtävänä on torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi.
Poliisihallitus määrää tarkemmin ne asiaryhmät, jotka kuuluvat suojelupoliisin tutkittaviksi.
11 § (26.6.2009/497)
Liikkuva poliisi
Liikkuvan poliisin tehtävänä on:
1) ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta;
2) ohjata ja valvoa liikennettä sekä toimia liikenneturvallisuuden edistämiseksi;
3) toimia rikollisuuden ennalta estämiseksi sekä tutkia rikoksia ja muita yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavia tapahtumia;
4) huolehtia poliisitoiminnasta Helsinki-Vantaan lentoasemalla;
5) huolehtia tasavallan presidentin turvatehtävistä; ja
6) toimia poliisireservinä.
Poliisiammattikorkeakoulu (2.2.2007/100)
12 § (2.2.2007/100)
Poliisiammattikorkeakoulu
Poliisiammattikorkeakoulussa annetaan poliisialan ammattikorkeakoulutusta, poliisin jatko- ja täydennyskoulutusta sekä poliisin peruskoulutusta. Poliisiammattikorkeakoulusta sekä poliisikoulutuksesta säädetään tarkemmin poliisikoulutuksesta annetussa laissa (68/2005).
12 a-12 b §
12 a-12 b § on kumottu L:lla 4.2.2005/69.
Poliisin tekniikkakeskus (15.8.1997/778)
13 § (2.2.2007/100)
Poliisin tekniikkakeskus
Poliisin tekniikkakeskuksen perustehtävänä on hankkia, ylläpitää ja kehittää poliisin kalustoa, välineitä ja varusteita.
Poliisin tekniikkakeskus voi hankkia, ylläpitää ja kehittää myös muiden valtion ja kunnan turvallisuusviranomaisten kalustoa, välineitä ja varusteita sekä muidenkin valtion ja kunnan viranomaisten turvakalustoa, -välineitä ja -varusteita.
Jos viranomaisjärjestelmään liittyvä julkinen hallintotehtävä on annettu muulle kuin viranomaiselle, Poliisin tekniikkakeskus voi hankkia, ylläpitää ja kehittää myös tällaisen tehtävän hoitamiseen liittyvää kalustoa, välineitä ja varusteita.
Poliisin tietohallintokeskus (9.8.2002/679)
14 § (27.7.2007/781)
14 § on kumottu L:lla 27.7.2007/781.
Poliisimiehen virka-asemaan liittyvät säännökset (22.7.2011/873)
L:lla 873/2011 muutettu väliotsikko tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu: Erinäiset säännökset.
15 § (26.6.2009/497)
Poliisin virat
Poliisin viroista, virkoihin nimittämisestä ja virkojen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella, jollei tästä laista tai valtion virkamieslaista (750/1994) muuta johdu.
Poliisimiehen eroamisikä on 68 vuotta. (18.1.2013/46)
15 a § (22.7.2011/873)
Poliisivaltuudet
Poliisimiehellä on tehtäväänsä suorittaessaan koko maassa poliisilaissa tai muussa laissa säädetyt valtuudet.
Poliisikokelaalla on poliisimiehelle kuuluvat valtuudet suorittaessaan kouluttajansa johdon ja valvonnan alaisena koulutukseen liittyviä tehtäviä. Poliisikokelaalla on poliisimiehelle kuuluvat valtuudet myös suorittaessaan Poliisihallituksen antamasta määräyksestä valtion turvallisuuden ylläpitämiseksi tai valtakunnallisen poliisitoiminnallisen erityistilanteen hoitamiseksi poliisille kuuluvia tehtäviä.
Nuoremmalla konstaapelilla on poliisimiehelle kuuluvat toimivaltuudet. Poliisin perustutkintoon kuuluvan työharjoittelujakson aikana nuorempi konstaapeli saa käyttää poliisimiehelle kuuluvia toimivaltuuksia työharjoittelun ohjaajan johdon ja tarpeellisen valvonnan alaisena.
L:lla 873/2011 muutettu 15 a § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:
15 a § (21.7.2006/676)
Poliisimiehen määräaikainen virantoimituksesta erottaminen
Poliisimiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena virantoimituksesta erottaminen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei varoitusta ole pidettävä riittävänä. Palkanmaksu keskeytetään virantoimituksesta erottamisen ajaksi.
Virantoimituksesta erottamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävä viranomainen on valtioneuvosto, virantoimituksesta erottamisesta päättää sisäasiainministeriö. Virantoimituksesta erottamisesta päättävän viranomaisen tulee panna virantoimituksesta erottaminen vireille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen sai tiedon seikasta, joka saattaa aiheuttaa virantoimituksesta erottamisen.
Ennen kuin poliisimiehen virantoimituksesta erottamisesta tehdään päätös, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Lisäksi viranomaisen on varattava pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi, jos poliisimies sitä pyytää, eikä virantoimituksesta erottamista asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi. Viranomaisen on ennen päätöksen tekemistä ilmoitettava poliisimiehelle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.
Muutoksenhausta päätökseen, joka koskee poliisimiehen määräaikaista virantoimituksesta erottamista, säädetään valtion virkamieslaissa (750/1994).
15 b § (22.7.2011/873)
Poliisihenkilöstön täydentäminen
Jos valtion turvallisuuden tai poikkeuksellisten olojen vuoksi on tarpeen, valtioneuvosto voi määrätä poliisin henkilöstöä täydennettäväksi erityisellä täydennyspoliisihenkilöstöllä.
Täydennyspoliisihenkilöstöön voidaan ottaa tehtävään henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva henkilö, joka poliisipiirin päällikön kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan sitoutuu tehtävään.
Oikeudesta käyttää voimakeinoja on voimassa, mitä poliisilain 2 luvun 17 §:n 3 momentissa säädetään.
Täydennyspoliisihenkilöstöön kuuluva voidaan asettaa täydennyspoliisihenkilöstön koulutukseen liittyvään tilaisuuteen kokoontumislain (530/1999) 18 §:ssä tarkoitetuksi järjestyksenvalvojaksi ja hänet voidaan määrätä tällaiseen tilaisuuteen tieliikennelain (267/1981) 49 §:ssä tarkoitetuksi liikenteen ohjaajaksi.
Täydennyspoliisihenkilöstöön kuuluvan tehtävistä, varustuksesta, koulutuksesta ja palvelukseen kutsumisesta sekä sopimussuhteen ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.
L:lla 873/2011 lisätty 15 b § tulee voimaan 1.1.2014.
15 c § (22.7.2011/873)
Poliisimiehen toimialue ja toimimisvelvollisuus
Poliisimies on velvollinen toimimaan sen poliisiyksikön toimialueella, johon hänet on sijoitettu.
Poliisimies voidaan määrätä toimimaan myös sijoitusyksikkönsä toimialueen ulkopuolella.
Poliisimies on ilman eri määräystä velvollinen ryhtymään kiireellisiin toimiin koko maassa myös toimialueensa ulkopuolella ja vapaa-aikanaan, jos se on välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi, tällaista rikosta koskevan tutkinnan aloittamiseksi tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi taikka jos se näihin rinnastettavan muun erityisen syyn vuoksi on tarpeen.
L:lla 873/2011 lisätty 15 c § tulee voimaan 1.1.2014.
15 d § (22.7.2011/873)
Palvelukseen ilmoittautuminen
Poliisitoiminnallisen erityistilanteen varalta poliisimiehen tulee huolehtia siitä, että hänen yhteystietonsa ovat poliisiyksikön tiedossa.
Poliisimiehen on viipymättä ilmoittauduttava palvelukseen vakavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan teon tai tapahtuman sitä välttämättä vaatiessa.
Poliisimies on velvollinen määräyksestä saapumaan palvelukseen myös vuosilomalla ollessaan, milloin se yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi on välttämätöntä. Määräyksen voi antaa Poliisihallitus poliisimiehelle sekä poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkö ja poliisilaitoksen päällikkö oman yksikkönsä poliisimiehelle.
Poliisimies on muulloin kuin virkavapaana tai vuosilomalla ollessaan velvollinen määräyksestä olemaan tilapäisesti hälytysvalmiudessa ja saapumaan palvelukseen, jos se poliisin toimintaan liittyvästä erityisestä syystä on tarpeen. Määräyksen voi antaa Poliisihallitus poliisimiehelle sekä poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkö ja poliisilaitoksen päällikkö oman yksikkönsä poliisimiehelle.
L:lla 873/2011 lisätty 15 d § tulee voimaan 1.1.2014.
15 e § (22.7.2011/873)
Poliisimiehen toimiminen avustajana tai asiamiehenä
Poliisimies saa toimia rikoksesta epäillyn avustajana tai asiamiehenä vain, jos epäilty on hänen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulaisensa, sisaruksensa tai aviopuolisonsa ja tällä ei oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvun 1 §:n mukaan ole oikeutta saada puolustajaa.
Poliisimies ei saa toimia asianomistajan avustajana tai asiamiehenä, jos se voi olla ristiriidassa hänen virkatehtäviensä hoitamisen kanssa.
L:lla 873/2011 lisätty 15 e § tulee voimaan 1.1.2014.
15 f § (22.7.2011/873)
Poliisimiehen käyttäytyminen
Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Arvioitaessa poliisimiehen käyttäytymistä otetaan huomioon myös hänen asemansa ja tehtävänsä poliisihallinnossa.
L:lla 873/2011 lisätty 15 f § tulee voimaan 1.1.2014.
15 g § (22.7.2011/873)
Sivutoimet
Poliisimies ei saa ottaa vastaan eikä pitää valtion virkamieslain 18 §:n 4 momentissa tarkoitettua sivutointa, ellei siihen hakemuksesta myönnetä lupaa.
Poliisimies ei saa hoitaa tehtävää, johon liittyvät oikeudet tai velvollisuudet saattavat joutua ristiriitaan poliisin tehtävien kanssa.
L:lla 873/2011 lisätty 15 g § tulee voimaan 1.1.2014.
15 h § (22.7.2011/873)
Poliisimiehen kunto ja ammattitaito
Poliisimiehen tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Eri työtehtävien edellyttämän kunnon tasosta ja kuntotestien järjestämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.
L:lla 873/2011 lisätty 15 h § tulee voimaan 1.1.2014.
15 i § (22.7.2011/873)
Poliisimiehen määräaikainen virantoimituksesta erottaminen
Poliisimiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena virantoimituksesta erottaminen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei varoitusta ole pidettävä riittävänä. Palkanmaksu keskeytetään virantoimituksesta erottamisen ajaksi.
Virantoimituksesta erottamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävä viranomainen on valtioneuvosto, virantoimituksesta erottamisesta päättää sisäasiainministeriö. Virantoimituksesta erottamisesta päättävän viranomaisen tulee panna virantoimituksesta erottaminen vireille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen sai tiedon seikasta, joka saattaa aiheuttaa virantoimituksesta erottamisen.
Ennen kuin poliisimiehen virantoimituksesta erottamisesta tehdään päätös, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Lisäksi viranomaisen on varattava pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi, jos poliisimies sitä pyytää, eikä virantoimituksesta erottamista asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi. Viranomaisen on ennen päätöksen tekemistä ilmoitettava poliisimiehelle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.
Muutoksenhausta päätökseen, joka koskee poliisimiehen määräaikaista virantoimituksesta erottamista, säädetään valtion virkamieslaissa.
L:lla 873/2011 lisätty 15 i § tulee voimaan 1.1.2014.
Erinäiset säännökset (22.7.2011/873)
L:lla 873/2011 lisätty väliotsikko tulee voimaan 1.1.2014.
16 § (22.7.2011/873)
Tarkemmat säännökset
Tasavallan presidentin asetuksella säädetään poliisin ansiorististä ja ansiomitalista.
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin poliisin organisaatiosta ja tehtävistä sekä poliisipäällikön virkaan poliisipäällystön tutkinnon lisäksi vaadittavasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta.
Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poliisiyksiköiden asemasta ja tehtävistä.
L:lla 873/2011 muutettu 16 § tulee voimaan 1.1.2014. Aiempi sanamuoto kuuluu:
16 § (4.2.2005/69)
Tarkemmat säännökset
Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin poliisin organisaatiosta ja tehtävistä sekä poliisipäällikön virkaan vaadittavasta poliisipäällystön tutkinnon lisäksi suoritettavasta muusta soveltuvasta ylemmästä korkeakoulututkinnosta ja siihen sisältyvistä opinnoista.
Sisäasiainministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poliisiyksiköiden asemasta ja tehtävistä.
17 §
Voimaantulo
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1992.
Tällä lailla kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisilain (84/66) 2 sekä 4–9 §,
sellaisina kuin niistä ovat 2 § muutettuna 25 päivänä tammikuuta 1973 ja 29 päivänä marraskuuta 1985 annetuilla laeilla (53/73 ja 901/85), 4 § osittain muutettuna viimeksi mainituilla laeilla ja 31 päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla (111/85), 5 § osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä marraskuuta 1985 annetulla lailla, 7 § muutettuna mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1973 annetulla lailla ja 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetulla lailla (347/76), 7 a § muutettuna mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1973 annetulla lailla sekä 19 päivänä joulukuuta 1980 ja 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetuilla laeilla (865/80 ja 355/89) sekä 8 ja 9 § mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1973 annetussa laissa.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.
HE 155/91, HaV.miet. 15/91Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:
15.3.1996/156:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.
Poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:n 3 momentti muutetaan ja 14 § kumotaan kuitenkin jo 1 päivästä huhtikuuta 1996.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Päätettäessä 1 päivästä joulukuuta 1996 yhteistoiminnan aloittavan yhteistoiminta-alueen muodostamisesta riittää 8 §:n 1 momentista poiketen, että sisäasiainministeriö kuulee vain lääninhallitusta ja alueen kuntia. Muualla laissa tai asetuksessa poliisipiirin päällikön ratkaistavaksi säädetty asia siirtyy tämän lain voimaan tullessa poliisilaitoksen päällikön ratkaistavaksi.
Muualla laissa tai asetuksessa poliisipiirin käsiteltäväksi kuuluva asia siirtyy tämän lain voimaan tullessa poliisilaitoksen käsiteltäväksi.
HE 86/95, HaVM 13/95, EV 2/96
15.8.1997/778:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
Tämän lain tullessa voimaan poliisiopistosta tulee Poliisiammattikorkeakoulu.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin Poliisiammattikorkeakoulun virkojen täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.
Poliisiammattikorkeakouluun tämän lain voimaan tullessa perustettua virkaa ensimmäistä kertaa täytettäessä se voidaan täyttää virkaa haettavaksi julistamatta. Nimitettäessä virkaan sitä haettavaksi julistamatta siihen voidaan nimittää enintään neljän vuoden määräajaksi vastaavan tasoisessa poliisiopiston virassa oleva henkilö, vaikka hän ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Mikäli henkilö sanotun määräajan kuluessa täyttää kyseisen viran kelpoisuusvaatimukset, hänet voidaan nimittää tähän virkaan sitä haettavaksi julistamatta.
HE 260/1996, HaVM 13/1997, EV 106/1997
15.8.1997/779:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.
Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 76/1997, HaVM 10/1997, EV 75/1997
9.8.2002/679:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.
Tämän lain tullessa voimaan keskusrikospoliisissa toimivan poliisin tietohallintokeskuksen sekä lääneissä poliisin lääninjohdon alaisuudessa toimivien tietotekniikkakeskusten henkilöstö siirtyy ja virat siirretään 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun Poliisin tietohallintokeskukseen. Viran siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta.
Sisäasiainministeriö voi päättää virkojen siirtämisestä Poliisin tietohallintokeskukseen jo ennen tämän lain voimaantuloa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen Poliisin tietohallintokeskuksen toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.
HE 19/2002, HaVM 5/2002, EV 69/2002
4.2.2005/69:
Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2005.
HE 168/2003, HaVM 24/2004, EV 236/2004
21.7.2006/676:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 4/2006, HaVM 5/2006, EV 56/2006
2.2.2007/100:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2007. Tämän lain 1 §:n 3 momentti ja 12 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
Tämän lain 12 §:n tullessa voimaan nykyinen Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisikoulu lakkaavat. Nykyisen Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisikoulun henkilöstö siirtyy ja virat siirretään 12 §:ssä tarkoitettuun uuteen Poliisiammattikorkeakouluun. Viran siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta. Uuteen Poliisiammattikorkeakouluun perustettavat virat voidaan ensimmäisellä kerralla täyttää niitä haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään Poliisiammattikorkeakoulun tai Poliisikoulun palveluksessa oleva virkamies.
Nykyinen Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin virka ja Poliisikoulun johtajan virka lakkautetaan ja perustetaan uuden Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin virka. Lakkautettavien virkojen haltijat pyritään sijoittamaan uudelleen ammattitaitoansa ja kykyänsä vastaaviin tehtäviin.
HE 72/2006, HaVM 24/2006, EV 194/2006
27.7.2007/781:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2008.
Tämä lain voimaan tullessa Poliisin tietohallintokeskus lakkaa. Poliisin tietohallintokeskuksen henkilöstö siirtyy ja virat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa valtioneuvoston asetuksella perustettavaan Hallinnon tietotekniikkakeskukseen (HALTIK). Viran siirtymiseen tai viran nimen muuttamiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Poliisin tietohallintokeskuksen tietohallintojohtajan ja tulosyksiköiden päälliköiden virat lakkaavat tämän lain voimaan tullessa. Lakkautettavien virkojen haltijoille taataan heidän ammattitaitoansa ja kykyänsä vastaava tehtävä.
Sisäasiainministeriön hallinnonalalla tietotekniikkakeskukselle siirtyviä perustietotekniikan tehtäviä hoitava henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät vaiheittain viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä tietotekniikkakeskukseen sisäasiainministeriön päätöksellä. Viran siirtäminen tai viran nimen muuttaminen ei edellytä virkamiehen suostumusta paitsi milloin virka siirtyy toiselle työssäkäyntialueelle. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa.
Ennen tämän lain voimaantuloa sisäasiainministeriö perustaa tietotekniikkakeskukseen johtajan ja yksiköiden päälliköiden virat ja nimittää niihin virkoja ensimmäisen kerran täytettäessä. Johtajan ja yksiköiden päälliköiden virat täytetään julistamalla ne haettaviksi.
Hätäkeskuslaitoksen tietohallinnon järjestelmäasiantuntijoiden ja järjestelmätukihenkilöiden virat ja niitä hoitava henkilöstö siirtyvät tämän lain voimaan tullessa tietotekniikkakeskukseen. Viran siirtäminen tai viran nimen muuttaminen ei edellytä virkamiehen suostumusta paitsi milloin virka siirtyy toiselle työssäkäyntialueelle. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa.
Tämän lain voimaan tullessa Poliisin tietohallintokeskuksessa vireillä olevat asiat siirtyvät tietotekniikkakeskuksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tietotekniikkakeskus vastaa niistä sopimuksista ja muista sitoumuksista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista, joihin Poliisin tietohallintokeskus on toiminta-aikanaan sitoutunut.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tietotekniikkakeskuksen toiminnan aloittamiseksi.
HE 4/2007, HaVM 3/2007, EV 6/2007
26.6.2009/497:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.
Sisäasiainministeriössä ja lääninhallituksessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat poliisitointa koskevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka tämän taikka muun lain tai asetuksen mukaan kuuluvat tämän lain voimaan tulon jälkeen Poliisihallitukselle, siirtyvät Poliisihallitukselle.
Jos Poliisihallituksen toimialaan kuuluva tehtävä on muualla lainsäädännössä säädetty sisäasiainministeriön, poliisin ylijohdon, lääninhallituksen tai poliisin lääninjohdon hoidettavaksi, Poliisihallitus hoitaa näitä tehtäviä ja käyttää niihin liittyvää toimivaltaa tämän lain voimaan tulon jälkeen, jollei toisin säädetä.
Ennen Poliisihallituksen toiminnan aloittamista sisäasiainministeriö on toimivaltainen viranomainen tekemään tämän lain toimeenpanon edellyttämät päätökset, jotka tämän lain voimaantulon jälkeen kuuluvat Poliisihallituksen toimivaltaan.
Sisäasiainministeriö voi ennen tämän lain voimaantuloa perustaa Poliisihallituksen poliisiylijohtajan viran. Virka perustetaan 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien ja siihen sovelletaan sen perustamisen jälkeen valtion virkamieslain säännöksiä.
Sisäasiainministeriön poliisiosastolle ja lääninhallituksen poliisiosastolle sijoitettu muu kuin 4 momentissa mainittu virkasuhteinen toistaiseksi nimitetty henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa sisäasiainministeriöön, Poliisihallitukseen, aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueelle tai muuhun poliisiyksikköön siten kuin sisäasiainministeriön päätöksellä tarkemmin määritellään.
Määräaikaisia tehtäviä hoitava sisäasiainministeriön poliisiosaston ja lääninhallituksen poliisiosaston henkilöstö siirtyy tämän lain voimaan tullessa sisäasiainministeriön, Poliisihallituksen, aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueen tai muun poliisiyksikön palvelukseen määräaikaisen palvelusuhteensa keston ajaksi siten kuin sisäasiainministeriön päätöksellä tarkemmin määritellään.
Virkojen ja tehtävien siirtymiseen ei tarvita virkamiehen tai työntekijän suostumusta, ellei virka tai tehtävä siirry työssäkäyntialueelta toiselle. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä euromääräisen palkkansa.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.
HE 58/2009, HaVM 7/2009, EV 86/2009
22.7.2011/873:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.
HE 224/2010, HaVM 42/2010, EV 371/2010
18.1.2013/46:
Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2013.
Sen estämättä, mitä 15 §:n 2 momentissa säädetään, on ennen vuotta 1960 syntyneen alipäällystöön ja miehistöön kuuluvan poliisimiehen eroamisikä 60 vuotta.
Sen estämättä, mitä 15 §:n 2 momentissa säädetään, ennen vuotta 1960 syntyneen keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, liikkuvan poliisin tai Poliisiammattikorkeakoulun päällystöön kuuluvan poliisimiehen sekä paikallispoliisin päällystöön kuuluvan poliisimiehen eroamisikä on, lukuun ottamatta keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja liikkuvan poliisin päällikköä, poliisipäällikköä ja apulaispoliisipäällikköä, 63 vuotta. Poliisimiehen 63 vuoden eroamisikää sovelletaan myös virkamieheen, joka oli 30 päivänä marraskuuta 1996 poliisimestarin tai apulaispoliisimestarin virassa.
Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, koskee myös Hätäkeskuslaitoksen ja Hallinnon tietotekniikkakeskuksen poliisimiehiä.
Edellä 2–4 momentissa tarkoitettu poliisimies ei ole velvollinen eroamaan 2 ja 3 momentissa säädetyssä eroamisiässään.
Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.
HE 64/2012, HaVM 19/2012, EV 143/2012