Seurattu SDK 836/2017 saakka.

14.2.1992/110

Laki poliisin hallinnosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Yleiset säännökset
1 § (10.7.2015/860)
Poliisihallinto ja poliisiyksiköt

Sisäministeriö vastaa poliisin toimialan ohjauksesta ja valvonnasta sekä erikseen ministeriölle säädettävistä poliisin toimialan tehtävistä.

Sisäministeriön alainen keskushallintoviranomainen on Poliisihallitus, joka muiden poliisiyksiköiden kuin suojelupoliisin osalta toimii poliisin ylijohtona. Poliisihallituksen alaisia valtakunnallisia yksikköjä ovat keskusrikospoliisi ja Poliisiammattikorkeakoulu. Poliisihallituksen alainen paikallishallintoviranomainen on poliisilaitos.

Sisäministeriön alainen valtakunnallinen yksikkö on suojelupoliisi.

Poliisiyksikköjä ovat Poliisihallitus ja sen alaiset yksiköt sekä suojelupoliisi.

Poliisitoimesta Ahvenanmaan maakunnassa säädetään erikseen.

2 § (22.7.2011/873)
Poliisin tehtävät

Poliisin tehtävistä säädetään poliisilain (872 /2011) 1 luvun 1 §:ssä.

3 § (10.7.2015/860)
Neuvottelukunnat

Sisäministeriön yhteydessä toimii poliisiasiain neuvottelukunta ja poliisilaitoksen yhteydessä poliisin neuvottelukunta. Poliisihallituksen yhteydessä voi toimia neuvottelukuntia.

Neuvottelukuntien tehtävistä ja kokoonpanosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Keskushallinto (26.6.2009/497)
4 § (10.7.2015/860)
Poliisihallitus

Poliisihallitusta johtaa poliisiylijohtaja.

Poliisihallituksen tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti:

1) suunnitella, kehittää, johtaa ja valvoa poliisitoimintaa ja sen tukitoimintoja alaistensa poliisiyksiköiden osalta;

2) vastata poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta maan eri osissa;

3) päättää alaistensa poliisiyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta;

4) vastata alaistensa poliisiyksiköiden tulosohjauksesta ja voimavarojen suuntaamisesta niille;

5) huolehtia muista sille säädetyistä tai määrätyistä tehtävistä.

4 a § (10.7.2015/860)
Ilmoitusvelvollisuus ja päätösvallan pidättäminen

Poliisiylijohtajan on ilmoitettava sisäministerille yhteiskunnallisesti merkittävistä poliisitointa koskevista asioista. Suojelupoliisin on ilmoitettava tehtäviinsä kuuluvista yhteiskunnallisesti merkittävistä asioista sisäministerille sekä lisäksi poliisiylijohtajalle, jos niillä on merkittävää vaikutusta muuhun poliisitoimeen.

Poliisiylijohtaja pitää sisäministeriön tietoisena Poliisihallitusta koskevista asioista. Suojelupoliisin päällikkö pitää sisäministeriön tietoisena suojelupoliisia koskevista asioista. Poliisiylijohtajan ja suojelupoliisin päällikön osallistumisesta turvallisuusasioiden käsittelemiseen sisäministeriössä säädetään erikseen.

Poliisihallituksen alaisen yksikön on ilmoitettava Poliisihallitukselle sellaisesta suunnittelemastaan hallinnon sisäisestä ratkaisusta tai olosuhteen muutoksesta, jolla voi olla laatunsa tai laajuutensa vuoksi merkittävää vaikutusta Poliisihallituksen hyväksymien yksikön tulostavoitteiden tai toimintalinjojen toteutumiseen.

Poliisiylijohtaja voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen 3 momentissa tarkoitetun hallinnon sisäisen asian, joka on säädetty muun poliisin henkilöstöön kuuluvan virkamiehen ratkaistavaksi.

5–5 a §

5–5 a § on kumottu L:lla 26.6.2009/497.

Paikallishallinto
6 § (10.7.2015/860)
Paikallispoliisi

Paikallinen poliisitoimi järjestetään kihlakunnittain siten, että poliisilaitoksen toimialueena on yksi tai useampi kihlakunta. Poliisilaitos vastaa myös poliisin tehtäviin liittyvien kansalaisten palvelujen tasapuolisesta saatavuudesta ja laadusta toimialueellaan. Valtioneuvoston asetuksella säädetään poliisilaitoksista, joiden toimialueena on useampi kihlakunta. Poliisilaitoksella voi olla alueellisia yksiköitä. Valtioneuvoston asetuksella säädetään alueellisen yksikön toimialueesta. Alueellisen yksikön kielellisestä asemasta säädetään kielilain (423/2003) 6 §:n 2 momentissa. Sisäministeriö päättää poliisilaitoksen toimipisteiden sijaintipaikoista.

Muodostettaessa poliisilaitos, jonka toimialueena on useampi kihlakunta, tulee ottaa huomioon eri alueiden erityispiirteet, kuten asukasmäärä, asukastiheys, laajuus, liikenneyhteydet sekä kieliolot ja aluejaotuksen vaikutus viranomaisen kielilain 6 §:ssä tarkoitettuun kielelliseen asemaan. Lakkaavien poliisilaitosten poliisipäällikön virat lakkautetaan ja perustetaan uusi poliisilaitoksen poliisipäällikön virka. Täytettäessä edellä mainittua poliisilaitoksen poliisipäällikön virkaa ensi kertaa virka saadaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta. Lakkautettavan poliisipäällikön viran haltija sijoitetaan uudelleen ammattitaitoansa ja kykyänsä vastaaviin tehtäviin.

6 a § (26.6.2009/497)

6 a § on kumottu L:lla 26.6.2009/497.

7 §
Paikallispoliisin tehtävät

Paikallispoliisin tehtävänä on:

1) ylläpitää yleistä järjestystä ja turvallisuutta;

2) toimia rikollisuuden ennalta estämiseksi;

3) tutkia rikoksia ja muita yleistä järjestystä tai turvallisuutta vaarantavia tapahtumia;

4) ohjata ja valvoa liikennettä sekä toimia liikenneturvallisuuden edistämiseksi; ja

5) suorittaa muut poliisille säädetyt tai määrätyt tehtävät.

Poliisilaitoksella voi lisäksi olla toimialueensa erityispiirteisiin tai muihin seikkoihin perustuvia erityistehtäviä. Poliisihallitus määrää ne asiaryhmät, jotka kuuluvat poliisilaitosten erityistehtäviin. (28.6.2013/503)

8 § (10.7.2015/860)
Yhteistoiminta

Poliisihallitus voi poliisitoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi asianomaisia poliisilaitoksia ja alueen kuntia kuultuaan määrätä poliisilaitokset hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa.

Poliisihallitus voi poliisitoiminnan tarkoituksenmukaiseksi järjestämiseksi asianomaisia poliisiyksikköjä kuultuaan määrätä poliisilaitoksen ja muun alaisensa poliisiyksikön hoitamaan tehtäviä yhteistoiminnassa.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettua yhteistoimintaa koskevassa päätöksessä tulee määrätä päällikkö johtamaan yhteistoiminnassa hoidettavia tehtäviä ja muut johtosuhteet sekä antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä yhteistoiminnan järjestämiseksi.

Valtakunnalliset yksiköt
9 § (10.7.2015/860)
Keskusrikospoliisi

Keskusrikospoliisin tehtävänä on:

1) torjua kansainvälistä, järjestäytynyttä, ammattimaista, taloudellista ja muuta vakavaa rikollisuutta;

2) suorittaa tutkintaa;

3) tuottaa asiantuntijapalveluita;

4) kehittää rikostorjuntaa ja rikostutkintamenetelmiä;

5) toteuttaa todistajansuojeluohjelmaa.

Poliisihallitus antaa tarvittaessa tarkempia määräyksiä keskusrikospoliisin tehtävistä. Poliisihallitus voi tarvittaessa määrätä myös keskusrikospoliisin ja muiden Poliisihallituksen alaisten yksiköiden välisistä tutkintajärjestelyistä.

10 § (10.7.2015/860)
Suojelupoliisi

Suojelupoliisin tehtävänä on sisäministeriön ohjauksen mukaisesti torjua sellaisia hankkeita ja rikoksia, jotka voivat vaarantaa valtio- ja yhteiskuntajärjestystä tai valtakunnan sisäistä tai ulkoista turvallisuutta sekä suorittaa tällaisten rikosten tutkintaa. Sen tulee myös ylläpitää ja kehittää yleistä valmiutta valtakunnan turvallisuutta vaarantavan toiminnan estämiseksi.

Sisäministeriö määrää Poliisihallitusta kuultuaan tarkemmin ne asiaryhmät, jotka kuuluvat suojelupoliisin tutkittaviksi sekä päättää Poliisihallitusta kuultuaan tarvittaessa tarkemmin suojelupoliisin ja muiden poliisiyksiköiden välisestä yhteistoiminnasta ja yhteistyöstä sekä niiden välisistä tutkintajärjestelyistä.

Suojelupoliisin on ilmoitettava sisäministeriölle sellaisesta suunnittelemastaan hallinnon sisäisestä ratkaisusta tai olosuhteiden muutoksesta, jolla voi olla laatunsa tai laajuutensa vuoksi merkittävää vaikutusta sisäministeriön hyväksymien suojelupoliisin tulostavoitteiden ja toimintalinjojen toteutumiseen.

Sisäministeriö voi yksittäistapauksessa ottaa ratkaistavakseen 3 momentissa tarkoitetun hallinnon sisäisen asian, joka on säädetty suojelupoliisin henkilöstöön kuuluvan virkamiehen ratkaistavaksi sekä suojelupoliisin ja muun poliisiyksikön välistä yhteistyötä tai työnjakoa koskevan asian.

11 § (27.1.2017/48)
Poliisiylijohtajan viran kelpoisuusvaatimukset ja virkaan nimittäminen

Poliisiylijohtajan viran erityisenä kelpoisuusvaatimuksena on sen lisäksi, mitä valtion virkamieslain (750/1994) 8 §:ssä säädetään, perehtyneisyys poliisitoimeen.

Poliisiylijohtajan nimittää valtioneuvosto.

Väliotsikko on kumottu L:lla 30.12.2013/1165. (30.12.2013/1165)
12 § (27.1.2017/48)
Keskusrikospoliisin päällikön viran kelpoisuusvaatimukset ja virkaan nimittäminen

Keskusrikospoliisin päällikön viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä perehtyneisyys poliisitoimeen.

Keskusrikospoliisin päällikön nimittää valtioneuvosto.

12 a–12 b §

12 a–12 b § on kumottu L:lla 4.2.2005/69.

Väliotsikko on kumottu L:lla 28.6.2013/503. (28.6.2013/503)
13 § (27.1.2017/48)
Suojelupoliisin päällikön viran kelpoisuusvaatimukset ja virkaan nimittäminen

Suojelupoliisin päällikön viran kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtion virkamieslain 8 §:ssä.

Suojelupoliisin päällikön nimittää valtioneuvosto.

Väliotsikko on kumottu L:lla 27.7.2007/781. (27.7.2007/781)
14 § (27.1.2017/48)
Poliisilaitoksen päällikön viran kelpoisuusvaatimukset ja virkaan nimittäminen

Poliisilaitoksen päällikön viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi korkeakoulututkinto, tehtävän edellyttämä monipuolinen kokemus, käytännössä osoitettu johtamistaito ja johtamiskokemus sekä perehtyneisyys poliisitoimeen.

Poliisilaitoksen päällikön nimittää sisäministeriö kuultuaan poliisiylijohtajaa.

Poliisimiehen virka-asemaan liittyvät säännökset (22.7.2011/873)
15 § (26.6.2009/497)
Poliisin virat

Poliisin viroista, virkoihin nimittämisestä ja virkojen erityisistä kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella, jollei tästä laista tai valtion virkamieslaista (750/1994) muuta johdu.

Poliisimiehen eroamisikä on 68 vuotta. (18.1.2013/46)

15 a § (22.7.2011/873)
Poliisivaltuudet

Poliisimiehellä on tehtäväänsä suorittaessaan koko maassa poliisilaissa tai muussa laissa säädetyt valtuudet.

Poliisimiehellä on kansainvälisiä tehtäviä suorittaessaan poliisilaissa tai muussa laissa säädetyt valtuudet. (28.6.2017/421)

3 momentti on kumottu L:lla 30.12.2013/1165.

15 b § (22.7.2011/873)
Poliisihenkilöstön täydentäminen

Jos valtion turvallisuuden tai poikkeuksellisten olojen vuoksi on tarpeen, valtioneuvosto voi määrätä poliisin henkilöstöä täydennettäväksi erityisellä täydennyspoliisihenkilöstöllä.

Täydennyspoliisihenkilöstöön voidaan ottaa tehtävään henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sopiva henkilö, joka poliisipiirin päällikön kanssa tekemänsä sopimuksen mukaan sitoutuu tehtävään.

Oikeudesta käyttää voimakeinoja on voimassa, mitä poliisilain 2 luvun 17 §:n 3 momentissa säädetään.

Täydennyspoliisihenkilöstöön kuuluva voidaan asettaa täydennyspoliisihenkilöstön koulutukseen liittyvään tilaisuuteen yksityisistä turvallisuuspalveluista annetun lain (1085/2015) 26 §:n 1 momentin 1 kohdassa tarkoitetuksi järjestyksenvalvojaksi ja hänet voidaan määrätä tällaiseen tilaisuuteen tieliikennelain (267/1981) 49 §:ssä tarkoitetuksi liikenteen ohjaajaksi. (21.8.2015/1096)

Täydennyspoliisihenkilöstöön kuuluvan tehtävistä, varustuksesta, koulutuksesta ja palvelukseen kutsumisesta sekä sopimussuhteen ehdoista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

15 c § (22.7.2011/873)
Poliisimiehen toimialue ja toimimisvelvollisuus

Poliisimies on velvollinen toimimaan sen poliisiyksikön toimialueella, johon hänet on sijoitettu.

Poliisimies voidaan määrätä toimimaan myös sijoitusyksikkönsä toimialueen ulkopuolella.

Poliisimies on ilman eri määräystä velvollinen ryhtymään kiireellisiin toimiin koko maassa myös toimialueensa ulkopuolella ja vapaa-aikanaan, jos se on välttämätöntä vakavan rikoksen estämiseksi, tällaista rikosta koskevan tutkinnan aloittamiseksi tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaavan vakavan vaaran torjumiseksi taikka jos se näihin rinnastettavan muun erityisen syyn vuoksi on tarpeen.

15 d § (10.7.2015/860)
Palvelukseen ilmoittautuminen

Poliisitoiminnallisen erityistilanteen varalta poliisimiehen tulee huolehtia siitä, että hänen yhteystietonsa ovat poliisiyksikön tiedossa.

Poliisimiehen on viipymättä ilmoittauduttava palvelukseen vakavan yleistä järjestystä ja turvallisuutta vaarantavan teon tai tapahtuman sitä välttämättä vaatiessa.

Poliisimies on velvollinen määräyksestä saapumaan palvelukseen myös vuosilomalla ollessaan, milloin se yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi on välttämätöntä. Määräyksen voi antaa Poliisihallitus Poliisihallituksen ja sen alaisen yksikön poliisimiehelle sekä poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkö ja poliisilaitoksen päällikkö oman yksikkönsä poliisimiehelle.

Poliisimies on muulloin kuin virkavapaana tai vuosilomalla ollessaan velvollinen määräyksestä olemaan tilapäisesti hälytysvalmiudessa ja saapumaan palvelukseen, jos se poliisin toimintaan liittyvästä erityisestä syystä on tarpeen. Määräyksen voi antaa Poliisihallitus Poliisihallituksen ja sen alaisen yksikön poliisimiehelle sekä poliisin valtakunnallisen yksikön päällikkö ja poliisilaitoksen päällikkö oman yksikkönsä poliisimiehelle.

15 e § (22.7.2011/873)
Poliisimiehen toimiminen avustajana tai asiamiehenä

Poliisimies saa toimia rikoksesta epäillyn avustajana tai asiamiehenä vain, jos epäilty on hänen suoraan etenevässä tai takenevassa polvessa oleva sukulaisensa, sisaruksensa tai aviopuolisonsa ja tällä ei oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997) 2 luvun 1 §:n mukaan ole oikeutta saada puolustajaa.

Poliisimies ei saa toimia asianomistajan avustajana tai asiamiehenä, jos se voi olla ristiriidassa hänen virkatehtäviensä hoitamisen kanssa.

15 f § (22.7.2011/873)
Poliisimiehen käyttäytyminen

Poliisimiehen on virassa ja yksityiselämässään käyttäydyttävä siten, ettei hänen käyttäytymisensä ole omiaan vaarantamaan luottamusta poliisille kuuluvien tehtävien asianmukaiseen hoitoon. Arvioitaessa poliisimiehen käyttäytymistä otetaan huomioon myös hänen asemansa ja tehtävänsä poliisihallinnossa.

15 g § (22.7.2011/873)
Sivutoimet

Poliisimies ei saa ottaa vastaan eikä pitää valtion virkamieslain 18 §:n 4 momentissa tarkoitettua sivutointa, ellei siihen hakemuksesta myönnetä lupaa.

Poliisimies ei saa hoitaa tehtävää, johon liittyvät oikeudet tai velvollisuudet saattavat joutua ristiriitaan poliisin tehtävien kanssa.

15 h § (22.7.2011/873)
Poliisimiehen kunto ja ammattitaito

Poliisimiehen tulee ylläpitää työtehtäviensä edellyttämää kuntoa ja ammattitaitoa. Eri työtehtävien edellyttämän kunnon tasosta ja kuntotestien järjestämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

15 i § (10.7.2015/860)
Poliisimiehen määräaikainen virantoimituksesta erottaminen

Poliisimiehelle, joka toimii vastoin virkavelvollisuuksiaan tai laiminlyö niitä, voidaan määrätä kurinpitorangaistuksena virantoimituksesta erottaminen vähintään yhdeksi ja enintään kuudeksi kuukaudeksi, jollei varoitusta ole pidettävä riittävänä. Palkanmaksu keskeytetään virantoimituksesta erottamisen ajaksi.

Virantoimituksesta erottamisesta päättää nimittävä viranomainen. Jos nimittävä viranomainen on valtioneuvosto, virantoimituksesta erottamisesta päättää sisäministeriö. Virantoimituksesta erottamisesta päättävän viranomaisen tulee panna virantoimituksesta erottaminen vireille viimeistään kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun viranomainen sai tiedon seikasta, joka saattaa aiheuttaa virantoimituksesta erottamisen.

Ennen kuin poliisimiehen virantoimituksesta erottamisesta tehdään päätös, hänelle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi asiassa. Lisäksi viranomaisen on varattava pääluottamusmiehelle tai luottamusmiehelle tilaisuus tulla kuulluksi, jos poliisimies sitä pyytää, eikä virantoimituksesta erottamista asian laadun vuoksi ole saatettava voimaan välittömästi. Viranomaisen on ennen päätöksen tekemistä ilmoitettava poliisimiehelle mahdollisuudesta pyytää pääluottamusmiehen tai luottamusmiehen kuulemista.

Muutoksenhausta päätökseen, joka koskee poliisimiehen määräaikaista virantoimituksesta erottamista, säädetään valtion virkamieslaissa.

15 j § (20.3.2015/293)
Poliisimiehen viran täyttäminen haettavaksi julistamatta

Vanhemman konstaapelin, vanhemman rikoskonstaapelin ja nuoremman konstaapelin virka voidaan täyttää sitä haettavaksi julistamatta.

Erinäiset säännökset (22.7.2011/873)
16 § (10.7.2015/860)
Tarkemmat säännökset

Tasavallan presidentin asetuksella säädetään poliisin ansiorististä ja ansiomitalista.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin poliisin organisaatiosta ja sen tehtävistä. (27.1.2017/48)

Sisäministeriön asetuksella voidaan antaa tarkempia säännöksiä poliisiyksiköiden asemasta ja tehtävistä.

17 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1992.

Tällä lailla kumotaan 18 päivänä helmikuuta 1966 annetun poliisilain (84/66) 2 sekä 4–9 §,

sellaisina kuin niistä ovat 2 § muutettuna 25 päivänä tammikuuta 1973 ja 29 päivänä marraskuuta 1985 annetuilla laeilla (53/73 ja 901/85), 4 § osittain muutettuna viimeksi mainituilla laeilla ja 31 päivänä tammikuuta 1985 annetulla lailla (111/85), 5 § osittain muutettuna mainitulla 29 päivänä marraskuuta 1985 annetulla lailla, 7 § muutettuna mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1973 annetulla lailla ja 23 päivänä huhtikuuta 1976 annetulla lailla (347/76), 7 a § muutettuna mainitulla 25 päivänä tammikuuta 1973 annetulla lailla sekä 19 päivänä joulukuuta 1980 ja 28 päivänä huhtikuuta 1989 annetuilla laeilla (865/80 ja 355/89) sekä 8 ja 9 § mainitussa 25 päivänä tammikuuta 1973 annetussa laissa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

HE 155/91, HaV.miet. 15/91

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

7.4.1995/508:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1995.

HE 57/94, HaVM 20/94

15.3.1996/156:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996.

Poliisin hallinnosta annetun lain 1 §:n 3 momentti muutetaan ja 14 § kumotaan kuitenkin jo 1 päivästä huhtikuuta 1996.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Päätettäessä 1 päivästä joulukuuta 1996 yhteistoiminnan aloittavan yhteistoiminta-alueen muodostamisesta riittää 8 §:n 1 momentista poiketen, että sisäasiainministeriö kuulee vain lääninhallitusta ja alueen kuntia. Muualla laissa tai asetuksessa poliisipiirin päällikön ratkaistavaksi säädetty asia siirtyy tämän lain voimaan tullessa poliisilaitoksen päällikön ratkaistavaksi.

Muualla laissa tai asetuksessa poliisipiirin käsiteltäväksi kuuluva asia siirtyy tämän lain voimaan tullessa poliisilaitoksen käsiteltäväksi.

HE 86/95, HaVM 13/95, EV 2/96

15.8.1997/778:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Tämän lain tullessa voimaan poliisiopistosta tulee Poliisiammattikorkeakoulu.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin Poliisiammattikorkeakoulun virkojen täyttämiseksi sekä muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen Poliisiammattikorkeakoulun toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.

Poliisiammattikorkeakouluun tämän lain voimaan tullessa perustettua virkaa ensimmäistä kertaa täytettäessä se voidaan täyttää virkaa haettavaksi julistamatta. Nimitettäessä virkaan sitä haettavaksi julistamatta siihen voidaan nimittää enintään neljän vuoden määräajaksi vastaavan tasoisessa poliisiopiston virassa oleva henkilö, vaikka hän ei täytä säädettyjä kelpoisuusvaatimuksia. Mikäli henkilö sanotun määräajan kuluessa täyttää kyseisen viran kelpoisuusvaatimukset, hänet voidaan nimittää tähän virkaan sitä haettavaksi julistamatta.

HE 260/1996, HaVM 13/1997, EV 106/1997

15.8.1997/779:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 76/1997, HaVM 10/1997, EV 75/1997

9.8.2002/679:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2002.

Tämän lain tullessa voimaan keskusrikospoliisissa toimivan poliisin tietohallintokeskuksen sekä lääneissä poliisin lääninjohdon alaisuudessa toimivien tietotekniikkakeskusten henkilöstö siirtyy ja virat siirretään 1 §:n 3 momentissa tarkoitettuun Poliisin tietohallintokeskukseen. Viran siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta.

Sisäasiainministeriö voi päättää virkojen siirtämisestä Poliisin tietohallintokeskukseen jo ennen tämän lain voimaantuloa. Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä myös muihin toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen Poliisin tietohallintokeskuksen toiminnan aloittamiseksi lain tullessa voimaan.

HE 19/2002, HaVM 5/2002, EV 69/2002

4.2.2005/69:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2005.

HE 168/2003, HaVM 24/2004, EV 236/2004

21.7.2006/676:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 4/2006, HaVM 5/2006, EV 56/2006

2.2.2007/100:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2007. Tämän lain 1 §:n 3 momentti ja 12 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Tämän lain 12 §:n tullessa voimaan nykyinen Poliisiammattikorkeakoulu ja Poliisikoulu lakkaavat. Nykyisen Poliisiammattikorkeakoulun ja Poliisikoulun henkilöstö siirtyy ja virat siirretään 12 §:ssä tarkoitettuun uuteen Poliisiammattikorkeakouluun. Viran siirtämiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta. Uuteen Poliisiammattikorkeakouluun perustettavat virat voidaan ensimmäisellä kerralla täyttää niitä haettavaksi julistamatta, jos virkaan nimitetään Poliisiammattikorkeakoulun tai Poliisikoulun palveluksessa oleva virkamies.

Nykyinen Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin virka ja Poliisikoulun johtajan virka lakkautetaan ja perustetaan uuden Poliisiammattikorkeakoulun rehtorin virka. Lakkautettavien virkojen haltijat pyritään sijoittamaan uudelleen ammattitaitoansa ja kykyänsä vastaaviin tehtäviin.

HE 72/2006, HaVM 24/2006, EV 194/2006

27.7.2007/781:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2008.

Tämä lain voimaan tullessa Poliisin tietohallintokeskus lakkaa. Poliisin tietohallintokeskuksen henkilöstö siirtyy ja virat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa valtioneuvoston asetuksella perustettavaan Hallinnon tietotekniikkakeskukseen (HALTIK). Viran siirtymiseen tai viran nimen muuttamiseen ei tarvita virkamiehen suostumusta. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa. Poliisin tietohallintokeskuksen tietohallintojohtajan ja tulosyksiköiden päälliköiden virat lakkaavat tämän lain voimaan tullessa. Lakkautettavien virkojen haltijoille taataan heidän ammattitaitoansa ja kykyänsä vastaava tehtävä.

Sisäasiainministeriön hallinnonalalla tietotekniikkakeskukselle siirtyviä perustietotekniikan tehtäviä hoitava henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät vaiheittain viimeistään vuoden 2009 loppuun mennessä tietotekniikkakeskukseen sisäasiainministeriön päätöksellä. Viran siirtäminen tai viran nimen muuttaminen ei edellytä virkamiehen suostumusta paitsi milloin virka siirtyy toiselle työssäkäyntialueelle. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa.

Ennen tämän lain voimaantuloa sisäasiainministeriö perustaa tietotekniikkakeskukseen johtajan ja yksiköiden päälliköiden virat ja nimittää niihin virkoja ensimmäisen kerran täytettäessä. Johtajan ja yksiköiden päälliköiden virat täytetään julistamalla ne haettaviksi.

Hätäkeskuslaitoksen tietohallinnon järjestelmäasiantuntijoiden ja järjestelmätukihenkilöiden virat ja niitä hoitava henkilöstö siirtyvät tämän lain voimaan tullessa tietotekniikkakeskukseen. Viran siirtäminen tai viran nimen muuttaminen ei edellytä virkamiehen suostumusta paitsi milloin virka siirtyy toiselle työssäkäyntialueelle. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteensa ehtoihin liittyvät oikeutensa ja velvollisuutensa.

Tämän lain voimaan tullessa Poliisin tietohallintokeskuksessa vireillä olevat asiat siirtyvät tietotekniikkakeskuksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Tietotekniikkakeskus vastaa niistä sopimuksista ja muista sitoumuksista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista, joihin Poliisin tietohallintokeskus on toiminta-aikanaan sitoutunut.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä toimenpiteisiin, jotka ovat tarpeen tietotekniikkakeskuksen toiminnan aloittamiseksi.

HE 4/2007, HaVM 3/2007, EV 6/2007

26.6.2009/497:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Sisäasiainministeriössä ja lääninhallituksessa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevat poliisitointa koskevat asiat, tehdyt sopimukset ja sitoumukset sekä niistä johtuvat oikeudet ja velvollisuudet, jotka tämän taikka muun lain tai asetuksen mukaan kuuluvat tämän lain voimaan tulon jälkeen Poliisihallitukselle, siirtyvät Poliisihallitukselle.

Jos Poliisihallituksen toimialaan kuuluva tehtävä on muualla lainsäädännössä säädetty sisäasiainministeriön, poliisin ylijohdon, lääninhallituksen tai poliisin lääninjohdon hoidettavaksi, Poliisihallitus hoitaa näitä tehtäviä ja käyttää niihin liittyvää toimivaltaa tämän lain voimaan tulon jälkeen, jollei toisin säädetä.

Ennen Poliisihallituksen toiminnan aloittamista sisäasiainministeriö on toimivaltainen viranomainen tekemään tämän lain toimeenpanon edellyttämät päätökset, jotka tämän lain voimaantulon jälkeen kuuluvat Poliisihallituksen toimivaltaan.

Sisäasiainministeriö voi ennen tämän lain voimaantuloa perustaa Poliisihallituksen poliisiylijohtajan viran. Virka perustetaan 1 päivästä tammikuuta 2010 lukien ja siihen sovelletaan sen perustamisen jälkeen valtion virkamieslain säännöksiä.

Sisäasiainministeriön poliisiosastolle ja lääninhallituksen poliisiosastolle sijoitettu muu kuin 4 momentissa mainittu virkasuhteinen toistaiseksi nimitetty henkilöstö sekä vastaavat virat siirtyvät tämän lain voimaan tullessa sisäasiainministeriöön, Poliisihallitukseen, aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueelle tai muuhun poliisiyksikköön siten kuin sisäasiainministeriön päätöksellä tarkemmin määritellään.

Määräaikaisia tehtäviä hoitava sisäasiainministeriön poliisiosaston ja lääninhallituksen poliisiosaston henkilöstö siirtyy tämän lain voimaan tullessa sisäasiainministeriön, Poliisihallituksen, aluehallinnon viranomaisen poliisin vastuualueen tai muun poliisiyksikön palvelukseen määräaikaisen palvelusuhteensa keston ajaksi siten kuin sisäasiainministeriön päätöksellä tarkemmin määritellään.

Virkojen ja tehtävien siirtymiseen ei tarvita virkamiehen tai työntekijän suostumusta, ellei virka tai tehtävä siirry työssäkäyntialueelta toiselle. Siirtyvä henkilöstö säilyttää siirtymähetkellä palvelussuhteeseen liittyvät oikeudet ja velvollisuudet sekä euromääräisen palkkansa.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 58/2009, HaVM 7/2009, EV 86/2009

22.7.2011/873:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 224/2010, HaVM 42/2010, EV 371/2010

18.1.2013/46:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2013.

Sen estämättä, mitä 15 §:n 2 momentissa säädetään, on ennen vuotta 1960 syntyneen alipäällystöön ja miehistöön kuuluvan poliisimiehen eroamisikä 60 vuotta.

Sen estämättä, mitä 15 §:n 2 momentissa säädetään, ennen vuotta 1960 syntyneen keskusrikospoliisin, suojelupoliisin, liikkuvan poliisin tai Poliisiammattikorkeakoulun päällystöön kuuluvan poliisimiehen sekä paikallispoliisin päällystöön kuuluvan poliisimiehen eroamisikä on, lukuun ottamatta keskusrikospoliisin, suojelupoliisin ja liikkuvan poliisin päällikköä, poliisipäällikköä ja apulaispoliisipäällikköä, 63 vuotta. Poliisimiehen 63 vuoden eroamisikää sovelletaan myös virkamieheen, joka oli 30 päivänä marraskuuta 1996 poliisimestarin tai apulaispoliisimestarin virassa.

Mitä 2 ja 3 momentissa säädetään, koskee myös Hätäkeskuslaitoksen ja Hallinnon tietotekniikkakeskuksen poliisimiehiä.

Edellä 2–4 momentissa tarkoitettu poliisimies ei ole velvollinen eroamaan 2 ja 3 momentissa säädetyssä eroamisiässään.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 64/2012, HaVM 19/2012, EV 143/2012

28.6.2013/503:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

Lain voimaan tullessa liikkuva poliisi ja Poliisin tekniikkakeskus viranomaisina lakkaavat. Liikkuvassa poliisissa vireillä olevat muut kuin paikallispoliisin toimesta hoidettavat poliisitoimen asiat ja Poliisin tekniikkakeskuksessa vireillä olevat asiat siirtyvät Poliisihallituksen käsiteltäviksi ja ratkaistaviksi. Poliisihallitus vastaa myös niistä sopimuksista ja muista sitoumuksista sekä oikeuksista ja velvollisuuksista, joihin liikkuva poliisi ja Poliisin tekniikkakeskus ovat toiminta-aikanaan sitoutuneet.

Liikkuvan poliisin päällikön ja apulaispäällikön sekä Poliisin tekniikkakeskuksen johtajan virat siirretään toiseen virastoon lain voimaantullessa, jollei siihen nimitettyä virkamiestä ole nimitetty uuden viraston virkaan tai muuhun virkaan ennen lain voimaantuloa. Siirrettävän viran nimike ja tehtävät muutetaan vastaanottavan viraston viraksi lain voimaantullessa.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 15/2013, HaVM 7/2013, EV 77/2013

30.12.2013/1165:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 64/2013, HaVM 23/2013, EV 223/2013

6.2.2015/89:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2015.

HE 65/2014, HaVM 38/2014, EV 248/2014

20.3.2015/293:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2015.

HE 298/2014, HaVM 50/2014, EV 323/2014

10.7.2015/860:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 346/2014, HaVM 52/2014, EV 373/2014

21.8.2015/1096:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 22/2014, HaVM 57/2014, EV 351/2014

27.1.2017/48:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2017.

Tämän lain voimaan tullessa 11–14 §:ssä tarkoitettuun virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen nimitettynä oleva säilyttää kelpoisuutensa siihen virkaan tai määräaikaiseen virkasuhteeseen, johon hänet on nimitetty.

Tämän lain voimaan tullessa avoinna oleviksi ilmoitettuina olevat virat ja määräaikaiset virkasuhteet täytetään noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 121/2016, HaVM 30/2016, EV 251/2016

28.6.2017/421:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2017.

HE 107/2016, HaVM 9/2017, EV 55/2017

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.