Seurattu SDK 559/2017 saakka.

10.5.1991/800

Laki hyödyllisyysmallioikeudesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §

Se, joka on tehnyt keksinnön, tai se, jolle keksijän oikeus on siirtynyt, voi hakemuksesta saada hyödyllisyysmallioikeuden keksintöön ja siten yksinoikeuden sen ammattimaiseen hyväksikäyttöön sen mukaan kuin tässä laissa säädetään.

Keksinnöllä tarkoitetaan tässä laissa teknistä ratkaisua, jota voidaan käyttää teollisesti. (8.12.1995/1396)

Keksinnöksi ei katsota pelkästään:

1) löytöä, tieteellistä teoriaa tai matemaattista menetelmää;

2) taiteellista luomusta;

3) suunnitelmaa, sääntöä tai menetelmää älyllistä toimintaa, peliä tai liiketoimintaa varten taikka tietokoneohjelmaa; eikä

4) tietojen esittämistä.

(8.12.1995/1396)

Hyödyllisyysmallioikeutta ei voi saada:

1) keksintöön, jonka hyväksikäyttö on siveellisyyden tai yleisen järjestyksen vastaista;

2) kasvilajikkeisiin tai eläinrotuihin; eikä

3) menetelmiin.

(8.12.1995/1396)
2 §

Keksinnön tulee olla uusi siihen verrattuna, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää ja lisäksi selvästi erota siitä. (7.11.2008/700)

Tunnetuksi katsotaan kaikki, mikä on tullut julkiseksi, joko kirjoituksen tai esitelmän välityksellä, hyväksikäyttämällä tai muulla tavalla. Myös ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää tässä maassa tehdyn hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen, patenttihakemuksen ja mallioikeushakemuksen sisältö katsotaan tunnetuksi, jos mainittu hakemus tämän lain 18 §:n, patenttilain (550/1967) 22 §:n tai mallioikeuslain (221/1971) 19 §:n säännösten mukaan tulee julkiseksi. Edellä 1 momentissa olevaa säännöstä, jonka mukaan keksinnön tulee selvästi erota siitä, mikä on tullut tunnetuksi ennen hyödyllisyysmallioikeutta koskevan hakemuksen tekemispäivää, ei tällöin sovelleta. (7.11.2008/700)

Sen mukaan kuin 45 b ja 45 f §:ssä säädetään, on 8 a luvussa tarkoitetulla hakemuksella 2 momenttia sovellettaessa sama oikeusvaikutus kuin tässä maassa tehdyllä hyödyllisyysmallihakemuksella. (8.12.1995/1396)

Hyödyllisyysmalli voidaan rekisteröidä, vaikka keksintö on kuuden kuukauden kuluessa ennen hakemuksen tekemistä tullut julkiseksi:

1) sellaisen ilmeisen väärinkäytöksen johdosta, joka on kohdistunut hakijaan tai siihen, jolta tämä johtaa oikeutensa; tai

2) sen johdosta, että hakija tai se, jolta tämä johtaa oikeutensa, on pannut keksinnön näytteille sellaisessa virallisessa tai virallisesti tunnustetussa kansainvälisessä näyttelyssä, jota tarkoitetaan kansainvälisiä näyttelyjä koskevassa sopimuksessa (SopS 36/37).

Sovellettaessa 2 momenttia Münchenissä 5 päivänä lokakuuta 1973 Eurooppapatenttien myöntämisestä tehdyn yleissopimuksen (Euroopan patenttisopimus) (SopS 8/1996), jäljempänä Euroopan patenttisopimus, 93 artiklan mukainen julkaiseminen on rinnastettava patenttilain 22 §:n mukaiseen hakemusta koskevien asiakirjojen julkiseksituloon. Edellä sanottu koskee myös Euroopan patenttisopimuksen 153 artiklan 3 kohdan mukaista julkaisemista, jos Euroopan patenttivirasto rinnastaa tällaisen julkaisemisen artiklan 93 mukaiseen julkaisemiseen. (7.11.2008/700)

3 §

Hyödyllisyysmallin rekisteröinnillä saavutettu yksinoikeus sisältää jäljempänä säädetyin poikkeuksin sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväkseen keksintöä valmistamalla, tarjoamalla, saattamalla vaihdantaan tai käyttämällä hyödyllisyysmallioikeudella suojattua tuotetta tai tuomalla maahan tai pitämällä hallussaan tällaista tuotetta edellä sanottua tarkoitusta varten.

Yksinoikeus sisältää myös sen, ettei muu kuin hyödyllisyysmallioikeuden haltija ilman tämän lupaa saa käyttää hyväksi keksintöä tarjoamalla tai toimittamalla jollekin, jolla ei ole oikeutta keksinnön hyväksikäyttöön, sellaista välinettä keksinnön käyttämiseksi tässä maassa, joka liittyy johonkin olennaiseen keksinnössä, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, tietää tai olosuhteiden perusteella olisi pitänyt tietää, että väline soveltuu ja on tarkoitettu keksinnön käyttämiseeen. Jos väline on yleisesti kaupan oleva tavara, sovelletaan edellä säädettyä vain, jos se, joka tarjoaa tai toimittaa välineen, pyrkii vaikuttamaan vastaanottajaan siten, että tämä ryhtyisi 1 momentissa mainittua yksinoikeutta loukkaavaan tekoon. Sovellettaessa tämän momentin säännöksiä ei keksinnön hyväksikäyttöön oikeutettuna pidetä sitä, joka käyttää keksintöä hyväksi 3 momentin 1 tai 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. (8.12.1995/1396)

Yksinoikeus ei käsitä:

1) hyväksikäyttöä, joka ei ole ammattimaista;

2) sellaisen hyödyllisyysmallioikeudella suojatun tuotteen hyväksikäyttöä, joka Euroopan talousalueella on saatettu vaihdantaan hyödyllisyysmallioikeuden haltijan toimesta tai tämän suostumuksella; eikä (18.12.1992/1410)

3) keksinnön käyttöä kokeissa, jotka koskevat itse keksintöä.

4 §

Mitä patenttilain 4 ja 5 §:ssä on säädetty keksinnön ammattimaisesta hyväksikäytöstä tai hyväksikäytöstä ulkomaisessa aluksessa, ilma-aluksessa tai muussa kulkuneuvossa niiden tarpeisiin, koskee soveltuvin osin tässä laissa tarkoitettua keksintöä.

5 § (7.11.2008/700)

Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jonka tarkoittama keksintö on tekemispäivää edeltävän kahdentoista kuukauden aikana esitetty Suomessa myönnettävää patenttia tai hyödyllisyysmallin rekisteröintiä koskevassa hakemuksessa, taikka teollisoikeuden suojelemista koskevaan Pariisiin yleissopimukseen (SopS 5/1921) taikka Maailman kauppajärjestön perustamissopimukseen (SopS 5/1995) liittyneessä toisessa valtiossa tai toisella tullialueella tehdyssä patenttia, keksijäntodistusta tai hyödyllisyysmallisuojaa koskevassa hakemuksessa, on katsottava 2 §:n 1 ja 2 momenttia sekä 4 §:ää sovellettaessa tehdyksi samanaikaisesti aikaisemman hakemuksen kanssa, jos hakija sitä pyytää. Tällainen etuoikeus voidaan saada myös aikaisemmasta suojahakemuksesta, jos se ei tarkoita edellä mainittuihin sopimuksiin liittynyttä valtiota tai tullialuetta, ja jos siellä, missä aikaisempi hakemus on tehty, myönnetään suomalaisesta hakemuksesta vastaava etuoikeus ja siellä voimassa oleva lainsäädäntö on pääosin yhdenmukainen edellä mainittujen sopimusten kanssa.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään 1 momentissa tarkoitetun pyynnön tekemisestä ja sen liitteistä.

2 luku

Hyödyllisyysmallihakemus ja sen käsittely

6 §

Hyödyllisyysmallioikeutta koskeva hakemus, jäljempänä hyödyllisyysmallihakemus, tehdään kirjallisesti Patentti- ja rekisterihallitukselle, joka toimii rekisteriviranomaisena. Hakemus voidaan 8 a luvussa tarkoitetussa tapauksessa tehdä myös toisen maan patenttiviranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle. Rekisteriviranomainen pitää päiväkirjaa saapuneista hyödyllisyysmallihakemuksista. (17.6.2011/744)

Hakemuksen tulee sisältää keksinnön selitys ja tarvittavat kuvat sekä täsmällisesti ilmaistuna se, mitä halutaan suojata (suojavaatimus). Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä hakemukseen liitettävistä kuvista. Selityksen tulee olla niin selvä, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä. Jos keksintö koskee biologista materiaalia tai keksintöä toteutettaessa on käytettävä biologista materiaalia, sovelletaan patenttilain 8 a §:ää ja 22 §:n 6 ja 8 momenttia. (7.11.2008/700)

Hakemuksessa on ilmoitettava keksijän nimi. Jos hyödyllisyysmallioikeutta hakee muu kuin keksijä, hakijan on selvitettävä oikeutensa keksintöön.

6 a § (17.6.2011/744)

Edellä 6 §:n 1 momentissa tarkoitettuun päiväkirjaan merkitään kustakin hakemuksesta:

1) hakemuksen tekemispäivä ja hakemusnumero;

2) kansainvälisen patenttiluokituksen mukaiset luokat, joihin hakemus on luokiteltu;

3) hakijan nimi, kotipaikka ja osoite;

4) jos hakijaa edustaa asiamies, tämän nimi, kotipaikka ja osoite;

5) keksijän nimi ja osoite;

6) keksinnön nimitys;

7) päivä, jolloin patenttihakemus on tehty tai katsotaan tehdyksi, jos hakemus on saatu muuntamalla aiemmin tehdystä patenttihakemuksesta;

8) tieto siitä, missä etuoikeuden perustaksi ilmoitettu aikaisempi hakemus on tehty sekä tämän hakemuksen tekemispäivä ja numero, jos etuoikeutta on pyydetty;

9) tieto siitä, onko hakemus suomalainen vai kansainvälinen hakemus vaiko 8 tai 8 a §:n mukaisesti hyödyllisyysmallihakemukseksi muunnettu eurooppapatenttia koskeva hakemus;

10) kansainvälinen tekemispäivä sekä päivä, jona hakemusta on 45 d §:n mukaisesti jatkettu tai jona hakemus on patenttilain 38 §:n mukaan tehty, jos hakemus on kansainvälinen hakemus;

11) Euroopan patenttisopimuksen mukainen tekemispäivä ja päivä, jolloin hakemus on tehty muuntamista varten rekisteriviranomaiselle, jos hakemus on 8 tai 8 a §:n mukaisesti muunnettu eurooppapatenttia koskevasta hakemuksesta kansalliseksi hakemukseksi;

12) alkuperäisen hakemuksen päiväkirjanumero ja tekemispäivä, jos hakemus on tehty jakamalla;

13) uuden hakemuksen päiväkirjanumero, jos hakemuksen jakamisella on syntynyt uusi hakemus;

14) julkiseksitulopäivä, jos hakemusasiakirjat ovat 18 §:n mukaan tulleet julkisiksi;

15) kansainvälinen hakemusnumero, jos hakemus on kansainvälinen hakemus;

16) eurooppapatenttia koskevan hakemuksen hakemusnumero, jos hakemus on 8 tai 8 a §:n mukaisesti muunnettu eurooppapatenttia koskevasta hakemuksesta kansalliseksi hakemukseksi;

17) tieto siitä, onko hakemuksesta pyydetty 12 §:n mukaista tutkimusta;

18) asiassa saapuneet kirjelmät ja suoritetut maksut; sekä

19) asiassa tehdyt päätökset.

Edellä 1 momentin 2, 5, 6, 15, 16 ja 18 kohdassa tarkoitettu merkintä on salassa pidettävä, kunnes merkintää koskeva hyödyllisyysmallihakemus on tullut julkiseksi 18 §:n mukaisesti.

7 §

Keksinnön selitys ja suojavaatimus on laadittava suomeksi tai ruotsiksi voimassa olevan kielilainsäädännön mukaan. Milloin suojavaatimus on laadittu vain toisella kotimaisella kielellä, rekisteriviranomaisen on huolehdittava suojavaatimuksen kääntämisestä toiselle näistä kielistä ennen kuin hyödyllisyysmalli rekisteröidään. Hakijan on suoritettava vahvistettu käännösmaksu. Jos hakija on ulkomaalainen, keksinnön selitys on laadittava suomeksi ja suojavaatimus suomeksi ja ruotsiksi. Jokaisella on kuitenkin oikeus laatia keksinnön selitys ja suojavaatimus sekä suomeksi että ruotsiksi.

Hakijan on suoritettava vahvistettu rekisteröintimaksu. (7.11.2008/700)

7 a § (7.11.2008/700)

Rekisteriviranomainen antaa tekemispäivän hyödyllisyysmallihakemukselle, jos:

1) hakemuksesta ilmenee, että se on hyödyllisyysmallihakemus;

2) hakemuksessa on tiedot hakijasta tai viranomainen voi tavoittaa hänet; ja

3) hakemuksen yhteydessä annetut asiakirjat sisältävät sellaista, mikä on katsottava selitykseksi tai kuvaksi, tai hakemuksessa on viittaus aikaisemmin tehtyyn patentti- tai hyödyllisyysmallihakemukseen ja hakija on antanut tiedot patentti- tai hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä, hakemusnumerosta sekä patentti- tai rekisteriviranomaisesta, jolle hakemus on tehty.

Jos hakija ei ole noudattanut 1 momentin säännöksiä tekemispäivän saamiseksi, annetaan hakijalle kehotus korjata puutteet rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa. Jos hakija ei ole korjannut puutteita määräajassa tai hakijaa ei ole voitu tavoittaa kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumispäivästä, ei hakemusta katsota tehdyksi.

Jos hakija on korjannut 2 momentissa annetussa määräajassa kaikki hakemuksessa olleet puutteet tekemispäivän saamiseksi, tulee tekemispäiväksi se päivä, jolloin kaikki puutteet on korjattu.

7 b § (7.11.2008/700)

Jos hakemus, joka on tehty 7 a §:n mukaisesti, on puutteellinen ja rekisteriviranomainen havaitsee, että hakemuksen selityksestä tai kuvista puuttuu osa tai osia, joihin selityksessä tai suojavaatimuksissa viitataan, annetaan hakijalle kehotus täydentää hakemustaan rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa. Jos puuttuvat osat toimitetaan annetussa määräajassa, tulee tekemispäiväksi se päivä, jolloin kaikki puutteet on korjattu, jollei 2 ja 3 momentista muuta johdu.

Jos 1 momentin mukaiset jälkeenpäin toimitetut osat peruutetaan yhden kuukauden kuluessa siitä, kun ne on toimitettu, tulee tekemispäiväksi alkuperäinen tekemispäivä.

Jos puuttuvat osat toimitetaan 1 momentin mukaisesti ja aikaisemmasta hakemuksesta pyydetään etuoikeutta ja siitä ilmenevät puuttuvat osat kokonaisuudessaan, tulee tekemispäiväksi alkuperäinen tekemispäivä, jos hakija sitä pyytää ja toimittaa jäljennöksen etuoikeuden perustana olevasta hakemuksesta 1 momentin mukaisessa määräajassa.

8 § (7.11.2008/700)

Hyödyllisyysmallihakemus voidaan tehdä myös muuntamalla samaa keksintöä koskeva vireillä oleva patenttihakemus tai vireillä oleva eurooppapatenttia koskeva hakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi, jolloin hyödyllisyysmallihakemus katsotaan tehdyksi samana päivänä kuin patenttihakemus tai eurooppapatenttia koskeva hakemus. Muuntamista ei kuitenkaan voida tehdä enää sen jälkeen, kun kymmenen vuotta on kulunut siitä päivästä, jona patenttihakemus tai eurooppapatenttia koskeva hakemus katsotaan tehdyksi. Tällaista hyödyllisyysmallihakemusta tehtäessä on muutoin noudatettava mitä hyödyllisyysmallihakemuksen tekemisestä säädetään.

Patenttihakemus jää vireille, kun se muunnetaan hyödyllisyysmallihakemukseksi, ellei hakija erikseen peruuta patenttihakemusta.

Muunnettaessa 1 momentin mukainen patenttihakemus hyödyllisyysmallihakemukseksi hakijan on samalla tai viimeistään rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa suoritettava erääntyneet uudistamismaksut. Jos uudistamismaksuja ei suoriteta määräajassa, hakemus jätetään sillensä.

8 a § (22.12.1995/1696)

Jos Euroopan patenttisopimuksen mukaista eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottava peruutetuksi sen johdosta, ettei se määräajassa ole saapunut Euroopan patenttivirastoon hakemuksen vastaanottaneelta Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion kansalliselta rekisteriviranomaiselta, se on hakijan pyynnöstä muunnettava hyödyllisyysmallihakemukseksi edellyttäen, että:

1) pyyntö on tehty eurooppapatenttia koskevan hakemuksen vastaanottaneelle Euroopan patenttisopimuksen jäsenvaltion kansalliselle rekisteriviranomaiselle kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun Euroopan patenttivirasto on ilmoittanut hakijalle, että hakemus katsotaan peruutetuksi;

2) pyyntö saapuu rekisteriviranomaiselle 20 kuukauden kuluessa hakemuksen tekemispäivästä tai etuoikeutta pyydettäessä siitä päivästä, josta etuoikeutta pyydetään; ja

3) hakija suorittaa säädetyn hakemusmaksun ja antaa hyödyllisyysmallihakemuksesta 7 §:n mukaisen käännöksen määräajassa.

Jos eurooppapatenttia koskeva hakemus on katsottava peruutetuksi sen johdosta, ettei hakemuksen käännöstä sen käsittelykielellä ole annettu Euroopan patenttivirastolle säädetyssä määräajassa, se voidaan hakijan pyynnöstä muuntaa kansalliseksi hyödyllisyysmallihakemukseksi noudattaen mitä Euroopan patenttisopimuksen 135 artiklassa määrätään. Hakijan on lisäksi suoritettava rekisteriviranomaiselle säädetty rekisteröintimaksu ja annettava hyödyllisyysmallihakemuksesta 7 §:n mukainen käännös määräajassa. (7.11.2008/700)

Jos 1 ja 2 momentissa tarkoitettu hyödyllisyysmallihakemus täyttää Euroopan patenttisopimuksen ja sen sovellutussääntöjen hakemuksen muotoa koskevat vaatimukset, se on näiltä osin hyväksyttävä.

9 § (8.12.1995/1396)

Samassa hakemuksessa ei saa hakea hyödyllisyysmallioikeutta kahteen tai useampaan toisistaan riippumattomaan keksintöön.

Hyödyllisyysmallihakemus voidaan hakijan pyynnöstä jakaa, jolloin uusi hakemus on katsottava tehdyksi samanaikaisesti kuin alkuperäinen hakemus.

10 § (7.11.2008/700)

Hyödyllisyysmallioikeuden hakijalla ja haltijalla, jolla ei ole kotipaikkaa Suomessa, tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, joka on oikeutettu edustamaan häntä hakemusta ja rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevissa asioissa.

Jos hyödyllisyysmallihakemusta tai rekisteröityä hyödyllisyysmallia koskevaa päätöstä ei ole saatu annettua tiedoksi hakijalle, haltijalle tai mitätöintivaatimuksen tekijälle tämän ilmoittamaan osoitteeseen, tiedoksianto voi tapahtua kuuluttamalla asiasta Patentti- ja rekisterihallituksen toimittamassa hyödyllisyysmallilehdessä. Tiedoksiannon katsotaan tapahtuneen, kun edellä mainitut toimenpiteet on suoritettu.

11 §

Hyödyllisyysmallihakemusta ei saa muuttaa siten, että hyödyllisyysmallioikeus tulisi koskemaan jotakin, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta.

12 §

Rekisteriviranomainen tarkastaa, että hakemus täyttää 1 §:n 2–4 momentin ja 6–11 §:n vaatimukset. (7.11.2008/700)

Rekisteriviranomainen luokittelee hakemuksen.

Hakija tai, sen jälkeen kun hyödyllisyysmalli on merkitty rekisteriin tai tullut 18 §:n mukaan julkiseksi, kuka tahansa voi kirjallisesti pyytää rekisteriviranomaiselta tutkimusta sen arvioimiseksi, täyttääkö hyödyllisyysmallin tai hyödyllisyysmallihakemuksen kohteena oleva keksintö 2 §:n 1 momentin vaatimukset. Tutkimuksesta on suoritettava vahvistettu maksu. (8.12.1995/1396)

13 §

Jos hakija ei ole noudattanut hakemusta koskevia säännöksiä tai viranomainen havaitsee olevan muita esteitä hyödyllisyysmallin rekisteröinnille, hakijaa on välipäätöksessä kehotettava määräajassa antamaan lausumansa tai korjaamaan puutteellisuuden.

Jollei hakija välipäätöksessä määrätyn ajan kuluessa anna lausumaa tai ryhdy toimenpiteisiin korjatakseen puutteellisuuden, josta on huomautettu, hakemus on jätettävä sillensä. Edellä 1 momentin mukaan annetussa välipäätöksessä on ilmoitettava tästä seuraamuksesta.

Sillensä jätetty hakemus otetaan uudelleen käsiteltäväksi, mikäli hakija kahden kuukauden kuluessa välipäätöksessä määrätyn ajan päättymisestä sitä pyytää sekä antaa lausumansa tai ryhtyy toimenpiteisiin puutteellisuuden korjaamiseksi ja saman ajan kuluessa suorittaa vahvistetun uudelleenkäsittelymaksun. Uudelleen käsiteltäväksi ottaminen voi tapahtua vain kerran.

14 §

Jos hakijan antaman lausuman jälkeen vielä on olemassa este hyödyllisyysmallin rekisteröinnille ja hakijalla on ollut tilaisuus antaa lausumansa esteestä, on hakemus hylättävä, jollei ole aihetta antaa hakijalle uutta välipäätöstä.

15 §

Jos joku väittää rekisteriviranomaiselle, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin hakijalla, ja jos asiaa pidetään epäselvänä, viranomainen voi välipäätöksessä kehottaa häntä nostamaan kanteen tuomioistuimessa määrätyn ajan kuluessa uhalla, että väite jätetään huomioon ottamatta.

Jos tuomioistuimessa on vireillä riita paremmasta oikeudesta keksintöön, hyödyllisyysmallihakemuksen käsittely voidaan keskeyttää siihen asti, kunnes asia on lopullisesti ratkaistu.

16 §

Jos joku rekisteriviranomaiselle näyttää, että hänellä on parempi oikeus keksintöön kuin hakijalla, rekisteriviranomaisen tulee hänen vaatimuksestaan siirtää hakemus hänelle. Samalla hänen on suoritettava uusi rekisteröintimaksu.

Ennen kuin siirtovaatimus on lopullisesti ratkaistu, hakemusta ei saa jättää sillensä, hylätä, hyväksyä eikä peruuttaa.

17 § (7.11.2008/700)

Jos hakemus täyttää 1 §:n 2–4 momentin ja 6–11 §:n vaatimukset, hyödyllisyysmalli merkitään hyödyllisyysmallirekisteriin. Rekisteröinnistä on kuulutettava ja hakijalle annettava rekisteröintitodistus.

Kun hyödyllisyysmallihakemus on tullut julkiseksi, rekisteriviranomaisen tulee julkaista hakemuksesta suojavaatimusjulkaisu sekä suomeksi että ruotsiksi. Suojavaatimusjulkaisu julkaistaan sähköisessä muodossa. Suojavaatimusjulkaisun sisällöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

18 § (8.12.1995/1396)

Hakemusta koskevat asiakirjat ovat julkisia rekisteröintipäivästä lukien tai viimeistään kun 15 kuukautta on kulunut päivästä, jolloin hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, taikka, jos etuoikeutta on pyydetty, etuoikeuspäivästä.

Hakijan pyynnöstä rekisteröintiä voidaan lykätä enintään 15 kuukautta päivästä, jolloin hakemus on tehty tai katsottava tehdyksi, taikka, jos etuoikeutta on pyydetty, etuoikeuspäivästä. Jos hakemus on jätetty sillensä tai hylätty, asiakirjat tulevat julkisiksi vain, jos hakija pyytää hakemuksen ottamista uudelleen käsiteltäväksi tai hakee muutosta päätökseen, jolla hakemus on hylätty. Rekisteröinnin lykkäyksestä on suoritettava vahvistettu maksu.

Hakijan pyynnöstä asiakirjat tulevat julkisiksi aikaisemminkin kuin 1 momentissa säädetään.

3 luku

Mahdollisuus vaatia rekisteröinnin mitättömäksi julistamista

19 §

Hyödyllisyysmallin rekisteröinti tulee julistaa kokonaan tai osittain mitättömäksi sitä koskevan vaatimuksen johdosta, jos:

1) rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, joka ei täytä 1 §:n 2–4 momentissa ja 2 §:ssä säädettyjä vaatimuksia;

2) rekisteröinti tarkoittaa keksintöä, jota ei ole niin selvästi esitetty, että ammattimies voi sen perusteella käyttää keksintöä;

3) hyödyllisyysmallioikeus koskee sellaista, mikä ei käynyt selville alkuperäisestä hakemuksesta;

4) patenttihakemusta hyödyllisyysmallihakemukseksi muunnettaessa ei ole noudatettu 8 tai 8 a §:ssä säädettyjä vaatimuksia; tai

5) suojavaatimusta on laajennettu hyödyllisyysmallioikeuden rekisteröinnin jälkeen.

(7.11.2008/700)

Rekisteröinnin mitättömäksi julistamista koskevan vaatimuksen voi tehdä kuka hyvänsä. Vaatimus tulee tehdä rekisteriviranomaiselle kirjallisesti ja siinä tulee esiintuoda ne seikat, joihin vaatimus perustuu. Vaatimuksen tekijän on suoritettava vahvistettu maksu. Jollei maksua suoriteta, ei vaatimusta oteta tutkittavaksi. (7.11.2008/700)

Vaatimusta rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi ei saa käsitellä, jos riita rekisteröinnin siirtämisestä on vireillä.

20 § (7.11.2008/700)

Rekisteriviranomaisen on tiedotettava 19 §:n nojalla tehdystä mitätöintivaatimuksesta hyödyllisyysmallioikeuden haltijalle ja varattava hänelle tilaisuus antaa lausumansa määräajan kuluessa. Jos haltija esittää rekisteröinnin suoja-alan rajoittamista, hänen tulee toimittaa rekisteriviranomaiselle uusi suojavaatimus saman määräajan kuluessa.

Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija vastustaa vaatimusta, rekisteriviranomaisen on tutkittava esitetty mitätöintivaatimus. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija toimittaa uuden suojavaatimuksen, rekisteriviranomaisen on tutkittava mitätöintivaatimus toimitetun uuden suojavaatimuksen pohjalta.

Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija ei annetun määräajan kuluessa vastusta mitätöintivaatimusta, rekisteröinti julistetaan kokonaan mitättömäksi.

21 § (7.11.2008/700)

Rekisteriviranomaisen on julistettava hyödyllisyysmallin rekisteröinti mitättömäksi, jos siihen on 19 §:n 1 momentissa säädetty peruste. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on toimittanut uuden suojavaatimuksen, se on mitätöinnin kohteena.

Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltijan toimittaman uuden suojavaatimuksen osalta ei ole olemassa mitään 19 §:n 1 momentissa säädettyä mitätöintiperustetta, rekisteröinti tulee pysyttää voimassa uuden suojavaatimuksen mukaisena. Rekisteriviranomaisen tulee tällöin julkaista uusi suojavaatimusjulkaisu.

Jos rekisteröinti julistetaan mitättömäksi, päätöksestä on kuulutettava sen saatua lainvoiman.

4 luku

Muutoksenhaku

22 §

Hyödyllisyysmallin rekisteröintiä tai mitättömäksijulistamisvaatimusta koskevaan lopulliseen päätökseen hakija tai hyödyllisyysmallioikeuden haltija voi hakea muutosta, jos päätös on hänelle kielteinen. Se, joka on esittänyt vaatimuksen hyödyllisyysmallin rekisteröinnin julistamisesta mitättömäksi, voi hakea muutosta päätökseen, jolla vaatimus on hylätty.

Päätökseen, jolla 13 §:n 3 momentissa tarkoitettu pyyntö hakemuksen ottamisesta uudelleen käsiteltäväksi on hylätty tai 16 §:ssä tarkoitettu vaatimus hakemuksen siirtämisestä hyväksytty, hakija voi hakea muutosta. Päätökseen, jolla vaatimus hakemuksen siirtämisestä on hylätty, vaatimuksen tekijä voi hakea muutosta.

Hakija tai haltija voi hakea muutosta rekisteriviranomaisen lopulliseen päätökseen, jolla 26 a §:n 1–3 momentissa tarkoitettu esitys on hylätty tai jätetty tutkittavaksi ottamatta. (7.11.2008/700)

Haltija voi hakea muutosta 33 §:n 1 momentin mukaiseen rekisteriviranomaisen lopulliseen päätökseen, jos se on hänelle kielteinen. (7.11.2008/700)

23 § (31.1.2013/105)

Rekisteriviranomaisen tämän lain nojalla tekemään päätökseen haetaan muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin patentti- ja rekisterihallituksesta annetussa laissa (575/1992) säädetään.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun valituksen käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa (100/2013).

L patentti- ja rekisterihallituksesta 575/1992 on kumottu L:lla Patentti- ja rekisterihallituksesta 578/2013.

5 luku

Suojan laajuus ja voimassaoloaika sekä oikeuksien ennalleen palauttaminen (7.11.2008/700)

24 §

Suojavaatimus määrää hyödyllisyysmallisuojan laajuuden. Suojavaatimusta tulkittaessa voidaan selitystä ja kuvia käyttää apuna.

25 § (7.11.2008/700)

Hyödyllisyysmallin rekisteröinti on voimassa neljä vuotta hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä ja se voidaan hakemuksesta uudistaa kahdesti, ensin neljäksi ja sitten kahdeksi vuodeksi.

26 §

Rekisteröinnin uudistamismaksu erääntyy sen kuukauden viimeisenä päivänä, jolloin rekisteröintikausi päättyy. Uudistamismaksun voi suorittaa kuuden kuukauden kuluessa eräpäivästä. Kuluvan rekisteröintikauden jälkeen uudistamismaksu on suoritettava vahvistettuine korotuksineen. Uudistamismaksua ei saa suorittaa aikaisemmin kuin vuotta ennen eräpäivää. (7.11.2008/700)

Rekisteröinnin uudistamisesta on kuulutettava.

26 a § (7.11.2008/700)

Jos hyödyllisyysmallioikeuden hakija tai haltija on kärsinyt oikeudenmenetyksen siksi, ettei hän ole suorittanut toimenpidettä rekisteriviranomaisessa tässä laissa tai sen nojalla säädetyssä määräajassa, mutta on toiminut niin huolellisesti kuin olosuhteet vaativat määräaikaa noudattaakseen ja suorittaa toimenpiteen kahden kuukauden kuluessa esteen päättymisestä, kuitenkin viimeistään vuoden kuluessa määräajan päättymisestä, rekisteriviranomaisen on katsottava toimenpide suoritetuksi määräajassa. Hyödyllisyysmallioikeuden hakijan tai haltijan on tehtävä rekisteriviranomaiselle asiaa koskeva kirjallinen esitys edellä säädetyssä määräajassa ja suoritettava vahvistettu maksu.

Jos hyödyllisyysmallioikeuden hakija on kärsinyt oikeudenmenetyksen 5 §:n 1 momentissa säädetyn määräajan noudattamisessa, mutta on tehnyt hakemuksen kahden kuukauden kuluessa etuoikeusvuoden päättymisestä, tämän pykälän 1 momentin säännöksiä sovelletaan vain, jos esitys on tehty ja vahvistettu maksu suoritettu samassa kahden kuukauden määräajassa.

Kansainväliseen patenttihakemukseen, jota on jatkettu hyödyllisyysmallihakemuksena Suomessa, sovelletaan 1 ja 2 momenttia myös, jos kysymys on määräajasta, jota olisi ollut noudatettava vastaanottavassa viranomaisessa, kansainvälisessä uutuustutkimusviranomaisessa, kansainvälisiä patentoitavuuden esitutkimuksia suorittavassa viranomaisessa tai Maailman henkisen omaisuuden järjestön kansainvälisessä toimistossa. Laiminlyöty toimenpide on tällöin suoritettava rekisteriviranomaisessa.

Esitystä, joka on tehty 1, 2 tai 3 momentin mukaisesti, ei kuitenkaan saa hylätä tai jättää tutkittavaksi ottamatta ennen kuin hyödyllisyysmallioikeuden hakijalle tai haltijalle on annettu tilaisuus antaa lausumansa asiassa rekisteriviranomaisen antamassa määräajassa.

26 b § (7.11.2008/700)

Jos 26 a §:n 1–3 momentin mukainen esitys on hyväksytty ja sen johdosta jatkokäsittelyyn otetaan julkiseksi tullut hyödyllisyysmallihakemus, joka on jätetty sillensä tai hylätty, taikka rauennut hyödyllisyysmalli katsotaan saatetuksi uudelleen voimaan, on tästä kuulutettava.

6 luku

Luovutus sekä käyttö- ja pakkolupa

27 §

Hyödyllisyysmallioikeus voidaan luovuttaa toiselle.

Milloin toiselle on annettu oikeus ammattimaisesti käyttää hyväksi keksintöä (käyttölupa), tämä saa luovuttaa oikeutensa edelleen ainoastaan, jos siitä on sovittu.

Milloin käyttölupa kuuluu liikkeeseen, saadaan se kuitenkin luovuttaa liikkeen mukana, jollei muuta ole sovittu. Tällöin luovuttaja vastaa edelleen siitä, että käyttöluvan ehtoja noudatetaan.

28 §

Milloin hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt toiselle tai sen käyttölupa on luovutettu, siitä on pyynnöstä vahvistettua maksua vastaan tehtävä merkintä hyödyllisyysmallirekisteriin. Sama koskee hyödyllisyysmallioikeuden panttausta. Jos näytetään, että rekisteriin merkitty käyttölupa tai panttioikeus on lakannut olemasta voimassa, merkintä on poistettava rekisteristä.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava pakkolupaan ja 32 §:n 1 momentissa tarkoitettuun oikeuteen.

Hyödyllisyysmallia koskevissa riita- ja muissa asioissa katsotaan hyödyllisyysmallioikeuden haltijaksi se, joka sellaisena on viimeksi merkitty hyödyllisyysmallirekisteriin.

29 §

Milloin joku on pyytänyt rekisteriin merkittäväksi, että hyödyllisyysmallioikeus on siirtynyt hänelle tai että hän on saanut hyödyllisyysmalliin käyttöluvan tai panttioikeuden ja jos hän silloin oli oikeuteensa nähden vilpittömässä mielessä, ei hyödyllisyysmallioikeuden tai hyödyllisyysmallia koskevan muun oikeuden aikaisempi luovutus toiselle ole voimassa häntä vastaan, ellei toinen sitä ennen ollut pyytänyt saantonsa merkitsemistä hyödyllisyysmallirekisteriin.

30 §

Milloin kaksi vuotta on kulunut hyödyllisyysmallin rekisteröinnistä, eikä keksintöä käytetä tai saateta käyttöön Suomessa kohtuullisessa laajuudessa, voi se, joka haluaa täällä käyttää keksintöä, saada siihen pakkoluvan, jollei keksinnön käyttämättä jättämiseen ole hyväksyttävää syytä. (22.12.1995/1696)

Mitä patenttilain 46–50 §:ssä on säädetty pakkoluvasta patentilla suojatun keksinnön hyväksikäyttöön, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.

7 luku

Hyödyllisyysmallioikeuden lakkaaminen ja hyödyllisyysmallia koskeva ilmoitusvelvollisuus

31 §

Jos hyödyllisyysmalli on rekisteröity muulle kuin 1 §:n mukaan siihen oikeutetulle, tuomioistuimen on hyödyllisyysmalliin oikeutetun kanteesta siirrettävä se hänelle.

Kanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun kantaja on saanut tiedon rekisteröinnistä ja muista kanteen perusteena olevista seikoista. Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija on ollut vilpittömässä mielessä, kun hyödyllisyysmalli rekisteröitiin tai se siirtyi hänelle, kannetta ei saa panna vireille myöhemmin kuin kolme vuotta hyödyllisyysmallin rekisteröinnin jälkeen.

32 §

Jos se, jolta rekisteröinti 31 §:n mukaisesti siirretään, on ollut vilpittömässä mielessä alkaessaan ammattimaisesti käyttää hyödyllisyysmallia tässä maassa tai ryhtyessään sitä varten olennaisiin toimenpiteisiin, hän saa kohtuullisesta vastikkeesta ja muutoin kohtuullisilla ehdoilla jatkaa hyödyllisyysmallin hyväksikäyttöä tai aloittaa aiotun hyväksikäytön pysyttämällä sen yleinen luonne. Sellainen oikeus on vastaavilla edellytyksillä rekisteriin merkityn käyttöluvan haltijalla.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu oikeus voi siirtyä toiselle ainoastaan sen liikkeen mukana, jossa sitä käytetään hyväksi tai jossa se oli tarkoitettu hyväksikäytettäväksi.

33 §

Jos hyödyllisyysmallioikeuden haltija kirjallisesti ilmoittaa luopuvansa rekisteröinnistä, rekisteriviranomaisen on poistettava hyödyllisyysmalli rekisteristä. Rekisteröinnistä luopuminen tulee voimaan hyödyllisyysmallihakemuksen tekemispäivästä. (7.11.2008/700)

Jos hyödyllisyysmallioikeus on ulosmitattu tai siihen on olemassa rekisteriin merkitty panttioikeus tai riita rekisteröinnin siirtämisestä toiselle on vireillä, hyödyllisyysmallia ei saa haltijan pyynnöstä poistaa rekisteristä niin kauan kuin ulosmittaus tai panttioikeus on voimassa tai riita ei ole lopullisesti ratkaistu.

34 §

Kun hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoimaisella tuomiolla siirretty toiselle, rekisteriviranomaisen on kuulutettava siitä.

35 §

Mitä patenttilain 56 §:ssä on säädetty patenttia koskevasta ilmoitusvelvollisuudesta, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.

8 luku

Vastuu, korvausvelvollisuus ja tuomioistuinmenettely

36 §

Jos joku loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta, tuomioistuin voi kieltää häntä jatkamasta tai toistamasta tekoa.

36 a § (21.7.2006/686)

Tuomioistuin voi 36 §:ssä tarkoitettua kannetta käsitellessään hyödyllisyysmallioikeuden haltijan vaatimuksesta määrätä lähettimen, palvelimen tai muun sellaisen laitteen ylläpitäjän taikka muun välittäjänä toimivan palvelun tarjoajan sakon uhalla keskeyttämään hyödyllisyysmallia loukkaavaksi väitetyn käytön (keskeyttämismääräys), jollei sitä voida pitää kohtuuttomana ottaen huomioon hyödyllisyysmallin väitetyn loukkaajan, välittäjän ja hyödyllisyysmallioikeuden haltijan oikeudet.

Ennen 36 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista tuomioistuin voi hyödyllisyysmallioikeuden haltijan hakemuksesta antaa keskeyttämismääräyksen, jos sen antamiselle on 1 momentissa mainitut edellytykset ja jos on ilmeistä, että hyödyllisyysmallioikeuden haltijan oikeuksien toteutuminen muutoin vakavasti vaarantuisi. Tuomioistuimen on varattava sekä sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, että sille, jonka väitetään loukkaavan hyödyllisyysmallioikeutta, tilaisuus tulla kuulluksi. Tiedoksianto sille, jolle määräystä on haettu annettavaksi, voidaan toimittaa postitse taikka telekopiota tai sähköpostia käyttäen. (31.1.2013/105)

Tuomioistuin voi pyynnöstä antaa 2 momentissa tarkoitetun keskeyttämismääräyksen väliaikaisena väitettyä loukkaajaa kuulematta, jos asian kiireellisyys sitä välttämättä vaatii. Määräys on voimassa, kunnes toisin määrätään. Väitetylle loukkaajalle on määräyksen antamisen jälkeen viipymättä varattava tilaisuus tulla kuulluksi. Kun väitettyä loukkaajaa on kuultu, tuomioistuimen on viipymättä päätettävä, pidetäänkö määräys voimassa vai peruutetaanko se.

Tämän pykälän nojalla annettu keskeyttämismääräys ei saa vaarantaa kolmannen oikeutta lähettää ja vastaanottaa viestejä. Keskeyttämismääräys tulee voimaan, kun hakija asettaa ulosottomiehelle ulosottokaaren (705/2007) 8 luvun 2 §:ssä tarkoitetun vakuuden. Mahdollisuudesta vapautua vakuuden asettamisesta säädetään oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 7 §:ssä. Edellä 2 tai 3 momentin nojalla annettu keskeyttämismääräys raukeaa, jollei 36 §:ssä tarkoitettua kannetta nosteta tuomioistuimessa kuukauden kuluessa määräyksen antamisesta. (31.1.2013/105)

Keskeyttämismääräystä vaatineen on korvattava sille, jolle määräys on annettu, samoin kuin väitetylle loukkaajalle määräyksen täytäntöönpanosta aiheutunut vahinko sekä asiassa aiheutuneet kulut, jos 36 §:ssä tarkoitettu kanne hylätään tai jätetään tutkimatta taikka jos asian käsittely jätetään sillensä sen vuoksi, että kantaja on peruuttanut kanteensa tai jäänyt saapumatta tuomioistuimeen. Sama on voimassa, jos keskeyttämismääräys 3 momentin nojalla peruutetaan tai 4 momentin nojalla raukeaa. Vahingon ja kulujen korvaamista koskevan kanteen nostamisessa noudatetaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 7 luvun 12 §:ssä säädetään.

37 §

Joka tahallaan tai tuottamuksesta loukkaa hyödyllisyysmallioikeutta, on velvollinen suorittamaan kohtuullisen korvauksen keksinnön hyväksi käyttämisestä sekä korvauksen muusta vahingosta, jonka loukkaus on aiheuttanut. Jos tuottamus on vähäinen, voidaan vahingonkorvausta sovitella.

Milloin hyödyllisyysmallioikeuden loukkaus ei ole tahallinen eikä tuottamuksellinen, loukkaaja on velvollinen suorittamaan korvausta keksinnön hyväksi käyttämisestä siinä määrin kuin se katsotaan kohtuulliseksi.

Hyödyllisyysmallioikeuden loukkauksen perusteella voidaan korvausta vahingosta vaatia ainoastaan viiden viimeisen vuoden ajalta ennen kanteen vireille panoa. Oikeus korvaukseen vahingosta, jota koskevaa kannetta ei ole pantu vireille sanotun ajan kuluessa, on menetetty.

38 §

Mitä patenttilain 59 §:ssä on säädetty toimista jatketun loukkauksen estämiseksi, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmalleihin.

38 a § (21.7.2006/686)

Tuomioistuin voi hyödyllisyysmallin loukkausta koskevassa riita-asiassa kantajan vaatimuksesta määrätä, että vastaajan on korvattava kustannukset, jotka kantajalle aiheutuvat siitä, että hän soveltuvin toimin julkistaa tietoja lainvoimaisesta tuomiosta, jossa vastaajan on todettu loukanneen hyödyllisyysmallioikeutta. Määräystä ei saa antaa, jos tietojen levittämistä on muussa laissa rajoitettu. Harkitessaan määräyksen antamista ja määräyksen sisältöä tuomioistuimen tulee ottaa huomioon julkistamisen yleinen merkitys, loukkauksen laatu ja laajuus, julkistamisesta aiheutuvat kustannukset ja muut vastaavat seikat.

Tuomioistuin määrää vastaajan korvattavien kohtuullisten julkistamiskustannusten enimmäismäärän. Kantajalla ei ole oikeutta korvaukseen, jos tietoja tuomiosta ei ole julkistettu tuomioistuimen määräämässä ajassa lainvoimaiseksi tulleen tuomion antamisesta.

39 §

Joka tahallaan loukkaa hyödyllisyysmallioikeuden tuottamaa yksinoikeutta, on tuomittava, jollei teko ole rangaistava rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitettuna teollisoikeusrikoksena, hyödyllisyysmallirikkomuksesta sakkoon. (21.4.1995/720)

Syyttäjä ei saa nostaa syytettä 1 momentissa mainitusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. (13.5.2011/484)

40 §

Joka tahallaan tai tuottamuksesta, joka ei ole vähäinen, laiminlyö täyttää sen, mihin hän 35 §:n mukaan on velvollinen, on tuomittava hyödyllisyysmallia koskevan ilmoitusvelvollisuuden laiminlyönnistä sakkoon.

Samaan rangaistukseen on tuomittava myös se, joka sanotussa pykälässä tarkoitetuissa tapauksissa antaa väärän tiedon, jollei teosta ole säädetty rangaistusta rikoslaissa.

Syyttäjä ei saa nostaa syytettä tässä pykälässä tarkoitetusta rikoksesta, ellei asianomistaja ole ilmoittanut rikosta syytteeseen pantavaksi. (13.5.2011/484)

41 §

Jos hyödyllisyysmallin rekisteröinti on lainvoiman saaneella päätöksellä julistettu mitättömäksi, ei rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tai tämän lain 36–39 §:ssä säädettyä rangaistusta, korvausta tai muuta seuraamusta voida tuomita. (21.4.1995/720)

2 momentti on kumottu L:lla 31.1.2013/105.

42 § (31.1.2013/105)

42 § on kumottu L:lla 31.1.2013/105.

43 § (31.1.2013/105)

Tähän lakiin perustuvat riita- ja hakemusasiat käsitellään markkinaoikeudessa.

Riita- ja hakemusasioiden käsittelystä markkinaoikeudessa säädetään oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetussa laissa.

44 § (31.1.2013/105)

Syyte rikoslain 49 luvun 2 §:ssä tarkoitetusta hyödyllisyysmallioikeutta loukkaavasta teollisoikeusrikoksesta sekä tämän lain 39 §:n 1 momentissa tarkoitetusta hyödyllisyysmallirikkomuksesta ja 40 §:ssä tarkoitetusta rikoksesta käsitellään Helsingin käräjäoikeudessa.

Edellä 1 momentissa tarkoitetun syyteasian yhteydessä voidaan käsitellä syytteessä tarkoitetusta rikoksesta johtuva 37 §:n mukainen korvausvaatimus ja 38 §:ssä tarkoitettu patenttilain 59 §:n mukainen vaatimus sen estämättä, mitä 43 §:ssä säädetään.

Tuomioistuin pysyy toimivaltaisena tutkimaan 2 momentissa tarkoitetun vaatimuksen, vaikka toimivallan perustaneissa olosuhteissa tapahtuu muutos vaatimuksen esittämisen jälkeen.

44 a § (31.1.2013/105)

Edellä 44 §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen oikeuteen pyytää lausunto rekisteriviranomaiselta sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 22 §:ssä säädetään markkinaoikeuden oikeudesta pyytää lausunto.

44 b § (25.8.2016/723)

Käsitellessään 44 §:ssä tarkoitettua asiaa käräjäoikeudella voi olla apunaan asiantuntijoina enintään kaksi tuomioistuinlain (673/2016) 17 luvun 10 §:n 2 momentissa tarkoitettua asiantuntijajäsentä.

Asiantuntijan on annettava kirjallinen lausunto käräjäoikeuden hänelle tekemistä kysymyksistä. Asiantuntijalla on oikeus tehdä kysymyksiä asianosaisille ja todistajille. Ennen asian ratkaisemista käräjäoikeuden on varattava asianosaisille tilaisuus lausua asiantuntijan lausunnosta.

Asiantuntijan oikeudesta palkkioon säädetään tuomioistuinlain 17 luvun 22 §:ssä.

44 c § (31.1.2013/105)

Edellä 44 §:ssä tarkoitettua asiaa käsittelevän tuomioistuimen velvollisuuteen ilmoittaa ratkaisusta rekisteriviranomaiselle sovelletaan, mitä oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 23 §:ssä säädetään markkinaoikeuden velvollisuudesta ilmoittaa ratkaisusta.

45 § (31.1.2013/105)

45 § on kumottu L:lla 31.1.2013/105.

8 a luku (8.12.1995/1396)

Kansainvälinen hakemus

45 a § (8.12.1995/1396)

Kansainvälisellä hakemuksella tarkoitetaan tässä laissa patenttiyhteistyösopimuksen (SopS 58/80) mukaisesti tehtyä hyödyllisyysmallia koskevaa hakemusta.

Kansainvälinen hakemus tehdään rekisteriviranomaiselle tai kansainväliselle järjestölle, joka patenttiyhteistyösopimuksen ja sen sovellutussääntöjen mukaan on oikeutettu vastaanottamaan tällaisen hakemuksen (vastaanottava viranomainen). Vastaanottavana viranomaisena toimii Suomessa patentti- ja rekisterihallitus siten kuin asetuksella säädetään. Suomessa tehdystä hyödyllisyysmallia koskevasta kansainvälisestä hakemuksesta hakijan on suoritettava vahvistetut maksut.

Jollei 45 b–45 d tai 45 f §:ssä toisin säädetä, Suomen käsittävän hyödyllisyysmallia koskevan kansainvälisen hakemuksen käsittelyyn sovelletaan, mitä patenttilain 3 luvussa säädetään kansainvälisen patenttihakemuksen käsittelystä. (7.11.2008/700)

45 b § (7.11.2008/700)

Hyödyllisyysmallia koskevalla kansainvälisellä hakemuksella, jolle vastaanottava viranomainen on vahvistanut kansainvälisen tekemispäivän, on Suomessa sama vaikutus kuin sanottuna päivänä tehdyllä suomalaisella hyödyllisyysmallihakemuksella. Mitä 2 §:n 2 momentin toisessa virkkeessä säädetään, koskee kansainvälistä hakemusta vain, jos hakemusta on jatkettu 45 d §:n mukaisesti.

45 c § (8.12.1995/1396)

Hyödyllisyysmallia koskeva kansainvälinen hakemus katsotaan Suomen osalta peruutetuksi patenttiyhteistyösopimuksen 24 artiklan 1 kappaleen i ja ii alakohdassa tarkoitetuissa tapauksissa.

45 d § (7.11.2008/700)

Jos hakija haluaa jatkaa hyödyllisyysmallia koskevaa kansainvälistä hakemusta Suomen osalta, hänen on 31 kuukauden kuluessa kansainvälisestä tekemispäivästä tai, jos etuoikeutta pyydetään, siitä päivästä, josta etuoikeutta on pyydetty, annettava rekisteriviranomaiselle kansainvälisen hakemuksen suomen- tai ruotsinkielinen käännös tai, jos hakemus on laadittu suomen- tai ruotsinkielisenä, jäljennös hakemuksesta. Hakijan on saman ajan kuluessa suoritettava vahvistettu rekisteröintimaksu rekisteriviranomaiselle.

Jos hakija on suorittanut vahvistetun rekisteröintimaksun 1 momentin mukaisessa määräajassa, hän voi antaa vaadittavan käännöksen tai jäljennöksen kahden kuukauden lisäajan kuluessa edellyttäen, että vahvistettu lisämaksu suoritetaan 1 momentin mukaisen määräajan kuluessa.

Jollei hakemus 1 momentissa mainitussa tapauksessa täytä tämän lain mukaisia edellytyksiä, hakija voi kahden kuukauden kuluessa 1 momentissa mainitusta määräajasta lukien saattaa hakemuksensa patenttiyhteistyösopimuksen sovellutussääntöjen hakemuksen muotoa ja sisältöä koskevia määräyksiä vastaavaksi. Jollei hakija noudata tämän pykälän säännöksiä, hakemus on katsottava peruutetuksi Suomen osalta.

45 e § (7.11.2008/700)

45 e § on kumottu L:lla 7.11.2008/700.

45 f § (7.11.2008/700)

Jos kansainvälistä hakemusta on jatkettu 45 d §:n mukaisesti, sovelletaan hakemukseen ja sen käsittelyyn 2 ja 5 luvun säännöksiä, jollei tässä pykälässä tai patenttilain 34–38 §:ssä toisin säädetä. Hakemus voidaan vain hakijan pyynnöstä ottaa käsiteltäväksi ennen tämän lain 45 d §:n 1 momentissa säädetyn määräajan päättymistä.

Edellä 10 §:ssä säädetty velvollisuus, jonka mukaan hakijalla tulee olla Euroopan talousalueella asuva asiamies, alkaa vasta kun hakemus voidaan ottaa käsiteltäväksi.

Kun 18 kuukautta on kulunut siitä, kun hakemus on tehty, tai, jos etuoikeutta on pyydetty, etuoikeuspäivästä ja hakija on täyttänyt 45 d §:n mukaisen velvollisuutensa antaa hakemuksen käännös tai, milloin hakemus on laadittu suomen- tai ruotsinkielisenä, hakija on antanut hakemuksen jäljennöksen rekisteriviranomaisille, ovat hakemusta koskevat asiakirjat julkisia jo ennen kuin hakija on jatkanut hakemusta.

9 luku

Erinäiset säännökset

46 § (13.11.1992/1037)

Tämän lain mukaan perittävistä maksuista säädetään erikseen.

47 § (7.11.2008/700)

Tarkemmat säännökset hyödyllisyysmallihakemuksesta, hyödyllisyysmallirekisteristä ja sen pitämisestä sekä rekisteriviranomaisen tehtävistä annetaan valtioneuvoston asetuksella. Rekisteriviranomainen voi antaa hyödyllisyysmallihakemusta koskevia tarkempia teknisiä määräyksiä. Määräykset voivat koskea hyödyllisyysmallihakemusta ja sen käsittelyä, rekisteröintiä, muutoksia ja määräaikoja sekä muita näihin verrattavia teknisiä kysymyksiä.

48 §

Mitä patenttilain 75 §:ssä on säädetty keksintöä koskevan oikeuden luovuttamisvelvollisuudesta eräissä tapauksissa ja siitä suoritettavasta korvauksesta, noudatetaan vastaavasti hyödyllisyysmallioikeuteen.

Keksinnöistä, joilla on merkitystä maanpuolustukselle, säädetään erikseen. (8.12.1995/1396)

10 luku

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

49 §

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä päivänä.

Ennen lain voimaantuloa tehty hakemus ei ole 5 §:ssä tarkoitetun etuoikeuden perustana.

Patenttihakemusta, joka on tehty tai katsotaan tehdyksi ennen tämän lain voimaantuloa, ei voida 8 §:n mukaan muuntaa hyödyllisyysmallihakemukseksi.

HE 232/90, toisen lvk.miet. 20/90, svk.miet. 330/90

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

26.6.1992/580:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1992.

HE 25/92, TaVM 21/92

13.11.1992/1037:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1993.

HE 152/92, TaVM 35/92

18.12.1992/1410:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 1410/1992 tuli A:n 1342/1993 mukaisesti voimaan 1.1.1995.)

HE 215/92, TaVM 46/92

21.4.1995/720:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 94/93, LaVM 22/94, SuVM 10/94

8.12.1995/1396:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

Tätä lakia sovelletaan sen voimaantulon jälkeen tehtyihin hakemuksiin.

HE 47/95, TaVM 14/95, EV 46/95

22.12.1995/1696:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Tämän lain 5 §:n 1 momentti ja 30 §:n 1 momentti tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996. (L 1696/1995 tuli A:n 103/1996 mukaisesti voimaan 1.3.1996.)

HE 161/95, TaVM 29/95, EV 170/95

21.7.2006/686:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006.

Tämän lain 36 a §:ää sovelletaan myös riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa.

Riita-asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain 38 a §:n sijasta tämän lain voimaantullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 26/2006, LaVM 6/2006, EV 67/2006

7.11.2008/700:

1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2008.

2. Tämän lain voimaan tullessa vireillä oleviin hyödyllisyysmallihakemuksiin ja hakemusten perusteella rekisteröityihin hyödyllisyysmallioikeuksiin sekä hyödyllisyysmallioikeuksiin, jotka on rekisteröity ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain säännöksiä, jollei 3–5 momentista muuta johdu.

3. Tämän lain 7 a ja 7 b §:ää sovelletaan hyödyllisyysmallihakemukseen, joka on tehty tai katsottava tehdyksi tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

4. Tämän lain 17 §:n 2 momenttia sovelletaan hyödyllisyysmallihakemukseen, joka on tehty tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

5. Tämän lain 26 §:n 1 momenttia sovelletaan uudistamismaksuun, joka erääntyy tämän lain voimaantulopäivänä tai se jälkeen.

6. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 56/2008, TaVM 12/2008, EV 83/2008

14.5.2010/395:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2010.

HE 102/2009, LaVM 2/2010, EV 21/2010

13.5.2011/484:

Tämä laki tulee voimaan 17 päivänä toukokuuta 2011.

HE 286/2010, LaVM 34/2010, EV 311/2010

17.6.2011/744:

1. Tämä laki tulee voimaan valtioneuvoston asetuksella säädettävänä ajankohtana.

Tämä laki on voimassa A:n 1098/2011 mukaisesti 1.11.2011 alkaen.

2. Tämän lain 6 a §:n päiväkirjaa koskevia säännöksiä sovelletaan hyödyllisyysmallihakemukseen, joka on tehty tai katsottava tehdyksi tämän lain voimaantulopäivänä tai sen jälkeen.

3. Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 175/2010, TaVM 51/2010, EV 359/2010

27.10.2011/1098:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 2011.

31.1.2013/105:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2013.

Rekisteriviranomaisen päätökseen, joka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, haetaan muutosta noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Riita-, hakemus- ja rikosasia, joka on tullut käräjäoikeudessa vireille ennen tämän lain voimaantuloa, käsitellään noudattaen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimiin.

HE 124/2012, LaVM 15/2012, EV 158/2012

25.8.2016/723:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 7/2016, LaVM 8/2016, EV 99/2016

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.