Seurattu SDK 906/2018 saakka.

13.5.1988/423

Laki valtion talousarviosta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Valtion talousarvio (21.2.1992/165)

1 §
Varainhoitovuosi

Valtion tulo- ja menoarvio laaditaan varainhoitovuodeksi kerrallaan. Varainhoitovuosi on kalenterivuosi.

2 § (21.2.1992/165)

2 § on kumottu L:lla 21.2.1992/165.

3 § (21.2.1992/165)
Bruttobudjetointi

Arviot vuotuisista tuloista ja määrärahat vuotuisiin menoihin otetaan valtion talousarvioon bruttomäärin niin, ettei menoja vähennetä tuloista eikä tuloja menoista (bruttobudjetointi).

Talousarviossa voidaan siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään valtiolle liikaa perityn tulon palautus ottaa huomioon tulon vähennyksenä palautuksen suoritusvuonna.

3 a § (21.2.1992/165)
Nettobudjetointi

Talousarvioon voidaan ottaa seuraavista tuloista ja menoista vain niiden erotusta vastaavat tuloarviot tai määrärahat (nettobudjetointi):

1) uudet valtionlainat, valtionlainoista saatavat emissiovoitot ja pääomavoitot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionvelan kuoletukset, valtionlainoihin liittyvät pääomatappiot ja emissiotappiot ja valtionlainojen pääomaa suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot;

2) valtionlainoista saatavat korkotulot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista kertyvät tulot sekä valtionlainoista aiheutuvat korkomenot ja valtionlainojen koronmaksua suojaavista johdannaisista aiheutuvat menot;

3) viraston tai laitoksen toiminnasta kertyvät tulot ja siitä aiheutuvat menot;

4) osakkeiden myynnistä kertyvät tulot sekä myyntiin liittyvät myyntipalkkiot ja valtion ostajan puolesta vastattavaksi ottamat maksuvelvoitteet;

5) eläkelaitokselle lain nojalla maksettava maksuvalmiussuoritus ja suorituksen palautus valtiolle;

6) lakiin perustuva valtionapu kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tuleva määrä. (11.12.2009/1096)

7 kohta on kumottu L:lla 11.12.2009/1096.

(14.12.2004/1111)

Nettobudjetoinnissa ei tuloina oteta huomioon veroja, veronluonteisia maksuja tai sakkomaksuja. Nettobudjetoinnin kohteena eivät myöskään voi olla:

1) siirtomenot tai niiden palautukset, lukuun ottamatta lain nojalla maksettavaa maksuvalmiussuoritusta eläkelaitokselle ja suorituksen palautusta sekä lakiin perustuvaa valtionapua kunnalle ja kunnan maksettavaksi valtiolle valtionapujärjestelmän määräytymisperusteiden mukaan tulevaa määrää; eivätkä

2) sijoitusmenot tai omaisuuden myyntitulot, lukuun ottamatta osakkeiden myyntiä taikka viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitetun irtaimen omaisuuden hankintaa tai irtaimen omaisuuden myyntiä. (11.12.2009/1096)

(14.12.2004/1111)

Nettobudjetointi ei rajoita oikeutta päättää talousarviossa menojen enimmäismääristä, menojen kohdentamisesta tai muista sellaisista asioista, joista bruttobudjetoitaessa voidaan päättää.

3 b § (18.6.1998/430)
Valtion tilinpäätöksen mukaisen ylijäämän tai alijäämän huomioon ottaminen talousarviossa

Valtion tilinpäätöksen valmistuttua enintään sen osoittama kumulatiivinen ylijäämä voidaan ottaa saman varainhoitovuoden lisätalousarvioiden ja seuraavan varainhoitovuoden talousarvion määrärahojen katteeksi. (11.12.2009/1096)

Talousarvioon voidaan ottaa määräraha valtion tilinpäätöksen osoittaman varainhoitovuoden lopun kumulatiivisen alijäämän kattamiseen.

Varainhoitovuoden lopun kumulatiivisella ylijäämällä tai kumulatiivisella alijäämällä tarkoitetaan 17 a §:ssä tarkoitetun talousarvion toteutumalaskelman mukaisen edellisen varainhoitovuoden lopun kumulatiivisen ylijäämän tai alijäämän sekä asianomaisen varainhoitovuoden ylijäämän tai alijäämän yhteenlaskettua määrää. (19.12.2003/1216)

4 § (8.4.2016/238)
Liikelaitosten budjetointi

Liikelaitoksia koskevia tuloarvioita ja määrärahoja otetaan talousarvioon vain siltä osin kuin lailla säädetään.

5 §
Tulojen ryhmittely

Tulot ryhmitellään laatunsa mukaan osastoihin, jotka jaetaan osaksi tulojen laadun ja osaksi organisaatiorakenteen mukaan lukuihin ja momentteihin.

Tulojen ryhmittelystä säädetään tarkemmin asetuksella.

6 §
Menojen ryhmittely

Menot ryhmitellään menoarviossa hallinnonaloittain pääluokkiin. Hallinnonalojen yhteiset menot voidaan kuitenkin merkitä erikseen yhteen tai useampaan pääluokkaan.

Pääluokat jaetaan lukuihin ja luvut momentteihin osaksi tehtävien, osaksi hallinnon organisaatiorakenteen ja osaksi menojen laadun mukaan.

Menojen ryhmittelystä säädetään tarkemmin asetuksella.

6 a § (11.12.2002/1056)
Tulojen ja menojen kohdentaminen varainhoitovuoteen

Tulo tai meno kohdennetaan valtion talousarviossa siihen varainhoitovuoteen, jolle se lähinnä kuuluu siten, että kunkin varainhoitovuoden talousarvioon otetaan tuloarvioina kaikki tiedossa olevat varainhoitovuoden tulot ja määrärahat kaikkiin tiedossa oleviin varainhoitovuoden menoihin. Kohdentamisessa otetaan huomioon tulon tai menon laatu ja taloudellinen luonne sekä erityisesti tulon tai menon perustana olevan suoritteen luovuttamisen tai tuotannontekijän vastaanottamisen taikka suoritusvelvoitteen muodostumisen tai tulon tai menon maksamisen ajoittuminen.

Tarkempia säännöksiä tulon ja menon kohdentamisesta varainhoitovuoteen voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

7 § (21.2.1992/165)
Määrärahojen ylittäminen ja siirtäminen

Kiinteää määrärahaa ei saa ylittää eikä siirtää käytettäväksi varainhoitovuoden jälkeen.

Arviomäärärahaa ei saa siirtää käytettäväksi varainhoitovuoden jälkeen. Lupa arviomäärärahan ylittämiseen voidaan antaa, jos ylitys perustuu lakisääteiseen, lakisääteistä vastaavaan tai ennakoimattomaan muuhun välttämättömään tai vaikeasti arvioitavaan tarpeeseen taikka arvioitua suurempaan yleisen kustannustason nousuun eikä määrärahatarvetta ole mahdollista muutoin toteuttaa. Lupa arviomäärärahan ylittämiseen voidaan myös antaa tulokertymän rajoissa silloin, kun kysymys on maksullisesta toiminnasta tai menot on sidottu tulokertymään.

Siirtomäärärahaa ei saa ylittää. Siirtomäärärahaa saa siirtää käytettäväksi sen mukaan kuin talousarviossa päätetään varainhoitovuoden jälkeen yhden tai kahden seuraavan varainhoitovuoden aikana ja jos kyseessä on valtion investointihanke, neljän seuraavan varainhoitovuoden aikana. (6.6.2014/423)

7 a § (3.4.1992/307)
Määrärahan siirtäminen toisen viraston käytettäväksi

Viraston tai laitoksen toimintaan tarkoitettuja määrärahoja voidaan henkilöstövoimavarojen uudelleen kohdentamiseksi siirtää toisen viraston käytettäväksi sen toiminnasta aiheutuviin vastaaviin menoihin siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

Määrärahan siirtämisestä saman ministeriön hallinnonalaan kuuluvan viraston käytettäväksi päättää asianomainen ministeriö ja siirtämisestä toisen ministeriön hallinnonalaan kuuluvan viraston käytettäväksi valtiovarainministeriön esittelystä valtioneuvosto.

7 b § (17.7.1995/978)
Määrärahan siirtäminen ministeriön toimialan muuttuessa

Milloin talousarvion mukaisten ministeriöiden välillä tehdään varainhoitovuoden aikana sellaisia toimialamuutoksia, jotka eivät muuta ministeriöiden toiminnan pääasiallista luonnetta, valtioneuvosto voi valtioneuvoston kanslian esittelystä siirtää ministeriön toimintaan varainhoitovuoden talousarviossa osoitetun määrärahan toimialajaon muutosta vastaavasti toisen ministeriön käytettäväksi vastaaviin menoihin siten kuin asetuksella tarkemmin säädetään.

7 c § (27.7.2001/689)
Säännökset määrärahan käyttämisestä

Tarkempia säännöksiä määrärahan talousarvion mukaisesta käyttämisestä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

Valtionavustuslaissa (688/2001) säädetään valtionavustukseen myönnetyn määrärahan talousarvion mukaisesta käyttämisestä.

8 §
Tulo- ja menoarvion perustelut

Tulo- ja menoarvion hyväksyminen sisältää myös tulo- ja menoarvioesityksessä olevien, eduskunnan kannanotoiksi tarkoitettujen perusteluiden hyväksymisen, jollei eduskunta päätä perusteluista toisin.

9 § (11.12.2002/1056)
Käyttösuunnitelma

Edellä 8 §:ssä tarkoitettuihin perusteluihin voidaan sisällyttää käyttösuunnitelma. Käyttösuunnitelmassa arvioidaan, miten momentin määrärahalle budjetoidut menot jakautuvat eri käyttötarkoitusten kesken tai, sovellettaessa 3 a §:ssä tarkoitettua nettobudjetointia, miten tuloarvioon sisältyvät nettoutetut tulot ja menot jakautuvat.

Jollei 8 §:ssä tarkoitetuista perusteluista muuta johdu, käyttösuunnitelmassa olevia menojen määriä voidaan ylittää käyttösuunnitelmakohtiin merkittyjen käyttötarkoitusten ja momentin määrärahan tai nettobudjetointia sovellettaessa nettomääräisen tuloarvion puitteissa siten kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään.

10 §
Valtuusmenettely

Tulo- ja menoarvion käsittelyn yhteydessä voidaan myöntää määrältään ja käyttötarkoitukseltaan rajattu valtuus tehdä sopimuksia ja antaa sitoumuksia, joista aiheutuvia menoja varten tarvittavat määrärahat otetaan joko kokonaan tai puuttuvilta osiltaan myöhempiin tulo- ja menoarvioihin. Valtuutta saadaan käyttää sen varainhoitovuoden aikana, jonka tulo- ja menoarvioon se on otettu.

2 momentti on kumottu L:lla 6.6.2014/423.

10 a § (25.2.2000/217)
Talousarvioesityksen valmistelu

Talousarvioesityksen valmistelun vaiheista ja valmistelussa noudatettavista menettelytavoista voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

10 b § (25.2.2000/217)
Talousarvion toimeenpaneminen

Talousarvion toimeenpanemiseksi ja taloushallinnon järjestämiseksi tarpeellisia säännöksiä voidaan antaa valtioneuvoston asetuksella.

11 §
Lisämenoarvioesitys

Annettaessa eduskunnalle esitys lisäyksistä ja muutoksista tulo- ja menoarvioon on samassa esityksessä osoitettava myös varat ehdotettavan menojen lisäyksen ja tulojen vähennyksen kattamiseen. Esitykseen on sisällytettävä myös arvioidut olennaiset muutokset tulo- ja menoarvioon merkittyjen tulojen määrissä. Lisäksi esityksessä voidaan ehdottaa vähennyksiä tulo- ja menoarviossa myönnettyihin määrärahoihin.

12 § (19.12.2003/1216)
Toiminta- ja taloussuunnittelu

Ministeriöiden on suunniteltava toimialansa yhteiskunnallista vaikuttavuutta sekä hallinnonalansa taloutta ja toiminnallista tuloksellisuutta usean vuoden aikavälillä. Virastojen ja laitosten on suunniteltava toimintaansa ja talouttansa sekä tuloksellisuuttaan usean vuoden aikavälillä. Suunnittelun on tuotettava valtion talousarvion valmistelussa sekä valtioneuvoston johdolla muutoin tehtävässä valtiontalouden suunnittelussa tarvittavat tiedot. (11.12.2009/1096)

Suunnittelusta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

2 luku

Valtion taloushallinto-organisaatio ja taloushallintotehtävien hoitaminen (9.12.2016/1053)

12 a § (11.12.2009/1096)
Taloushallinto-organisaatio

Valtio on talousarviotaloudestaan kirjanpitovelvollinen, joka jakautuu kirjanpitoyksiköihin. Kirjanpitoyksiköiden kirjanpitotiedot kerätään valtion keskuskirjanpitoon valtion tilinpäätöksen laatimista varten. Valtiokonttori kerää kirjanpitotiedot ja hoitaa keskuskirjanpidon.

2 momentti on kumottu L:lla 9.12.2016/1053.

Kirjanpitoyksiköitä ovat tasavallan presidentin kanslia ja ministeriöt sekä toiminnallisesti ja taloudellisesti tarkoituksenmukaisena kokonaisuutena virastot, laitokset ja muut toimielimet. Kirjanpitoyksikön muodostamisesta määrää valtiovarainministeriö asianomaista ministeriötä kuultuaan.

12 b § (9.12.2016/1053)
Eräiden taloushallintotehtävien hoitaminen

Kirjanpitoyksiköt vastaavat maksuliikkeestään, kirjanpidostaan ja tilinpäätöksestään sekä laativat 21 §:ssä tarkoitetun viraston tai laitoksen toimintakertomuksen. Valtiokonttori määrää kuitenkin ne maksuliikettä, kirjanpitoa ja sen yhteydessä järjestettävää 16 §:ssä tarkoitettua muuta seurantaa ja tilinpäätöksen laatimista koskevat tehtävät, jotka hoidetaan keskitetysti ja joista vastaa keskitettyjä taloushallintotehtäviä hoitava virasto tai laitos.

Valtiokonttori määrää ne viraston tai laitoksen palkanlaskentaa koskevat tehtävät, jotka hoidetaan keskitetysti ja joista vastaa keskitettyjä taloushallintotehtäviä hoitava virasto tai laitos. Valtiokonttori voi määrätä keskitetyistä taloushallintotehtävistä vastaavan viraston tai laitoksen vastuulle valtioon palvelussuhteessa olevalle tai muulle henkilölle matkustamisen johdosta virka- tai työehtosopimuksen mukaisesti maksettavan korvauksen hyväksymiseen liittyviä tarkastustoimenpiteitä, joihin ei sisälly työnantajalle kuuluvan harkintavallan käyttöä.

Edellä 1 ja 2 momentin mukaan määrätystä vastuunjaosta voidaan tehtävän tarkoituksenmukaisen hoitamisen niin vaatiessa poiketa kirjanpitoyksikön hakemuksesta kirjanpitoyksikön toimintaan liittyvän erityisen syyn vuoksi Valtiokonttorin luvalla enintään viideksi vuodeksi kerrallaan. Luvassa yksilöidyistä tehtävistä vastaa asianomainen kirjanpitoyksikkö. Valtiokonttorin on ennen päätöksen tekemistä kuultava keskitettyjen taloushallintotehtävien hoitamisesta vastaavaa virastoa tai laitosta sekä tarvittaessa kirjanpitoyksikköä ohjaavaa ministeriötä ja valtiovarainministeriötä.

Keskitetyistä taloushallintotehtävistä vastaavalla virastolla tai laitoksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada kirjanpitoyksiköihin kuuluvilta virastoilta, laitoksilta ja muilta toimielimiltä tehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (621/1999) nojalla suojaustasoon neljä säädetyiksi kuuluvat asiakirjat sekä suojaustasoon kolme säädetyiksi kuuluvat asiakirjat lukuun ottamatta mainitun lain 24 §:n 1 momentin 2 ja 7–10 kohdan nojalla salassa pidettäviä asiakirjoja. Jos keskitetyistä taloushallintotehtävistä vastaavalla virastolla tai laitoksella ei tämän momentin mukaan ole oikeutta saada välttämättömiä tietoja sen 1 ja 2 momentin nojalla määrättyjen tehtävien hoitamiseksi, kyseisestä tehtävästä vastaa keskitettyjä taloushallintotehtäviä vastaavan viraston tai laitoksen sijasta asianomainen kirjanpitoyksikkö, elleivät edellä tarkoitettu virasto tai laitos ja kirjanpitoyksikkö taloushallintotehtävän hoitamisesta toisin sovi.

Kirjanpitoyksiköllä on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä taloushallintotehtäviensä hoitamiseksi välttämättömät asiakirjat ja tiedot keskitetyistä taloushallintotehtävistä vastaavalta virastolta tai laitokselta.

Edellä 4 ja 5 momentissa tarkoitetut asiakirjat ja tiedot voidaan antaa myös teknisen käyttöyhteyden välityksellä tai muutoin sähköisesti siten kuin kirjanpitoyksikköön kuuluva virasto tai laitos sekä keskitetyistä taloushallintotehtävistä vastaava virasto tai laitos sopivat.

13 § (20.4.2000/384)
Maksuliike

Valtion maksuliike on hoidettava taloudellisesti sekä maksuliiketurvallisuus huomioon ottaen. Valtion maksuliikkeen hoitamisesta saadaan tehdä luottolaitoksen tai muun maksuliikettä harjoittavan yhteisön kanssa sopimus. Muutoin valtion maksuliikkeen hoitamisen järjestämisestä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

Jos valtion maksuliikkeen hoitamisesta on tehty sopimus, valtionvarainministeriöllä on oikeus valvoa sopimuksen piiriin kuuluvien tehtävien suorittamista sekä saada sopimuspuolilta tätä varten tarvittavat tiedot. Sopimuspuolen tulee korvata valtion maksuliikkeen hoitamisessa aiheuttamansa vahinko siten kuin siitä valtion maksuliikkeen hoitamisesta tehdyssä sopimuksessa sovitaan.

13 a § (20.4.2000/384)
Maksujen suoritusajankohta

Valtiolle tilisiirtoa käyttäen suoritetut varat on maksettu silloin, kun ne on maksettu valtion maksuliikettä hoitavan yhteisön tilille, jollei lailla tai asetuksella toisin säädetä. Jos varat on suoritettu viraston tai laitoksen kassaan, maksu on suoritettu silloin, kun maksaja on saanut maksusta kuitin.

Valtion suoritusvelvollisuuteen perustuva maksu on tilisiirtoa käyttäen maksettu silloin, kun se on saajaa edustavan yhteisön tilillä, jollei lailla tai asetuksella toisin säädetä.

14 § (11.12.2009/1096)
Kirjanpito

Valtion kirjanpitoon kuuluvat talousarviokirjanpito ja liikekirjanpito. Kirjanpidossa tulee noudattaa hyvää kirjanpitotapaa.

Kirjanpidon tulee sisältää kaikki tulot, menot ja rahoitustapahtumat sekä niiden oikaisu- ja siirtoerät bruttomääräisinä.

Talousarviokirjanpidon tilit on järjestettävä siten, että tuloarvioiden kertymistä ja määrärahojen käyttöä on mahdollista seurata vähintään eduskunnan päättämällä tarkkuudella.

Liikelaitosten kirjanpidosta säädetään erikseen.

15 § (11.12.2009/1096)
Valtuuksien seuranta

Viraston ja laitoksen tulee järjestää 10 §:ssä tarkoitettujen talousarvion käsittelyn yhteydessä myönnettyjen valtuuksien sekä lakiin perustuvien valtuuksien käytön ja käytöstä aiheutuvien menojen seuranta.

Valtuuksien seurannasta voidaan säätää tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

16 § (19.12.2003/1216)
Laskentatoimi

Viraston ja laitoksen tulee järjestää toiminnan kustannusten, toiminnallisen tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden seuraamista sekä muita ohjauksen, johtamisen ja tilivelvollisuuden toteuttamisen tarpeita varten tuloksellisuuden ja johdon laskentatoimensa sekä muu seurantajärjestelmänsä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Viraston ja laitoksen on järjestettävä maksullisen toiminnan kannattavuuden seuranta siten, että maksullisen toiminnan vuositulos voidaan esittää tilinpäätöksen yhteydessä, jollei maksullinen toiminta ole vähäistä. (11.12.2009/1096)

17 § (17.1.2014/17)
Hallituksen vuosikertomus

Valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 9 a §:ssä tarkoitettuun hallituksen vuosikertomukseen otetaan valtion tilinpäätös ja tarpeelliset muut tiedot valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä tiedot valtion toiminnasta ja sen yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta ja tuloksellisuudesta. Hallituksen vuosikertomukseen otetaan myös valtion liikelaitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen tilinpäätökset sekä tärkeimmät tiedot niiden toiminnasta ja tuloksellisuudesta.

17 a § (19.12.2003/1216)
Valtion tilinpäätös

Valtion tilinpäätös sisältää:

1) talousarvion toteutumista koskevan talousarvion toteutumalaskelman talousarvion osaston tai pääluokan sekä luvun ja momentin tarkkuudella;

2) tuottoja ja kuluja kuvaavan tuotto- ja kululaskelman;

3) varainhoitovuoden päättymisajankohdan taloudellista asemaa kuvaavan taseen;

4) rahavirtoja kuvaavan rahoituslaskelman;

5) jäljempänä 18 §:ssä tarkoitettujen oikeiden ja riittävien tietojen antamiseksi tarpeelliset liitetiedot.

Valtion tilinpäätöksen mukainen ylijäämä tai alijäämä varainhoitovuodelta esitetään talousarvion toteutumalaskelmassa, jossa esitetään myös kumulatiivinen ylijäämä tai alijäämä edellisiltä varainhoitovuosilta. Talousarvion toteutumalaskelman yhteydessä esitetään lisäksi tiedot 10 §:ssä tarkoitettujen valtuuksien käytöstä.

Valtion tilinpäätöksen laadinnasta ja sisällöstä voidaan antaa tarkempia säännöksiä valtioneuvoston asetuksella.

18 § (17.1.2014/17)
Oikeat ja riittävät tiedot

Hallituksen vuosikertomukseen otettavien valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva).

19 § (11.12.2009/1096)
Siirtomäärärahan peruuttaminen

Jos osaksi tai kokonaan käyttämättä jäänyttä siirtomäärärahaa ei saa enää tilinpäätöksessä siirtää, käyttämätön määrä on peruutettava. Peruutettu siirtomääräraha merkitään tuloksi.

20 § (11.12.2009/1096)
Edellisille vuosille kuuluvien menojen maksaminen kuluvan vuoden määrärahasta

Jos varainhoitovuonna tulee maksettavaksi varainhoitovuotta aikaisempaan vuoteen kohdistuva meno, se voidaan maksaa valtiovarainministeriön luvalla kulumassa olevan varainhoitovuoden vastaavaan tarkoitukseen käytettävissä olevasta määrärahasta. Valtiovarainministeriön päätöksellä voidaan kuitenkin määrätä, että kirjanpitoyksikkö voi päätöksessä tarkemmin määrätyin edellytyksin päättää menon maksamisesta ilman valtiovarainministeriön lupaa.

21 § (19.12.2003/1216)
Virastojen ja laitosten tilinpäätökset ja toimintakertomukset

Viraston ja laitoksen tilinpäätöksen ja tulosvastuun toteuttamista varten laadittavan toimintakertomuksen tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta sekä viraston ja laitoksen tuotoista ja kuluista, taloudellisesta asemasta ja toiminnallisesta tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). (9.12.2016/1053)

Viraston ja laitoksen tilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta sekä niiden käsittelystä ja hyväksymisestä samoin kuin niiden johdosta annettavasta asianomaisen hallinnonalan ministeriön kannanotosta säädetään tarkemmin valtioneuvoston asetuksella.

21 a § (9.12.2016/1053)
Lain soveltaminen valtion talousarvion ulkopuoliseen rahastoon

Talousarvion ulkopuolella olevan valtion rahaston maksuliikkeeseen, kirjanpitoon ja sen yhteydessä järjestettävään muuhun seurantaan, tilinpäätökseen, toimintakertomukseen ja laskentatoimeen sekä palkanlaskentaan ja matkakustannusten korvausten tarkastamiseen sovelletaan, mitä tässä laissa ja sen nojalla säädetään tai määrätään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

3 luku

Valtion varallisuuden- ja velanhoito (19.12.2003/1216)

22 § (21.2.1992/165)
Valtion omaisuus

Valtion omaisuutta on sen käyttötarkoitus huomioon ottaen käytettävä tuottavalla tavalla.

2 momentti on kumottu L:lla 11.12.2009/1096.

22 a § (8.6.2006/447)
Hankintojen keskittäminen

Valtionhallinnossa voidaan yhteishankintoina hankkia hallinnon käyttöön tarvittavia tavanomaisia tavaroita ja palveluita sekä laajasti käytettäviä tavanomaisia tietoteknisiä laitteistoja ja niiden ohjelmistoja sekä hallinnon yhteisiä tietojärjestelmiä.

Valtiovarainministeriö voi päätöksellään määrätä 1 momentissa tarkoitetun yhteishankinnan valmisteluun ja toteuttamiseen ryhtymisestä. Viraston ja laitoksen on järjestettävä 1 momentissa tarkoitettu hankintatoimensa niin, että se käyttää yhteishankintaa toteuttavan hankintayksikön valtionhallinnolle kilpailuttamaa sopimusta. Jos hankinta ei erityisestä syystä ole toteutettavissa yhteishankinnan piirissä, virasto ja laitos voi järjestää hankinnan muulla kuin tässä momentissa tarkoitetulla tavalla.

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarkemmin 1 momentissa tarkoitettujen yhteishankintojen piiriin kuuluvista tavaroista ja palveluista sekä 2 momentissa tarkoitettujen yhteishankintojen valmistelusta ja toteuttamisesta.

23 § (11.12.2009/1096)
Lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottaminen ja käyttö

Lahjoitus- ja testamenttivarojen vastaanottamisesta ja käytöstä säädetään valtioneuvoston asetuksella.

24 § (25.2.2000/217)
Valtion irtaimen omaisuuden luovuttaminen

Virasto ja laitos saa luovuttaa, jollei laissa toisin säädetä tai talousarviossa muuta päätetä, hallinnassaan olevaa valtion irtainta omaisuutta, jos luovutusta on pidettävä taloudellisesti perusteltuna ja tarkoituksenmukaisena. Viraston tai laitoksen on saatava luovutukseen valtioneuvoston suostumus, jos luovutettavan omaisuuden arvo on huomattava tai luovutusta on muutoin pidettävä merkittävänä sen mukaan kuin valtioneuvoston asetuksella säädetään. Omaisuutta ei saa luovuttaa käypää arvoa alemmasta hinnasta eikä vastikkeetta, ellei luovutukseen liittyvistä valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädettävistä erityisistä syistä muuta johdu.

Sellaisia valtion omistamia osakkeita, osuustodistuksia ja muita arvopapereita, jotka on hankittu eduskunnan nimenomaisen päätöksen nojalla, ei kuitenkaan saa luovuttaa ilman eduskunnan suostumusta, ellei luovutusta ole asetuksella tarkemmin säädettävällä tavalla pidettävä merkitykseltään vähäisenä.

Valtiovarainministeriön asetuksella voidaan antaa säännöksiä, jollei laissa tai sen nojalla toisin säädetä, valtion omistamien osakkeiden, osuustodistusten ja muiden arvopapereiden hoitamisesta.

Valtion kiinteistövarallisuuteen kuuluvien osakkeiden luovuttamisesta säädetään laissa oikeudesta luovuttaa valtion kiinteistövarallisuutta (973/2002). (25.11.2002/974)

24 a § (25.2.2000/217)
Velanhoito

Valtion velanhoidon järjestämisestä voidaan säätää valtioneuvoston asetuksella.

4 luku

Taloudenhoidon ohjaus ja sisäinen valvonta (19.12.2003/1216)

24 b § (25.2.2000/217)
Sisäinen valvonta

Viraston ja laitoksen on huolehdittava siitä, että sisäinen valvonta on asianmukaisesti järjestetty sen omassa toiminnassa sekä toiminnassa, josta virasto tai laitos vastaa.

Sisäisen valvonnan järjestämistä johtaa ja sen asianmukaisuudesta ja riittävyydestä vastaa viraston ja laitoksen johto.

Tarkemmat säännökset virastojen ja laitosten sisäisestä valvonnasta ja sen järjestämisestä annetaan valtioneuvoston asetuksella.

24 c § (19.12.2003/1216)
Määräystenantovaltuus

Valtiokonttori voi antaa määräyksiä virastojen, laitosten ja talousarvion ulkopuolella olevien valtion rahastojen kirjanpidon, maksuliikkeen ja laskentatoimen hoidon, tilinpäätöksen laadinnan sekä muiden taloushallinnon toimintojen ja menettelytapojen yksityiskohdista.

24 d § (19.12.2003/1216)
Yhteistyö ja virka-apu

Viraston ja laitoksen on annettava maksutta toiselle virastolle ja laitokselle toiminnan ja talouden suunnittelua ja talousarvion toimeenpanemista, sisäistä valvontaa, tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen laatimista ja muuta lakiin perustuvaa valtiontaloudellista raportointia varten tarpeelliset tiedot, asiakirjat ja selvitykset.

Viraston ja laitoksen on tehtävä toimivaltaansa kuuluvat valtion taloudenhoitoon liittyvät valvontatoimet ja tarkastukset, joita toinen valtion virasto tai laitos pyytää, jos pyydetyn valvontatoimen tai tarkastuksen suorittaminen on perusteltua pyynnön esittäneen viraston tai laitoksen kannalta.

Valtioneuvoston asetuksella voidaan säätää tarkemmin 1 momentissa tarkoitettujen tietojen antamisessa noudatettavista menettelyistä ja annettavista tiedoista sekä 2 momentissa tarkoitetun valvontatoimen ja tarkastuksen suorittamista toiselle virastolle ja laitokselle tämän pyynnöstä koskevan velvoitteen ja sen täyttämisessä noudatettavien menettelyiden yksityiskohdista.

24 e § (19.12.2003/1216)
Valtiovarain controller -toiminto

Valtiovarainministeriössä on valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmän laadun ja tilivelvollisuuden varmistamista ja kehittämistä varten valtiovarain controller -toiminto ja siinä valtioneuvoston controller sekä tämän apuna ja sijaisena valtioneuvoston apulaiscontroller, jotka valtioneuvosto nimittää. Valtioneuvoston controllerin ja apulaiscontrollerin kelpoisuusvaatimuksista säädetään valtioneuvoston asetuksella.

24 f § (19.12.2003/1216)
Valtiovarain controller -toiminnon tehtävät ja valtuudet

Valtiovarain controller -toiminnon tehtävänä on:

1) varmistaa osana hallituksen vuosikertomuksen valmistelua valtioneuvostolle esiteltäväksi, että kertomus antaa 18 §:ssä säädetyllä tavalla oikeat ja riittävät tiedot ja lisäksi varmistaa, että valtion tilinpäätöstiedot ja muut tärkeimmät valtiontaloutta ja tuloksellisuutta koskevat tiedot ovat saatavilla ja hyödynnettävissä valtiontaloutta ja toiminnan ohjausta koskevassa valmistelussa ja päätöksenteossa; (17.1.2014/17)

2) ohjata ja sovittaa yhteen sekä kehittää valtion tilinpäätösraportointia ja muuta valtiontaloutta ja tuloksellisuutta koskevaa raportointia ja arviointitoimintaa sekä sisäisen valvonnan järjestämistä samoin kuin neuvonnallaan ja havaintojen ja niihin perustuvien toimenpide-ehdotusten esittämisellä varmistaa ja edistää valtion talouden ja toiminnan ohjaus- ja raportointijärjestelmien ja -menettelyiden toimivuutta asianmukaisella ja laadukkaalla tavalla;

3) sovittaa yhteen Suomen valtion vastuulla olevien Euroopan unionin varojen sisäistä ja hallinnollista valvontaa ja valmistella unionin varojen valvontaa ja tarkastusta sekä varojen hoidon virheitä ja varoihin kohdistuneita väärinkäytöksiä koskevat kannanotot ja selvitykset Euroopan unionin toimielimille ja muille elimille, jolleivät ne kuulu jonkin muun viranomaisen tehtäviin;

4) osallistua muiden valtiovarainministeriön toimialan asioiden valmisteluun ministeriössä siten kuin valtioneuvoston asetuksella tai valtiovarainministeriön työjärjestyksessä säädetään tai valtiovarainministeri määrää ja lisäksi osallistua toimialansa kansainväliseen yhteistyöhön.

Valtiovarain controller -toiminto voi esittää valtioneuvostolle ja ministeriölle sekä valtion virastolle, laitokselle, liikelaitokselle ja rahastolle raportin havainnoistaan ja esittää siinä mahdolliset toimenpide-ehdotuksensa. Toiminto voi lisäksi asian laadun mukaan saattaa havaintonsa ja toimenpide-ehdotuksensa valtiontalouden tarkastusviraston ja muun asiassa toimivaltaisen viranomaisen tietoon mahdollisia toimenpiteitä varten.

24 g § (19.12.2003/1216)
Tietojensaantioikeus

Valtiovarain controller -toiminnolla on oikeus saada maksutta tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot, asiakirjat ja selvitykset valtion virastolta ja laitokselta, valtion liikelaitokselta sekä talousarvion ulkopuoliselta rahastolta.

Valtiovarain controller -toiminnolla on oikeus saada salassapitosäännösten estämättä valtion virastolta ja laitokselta, valtion liikelaitokselta ja talousarvion ulkopuolella olevalta valtion rahastolta tietoja ja asiakirjoja valtion taloudesta ja toiminnasta sekä valtiontaloutta tai valtion vastuulla olevia varoja tai omaisuutta koskevasta tai niihin kohdistuvasta menettelystä, jos toiminnolle 24 f §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädetyn tehtävän suorittaminen sitä välttämättä edellyttää.

24 h § (19.12.2003/1216)
Valtiovarain controller -toiminnon asema ja ratkaisuvalta

Valtiovarain controller -toiminto on osa valtiovarainministeriötä ja siihen sovelletaan, mitä valtiovarainministeriöstä ja sen virkamiehistä säädetään. Valtioneuvoston controller tai apulaiscontroller ratkaisee kuitenkin esittelystä itsenäisesti toiminnon havaintojen esittämistä ja tietojen pyytämistä ja antamista koskevat asiat.

5 luku

Erinäiset säännökset (19.12.2003/1216)

25 § (14.7.2000/678)
Lain soveltaminen eduskunnan taloudenhoitoon

Tämän lain säännöksiä on soveltuvin osin noudatettava myös eduskunnan ja valtiontalouden tarkastusviraston taloudenhoidossa. Arviomäärärahan ylittämisestä päättää niiden määrärahojen osalta eduskunnan kansliatoimikunta, joka myöntää myös 20 §:ssä tarkoitetun luvan. (11.12.2009/1096)

Tarkemmat määräykset eduskunnan ja valtiontalouden tarkastusviraston taloudenhoidosta ja kirjanpidosta annetaan eduskunnan tilisäännössä, jollei tarkastusviraston osalta asiasta ole lailla muuta säädetty.

26 §
Asetuksenantovaltuus

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Asetuksella voidaan säätää valtion tulo- ja menoarvioon, kirjanpitoon, tilinpäätökseen sekä virastojen ja laitosten sisäiseen valvontaan liittyvistä asioista, jollei niistä ole nimenomaisen säännöksen nojalla säädettävä lailla.

Asetuksessa säädetyistä asioista voidaan antaa määräyksiä ja ohjeita myös valtiovarainministeriön päätöksellä ja virastojen ja laitosten ohjesäännöissä.

27 §
Lain voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 1988 ja sillä kumotaan valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista 24 päivänä huhtikuuta 1931 annettu laki (136/31) ja postisiirtoliikkeen käyttämisestä valtion kassaliikkeessä 12 päivänä heinäkuuta 1940 annettu laki (363/40), ensin mainittu siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Lain täytäntöönpanemiseksi tarvittaviin toimenpiteisiin saadaan ryhtyä ennen lain voimaantuloa.

28 §
Siirtymäsäännökset

Siirtomäärärahaan tämän lain 7 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 1989 tulo- ja menoarviossa, mihin asti sovelletaan valtion tulo- ja menoarvion ja tilinpäätöksen perusteista annetun lain 6 §:ää ja 9 §:n 2 momenttia.

Tilinpäätökseen tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuoden 1988 tilinpäätöstä tehtäessä, mihin asti sovelletaan 1 momentissa mainittua lakia.

Valtion virastojen ja laitosten liiketoiminnan käyttötulot ja käyttömenot otetaan vuoden 1988 tulo- ja menoarvioon siten kuin 1 momentissa mainitun lain 2 §:n 3 momentissa on säädetty.

HE 108/87, vvvk.miet. 9/88, svk.miet. 23/88

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.11.1991/1372:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992 ja sitä sovelletaan valtion velkasitoumuslainaan, joka on laskettu liikkeeseen 1 päivänä tammikuuta 1992 tai sen jälkeen.

HE 91/91, vvvk.miet. 31/91

21.2.1992/165:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1992.

Siirtomäärärahaan, joka on myönnetty vuonna 1992 tai sitä ennen, sovelletaan edelleen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Niin ikään sovelletaan vielä valtion varainhoitovuoden 1992 budjetointiin, kirjanpitoon ja sanotulta vuodelta tehtävään tilinpäätökseen tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita valtion tulo- ja menoarviosta annetun lain 4 §:n 1 momenttia sekä 15, 16 ja 18 §:ää.

HE 221/91, vvvk.miet. 2/92

3.4.1992/307:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 1992.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöön panemiseksi tarpeellisiin toimenpiteisiin.

HE 237/91, HaV 3/92

17.7.1995/978:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996.

HE 306/94, PeVM 22/94, PeVM 2/95

7.6.1996/380:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1996. Varainhoitovuoden 1996 valtion talousarvioon sovelletaan kuitenkin tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 31/96, VaVM 9/96, EV 43/96

18.6.1998/430:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1998.

Varainhoitovuoden 1997 valtion tilinpäätöksen mukainen alijäämä asianomaiselta varainhoitovuodelta sekä kumulatiivinen ylijäämä sitä edeltäviltä varainhoitovuosilta saadaan vuoden 1997 valtion tilinpäätösasiakirjaan otetuista valtion talousarvion toteutumisen osoittavasta laskelmasta sekä valtion taseesta.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 52/1998, VaVM 7/1998, EV 42/1998

14.12.1998/960:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999 ja sitä voidaan soveltaa jo vuoden 1998 valtion talousarvioon.

HE 251/1998, VaVM 45/1998, EV 171/1998

25.2.2000/217:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2000. Lain 3 a §:n 1 ja 2 momenttia voidaan soveltaa varainhoitovuoden 2000 alusta lukien vuoden 2000 valtion talousarvioon.

HE 188/1999, VaVM 1/2000, EV 13/2000

20.4.2000/384:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.

Lain 13 a §:ää sovelletaan maksuihin, joiden eräpäivä on lain tultua voimaan.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 6/2000, TaVM 4/2000, EV 39/2000

14.7.2000/678:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

HE 39/2000, VaVM 10/2000, EV 93/2000

3.11.2000/898:

Tämä laki tulee voimaan 3 päivänä marraskuuta 2000. Lain 3 a §:n säännöksiä nettobudjetoinnista sovelletaan kuitenkin vasta 1 päivästä tammikuuta 2001.

HE 122/2000, VaVM 16/2000, EV 117/2000

27.7.2001/689:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2001

HE 63/2001, VaVM 9/2001, EV 84/2001

30.11.2001/1109:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 162/2001, VaVM 23/2001, EV 153/2001

25.11.2002/974:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 102/2002, VaVM 15/2002, EV 146/2002

11.12.2002/1056:

Tämä laki tulee voimaan 13 päivänä joulukuuta 2002.

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2003 talousarvioon.

HE 133/2002, VaVM 17/2002, EV 148/2002

19.12.2003/1216:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Lain 12, 16, 21 ja 21 a §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuotta 2005 koskevaan toiminta- ja taloussuunnitteluun, laskentatoimeen, kirjanpitoon ja tilinpäätökseen sekä toimintakertomukseen. Lain 3 b §:n 3 momenttia ja 17, 17 a ja 18 §:ää sovelletaan ensimmäisen kerran varainhoitovuoden 2004 kirjanpitoon ja tilinpäätökseen.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 56/2003, VaVM 30/2003, EV 74/2003

14.12.2004/1111:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2005.

HE 152/2004, VaVM 27/2004, EV 172/2004

8.6.2006/447:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2006. Valtionhallinnossa tämän lain voimaan tullessa vireillä olevaan hankintaan sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 20/2006, VaVM 5/2006, EV 57/2006

11.12.2009/1096:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Lain 19 §:ää sovelletaan jo vuoden 2009 tilinpäätökseen.

Valtiovarainministeriö määrää ajankohdan, josta alkaen tilivirasto ryhtyy toimimaan 12 a §:ssä tarkoitettuna kirjanpitoyksikkönä. Muualla laissa oleva viittaus tilivirastoon tarkoittaa viittausta tässä laissa tarkoitettuun kirjanpitoyksikköön.

HE 202/2009, VaVM 35/2009, EV 186/2009

17.1.2014/17:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2014.

HE 62/2013, PeVM 5/2013, EV 211/2013

6.6.2014/423:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2014.

HE 10/2014, VaVM 1/2014, EV 31/2014

8.4.2016/238:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä huhtikuuta 2016.

HE 132/2015, MmVM 2/2016, EV 25/2016

9.12.2016/1053:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

Puolustusvoimiin sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä 31 päivään joulukuuta 2018.

Siirrettäessä tämän lain 12 b §:n 1 ja 2 momentin nojalla annettujen Valtiokonttorin määräysten perusteella keskitettyjä taloushallintotehtäviä niistä vastaavalle virastolle tai laitokselle virkasuhteessa olevan henkilöstön siirtymisessä noudatetaan valtion virkamieslain (750/1994) 2 lukua.

Edellä 3 momentissa tarkoitetun määräyksen johdosta tehtävien mukana siirtyvä työsopimussuhteessa oleva henkilöstö siirtyy keskitetyistä taloushallintotehtävistä vastaavaan virastoon tai laitokseen virkasuhteeseen. Määräaikaisessa työsopimussuhteessa oleva henkilö siirtyy viraston tai laitoksen virkasuhteeseen määräaikaisen palvelussuhteensa keston ajaksi.

Työsopimussuhteessa oleva henkilö voidaan siirtää ilman suostumustaan, jos hänet siirretään työttömyysturvalain (1290/2002) 1 luvun 9 §:ssä tarkoitetulla työssäkäyntialueellaan tai työssäkäyntialueelleen.

Siirtyvän henkilöstön palvelussuhteen katsotaan palvelussuhde-etuuksien määräytymisen kannalta jatkuneen valtiolla yhdenjaksoisena.

Edellä 3 momentissa tarkoitettujen määräysten johdosta keskitetyistä taloushallintotehtävistä vastaavan viraston tai laitoksen virkasuhteeseen tehtävien mukana rajavartiolaitoksen palveluksesta siirtyvän virkamiehen eroamisikään sovelletaan, mitä rajavartiolaitoksen hallinnosta annetussa laissa (577/2005) säädetään eroamisiästä, ja puolustusvoimien palveluksesta siirtyvän virkamiehen eroamisikään sovelletaan, mitä puolustusvoimista annetussa laissa (551/2007) säädetään eroamisiästä. (28.6.2017/443)

HE 165/2016, VaVM 19/2016, EV 173/2016

28.6.2017/443:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2017.

HE 49/2017, VaVm 2/2017, EV 58/2017

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.