Seurattu SDK 476/2016 saakka.

31.12.1987/1250

Vakuutusyhdistyslaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 LUKU

Yleisiä säännöksiä

1 § (20.3.2015/306)

Tätä lakia sovelletaan Suomen lain mukaan rekisteröityyn keskinäiseen vakuutusyritykseen (vakuutusyhdistys), joka harjoittaa vakuutustoimintaa Suomen alueella.

Vakuutusyhdistyksen kokonaismaksutulo ei saa ylittää 5 000 000 euroa vuodessa. Vakuutusyhdistyksen, tai jos se kuuluu vakuutusyritysryhmään, ryhmän vastuuvelan kokonaismäärä ei saa ylittää 25 000 000 euroa, eikä tulevan jälleenvakuutuksen osuus saa ylittää 10 prosenttia yhdistyksen kokonaismaksutulosta tai vastuuvelan kokonaismäärästä. Jos jokin säädetyistä määristä ylittyy kolmena peräkkäisenä vuotena, yhdistyskokouksen on tehtävä päätös vakuutusyhdistyksen muuttamisesta keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi noudattaen, mitä 8 luvussa säädetään. Yhdistyksen on ilmoitettava määrien ylittymisestä viivytyksettä Finanssivalvonnalle.

Vakuutusyhdistyksestä, joka harjoittaa kalastusvälineiden vakuutusta, säädetään lisäksi kaupallisen kalastuksen vakuutustuesta annetussa laissa (998/2012).

Edellä 2 momentissa säädettyjä määriä voidaan muuttaa sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella yleisessä hintatasossa tapahtunutta kehitystä vastaavaksi.

1 a § (29.12.2009/1231)

1 a § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

2 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen osakkaita ovat vakuutuksenottajat. Takuuosuudenomistajat ovat myös vakuutusyhdistyksen osakkaita, jollei yhdistysjärjestyksessä toisin määrätä.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, ettei jälleenvakuutuksen ottaminen tuota osakkuutta.

Vakuutusyhdistyksen takuuosuuden hankintaan sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain (521/2008) 4 luvussa säädetään keskinäisen vakuutusyhtiön takuuosuuden hankinnasta.

3 § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen osakkaat eivät vastaa henkilökohtaisesti yhdistyksen velvoitteista. Vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottajaosakkaat ovat kuitenkin lisämaksuvelvollisia vakuutusyhdistystä kohtaan siten kuin tässä pykälässä säädetään.

Jos vakuutusyhdistyksen oma pääoma syntyneen tappion tai muun syyn takia ei enää täytä 10 a luvun 2 a §:n 2 momentissa säädettyä vaatimusta tai jos selvitystilassa tai konkurssissa olevan yhdistyksen omaisuus ei riitä velkojen maksamiseen, vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottajaosakkaille on viipymättä määrättävä lisämaksu. Lisämaksun on oltava määrältään vähintään niin suuri kuin edellä tarkoitettujen vaatimusten täyttämiseksi tarvitaan, mutta kuitenkin enintään yhtä suuri kuin vakuutuksenottajaosakkaan edellisenä kalenterivuonna maksuunpantujen vakuutusmaksujen yhteismäärä. Tätä momenttia sovelletaan vain sellaiseen osakkaaseen, joka oli yhdistyksen osakkaana sen kalenterivuoden alussa, jonka kuluessa lisämaksu määrättiin, jollei yhdistysjärjestyksessä toisin määrätä.

Jollei osakas määräaikana suorita hänelle määrättyä lisämaksua, se on viipymättä pantava ulosottotoimin perittäväksi. Jollei lisämaksua saada osakkaalta perityksi, puuttuva määrä on, jos sen periminen on vielä tarpeen, jaettava toisten osakkaiden suoritettavaksi enintään heidän lisämaksuvelvollisuutensa määrään.

Lisämaksu viivästyskorkoineen on suoraan ulosottokelpoinen. Sen perimisestä säädetään verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa (706/2007).

4 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistys ei saa harjoittaa muuta liikettä kuin yhdistysjärjestyksessä mainittua vakuutusliikettä sekä 5 §:ssä määriteltyä vakuutusliikkeeseen liittyvää toimintaa (liitännäistoiminta).

Vakuutusyhdistyksen vakuutusliike saa käsittää vain vakuutusluokista annetun lain (526/2008) vahinkovakuutusluokkiin kuuluvaa toimintaa, ei kuitenkaan lakisääteistä vakuutusta, vahinkovakuutusluokkiin 14 ja 15 kuuluvaa vakuutusta eikä vakuutusta kymmentä vuotta pitemmäksi ajaksi.

Vakuutusyhdistyksen jälleenvakuutusliike saa käsittää vain yhdistysjärjestyksessä mainittujen vahinkovakuutusluokkien ja luokkaryhmien mukaisen ensivakuutuksen jälleenvakuutusta, ei kuitenkaan toisen vakuutusyhdistyksen muuta jälleenvakuutusta kuin tämän vakuutusliikkeen edelleenvakuutusta.

4 momentti on kumottu L:lla 20.3.2015/306.

5 § (4.5.2001/365)

Vakuutusyhdistys saa pääasiallisen toimintansa ohella toimia muun kuin vakuutustoimintaa harjoittavan yrityksen edustajana sekä markkinoida ja myydä yrityksen lukuun sen tarjoamia palveluja ja tuotteita asiakkaille, jos kyseinen yritys on:

1) Euroopan talousalueella julkisen valvonnan alainen luottolaitos, sijoituspalveluyritys, rahastoyhtiö, yhteissijoitusyritys tai vaihtoehtorahastojen hoitaja; (7.3.2014/190)

2) Euroopan talousalueella oleva muu kuin 1 kohdassa tarkoitettu rahoituslaitos;

3) yritys, joka harjoittaa riskienhallintaan, vahingontarkastukseen, vahingontorjuntaan tai niihin rinnastettavaan toimintaan sisältyvien palvelujen tai tuotteiden tarjontaa; taikka

4) yritys, jonka tarjoamat palvelut tai tuotteet täydentävät niitä vakuutustuotteita, joita yhdistys myy joko omaan lukuunsa tai toisen vakuutusyrityksen edustajana.

Sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, vakuutusyhdistys voi sopia, että muukin kuin 1 momentissa tarkoitettu yritys voi käyttää vakuutusyhdistyksen organisaatiota ja jakelukanavia omien tuotteidensa tai palvelujensa markkinoinnissa, jos:

1) yritys kuuluu vakuutusyhdistyksen kanssa samaan konserniin tai samaan taloudelliseen yhteenliittymään; tai

2) yritys kuuluu vakuutusyhdistyksen kanssa sellaiseen taloudelliseen ryhmittymään, jonka kanssa yritys esiintyy yhtenäisesti markkinoilla ja jonka kanssa sillä on kiinteä taloudellinen yhteistyösuhde.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitetun liitännäistoiminnan on oltava yhdistyksen harjoittaman vakuutustoiminnan luonteeseen sopivaa eikä se saa olla laajuudeltaan vakuutustoimintaan nähden olennaisessa asemassa. Liitännäistoiminta ei saa vaarantaa yhdistyksen vakavaraisuutta eikä vakuutusten käsittämiä etuja.

Vakuutusyhdistyksen on laadittava 1 ja 2 momentin mukaisesta toiminnasta toimintasuunnitelma. Suunnitelma on liitettävä yhdistysjärjestyksen tai sen muutoksen vahvistamista koskevaan hakemukseen, joka on tehtävä Finanssivalvonnalle sanotun toiminnan aloittamista varten. Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä toimintasuunnitelman sisällöstä. (7.3.2014/190)

Finanssivalvonta voi jättää vahvistamatta 1 ja 2 momentissa tarkoitettua liitännäistoimintaa koskevan yhdistysjärjestyksen määräyksen, jos on ilmeistä, että toiminta ei täytä 3 momentissa säädettyjä vaatimuksia, tai jos vakuutusyhdistyksellä aiotun toiminnan laajuuden, kyseisen tuotteen tai palvelun laadun, henkilöstöltä vaadittavan asiantuntemuksen tai niihin verrattavien seikkojen perusteella ei ole riittäviä edellytyksiä hoitaa toimintaa asianmukaisesti. Finanssivalvonta voi jälkeenpäin kieltää vakuutusyhdistykseltä liitännäistoiminnan harjoittamisen tai rajoittaa sitä, jos toiminta ei enää täytä 3 momentissa säädettyjä vaatimuksia tai jos toiminnassa on esiintynyt vakavia puutteita tai väärinkäytöksiä. (7.3.2014/190)

Toimiessaan 1 momentin mukaisesti edustajana vakuutusyhdistyksen on selkeästi ilmoitettava asiakkaalle, minkä yrityksen tuotteesta tai palvelusta on kysymys ja että yhdistys ei harjoita toimintaa omaan lukuunsa eikä ole osapuolena neuvoteltavasta tuotteesta tai palvelusta mahdollisesti syntyvässä sopimuksessa.

5 a § (30.12.2004/1320)

5 a § on kumottu L:lla 30.12.2004/1320.

5 b § (29.12.2009/1231)

5 b § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

5 c § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistys saa ottaa luottoa ainoastaan:

1) välttämättömän maksuvalmiutensa hoitamiseksi;

2) työntekijän eläkelaissa (395/2006) tarkoitettujen perusteiden mukaisena takaisinlainauksena;

3) 2 momentissa tarkoitettuna pääomalainana; tai

4) liiketoimintaansa liittyvinä tavanomaisina tililuottoina ja muina niihin rinnastettavina luottoina.

Vakuutusyhdistys voi ottaa lainan (pääomalaina), jonka:

1) pääoma, korko ja muu hyvitys saadaan maksaa yhdistyksen purkautuessa ja konkurssissa vain kaikkia muita velkoja huonommalla etuoikeudella;

2) pääoma saadaan muutoin palauttaa ja korkoa maksaa vain siltä osin kuin yhdistyksen ja, jos yhdistys on emoyhdistys, sen konsernin vapaan oman pääoman ja kaikkien pääomalainojen määrä maksuhetkellä ylittää yhdistyksen viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistettavan tai sitä uudempaan tilinpäätökseen sisältyvän taseen mukaisen tappion määrän; sekä

3) pääoman tai koron maksamisesta yhdistys tai sen tytäryhteisö ei saa antaa vakuutta.

Vakuutusyhdistyksen on ilmoitettava 1 momentin 1, 3 ja 4 kohdassa tarkoitetun lainan ottamisesta Finanssivalvonnalle siten kuin Finanssivalvonta tarkemmin määrää.

Mitä 1–3 momentissa säädetään vakuutusyhdistyksen oikeudesta ottaa luottoa, sovelletaan myös vakuutusyhdistyksen tytäryhteisönä olevaan palveluyritykseen. Tytäryhteisö saa kuitenkin ottaa luottoa emoyrityksenä olevalta vakuutusyhdistykseltä.

Finanssivalvonta voi 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa kieltää vakuutusyhdistykseltä luotonoton.

Finanssivalvonta voi yksittäistapauksessa vakuutusyhdistyksen hakemuksesta antaa luvan poiketa 1 momentin säännöksistä.

5 d § (29.12.2009/1231)

Pääomalainalle maksettava korko tai muu hyvitys vähentää viimeksi päättyneeltä tilikaudelta määrää, joka voidaan käyttää voitonjakoon.

Sopimus pääomalainasta on tehtävä kirjallisesti. Edellä 5 c §:n 2 momentin 1, 2 tai 3 kohdan vastainen lainaehtojen muutos ja 1 momentissa tarkoitettu vakuus on pätemätön. Pääomalainan 5 c §:n 2 momentin vastaiseen pääoman palauttamiseen, koron ja muun hyvityksen maksuun sekä 1 momentissa tarkoitetun vakuuden antamiseen sovelletaan, mitä laittomasta varojen jaosta säädetään 11 luvun 5 §:ssä ja 16 luvun 8 §:n 5 kohdassa.

Pääomalainoilla on keskenään yhtäläinen oikeus yhdistyksen varoihin, jollei muuta ole yhdistyksen ja pääomalainojen velkojien kesken sovittu.

Yhdistyksen takuupääoman alentamisen ja takaisinmaksun sekä yhdistyksen sulautumisen yhteydessä pääomalainan velkojalle tulevan määrän saa maksaa vasta, kun sanottu toimenpide on rekisteröity.

6 § (12.12.1996/1023)

Tässä laissa merkittävällä sidonnaisuudella tarkoitetaan sidossuhdetta, joka syntyy, kun:

1) luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö suoraan tai välillisesti omistaa vähintään 20 prosenttia jonkin yhteisön osakkeista, jäsenosuuksista tai yhtiöosuuksista;

2) luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on suoraan tai välillisesti vähintään 20 prosenttia jonkin yhteisön osakkeiden, jäsenosuuksien tai yhtiöosuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänimäärä perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen; tai

3) luonnollisella henkilöllä tai oikeushenkilöllä on suoraan tai välillisesti oikeus nimittää tai erottaa vähintään yksi viidesosa jonkin oikeushenkilön hallituksen tai siihen verrattavan toimielimen jäsenistä taikka sellaisen toimielimen jäsenistä, joilla on tämä oikeus, ja nimittämis- tai erottamisoikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 2 kohdassa tarkoitettu äänimäärä.

Jos luonnollisella henkilöllä on 1 momentissa tarkoitettu omistus, äänimäärä taikka nimittämis- tai erottamisoikeus yhdessä aviopuolisonsa tai häneen avioliitonomaisessa suhteessa olevan henkilön kanssa, häneen etenevässä tai takenevassa polvessa olevan sukulaisen taikka tällaisen henkilön aviopuolison tai tällaiseen henkilöön avioliitonomaisessa suhteessa olevan henkilön kanssa taikka häneen muutoin merkittävässä taloudellisessa riippuvuussuhteessa olevan henkilön kanssa, on myös luonnollisen henkilön, häneen edellä tässä momentissa tarkoitetussa suhteessa olevan henkilön ja 1 momentissa tarkoitetun yhteisön tai muun oikeushenkilön välillä merkittävä sidonnaisuus.

Merkittävä sidonnaisuus syntyy myös kahden tai useamman sellaisen oikeushenkilön välille, jotka ovat saman luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön määräysvallassa.

6 a § (29.12.2009/1231)

Tässä laissa tarkoitetaan palveluyrityksellä yhteisöä, joka tuottaa vakuutusyhdistykselle sen pääasialliseen toimintaan liittyviä palveluita. Lisäksi palveluyrityksellä tarkoitetaan yhteisöä, joka pääasiallisena toimintanaan tuottaa palveluja yhdelle tai useammalle vakuutusyhdistykselle omistamalla, hallitsemalla tai hoitamalla kiinteistöjä. Palveluyritykseen rinnastetaan vakuutusyhdistyksen tytäryhteisöinä olevat asunto- ja kiinteistöyhteisöt.

6 b § (29.12.2009/1231)

Tässä laissa tarkoitetaan vakuutusomistusyhteisöllä emoyritystä, jonka pääasiallisena toimintana on hankkia ja omistaa osuuksia tytäryrityksistä, jotka ovat vakuutusyrityksiä tai kolmannen maan vakuutusyrityksiä ja joista vähintään yksi on tässä laissa tarkoitettu vakuutusyhdistys. Vakuutusomistusyhteisönä ei kuitenkaan pidetä rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetun lain (699/2004) soveltamisalan piiriin kuuluvaa ryhmittymän omistusyhteisöä. Edellä tässä pykälässä mainituilla yrityksillä tarkoitetaan tämän lain 12 a luvun 1 §:ssä määriteltyä emoyritystä, tytäryritystä, vakuutusyritystä, ulkomaista jälleenvakuutusyritystä ja kolmannen maan vakuutusyritystä.

6 c § (29.12.2009/1231)

ETA-valtiolla tarkoitetaan tässä laissa Euroopan talousalueeseen kuuluvaa valtiota.

6 d § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen johdon on huolellisesti toimien edistettävä vakuutusyhdistyksen etua.

7 § (12.12.1996/1023)

Vakuutusyhdistyksen päätoimipaikan on sijaittava Suomessa.

8 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen tulee varmistaa tehtäviensä mahdollisimman häiriötön hoitaminen myös poikkeusoloissa osallistumalla vakuutusalan valmiussuunnitteluun ja valmistelemalla etukäteen poikkeusoloissa tapahtuvaa toimintaa sekä muin toimenpitein. Finanssivalvonta voi myöntää poikkeuksia edellä tässä pykälässä säädetystä velvollisuudesta, jos se on perusteltua vakuutusyhdistyksen koon, toiminnan laadun tai laajuuden taikka muun erityisen syyn vuoksi.

Jos 1 momentista aiheutuvat tehtävät edellyttävät sellaisia toimenpiteitä, jotka selvästi poikkeavat tavanomaisena pidettävästä vakuutusyhdistyksen toiminnasta ja joista aiheutuu olennaisia lisäkustannuksia, tällaiset kustannukset voidaan korvata huoltovarmuuden turvaamisesta annetussa laissa (1390/1992) tarkoitetusta huoltovarmuusrahastosta.

2 LUKU

Vakuutusyhdistyksen perustaminen

1 § (11.6.1993/483)

Vakuutusyhdistyksen voi perustaa yksi tai useampi luonnollinen henkilö tai oikeushenkilö (perustaja).

Vähintään yhdellä perustajista on oltava asuinpaikka tai, jos perustaja on oikeushenkilö, kotipaikka Euroopan talousalueella, jollei Vakuutusvalvontavirasto myönnä tästä poikkeusta. Poikkeus voidaan myöntää, jos se ei vaaranna vakuutusyhdistyksen tehokasta valvontaa eikä vakuutusyhdistyksen hoitamista terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti. (30.7.2004/709)

Oikeushenkilöllä on kotipaikka Euroopan talousalueella, kun se on perustettu Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion lainsäädännön mukaan ja kun sillä on sääntömääräinen kotipaikka, keskushallinto tai päätoimipaikka Euroopan talousalueeseen kuuluvassa valtiossa.

Vajaavaltainen, konkurssissa oleva tai liiketoimintakieltoon määrätty henkilö ei voi olla perustajana.

2 §

Perustamisesta on tehtävä perustamiskirja, joka on päivättävä ja perustajien allekirjoitettava.

Perustamiskirjan tulee sisältää ehdotus yhdistysjärjestykseksi, minkä lisäksi siinä on mainittava:

1) perustajan täydellinen nimi ja osoite, luonnollisesta henkilöstä asuinpaikka ja suomalainen henkilötunnus tai tämän puuttuessa syntymäaika sekä oikeushenkilöstä kotipaikka, rekisterinumero ja rekisteri, johon oikeushenkilö on merkitty; (31.3.2000/340)

2) takuupääoma tai pohjarahasto ja pohjarahaston osalta sen antaja;

3) kustakin takuupääoman osuudesta (takuuosuus) yhdistykselle maksettava määrä ja, jollei takuuosuudella ole nimellisarvoa, mikä osa takuuosuudesta yhdistykselle maksettavasta määrästä merkitään takuupääomaan; (30.12.1998/1207)

4) takuuosuuksien määrä, jonka perustajat sitoutuvat merkitsemään;

5) aika, jonka kuluessa muut kuin perustajien merkitsemät takuuosuudet on merkittävä;

6) aika, jonka kuluessa merkityt takuuosuudet on maksettava; (31.3.2000/340)

7) milloin ja miten perustamiskokous kutsutaan koolle, jollei sitä 8 §:n 3 momentin mukaisesti pidetä ilman kutsua; (31.3.2000/340)

8) yhdistyksen perustamiseen liittyvät yhdistyksen maksettaviksi tulevat kulut tai niiden arvioitu enimmäismäärä. (31.3.2000/340)

3 momentti on kumottu L:lla 31.3.2000/340.

3 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestyksessä on mainittava:

1) yhdistyksen toiminimi, johon tulee sisältyä sana "vakuutusyhdistys";

2) yhdistyksen kotipaikkana oleva Suomen kunta;

3) yhdistyksen toiminta-alue ja ne vakuutusluokat ja luokkaryhmät, jotka toiminta on tarkoitettu käsittämään sekä yhdistyksen harjoittama 1 luvun 5 §:ssä tarkoitettu liitännäistoiminta;

4) yhdistyksen takuupääoman ja pohjarahaston määrä taikka, jos takuupääomaa voidaan yhdistysjärjestystä muuttamatta alentaa tai korottaa, vähimmäispääoma ja enimmäispääoma, jolloin vähimmäispääoman on oltava vähintään yksi neljäsosa enimmäispääomasta, taikka, jos pohjarahastoa voidaan yhdistysjärjestystä muuttamatta korottaa, rahaston määrä ja enimmäismäärä;

5) takuuosuuksien nimellisarvo tai, jollei takuuosuuksilla ole nimellisarvoa, takuuosuuksien lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä;

6) mitä on määrätty takuupääoman korosta ja sen takaisinmaksamisesta;

7) vakuutuksenottajaosakkaan lisämaksuvelvollisuus vakuutusyhdistystä kohtaan;

8) hallituksen jäsenten ja mahdollisten varajäsenten toimikausi;

9) tilintarkastajan ja varatilintarkastajan toimikausi; sekä

10) miten jäljelle jäävä omaisuus on yhdistyksen purkautuessa jaettava.

Jos vakuutusyhdistys aikoo käyttää toiminimeään myös toisella kotimaisella kielellä, on kumpikin toiminimen ilmaisu mainittava yhdistysjärjestyksessä.

Jos takuupääoma on jaettu takuuosuuksiin, tulee takuuosuuksien olla samanmääräisiä.

Jos 1 momentin säännöksistä ei muuta johdu, yhdistysjärjestykseen ei saa ottaa vakuutussuhdetta koskevia määräyksiä.

4 § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykselle ja sen muutoksille on haettava Finanssivalvonnan vahvistus.

Finanssivalvonta ei saa vahvistaa yhdistysjärjestystä tai sen muutosta, jos aiottu vakuutustoiminta on sellaista, jonka harjoittamisesta aiheutuvat velvoitteet ovat yhdistyksen toimintaedellytykset huomioon ottaen ilmeisessä epäsuhteessa sen vastuunkantokykyyn.

Finanssivalvonta ei saa vahvistaa vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestystä, jos sen toiminnan yhdistysjärjestyksen vahvistamista haettaessa voidaan arvioida ylittävän jonkin 1 luvun 1 §:n 2 momentissa säädetyistä enimmäismääristä seuraavien viiden vuoden aikana.

5 § (19.5.2004/417)

Vakuutusyhdistyksen takuupääoman ja pohjarahaston (peruspääoma) tulee olla yhteensä vähintään 42 000 euroa. Perustettavan vakuutusyhdistyksen peruspääoma on maksettava rahana.

2 momentti on kumottu L:lla 20.3.2015/306.

Takuuosuudelle voidaan yhdistysjärjestyksessä määrätä nimellisarvo. Jollei nimellisarvoa ole määrätty, takuuosuudelle lasketaan kirjanpidollinen vasta-arvo jakamalla takuupääoma takuuosuuksien lukumäärällä. Kirjanpidolliseen vasta-arvoon sovelletaan, mitä nimellisarvosta säädetään, jollei muualla laissa toisin säädetä.

Tässä pykälässä säädettyjä euromääriä voidaan sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella muuttaa vastaamaan yleisessä hintatasossa tapahtuneita muutoksia.

5 a § (31.3.2000/340)

Vakuutusvalvontaviraston on päätettävä yhdistysjärjestyksen vahvistamisesta tai vahvistamatta jättämisestä kuuden kuukauden kuluessa hakemuksen vireilletulosta ja asian ratkaisemiseksi tarvittavien asiakirjojen ja selvitysten toimittamisesta.

Jos päätöstä ei ole annettu 1 momentissa säädetyssä määräajassa, hakija voi tehdä valituksen. Valituksen katsotaan tällöin kohdistuvan hakemuksen hylkäävään päätökseen. Tällaisen valituksen voi tehdä, kunnes hakemukseen on annettu päätös. Päätöksen antamisesta Finanssivalvonnan on ilmoitettava valitusviranomaiselle. Valituksen tekemisestä ja käsittelystä säädetään muilta osin Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008). (19.12.2008/896)

5 b § (12.12.1996/1023)

Yhdistysjärjestystä ei vahvisteta, jos:

1) luonnollisen henkilön tai oikeushenkilön ja vakuutusyhdistyksen välillä olevan merkittävän sidonnaisuuden arvioidaan olennaisesti vaikeuttavan Vakuutusvalvontaviraston valvonnan suorittamista; tai (29.1.1999/81)

2) perustettavaan vakuutusyhdistykseen merkittävässä sidonnaisuudessa olevaan luonnolliseen henkilöön tai oikeushenkilöön sovellettavan sellaisen valtion, joka ei kuulu Euroopan talousalueeseen, lainsäädännön tai sen täytäntöönpanoon liittyvien seikkojen arvioidaan olennaisesti vaikeuttavan 1 kohdassa tarkoitetun valvonnan suorittamista.

6 §

Perusteilla olevan vakuutusyhdistyksen takuuosuudet on merkittävä asiakirjaan (merkintäasiakirja), johon on liitetty perustamiskirja ja yhdistysjärjestyksen vahvistamisesta annettu Vakuutusvalvontaviraston päätös. Yhdistys ei voi vedota muulla tavoin tehtyyn takuuosuuden merkintään, jos merkitsijä ennen yhdistyksen rekisteröimistä ilmoittaa virheestä rekisteriviranomaiselle. (31.3.2000/340)

Jos takuuosuus on merkitty ehdoin, joka ei ole perustamiskirjan määräysten mukainen, on merkintä pätemätön. Jollei pätemättömyydestä ole ilmoitettu rekisteriviranomaiselle ennen yhdistyksen rekisteröimistä, on merkintä kuitenkin merkitsijää sitova. Merkitsijä ei tässä tapauksessa voi vedota mainittuun ehtoon.

Sitten kun yhdistys on rekisteröity, merkitsijä ei voi merkinnän pätemättömyyden perusteeksi vedota siihen, että perustamiskirjassa olevaa ehtoa ei ole täytetty.

7 §

Merkinnän hyväksymisestä ja merkitsijälle annettavien takuuosuuksien lukumäärästä päättävät perustajat. Jos perustaja on perustamiskirjassa ilmoittanut merkitsevänsä tietyn määrän takuuosuuksia, hänelle on annettava vähintään tämä määrä. Perustamiskirjaan on liitettävä päätös sellaisten takuuosuusmerkintöjen hyväksymisestä, joita ei ole tehty perustamiskirjaan. (31.3.2000/340)

Jos takuuosuuksia ei anneta merkinnän mukaisesti, on perustajien viivytyksettä ilmoitettava siitä merkitsijöille.

8 §

Vakuutusyhdistyksen perustamisesta päätetään perustamiskokouksessa. Perustamiskokous on pidettävä vuoden kuluessa siitä, kun yhdistysjärjestys on vahvistettu.

Jos yhdistyksen peruspääomana on vain pohjarahasto tai jos takuuosuudenomistajat eivät ole yhdistyksen osakkaita, päättävät yhdistyksen perustamisesta sen perustajat.

Jos kaikki takuuosuudet on merkitty ja hyväksytyt merkitsijät ovat yksimielisiä taikka jos perustamisesta päätetään 2 momentin mukaisesti, voidaan perustamiskokous pitää ilman kutsua.

Muussa kuin 3 momentissa tarkoitetussa tapauksessa perustajien tulee kutsua hyväksymänsä merkitsijät perustamiskokoukseen niin kuin perustamiskirjassa on määrätty. Merkintälistat ja perustamiskirjassa mainitut asiakirjat on perustajien toimesta vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä kutsussa mainitussa paikassa merkitsijöiden nähtävinä.

Perustamiskokouksessa on perustajien esitettävä alkuperäinen perustamiskirja ja 4 momentissa tarkoitetut asiakirjat. Niin ikään on perustajien ilmoitettava hyväksymiään merkintöjä vastaava takuuosuuksien lukumäärä, takuuosuuksien jakautuminen merkitsijöille ja takuuosuuksista maksettu määrä. Nämä tiedot on otettava kokouksen pöytäkirjaan.

Jos perustamiskokouksessa ehdotetaan perustamiskirjassa olevan määräyksen muuttamista, päätöstä yhdistyksen perustamisesta ei saa tehdä ennen kuin ehdotuksen johdosta on tehty päätös. Jos perustamiskokouksessa päätetään muuttaa yhdistysjärjestystä, päätöstä yhdistyksen perustamisesta ei saa tehdä ennen kuin Vakuutusvalvontavirasto on vahvistanut yhdistysjärjestyksen muutokset. (31.3.2000/340)

9 §

Vakuutusyhdistys on perustettu, jos perustamista on 8 §:n 1 momentissa mainitussa määräajassa pidetyssä perustamiskokouksessa kannattanut enemmistö merkitsijäin antamista äänistä ja vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetuista takuuosuuksista taikka 8 §:n 2 momentissa mainitussa tapauksessa kaksi kolmasosaa perustajista ja jos perustamiskokouksessa voidaan osoittaa:

1) että yhdistysjärjestys on vahvistettu;

2) että kaikki takuuosuudet on merkitty ja sekä takuuosuudet että pohjarahasto on maksettu yhdistyksen Suomessa olevalle talletuspankin tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille.

(31.3.2000/340)

Muussa tapauksessa on yhdistyksen perustaminen katsottava rauenneeksi. Tällöin perustajat vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä takuuosuuksista maksetun määrän ja pohjarahaston sekä niistä saadun tuoton palauttamisesta.

Kun yhdistys on perustettu, perustamiskokouksessa on toimitettava yhdistyskokoukselle kuuluvat vaalit. Takuuosuuksista ja pohjarahastosta maksettua määrää ei saa käyttää ennen kuin hallitus on valittu. (31.3.2000/340)

Muutoin on perustamiskokouksen osalta soveltuvin kohdin noudatettava yhdistyskokousta koskevia tämän lain säännöksiä ja yhdistysjärjestyksen määräyksiä.

9 a § (31.3.2000/340)

Jos takuuosuutta ei ole maksettu ajoissa, hallituksen on viipymättä perittävä viivästynyttä määrää. Hallitus voi todeta oikeuden takuuosuuteen menetetyksi, jos viivästynyttä määrää korkoineen ei makseta kuukauden kuluessa 2 §:n 2 momentin 6 kohdassa tarkoitetun maksuajan päättymisestä.

Jos oikeus takuuosuuteen on menetetty, hallitus voi antaa takuuosuuden uudelle merkitsijälle, jonka on viipymättä suoritettava takuuosuudesta maksettavaksi erääntynyt määrä. Hallituksen on ennen yhdistyksen ilmoittamista rekisteröitäväksi mitätöitävä takuuosuudet, joita ei ole täysin maksettu. Hallituksen päätös takuuosuuksien mitätöimisestä on liitettävä perustamiskirjaan.

Jos takuuosuus mitätöidään 2 momentissa tarkoitetusta syystä, kukin takuuosuuden merkinnyt ja sen maksun laiminlyönyt on velvollinen suorittamaan yhdistykselle korvaukseksi kolmasosan takuuosuudesta maksettavasta määrästä.

Mitä edellä tässä pykälässä säädetään hallituksesta, koskee soveltuvin osin vakuutusyhdistyksen perustajia, kunnes yhdistys on 9 §:n mukaisesti perustettu.

10 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistys on kolmen kuukauden kuluessa perustamispäätöksen tekemisestä ilmoitettava rekisteröitäväksi. Rekisteröinnistä säädetään kaupparekisterilaissa (129/1979). Takuupääomana rekisteröidään merkittyjen ja merkitsijöille annettujen takuuosuuksien yhteenlaskettu nimellisarvo vähennettynä 9 a §:n mukaan mitätöityjen takuuosuuksien yhteenlasketulla nimellisarvolla. Jos takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa, rekisteröitävää takuupääomaa laskettaessa käytetään nimellisarvon sijasta 2 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan takuupääomaan merkittävää määrää. Lisäksi rekisteröidään pohjarahaston määrä.

Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä:

1) selvitys siitä, että yhdistysjärjestys on vahvistettu;

2) vakuutusyhdistyksen hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että yhdistyksen perustamisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä sekä että takuuosuuksista maksettu määrä ja pohjarahasto on yhdistyksen omistuksessa ja hallinnassa;

3) tilintarkastajien todistus siitä, että tämän lain säännöksiä takuupääoman ja pohjarahaston maksamisesta on noudatettu.

11 §

Jollei yhdistystä 10 §:n 1 momentissa mainitussa ajassa ole ilmoitettu rekisteröitäväksi tai jos rekisteröiminen evätään, on perustaminen rauennut.

Hallituksen jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä takuuosuuksista maksetun määrän ja pohjarahaston sekä niistä saadun tuoton palauttamisesta sen jälkeen, kun niistä on vähennetty 13 §:n 1 momentissa tarkoitetuista toimenpiteistä aiheutuneet kustannukset.

12 §

Takuuosuudesta maksettava määrä ei saa olla takuuosuuden nimellisarvoa tai, jollei takuuosuudella yhdistystä perustettaessa ole nimellisarvoa, 2 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdassa tarkoitettua takuupääomaan merkittävää määrää pienempi. (30.12.1998/1207)

Takuuosuuden merkintään perustuvan velan kuittaaminen saamisella yhdistykseltä voi tapahtua vain hallituksen suostumuksella. Suostumusta ei saa antaa, jos siitä aiheutuisi vahinkoa yhdistykselle tai sen velkojille.

Yhdistys ei saa luovuttaa eikä pantata takuuosuuden merkintään perustuvaa saamistaan. Jos yhdistys asetetaan konkurssiin, kuuluu saaminen konkurssipesään.

Jos takuuosuus luovutetaan toiselle ennen kuin siitä maksettava määrä on kokonaan suoritettu, on myös luovutuksensaaja ilmoitettuaan saantonsa takuuosuusluetteloon merkittäväksi vastuussa maksun suorittamisesta.

13 §

Ennen rekisteröimistä vakuutusyhdistys ei voi hankkia oikeuksia eikä tehdä sitoumuksia eikä myöskään hakea, kantaa tai vastata tuomioistuimissa tai muiden viranomaisten luona. Perustajat voivat kuitenkin ennen perustamiskokousta käyttää puhevaltaa yhdistyksen perustamista koskevissa asioissa ja muutoin ryhtyä toimenpiteisiin merkitystä takuuosuudesta suoritettavan maksun saamiseksi.

Yhdistyksen puolesta ennen sen rekisteröimistä tehdystä toimesta aiheutuneesta velvoitteesta vastaavat toimeen osallistuneet tai siitä päättäneet yhteisvastuullisesti. Perustamiskirjasta johtuvasta tai perustamiskokouksen jälkeen syntyneestä velvoitteesta siirtyy vastuu kuitenkin yhdistykselle sen jälkeen kun se on rekisteröity.

Jos yhdistyksen puolesta on ennen sen rekisteröimistä tehty sopimus sellaisen henkilön kanssa, joka tiesi yhdistyksen olevan rekisteröimätön, voi hän, jollei toisin ole sovittu, luopua sopimuksesta, jos hakemusta rekisteröimisestä ei ole tehty 11 §:ssä säädetyssä ajassa tai rekisteriviranomainen on evännyt yhdistyksen rekisteröimisen. Jollei sopimuskumppani tiennyt yhdistyksen olevan rekisteröimätön, voi hän luopua sopimuksesta siihen asti, kun yhdistys on rekisteröity.

3 LUKU

Takuupääoma

1 §

Vakuutusyhdistyksen kaikki takuuosuudet tuottavat yhdistyksessä yhtäläiset oikeudet. Yhdistysjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että yhdistyksessä on erilajisia takuuosuuksia tai että sellaisia voidaan antaa. Samalla on mainittava eri takuuosuuslajien väliset eroavuudet ja kunkin lajisten takuuosuuksien lukumäärä.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että tietynlajinen takuuosuus voidaan määrätyssä järjestyksessä muuntaa toisenlajiseksi takuuosuudeksi. Sen jälkeen kun muuntamisesta aiheutuva yhdistysjärjestyksen muutos on vahvistettu, toimenpiteestä on viivytyksettä tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten. Kun rekisteröiminen on toimitettu, katsotaan muuntaminen täytäntöönpannuksi.

2 §

Takuuosuus voidaan rajoituksitta luovuttaa ja hankkia, jollei laista tai yhdistysjärjestyksestä muuta johdu. Yhdistysjärjestyksessä näitä oikeuksia voidaan rajoittaa vain 3 ja 4 §:n mukaisesti.

2 a § (28.12.2001/1525)

Vakuutusyhdistyksen arvopapereita ei saa ottaa arvopaperimarkkinalain (495/1989) 1 luvun 3 §:ssä tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

Tarjottaessa yleisölle vakuutusyhdistyksen arvopapereita on ilmoitettava, että arvopapereita ei voida ottaa arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi.

3 § (29.12.2009/1231)

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että takuuosuudenomistajalla, yhdistyksellä tai muulla henkilöllä on oikeus lunastaa muulta omistajalta kuin yhdistykseltä toiselle siirtyvä takuuosuus. Lunastuslausekkeessa on määrättävä, keillä on lunastusoikeus ja miten useiden lunastukseen oikeutettujen keskinäinen etuoikeus määräytyy.

Jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin:

1) lunastusoikeus koskee kaikenlaisia saantoja;

2) saman saannon kohteena olevat takuuosuudet on kaikki lunastettava;

3) lunastushinta on takuuosuuden käypä hinta, jona vastikkeellisessa saannossa muun selvityksen puuttuessa pidetään sovittua hintaa;

4) hallituksen on ilmoitettava takuuosuuden siirtymisestä sille, jolla on oikeus lunastaa takuuosuus, kirjallisesti tai siten kuin kutsu yhdistyskokoukseen toimitetaan kuukauden kuluessa siitä, kun takuuosuuden siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle;

5) lunastusvaatimus on esitettävä yhdistykselle tai yhdistyksen käyttäessä lunastusoikeuttaan takuuosuuden saajalle kahden kuukauden kuluessa siitä, kun takuuosuuden siirtymisestä on ilmoitettu hallitukselle; sekä

6) lunastushinta on suoritettava kuukauden kuluessa 5 kohdassa mainitun määräajan päättymisestä tai, jos lunastushintaa ei ole kiinteästi määrätty, lunastushinnan vahvistamisesta.

Edellä 2 momentin 4–6 kohdassa tarkoitettuja määräaikoja ei voida yhdistysjärjestyksessä pidentää.

Ennen kuin on käynyt selville, käytetäänkö lunastusoikeutta, ei sillä, jolle takuuosuus on siirtynyt, ole yhdistyksessä muuta takuuosuuteen perustuvaa oikeutta kuin oikeus varoja jaettaessa ja etuoikeus takuuosuusannissa. Takuuosuusannista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet siirtyvät sille, joka käyttää lunastusoikeuttaan.

Yhdistys voi lunastaa takuuosuuden vain varoilla, jotka voidaan käyttää voitonjakoon. Lunastuspäätös tehdään yhdistyskokouksessa yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Päätösehdotuksessa ja päätöksessä on mainittava lunastettavien takuuosuuksien lunastushinta ja maksuaika. Muilta osin lunastuspäätökseen sovelletaan, mitä 5 luvun 1 §:n 3–5 momentissa säädetään takuupääoman alentamista koskevasta päätöksestä. Lunastettu takuuosuus on mitätöitävä tai luovutettava edelleen. Takuuosuuden mitätöimiseen sovelletaan 5 luvun 3 ja 6 §:n säännöksiä. Takuuosuuden edelleen luovuttamisesta säädetään 5 a luvun 4 §:ssä.

4 § (29.12.2009/1231)

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että takuuosuuden hankkimiseen luovutustoimin vaaditaan yhdistyksen suostumus. Sellainen määräys ei kuitenkaan koske takuuosuutta, joka on hankittu pakkohuutokaupassa tai konkurssipesästä.

Suostumuksen antamisesta päättää hallitus, jollei yhdistysjärjestyksestä muuta johdu. Yhdistysjärjestykseen voidaan ottaa määräyksiä suostumuksen antamisen edellytyksistä. Jos samalla saannolla on hankittu useita takuuosuuksia, kysymys suostumuksen antamisesta on ratkaistava niiden kaikkien osalta samalla tavoin, jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin.

Jos suostumusta koskevasta ratkaisusta ei ole kirjallisesti ilmoitettu hakijalle kahden kuukauden kuluessa hakemuksen saapumisesta yhdistykselle tai yhdistysjärjestyksessä määrätyssä lyhyemmässä ajassa, suostumus katsotaan annetuksi.

Ennen suostumuksen antamista luovutuksensaajalla ei ole yhdistyksessä muuta takuuosuuteen perustuvaa oikeutta kuin oikeus varoja jaettaessa ja etuoikeus takuuosuusannissa. Etuoikeuden nojalla saatu takuuosuus ei ilman yhdistyksen suostumusta tuota tätä parempaa oikeutta.

4 a § (30.12.1998/1207)

Jos yhdistyksen takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa, yhdistyskokous voi 7 luvun 17 §:ssä säädetyllä tavalla päättää lisätä takuuosuuksien lukumäärää korottamatta takuupääomaa tai vähentää takuuosuuksien lukumäärää alentamatta takuupääomaa. Lisäämisen ja vähentämisen tulee tapahtua takuuosuuksien omistusten sekä takuuosuuslajien suhteessa. Vähennettäviä takuuosuuksia koskee soveltuvin osin, mitä 3 luvun 6 ja 14 §:ssä säädetään.

Uusien takuuosuuksien tuottamia takuuosuuden omistajan oikeuksia koskee soveltuvin osin, mitä 4 luvun 8 §:n 3 momentissa säädetään. Takuuosuuksien lukumäärä katsotaan vähennetyksi, kun päätös on rekisteröity.

5 §

Takuuosuuskirja voidaan asettaa vain nimetylle henkilölle ja se saadaan antaa ainoastaan takuuosuusluetteloon merkitylle takuuosuudenomistajalle. Takuuosuuskirja voi koskea useita takuuosuuksia. Takuuosuuskirjaa ei saa antaa ennen kuin yhdistys tai takuupääomaa korotettaessa korotus on rekisteröity sekä täysi maksu takuuosuudesta suoritettu.

Takuuosuuskirjassa on mainittava yhdistyksen toiminimi ja rekisterinumero sekä takuuosuuden tai takuuosuuskirjan järjestysnumero. Takuuosuuskirjan tulee olla päivätty ja hallituksen tai hallituksen siihen valtuuttaman henkilön allekirjoittama. Allekirjoitus saadaan suorittaa painamalla tai muulla siihen verrattavalla tavalla. (31.3.2000/340)

Jos yhdistyksessä voi takuuosuuskirjaa annettaessa olla erilajisia takuuosuuksia, takuuosuuksien laji on mainittava takuuosuuskirjassa. Jos yhdistysjärjestyksessä on 1 §:n 2 momentissa taikka 3 tai 4 §:ssä tarkoitettu määräys taikka määräys siitä, että takuuosuudenomistajalle voidaan asettaa velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhdistykselle, siitä on mainittava takuuosuuskirjassa. Lisäksi takuuosuuskirjassa on mainittava 5 luvun 5 §:n 2 momentissa tarkoitetusta yhdistysjärjestyksen määräyksestä. (31.3.2000/340)

6 §

Jos yhdistys takuuosuuden lunastamisen vuoksi tai yhdistystä purettaessa suorittaa maksun takuuosuudenomistajalle, takuuosuuskirjaan on viivytyksettä tehtävä siitä merkintä. (31.3.2000/340)

Jos takuuosuuskirja kuolettamisen yhteydessä on annettu toisen sijaan, on takuuosuuskirjassa siitä mainittava.

7 §

Yhdistyksen hallitus on velvollinen takuuosuudenomistajan pyynnöstä antamaan takuuosuuksista takuuosuuskirjat.

Takuuosuudenomistajan pyynnöstä hallituksen tulee kohtuullista maksua vastaan toimittaa takuuosuuskirjan jakaminen taikka takuuosuuskirjojen yhdistäminen tai muu vaihtaminen, jos on kysymys samanlajisista takuuosuuksista.

8 § (31.3.2000/340)

Ennen takuuosuuskirjan antamista yhdistys voi antaa nimetylle henkilölle asetetun todistuksen, joka koskee oikeutta yhteen tai useampaan takuuosuuteen ja joka sisältää ehdon takuuosuuskirjan antamisesta ainoastaan todistuksen palauttamista vastaan (väliaikaistodistus). Todistukseen on tehtävä merkintä siitä, onko takuuosuus kokonaan maksettu, ja pyynnöstä merkintä suoritetuista maksuista. Todistuksen allekirjoittamisesta ja todistukseen otettavista tiedoista on voimassa, mitä 5 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään takuuosuuskirjasta.

9 §

Jos takuuosuuskirja tai väliaikaistodistus luovutetaan tai pantataan, on vastaavasti sovellettava, mitä velkakirjalain (622/47) 13, 14 ja 22 §:ssä on säädetty juoksevista velkakirjoista. Mainittuja säännöksiä sovellettaessa on se, jolla on takuuosuuskirja tai väliaikaistodistus hallussaan ja joka asiakirjaan yhdistyksen toimesta tehdyn merkinnän mukaan on omistajana merkitty takuuosuusluetteloon, rinnastettava siihen, jolla velkakirjalain 13 §:n 2 momentin mukaan edellytetään olevan velkakirjan osoittama oikeus.

10 §

Kun vakuutusyhdistys on perustettu, hallituksen on viivytyksettä laadittava luettelo yhdistyksen kaikista takuuosuuksista (takuuosuusluettelo). Luetteloon merkitään takuuosuudet tai takuuosuuskirjat numerojärjestyksessä, niiden antamispäivä sekä takuuosuudenomistajan nimi ja osoite. (31.3.2000/340)

Takuuosuudenomistajista on pidettävä aakkosellista luetteloa, jonka tulee sisältää 1 momentissa mainitut henkilötiedot sekä ilmoitus kunkin omistamien takuuosuuksien lukumäärästä.

Jos yhdistyksessä on erilajisia takuuosuuksia, tulee takuuosuusluettelosta ja takuuosuudenomistajista pidettävästä luettelosta ilmetä, mihin lajiin kukin takuuosuus kuuluu.

Takuuosuusluettelo ja takuuosuudenomistajista pidettävä luettelo voidaan pitää luotettavan irtolehti- tai korttijärjestelmän muodossa ja ne voidaan laatia automaattisen tietojenkäsittelyn avulla tai muulla tähän verrattavalla tavalla.

11 §

Takuuosuudensaajan yhdistykselle ilmoittama saanto, josta on esitetty luotettava selvitys samoin kuin selvitys säädetyn leimaveron suorittamisesta, sekä muu takuuosuusluetteloon merkittyä seikkaa koskeva yhdistykselle ilmoitettu muutos on viivytyksettä merkittävä takuuosuusluetteloon ja takuuosuudenomistajista pidettävään luetteloon. Merkintä on päivättävä. Jos takuuosuudenomistajalla tai jollakin muulla on 3 §:n mukainen lunastusoikeus tai jos 4 §:ssä tarkoitettu takuuosuuden hankkimista koskeva suostumus vaaditaan, ei merkintää kuitenkaan saa tehdä ennen kuin on selvinnyt, ettei lunastusoikeutta käytetä, tai ennen kuin suostumus on annettu.

Jos takuuosuuden viimeinen luovutus on merkitty takuuosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen avoimella siirrolla, on takuuosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen pantava uuden omistajan nimi ennen kuin saanto merkitään luetteloihin. Yhdistykselle esitettyyn takuuosuuskirjaan tai väliaikaistodistukseen on pantava todistus merkitsemisestä ja sen päivämäärästä.

12 §

Takuuosuusluettelo ja takuuosuudenomistajista pidettävä luettelo on pidettävä jokaisen nähtävänä yhdistyksen kotipaikan toimistossa, josta yhdistyksen hallintoa hoidetaan (päätoimipaikka).

Jokaisella on, korvattuaan yhdistyksen kulut, oikeus saada jäljennös takuuosuusluettelosta ja takuuosuudenomistajista pidettävästä luettelosta tai niiden osasta.

13 §

Takuuosuudensaajalla ei ole oikeutta käyttää takuuosuudenomistajalle yhdistyksessä kuuluvia oikeuksia ennen kuin hänet on merkitty takuuosuusluetteloon tai hän on yhdistykselle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen. Tämä ei kuitenkaan koske sellaista takuuosuuteen perustuvaa oikeutta, jota käytetään esittämällä tai luovuttamalla takuuosuuskirja tai muu yhdistyksen antama erityinen todistus.

Jos useat omistavat takuuosuuden, he voivat käyttää takuuosuudenomistajalle yhdistyksessä kuuluvia oikeuksia vain yhteisen edustajan kautta.

14 §

Jos takuuosuuskirja tämän lain mukaan on varustettava merkinnällä tai jos se on yhdistyskokouksen takuuosuuksien jakoa koskevan päätöksen perusteella vaihdettava kahteen tai useampaan takuuosuuskirjaan, yhdistys voi pidättää takuuosuudelle tulevan koron, kunnes takuuosuuskirja on sanottua tarkoitusta varten esitetty. Samoin voidaan menetellä, jos takuuosuuskirja on vaihdettava sen johdosta, että tietynlajinen takuuosuus yhdistysjärjestyksessä olevan määräyksen mukaan on muunnettava toisenlajiseksi takuuosuudeksi.

4 LUKU

Takuupääoman korottaminen

1 §

Takuupääomaa voidaan korottaa merkitsemällä maksullisia takuuosuuksia tai korottamalla takuuosuuksien nimellisarvoa maksua vastaan.

Takuupääoman korottamisesta päättää yhdistyskokous. Jos takuupääoman korottaminen edellyttää yhdistysjärjestyksen muuttamista, yhdistyksen on haettava muutokselle Vakuutusvalvontaviraston vahvistus siten kuin tässä laissa säädetään. Päätöstä takuupääoman korottamisesta ei saa tehdä ennen vakuutusyhdistyksen rekisteröimistä. (31.3.2000/340)

Mitä tässä luvussa on säädetty takuupääoman korottamisesta, on vastaavasti sovellettava takuupääoman muodostamiseen.

2 § (29.12.2009/1231)

Takuupääomaa korotettaessa vain vakuutusyhdistyksen takuuosuudenomistajalla on etuoikeus uusiin takuuosuuksiin (merkintäetuoikeus), jollei yhdistysjärjestyksessä toisin määrätä.

Uusmerkinnässä yhdistyskokous voi päättää poiketa merkintäetuoikeudesta, jos poikkeamiseen on yhdistyksen kannalta painava taloudellinen syy. Päätös on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Merkintäetuoikeuden käyttämiselle varatun määräajan on oltava vähintään kaksi viikkoa merkintäajan alkamisesta.

3 § (29.12.2009/1231)

Hallituksen ehdotuksessa uusmerkintää koskevaksi päätökseksi on oltava 4 §:n 1 momentissa mainittujen tietojen lisäksi ne perusteet, joiden mukaan merkintähinta määritetään. Jos ehdotetaan poikkeamista merkintäetuoikeudesta, on lisäksi esitettävä selvitys sen syistä. Jos poikkeamista ehdotetaan vakuutusyhtiölain 8 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitetun yhdistyksen lähipiiriin kuuluvan hyväksi, ehdotuksessa on myös selostettava, kuinka suuren osan hän omistaa yhdistyksen takuupääomasta ja kuinka suuri osa hänellä on yhdistyksen kaikkien takuuosuuksien tuottamasta äänimäärästä ennen uusmerkintää ja sen jälkeen, jos hän merkitsee kaikki hänelle tarjotut takuuosuudet ja uusmerkintä muutoinkin merkitään kokonaan.

3 a § (31.3.2000/340)

Jollei yhdistyskokouksessa käsitellä tilinpäätöstä, 3 §:ssä tarkoitettuun ehdotukseen on liitettävä:

1) jäljennökset viimeistä tilinpäätöstä koskevista asiakirjoista ja viimeksi päättyneen tilikauden voittoa tai tappiota koskevasta yhdistyskokouksen päätöksestä;

2) jos viimeksi kuluneen tilikauden päättymisestä on yhdistyskokoukseen mennessä kulunut yli kuusi kuukautta, välitilinpäätös, joka ei saa olla neljää kuukautta vanhempi ja joka on laadittu ja tarkastettu noudattaen soveltuvin osin tilinpäätöstä koskevia säännöksiä ja määräyksiä;

3) hallituksen selostus tilinpäätöksen ja välitilinpäätöksen laatimisen jälkeisistä yhdistyksen asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista;

4) tilintarkastajien ja hallintoneuvoston lausunto 3 kohdassa tarkoitetusta selostuksesta.

Jos ehdotetaan poikkeamista merkintäetuoikeudesta, ehdotukseen on liitettävä tilintarkastajien lausunto perusteista, joiden mukaan merkintähinta määritetään, ja merkintäoikeudesta poikkeamisen syistä.

3 b § (29.12.2009/1231)

Kokouskutsussa on esitettävä 3 §:ssä tarkoitetun ehdotuksen pääasiallinen sisältö ja mainittava, miten merkintäetuoikeuden haltijan on meneteltävä käyttääkseen oikeuttaan.

Ehdotus liitteineen on pidettävä osakkaiden ja takuuosuudenomistajien nähtävänä yhdistyksen päätoimipaikassa vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle tai takuuosuudenomistajalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa.

4 § (29.12.2009/1231)

Takuupääoman korottamista koskevassa päätöksessä on mainittava:

1) määrä, jolla takuupääomaa korotetaan (korottamismäärä);

2) minkä lajisia uudet takuuosuudet ovat, jos vakuutusyhdistyksessä on tai voi olla erilajisia takuuosuuksia;

3) merkintäetuoikeuden haltijalle tuleva etuoikeus takuuosuuksien merkitsemiseen taikka kenellä muutoin on oikeus merkitä takuuosuuksia;

4) takuuosuusmerkinnän aika sekä se lyhyempi aika, vähintään kuukausi merkintäajan alkamisesta, jonka kuluessa merkintäetuoikeuden haltija voi käyttää etuoikeuttaan;

5) takuuosuuden nimellisarvo ja takuuosuudesta maksettava määrä;

6) aika, jonka kuluessa takuuosuudet on maksettava; sekä

7) peruste, jonka mukaan tarjotaan merkittäviksi ne takuuosuudet, joiden osalta etuoikeutta ei ole määräajassa käytetty, sekä peruste, jonka mukaan ylimerkinnän tapahtuessa annetaan ne takuuosuudet, joita ei ole merkitty etuoikeuksin, jollei hallitukselle anneta oikeutta päättää näistä seikoista.

Jos 3 luvun 1 §:n 2 momentin, 3 tai 4 §:n taikka 5 luvun 5 §:n 2 momentin mukainen määräys koskee uusia takuuosuuksia taikka uusille takuuosuudenomistajille voidaan yhdistysjärjestyksen mukaan asettaa velvollisuus suorittaa erityisiä maksuja yhdistykselle, korottamispäätöksessä on mainittava siitä.

Jos korottamispäätös sisällöltään poikkeaa siitä, mitä kokouskutsussa on mainittu, merkintäetuoikeuden haltijalle on viivytyksettä ilmoitettava päätöksestä siten kuin kutsu yhdistyskokoukseen toimitetaan. Samalla on ilmoitettava, kuinka merkintäetuoikeuden haltijan on meneteltävä, jos hän haluaa käyttää etuoikeuttaan. Merkintäaika ei ala kulua ennen ilmoitusta.

5 §

Uusi takuuosuus voidaan merkitä käyttämällä kuittausoikeutta, jos siitä on otettu määräys korottamispäätökseen ja hallitus on antanut siihen suostumuksensa. Määräystä koskevat asiakirjat on pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävinä vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta ja lähetettävä viivytyksettä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäviksi yhdistyskokouksessa.

6 §

Uudet takuuosuudet on merkittävä merkintälistaan, joka sisältää korottamispäätöksen. Jäljennökset yhdistysjärjestyksestä, yhdistysjärjestyksen muutoksen vahvistamisesta annetusta Vakuutusvalvontaviraston päätöksestä sekä 3 b §:n 2 momentin ja 5 §:n mukaan nähtäviksi asetetuista asiakirjoista on liitettävä merkintälistaan tai pidettävä merkitsijöiden nähtävinä listassa mainitussa paikassa. (31.3.2000/340)

Jos takuuosuus on merkitty 1 momentin säännöksiä noudattamatta tai merkitty tietyin ehdoin, on vastaavasti sovellettava, mitä 2 luvun 6 §:ssä on säädetty.

Kun takuuosuus merkitään, on takuuosuuskirja esitettävä ja varustettava merkinnällä siitä, että etuoikeutta on käytetty.

7 §

Jollei korottamispäätöksen mukaista määrää takuuosuuksia ole merkintäajan kuluessa merkitty, ovat korottamispäätös ja vastaava yhdistysjärjestyksen muutos rauenneet. Merkityistä takuuosuuksista maksettu määrä on tällöin heti palautettava.

Takuupääoman korottamispäätös ja, jos yhdistysjärjestystä korottamisen johdosta on muutettava, yhdistysjärjestyksen muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi, jos nämä eivät ole 1 momentin mukaan rauenneet. Rekisteröinnin edellytyksenä on, että korotus on kokonaan rahana maksettu yhdistyksen Suomessa olevalle talletuspankin tai talletusten vastaanottamiseen oikeutetun ulkomaisen luottolaitoksen sivukonttorin tilille. (31.3.2000/340)

Rekisteri-ilmoitukseen on liitettävä yhdistyksen hallituksen kaikkien jäsenten sekä toimitusjohtajan vakuutus siitä, että takuupääoman korotuksessa on noudatettu tämän lain säännöksiä ja että rekisteröitävästä korotuksesta maksettu määrä on yhdistyksen omistuksessa ja hallinnassa. Ilmoitukseen on myös liitettävä yhdistyksen tilintarkastajien todistus siitä, että tämän lain säännöksiä takuupääoman maksusta on noudatettu. (31.3.2000/340)

8 §

Jollei ilmoitusta takuupääoman korottamisesta ole tehty vuoden kuluessa korottamispäätöksestä tai jos rekisteröiminen on evätty, on noudatettava, mitä 7 §:n 1 momentissa on sanottu.

Takuupääoma katsotaan korotetuksi, kun rekisteröiminen on toimitettu.

Uudet takuuosuudet tuottavat oikeuden korkoon ja muut oikeudet vakuutusyhdistyksessä siitä päivästä, jona korottaminen rekisteröidään, jollei korottamispäätöksessä toisin määrätä. Oikeudet alkavat kuitenkin viimeistään vuoden kuluttua rekisteröimisestä.

9 § (31.3.2000/340)

Mitä 2 luvun 9 a ja 12 §:ssä säädetään, sovelletaan vastaavasti uusmerkinnässä. Takuuosuuden merkintään perustuvan velan kuittaamisesta saamisella yhdistykseltä on lisäksi voimassa, mitä tämän luvun 5 §:ssä säädetään.

10 § (31.3.2000/340)

10 § on kumottu L:lla 31.3.2000/340.

5 luku (31.3.2000/340)

Takuupääoman alentaminen ja takaisinmaksu

1 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen takuupääomaa saadaan alentaa ainoastaan:

1) sellaisen vahvistetun taseen mukaisen tappion välittömäksi peittämiseksi, johon vapaa oma pääoma ja vararahasto eivät riitä;

2) vakuutusyhdistyksellä tai sen tytäryhteisöllä olevien yhdistyksen takuuosuuksien mitätöimiseksi.

Takuupääoman alentamisesta päättää yhdistyskokous. Päätöstä ei saa tehdä ennen vakuutusyhdistyksen rekisteröimistä. Päätös on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä. Jos takuupääomaa ehdotetaan alennettavaksi muulla tavoin kuin takuuosuuksien omistajien omistusten suhteessa, vaaditaan lisäksi niiden takuuosuudenomistajien suostumus, joita päätös koskee.

Takuupääoman alentamista koskevassa päätöksessä on mainittava:

1) takuupääoman alentamisen tarkoitus;

2) takuuosuuslajeittain takuupääoman alentamismäärä;

3) alentamisen vaikutus yhdistyksen omaan pääomaan;

4) missä järjestyksessä takuuosuuksia mitätöidään.

Päätösehdotuksessa on oltava 3 momentin mukaan mainittavat tiedot. Jos takuupääomaa ehdotetaan alennettavaksi muulla tavoin kuin takuuosuuksien omistajien omistusten suhteessa, päätösehdotuksessa on esitettävä syyt siihen, annettava selvitys alentamisen vaikutuksesta takuuosuuksien omistuksen ja äänivallan jakautumiseen yhdistyksessä sekä selostettava, kuinka suuren osan vakuutusyhtiölain 8 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluva omistaa yhdistyksen takuupääomasta ja kuinka suuri osa hänellä on takuuosuuksien tuottamasta äänimäärästä ennen takuupääoman alentamista ja sen jälkeen. Jos takuupääomaa alennetaan muutoin kuin takuuosuudenomistajien omistusten suhteessa, päätösehdotukseen on liitettävä tilintarkastajien lausunto ehdotuksessa mainituista alentamisen syistä. Päätösehdotuksen liitteisiin sovelletaan muutoin 4 luvun 3 a §:n 1 ja 2 momenttia.

Kokouskutsuun, päätösehdotuksen nähtävänäpitoon ja takuuosuudenomistajalle tehtävään ilmoitukseen sovelletaan 4 luvun 3 b §:ää ja 4 §:n 3 momenttia.

Sen lisäksi, mitä tässä luvussa säädetään, vakuutusyhdistyksen takuupääoman alentamiseen ja takuupääoman takaisinmaksuun sovelletaan, mitä osakeyhtiölain (624/2006) 14 luvun 2 §:n 2 momentissa ja 3–7 §:ssä säädetään osakeyhtiön osakepääoman käyttämisestä sellaisen tappion välittömään kattamiseen, johon oma pääoma ei riitä. Mitä mainituissa osakeyhtiölain säännöksissä säädetään velkojista, sovelletaan vakuutusyhdistyksessä muihin velkojiin kuin vakuutusvelkojiin.

2 § (29.12.2009/1231)

Jos muilla velkojilla kuin vakuutusvelkojilla on osakeyhtiölain 14 luvun 2 §:n 2 momentin tarkoittamassa tilanteessa oikeus vastustaa vakuutusyhdistyksen vapaan oman pääoman jakamista takuuosuuden omistajille, yhdistyksen on haettava ennen jakopäätöksen tekemistä Finanssivalvonnan suostumus vapaan oman pääoman jakamiseen.

Finanssivalvonnan on annettava suostumuksensa 1 momentissa tarkoitettuun hakemukseen, jollei vapaan pääoman jakaminen takuuosuuden omistajille vaaranna vakuutettuja etuja. Finanssivalvonnan suostumuksen antamiseen sovelletaan lisäksi 14 luvun 11 §:n 2 momenttia ja 15 §:n 1 momenttia. Finanssivalvonnalla on oikeus liittää suostumuksen antamiseen vakuutettujen etujen turvaamiseksi tarvittavat ehdot.

3 § (31.3.2000/340)

Jos vakuutusyhdistyksen takuupääoman alentaminen edellyttää yhdistysjärjestyksen muuttamista, yhdistyksen on haettava muutokselle Vakuutusvalvontaviraston vahvistus siten kuin siitä tässä laissa säädetään. Jollei takuupääoman alentamista koskevaa päätöstä ilmoiteta rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa päivästä, jona virasto on vahvistanut yhdistysjärjestyksen muutoksen, alentamispäätös raukeaa. Takuupääoma katsotaan alennetuksi, kun yhdistysjärjestyksen muutos on rekisteröity.

4 § (29.12.2009/1231)

Osakeyhtiölain 14 luvun 3 §:ssä tarkoitettu kuukauden määräaika lasketaan siitä, kun Finanssivalvonta on antanut tämän luvun 2 §:n 2 momentissa tarkoitetun suostumuksensa vakuutusyhdistyksen vapaan oman pääoman jakamiseen ja kun Finanssivalvonta on vahvistanut tämän luvun 3 §:ssä tarkoitetun yhdistysjärjestyksen muuttamisen. Osakeyhtiölain 14 luvun 3 §:ssä tarkoitettuun rekisteriviranomaiselle tehtävään hakemukseen on liitettävä selvitys Finanssivalvonnan antamasta suostumuksesta ja yhdistysjärjestyksen vahvistamisesta.

Vakuutusyhdistyksen on viimeistään osakeyhtiölain 14 luvun 4 §:ssä tarkoitettuna määräpäivänä esitettävä rekisteriviranomaiselle selvitys siitä, että Finanssivalvonnan antama suostumus on saanut lainvoiman. Jos Finanssivalvonnan suostumus ei ole saanut lainvoimaa viimeistään edellä tarkoitettuna määräpäivänä, rekisteriviranomaisen on lykättävä käsittelyä, kunnes suostumus on lainvoimainen.

Vakuutusyhdistyksen vapaan oman pääoman jako voidaan toteuttaa, kun alentaminen tai vapaan oman pääoman jakaminen on rekisteröity osakeyhtiölain 14 luvun 5 §:n edellyttämällä tavalla.

5 § (31.3.2000/340)

Vakuutusyhdistyksen takuupääoma tai osa siitä voidaan maksaa takaisin 11 luvun 2 §:n mukaan voitonjakokelpoisilla varoilla muodostamalla takaisin maksettua määrää vastaava pohjarahasto. Takuupääoman takaisinmaksusta päättää yhdistyskokous.

Yhdistysjärjestyksessä on määrättävä takuupääoman takaisinmaksussa noudatettava järjestys sekä takuuosuudesta maksettava hinta tai sen laskemisen perusteet. Takuupääoman takaisinmaksua koskeva määräys, joka otetaan yhdistysjärjestykseen sitä muuttamalla, saa koskea vain päätöksen jälkeen merkittäviä uusia takuuosuuksia, jos kaikki takuuosuudenomistajat eivät ole antaneet siihen suostumustaan.

Yhdistysjärjestykseen on tehtävä tarvittavat muutokset, kun takuuosuuksia on päätetty maksaa takaisin.

6 § (31.3.2000/340)

Takuupääoman alennettua tai takaisinmaksettua määrää koskevat takuuosuudet on poistettava takuuosuusluettelosta ja takuuosuuskirjat on tehtävä kelpaamattomiksi.

5 a luku (31.3.2000/340)

Omat takuuosuudet

1 § (31.3.2000/340)

Vakuutusyhdistys saa vastiketta vastaan hankkia omia takuuosuuksiaan vain siten kuin tässä luvussa säädetään. Vakuutusyhdistys saa ottaa omia takuuosuuksiaan pantiksi vain 2 momentissa säädetyllä tavalla.

Vastaanottaessaan liikkeen yhdistysten sulautuessa tai muulla tavoin vakuutusyhdistys saa hankkia tai ottaa pantiksi liikkeeseen kuuluvan vakuutusyhdistyksen takuuosuuden. Vakuutusyhdistyksellä on oikeus tai velvollisuus lunastaa takuuosuus 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Vakuutusyhdistys saa huutokaupassa ostaa vakuutusyhdistyksen saamisesta ulosmitatun täysin maksetun takuuosuuden.

2 § (31.3.2000/340)

Vakuutusyhdistys tai sen tytäryhteisö ei saa merkitä yhdistyksen takuuosuuksia. Jos yhdistys on merkinnyt takuuosuuksia perustamisensa yhteydessä, perustajien katsotaan merkinneen takuuosuudet. Jos yhdistys on merkinnyt takuuosuuksia uusmerkinnässä, sen hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan katsotaan merkinneen takuuosuudet. Merkitsijät ovat yhteisvastuussa merkintähinnan maksusta. Merkitsijänä ei kuitenkaan pidetä sitä, joka osoittaa, että hän vastusti merkintää tai ettei hän tiennyt eikä hänen olisi pitänytkään tietää merkinnästä.

Sen, joka on omissa nimissään merkinnyt takuuosuuksia yhdistyksen lukuun, katsotaan merkinneen takuuosuudet omaan lukuunsa.

3 § (31.3.2000/340)

Vakuutusyhdistys voi hankkia omia takuuosuuksiaan muissa kuin 1 §:n 2 momentissa tarkoitetuissa tapauksissa vain varoilla, jotka voidaan käyttää voitonjakoon. Yhdistyskokous päättää hankinnasta soveltuvin osin siten kuin 5 luvun 1 §:ssä säädetään yhdistyskokouksen päätöksestä, päätösehdotuksesta, sen nähtävänäpidosta, kokouskutsusta ja takuuosuudenomistajille tehtävästä ilmoituksesta. Omien takuuosuuksien hankkimista koskeva päätös yhdistyskokouksessa tehdään 7 luvun 17 §:n 1 momentissa säädetyllä määräenemmistöllä.

4 § (31.3.2000/340)

Yhdistyskokous päättää yhdistykselle kuuluvien omien takuuosuuksien luovutuksesta. Yhdistyskokouksen päätökseen, päätösehdotuksen esittämiseen, kokouskutsuun, osakkaan ja takuuosuudenomistajan merkintäetuoikeuteen, osakkaille ja takuuosuudenomistajille annettavaan ilmoitukseen sekä yhdistyskokouksen päätöksen rekisteröimiseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä takuupääoman korottamisesta 4 luvussa säädetään.

Takuuosuuskirjaa ei saa luovuttaa ennen kuin siitä on maksettu päätöksen mukainen luovutushinta.

Vakuutusyhdistyksen hankkima oma takuuosuus on luovutettava viimeistään kolmen vuoden kuluessa saannosta.

Takuuosuudet, jotka on hankittu vastoin tämän luvun säännöksiä, on luovutettava viipymättä ja viimeistään kuuden kuukauden kuluessa saannosta.

Jos takuuosuuksia ei ole luovutettu 3 tai 4 momentissa säädetyssä määräajassa, takuupääomaa on heti alennettava takuuosuuksien yhteenlaskettua nimellisarvoa vastaavalla määrällä mitätöimällä takuuosuudet.

6 LUKU

Vakuutusyhdistyksen johto

1 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksellä tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme ja enintään viisi jäsentä. Yhdistysjärjestyksessä voidaan kuitenkin määrätä, että jäseniä on enemmän kuin viisi. Hallituksessa voi lisäksi olla enintään yhtä monta varajäsentä kuin on jäseniä.

Hallituksen valitsee yhdistyskokous. Hallintoneuvoston oikeudesta valita hallitus säädetään 10 §:n 4 momentissa.

Hallituksen jäsenen toimikausi on määrättävä yhdistysjärjestyksessä. Toimikauden tulee päättyä viimeistään neljäntenä valinnan jälkeisenä tilikautena, joko uuden valinnan toimittavan yhdistyskokouksen tai tilikauden päättyessä.

Mitä tässä laissa säädetään hallituksen jäsenestä, sovelletaan myös varajäseneen.

2 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksellä on oltava toimitusjohtaja. Toimitusjohtajan valitsee hallitus.

Toimitusjohtajalla on oikeus erota tehtävästään. Eroaminen tule voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle.

Hallitus voi erottaa toimitusjohtajan tehtävästään. Erottaminen tulee voimaan välittömästi, jollei hallitus päätä myöhemmästä ajankohdasta.

Mitä tässä laissa säädetään toimitusjohtajasta, sovelletaan myös hänen sijaiseensa.

3 § (29.12.2009/1231)

Hallituksen jäsenenä tai toimitusjohtajana ei voi olla oikeushenkilö eikä alaikäinen tai se, jolle on määrätty edunvalvoja, jonka toimintakelpoisuutta on rajoitettu tai joka on konkurssissa. Liiketoimintakiellon vaikutuksesta kelpoisuuteen säädetään liiketoimintakiellosta annetussa laissa (1059/1985).

Vähintään yhdellä hallituksen jäsenistä ja toimitusjohtajalla on oltava asuinpaikka Euroopan talousalueella, jollei Finanssivalvonta myönnä tästä poikkeusta. Poikkeus voidaan myöntää, jos se ei vaaranna vakuutusyhdistyksen tehokasta valvontaa eikä vakuutusyhdistyksen hoitamista terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden mukaisesti.

Vakuutusyhdistyksen hallituksen ja toimitusjohtajan tulee johtaa vakuutusyhdistystä ammattitaitoisesti, terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden sekä luotettavaa hallintoa koskevien periaatteiden mukaisesti. Hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan on oltava hyvämaineisia, ja heillä on oltava tehtävän hoitamisen vaatima ammatillinen pätevyys ja kokemus. Lisäksi toimitusjohtajalla ja hallituksella on oltava sellainen yleinen vakuutustoiminnan tuntemus, joka vakuutusyhdistyksen toiminnan laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen.

Vakuutusyhdistyksen on ilmoitettava yhdistyksen johdossa tapahtuneista muutoksista viipymättä Finanssivalvonnalle. Ilmoituksessa on esitettävä selvitys siitä, että hallituksen jäsenet ja toimitusjohtaja täyttävät 1–3 momentin mukaiset vaatimukset.

Mitä 1, 3 ja 4 momentissa säädetään vakuutusyhdistyksen hallituksen jäsenestä, sovelletaan vastaavasti vakuutusomistusyhteisöön.

Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset 4 momentissa tarkoitetuista selvityksistä.

3 a § (29.12.2009/1231)

3 a § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

4 § (29.12.2009/1231)

Hallituksen jäsen voi erota tehtävästään ennen toimikauden päättymistä. Eroamisesta on ilmoitettava hallitukselle ja, jos eroavan jäsenen on valinnut hallintoneuvosto, myös tälle. Eroilmoitus on päivättävä ja allekirjoitettava. Hallituksen jäsenen voi ennen toimikauden päättymistä erottaa tehtävästään se, joka on hänet valinnut. Jos hallituksen jäsenen on valinnut hallintoneuvosto ja yhdistysjärjestystä muutetaan siten, että vakuutusyhdistyksellä ei ole enää hallintoneuvostoa, jäsenen erottaa yhdistyskokous.

Eroavan jäsenen eroaminen tulee voimaan aikaisintaan, kun siitä on ilmoitettu hallitukselle. Erotetun jäsenen toimikausi päättyy erottamisesta päättävän yhdistyskokouksen päättyessä, jollei yhdistyskokous päätä muusta ajankohdasta. Hallintoneuvoston erottaman jäsenen toimikausi päättyy välittömästi, jollei erottamisen yhteydestä käy muuta ilmi.

Jos hallituksen jäsenen tehtävä tulee kesken toimikautta avoimeksi tai jos hallituksen jäsen menettää 3 §:ssä tarkoitetun kelpoisuutensa tehtävään, jäsenen tilalle tulee varajäsen sen mukaan kuin yhdistysjärjestyksessä määrätään tai varajäsentä valittaessa on päätetty. Jos varajäsentä ei ole, hallituksen muiden jäsenten on huolehdittava siitä, että uusi jäsen valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi. Jos valinta kuuluu yhdistyskokoukselle ja hallitus jäljellä olevine jäsenineen ja varajäsenineen on päätösvaltainen, valinta voi tapahtua seuraavassa yhdistyskokouksessa.

Jos hallituksen jäsenellä on erotessaan syytä olettaa, että yhdistyksellä ei enää ole muita hallituksen jäseniä, hän on velvollinen tekemään Finanssivalvonnalle hakemuksen yhdistyskokouksen kutsumiseksi koolle valitsemaan uutta hallitusta.

Jollei vakuutusyhdistyksellä ole kaupparekisteriin merkittyä toimikelpoista hallitusta, Finanssivalvonnan tulee kutsua yhdistyskokous tai, jos hallitus on hallintoneuvoston valittava, tämä valitsemaan hallitusta. Jollei yhdistyksellä ole kaupparekisteriin merkittyä toimitusjohtajaa, Finanssivalvonnan tulee kutsua hallitus valitsemaan toimitusjohtaja. Jollei hallitusta tai toimitusjohtajaa valita taikka tätä ei viipymättä ilmoiteta kaupparekisteriin, Finanssivalvonnan tulee määrätä yksi tai useampi toimitsija hoitamaan yhdistyksen asioita, kunnes hallitus tai toimitusjohtaja on valittu ja merkitty rekisteriin.

Hakemuksen 4 tai 5 momentissa tarkoitetussa tapauksessa saa, jollei Finanssivalvonta jo ole ryhtynyt tarvittaviin toimiin, tehdä hallituksen jäsen, toimitusjohtaja, osakas, velkoja tai muu, jonka oikeus saattaa riippua siitä, että yhdistyksellä on toimikelpoinen hallitus ja toimitusjohtaja.

5 § (29.12.2009/1231)

Hallitus huolehtii vakuutusyhdistyksen hallinnosta ja toiminnan asianmukaisesta järjestämisestä (yleistoimivalta). Yhdistyksen toimitusjohtaja hoitaa yhdistyksen juoksevaa hallintoa hallituksen antamien ohjeiden ja määräysten mukaisesti (toimitusjohtajan yleistoimivalta). Toimiin, jotka yhdistyksen toiminnan laajuus ja laatu huomioon ottaen ovat epätavallisia tai laajakantoisia, toimitusjohtaja saa ryhtyä vain, jos hallitus on hänet siihen valtuuttanut tai hallituksen päätöstä ei voida odottaa aiheuttamatta yhdistyksen toiminnalle olennaista haittaa. Viimeksi mainitussa tapauksessa hallitukselle on niin pian kuin mahdollista annettava toimenpiteestä tieto. Toimitusjohtajan on annettava hallitukselle ja sen jäsenelle tiedot, jotka ovat tarpeen hallituksen tehtävien hoitamiseksi.

Hallitus vastaa siitä, että kirjanpidon ja varainhoidon valvonta on asianmukaisesti järjestetty. Toimitusjohtaja vastaa siitä, että yhdistyksen kirjanpito on lain mukainen ja varainhoito luotettavalla tavalla järjestetty.

6 § (29.12.2009/1231)

Hallituksessa tulee olla puheenjohtaja. Puheenjohtajan valitsee hallitus, jollei yhdistysjärjestyksessä ole toisin määrätty tai hallitusta valittaessa ole toisin päätetty. Äänten mennessä hallituksessa tasan puheenjohtajan vaalin ratkaisee arpa. Toimitusjohtaja ei saa olla hallituksen puheenjohtajana.

Puheenjohtajan tulee huolehtia siitä, että hallitus kokoontuu tarvittaessa. Puheenjohtajan on kutsuttava hallitus koolle, jos hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja sitä vaatii. Toimitusjohtajalla on, vaikka hän ei olisikaan hallituksen jäsen, oikeus olla läsnä hallituksen kokouksissa ja käyttää niissä puhevaltaa, jollei hallitus määrätyssä tapauksessa toisin päätä. Jollei hallituksen puheenjohtaja vaatimuksesta huolimatta kutsu kokousta koolle, kutsun voi toimittaa toimitusjohtaja taikka hallituksen jäsen, jos vähintään puolet hallituksen jäsenistä hyväksyy koolle kutsumisen.

Hallitus voi päättää, että muukin kuin hallituksen jäsen saa olla läsnä kokouksessa. Läsnäolosta voidaan määrätä myös yhdistysjärjestyksessä.

Hallituksen kokouksesta on laadittava pöytäkirja, jonka allekirjoittavat kokouksen puheenjohtaja ja vähintään yksi hallituksen siihen valitsema jäsen. Hallituksen jäsenellä ja toimitusjohtajalla on oikeus saada eriävä mielipiteensä merkityksi pöytäkirjaan. Pöytäkirjat on numeroitava juoksevasti ja säilytettävä luotettavalla tavalla.

7 § (29.12.2009/1231)

Hallitus on päätösvaltainen, kun saapuvilla on enemmän kuin puolet sen jäsenistä, jos yhdistysjärjestyksessä ei vaadita suurempaa määrää. Määrä lasketaan valituista hallituksen jäsenistä. Määrää laskettaessa esteellisten jäsenten ei katsota olevan paikalla. Päätöstä ei saa tehdä, ellei kaikille hallituksen jäsenille ole mahdollisuuksien mukaan varattu tilaisuutta osallistua asian käsittelyyn. Jos hallituksen jäsen on estyneenä, on hänen tilalleen tulevalle varajäsenelle varattava tilaisuus osallistua asian käsittelyyn. Jos päätös tehdään pitämättä kokousta, päätös on allekirjoitettava, numeroitava ja säilytettävä kuten hallituksen kokouksen pöytäkirjasta 6 §:n 4 momentissa säädetään.

Hallituksen päätökseksi tulee, jollei yhdistysjärjestyksen mukaan vaadita määräenemmistöä, enemmistön mielipide. Jos äänet menevät tasan, päätökseksi tulee puheenjohtajan kannattama mielipide. Jos äänet menevät puheenjohtajan vaalissa tasan, eikä hallitusta valittaessa tai yhdistysjärjestyksessä ole määrätty muuta, vaali ratkaistaan arvalla.

8 §

Hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja ei saa osallistua hänen ja vakuutusyhdistyksen välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn. Hän ei myöskään saa ottaa osaa yhdistyksen ja sivullisen henkilön välistä sopimusta koskevan asian käsittelyyn, jos hänellä on siitä odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa. Mitä tässä on sanottu sopimuksesta, on vastaavasti sovellettava oikeudenkäyntiin tai muuhun puhevallan käyttämiseen.

8 a § (29.12.2009/1231)

Hallitus voi yksittäistapauksessa tai yhdistysjärjestyksessä olevan määräyksen nojalla tehdä päätöksen toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa.

Hallitus voi saattaa hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian yhdistyskokouksen päätettäväksi.

8 b § (29.12.2009/1231)

Jos vakuutusyhdistyksestä on tullut emoyhdistys tai se on lakannut olemasta emoyhdistys, hallituksen on viivytyksettä ilmoitettava siitä tytäryhteisön hallitukselle tai vastaavalle toimielimelle. Tytäryhteisön hallituksen tai vastaavan toimielimen on annettava emoyhdistyksen hallitukselle konsernin aseman arvioimiseksi ja sen toiminnan tuloksen laskemiseksi tarvittavat tiedot.

9 § (29.12.2009/1231)

9 § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

10 § (29.12.2009/1231)

Jos vakuutusyhdistyksen peruspääoma on vähintään 84 000 euroa, yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhdistyksellä on oltava hallintoneuvosto.

Hallintoneuvostossa on oltava vähintään viisi jäsentä. Toimitusjohtaja tai hallituksen jäsen ei saa olla hallintoneuvoston jäsen. Hallintoneuvoston jäsenten ja mahdollisten varajäsenten lukumäärä tai vähimmäis- ja enimmäismäärä sekä toimikausi on mainittava yhdistysjärjestyksessä.

Yhdistyskokous valitsee hallintoneuvoston. Mitä 1 §:n 3 ja 4 momentissa, 3 §:n 1 momentissa, 4 ja 6–8 §:ssä sekä 16 luvun 4 §:ssä säädetään hallituksen jäsenistä, varajäsenistä ja puheenjohtajasta, sovelletaan vastaavasti hallintoneuvoston jäseniin, varajäseniin ja puheenjohtajaan.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallintoneuvosto valitsee hallituksen ja määrää sen jäsenten palkkion. Hallintoneuvoston oikeudesta vaatia ylimääräisen yhdistyskokouksen koollekutsumista säädetään 7 luvun 9 §:ssä. Hallintoneuvostolle ei saa antaa muita kuin tässä laissa mainittuja tehtäviä.

11 § (29.12.2009/1231)

Hallintoneuvoston tulee valvoa hallituksen ja toimitusjohtajan vastuulla olevaa yhdistyksen hallintoa. Muuten hallintoneuvostolle voidaan yhdistysjärjestyksessä määrätä vain hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvia tehtäviä ja tehtäviä, joita ei ole säädetty muulle toimielimelle. Hallintoneuvostolle ei voida antaa oikeutta edustaa yhdistystä. Hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava hallintoneuvostolle ja sen jäsenille tiedot, joita nämä pitävät tarpeellisina tehtävänsä hoitamiseksi.

12 § (29.12.2009/1231)

Hallitus edustaa vakuutusyhdistystä.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että hallituksen jäsenellä tai toimitusjohtajalla on oikeus edustaa yhdistystä tai että hallitus voi antaa tällaisen oikeuden jäsenelleen, toimitusjohtajalle tai muulle henkilölle. Mitä 3 ja 8 §:ssä säädetään toimitusjohtajasta, sovelletaan toiminimenkirjoittajaan, joka ei ole hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja.

Oikeutta edustaa yhdistystä voidaan rajoittaa niin, että kahdella tai useammalla henkilöllä on vain yhdessä tämä oikeus. Muuta rajoitusta ei saa merkitä kaupparekisteriin. Yhdistysjärjestyksen toimialamääräys rajoittaa edustajan toimivaltaa.

Hallitus voi milloin tahansa peruuttaa antamansa oikeuden edustaa yhdistystä.

13 §

Toimitusjohtajalla on oikeus edustaa vakuutusyhdistystä sellaisessa asiassa, joka 5 §:n mukaan kuuluu hänen tehtäviinsä.

14 § (29.12.2009/1231)

Yhdistyskokous, hallitus, toimitusjohtaja tai hallintoneuvosto ei saa tehdä päätöstä tai ryhtyä muuhun toimenpiteeseen, joka on omiaan tuottamaan osakkaalle tai muulle epäoikeutettua etua vakuutusyhdistyksen tai toisen osakkaan kustannuksella.

Hallitus, hallintoneuvosto, hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen taikka toimitusjohtaja ei saa noudattaa yhdistyskokouksen, hallintoneuvoston tai hallituksen tekemää päätöstä, joka on tämän lain tai yhdistysjärjestyksen vastaisena pätemätön.

15 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen tässä laissa tarkoitetun edustajan yhdistyksen puolesta tekemä oikeustoimi ei sido yhdistystä, jos edustaja:

1) on toiminut vastoin tässä laissa säädettyä kelpoisuuden rajoitusta;

2) on toiminut vastoin 12 §:n 3 momenttiin perustuvaa rajoitusta; taikka

3) on ylittänyt toimivaltansa ja se, johon oikeustoimi kohdistui, tiesi tai hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä.

Edellä 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetussa tapauksessa riittävänä osoituksena siitä, että oikeustoimen kohteena ollut henkilö tiesi tai että hänen olisi pitänyt tietää toimivallan ylityksestä, ei voida pitää pelkästään sitä, että toimivaltaa koskevat rajoitukset on rekisteröity.

7 LUKU

Yhdistyskokous

1 § (29.12.2009/1231)

Osakkaat käyttävät vakuutusyhdistyksen yhdistyskokouksessa päätösvaltaansa.

Jokaisella osakkaalla on oikeus osallistua yhdistyskokoukseen ja siellä käyttää puhevaltaa. Osakkaana olevalla takuuosuudenomistajalla on tällainen oikeus kuitenkin vain, jos hänet on merkitty takuuosuusluetteloon tai hän on yhdistykselle ilmoittanut saantonsa ja esittänyt siitä selvityksen.

Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että osakkaan on saadakseen osallistua yhdistyskokoukseen ilmoittauduttava yhdistykselle viimeistään kokouskutsussa mainittuna päivänä, joka voi olla aikaisintaan kymmenen päivää ennen kokousta.

1 a § (29.12.2009/1231)

Yhdistyskokous päättää sille tämän lain nojalla kuuluvista asioista. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että yhdistyskokous päättää toimitusjohtajan ja hallituksen yleistoimivaltaan kuuluvasta asiasta.

Edellä 6 luvun 8 a §:n 2 momentissa säädetään yhdistyksen hallituksen ja toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvan asian saattamisesta yhdistyskokouksen päätettäväksi. Osakkaat voivat yksimielisinä muutenkin tehdä yksittäistapauksessa päätöksen hallituksen tai toimitusjohtajan yleistoimivaltaan kuuluvassa asiassa.

2 § (31.3.2000/340)

Vakuutusyhdistykselle tai sen tytäryhteisölle kuuluvan takuuosuuden nojalla ei saa osallistua yhdistyskokoukseen. Sellaista takuuosuutta ei oteta lukuun, kun pätevän päätöksen syntymiseen tai tietyn oikeuden käyttämiseen vaaditaan kaikkien takuuosuudenomistajien suostumus tai niiden takuuosuudenomistajien suostumus, joilla on määräosa yhdistyksen takuuosuuksista.

Mitä 1 momentissa on säädetty, on vastaavasti sovellettava yhdistyksen ja sen tytäryhteisön vakuutukseen perustuvaan osakkuuteen.

3 §

Osakas käyttää oikeuttaan yhdistyskokouksessa henkilökohtaisesti tai asiamiehen välityksellä. Asiamiehen tulee esittää päivätty valtakirja. Valtuutus koskee yhtä kokousta, jollei valtakirjasta muuta ilmene. Valtakirja on kuitenkin voimassa enintään kolme vuotta sen antamisesta.

Osakkaalla ja asiamiehellä saa yhdistyskokouksessa olla avustaja. (31.3.2000/340)

3 a § (18.9.2015/1202)

Hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenellä sekä toimitusjohtajalla on oikeus olla läsnä yhdistyskokouksessa, jollei yhdistyskokous yksittäistapauksessa päätä toisin. Hallituksen, hallintoneuvoston ja toimitusjohtajan on huolehdittava siitä, että osakkaan 15 §:ssä tarkoitettu kyselyoikeus voi toteutua. Tilintarkastajan läsnäolosta yhdistyskokouksessa säädetään tilintarkastuslaissa (1141/2015). Yhdistyskokous voi sallia myös muiden henkilöiden läsnäolon yhdistyskokouksessa.

4 §

Vakuutusyhdistyksen osakkaalla on yhdistyskokouksessa yksi ääni, jollei yhdistysjärjestyksessä ole muuta määrätty.

5 §

Yhdistyskokouksessa saa omasta puolesta tai toisen valtuuttamana äänestää enintään kahdeskymmenesosalla kokouksessa edustetusta äänimäärästä.

Takuuosuuksien omistajien yhteinen äänimäärä saa olla ottaen huomioon 1 momentissa mainitun rajoituksen enintään puolet kokouksessa edustettuina olevien muiden osakkaiden yhteisestä äänimäärästä.

6 § (29.12.2009/1231)

Yhdistyskokous on pidettävä vakuutusyhdistyksen kotipaikassa, jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisesta paikkakunnasta yhdistyksen toiminta-alueella. Erittäin painavista syistä yhdistyskokous voidaan pitää muullakin paikkakunnalla, ei kuitenkaan Euroopan talousalueen ulkopuolella.

7 § (29.12.2009/1231)

Osakas ei saa itse tai asiamiehen välityksellä äänestää yhdistyskokouksessa asiasta, joka koskee kannetta osakasta itseään vastaan tai hänen vapauttamistaan vahingonkorvausvelvollisuudesta tai muusta velvoitteesta yhdistystä kohtaan. Osakas tai hänen asiamiehensä ei myöskään saa äänestää asiasta, joka koskee kannetta muuta henkilöä vastaan tai tämän vapauttamista velvoitteesta, jos osakkaalla on asiassa odotettavana olennaista etua, joka saattaa olla ristiriidassa yhdistyksen edun kanssa.

Mitä 1 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos yhdistyksen kaikki osakkaat ovat esteellisiä.

8 § (29.12.2009/1231)

Varsinainen yhdistyskokous on pidettävä kuuden kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä.

Varsinaisessa yhdistyskokouksessa on päätettävä:

1) tilinpäätöksen vahvistamisesta, mikä emoyhdistyksessä käsittää myös konsernitilinpäätöksen vahvistamisen;

2) taseen osoittaman voiton käyttämisestä;

3) vastuuvapaudesta hallituksen jäsenille, hallintoneuvoston jäsenille ja toimitusjohtajalle;

4) hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenten ja tilintarkastajan valinnasta, jollei tässä laissa säädetä tai yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin näiden toimikaudesta tai valinnasta; sekä

5) muista yhdistysjärjestyksen mukaan varsinaisessa yhdistyskokouksessa käsiteltävistä asioista.

9 § (29.12.2009/1231)

Ylimääräinen yhdistyskokous on pidettävä, jos:

1) yhdistysjärjestyksessä niin määrätään;

2) hallitus katsoo siihen olevan aihetta;

3) osakas tai tilintarkastaja vaatii sitä 2 momentin mukaisesti;

4) hallintoneuvosto katsoo siihen olevan aihetta ja sillä on yhdistysjärjestyksen mukaan oikeus päättää ylimääräisen yhdistyskokouksen pitämisestä; taikka

5) Finanssivalvonta sitä kirjallisesti vaatii ilmoittamansa tietyn asian käsittelyä varten.

Ylimääräinen yhdistyskokous on pidettävä, jos tilintarkastaja tai vakuutusyhdistyksen osakkaat, joilla on vähintään yksi kymmenesosa tai yhdistysjärjestyksessä määrätty pienempi osa osakkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä, kirjallisesti sitä vaativat ilmoittamansa asian käsittelyä varten.

Kokouskutsu on toimitettava kahden viikon kuluessa vaatimuksen saapumisesta.

10 § (29.12.2009/1231)

Osakkaalla on oikeus saada yhdistyskokoukselle tämän lain nojalla kuuluva asia yhdistyskokouksen käsiteltäväksi, jos hän kirjallisesti sitä vaatii hallitukselta niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

11 § (29.12.2009/1231)

Hallitus kutsuu yhdistyskokouksen koolle. Jos vakuutusyhdistyksellä on hallintoneuvosto, voidaan yhdistysjärjestyksessä kuitenkin määrätä, että hallintoneuvosto kutsuu yhdistyskokouksen koolle.

Jollei yhdistyskokousta kutsuta koolle, vaikka kutsu tulisi lain, yhdistysjärjestyksen tai yhdistyskokouksen päätöksen mukaan toimittaa, tai jos kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu, Finanssivalvonnan tulee hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen, toimitusjohtajan, tilintarkastajan tai osakkaan hakemuksesta kutsua kokous koolle yhdistyksen kustannuksella. Finanssivalvonta voi kutsua yhdistyskokouksen koolle, vaikkei tässä sanottua hakemusta tehdäkään. Finanssivalvonnan päätös voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana.

12 § (29.12.2009/1231)

Kutsu yhdistyskokoukseen on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja viimeistään viikkoa ennen kokousta tai 1 §:n 3 momentin mukaista viimeistä ilmoittautumispäivää. Jos yhdistysjärjestyksen mukaan päätöksen pätevyyden edellytyksenä on, että päätös tehdään kahdessa yhdistyskokouksessa, kutsua jälkimmäiseen kokoukseen ei saa toimittaa, ennen kuin edellinen kokous on pidetty. Kutsussa on mainittava edellisessä kokouksessa tehty päätös.

Jokaiselle osakkaalle, jonka osoite on vakuutusyhdistyksen tiedossa, on lähetettävä kirjallinen kokouskutsu, jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin.

Sen lisäksi, mitä yhdistysjärjestyksessä määrätään, jokaiselle osakkaalle, jonka osoite on yhdistyksen tiedossa, on lähetettävä kirjallinen kutsu, jos kokouksessa käsitellään yhdistysjärjestyksen muuttamista 18 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Kokouskutsussa on mainittava yhdistyksen nimi, kokousaika ja -paikka sekä kokouksessa käsiteltävät asiat. Jos kokouksessa käsitellään yhdistysjärjestyksen muuttamista, kutsussa on mainittava muutoksen pääasiallinen sisältö.

Yhdistyskokouksessa saadaan päättää vain asiasta, joka on mainittu kokouskutsussa tai joka yhdistysjärjestyksen mukaan on käsiteltävä kokouksessa.

12 a § (29.12.2009/1231)

Hallituksen päätösehdotukset sekä, jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus on vähintään viikon ajan ennen kokousta pidettävä osakkaiden nähtävänä yhdistyksen pääkonttorissa tai internetsivuilla, viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka pyytää sitä, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa.

Jos päätös koskee takuuosuusantia, optio-oikeuksien tai muiden takuuosuuksiin oikeuttavien erityisten oikeuksien antamista, voitonjakoa tai muun taloudellisen edun antamista, vapaan oman pääoman rahaston jakamista, takuupääoman alentamista, omien takuuosuuksien hankkimista tai lunastamista taikka yhdistyksen asettamista selvitystilaan, eikä kokouksessa käsitellä tilinpäätöstä, 1 momentissa säädetty koskee myös:

1) viimeistä tilinpäätöstä, toimintakertomusta ja tilintarkastuskertomusta;

2) viimeisen tilikauden päättymisen jälkeen mahdollisesti tehtyä varojen jakoa koskevaa päätöstä;

3) viimeisen tilikauden päättymisen jälkeen laadittuja osavuosikatsauksia; sekä

4) hallituksen selostusta tilinpäätöksen tai osavuosikatsauksen laatimisen jälkeisistä yhdistyksen asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista.

12 b § (29.12.2009/1231)

Yhdistyskokous voi päättää, että asian käsittely siirretään jatkokokoukseen.

Varsinaisen yhdistyskokouksen tilinpäätöksen hyväksymistä ja voiton käyttämistä koskeva asia on siirrettävä jatkokokoukseen, jos sitä vaativat osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa tai yhdistysjärjestyksessä määrätty pienempi osa kokouksessa edustettuina olevien osakkaiden yhteenlasketusta äänimäärästä. Tässä tarkoitettu jatkokokous on pidettävä aikaisintaan kuukauden ja viimeistään kolmen kuukauden kuluttua varsinaisesta yhdistyskokouksesta. Päätöstä ei tarvitse vähemmistön vaatimuksesta siirtää toistamiseen.

Jatkokokoukseen on toimitettava eri kutsu, jos se pidetään yli neljän viikon kuluttua yhdistyskokouksesta. Kutsu jatkokokoukseen voidaan aina toimittaa viimeistään neljä viikkoa ennen kokousta.

13 § (29.12.2009/1231)

Asiasta, jossa ei ole noudatettu menettelyä koskevia tämän lain säännöksiä tai yhdistysjärjestyksen määräyksiä, saa tehdä päätöksen vain, jos ne osakkaat, joita laiminlyönti koskee, antavat siihen suostumuksensa.

14 § (29.12.2009/1231)

Yhdistyskokouksen avaa kokouksen koolle kutsujan nimeämä henkilö. Yhdistyskokouksen puheenjohtajan valitsee yhdistyskokous, jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin. Jos yhdistysjärjestyksessä määrätään yhdistyskokouksen puheenjohtajasta, tämä myös avaa kokouksen.

Kokouksen puheenjohtajan on huolehdittava siitä, että läsnä olevista osakkaista, osakkaiden valtuuttamista asiamiehistä sekä heidän käyttämistään avustajista laaditaan luettelo, johon merkitään kunkin vakuutuksenottajaosakkaan äänimäärä sekä takuuosuudenomistajan takuuosuuksien lukumäärä ja äänimäärä (ääniluettelo). Takuuosuuden omistajia koskevan osakasluettelon on oltava nähtävänä kokouksessa.

Puheenjohtajan on myös huolehdittava siitä, että kokouksessa pidetään pöytäkirjaa. Ääniluettelo on otettava pöytäkirjaan tai liitettävä siihen. Pöytäkirjaan on merkittävä kokouksessa tehdyt päätökset sekä, jos päätöksestä on äänestetty, äänestyksen tulos. Pöytäkirja on puheenjohtajan ja vähintään yhden kokouksessa valitun pöytäkirjantarkastajan allekirjoitettava. Pöytäkirja on viimeistään kahden viikon kuluttua kokouksesta pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa tai internetsivuilla osakkaiden nähtävänä ja siitä on toimitettava jäljennös sitä pyytävälle osakkaalle. Pöytäkirjat on säilytettävä luotettavalla tavalla. Osakkaalla on korvattuaan vakuutusyhdistyksen kulut oikeus saada jäljennös yhdistyskokouksen pöytäkirjan liitteistä.

15 § (29.12.2009/1231)

Hallituksen ja toimitusjohtajan on yhdistyskokouksessa osakkaan pyynnöstä annettava tarkempia tietoja seikoista, jotka voivat vaikuttaa kokouksessa käsiteltävän asian arviointiin. Jos kokouksessa käsitellään tilinpäätöstä, velvollisuus koskee myös yhdistyksen taloudellista asemaa yleisemmin, mukaan lukien yhdistyksen suhde samaan konserniin kuuluvaan toiseen yhteisöön tai säätiöön. Tietoja ei kuitenkaan saa antaa, jos niiden antaminen tuottaisi yhdistykselle olennaista haittaa.

Jos osakkaan kysymykseen voidaan vastata vain sellaisten tietojen perusteella, jotka eivät ole kokouksessa käytettävissä, on siihen annettava kirjallinen vastaus kahden viikon kuluessa. Vastaus on toimitettava kysymyksen esittäneelle osakkaalle ja muulle osakkaalle, joka sitä pyytää.

16 §

Yhdistyskokouksen päätökseksi tulee se mielipide, jota on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä, tai äänten mennessä tasan, johon puheenjohtaja yhtyy. Vaaleissa katsotaan valituksi se, joka saa eniten ääniä. Yhdistyskokous voi kuitenkin ennen vaalia päättää, että valituksi tulee se, joka saa enemmän kuin puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaistaan vaali arvalla.

Mitä 1 momentissa on sanottu, on voimassa, jollei tästä laista tai yhdistysjärjestyksestä muuta johdu. Yhdistysjärjestykseen ei kuitenkaan saa muutoin kuin vaalien osalta ottaa määräystä, jolla lievennetään tässä laissa säädettyä enemmistövaatimusta.

17 § (29.12.2009/1231)

Yhdistysjärjestyksen muuttamisesta päättää yhdistyskokous. Päätös on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa annetuista äänistä.

Yhdistysjärjestyksen muuttamista koskeva päätös on Finanssivalvonnan vahvistettua muutoksen viivytyksettä ilmoitettava rekisteröitäväksi, eikä päätöstä saa panna täytäntöön ennen kuin päätös on rekisteröity. Jos yhdistysjärjestyksen muutoksen edellytyksenä on sellaisia täytäntöönpanotoimia, joista tehdään merkintä rekisteriin, muutos tulee ilmoittaa rekisteröitäväksi ja rekisteröidä täytäntöönpanotoimien kanssa. Jos takuupääomaa tai takuuosuuksien nimellisarvoa koskevaan yhdistysjärjestyksen muutokseen edellytyksenä on rekisteröidyn takuupääoman korottaminen tai alentaminen, yhdistysjärjestyksen muutosta koskeva päätös tulee Finanssivalvonnan vahvistettua muutoksen kuitenkin ilmoittaa rekisteröitäväksi ja rekisteröidä vasta samanaikaisesti korottamisen tai alentamisen yhteydessä.

Mitä 2 momentissa säädetään, sovelletaan myös takuupääomaa, sen vähimmäis- tai enimmäismäärää tai takuuosuuksien nimellisarvoa koskevaa yhdistysjärjestyksen muutosta tarkoittavaa päätöstä rekisteröitäessä.

18 § (29.12.2009/1231)

Päätös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta siten, että jo annettujen takuuosuuksien osalta takuuosuudenomistajien maksuvelvoitteita yhdistystä kohtaan lisätään, oikeutta yhdistyksen takuuosuuksien hankkimiseen rajoitetaan 3 luvun 3 tai 4 §:ssä säädetyllä tavalla taikka samanlajisten takuuosuuksien tuottamien oikeuksien keskinäistä suhdetta muutetaan, vaatii kaikkien osakkaiden suostumuksen taikka 17 §:n 1 momentin mukaisen päätöksen lisäksi niiden takuuosuudenomistajien suostumuksen, joita tai joiden takuuosuuksia muutos koskee.

Päätös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta siten, että enemmän kuin yksi kymmenesosa tilikauden voitosta, sitten kun siitä on vähennetty edellisiltä tilikausilta olevan tappion peittämiseen tarvittava määrä, on siirrettävä vararahastoon tai pohjarahastoon taikka muutoin jätettävä jakamatta, on pätevä vain, jos osakkaat, joilla on enemmän kuin yhdeksän kymmenesosaa kokouksessa edustetuista takuuosuuksista, ovat sitä kannattaneet.

Jos vakuutusyhdistyksessä on useita takuuosuuslajeja, on sulautuvan yhdistyksen sulautumista, vakuutuskannan luovuttamista, selvitystilaan asettamista ja selvitystilan lopettamista koskevien päätösten pätevyyden edellytyksenä 17 §:n 1 momentin mukaisen päätöksen lisäksi se, että päätöstä kannattaa vähintään kaksi kolmasosaa kunkin takuuosuuslajin kokouksessa edustetuista takuuosuuksista.

Osakkaalta on saatava suostumus yhdistysjärjestyksen muuttamiseen, jos osakkaan maksuvelvollisuutta yhdistystä kohtaan lisätään tai yhdistyksen oikeutta vahingonkorvaukseen rajoitetaan 15 luvun 8 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

19 §

Yhdistyskokouksessa ei saa tehdä päätöstä, joka on omansa tuottamaan osakkaalle tai muulle henkilölle epäoikeutettua etua vakuutusyhdistyksen tai toisen osakkaan kustannuksella.

20 § (29.12.2009/1231)

Jos yhdistyskokouksen päätös ei ole syntynyt asianmukaisessa järjestyksessä tai jos se muutoin on tämän lain tai yhdistysjärjestyksen vastainen, voi osakas, vakuutusyhdistyksen hallitus, hallituksen jäsen tai toimitusjohtaja nostaa kanteen yhdistystä vastaan päätöksen julistamiseksi pätemättömäksi tai sen muuttamiseksi.

Kanne on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jos osakkaalla on ollut hyväksyttävä syy viivästymiseen ja päätöksen päteväksi jääminen olisi hänelle ilmeisen kohtuutonta, kanne saadaan panna vireille viimeistään vuoden kuluessa päätöksen tekemisestä. Jollei kannetta nosteta määräajassa, on päätöstä pidettävä pätevänä.

Mitä 2 momentissa säädetään, ei kuitenkaan sovelleta:

1) jos päätös on sellainen, ettei sitä lain mukaan voida tehdä edes kaikkien osakkaiden suostumuksella;

2) jos päätökseen vaaditaan tämän lain tai yhdistysjärjestyksen mukaan kaikkien tai tiettyjen takuuosuudenomistajien suostumus eikä sellaista suostumusta ole annettu; tai

3) jos kokoukseen ei ole toimitettu kutsua tai jos kokouskutsusta voimassa olevia säännöksiä tai määräyksiä on olennaisesti rikottu.

Tuomioistuimen ratkaisu, jolla yhdistyskokouksen päätös on julistettu pätemättömäksi tai muutettu, on voimassa myös niihin osakkaisiin nähden, jotka eivät ole yhtyneet kanteeseen. Moitekanteen johdosta annettavassa tuomiossa päätös voidaan kantajan vaatimuksesta julistaa pätemättömäksi tai sitä voidaan muuttaa. Kantajan vaatimuksesta voidaan samalla kieltää yhdistystä panemasta pätemätöntä päätöstä täytäntöön.

21 § (29.12.2009/1231)

Jos hallituksen yhdistyskokoukselle kuuluvassa asiassa valtuutuksen nojalla tekemä päätös on selvästi sellainen kuin 19 §:ssä säädetään ja 20 §:n 3 momentin 1 tai 2 kohdan vastainen, siihen sovelletaan, mitä yhdistyskokouksen vastaavasta päätöksestä säädetään.

8 LUKU

Yhteisömuodon muuttaminen (31.3.2000/340)

1 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen yhdistyskokous voi tehdä päätöksen yhdistyksen muuttamisesta keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi. Päätös yhteisömuodon muuttamisesta on pätevä, jos se on tehty 7 luvun 17 §:n 1 momentin mukaisesti.

Yhdistyksen on kolmen kuukauden kuluessa yhdistyskokouksen päätöksestä haettava vakuutusyhtiölle Finanssivalvonnalta toimilupa noudattaen, mitä vakuutusyhtiölain 2 luvussa säädetään, sekä samalla haettava yhteisömuodon muuttamisesta johtuvalle yhtiöjärjestykselle Finanssivalvonnan vahvistus.

2 § (20.3.2015/306)

Finanssivalvonnan on kuulutettava 1 §:ssä tarkoitetun yhtiöjärjestyksen vahvistamista koskevasta hakemuksesta yhdistyksen kustannuksella virallisessa lehdessä, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä. Kuulutuksessa on kehotettava niitä yhdistyksen osakkaita ja vakuutusvelkojia, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään muistutuksensa Finanssivalvonnalle sen asettamassa määräajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Finanssivalvonnan on velvoitettava yhdistys viipymättä antamaan tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä yhdistyksen kotipaikan sanomalehdessä sekä tarvittaessa lisäksi siten kuin Finanssivalvonta määrää.

Finanssivalvonnan on vahvistettava yhtiöjärjestys, jos se täyttää vakuutusyhtiölain 2 luvun 6 §:ssä säädetyt edellytykset ja yhdistyksen muuttaminen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi ei loukkaa vakuutettuja etuja.

Finanssivalvonnalla on oikeus liittää yhtiöjärjestyksen vahvistamiseen vakuutettujen etujen turvaamiseksi tarpeelliset ehdot.

Yhdistys sekä muistutuksentekijä saavat valittaa päätöksestä noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

3 § (30.12.1998/1207)

Vakuutusyhdistyksen muuttamisesta keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi on tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten kuuden kuukauden kuluessa yhtiöjärjestyksen vahvistamisesta. Rekisteröimisen edellytyksenä on, että yhtiöjärjestyksen mukainen peruspääoma on kokonaan maksettu. Jos uudet takuuosuudet on merkitty ylikurssiin, on myös nimellisarvon ylittävä määrä oltava maksettuna. Jos takuuosuuksilla ei ole nimellisarvoa, rekisteröitävää takuupääomaa laskettaessa käytetään nimellisarvon sijasta 2 luvun 2 §:n 2 momentin 3 kohdan mukaan takuupääomaan merkittävää määrää. Vakuutusyhdistyksen katsotaan muuttuneen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi, kun muutos on rekisteröity.

4 § (29.12.2009/1231)

Jollei 1 §:n 2 momentissa tarkoitettua toimilupaa tai yhtiöjärjestyksen vahvistamista haeta määräajassa tai jos Finanssivalvonta hylkää toimilupahakemuksen tai yhtiöjärjestyksen vahvistamista koskevan hakemuksen ja päätös saa lainvoiman taikka jollei yhteisömuodon muutosta 3 §:ssä mainitussa määräajassa ilmoiteta rekisteröitäväksi tai jos rekisteröiminen evätään, yhteisömuodon muuttaminen raukeaa.

Hallituksen jäsenet vastaavat yhteisvastuullisesti merkityistä takuuosuuksista maksetun määrän palauttamisesta.

5 §

Jos vakuutusyhdistyksen muuttaminen keskinäiseksi vakuutusyhtiöksi lisää osakkaiden vastuuta yhdistyksen sitoumuksista, vakuutuksenottajalla, joka ei ole myötävaikuttanut päätöksen tekemiseen ja jolla ei ole vakuutussopimuslain (543/94) 12 §:n mukaista oikeutta irtisanoa vakuutus milloin tahansa, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa 2 momentissa tarkoitetusta ilmoittamisesta kirjallisesti irtisanoa vakuutussopimuksensa. (28.6.1994/546)

Yhtiön hallituksen on ilmoitettava 1 momentissa tarkoitetusta päätöksestä kuuluttamalla siitä kuukauden kuluessa yhtiöjärjestyksen rekisteröimisestä virallisessa lehdessä ja ainakin yhdessä yhtiön kotipaikan sanomalehdessä.

9 luku (31.3.2000/340)

Tilintarkastus ja erityinen tarkastus

1 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen tilintarkastuksesta säädetään tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa.

Vakuutusyhdistyksessä on oltava yksi tilintarkastaja, jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä useammasta tilintarkastajasta. Tilintarkastajat valitsee yhdistyskokous. Jos tilintarkastajia on valittava useampi kuin kaksi, yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että joku tai jotkut heistä, ei kuitenkaan kaikkia, asetetaan muussa järjestyksessä.

Jos vakuutusyhdistykselle on valittu vain yksi tilintarkastaja eikä tämä ole tilintarkastusyhteisö, on valittava ainakin yksi varatilintarkastaja. Mitä tässä laissa ja tilintarkastuslaissa säädetään tilintarkastajasta, sovelletaan vastaavasti varatilintarkastajaan. (18.9.2015/1202)

Osakas voi vaatia yhden tilintarkastajan asettamista osallistumaan tilintarkastukseen muiden tilintarkastajien ohella. Tätä koskeva ehdotus on tehtävä siinä yhdistyskokouksessa, jossa tilintarkastajat on valittava tai jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jos ehdotusta ovat yhdistyskokouksessa kannattaneet äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kolmasosa kokouksessa annetuista äänistä, osakas voi kuukauden kuluessa kokouksesta hakea Finanssivalvonnalta hyväksytyn tilintarkastajan määräämistä. Finanssivalvonnan tulee yhdistyksen hallitusta kuultuaan määrätä tilintarkastaja ajaksi, joka kestää seuraavana tilikautena pidettävän varsinaisen yhdistyskokouksen loppuun.

2 § (29.12.2009/1231)

Tilintarkastajan toimikaudesta on määrättävä yhdistysjärjestyksessä. Tilintarkastajan tehtävä päättyy sen varsinaisen yhdistyskokouksen lopussa, joka pidetään hänen toimikauteensa sisältyvän viimeisen tilikauden päätyttyä, jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä tai uutta tilintarkastajaa valittaessa päätetä toisin. Yhdistysjärjestyksessä ei kuitenkaan voida määrätä, että tilintarkastajan toimikausi jatkuu toistaiseksi.

2 a § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen tilintarkastajan suorittaman tilikauden aikaisen jatkuvan tarkastuksen on riittävänä pidettävässä laajuudessa ulotuttava vastuuvelkaan, toimintapääomaan, sijoitustoimintaan, vakuuttamis- ja korvaustoimintaan sekä vakuutusyhdistyksen ja sen kanssa samaan konserniin tai vakuutusyritysryhmään kuuluvien yhteisöjen välisiin keskinäisiin liiketoimiin.

Tilintarkastajan 1 momentissa tarkoitetusta tarkastuksesta on annettava kertomus yhdistyksen hallitukselle.

Yhdistyksen hallituksen ja hallintoneuvoston on vähintään kerran vuodessa kuultava kokouksessaan tilintarkastajaa yhdistyksen taloudellisesta asemasta ja sisäisestä valvonnasta sekä muista tilintarkastuksessa esiin tulleista seikoista.

3 § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksessä tilintarkastajan ja varatilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja.

4 § (29.12.2009/1231)

Finanssivalvonnan on ilmoituksesta määrättävä vakuutusyhdistykselle kelpoisuusvaatimukset täyttävä tilintarkastaja, jos:

1) tilintarkastajaa ei ole valittu tämän lain tai tilintarkastuslain mukaisesti;

2) tilintarkastajalla ei ole tässä laissa tai tilintarkastuslain 2 luvun 1 §:ssä tarkoitettua kelpoisuutta taikka hän ei ole tilintarkastuslain 4 luvun 6 §:ssä tarkoitetulla tavalla riippumaton tai hän on saman lain 4 luvun 7 §:ssä tarkoitetulla tavalla esteellinen; taikka

3) yhdistysjärjestykseen otettua tilintarkastajien lukumäärää tai kelpoisuutta koskevaa määräystä on rikottu.

(18.9.2015/1202)

Ilmoituksen saa edellä tarkoitetuissa tapauksissa tehdä kuka tahansa. Hallitus on velvollinen tekemään ilmoituksen, jollei se, jolle tilintarkastajan valitseminen kuuluu, viivytyksettä valitse kelpoisuusvaatimukset täyttävää tilintarkastajaa.

Finanssivalvonnan on pyydettävä Patentti- ja rekisterihallituksen tilintarkastuslautakunnalta lausunto 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetussa riippumattomuutta koskevassa asiassa ennen sen ratkaisemista. (18.9.2015/1202)

Ennen kuin tässä pykälässä mainittu määräys annetaan, yhdistyksen hallitusta on kuultava. Määräys on voimassa, kunnes yhdistykselle on valittu tilintarkastaja Finanssivalvonnan määräämän tilintarkastajan tilalle.

5 § (19.12.2008/896)

5 § on kumottu L:lla 19.12.2008/896.

6 § (29.12.2009/1231)

Osakas voi vaatia erityisen tarkastuksen toimittamista vakuutusyhdistyksen hallinnosta ja kirjanpidosta tietyltä päättyneeltä ajanjaksolta taikka tietyistä toimenpiteistä tai seikoista. Tätä koskeva ehdotus on tehtävä varsinaisessa yhdistyskokouksessa tai siinä yhdistyskokouksessa, jossa asia kokouskutsun mukaisesti on käsiteltävä. Jos äänioikeutetut, joilla on vähintään yksi kolmasosa kokouksessa annetuista äänistä, ovat kannattaneet ehdotusta, osakas voi kuukauden kuluessa yhdistyskokouksesta hakea Finanssivalvonnalta tarkastajan määräämistä.

Erityisen tarkastajan on oltava luonnollinen henkilö tai tilintarkastusyhteisö. Erityisellä tarkastajalla on oltava sellainen taloudellisten ja oikeudellisten asioiden tuntemus ja kokemus kuin tarkastustehtävän laatuun ja laajuuteen katsoen on tarpeen tehtävän hoitamiseksi.

Finanssivalvonnan on kuultava yhdistyksen hallitusta ja, jos tarkastus hakemuksen mukaan koskee tietyn henkilön toimenpiteitä, tätä henkilöä. Hakemukseen on suostuttava, jos tarkastuksen toimittamiseen katsotaan olevan painavia syitä. Finanssivalvonta voi määrätä yhden tai useamman tarkastajan. Määräys voidaan panna täytäntöön lainvoimaa vailla olevana. Tarkastajalla on oikeus saada yhdistykseltä palkkio.

Mitä tilintarkastajasta säädetään 15 luvun 5–7§:ssä, 16 luvun 4 §:ssä ja tilintarkastuslain 2 luvun 1 ja 7 §:ssä, 3 luvun 9 ja 10 §:ssä, 4 luvun 6–8 §:ssä ja 10 luvun 3 §:ssä, sovelletaan vastaavasti tässä pykälässä tarkoitettuun tarkastajaan. (18.9.2015/1202)

Tarkastuksesta on annettava lausunto yhdistyskokoukselle. Lausunto on vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta pidettävä yhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa.

7 § (29.12.2009/1231)

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 2 a §:n 3 momentissa tarkoitetusta kertomuksesta.

10 LUKU

Tilinpäätös, konsernitilinpäätös, toimintakertomus ja vastuuvelan kattaminen (30.12.2004/1320)

1 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen toimintakertomukseen, tilinpäätökseen, konsernitilinpäätökseen, poikkeuslupaan ja kirjanpitolautakunnan lausuntoon sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain 8 luvun 1 ja 3–26, 30 ja 31 §:ssä taikka mainitun luvun 28 tai 29 §:n nojalla säädetään vahinkovakuutustoimintaa harjoittavan vakuutusyhtiön toimintakertomuksesta, tilinpäätöksestä, konsernitilinpäätöksestä, poikkeusluvasta ja kirjanpitolautakunnan lausunnosta, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

1 a–2 §

1 a–2 § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

3 § (20.3.2015/306)

Mitä vakuutusyhtiölain 9 luvun 1–3, 6 ja 9–11 §:ssä sekä 13 §:n 1 kohdassa säädetään vakuutusyhtiön vastuuvelasta, sovelletaan myös vakuutusyhdistyksen vastuuvelkaan.

Vakuutusyhdistyksen tasoitusmäärällä tarkoitetaan runsasvahinkoisten vuosien varalta riskiteoreettisesti laskettavaa määrää.

Tasoitusmäärän alarajalla tarkoitetaan 10 a luvun 8 §:ssä tarkoitetun oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän ja 7 §:ssä mainituilla erillä oikaistun toimintapääoman erotusta. Tasoitusmäärän alaraja ei voi kuitenkaan olla negatiivinen. Tasoitusmäärän ylärajalla tarkoitetaan määrää, jonka katsotaan riskiteoreettisten laskelmien perusteella jälleenvakuutus ja muut vastaavat riskinsiirtomenetelmät huomioon ottaen olevan kohtuullinen vakuutustoiminnan jatkumisen kannalta.

Vakuutusyhdistyksellä tulee olla laskuperusteet tasoitusmäärälle sekä tasoitusmäärän ala- ja ylärajalle. Yhdistyksen on haettava tasoitusmäärän laskuperusteille Finanssivalvonnan vahvistus.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään, miten vakuutusyhdistyksen tasoitusmäärä, tasoitusmäärän yläraja ja tasoitusmäärän muutos lasketaan sekä miten tasoitusmäärän laskuperusteet laaditaan.

3 a § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen on katettava 3 §:ssä tarkoitettu vastuuvelka, josta on vähennetty seuraavat erät:

1) annetun jälleenvakuutustoiminnan osalta jälleenvakuutuksenantajien vastuulla oleva osuus, kuitenkin enintään 70 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä; jälleenvakuuttajan vastuulla olevaa osuutta ei kuitenkaan voida vähentää, jos jälleenvakuuttaja on selvitystilassa, konkurssissa taikka muutoin on ilmeistä, että jälleenvakuuttaja ei pysty vastaamaan sitoumuksistaan;

2) saatua jälleenvakuutusliikettä vastaava osuus sitä vastaavien jälleenvakuutustalletesaamisten määrään saakka;

3) takautumisoikeuteen perustuvat saamiset;

4) niiden vakuutuksen kohteena olevien vahingoittuneiden esineiden arvo, joiden omistusoikeus siirtyy tai on siirtynyt vakuutusyhdistykselle;

5) vakuutusten hankinnasta aiheutuneet menot, jotka on aktivoitu taseen vastaaviin.

3 b § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen vastuuvelan katteen on oltava rahoitusvälineitä tai kiinnityskelpoista kiinteää omaisuutta taikka kiinnityskelpoisia julkiseen rekisteriin merkittyjä oikeuksia. Vastuuvelan katteena olevan kiinteän omaisuuden on sijaittava Euroopan talousalueeseen kuuluvan valtion alueella. Enintään 30 prosenttia vastuuvelan bruttomäärästä, kuitenkin korkeintaan 2 000 000 euroa, voi olla sijoitettuna yhteen kohteeseen.

3 c § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen vastuuvelan katteena oleva omaisuus arvostetaan siihen arvoon kuin se on merkitty yhdistyksen taseeseen.

3 d § (20.3.2015/306)

Finanssivalvonta voi vakuutusyhdistyksen hakemuksesta sallia että tietyt katteeseen hyväksyttävät varat arvostetaan 3 c §:stä poikkeavasti, jos tämä ei vaaranna vakuutettuja etuja.

Finanssivalvonta voi perustellusta syystä yksittäistapauksissa rajoittaa tietyn 3 b §:ssä tarkoitetun sijoituksen lukemista vastuuvelan katteeseen tai kieltää sen, jos se katsoo sijoituksen vaarantavan vakuutetut etuudet.

Finanssivalvonta voi yksittäistapauksessa vakuutusyhdistyksen hakemuksesta erityisistä syistä enintään kahden vuoden määräajaksi:

1) antaa luvan siihen, että 3 a §:n 1 kohdassa tarkoitettu jälleenvakuutuksenantajien vastuulla oleva osuus annetun jälleenvakuutustoiminnan osalta saa olla yhteensä enintään 100 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä;

2) antaa luvan vähentää 3 a §:n 1 kohdan kiellosta huolimatta selvitystilassa tai konkurssissa olevan taikka muutoin todennäköisesti sitoumuksistaan vastaamaan kykenemättömän jälleenvakuutuksenantajan osuus vastuuvelan kokonaismäärästä Finanssivalvonnan vahvistamaan määrään saakka, joka ei voi olla enempää kuin 20 prosenttia vastuuvelan kokonaismäärästä;

3) antaa luvan vähentää muita kuin 3 a §:ssä tarkoitettuja omaisuuseriä vastuuvelan kokonaismäärästä vastaavalla tavalla kuin 3 a §:ssä luetellut omaisuuserät, jos vähennettävät omaisuuserät ovat tosiasiassa jonkun muun kuin vakuutusyhdistyksen vastuulla.

4 § (20.3.2015/306)

4 § on kumottu L:lla 20.3.2015/306.

4 a § (30.7.2004/709)

Vakuutusyhdistyksellä ja vakuutusomistusyhteisöllä on oltava yhdistyksen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät. Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

5–5 c §

5–5 c § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

5 d § (30.12.2004/1320)

5 d § on kumottu L:lla 30.12.2004/1320.

6 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen oma pääoma jakautuu sidottuun omaan pääomaan ja vapaaseen omaan pääomaan. Sidottua omaa pääomaa ovat vakuutusyhdistyksessä takuupääoma, pohjarahasto, vararahasto, kirjanpitolain mukainen arvonkorotusrahasto, käyvän arvon rahasto ja uudelleenarvostusrahasto. Muut rahastot sekä tilikauden ja edellisten tilikausien voitto ja tappio ovat vapaata omaa pääomaa.

6 a–9 a §

6 a–9 a § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

9 b § (30.12.2004/1320)

9 b § on kumottu L:lla 30.12.2004/1320.

9 c–9 e §

9 c–9 e § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

9 f § (30.12.2004/1320)

9 f § on kumottu L:lla 30.12.2004/1320.

10 § (31.3.2000/340)

10 § on kumottu L:lla 31.3.2000/340.

11–12 §

11–12 § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

10 a LUKU (11.6.1993/483)

Toimintapääoma

1 § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen toimintapääoma on määrä, jolla yhdistyksen varojen on katsottava ylittävän yhdistyksen velat ja muut niihin rinnastettavat sitoumukset siten kuin 1 a–1 d §:ssä säädetään.

Vakuutusyhdistyksen on täytettävä jatkuvasti tämän luvun mukaiset toimintapääomaa koskevat vaatimukset.

1 a § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen toimintapääomaan luetaan:

1) 1 c §:ssä säädetyin rajoituksin maksettu pohjarahasto ja takuupääoma;

2) 1 c §:ssä säädetyin rajoituksin yhdistyksen hakemuksesta ja Finanssivalvonnan suostumuksella, edellyttäen että 25 prosenttia pohjarahaston ja takuupääoman yhteismäärästä on maksettu, puolet maksamatta olevasta pohjarahaston ja takuupääoman yhteismäärästä;

3) sidotun ja vapaan oman pääoman rahastot;

4) tilikauden ja edellisten tilikausien voitto;

5) kirjanpitolain (1336/1997) 5 luvun 12 §:n 1 momentin nojalla taseeseen merkitty poistoero ja mainitun luvun 15 §:ssä tarkoitetut vapaaehtoiset varaukset;

6) taseen omaisuuden käypien arvojen ja kirjanpitoarvojen positiivinen erotus siltä osin kuin sitä ei voida pitää luonteeltaan poikkeuksellisena;

7) yhdistyksen hakemuksesta ja Finanssivalvonnan suostumuksella, 1 b §:ssä säädetyin ehdoin ja 1 c §:ssä säädetyin rajoituksin täysin maksettu pääoma yhdistyksen vähintään viideksi vuodeksi tai vähintään viiden vuoden irtisanomisajalla ottamasta pääomalainasta;

8) 1 c §:ssä säädetyin rajoituksin toiminnassa olevan vakuutusyhdistyksen 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettu kyseiseksi tilikaudeksi määrättävissä oleva lisämaksu; lisämaksusta voidaan ottaa huomioon korkeintaan puolet enimmäismaksujen ja perittyjen maksujen erotuksesta; sekä

9) yhdistyksen hakemuksesta ja Finanssivalvonnan suostumuksella muut edellä esitettyihin eriin rinnastettavat erät.

1 b § (20.3.2015/306)

Jotta 1 a §:n 7 kohdassa tarkoitettu pääomalaina voidaan laskea osaksi toimintapääomaa, sen tulee täyttää 1 luvun 5 c §:ssä säädetyt ehdot. Lisäksi edellytyksenä on, että:

1) muussa tapauksessa kuin vakuutusyhdistyksen purkautuessa tai konkurssissa lainan pääoma saadaan palauttaa siten, että yhdistys pääoman palauttamisen jälkeen täyttää tämän luvun mukaiset vakavaraisuusvaatimukset;

2) lainasopimus ei sisällä määräystä, jonka mukaan muissa oloissa kuin vakuutusyhdistystä purettaessa tai konkurssissa velka on maksettava takaisin ennen sovittua eräpäivää; sekä

3) lainasopimusta voidaan muuttaa vain vakuutusyhdistyksen hakemuksesta Finanssivalvonnan luvalla.

1 c § (20.3.2015/306)

Edellä 1 a §:n 2 kohdassa tarkoitettua maksamatta olevaa määrää saa lukea toimintapääomaan enintään määrän, joka vastaa 50:tä prosenttia toimintapääomasta tai toimintapääoman vähimmäismäärästä, sen mukaan kumpi on alhaisempi.

Edellä 1 a §:n 7 kohdassa tarkoitettuja pääomalainoja saa lukea toimintapääomaan enintään määrän, joka vastaa 50:tä prosenttia toimintapääomasta tai toimintapääoman vähimmäismäärästä, sen mukaan kumpi on alhaisempi.

Edellä 1 a §:n 8 kohdassa tarkoitettua lisämaksua saa lukea toimintapääomaan enintään määrän, joka vastaa 50:tä prosenttia toimintapääomasta tai toimintapääoman vähimmäismäärästä, sen mukaan kumpi on alhaisempi.

Edellä 2 momentissa tarkoitettuja määräajaksi otettuja pääomalainoja saa yhteensä lukea toimintapääomaan enintään määrän, joka vastaa 25:tä prosenttia toimintapääomasta tai toimintapääoman vähimmäismäärästä, sen mukaan kumpi on alhaisempi. Toimintapääomaan luettavaa pääomalainojen määrää vähennetään tasaisesti kultakin alkavalta vuodelta, jos lainan jäljellä oleva laina-aika on vähemmän kuin viisi vuotta.

1 d § (20.3.2015/306)

Toimintapääomasta on vähennettävä seuraavat erät:

1) tilikauden ja edellisten tilikausien tappio;

2) taseen omaisuuden kirjanpitoarvojen ja käypien arvojen positiivinen erotus;

3) voitonjakona jaettavaksi esitetty osa yhdistyksen vapaasta omasta pääomasta;

4) vakuutuksen hankintamenojen tuloslaskelmaan kuluksi merkitsemättä jätetty osuus siltä osin kuin se ylittää yhdistyksen kustannuskuormitusperusteiden mahdollistaman määrän;

5) aineettomien hyödykkeiden hankinnasta tuloslaskelmaan kuluksi merkitsemättä jätetty osuus;

6) ilman korkoutusta lasketun korvausvastuun ja korkoutetun korvausvastuun erotus, jos yhdistyksen korvausvastuuta laskettaessa käytetään korkoutusta;

7) sellaiset taseeseen merkitsemättömät velkoihin rinnastettavat erät, joiden suoritusvelvollisuutta on pidettävä todennäköisenä;

8) vieraasta sitoumuksesta annetut pantit ja kiinnitykset;

9) johdannaissopimuksista vakuutusyhdistykselle koituva mahdollinen enimmäistappio; sekä

10) yhdistysten omistaman luotto- ja rahoituslaitoksen, toisen vakuutusyhdistyksen ja vakuutusyhtiön osakkeiden ja osuuksien käypä arvo siltä osin kuin arvo ylittää kymmenen prosenttia kyseisen yrityksen sidotusta pääomasta.

2 § (20.3.2015/306)

2 § on kumottu L:lla 20.3.2015/306.

2 a § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen toimintapääoman on oltava vähintään 104 000 euroa lisättynä 27 prosentilla yhdistyksen tilinpäätöksen mukaisesta kolmen viimeksi kuluneen tilikauden vakuutusmaksutulojen keskiarvosta.

Vakuutusyhdistyksen oman pääoman on oltava vähintään puolet toimintapääoman vähimmäismäärästä.

2 b § (19.5.2004/417)

Vakuutusyhdistyksen on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämänä aikana laskelma toimintapääomaa koskevien vaatimusten täyttämisestä. Vakuutusvalvontavirasto antaa tarkemmat määräykset tämän laskelman laatimisesta.

3–4 §

3–4 § on kumottu L:lla 20.3.2015/306.

5 § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen varojen sijoittaminen, toimintapääoma, jälleenvakuutus ja muut yhdistyksen vakavaraisuuteen vaikuttavat seikat on järjestettävä vakuutetut edut turvaavalla tavalla, ottaen huomioon tuottojen ja kulujen todennäköinen vaihtelu sekä arvioitavissa olevat muut epävarmuustekijät.

6 § (19.5.2004/417)

1 momentti on kumottu L:lla 20.3.2015/306.

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella voidaan muuttaa 2 a §:ssä mainittu euromäärä vastaamaan yleisessä hintatasossa tapahtuneita muutoksia. Tarkistettu euromäärä voidaan pyöristää ylöspäin lähimpään täyteen 1 000 euroon.

7 § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen vakavaraisuuspääoma on tasoitusmäärän ja toimintapääoman yhteismäärä.

Vakuutusyhdistyksen oikaistu vakavaraisuuspääoma saadaan oikaisemalla vakavaraisuuspääoma:

1) lisäämällä siihen 1 a §:n 7 kohdassa tarkoitettu pääomalaina siltä osin, kuin sitä ei 1 c §:n rajoitusten takia voida lukea toimintapääomaan;

2) vähentämällä siitä 1 luvun 3 §:ssä tarkoitettu lisämaksuvelvollisuuden perusteella veloitettava määrä siltä osin, kuin se on tämän luvun 1 a §:n 8 kohdan ja 1 c §:n 3 momentin mukaisesti luettu osaksi toimintapääomaa; sekä

3) vähentämällä siitä yhdistyksen omistaman luotto- ja rahoituslaitoksen ja toisen vakuutusyhtiön tai yhdistyksen osakkeet ja osuudet sekä vastuudebentuurien, pääomalainojen ja muiden omaan pääomaan rinnastettavien erien käypä arvo, jos yhdistyksen omistusten välillä on 12 a luvun 1 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu omistusyhteys eikä näitä omistuksia ole vähennetty yhdistyksen toimintapääomasta tämän luvun 1 d §:n 10 kohdan perusteella.

8 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen riskiasemaa testataan vertaamalla oikaistua vakavaraisuuspääomaa oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärään. Oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärää laskettaessa otetaan huomioon vakuutusyhdistyksen vakuutustekniset riskit ja suurin mahdollinen yhdistyksen omalle vastuulle jäävä korvausmäärä yksittäisestä vahinkotapahtumasta.

9 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksellä on oltava laskuperusteet oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän laskemista varten. Laskuperusteille yhdistyksen on haettava Finanssivalvonnan vahvistus.

Finanssivalvonta voi vaatia, että laskuperusteita on muutettava, jos niitä ei olosuhteissa tapahtuneiden muutosten takia voida enää soveltaa.

10 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen oikaistun vakavaraisuuspääoman on jatkuvasti oltava vähintään sen vähimmäismäärän suuruinen.

Vakuutusyhdistyksen on toimitettava vuosittain Finanssivalvonnalle valvontarajalaskelmat, joista ilmenee yhdistyksen oikaistun vakavaraisuuspääoman määrä suhteessa oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärään.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä 2 momentissa tarkoitetuista tiedoista, niiden esittämistavasta ja toimittamisesta Finanssivalvonnalle.

11 § (29.12.2009/1231)

Jos vakuutusyhdistyksen oikaistu vakavaraisuuspääoma on pienempi kuin oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärä, yhdistyksen on viipymättä lisättävä toimintapääomaansa tai jälleenvakuutustaan taikka muutoin saatettava oikaistu vakavaraisuuspääoma sen vähimmäismäärän yläpuolelle.

12 § (29.12.2009/1231)

Sosiaali- ja terveysministeriön asetuksella säädetään:

1) 8 §:ssä tarkoitetun oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän laskennasta sekä laskennassa käytettävistä kaavoista ja parametreista;

2) oikaistun vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän laskuperusteiden laadinnasta; sekä

3) ennakoivan valvonnan takia tilinpäätökseen liitettävistä asiakirjoista.

13 § (20.3.2015/306)

Finanssivalvonta voi yksittäisessä tapauksessa vakuutusyhdistyksen hakemuksesta suostua siihen, että yhdistys poikkeaa vakavaraisuuspääoman vähimmäismäärän laskennassa käytettävistä parametreista tai kaavoista, jos ne eivät anna oikeaa ja riittävää kuvaa yhdistyksen riskiasemasta.

Finanssivalvonta voi antaa tarkempia määräyksiä vakuutusyhdistyksen toimintapääomaan 1 a–1 d §:n mukaan luettavista ja siitä vähennettävistä eristä.

11 LUKU

Voitonjako ja yhdistyksen varojen muu käyttö (31.3.2000/340)

1 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen varoja saadaan jakaa osakkaille vain sen mukaisesti kuin tässä laissa säädetään:

1) voitonjaosta ja varojen jakamisesta vapaan oman pääoman rahastosta;

2) varojen jaosta vararahaston alentamisen tai takuupääoman alentamisen tai takaisinmaksun yhteydessä;

3) omien takuuosuuksien hankkimisesta, lunastamisesta ja pantiksi ottamisesta;

4) varojen jaosta yhdistyksen purkautuessa tai sulautuessa.

Varoja ei saa jakaa ennen yhdistyksen rekisteröintiä.

Mitä tässä luvussa säädetään voitonjaosta sovelletaan myös maksettaessa korkoa takuuosuuksille.

Muu liiketapahtuma, joka vähentää yhdistyksen varoja tai lisää sen velkoja ilman liiketaloudellista perustetta, on laitonta varojenjakoa.

2 § (20.3.2015/306)

Voitonjako ei saa ylittää viimeksi päättyneeltä tilikaudelta vahvistetun taseen mukaisen voiton ja yhdistyksen muun vapaan oman pääoman yhteismäärää vähennettynä taseen osoittamalla tappiolla sekä muilla jakokelvottomilla erillä, jotka ovat:

1) määrä, joka yhdistysjärjestyksen mukaan on siirrettävä vararahastoon tai muutoin jätettävä jakamatta; sekä

2) määrä, joka vakuutusyhdistyksen taseen pääryhmään "sijoitukset" sisältyvien sijoitusten realisoitumattomista arvonnousuista on vakuutusyhtiölain 8 luvun 17 §:n 1 ja 2 momentin perusteella merkitty vapaaseen omaan pääomaan, ja määrä, jolla käyvän arvon rahasto on yhteismäärältään negatiivinen.

Takuupääoman alentamisesta aiheutuvaan voitonjaon rajoitukseen sovelletaan 5 luvun 2 §:ää. Pääomalainalle maksettavasta korosta tai muusta hyvityksestä johtuvasta voitonjaon rajoituksesta säädetään 1 luvun 5 c §:n 2 momentissa ja 5 d §:n 1 momentissa.

Edellä 1 momentissa tarkoitettu voitonjako on kielletty, jos vakuutusyhdistyksen oma pääoma on pienempi kuin 2 luvun 5 §:ssä säädetty vähimmäismäärä. Omaan pääomaan ei kuitenkaan tällöin rinnasteta vakuutusyhdistyksen ottamaa pääomalainaa. Voitonjako on myös kielletty, jos tiedetään tai pitäisi tietää, että yhdistys on maksukyvytön. Voitonjako on myös kielletty, jos tiedetään tai pitäisi tietää, että voitonjako aiheuttaa oman pääoman vähenemisen sen vähimmäismäärää pienemmäksi tai yhdistyksen maksukyvyttömyyden.

3 § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen, jonka 10 a luvun 2 a §:n 2 momentissa tarkoitettu oma pääoma on pienempi kuin tämän oman pääoman kaksinkertainen vähimmäismäärä, on vuosittain kartutettava vararahastoa vähintään kymmenellä prosentilla liikkeen tuottamasta voitosta.

Vararahastoon on siirrettävä takuuosuuden merkinnässä takuuosuuksista saatu nimellisarvon ylittävä määrä sekä määrä, joka yhdistysjärjestyksen mukaan on siirrettävä vararahastoon. Yhdistyskokous voi päättää, että tietty määrä taseen osoittamasta vapaasta omasta pääomasta on siirrettävä vararahastoon.

Vararahastoa saadaan alentaa yhdistyskokouksen päätöksen mukaisesti ainoastaan vahvistetun taseen osoittaman tappion peittämiseksi, jollei sitä voida peittää vapaalla omalla pääomalla, taikka varojen siirtämiseksi pohjarahastoon.

3 a § (29.12.2009/1231)

3 a § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

4 § (31.3.2000/340)

Voitonjaosta päättää yhdistyskokous. Yhdistyskokous saa päättää jaettavaksi hallituksen ehdottamaa tai hyväksymää määrää enemmän vain, jos se on yhdistysjärjestyksen mukaan siihen velvollinen.

5 § (31.3.2000/340)

Jos vakuutusyhdistyksen varoja on jaettu osakkaalle vastoin tämän lain säännöksiä, osakkaan on palautettava näin saamansa varat korkolain (633/1982) 3 §:n 2 momentissa säädettyine vuotuisine korkoineen, jollei hänellä ollut perusteltua aihetta olettaa varojen jakamisen tapahtuneen tämän lain mukaisesti.

Varojen jakamista koskevan päätöksen tekemiseen tai täytäntöönpanoon taikka päätöksen perusteena olevan virheellisen taseen laatimiseen tai vahvistamiseen osallistuneet ovat yhteisvastuussa varojen palauttamisen jälkeisen vajauksen täyttämisestä 15 luvun 1, 3 ja 4 §:n sekä tilintarkastuslain 10 luvun 3 §:n mukaisesti. (18.9.2015/1202)

6 §

Vakuutusyhdistyksen omaisuutta ei ole lupa käyttää yhdistyksen toiminnalle ilmeisesti vieraaseen tarkoitukseen.

Yhdistyskokous voi kuitenkin päätöksellä, jota ovat kannattaneet osakkaat, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa annetuista äänistä, antaa voitosta käytettäväksi yleishyödylliseen tai siihen verrattavaan tarkoitukseen määriä, joilla 10 a luvun 2 a §:n 2 momentissa tarkoitettuun omaan pääomaan verrattuna ei ole sanottavaa merkitystä. (20.3.2015/306)

7 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistys ei saa antaa rahalainaa tai muita yhdistyksen varoja käytettäväksi siihen, että varojen saaja hankkisi varoilla yhdistyksen takuuosuuksia tai samaan konserniin kuuluvan toisen yhteisön osakkeita, jäsenosuuksia, takuuosuuksia tai muita yhtiöosuuksia.

8 § (30.7.2004/709)

Vakuutusyhdistyksen kanssa samaan konserniin tai rahoitus- ja vakuutusryhmittymien valvonnasta annetussa laissa tarkoitettuun ryhmittymään kuuluvalle yhteisölle annettavaa luottoa ja tällaiseen yhteisöön sijoittamista koskevat merkittävät tai periaatteelliset päätökset on tehtävä vakuutusyhdistyksen hallituksessa.

Mitä 1 momentissa säädetään luoton antamisesta, sovelletaan vastaavasti takauksen antamiseen tai muuhun vakuuden asettamiseen toisen antaman luoton maksamisesta.

9 § (31.3.2000/340)

Jos vakuutusyhdistys on antanut rahalainan tai varoja käytettäväksi vastoin 7 §:n säännöksiä, noudatetaan, mitä 5 §:ssä säädetään.

Sen, jonka velvoitteesta vakuutusyhdistys on antanut vakuuden vastoin 10 §:ää, on huolehdittava siitä, että vakuus heti vapautetaan, tai korvattava yhdistykselle vakuuden arvo. Korvattavalle määrälle on maksettava korkolain 3 §:n 2 momentissa tarkoitettu korko. Vajauksen täyttämistä koskee, mitä 5 §:ssä säädetään.

Jos yhdistyksen 2 §:ssä tarkoitetut voitonjakokelpoiset varat ovat vähentyneet siten, että yhdistys ei saisi 7 §:n mukaan antaa rahalainaa, yhdistyksen on perittävä rahalainoja takaisin siltä osin kuin niiden yhteenlaskettu määrä on suurempi kuin yhdistyksen voitonjakokelpoisten varojen määrä.

10 §

Vakuutusyhdistys ei saa antaa vakuutta vieraan henkilön sitoumuksen vakuudeksi.

12 LUKU

Vakuutusyhdistysten valvonta

1 § (19.12.2008/896)

Vakuutusyhdistysten toimintaa valvoo Finanssivalvonta. Tässä laissa oleva viittaus Vakuutusvalvontavirastoon tarkoittaa viittausta Finanssivalvontaan.

2 § (19.12.2008/896)

Vakuutusyhdistysten markkinoinnissa sekä markkinoinnin ja sopimusehtojen valvonnassa noudatetaan, mitä vakuutusyhtiölaissa (521/2008) ja Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään.

3 § (20.3.2015/306)

Jos vakuutusyhdistys kuuluu vakuutusyhtiölain 26 luvussa tarkoitettuun ryhmään, vakuutusyhdistyksen valvontaan sovelletaan mainittua lakia.

4 § (19.12.2008/896)

Finanssivalvonta valvoo, että vakuutusyhdistykset noudattavat vakuutustoimintaa koskevaa lainsäädäntöä ja hyvää vakuutustapaa.

Finanssivalvonnan tehtävänä on valvoa erityisesti, että vakuutusyhdistyksen vakavaraisuus ja siihen vaikuttavat seikat on järjestetty vakuutetut edut turvaavalla tavalla ja että yhdistyksen hallinnointi- ja ohjausjärjestelmät ovat riittävät ja luotettavat. Lisäksi Finanssivalvonta valvoo vakuutusyhdistysten markkinointia ja sopimusehtojen käyttöä.

5 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen ja suomalaisen vakuutusomistusyhteisön on salassapitosäännösten estämättä annettava sosiaali- ja terveysministeriölle sen määräämässä ajassa toiminnastaan tietoja, jotka ovat tarpeen ministeriölle säädettyjen tehtävien suorittamiseksi.

6 § (19.12.2008/896)

6 § on kumottu L:lla 19.12.2008/896.

6 a § (19.12.2008/896)

Jos Finanssivalvonta on määrännyt vakuutusyhdistyksen toiminnan lopetettavaksi, vakuutusyhdistys on selvitystilassa ja se on purettava.

6 b § (20.3.2015/306)

Vakuutusyhdistyksen, jonka toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvun 2 a §:n mukainen toimintapääoman vähimmäismäärä, on viipymättä toimitettava Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi yhdistyksen taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelma.

Vakuutusyhdistyksen, jonka oma pääoma ei täytä 10 a luvun 2 a §:n 2 momentissa säädettyjä vähimmäisvaatimuksia, on viipymättä toimitettava Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi lyhyen aikavälin rahoitussuunnitelma.

Jos Finanssivalvonta muutoin katsoo vakuutusyhdistyksen vakuutuksenottajien tai vakuutettujen etujen olevan vaarassa, Finanssivalvonta voi vaatia vakuutusyhdistystä toimittamaan Finanssivalvonnan hyväksyttäväksi yhdistyksen taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelman.

Osana 1 ja 3 momentissa tarkoitettua taloudellisen aseman tervehdyttämissuunnitelmaa Finanssivalvonta voi korottaa vakuutusyhdistyksen toimintapääoman vähimmäismäärävaatimusta sen varmistamiseksi, että yhdistys pystyy täyttämään toimintapääomavaatimukset tulevaisuudessa.

Finanssivalvonta voi vaatia, että 10 a luvun 1 a §:ssä tarkoitettujen toimintapääomaan sisältyvien erien arvoa alennetaan 10 a luvun 2 b §:n mukaista laskelmaa laadittaessa, jos näiden erien markkina-arvossa on tapahtunut merkittäviä muutoksia tarkasteluajankohdan ja laadinta-ajankohdan välillä taikka se on muutoin tarpeen oikean kuvan saamiseksi laskelmasta.

Finanssivalvonta voi kieltää joko osittain tai kokonaan yhdistystä lukemasta 10 a luvun 1 a §:n 6 ja 8 kohdassa tarkoitettuja eriä osaksi yhdistyksen toimintapääomaa.

Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset tässä pykälässä tarkoitetuissa suunnitelmissa annettavista tiedoista.

6 c § (29.12.2009/1231)

Finanssivalvonta voi vakuutettujen etujen turvaamiseksi kieltää vakuutusyhdistystä luovuttamasta tai panttaamasta omaisuuttaan, jos:

1 kohta on kumottu L:lla 20.3.2015/306.

2) yhdistys ei täytä 6 b §:n 2 momentissa säädettyjä yhdistyksen toimintapääomalle ja omalle pääomalle säädettyjä vaatimuksia;

3) yhdistys ei enää täytä 6 b §:n 1 momentissa säädettyjä yhdistyksen toimintapääomalle asetettuja vaatimuksia ja Finanssivalvonnalla on aihetta olettaa yhdistyksen tilan edelleen heikkenevän; taikka

4) Finanssivalvonta katsoo yhdistyksen olevan vaarassa joutua 3 kohdassa tarkoitettuun tilaan.

Finanssivalvonnan on lisäksi asetettava vakuutusyhdistykseen Finanssivalvonnasta annetun lain 29 §:ssä tarkoitettu asiamies. Asiamiehen tehtävänä on valvoa, että yhdistys noudattaa omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa. Asiamiehellä on mainitussa pykälässä säädettyjen valtuuksien lisäksi oikeus päättää suostumuksen antamisesta vakuutusyhtiölain 25 luvun 13 §:ssä tarkoitettuihin oikeustoimiin.

Vakuutusyhdistyksen omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa koskeva määräys saa olla voimassa enintään kolme kuukautta. Finanssivalvonta voi erityisestä syystä tehdä päätöksen kiellon jatkamisesta enintään kolmeksi kuukaudeksi.

Edellä 1 momentissa tarkoitetusta Finanssivalvonnan päätöksestä on käytävä ilmi päätöksen antamisen aika, mihin omaisuuteen luovutus- ja panttauskielto kohdistuu, kiellon voimassaoloaika, asiamies sekä muutoksenhaun vaikutus päätöksen täytäntöönpanokelpoisuuteen.

Vakuutusyhdistyksen omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoon sovelletaan lisäksi, mitä vakuutusyhtiölain 24 luvussa ja 25 luvun 12–21 §:ssä säädetään vakuutusyhtiöön kohdistuvasta omaisuuden luovutus- ja panttauskiellosta.

Finanssivalvonnan omaisuuden luovutus- ja panttauskieltoa koskevasta päätöksestä voidaan valittaa noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään. Valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun Finanssivalvonnan päätös on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä.

6 d–7 §

6 d–7 § on kumottu L:lla 19.12.2008/896.

8–10 §

8–10 § on kumottu L:lla 29.1.1999/81.

12 a luku (20.3.2015/306)

(20.3.2015/306)

12 a luku on kumottu L:lla 20.3.2015/306.

13 luku (30.4.2004/333)

Selvitystila ja konkurssi

Määritelmä
1 § (30.4.2004/333)

Tässä luvussa tarkoitetaan vakuutussaatavalla kaikkia niitä saatavia, joista vakuutusyhdistys on ensivakuutussopimuksen perusteella vastuussa vakuutuksenottajalle, vakuutetulle, edunsaajalle tai sellaiselle vahinkoa kärsineelle, jolla on oikeus vaatia vakuutussopimuksen mukainen korvaus suoraan vakuutusyhdistykseltä, mukaan lukien varaukset tuntemattomia vahinkoja varten. Vakuutusmaksuja, jotka vakuutusyhdistys on velvollinen palauttamaan vakuutuksenottajalle joko vakuutussopimuslain 45 §:n nojalla tai sen vuoksi, että vakuutussopimus ei ole tullut voimaan tai se on peruutettu, pidetään myös vakuutussaatavina.

Selvitystilaa koskevat säännökset
2 § (30.4.2004/333)

Vakuutusyhdistyksen selvitystilaa koskevaan päätökseen, selvitysmenettelyyn ja sen vaikutuksiin sovelletaan tämän luvun selvitystilaa koskevia säännöksiä.

3 § (30.4.2004/333)

Vakuutusyhdistys on asetettava selvitystilaan ja purettava, jollei 12 luvun 6 b §:n 2 momentissa säädettyjä vaatimuksia ole täytetty kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun asia ilmoitettiin yhdistyskokoukselle. Vakuutusvalvontavirastolla on kuitenkin oikeus pidentää määräaika enintään vuodeksi, jollei vakuutettuja etuja näin vaaranneta.

Yhdistyskokous voi sen lisäksi, mitä 1 momentissa säädetään, päättää yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta.

3 momentti on kumottu L:lla 20.3.2015/306.

4 § (30.4.2004/333)

Kutsussa selvitystilaan asettamista käsittelevään yhdistyskokoukseen on mainittava päätösehdotuksen pääasiallinen sisältö. Ehdotus liitteineen on pidettävä vakuutusyhdistyksen päätoimipaikassa osakkaiden nähtävänä vähintään viikon ajan ennen yhdistyskokousta ja viipymättä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa.

Vakuutusyhdistyksen yhdistyskokouksen päätös yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta 3 §:n 1 momentissa tarkoitetussa tilanteessa on pätevä, jos osakkaat, joilla on enemmän kuin puolet annetuista äänistä, ovat sitä kannattaneet, tai tapauksessa, jossa äänet ovat menneet tasan, jos puheenjohtaja on yhtynyt päätökseen. Muussa tapauksessa päätös on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet ne, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa tai yhdistysjärjestyksessä määrätty suurempi osa kokouksessa annetuista äänistä.

Selvitystila alkaa, kun sitä koskeva päätös on tehty. Yhdistyskokous voi kuitenkin 3 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilan alkamisajankohdaksi muunkin myöhemmän päivän.

5 § (30.4.2004/333)

Jos voidaan olettaa, että suuren vakuutusyhdistyksen toimintapääoma on pienempi kuin 10 a luvussa säädetty takuumäärä taikka vakuutusyhdistyksen oma pääoma ei täytä oman pääoman vähimmäisvaatimusta, hallituksen ja toimitusjohtajan on viivytyksettä laadittava tilinpäätös ja toimintakertomus siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole esitetty yhdistyskokouksessa, sekä annettava ne tilintarkastajille tarkastettaviksi. Tällöin on soveltuvin osin noudatettava, mitä edellä säädetään tilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja tilintarkastuskertomuksesta. Jos tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen aika käsittää myös edellisen tilikauden, on tältä tilikaudelta annettava erillinen tilinpäätös ja toimintakertomus.

Jos 1 momentissa tarkoitettu tilinpäätös osoittaa, ettei vakuutusyhdistys täytä 1 momentin mukaisia toimintapääomalle tai omalle pääomalle asetettuja vaatimuksia, yhdistyskokous on pidettävä kahden kuukauden kuluessa tilinpäätöksen laatimisesta. Hallituksen on annettava Vakuutusvalvontavirastolle tieto kutsusta yhdistyskokoukseen.

Jos hallitus ja toimitusjohtaja eivät ole 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa laatineet tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, Vakuutusvalvontaviraston tulee kehottaa hallitusta ja toimitusjohtajaa viivytyksettä laatimaan tilinpäätös ja toimintakertomus ja antamaan ne tilintarkastajien tarkastettaviksi. Jollei kehotusta noudateta, virastolla on oikeus laadituttaa tilinpäätös ja toimintakertomus, antaa ne tilintarkastajien tarkastettaviksi ja 2 momentissa mainitussa tapauksessa kutsua yhdistyskokous koolle.

6 § (29.12.2009/1231)

Jos vakuutusyhdistys ei 3 §:n 1 momentin mukaisen määräajan päättyessä täytä 5 §:n 1 momentin mukaisia toimintapääomalle tai omalle pääomalle säädettyjä vaatimuksia, yhdistyskokouksen on päätettävä yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan ja sen purkamisesta. Jos yhdistyskokous ei tee päätöstä, Finanssivalvonnan on määrättävä yhdistys selvitystilaan ja purettavaksi.

Hallituksen päätösehdotukseen on liitettävä 5 §:ssä tarkoitettu tilinpäätös ja toimintakertomus ja niitä koskeva tilintarkastajien lausunto.

7–10 §

7–10 § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

11 § (29.12.2009/1231)

Kun yhdistyskokous tai Finanssivalvonta tekee päätöksen selvitystilasta, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies hallituksen, toimitusjohtajan ja mahdollisen hallintoneuvoston tilalle. Lisäksi Finanssivalvonnalla on oikeus määrätä yksi selvitysmies. Mitä tässä laissa säädetään hallituksesta ja hallituksen jäsenistä, sovelletaan myös selvitysmiehiin, jos tämän luvun säännöksistä ei muuta johdu.

Jollei selvitystilassa olevalla vakuutusyhdistyksellä ole rekisteriin merkittyjä toimikelpoisia selvitysmiehiä, Finanssivalvonnan on määrättävä selvitysmiehet. Määräämistä voi hakea se, jonka oikeus voi riippua siitä, että yhdistyksellä on edustaja.

12 § (30.4.2004/333)

Vakuutusyhdistyksen selvitysmiehen on kuulutettava selvitystilaa koskevasta päätöksestä virallisessa lehdessä ja annettava tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä yhdistyksen kotipaikan sanomalehdessä. Lisäksi selvitysmiehen on ilmoitettava rekisteriviranomaiselle ja rekisteriviranomaisen rekisteröitävä selvitystilaan määräämistä ja selvitysmiesten valintaa koskeva päätös.

13 § (30.4.2004/333)

Selvitysmiehet hoitavat vakuutusyhdistyksen asioita selvitystilan aikana. Selvitysmiehillä on oikeus jatkaa yhdistyksen liiketoimintaa siinä määrin kuin se on tarpeen vakuutettujen etujen turvaamiseksi ja selvitysmenettelyn tarkoituksenmukaiseksi hoitamiseksi.

Jäljempänä 24 §:ssä säädetystä vakuutussaatavien etuoikeudesta riippumatta vakuutusyhdistyksen varoista on selvitystilan aikana suoritettava esineoikeuden alaisia varoja koskevat saatavat ja selvitysmenettelystä johtuvat saatavat.

Selvitysmiehen on haettava julkinen haaste vakuutusyhdistyksen velkojille. Julkisesta haasteesta säädetään erikseen. Selvitysmiehen on toimitettava ilmoitus julkisesta haasteesta vakuutusyhdistyksen tunnetuille velkojille. Ilmoituksessa on mainittava erityisesti noudatettavat määräajat, seuraamukset niiden laiminlyönnistä, se viranomainen, joka on toimivaltainen ottamaan vastaan saatavia koskevat ilmoitukset tai huomautukset, sekä se, onko velkojan vaadittava saatavaa, joka on etuoikeutettu tai jonka vakuutena on esinevakuus.

Kaikki velkojat, mukaan lukien toisen ETA-valtion veroviranomaiset ja sosiaaliturvaviranomaiset, ja heidän samankaltaiset saatavansa ovat vakuutusyhdistyksen selvitystilassa samassa asemassa keskenään, ja näitä saatavia koskee sama maksunsaantijärjestys.

Jollei muualla laissa toisin säädetä, velkojan on ilmoitettava selvitysmiehelle saatavan laji, sen syntymisaika ja määrä. Lisäksi velkojan on ilmoitettava, vetoaako hän saatavan osalta etuoikeuteen, esinevakuuteen tai omistuksenpidätysehtoon sekä se, mitä omaisuutta hänen vakuutensa koskee. Selvitysmiehelle on toimitettava jäljennökset mahdollisista todisteena olevista asiakirjoista.

14 § (30.4.2004/333)

Selvitystilassa olevan vakuutusyhdistyksen yhdistyskokoukseen sovelletaan tämän lain yhdistyskokousta koskevia säännöksiä, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu. Jos selvitystilan lopettamiseksi tai toiminnan jatkamiseksi on tarpeen, yhdistyskokous voi päättää myös yhdistysjärjestyksen muuttamisesta, takuupääoman korottamisesta ja pääomalainan ottamisesta tämän lain säännöksiä noudattaen.

15 § (30.4.2004/333)

Tilintarkastajien tehtävä ei lakkaa vakuutusyhdistyksen joutuessa selvitystilaan. Mitä 9 luvussa säädetään, on soveltuvin osin noudatettava selvitystilan aikana. Tilintarkastuskertomuksen tulee lisäksi sisältää lausuma siitä, onko selvitystilaa tilintarkastajien mielestä tarpeettomasti pitkitetty.

16 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen velkojille annetussa julkisessa haasteessa mainitun määräpäivän jälkeen selvitysmiehen on maksettava kaikki tiedossa oleva velka. Jos velka on riitainen tai erääntymätön taikka sitä ei muusta syystä voida maksaa, tarpeelliset varat on pantava erilleen, jos yhdistyksen varat siihen riittävät. Tämän jälkeen takuupääoma korkoineen on maksettava takaisin. Jäljelle jäävä omaisuus jaetaan yhdistyksen osakkaille sen mukaan kuin yhdistysjärjestyksessä on määrätty. Yhdistysjärjestyksessä voidaan määrätä, että jaettavan omaisuuden ollessa vähäinen sen käytöstä voidaan päättää toisinkin.

Jos osakas tahtoo moittia jakoa, kanne yhdistystä vastaan on pantava vireille kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhdistyskokouksessa.

Jollei osakas ole viiden vuoden kuluessa siitä, kun lopputilitys esitettiin yhdistyskokouksessa, ilmoittautunut nostamaan hänelle tulevaa jako-osuutta, hän on menettänyt oikeutensa siihen. Jos jako-osuus on vähäinen jaettuun omaisuuteen verrattuna, Finanssivalvonta voi selvitysmiesten ilmoituksesta määrätä sen tulevaksi valtiolle. Muussa tapauksessa sovelletaan 19 §:ää.

17 § (30.4.2004/333)

Suoritettuaan tehtävänsä selvitysmiehen tulee mahdollisimman pian antaa lopputilitys hallinnostaan laatimalla koko selvitysmenettelyä koskeva kertomus. Kertomukseen tulee sisältyä myös selostus vakuutusyhdistyksen omaisuuden jaosta. Kertomukseen on liitettävä tilinpäätöksiä ja toimintakertomuksia koskevat asiakirjat koko selvitystilan ajalta. Kertomus liitteineen on annettava tilintarkastajille, joiden tulee kuukauden kuluessa antaa lopputilitystä ja selvitystilan aikaista hallintoa koskeva tilintarkastuskertomus.

Tilintarkastuskertomuksen saatuaan selvitysmiehen tulee viivytyksettä kutsua yhdistyskokous tarkastamaan lopputilitys.

18 § (30.4.2004/333)

Vakuutusyhdistys katsotaan puretuksi, kun lopputilitys on esitetty yhdistyskokouksessa. Selvitysmiehen on tehtävä purkamisesta viivytyksettä ilmoitus rekisteröimistä varten.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, vakuutusyhdistyksen osakkaat, joilla on vähintään yksi kolmasosa lopputilityksen käsitelleessä yhtiökokouksessa annetuista äänistä, voivat vaatia selvitysmiestä kutsumaan yhdistyskokouksen koolle käsittelemään 15 luvun 6 §:ssä tarkoitetun kanteen nostamista. Lisäksi noudatetaan, mitä 7 luvun 11 §:n 2 momentissa säädetään. Kanne on nostettava vuoden kuluessa lopputilityksen esittämisestä.

19 § (30.4.2004/333)

Jos vakuutusyhdistyksen purkamisen jälkeen ilmaantuu uusia varoja tai yhdistystä vastaan nostetaan kanne tai muutoin tarvitaan selvitystoimenpiteitä, on selvitystilaa jatkettava. Selvitysmiehen on viivytyksettä tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Kutsu jatketun selvitystilan ensimmäiseen yhdistyskokoukseen on toimitettava yhdistysjärjestyksen mukaisesti.

Jos vakuutusyhdistyksen rekisteristä poistamisen jälkeen tarvitaan selvitystoimia, Vakuutusvalvontaviraston on sen hakemuksesta, jonka oikeutta asia koskee, määrättävä yhdistys selvitystilaan.

Selvitystä ei kuitenkaan 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa jatketa, eikä yhdistystä 2 momentissa tarkoitetussa tapauksessa määrätä selvitystilaan, jos yhdistyksen varat eivät riitä selvityskulujen suorittamiseen tai varojen määrästä ei saada tietoa eikä osakas, velkoja tai muu ilmoita ottavansa vastatakseen selvitysmenettelyn kustannuksista.

20 § (20.3.2015/306)

Jos vakuutusyhdistys on asetettu 3 §:n 2 momentin nojalla selvitystilaan yhdistyskokouksen päätöksellä, yhdistyskokous voi tilintarkastajien annettua asiasta lausuntonsa päättää, että selvitystila lopetetaan ja yhdistyksen toimintaa jatketaan. Päätös on pätevä vain, jos sitä ovat kannattaneet ne, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa tai yhdistysjärjestyksessä määrätty suurempi osa kokouksessa annetuista äänistä. Päätöstä ei kuitenkaan saa tehdä, jos selvitystilaan on tämän lain mukainen peruste tai jos yhdistyksen omaisuutta on jaettu.

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan, jos vakuutusyhdistys, jonka oma pääoma on oman pääoman vähimmäisvaatimusta pienempi, jälleen täyttää sanotut vaatimukset.

Kun päätös selvitystilan lopettamisesta ja yhdistyksen toiminnan jatkamisesta on tehty, yhdistykselle on valittava johto yhdistysjärjestyksen määräysten mukaisesti.

Kun hallitus on valittu, selvitysmiesten on viivytyksettä tehtävä selvitystilan lopettamista koskevasta päätöksestä ja hallituksen valinnasta ilmoitus Finanssivalvonnalle ja rekisteröimistä varten rekisteriviranomaiselle. Päätöstä ei saa panna täytäntöön ennen rekisteröintiä. Yhdistyksen velkojille haettu julkinen haaste jää vaikutuksitta, jos selvitystila on lopetettu tämän pykälän mukaisesti.

Konkurssia koskevat säännökset
21 § (30.4.2004/333)

Vakuutusyhdistyksen konkurssiin sovelletaan konkurssia koskevia säännöksiä, jollei tässä laissa toisin säädetä.

22 § (30.4.2004/333)

Vakuutusyhdistyksen omaisuus voidaan luovuttaa konkurssiin vain hallituksen tai, kun yhdistys on selvitystilassa, selvitysmiesten päätöksen perusteella. Konkurssin aikana edustavat yhdistystä konkurssivelallisena hallitus ja toimitusjohtaja taikka ennen konkurssin alkamista valitut selvitysmiehet. Konkurssin aikana voidaan kuitenkin valita uusia hallituksen jäseniä tai uusia selvitysmiehiä.

Kun vakuutusyhdistys on asetettu konkurssiin, tuomioistuimen tulee viipymättä ilmoittaa siitä ja valvontapäivästä Vakuutusvalvontavirastolle. Tuomioistuimen tulee niin ikään, jos virasto tekee siitä esityksen, määrätä pesänhoitajaksi yksi viraston ehdottama henkilö valittujen lisäksi. Tämän pesänhoitajan on erityisesti valvottava vakuutussaatavien haltijoiden etua konkurssipesässä.

Jos konkurssin päättyessä omaisuutta ei ole jäljellä, on yhdistys katsottava puretuksi, kun konkurssissa on hyväksytty lopputilitys. Purkamisesta pesänhoitajan on viivytyksettä tehtävä ilmoitus Oikeusrekisterikeskukselle, josta tieto välitetään rekisteriviranomaiselle rekisteriin merkittäväksi.

Jos omaisuutta on jäljellä eikä yhdistys ollut selvitystilassa, kun sen omaisuus luovutettiin konkurssiin, on hallituksen mahdollisimman pian kutsuttava yhdistyskokous koolle päättämään yhdistyksen asettamisesta selvitystilaan. Jos yhdistys on selvitystilassa, kun se asetetaan konkurssiin, on noudatettava, mitä 19 §:ssä säädetään.

Selvitystilaa ja konkurssia koskevat yhteiset säännökset
23 § (29.12.2009/1231)

Suomalaisen vakuutusyhdistyksen selvitystilasta ovat toimivaltaisia päättämään vakuutusyhdistyksen yhdistyskokous tai Finanssivalvonta. Konkurssista on toimivaltainen päättämään suomalainen tuomioistuin. Päätös voidaan tehdä ilman sitä edeltäviä 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitettuja toimenpiteitä tai sen jälkeen, kun näihin toimenpiteisiin on ryhdytty.

24 § (29.12.2009/1231)

Vakuutussaatavilla on selvitystilassa tai konkurssissa yhtäläisesti samanlainen etuoikeus vakuutusyhdistyksen omaisuuteen kuin velkojien maksunsaantisaantijärjestyksestä annetussa laissa (1578/1992) tarkoitetulla irtaimen pantin haltijalla pantattuun omaisuuteen (vakuutussaatavien etuoikeus).

25 § (30.4.2004/333)

Vakuutusyhdistyksen selvitystilan aikana selvitysmies tai konkurssissa pesänhoitaja voivat maksaa muita kuin selvitystila- tai konkurssimenettelystä johtuvia saatavia ainoastaan 26 §:n 1 momentissa tarkoitetun suunnitelman mukaisesti tai Vakuutusvalvontaviraston yksittäistapauksessa antamalla luvalla ja valvonnassa. Selvitystilaa tai konkurssia edeltäneen 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitetun omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon valvontaa varten määrätyn asiamiehen palkkio sekä sille varojen tilittämiseen kertyvä korko ja muut toimenpiteen toteuttamisesta aiheutuneet kustannukset maksetaan vakuutussaatavien jälkeen parhaalla etuoikeudella edellyttäen, että selvitystilaan asettaminen tai konkurssin aloittaminen on tapahtunut omaisuuden luovutus- tai panttauskiellon aikana tai kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun kielto on lakannut.

26 § (30.4.2004/333)

Selvitysmiehen tai pesänhoitajan on laadittava liiketoiminnan jatkamista varten suunnitelma, joka sisältää ehdotuksen vakuutussaatavien ja liiketoiminnan jatkamisesta johtuvien saatavien suorittamisesta. Suunnitelma on toimitettava Vakuutusvalvontavirastolle hyväksyttäväksi.

Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvat saatavat maksetaan 24 §:n estämättä, kuitenkin noudattaen, mitä 25 §:ssä säädetään.

Liiketoiminnan jatkamisesta johtuvalla saatavalla tarkoitetaan:

1) vakuutussopimussuhteessa sellaista vakuutusyhdistykseltä olevaa saatavaa, jossa yhdistyksen sitoumus tai muu saatavan oikeusperuste on syntynyt kaksi kuukautta selvitystilan tai konkurssin alkamisen jälkeen; muuksi saatavan oikeusperusteeksi katsotaan oikeus korvaukseen tai muuhun etuuteen siltä osin kuin vakuutus on jatkunut selvitystilan tai konkurssin alkamisen jälkeen ja vakuutuksenottaja on selvitystilan tai konkurssin alkamisen jälkeiseltä ajalta maksanut vakuutusmaksuja; sekä

2) muussa velkasuhteessa sellaista vakuutusyhdistykseltä olevaa saatavaa, jota koskeva yhdistyksen sitoumus tai muu saatavan oikeusperuste on syntynyt selvitystilan tai konkurssin alkamisen jälkeen; kestovelkasuhteessa liiketoiminnan jatkamisesta johtuvana saatavana pidetään kuitenkin sitä osaa saatavasta, joka kohdistuu selvitystilan tai konkurssin alkamisen jälkeiseen aikaan.

27 § (20.3.2015/306)

27 § on kumottu L:lla 20.3.2015/306.

28 § (30.4.2004/333)

Selvitystilassa tai konkurssissa oleva vakuutusyhdistys ei saa antaa uusia vakuutuksia.

29 § (29.12.2009/1231)

Lisäksi vakuutusyhdistyksen selvitystilaan ja konkurssiin sovelletaan, mitä vakuutusyhtiölain 23 luvun 2 §:n 2 momentissa, 7 §:n 2 momentissa, 8 §:n 3 momentissa, 9 §:n 2 momentissa, 11 §:n 2 ja 4 momentissa ja 12 §:n 1 ja 3 momentissa säädetään vakuutusyhtiön selvitystilasta ja selvitysmiesten tehtävistä.

Euroopan talousalueella noudatettavat lainvalintasäännökset
30 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen 12 luvun 6 c §:ssä tarkoitetun omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon sekä selvitystila- ja konkurssimenettelyn oikeusvaikutuksiin sovelletaan lisäksi, mitä vakuutusyhtiölain 24 luvussa säädetään vakuutusyhtiön omaisuuden luovutus- ja panttauskiellon sekä selvitystila- ja konkurssimenettelyn oikeusvaikutuksiin sovellettavasta laista.

14 luku (31.3.2000/340)

Sulautuminen

Sulautumisen edellytykset
1 § (31.3.2000/340)

Vakuutusyhdistys (sulautuva yhdistys) voi sulautua toiseen vakuutusyhdistykseen (vastaanottava yhdistys) siten, että sulautuvan yhdistyksen vakuutuskanta sekä muut varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhdistykselle.

Sulautuminen voi tapahtua siten, että:

1) vastaanottava yhdistys ja yksi tai useampi sulautuva yhdistys sulautuvat (absorptiosulautuminen); taikka

2) vähintään kaksi sulautuvaa yhdistystä sulautuu perustamalla yhdessä vastaanottavan yhdistyksen (kombinaatiosulautuminen).

Sulautuvan yhdistyksen ensivakuutuksenottajaosakkaista tulee vastaanottavan yhdistyksen osakkaita.

2 § (31.3.2000/340)

Yhdistykset voivat sulautua, vaikka sulautuva yhdistys on asetettu selvitystilaan, jollei sulautuvan yhdistyksen omaisuutta ole ryhdytty jakamaan osakkaille.

Sulautumissuunnitelma ja sen rekisteröinti
3 § (29.12.2009/1231)

Sulautumiseen osallistuvien yhdistysten hallitusten on laadittava kirjallinen sulautumissuunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.

Sulautumissuunnitelmassa on oltava:

1) sulautumiseen osallistuvien yhdistysten toiminimet, rekisterinumerot, osoitteet ja kotipaikat;

2) absorptiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan yhdistyksen yhdistysjärjestyksen muutokseksi sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus perustettavan yhdistyksen yhdistysjärjestykseksi ja ehdotus siitä, miten perustettavan yhdistyksen hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat valitaan;

3) ehdotus sulautuvan yhdistyksen muiden kuin 1 §:n 3 momentissa tarkoitettujen osakkaiden mahdollisesta osakkuudesta vastaanottavassa yhdistyksessä, ehdotus osakkaille muusta mahdollisesta sulautumisen vuoksi maksettavasta vastikkeesta sekä ehdotus vastikkeesta sulautuvan yhdistyksen muille takuuosuudenomistajille ja heihin rinnastettaville;

4) selvitys pääomalainoista, joiden velkojat voivat vastustaa 12 §:ssä tarkoitetun täytäntöönpanoluvan myöntämistä;

5) selvitys sulautuvan yhdistyksen omistamista vastaanottavan yhdistyksen takuuosuuksista, takuuosuuksien lukumäärä, yhteenlaskettu nimellisarvo ja taseeseen merkitty hankintameno takuuosuuslajeittain;

6) absorptiosulautumisessa ehdotus vastikkeen suorittamiseksi tarvittavasta uusmerkinnästä ja omien takuuosuuksien luovuttamisesta sekä kombinaatiosulautumisessa ehdotus vastaanottavan yhdistyksen takuupääomasta;

7) ehdotus vastikkeen jaon ajankohdasta ja muista ehdoista;

8) selvitys sulautumiseen osallistuvan yhdistyksen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja riippumattomana asiantuntijana toimivalle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista;

9) selvitys sulautumisen syystä sekä perusteista, joiden mukaan vastike määritetään, ja niihin liittyvistä olennaisista arvostusongelmista;

10) ehdotus sulautumisen täytäntöönpanon suunnitellusta rekisteröintiajankohdasta;

11) selvitys siirtyvästä tasoitusmäärästä;

12) selvitys siitä, että vastaanottava vakuutusyhdistys täyttää sulautumisen jälkeen 10 luvun vastuuvelan katetta koskevat vaatimukset sekä 10 a luvussa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset;

13) selvitys sulautuvan yhdistyksen varoista, veloista ja omasta pääomasta ja niiden arvostamiseen vaikuttavista seikoista, sulautumisen suunnitellusta vaikutuksesta vastaanottavan yhdistyksen taseeseen sekä sulautumiseen sovellettavista kirjanpidollisista menetelmistä;

14) selvitys sulautumiseen osallistuvien yhdistysten omaisuuteen kohdistuvista yrityskiinnityslaissa (634/1984) tarkoitetuista yrityskiinnityksistä.

Jollei tässä luvussa muuta säädetä, 2 momentin 6 kohdassa tarkoitettuihin ehdotuksiin sovelletaan, mitä 4 luvussa säädetään uusmerkinnästä sekä 5 a luvussa omien takuuosuuksien luovuttamisesta.

Sulautumissuunnitelmassa ei tarvita 2 momentin 9 kohdassa tarkoitettua selvitystä, jos kaikki sulautumiseen osallistuvien yhdistysten osakkaat ja Finanssivalvonta suostuvat siihen, että selvitystä ei laadita.

4 § (29.12.2009/1231)

Sulautumiseen osallistuvien yhdistysten on ilmoitettava sulautumissuunnitelma rekisteröitäväksi kuukauden kuluessa suunnitelman allekirjoittamisesta. Sulautuminen raukeaa, jos ilmoitusta ei tehdä määräajassa tai rekisteröiminen evätään. Ilmoitukseen on liitettävä 5 §:ssä tarkoitettu lausunto ja 6 §:ssä tarkoitetut liitteet.

Ilmoituksen tekevät sulautumiseen osallistuvat yhdistykset yhdessä.

4 a § (29.12.2009/1231)

Niillä sulautuvan yhdistysten velkojilla, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröimistä, on oikeus vastustaa sulautumista. Sama oikeus on myös velkojalla, jonka saatava voidaan periä ilman tuomiota tai päätöstä niin kuin verojen ja maksujen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään ja jonka saatava on syntynyt viimeistään 2 momentissa tarkoitettuna määräpäivänä.

Rekisteriviranomaisen on annettava sulautuvan yhdistyksen hakemuksesta 1 momentissa tarkoitetuille velkojille kuulutus, jossa mainitaan velkojan oikeudesta vastustaa sulautumista ilmoittamalla siitä kirjallisesti rekisteriviranomaiselle viimeistään kuulutuksessa mainittuna määräpäivänä. Kuulutuksen antamista on haettava neljän kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman rekisteröimisestä tai sulautuminen raukeaa. Rekisteriviranomaisen on julkaistava kuulutus virallisessa lehdessä viimeistään kolme kuukautta ennen määräpäivää ja rekisteröitävä kuulutus viran puolesta.

Kuulutus on annettava vastaanottavan yhdistyksen hakemuksesta myös vastaanottavan yhdistyksen velkojille, jos sulautuminen on 5 §:ssä tarkoitetun tilintarkastajan lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhdistyksen velkojen maksun. Vastaanottavan yhdistyksen velkojiin sovelletaan tällöin, mitä tässä luvussa säädetään sulautuvan yhtiön velkojista.

4 b § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistyksen on viimeistään kuukausi ennen määräpäivää lähetettävä kuulutuksesta kirjallinen ilmoitus sellaisille 4 a §:n 1 momentissa tarkoitetuille tunnetuille velkojilleen, joiden saatava on syntynyt ennen sulautumissuunnitelman rekisteröintiä. Jos sulautuvan yhdistyksen takuuosuuden omistaja on 12 §:n mukaisesti vaatinut lunastamista, velkojille on ilmoitettava lunastettaviksi vaadittujen osakkeiden ja oikeuksien määrät. Ilmoitus voidaan lähettää vasta sulautumisesta päättävän yhdistyskokouksen jälkeen. Jos kaikki yhdistyksen takuuosuuden omistajat ovat ilmoittaneet luopuvansa lunastusoikeudesta tai heillä ei muuten ole lunastusoikeutta, ilmoitus voidaan kuitenkin lähettää aikaisemmin.

Sulautumissuunnitelman liitteet
5 § (31.3.2000/340)

Yhden tai useamman riippumattomana asiantuntijana toimivan tilintarkastuslaissa tarkoitetun tilintarkastajan on annettava sulautumissuunnitelmasta lausunto kullekin sulautumiseen osallistuvalle yhdistykselle. Lausunnossa on arvioitava, annetaanko sulautumissuunnitelmassa oikeat ja riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan sulautumisen syyn, vastaanottavalle yhdistykselle siirtyvän omaisuuden sekä vastikkeen arvon ja jaon arviointiin. Vastaanottavalle yhdistykselle annettavassa lausunnossa on erikseen mainittava, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan yhdistyksen velkojen maksun. Lausunto on päivättävä ja allekirjoitettava, ja se on liitettävä sulautumissuunnitelmaan. (18.9.2015/1202)

Lausunnossa on lisäksi oltava:

1) selvitys yhdistykselle tulevasta omaisuudesta;

2) selvitys omaisuuden arvioinnissa käytetyistä arvostusmenetelmistä ja niitä käyttämällä saatavista tuloksista;

3) selvitys omaisuudesta annettavasta vastikkeesta;

4) arvio siitä, vastaako omaisuuden arvo vähintään omaisuudesta annettavaa vastiketta ja, jos vastike on yhdistyksen takuuosuuksia, takuuosuuksista maksettavaa määrää.

Omaisuus on arvioitava välittömästi ennen yhdistyskokousta.

Jos kaikki sulautumiseen osallistuvien yhdistysten osakkaat sekä Vakuutusvalvontavirasto suostuvat, riittää, että lausunto annetaan vastaanottavalle yhdistykselle uusmerkinnän maksuksi siirtyvästä omaisuudesta ja siitä, onko sulautuminen omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhdistyksen velkojen maksun.

6 § (29.12.2009/1231)

Sulautumissuunnitelmaan on kunkin sulautumiseen osallistuvan yhdistyksen osalta liitettävä:

1) jäljennökset kolmea viimeistä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista asiakirjoista tai, jos sulautumisesta päättävässä yhdistyskokouksessa käsitellään tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamista, jäljennös tätä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta sekä kahden tätä edeltäneen tilikauden tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista asiakirjoista;

2) jos viimeisen tilinpäätöksen tarkoittaman tilikauden päättymisestä on kulunut sulautumisesta päättävään yhdistyskokoukseen mennessä yli kuusi kuukautta eikä kokouksessa käsitellä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamista, jäljennös välitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta, joka ei saa olla neljää kuukautta vanhempi ja joka on laadittu ja tarkastettu noudattaen tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä;

3) hallituksen selostus viimeisen tilinpäätöksen tai välitilinpäätöksen jälkeisistä yhdistyksen asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista;

4) tilintarkastajien ja hallintoneuvoston lausunto välitilinpäätöksestä, toimintakertomuksesta ja hallituksen selostuksesta;

5) 5 §:ssä tarkoitettu lausunto sulautumissuunnitelmasta;

6) 3 §:n 4 momentissa ja 5 §:n 4 momentissa tarkoitetut Finanssivalvonnan suostumukset;

7) kunkin sulautumiseen osallistuvan yhdistyksen viimeisen tilikauden jälkeen mahdollisesti tekemät varojen jakamista koskevat päätökset.

Sulautumissuunnitelman hyväksyminen
7 § (31.3.2000/340)

Sulautuvassa ja vastaanottavassa yhdistyksessä sulautumisesta päättää yhdistyskokous.

8 § (31.3.2000/340)

Kutsu sulautumisesta päättävään yhdistyskokoukseen voidaan toimittaa sulautumissuunnitelman kuuluttamisen jälkeen. Kutsu on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, jollei yhdistysjärjestyksessä ole määrätty pidempää aikaa, viimeistään kuukautta ennen yhdistyskokousta tai 7 luvun 1 §:n 3 momentissa tarkoitettua viimeistä ilmoittautumispäivää. Kokouskutsuun on otettava sulautumissuunnitelman pääasiallinen sisältö.

Sulautumissuunnitelma liitteineen on pidettävä osakkaiden nähtävänä kunkin sulautumiseen osallistuvan yhdistyksen päätoimipaikassa vähintään kuukauden ajan ennen sulautumisesta päättävää yhdistyskokousta ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa.

9 § (31.3.2000/340)

Yhdistyskokouksen päätös sulautumisesta tehdään 7 luvun 17 §:n 1 momentin mukaisesti.

Jos sulautumissuunnitelmaa ei hyväksytä muutoksitta kaikissa sulautumiseen osallistuvissa yhdistyksissä, sulautuminen raukeaa. Sulautuvan yhdistyksen yhdistyskokous voi kuitenkin muuttaa sulautumissuunnitelman määräystä vastikkeen jakamisesta yhdistyksen osakkaiden kesken. Muutoksesta on viipymättä ilmoitettava muiden sulautumiseen osallistuvien yhdistysten hallituksille sekä yhdistyksen osakkaille samalla tavalla kuin kutsu yhdistyskokoukseen toimitetaan.

Yhdistyskokouksen päätös sulautumissuunnitelman hylkäämisestä on viipymättä ilmoitettava rekisteröitäväksi. Sulautuvan yhdistyksen on ilmoitettava sulautumissuunnitelman muutos rekisteröitäväksi viimeistään haettaessa 11 §:ssä tarkoitettua Vakuutusvalvontaviraston suostumusta.

10 § (31.3.2000/340)

Kombinaatiosulautumisessa sulautumissuunnitelma korvaa perustettavan yhdistyksen perustamiskirjan. Sulautumisesta päättävän yhdistyskokouksen on myös valittava vastaanottavan yhdistyksen hallituksen ja hallintoneuvoston jäsenet ja tilintarkastajat, jollei sulautumissuunnitelmassa muuta määrätä.

Finanssivalvonnan suostumus (29.12.2009/1231)
11 § (29.12.2009/1231)

Kuukauden kuluessa sulautumissuunnitelman allekirjoittamisesta sulautumiseen osallistuvien vakuutusyhdistysten on haettava Finanssivalvonnan suostumus sulautumissuunnitelmaan sekä vahvistus sulautumisen vaatimalle yhdistysjärjestyksen muutokselle ja, jos kysymys on kombinaatiosulautumisesta, uuden yhdistyksen yhdistysjärjestykselle.

Vakuutusyhdistysten sulautuessa vastaanottavan yhdistyksen on haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Finanssivalvonnan vahvistus sulautumisesta johtuvalle tasoitusmäärän siirtoa koskeville perusteille.

Sulautumista koskevasta hakemuksesta Finanssivalvonnan on kuulutettava vastaanottavan yhdistyksen kustannuksella virallisessa lehdessä, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä. Kuulutuksessa on kehotettava niitä sulautuvan yhdistyksen vakuutusvelkojia, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne Finanssivalvonnalle sen määräämässä ajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Kuulutus on annettava myös vastaanottavan yhdistyksen vakuutusvelkojille, jos sulautuminen on 5 §:ssä tarkoitetun lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan yhdistyksen velkojen maksun. Finanssivalvonnan on velvoitettava sulautuva yhdistys viipymättä antamaan tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä sulautuvan yhdistyksen kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Finanssivalvonta tarvittaessa määrää.

Finanssivalvonnan on annettava suostumuksensa, jos:

1) sulautuminen ei vaaranna vakuutettuja etuja; sekä

2) sulautumisen ei katsota vaarantavan terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamista vakuutusyhdistyksen toiminnassa.

Finanssivalvonnalla on oikeus liittää suostumukseensa tarpeelliset ehdot vakuutettujen etujen ja terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamisen turvaamiseksi vakuutusyhdistyksen toiminnassa.

Sulautuva ja vastaanottava yhdistys sekä muistutuksentekijä saavat valittaa päätöksestä noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

Jollei suostumusta haeta määräajassa tai jos se evätään ja epäämispäätös saa lainvoiman, sulautuminen raukeaa.

Takuuosuuksien lunastaminen (29.12.2009/1231)
12 § (29.12.2009/1231)

Sulautuvan vakuutusyhdistyksen takuuosuuden omistaja voi sulautumisesta päättävässä yhdistyskokouksessa vaatia takuuosuuksiensa lunastamista ja hänelle on varattava siihen tilaisuus ennen kuin sulautumisesta päätetään. Vain ne takuuosuudet voidaan lunastaa, jotka on ilmoitettu merkittäviksi takuuosuusluetteloon yhdistyskokoukseen tai viimeiseen ilmoittautumispäivään mennessä. Lisäksi edellytyksenä on, että lunastusta vaativa äänestää sulautumispäätöstä vastaan.

Jos takuuosuuksien lunastusoikeudesta tai lunastamisen ehdoista ei sovita vastaanottavan yhdistyksen kanssa, asia on annettava välimiesten ratkaistavaksi noudattaen, mitä 16 luvun 4 §:ssä säädetään riidan käsittelystä välimiesmenettelyssä. Takuuosuuden omistajan on pantava asia vireille viimeistään kuukauden kuluttua yhdistyskokouksesta. Vireillepanon jälkeen takuuosuuden omistajalla on oikeus vain lunastushintaan. Jos lunastusmenettelyssä myöhemmin vahvistetaan, ettei heillä ole oikeutta lunastukseen, heillä on oikeus sulautumisvastikkeeseen sulautumissuunnitelman mukaisesti. Jos sulautuminen raukeaa, myös lunastusmenettely raukeaa.

Lunastushinta on takuuosuuden sulautumispäätöstä edeltävän ajankohdan käypä hinta. Lunastushintaa määritettäessä ei oteta huomioon sulautumisen mahdollista sulautuvan yhdistyksen takuuosuuden arvoa alentavaa vaikutusta. Lunastushinnalle on maksettava vuotuista korkoa sulautumispäätöksen ja lunastushinnan maksamisen väliseltä ajalta korkolain 12 §:ssä tarkoitetun kulloinkin voimassa olevan viitekoron mukaisesti.

Lunastushinta on maksettava kuukauden kuluttua tuomion lainvoimaiseksi tulemisesta, ei kuitenkaan ennen sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröimistä.

Lunastushinnan maksamisesta vastaa vastaanottava yhdistys. Sulautuvan yhdistyksen on viipymättä ilmoitettava tälle lunastusvaatimuksista.

13–14 §

13–14 § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta ja sulautumisen oikeusvaikutukset (29.12.2009/1231)
15 § (29.12.2009/1231)

Sulautumiseen osallistuvien yhdistysten on tehtävä rekisteriviranomaiselle ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta kuuden kuukauden kuluessa sitä koskevan Finanssivalvonnan suostumuksen antamisesta. Jollei ilmoitusta tehdä määräajassa, sulautuminen raukeaa.

Ilmoitus sulautumisen täytäntöönpanosta korvaa absorptiosulautumisessa 4 luvun 7 §:ssä tarkoitetun rekisteri-ilmoituksen ja kombinaatiosulautumisessa 2 luvun 10 §:ssä tarkoitetun rekisteri-ilmoituksen. Muilta osin vastikkeen suorittamiseksi tarvittavan uusmerkinnän rekisteröintiin sovelletaan 4 luvun säännöksiä ja vastaanottavan yhdistyksen rekisteröintiin 2 luvun säännöksiä.

Ilmoitukseen on liitettävä kunkin sulautumiseen osallistuvan yhdistyksen hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus sekä tilintarkastajien todistus siitä, että sulautumisen rekisteröinnillä vastaanottava yhdistys saa täyden maksun määrästä, joka merkitään yhdistyksen omaan pääomaan vastikkeeksi annettavista takuuosuuksista. Lisäksi ilmoitukseen on liitettävä kunkin sulautumiseen osallistuvan yhdistyksen hallituksen jäsenten ja toimitusjohtajan vakuutus siitä, että sulautumisessa on noudatettu tämän lain säännöksiä, sulautumiseen osallistuvien yhdistysten sulautumista koskevat päätökset sekä osoitus Finanssivalvonnan suostumuksesta.

Rekisteriviranomaisen on rekisteröitävä sulautuminen, jos velkoja ei ole vastustanut sulautumista taikka jos velkoja on tuomioistuimen tuomion mukaan saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan.

Jos velkoja on vastustanut sulautumista, rekisteriviranomaisen on ilmoitettava tästä yhdistykselle viipymättä määräpäivän jälkeen. Velkojan vastustaessa sulautuminen raukeaa kuukauden kuluttua määräpäivästä. Rekisteriviranomaisen on kuitenkin lykättävä asian käsittelyä, jos yhdistys osoittaa kuukauden kuluessa määräpäivästä panneensa vireille kanteen sen vahvistamiseksi, että velkoja on saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan, taikka jos yhdistys ja velkoja yhdessä pyytävät asian käsittelyn lykkäämistä.

Jos sulautumiseen osallistuvista yhdistyksistä useamman kuin yhden omaisuuteen on voimassa yrityskiinnityslaissa tarkoitettu yrityskiinnitys, sulautumista ei saa rekisteröidä, ellei samalla rekisteröidä hakemuksen perusteella yhdistysten ja kiinnityksenhaltijoiden sopimusta kiinnitysten etuoikeuden järjestämisestä.

Rekisteröinnissä on otettava huomioon sulautumisen täytäntöönpanon suunniteltu rekisteröintiajankohta, jollei siihen ole estettä eikä ajankohta ole myöhemmin kuin neljän kuukauden kuluttua ilmoituksesta.

Mitä tässä pykälässä säädetään velkojasta, ei koske vakuutusvelkojaa.

16 § (31.3.2000/340)

Edellä 7 luvun 20 §:n 2 ja 3 momentista poiketen kanne, joka koskee päätöstä sulautumisesta, on pantava vireille kuuden kuukauden kuluessa yhdistyskokouksen päätöksen tekemisestä. Tuomioistuimen on viipymättä ilmoitettava kanteen vireilletulosta ja asiassa annetusta lainvoimaisesta tuomiosta rekisteriviranomaiselle.

Vaikka sulautuminen on rekisteröity, se peruuntuu, jos päätös sulautumisesta tuomioistuimen lainvoimaisen tuomion mukaan on mitätön. Sulautuva yhdistys ja vastaanottava yhdistys ovat yhteisvastuussa sellaisesta vastaanottavan yhdistyksen velvoitteesta, joka on syntynyt sulautumisen rekisteröinnin jälkeen, mutta ennen kuin rekisteriviranomainen on kuuluttanut tuomioistuimen lainvoimaisesta tuomiosta.

17 § (31.3.2000/340)

Sulautuvan yhdistyksen vakuutuskanta sekä muut varat ja velat, lukuun ottamatta 15 luvun 1 ja 3 §:ään ja tilintarkastuslain 10 luvun 3 §:ään perustuvaa vaatimusta, siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle yhdistykselle, kun sulautumisen täytäntöönpano on rekisteröity. Samalla sulautuva yhdistys purkautuu. (18.9.2015/1202)

Sulautuvan yhdistyksen purkautuessa sen osakkaille syntyy oikeus vastikkeeseen ja heistä tulee vastaanottavan yhdistyksen osakkaita sulautumissuunnitelman mukaisesti. Vastaanottavan tai sulautuvan yhdistyksen omistamat sulautuvan yhdistyksen takuuosuudet eivät kuitenkaan tuota oikeutta vastikkeeseen.

Kun yhdistys on sulautunut toiseen yhdistykseen, sulautuvan yhdistyksen vakuutuksenottajalla, joka ei ole myötävaikuttanut sulautumista koskevan päätöksen tekemiseen ja jolla ei ole vakuutussopimuslain (543/1994) 12 §:n mukaista oikeutta irtisanoa vakuutus milloin tahansa, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa 4 momentin mukaisesta ilmoituksesta kirjallisesti irtisanoa vakuutussopimuksensa.

Vastaanottavan yhdistyksen hallituksen on ilmoitettava sulautumisesta kuukauden kuluessa sulautumisen täytäntöönpanon rekisteröimisestä kuuluttamalla siitä virallisessa lehdessä sekä ainakin yhdessä sulautuneen yhdistyksen kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarvittaessa määrää. Ilmoituksen tulee sisältää myös maininta 3 momentissa tarkoitetusta vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa vakuutussopimuksensa.

Sulautuvan yhdistyksen hallituksen ja toimitusjohtajan on annettava sulautuvan yhdistyksen osakkaiden kokouksessa lopputilitys. Lopputilityksessä on oltava tilinpäätös ja toimintakertomus ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole esitetty yhdistyskokouksessa, sekä selvitys vastikkeen jaosta. Lopputilityksen tarkastamiseen sovelletaan, mitä tilintarkastuksesta säädetään. Osakkaiden kokoukseen sovelletaan, mitä yhdistyskokouksesta säädetään. Vastikkeen jaon ja lopputilityksen moittimiseen, jako-osuuden nostamiseen sekä selvityksen jatkamiseen sulautuvan yhdistyksen purkauduttua sovelletaan, mitä 13 luvun 16 §:n 2 ja 3 momentissa ja, jos on kysymys 15 luvun 1 tai 5 §:n mukaisesta kanteesta, mitä 13 luvun 18 §:n 2 momentissa ja 19 §:n 1 momentissa säädetään. Lopputilitys on ilmoitettava rekisteröitäväksi siten kuin 10 luvun 11 §:ssä säädetään. (30.4.2004/333)

14 a luku (31.3.2000/340)

Vakuutuskannan luovuttaminen

1 § (29.12.2009/1231)

Vakuutusyhdistys (luovuttava yhdistys) voi luovuttaa vakuutuskantansa toiselle vakuutusyhdistykselle (vastaanottava yhdistys) tai vakuutusyhtiölle (vastaanottava yhtiö). Luovutettaessa vakuutuskantaa vakuutusyhtiölle vastaanottavaan yhtiöön sovelletaan, mitä tässä luvussa säädetään vastaanottavasta yhdistyksestä.

Luovutettaessa vakuutuskannan osa sovelletaan, mitä vakuutuskannan luovuttamisesta säädetään.

Jos vakuutuskanta luovutetaan vakuutusyhtiölle, sovelletaan lisäksi, mitä vakuutusyhtiölain 21 luvussa säädetään vakuutuskannan ja sen osan luovuttamisesta.

Vastaanottavalle yhdistykselle tai yhtiölle on myös siirrettävä luovutettavaa vakuutuskantaa vastaava osa luovuttavan yhdistyksen tasoitusmäärästä.

2 § (31.3.2000/340)

Vakuutuskanta voidaan luovuttaa, vaikka luovuttava yhdistys on asetettu selvitystilaan.

3 § (29.12.2009/1231)

Luovuttavan ja vastaanottavan yhdistyksen hallitusten on laadittava kirjallinen vakuutuskannan luovutusta koskeva suunnitelma, joka on päivättävä ja allekirjoitettava.

Vakuutuskannan luovuttamista koskevassa suunnitelmassa on oltava:

1) luovuttavan ja vastaanottavan yhdistyksen toiminimi, rekisterinumero, osoite ja kotipaikka;

2) ehdotus vastaanottavan yhdistyksen yhdistysjärjestyksen muutokseksi;

3) ehdotus luovutettaviin ensivakuutuksiin perustuvasta osakkuudesta ja luovutettaviin jälleenvakuutuksiin perustuvasta mahdollisesta osakkuudesta vastaanottavassa yhdistyksessä tai keskinäisessä vakuutusyhtiössä;

4) ehdotus vakuutuskannan luovuttamisesta mahdollisesti suoritettavasta vastikkeesta ja sen ehdoista;

5) selvitys luovuttavan ja vastaanottavan yhdistyksen hallintoneuvoston ja hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle, tilintarkastajalle ja riippumattomana asiantuntijana toimivalle tilintarkastajalle annettavista erityisistä eduista ja oikeuksista;

6) selvitys vakuutuskannan luovuttamisen syystä;

7) selvitys luovutettavasta vakuutuskannasta ja sen katteena siirrettäväksi sovitusta varallisuudesta;

8) ehdotus vakuutuskannan luovuttamisen suunnitellusta voimaantuloajankohdasta;

9) selvitys siirtyvästä tasoitusmäärästä;

10) selvitys siitä, että luovuttava vakuutusyhdistys, joka ei ole selvitystilassa, ja vastaanottava vakuutusyhdistys, täyttävät luovutuksen jälkeen 10 luvun vastuuvelan katetta koskevat vaatimukset sekä 10 a luvussa säädetyt vakavaraisuusvaatimukset.

4 § (18.9.2015/1202)

Yhden tai useamman riippumattomana asiantuntijana toimivan tilintarkastuslaissa tarkoitetun tilintarkastajan on annettava vakuutuskannan luovuttamista koskevasta suunnitelmasta lausunto sekä luovuttavalle että vastaanottavalle yhdistykselle. Lausunnossa on arvioitava, annetaanko suunnitelmassa oikeat ja riittävät tiedot seikoista, jotka ovat omiaan olennaisesti vaikuttamaan vakuutuskannan luovuttamisen syyn, vastaanottavalle yhdistykselle siirtyvän vakuutuskannan ja sen katteeksi siirrettäväksi sovitun varallisuuden sekä mahdollisen vastikkeen arvon arviointiin. Lausunnossa on erikseen mainittava, onko vakuutuskannan luovuttaminen omiaan vaarantamaan yhdistyksen velkojen maksun. Asiantuntijaan ja lausuntoon sovelletaan muutoin soveltuvin osin, mitä 14 luvun 5 §:ssä säädetään.

5 § (30.12.2004/1320)

Vakuutuskannan luovuttamista koskevaan suunnitelmaan on liitettävä sekä luovuttavan että vastaanottavan yhdistyksen osalta:

1) jäljennökset kolmea viimeistä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista asiakirjoista tai, jos vakuutuskannan luovuttamisesta päättävässä yhdistyskokouksessa käsitellään tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamista, jäljennös tätä tilinpäätöstä ja toimintakertomusta sekä kahden tätä edeltäneen tilikauden tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevista asiakirjoista;

2) jos viimeisen tilinpäätöksen tarkoittaman tilikauden päättymisestä on kulunut vakuutuskannan luovuttamisesta päättävään yhdistyskokoukseen mennessä yli kuusi kuukautta eikä kokouksessa käsitellä tilinpäätöksen ja toimintakertomuksen vahvistamista, jäljennös välitilinpäätöksestä ja toimintakertomuksesta, joka ei saa olla neljää kuukautta vanhempi ja joka on laadittu ja tarkastettu noudattaen soveltuvin osin tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevia säännöksiä ja määräyksiä;

3) hallituksen selostus viimeisen tilinpäätöksen tai välitilinpäätöksen jälkeen sattuneista yhdistyksen asemaan olennaisesti vaikuttavista tapahtumista;

4) tilintarkastajien ja hallintoneuvoston lausunto välitilinpäätöksestä ja hallituksen selostuksesta;

5) 4 §:ssä tarkoitettu lausunto vakuutuskannan luovuttamista koskevasta suunnitelmasta.

6 § (31.3.2000/340)

Luovuttavassa ja vastaanottavassa yhdistyksessä vakuutuskannan luovuttamisesta päättää yhdistyskokous.

7 § (31.3.2000/340)

Kutsu vakuutuskannan luovuttamisesta päättävään yhdistyskokoukseen on toimitettava aikaisintaan kahta kuukautta ja, jollei yhdistysjärjestyksessä ole määrätty pitempää aikaa, viimeistään kuukautta ennen yhdistyskokousta tai 7 luvun 1 §:n 3 momentissa mainittua viimeistä ilmoittautumispäivää. Kokouskutsuun on otettava vakuutuskannan luovuttamista koskevan suunnitelman pääasiallinen sisältö.

Vakuutuskannan luovuttamista koskeva suunnitelma liitteineen on pidettävä osakkaiden nähtävänä luovuttavan ja vastaanottavan yhdistyksen päätoimipaikassa vähintään kuukauden ajan ennen luovuttamisesta päättävää yhdistyskokousta ja viivytyksettä lähetettävä osakkaalle, joka sitä pyytää, sekä asetettava nähtäväksi yhdistyskokouksessa.

8 § (31.3.2000/340)

Yhdistyskokouksen päätös vakuutuskannan luovuttamisesta tehdään 7 luvun 17 §:n 1 momentin mukaisesti.

Jos vakuutuskannan luovuttamista koskevaa suunnitelmaa ei hyväksytä muutoksitta sekä luovuttavassa että vastaanottavassa yhdistyksessä, vakuutuskannan luovuttaminen raukeaa.

9 § (29.12.2009/1231)

Kuukauden kuluessa vakuutuskannan luovuttamista koskevan suunnitelman allekirjoittamisesta vakuutusyhdistysten on haettava Finanssivalvonnan suostumus suunnitelmaan ja vahvistus vakuutuskannan luovuttamisen vaatimalle yhdistysjärjestyksen muutokselle.

Vastaanottavan yhdistyksen ja luovuttavan yhdistyksen on haettava 1 momentissa tarkoitetun hakemuksen yhteydessä Finanssivalvonnan vahvistus tasoitusmäärän siirtoa koskeville perusteille.

Vakuutuskannan luovuttamista koskevasta hakemuksesta Finanssivalvonnan on kuulutettava vastaanottavan yhdistyksen kustannuksella virallisessa lehdessä, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä. Kuulutuksessa on kehotettava niitä luovutettavaan vakuutuskantaan kuuluvien vakuutusten vakuutusvelkojia, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne Finanssivalvonnalle sen määräämässä ajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. Kuulutus on annettava myös muille luovuttavan yhdistyksen vakuutusvelkojille, jos vakuutuskannan luovuttaminen on 4 §:ssä tarkoitetun lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan luovuttavan yhdistyksen velkojen maksun. Kuulutus on annettava myös vastaanottavan yhdistyksen vakuutusvelkojille, jos vakuutuskannan luovuttaminen on lausunnon mukaan omiaan vaarantamaan vastaanottavan yhdistyksen velkojen maksun. Finanssivalvonnan on velvoitettava luovuttava yhdistys viipymättä antamaan tieto kuulutuksesta ainakin yhdessä luovuttavan yhdistyksen kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Finanssivalvonta tarvittaessa määrää.

Finanssivalvonnan on annettava suostumuksensa, jos:

1) vakuutuskannan luovuttaminen ei vaaranna vakuutettuja etuja; sekä

2) vakuutuskannan luovuttamisen ei katsota vaarantavan terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamista vakuutusyhdistyksen toiminnassa.

Finanssivalvonnalla on oikeus liittää suostumukseensa tarpeelliset ehdot vakuutettujen etujen sekä terveiden ja varovaisten liikeperiaatteiden noudattamisen turvaamiseksi vakuutusyhdistyksen toiminnassa.

Luovuttava ja vastaanottava yhdistys sekä muistutuksentekijä saavat valittaa päätöksestä noudattaen, mitä Finanssivalvonnasta annetussa laissa säädetään. Valitus on käsiteltävä kiireellisenä.

10 § (31.3.2000/340)

Vakuutuskanta siirtyy vastaanottavalle yhdistykselle, kun Vakuutusvalvontavirasto on antanut suostumuksensa vakuutuskannan luovuttamiseen. Virasto voi hakemuksesta vahvistaa vakuutuskannan siirtymiselle tätä myöhemmänkin ajankohdan.

Jollei suostumusta ole haettu määräajassa tai jos se on evätty ja epäämispäätös on saanut lainvoiman, vakuutuskannan luovuttaminen on rauennut.

11 § (31.3.2000/340)

Kun yhdistys on luovuttanut vakuutuskantansa toiselle yhdistykselle, luovutettuun vakuutuskantaan kuuluvan vakuutuksen ottajalla, joka ei ole myötävaikuttanut vakuutuskannan luovuttamista koskevan päätöksen tekemiseen ja jolla ei ole vakuutussopimuslain 12 §:n mukaista oikeutta irtisanoa vakuutus milloin tahansa, on oikeus kolmen kuukauden kuluessa 2 momentin mukaisesta ilmoituksesta kirjallisesti irtisanoa vakuutussopimuksensa.

Vastaanottaneen yhdistyksen hallituksen on ilmoitettava vakuutuskannan luovuttamisesta kuukauden kuluessa vakuutuskannan siirtymisestä kuuluttamalla siitä virallisessa lehdessä sekä ainakin yhdessä luovuttavan yhdistyksen kotipaikan sanomalehdessä sekä lisäksi siten kuin Vakuutusvalvontavirasto tarvittaessa määrää. Ilmoituksen tulee sisältää myös maininta 1 momentissa tarkoitetusta vakuutuksenottajan oikeudesta irtisanoa vakuutussopimuksensa.

15 LUKU

Vahingonkorvausvelvollisuus

1 § (29.12.2009/1231)

Hallituksen jäsenen, hallintoneuvoston jäsenen ja toimitusjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään 1 luvun 6 d §:ssä säädetyn huolellisuusvelvoitteen vastaisesti tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle.

Perustaja, hallituksen jäsen, hallintoneuvoston jäsen ja toimitusjohtaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän on tehtävässään muuten tätä lakia tai yhdistysjärjestyksen määräyksiä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle, osakkaalle tai muulle henkilölle.

Jos vahinko on aiheutettu rikkomalla tätä lakia muulla tavalla kuin pelkästään rikkomalla 1 luvun 6 d §:ssä tarkoitettua periaatetta tai jos vahinko on aiheutettu rikkomalla yhdistysjärjestyksen määräystä, vahinko katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei menettelystä vastuussa oleva osoita menetelleensä huolellisesti. Sama koskee vahinkoa, joka on aiheutettu vakuutusyhtiölain 8 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella.

2 § (31.3.2000/340)

2 § on kumottu L:lla 31.3.2000/340.

3 § (29.12.2009/1231)

Osakkaan on korvattava vahinko, jonka hän on myötävaikuttamalla tämän lain tai yhdistysjärjestyksen määräysten rikkomiseen tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle, toiselle osakkaalle tai muulle henkilölle.

Vahinko, joka on aiheutettu vakuutusyhtiölain 8 luvun 11 §:n 2 momentissa tarkoitettuun lähipiiriin kuuluvan eduksi tehdyllä toimella, katsotaan aiheutetuksi huolimattomuudesta, jollei osakas osoita menetelleensä huolellisesti.

3 a § (29.12.2009/1231)

Yhdistyskokouksen puheenjohtajan on korvattava vahinko, jonka hän on tehtävässään tätä lakia tai yhdistysjärjestyksen määräyksiä rikkomalla tahallaan tai huolimattomuudesta aiheuttanut yhdistykselle, osakkaalle tai muulle henkilölle.

4 §

Vahingonkorvauksen sovittelusta sekä korvausvastuun jakaantumisesta kahden tai useamman korvausvelvollisen kesken on voimassa, mitä vahingonkorvauslain (412/74) 2 ja 6 luvussa on säädetty.

2 momentti on kumottu L:lla 31.3.2000/340.

5 § (29.12.2009/1231)

Vahingonkorvauskanteen nostamisesta yhdistyksen lukuun 1, 3 tai 3 a §:n taikka tilintarkastuslain 10 luvun 3 §:n nojalla päättää yhdistyskokous. Hallituksella on kuitenkin oikeus päättää rangaistavaan tekoon perustuvan korvauskanteen nostamisesta. (18.9.2015/1202)

Yhdistyskokouksen päätös vastuuvapauden myöntämisestä tai kanteen nostamatta jättämisestä ei estä yhdistystä nostamasta kannetta, jos yhdistyskokoukselle ei tilinpäätöksessä tai tilintarkastuskertomuksessa taikka muutoin ole annettu olennaisesti oikeita ja täydellisiä tietoja kanteen perusteena olevasta päätöksestä tai toimenpiteestä.

Jos yhdistys asetetaan konkurssiin hakemuksesta, joka on tehty kahden vuoden kuluessa siitä, kun yhdistyskokouksessa päätettiin myöntää vastuuvapaus tai olla nostamatta kannetta, konkurssipesä saa tämän päätöksen estämättä ajaa kannetta.

6 § (29.12.2009/1231)

Yhdellä tai useammalla osakkaalla on oikeus ajaa omissa nimissään kannetta vahingonkorvauksen suorittamiseksi vakuutusyhdistykselle 5 §:n 1 ja 2 momentin estämättä, jos kannetta vireille pantaessa on todennäköistä, ettei yhdistys huolehdi vahingonkorvausvaatimuksen toteuttamisesta ja että kantajilla tuolloin on vähintään yksi kymmenesosa kaikista äänistä.

Yhdistykselle on varattava tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jollei se ole ilmeisen tarpeetonta. Kannetta ajavat osakkaat vastaavat itse oikeudenkäyntikuluista, mutta heillä on oikeus saada niistä korvaus yhdistykseltä, jos yhdistykselle oikeudenkäynnillä saatavat varat siihen riittävät.

Jos korvausvelvollinen on saanut yhdistyskokouksen päätöksellä vastuuvapauden, kanne on nostettava kolmen kuukauden kuluessa yhdistyskokouksen päätöksestä. Jos samassa yhdistyskokouksessa on 9 luvun 6 §:ssä säädetyin tavoin vaadittu ja kannatettu erityisen tarkastuksen toimittamista, kanne voidaan kuitenkin aina nostaa kolmen kuukauden kuluessa siitä, kun tarkastuksesta annettu lausunto on esitetty yhdistyskokouksessa tai hakemus tarkastajan määräämiseksi hylätty.

Osakkaalla ei ole oikeutta saada korvausta yhdistykselle aiheutetusta vahingosta.

Vakuutusyhdistyksen osakkaiden pyynnöstä yhdistys on velvollinen selvittämään ja antamaan todistuksen siitä, että kantajilla on 1 momentissa tarkoitetussa tapauksessa vähintään yksi kymmenesosa kaikista äänistä.

7 § (29.12.2009/1231)

Yhdistyksen lukuun 1, 3 tai 3 a §:n taikka tilintarkastuslain 10 luvun 3 §:n nojalla ajettavaa kannetta ei voida nostaa, ellei kanne perustu rangaistavaan tekoon: (18.9.2015/1202)

1) perustajaa vastaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun perustamiskokouksessa tehtiin päätös yhdistyksen perustamisesta;

2) hallituksen jäsentä, hallintoneuvoston jäsentä tai toimitusjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluttua sen tilikauden päättymisestä, jona se päätös tehtiin tai siihen toimenpiteeseen ryhdyttiin, johon kanne perustuu;

3) tilintarkastajaa vastaan viiden vuoden kuluttua siitä, kun se tilintarkastuskertomus, lausunto tai todistus, johon kanne perustuu, esitettiin; eikä

4) osakasta tai yhdistyskokouksen puheenjohtajaa vastaan viiden vuoden kuluttua päätöksestä tai toimenpiteestä, johon kanne perustuu.

Jos yhdistyksen lukuun ajettavan kanteen nostamisen määräaika on kulunut loppuun, ei 5 §:n 3 momentissa tarkoitettua kannetta voida nostaa sen jälkeen, kun kuukausi on kulunut konkurssissa määrätystä valvontapäivästä.

8 § (18.9.2015/1202)

Yhdistysjärjestyksessä ei voida rajoittaa yhdistyksen tämän luvun 1, 3 ja 3 a §:n tai tilintarkastuslain 10 luvun 3 §:n mukaista oikeutta vahingonkorvaukseen, jos vahinko on aiheutettu:

1) rikkomalla sellaisia tämän lain säännöksiä, joista ei voida poiketa yhdistysjärjestyksen määräyksellä; taikka

2) muuten tahallaan tai törkeästä huolimattomuudesta.

Yhdistyksen oikeutta vahingonkorvaukseen voidaan muuten yhdistysjärjestyksessä rajoittaa vain kaikkien osakkaiden suostumuksella.

Yhdistysjärjestyksessä ei voida rajoittaa osakkaan tai muun henkilön tämän luvun tai tilintarkastuslain 10 luvun 3 §:n mukaista oikeutta vahingonkorvaukseen tai kanteen ajamiseen.

16 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

1 § (31.3.2000/340)

Sen estämättä, mitä riita-asiain oikeuspaikasta säädetään, saa 15 luvun 5 ja 6 §:ssä tarkoitettua korvauskannetta ajaa yhdistyksen kotipaikan tuomioistuimessa. Sama tuomioistuin voi käsitellä myös rikokseen perustuvan korvausvaatimuksen, 3 luvun 3 §:n 3 momentissa tarkoitetun takuuosuuksien lunastusta koskevan riidan sekä 5 luvun 4 §:n 4 momentissa ja 14 luvun 13 §:n 5 momentissa tarkoitetun kanteen siitä, onko velkoja saanut maksun tai turvaavan vakuuden saatavastaan.

2 §

Haaste ja muu tiedoksianto katsotaan yhdistykselle toimitetuksi, kun se on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle, toimitusjohtajalle tai muulle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa toiminimi. Jollei yhdistyksellä ole kaupparekisteriin merkittyä hallituksen jäsentä, toimitusjohtajaa tai muuta, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa yhdistyksen toiminimi, tiedoksiannossa yhdistykselle noudatetaan soveltuvin osin, mitä oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 7 §:ssä säädetään. (31.3.2000/340)

Jos hallitus tahtoo nostaa kanteen yhdistystä vastaan, on sen kutsuttava yhdistyskokous koolle valitsemaan asiamies edustamaan yhdistystä. Haaste katsotaan tällöin yhdistykselle toimitetuksi, kun se on esitetty yhdistyskokouksessa.

Jos hallitus tahtoo moittia yhdistyskokouksen päätöstä, kannevaltaa ei ole 7 luvun 20 §:n 2 momentin mukaan menetetty, jos kutsu yhdistyskokoukseen, jossa asiamies asetetaan, on toimitettu kolmen kuukauden kuluessa siitä yhdistyskokouksesta, jonka päätöstä kanne koskee.

3 § (29.12.2009/1231)

Kun yhdistyskokouksen päätöksen moittimista koskeva kanne on pantu vireille, tuomioistuin voi kantajan vaatimuksesta ennen asian ratkaisemista määrätä, ettei päätöstä saa panna täytäntöön. Ratkaisusta ei saa erikseen valittaa.

Tuomioistuimen on viran puolesta viivytyksettä annettava ratkaisustaan tieto Finanssivalvonnalle sekä, jos yhdistyskokouksen päätös on sellainen, että siitä lain mukaan on tehtävä ilmoitus rekisteröimistä varten, myös rekisteriviranomaiselle. Tuomioistuimen on ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi myös tieto ratkaisunsa lainvoimaisuudesta.

4 § (29.12.2009/1231)

Yhdistysjärjestyksen määräys riidan käsittelemisestä välimiesmenettelyssä sitoo vakuutusyhdistystä, takuuosuuden omistajaa, hallitusta, hallintoneuvostoa, hallituksen ja hallintoneuvoston jäsentä, toimitusjohtajaa sekä tilintarkastajaa välityssopimuksen tavoin niin kuin välimiesmenettelystä annetussa laissa säädetään. Yhdistysjärjestyksen määräys 3 luvun 3 §:ssä tarkoitetusta lunastuslausekkeesta johtuvan lunastusoikeutta tai lunastushintaa koskevan riidan käsittelemisestä välimiesmenettelyssä sitoo vastaavasti sellaisen riidan osapuolia.

Edellä 1 momentissa tarkoitettua yhdistysjärjestyksen määräystä sovelletaan kuitenkin ainoastaan kanteeseen, jonka peruste on syntynyt määräyksen rekisteröimisen jälkeen.

Jos yhdistyksen ja hallituksen välinen riita siirretään välimiesten ratkaistavaksi, sovelletaan, mitä 2 §:n 2 ja 3 momentissa säädetään asiamiehen asettamisesta ja määräajan laskemisesta.

5 §

Vakuutusyhdistyksestä rekisteriviranomaiselle annettavista ilmoituksista ja tiedonannoista on sen lisäksi, mitä tässä laissa on sanottu, voimassa mitä niistä on erikseen säädetty.

Tässä laissa tarkoitettuna rekisteriviranomaisena toimii patentti- ja rekisterihallitus.

6 § (29.12.2009/1231)

Jos osakeyhtiölain 8 luvun 10 §:ssä säädetty velvollisuus toimittaa asiakirjoja rekisteriviranomaiselle laiminlyödään, rekisteriviranomainen voi velvoittaa toimitusjohtajan tai hallituksen jäsenen sakon uhalla toimittamaan ne sille määräämässään ajassa.

Päätökseen, jolla rekisteriviranomainen on asettanut uhkasakon, ei saa hakea muutosta valittamalla.

7 § (29.12.2009/1231)

Joka tahallaan

1) harjoittaa vakuutusliikettä 1 luvun 4 §:n tai 5 §:n 1 momentin säännösten vastaisesti, taikka

2) antaa 13 luvun 28 §:n säännösten tai Finanssivalvonnasta annetun lain 27 §:n nojalla määrätyn toiminnan rajoituksen vastaisesti uusia vakuutuksia,

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen, vakuutusliikkeen luvattomasta harjoittamisesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

Virallisen syyttäjän on ennen 1 momentissa tarkoitettua rikosta koskevan syytteen nostamista varattava Finanssivalvonnalle tilaisuus antaa lausuntonsa asiassa. Tuomioistuimen on tätä rikosasiaa käsitellessään varattava Finanssivalvonnalle tilaisuus tulla kuulluksi.

8 § (29.12.2009/1231)

Joka tahallaan

1) toimii toisen välikätenä äänioikeuden rajoittamista koskevan tämän lain säännöksen tai yhdistysjärjestyksen määräyksen kiertämiseksi,

2) rikkoo tämän lain säännöksiä tilintarkastuskertomuksen laatimisesta,

3) Finanssivalvonnan 12 luvun 6 c §:n nojalla määräämän kiellon vastaisesti luovuttaa tai panttaa yhdistyksen hallinnassa olevaa omaisuutta,

4) rikkoo säännöksiä riippumattomana asiantuntijana toimivan tilintarkastajan lausunnon laatimisesta,

5) jakaa yhdistyksen varoja tämän lain säännösten vastaisesti,

6) antaa vakuuden 11 luvun 10 §:n säännösten vastaisesti, taikka

7) rikkoo 3 luvun 2 a §:n 1 momentin kieltoa vakuutusyhdistyksen arvopaperien ottamisesta arvopaperimarkkinalaissa tarkoitetun julkisen kaupankäynnin kohteeksi,

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vakuutusyhdistysrikoksesta sakkoon tai vankeuteen enintään yhdeksi vuodeksi.

9 § (29.12.2009/1231)

Joka tahallaan

1) takuuosuuskirjaa taikka väliaikaistodistusta annettaessa menettelee tämän lain säännösten vastaisesti,

2) rikkoo yhdistyskokouksen pöytäkirjan nähtävillä pitämistä koskevaa säännöstä,

3) laiminlyö takuuosuusluettelon taikka takuuosuudenomistajia koskevan luettelon pitämisen tai niiden nähtävänä pitämisen,

4) hankkii takuuosuuksia tekemättä vakuutusyhtiölain 4 luvun 5 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta taikka Finanssivalvonnan tämän lain taikka vakuutusyhtiölain 4 luvun 9 §:n perusteella antaman kiellon vastaisesti hankkii takuuosuuksia,

5) rikkoo osakeyhtiölain 8 luvun 10 §:n säännöksiä tilinpäätöksen, konsernitilinpäätöksen tai toimintakertomuksen toimittamisesta rekisteriviranomaiselle taikka jättää toimittamatta tämän lain mukaan Finanssivalvonnalle annettavan ilmoituksen tai muun tiedon,

6) jättää noudattamatta, mitä 2 luvun 9 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädetään päätöksenteon edellytyksistä perustamiskokouksessa, taikka

7) rikkoo tämän lain säännöksiä tilinpäätöksen, toimintakertomuksen, konsernitilinpäätöksen, välitilinpäätöksen tai 13 luvun 5 §:n 1 momentissa tarkoitetun tilinpäätöksen laatimisesta taikka vakuutusyhdistyksen sulautumista tai selvitystilaa koskevan lopputilityksen antamisesta,

on tuomittava, jollei teko ole vähäinen tai siitä ole muualla laissa säädetty ankarampaa rangaistusta, vakuutusyhdistysrikkomuksesta sakkoon.

Vakuutusyhdistysrikkomuksesta tuomitaan myös se, joka törkeästä huolimattomuudesta menettelee 1 momentin 7 kohdassa tarkoitetulla tavalla.

10 § (29.12.2009/1231)

Joka vakuutusyhdistyksen tai sen palveluyrityksen palveluksessa tai näiden toimielinten jäsenenä tai varajäsenenä tai vakuutusyhdistyksen toimeksiannosta tehtävää suorittaessaan taikka vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä tai asiantuntijana toimeksiannon perusteella taikka 2–5 momentin nojalla on saanut tietää vakuutusyhdistyksen, sen asiakkaan tai jonkun muun taloudellista asemaa tai terveydentilaa tai muita henkilökohtaisia oloja koskevan seikan taikka liike- tai ammattisalaisuuden, ei saa ilmaista tätä sivulliselle, jollei se, jonka hyväksi salassapitovelvollisuus on säädetty, anna suostumustaan tietojen ilmaisemiseen tai jollei laissa ole muuta säädetty. Asiakasta koskevia salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja ei saa antaa myöskään yhdistyskokoukselle eikä kokoukseen osallistuvalle osakkaalle, lukuun ottamatta yhdistyskokouksen ääniluetteloa.

Sen lisäksi, mitä viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (621/1999) säädetään, sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus luovuttaa vakuutussalaisuuden piiriin kuuluvia tietoja:

1) syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi;

2) Finanssivalvonnalle ja muulle rahoitusmarkkinoita valvovalle Suomen viranomaiselle;

3) muun ETA-valtion vakuutus- tai rahoitustoimintaa tai rahoitusmarkkinoita valvovalle viranomaiselle;

4) vakuutusyhdistyksen tilintarkastajalle;

5) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, jonka tehtävänä on osallistua vakuutusyrityksen selvitystila- tai konkurssimenettelyyn taikka muuhun vastaavaan menettelyyn;

6) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, joka on vastuussa vakuutusyrityksen selvitystila- tai konkurssimenettelyyn taikka muuhun vastaavaan menettelyyn osallisina olevien toimielinten valvonnasta;

7) Suomen tai muun ETA-valtion viranomaiselle, joka on vastuussa vakuutusyritysten, luottolaitosten, sijoituspalveluyritysten tai muiden rahoituslaitosten lakisääteisiä tilintarkastuksia suorittavien henkilöiden valvonnasta;

8) ETA-valtion riippumattomille vakuutusmatemaatikoille, jotka suorittavat vakuutusyritysten laillisuusvalvontaa, ja näiden vakuutusmatemaatikoiden valvonnasta vastuussa olevalle toimielimelle;

9) ETA-valtion viranomaiselle tai toimielimelle, joka on lain mukaan vastuussa yhtiöoikeuden noudattamisen seurannasta ja rikkomusten tutkimisesta;

10) Suomen tai muun ETA-valtion keskuspankille ja rahapoliittisena viranomaisena samanlaisen tehtävän omaavalle muulle toimielimelle sekä muulle maksujärjestelmien valvonnasta vastuussa olevalle viranomaiselle;

11) muun valtion kuin ETA-valtion 3–8 kohdassa tarkoitetulle viranomaiselle tai toimielimelle valvontatehtävän suorittamiseksi, jos annettavat tiedot asianomaisessa valtiossa kuuluvat 1 momentissa tarkoitetun vaitiolovelvollisuuden piiriin.

Sosiaali- ja terveysministeriöllä on oikeus luovuttaa vain sellaisia tietoja, jotka ovat tarpeen kunkin 2 momentissa mainitun viranomaisen tehtävien suorittamiseksi.

Sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, vakuutusyhdistyksellä on oikeus luovuttaa salassapitovelvollisuuden piiriin kuuluvia tietoja:

1) toiselle vakuutuslaitokselle jälleenvakuutuksen järjestämistä varten;

2) vakuutusyhdistyksen palveluyritykselle tai sille, joka hoitaa vakuutusyhdistyksen antamaa tehtävää toimeksiannon perusteella;

3) vakuutusyhdistyksen kanssa samaan konserniin tai sen kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään kuuluvalle vakuutuslaitokselle korvausasian hoitoa, vakuutussopimuksen tekemistä ja vakuutusliikkeen harjoittamisen kannalta tarpeellisten muiden tehtävien hoitamista varten; mitä edellä tässä kohdassa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei sovelleta henkilötietolain (523/1999) 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamiseen;

4) vakuutusalan lautakunnan tai vastaavan toimielimen palveluksessa tai jäsenenä olevalle sinne käsiteltäväksi saatetun asian hoitamista varten;

5) toiselle vakuutuslaitokselle tai vahingonaiheuttajalle vakuutusyhdistyksen takautumisoikeuden toteuttamiseksi sekä toiselle vakuutuslaitokselle sen selvittämiseksi, mikä on eri vakuutuslaitosten vastuu samasta vakuutustapahtumasta;

6) vakuutusyhdistykseen kohdistuneista rikoksista sekä sille ilmoitetuista vahingoista toisille vakuutuslaitoksille vakuutuslaitoksiin kohdistuvan rikollisuuden ehkäisemiseen liittyvän tärkeän edun vuoksi, jos tietosuojalautakunta on antanut tähän henkilötietolain 43 §:n 3 momentissa tarkoitetun luvan;

7) sosiaali- ja terveysministeriön luvalla historiallista tai tieteellistä tutkimusta tai tilastointia varten, jos on ilmeistä, ettei tietojen antaminen loukkaa niitä etuja, joiden suojaksi salassapitovelvollisuus on säädetty; lupa voidaan antaa määräajaksi ja siihen on liitettävä yleisen ja yksityisen edun suojaamiseksi tarpeelliset määräykset; lupa voidaan peruuttaa, milloin siihen harkitaan olevan syytä;

8) Suomen syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle rikoksen estämiseksi ja selvittämiseksi sekä 1 momentissa tarkoitetuille viranomaisille tai toimielimille; terveydentilaan liittyviä tietoja saa kuitenkin luovuttaa vain syyttäjä- ja esitutkintaviranomaiselle vakuutus- tai eläkelaitokseen kohdistuvan petosrikoksen estämiseksi, selvittämiseksi ja syytteeseen panoa varten; sekä

9) luottotietotoimintaa harjoittavalle rekisterinpitäjälle; luovuttaa voidaan kuitenkin vain tietoja, joita luottotietotoiminnan harjoittaja saa tallettaa luottotietorekisteriin tai muutoin käsitellä luottotietoina käytettäviksi.

Sen lisäksi, mitä 4 momentissa säädetään, vakuutusyhdistys voi luovuttaa asiakasrekisterissään olevia markkinointia sekä asiakaspalvelua ja muuta asiakassuhteen hoitamista varten tarpeellisia tietoja sellaiselle yritykselle, joka kuuluu vakuutusyhdistyksen kanssa samaan taloudelliseen yhteenliittymään. Mitä edellä tässä momentissa säädetään tietojen luovuttamisesta, ei sovelleta henkilötietolain 11 §:ssä tarkoitettujen arkaluonteisten tietojen luovuttamiseen.

Mitä 4 momentin 4 kohdassa säädetään vakuutusyhdistyksen oikeudesta tietojen luovuttamiseen, sovelletaan myös 4 momentin 4 kohdassa tarkoitetun vakuutusalan lautakunnan tai toimielimen oikeuteen luovuttaa tietoja.

Vakuutusyhdistys voi 4 momentissa tarkoitetuissa tilanteissa luovuttaa vain sellaisia tietoja, joita tarvitaan kyseessä olevien tehtävien suorittamiseksi.

10 a § (30.6.2000/638)

Rangaistus 10 §:n 1 momentissa säädetyn vaitiolovelvollisuuden rikkomisesta tuomitaan rikoslain (39/1889) 38 luvun 1 tai 2 §:n mukaan, jollei teko ole rangaistava rikoslain 40 luvun 5 §:n mukaan tai jollei siitä muualla laissa säädetä ankarampaa rangaistusta.

11 § (31.3.2000/340)

11 § on kumottu L:lla 31.3.2000/340.

11 a § (29.12.2009/1231)

11 a § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

12 §

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

2 momentti on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

13 § (29.12.2009/1231)

13 § on kumottu L:lla 29.12.2009/1231.

14 § (30.11.2012/704)

Kuluttajille myönnettävissä vakuutuksissa ei saa käyttää sukupuolta vakuutusmaksujen tai vakuutuksesta saatavien etuuksien laskennassa eikä tehdä sukupuoleen perustuvia eroja maksuissa tai etuuksissa.

Muissa kuin kuluttajille myönnettävissä vakuutuksissa sukupuolen käyttäminen maksujen tai etuuksien laskennassa ja sukupuoleen perustuvat suhteelliset erot maksuissa tai etuuksissa ovat sallittuja vain, jos sukupuolen käyttäminen on vaikuttava tekijä vakuutusmatemaattisten tietojen ja tilastotietojen perusteella tehtävässä riskinarvioinnissa.

Riskinarviointi voi perustua vakuutusyhdistyksen omaan vakuutuskantaan, vakuutusyhtiöiden tai vakuutusyhdistysten vakuutuskannoista muodostettuun yhteiseen tilastoaineistoon taikka yleiseen vakuutettavaa riskiä kuvaavaan luotettavaan tilastoon. Riskinarviointi voi perustua vakuutusyhdistyksen omaan vakuutuskantaan vain, jos vakuutuskanta on riittävän laaja luotettavan riskinarvioinnin tekemiseksi. Riskinarvioinnissa tulee ilmetä, millä tavalla sukupuoli vaikuttaa kyseessä olevaan vakuutettavaan riskiin sekä mikä on sukupuolten välinen suhteellinen ero vakuutettavassa riskissä.

15–16 §

15–16 § on kumottu L:lla 30.11.2012/704.

17 LUKU

Voimaantulo- ja siirtymäsäännökset

1 §

Tämä laki, jäljempänä uusi laki, tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1988. Uudella lailla kumotaan keskinäisistä vahinkovakuutusyhdistyksistä 2 päivänä kesäkuuta 1933 annettu laki (185/33), jäljempänä vanha laki, siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Vakuutusyhdistyksiin, jotka on merkitty kaupparekisteriin ennen uuden lain voimaantuloa, sovelletaan mainitun ajankohdan jälkeen uutta lakia, jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu.

2 §

Jos ennen uuden lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykseen sisältyy uuden lain vastaisia määräyksiä, on niiden sijasta noudatettava uuden lain säännöksiä.

Jos ennen uuden lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestys on uuden lain mukaan puutteellinen tai sisältää uuden lain vastaisia määräyksiä, on yhdistyksen hallituksen viivytyksettä tehtävä yhdistyskokoukselle ehdotus yhdistysjärjestyksen muuttamisesta uuden lain mukaiseksi. Yhdistysjärjestyksen muutoksille on kahden vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus sekä ilmoitettava ne rekisteröimistä varten kolmen kuukauden kuluessa ministeriön antamasta päätöksestä.

Jos vakuutusyhdistys, joka on laiminlyönyt mitä edellä 2 momentissa on säädetty, on tehnyt rekisteri-ilmoituksen, rekisteriviranomainen voi asettaa määräajan, jonka kuluessa yhdistyksen tulee tehdä yhdistysjärjestykseensä uuden lain edellyttämät muutokset ja ilmoittaa ne rekisteröimistä varten uhalla, että ensin mainittu asia raukeaa.

3 §

Vakuutusyhdistys voi uuden lain vahvistamisen jälkeen 2 §:n säännösten estämättä tehdä päätöksen yhdistysjärjestyksen muuttamisesta uuden lain mukaiseksi. Päätös tehdään vanhan lain mukaisessa järjestyksessä. Päätös voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi jo ennen uuden lain voimaantuloa ja rekisteröidä merkinnällä, että yhdistysjärjestyksen muutos tulee voimaan uuden lain voimaantulosta.

4 §

Ennen uuden lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen peruspääoman tulee kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta olla vähintään 125 000 markkaa.

Edellä 1 momentissa mainitun vakuutusyhdistyksen tulee viiden vuoden kuluessa lain voimaantulosta täyttää 2 luvun 5 §:ssä asetetut pääomavaatimukset.

Peruspääomaa ei saa yhdistyskokouksen päätöksellä alentaa 2 momentissa tarkoitettuja määriä pienemmäksi. Uuden lain vahvistamisen jälkeen ei myöskään saa rekisteröidä uutta vakuutusyhdistystä, jonka peruspääoma on 2 luvun 5 §:n 1 tai 2 momentissa mainittuja vähimmäismääriä pienempi.

5 §

Vakuutusyhdistyksen purkamista tai yhdistyksen sulautumista toiseen yhdistykseen koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava sekä ilmoitettava rekisteröitäväksi vanhan lain mukaan, jos julkista haastetta tai tuomioistuimen lupaa on haettu ennen uuden lain voimaantuloa.

Vakuutuskannan luovuttamista koskeva asia on käsiteltävä ja ratkaistava vanhan lain mukaan, jos sosiaali- ja terveysministeriön suostumusta on haettu ennen uuden lain voimaantuloa.

6 §

Ennen uuden lain voimaantuloa valitun hallituksen tai hallintoneuvoston kokoonpano on saatettava uuden lain mukaiseksi kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Ennen uuden lain voimaantuloa valittu hallituksen tai hallintoneuvoston jäsen, toimitusjohtaja, tilintarkastaja tai selvitysmies voi siitä huolimatta, ettei hän uuden lain mukaan saisi toimia kyseisessä tehtävässä, jäädä toimeensa uuden vaalin toimittamiseen saakka, enintään kuitenkin kahden vuoden ajaksi uuden lain voimaantulosta. Edellä sanottu koskee soveltuvin osin myös toiminimenkirjoittajaa, joka on nimetty ennen uuden lain voimaantuloa.

7 §

Vanhan lain voimassa ollessa annettua kutsua yhdistyskokoukseen on pidettävä laillisena, jos se on annettu sen lain säännöksiä noudattaen.

8 §

Ennen uuden lain voimaantuloa tehdyn yhdistyskokouksen päätöksen pätemättömyyttä koskeva kanne tai muu vaatimus, joka on pantu vireille ennen uuden lain voimaantuloa, on käsiteltävä loppuun ja ratkaistava vanhan lain mukaan.

9 §

Tilinpäätökseen, joka laaditaan ennen uuden lain voimaantuloa alkaneelta tilikaudelta, saadaan soveltaa aikaisempaa lainsäädäntöä.

10 §

Jos vakuutusyhdistys ennen uuden lain voimaantuloa on antanut lainoja tai vakuuksia enemmän kuin 11 luvun 7 ja 10 §:n mukaan on sallittua, on näiden lainojen ja vakuuksien määrä saatettava uuden lain mukaiseksi viimeistään kymmenen vuoden kuluessa uuden lain voimaantulosta.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

5.4.1991/634:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1991.

HE 303/90, tvk.miet. 16/90, svk.miet. 303/90

11.6.1993/483:

1. Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. Vakuutusyhdistyksiin, jotka on merkitty kaupparekisteriin ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan mainitun ajankohdan jälkeen tätä lakia, jollei jäljempänä annetuista säännöksistä muuta johdu.

2. Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykseen sisältyy tämän lain vastaisia määräyksiä, on niiden sijasta noudatettava tämän lain säännöksiä.

3. Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestys on tämän lain mukaan puutteellinen tai sisältää tämän lain vastaisia määräyksiä, on yhdistyksen hallituksen viivytyksettä tehtävä yhdistyskokoukselle ehdotus yhdistysjärjestyksen muuttamisesta tämän lain mukaiseksi. Yhdistysjärjestyksen muutoksille on viivytyksettä ja viimeistään kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus sekä ilmoitettava ne rekisteröimistä varten kolmen kuukauden kuluessa ministeriön antamasta päätöksestä. Ministeriöllä on oikeus erityisestä syystä pidentää tässä momentissa mainittuja määräaikoja enintään kuudella kuukaudella.

4. Ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn vakuutusyhdistyksen on täytettävä 2 luvun 5 §:ssä ja 10 a luvussa asetetut pääoma- ja vakavaraisuusvaatimukset kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

5. Tämän lain voimaantulon jälkeen hallituksen jäsentä ja toimitusjohtajaa valittaessa on noudatettava tätä lakia.

6. Ennen tämän lain voimaantuloa valittu suuren vakuutusyhdistyksen tilintarkastaja voi siitä huolimatta, ettei hän tämän lain mukaan saisi toimia kyseisessä tehtävässä, jäädä toimeensa enintään 1 päivään tammikuuta 1997 saakka.

7. Vakuutusyhdistystarkastuksen on noudatettava toiminnassaan tämän lain säännöksiä lain voimaantuloa seuraavan kalenterivuoden alusta.

HE 341/92, TaVM 12/93, ETA-sopimuksen liite IX: neuvoston direktiivi (73/239/ETY)

28.6.1994/546:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1995.

HE 114/93, TaVM 17/93

24.3.1995/451:

1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1995.

2. Vakuutusyhdistyksiin, jotka on merkitty kaupparekisteriin ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan mainitun ajankohdan jälkeen tätä lakia.

3. Vakuutusyhdistyksellä, joka on toiminnassa tämän lain tullessa voimaan, on kaupparekisteriin merkityn yhdistysjärjestyksen mukainen oikeus vakuutusliikkeen harjoittamiseen.

4. Tämän lain 10 luvun 1, 4, 7 ja 8 §:n säännöksiä sovelletaan ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, joka päättyy 31 joulukuuta 1995, pidettävään kirjanpitoon.

HE 357/94, TaVM 59/94, Neuvoston direktiivi 92/49/ETY; EYVL N:o L 288, 11.8.1992, s. 1, Neuvoston direktiivi 91/674/ETY; EYVL N:o L 374, 31.12.1991, s. 7

21.8.1995/1015:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1995.

HE 42/95, LaVM 2/95

12.12.1996/1023:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997.

HE 196/1996, TaVM 22/1996, EV 191/1996

30.4.1998/307:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 1998.

HE 243/1997, TaVM 2/1998, EV 19/1998

24.7.1998/581:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999.

HE 6/1997, HE 117/1997, LaVM 3/1998, SuVM 2/1998, EV 60/1998

30.12.1998/1207:

1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1999. Tämän lain 2 luvun 5 §:n 1 ja 2 momentin säännöstä peruspääoman vähimmäismäärästä sovelletaan lain voimaantulon jälkeen jätettyyn yhdistysjärjestyksen vahvistamista koskevaan hakemukseen.

2. Vakuutusyhdistyksen peruspääoma ja takuuosuuden nimellisarvo voivat 2 luvun 5 §:n 1–3 momentin estämättä olla Suomen markan määräisiä, jos yhdistyksen perustamiskirja on allekirjoitettu ennen tämän lain voimaantuloa tai ennen 1 päivää tammikuuta 2002. Peruspääoman vähimmäismäärä ja muu tässä laissa euromääräisenä ilmoitettu määrä muunnetaan Suomen markoiksi Euroopan unionin neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 1 artiklan 4 kohdan perusteella antaman lopullisen vaihtokurssin mukaisesti.

3. Jos yhdistys ennen 1 päivää tammikuuta 2002 muuttaa yhdistysjärjestyksen peruspääomaa ja nimellisarvoa koskevia määräyksiä siten, että peruspääoma ja nimellisarvo ilmoitetaan euroissa, pätevän päätöksen syntymisen edellytyksenä on, että sitä on kannattanut enemmän kuin puolet annetuista äänistä tai, jos äänet ovat menneet tasan, että puheenjohtaja on yhtynyt päätökseen. Jos yhdistys päättää samalla korottaa tai alentaa peruspääomaa tai luopua takuuosuuden nimellisarvosta 7 luvun 17 §:n 4 momentin mukaisesti, noudatetaan kuitenkin, mitä näihin päätöksiin vaadittavasta enemmistöstä säädetään.

4. Jos yhdistys päättää peruspääoman ja takuuosuuden nimellisarvon euromääräiseksi muuntamisen yhteydessä tai sen jälkeen muuttaa yhdistysjärjestystä siten, että nimellisarvoa korotetaan tai alennetaan lähimpään ylempänä tai alempana olevaan tasalukuun tai johonkin tällä välillä olevaan euron kymmenesosaan tai neljäsosaan, päätökseen ei sovelleta, mitä 7 luvun 17 §:n 1 momentissa säädetään yhdistysjärjestyksen muutokseen vaadittavasta enemmistöstä. Päätökseen sovelletaan soveltuvin osin, mitä 7 luvun 17 §:n 4 momentin toisessa virkkeessä säädetään nimellisarvosta luopumisen vaikutuksesta takuuosuuden omistajan oikeuteen. Yhdistys voi siirtää alentamismäärän tai osan siitä ylikurssirahastoon. Muutos on ilmoitettava rekisteröitäväksi viimeistään 31 päivänä elokuuta 2004.

5. Jos yhdistys on ennen tämän lain voimaantuloa päättänyt 3 kohdassa tai 7 luvun 17 §:n 4 momentissa tarkoitetusta yhdistysjärjestyksen muutoksesta, päätös on pätevä, jos se on tehty tämän lain mukaisesti. Yhdistyskokous voi ennen tämän lain voimaantuloa valtuuttaa hallituksen päättämään yhdistysjärjestyksen muuttamisesta 3 kohdassa tarkoitetulla tavalla. Hallitus voi valtuutuksen nojalla päättää vain sellaisesta takuuosuuksien mitätöinnistä, jossa alennettavaa määrää ei siirretä vapaaseen omaan pääomaan. Valtuutuspäätökseen vaadittavaan enemmistöön sovelletaan, mitä 4 kohdassa säädetään päätökseen vaadittavasta enemmistöstä. Alentamista koskevaan valtuutuspäätökseen sovelletaan lisäksi soveltuvin osin, mitä 5 luvussa säädetään takuupääoman alentamisesta. Valtuutus on voimassa enintään yhden vuoden yhdistyskokouksen päätöksestä. Valtuutuspäätös on ilmoitettava rekisteröitäväksi viivytyksettä lain vahvistamisen jälkeen.

6. Edellä 3 kohdassa ja 7 luvun 17 §:n 4 momentissa tarkoitettu yhdistysjärjestyksen muutos voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi ennen tämän lain voimaantuloa siten, että rekisteröinti tulee voimaan tämän lain tullessa voimaan. Edellä 3 kohdassa tarkoitettu yhdistysjärjestyksen muutos rekisteröidään viran puolesta siten, että rekisteriviranomainen muuttaa yhdistysjärjestyksen peruspääomaa ja, jollei yhdistys ole luopunut takuuosuuden nimellisarvosta 7 luvun 17 §:n 4 momentissa tarkoitetulla tavalla, takuuosuuden nimellisarvoa 7 kohdan mukaisesti.

7. Jos yhdistys päättää peruspääoman ja takuuosuuden nimellisarvon muuttamisesta euromääräiseksi ennen 1 päivää tammikuuta 2002 eikä päätöksestä käy muuta ilmi, yhdistyksen peruspääoma katsotaan muutetuksi euromääräiseksi Euroopan unionin neuvoston Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 109 1 artiklan 4 kohdan mukaisesti antaman lopullisen vaihtokurssin mukaisesti lähimpään senttiin pyöristettynä, ja takuuosuuden nimellisarvo lasketaan jakamalla euromääräinen takuupääoma takuuosuuksien lukumäärällä. Näin saatua nimellisarvoa ei pyöristetä, mutta se voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi sekä esittää yhdistysjärjestyksessä ja muissa oikeudellisissa asiakirjoissa yhden sentin tarkkuudella tämän kuitenkaan vaikuttamatta takuuosuuden omistajan tai muun oikeuteen. Rekisteristä, yhdistysjärjestyksestä ja muista oikeudellisista asiakirjoista on käytävä ilmi, että kysymyksessä ei ole nimellisarvon tarkka arvo. Mitä edellä säädetään, sovelletaan myös euron tullessa käyttöön yhdistyksessä 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 233/1998, TaVM 31/1998, EV 204/1998

29.1.1999/81:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1999.

Ne asianomaisen ministeriön antamat luvat, määräykset, ohjeet ja muut vakuutusvalvontaa ja -tarkastusta koskevat päätökset, joiden antaminen 16 luvun 13 §:n mukaisesti siirtyy Vakuutusvalvontavirastolle, jäävät edelleen voimaan, kunnes Vakuutusvalvontavirasto toisin päättää.

Vakuutusyhdistystarkastuksen toiminta päättyy tämän lain voimaan tullessa. Vakuutusyhdistystarkastukselle kuuluvat tehtävät sekä varat ja velat siirtyvät samasta ajankohdasta Vakuutusvalvontavirastolle.

Sen estämättä, mitä kirjanpitolain (1336/1997) 9 luvun 2 §:ssä säädetään, kirjanpitolakia sovelletaan ensimmäisen kerran vakuutusyhdistyksen kirjanpitoon siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen.

Vakuutusyhdistys saa kuitenkin soveltaa 4 momentissa tarkoitettuja säännöksiä sinä tilikautena, joka on kulumassa tai alkaa tämän lain tultua voimaan.

HE 163/1998, TaVM 29/1998, EV 202/1998

31.3.2000/340:

Voimaantulo

1. Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2000.

Yleiset siirtymäsäännökset

2. Yhdistysjärjestykseen sisältyvän tämän lain vastaisen määräyksen sijasta noudatetaan tämän lain säännöksiä, jollei näistä siirtymäsäännöksistä muuta johdu. Jos yhdistysjärjestys on tämän lain mukaan puutteellinen tai sisältää tämän lain vastaisia määräyksiä, yhdistyksen hallituksen on tehtävä yhdistyskokoukselle ehdotus yhdistysjärjestyksen muuttamiseksi lain mukaiseksi. Yhdistysjärjestyksen muutoksille on kahden vuoden kuluessa lain voimaantulosta haettava Vakuutusvalvontaviraston vahvistus. Yhdistysjärjestyksen muutokset on ilmoitettava rekisteröimistä varten kolmen kuukauden kuluessa viraston antamasta vahvistuksesta. Virasto voi asettaa vakuutusyhdistykselle uhkasakon tässä tarkoitetun velvoitteen täyttämisen tehosteeksi.

3. Tämän lain voimaantulon jälkeen rekisteröitäväksi ilmoitettua tämän lain vastaista yhdistysjärjestystä ei voida rekisteröidä, ellei näistä siirtymäsäännöksistä muuta johdu.

4. Vakuutusyhdistys voi tämän lain vahvistamisen jälkeen mutta ennen sen voimaantuloa päättää yhdistysjärjestyksen muuttamisesta tämän lain säännösten mukaiseksi lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten mukaisesti. Päätös voidaan ilmoittaa rekisteröitäväksi ennen lain voimaantuloa ja rekisteröidä siten, että yhdistysjärjestyksen muutos tulee voimaan samana päivänä kuin tämä laki.

5. Vakuutusyhdistyksen luotonottoon sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos luotto on otettu ennen lain voimaantuloa eikä siihen liittyviä ehtoja muuteta lain voimaantulon jälkeen.

Vakuutusyhdistyksen perustamista koskeva siirtymäsäännös

6. Vakuutusyhdistyksen perustamiseen ja rekisteröimiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos perustamiskirja on allekirjoitettu ennen lain voimaantuloa eikä näistä siirtymäsäännöksistä muuta johdu.

Takuuosuuskirjaa koskeva siirtymäsäännös

7. Vakuutusyhdistyksen rekisterinumero on merkittävä takuuosuuskirjaan, joka esitetään yhdistykselle tai jonka yhdistys luovuttaa lain voimaantulon jälkeen.

Takuupääoman korottamista koskeva siirtymäsäännös

8. Jos takuupääoman korottamisesta on päätetty ennen tämän lain voimaantuloa, takuupääoman rekisteröimiseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta 4 luvun 7 §:ää. Yhdistyksen täysin maksettu takuupääoma on kuitenkin ilmoitettava rekisteröitäväksi vuoden kuluessa lain voimaantulosta.

Omia takuuosuuksia koskevat siirtymäsäännökset

9. Yhdistys voi 5 a luvun 3 §:n nojalla hankkia vain täysin maksettuja takuuosuuksia.

10. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden säännösten vastaisesti ennen lain voimaantuloa yhdistykselle tulleet takuuosuudet on luovutettava kuuden kuukauden kuluessa lain voimaantulosta.

Yhdistyskokousta koskevat siirtymäsäännökset

11. Ennen tämän lain voimaantuloa tehtyyn yhdistyskokouksen päätökseen ja sen rekisteröintiin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jollei näistä siirtymäsäännöksistä muuta johdu.

12. Jos kutsu yhdistyskokoukseen on toimitettu ennen tämän lain voimaantuloa, kutsuun sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Jos ennen lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaan asiakirjoja on pidettävä osakkaiden nähtävänä, asiakirjoihin ja niiden nähtävänä pitämiseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

13. Jos kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta päätetään yhdistysjärjestyksen muuttamisesta takuuosuuslajien yhdistämiseksi siten, että koko takuuosuuslajin oikeudet vähenevät, 7 luvun 17 §:n 1 momentin mukaisen päätöksen lisäksi vaaditaan niiden takuuosuudenomistajien suostumus, joilla on vähintään yksi kolmasosa tämänlajisista takuuosuuksista, ja niiden takuuosuudenomistajien kannatus, joilla on vähintään kaksi kolmasosaa kokouksessa edustetuista tämänlajisista takuuosuuksista.

Tilinpäätöstä koskevat siirtymäsäännökset

14. Tilinpäätöstä koskevia tämän lain säännöksiä sovelletaan vakuutusyhdistyksen tilinpäätökseen ja konsernitilinpäätökseen ensimmäisen kerran siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2000 tai sen jälkeen. Vakuutusyhdistys saa kuitenkin soveltaa näitä säännöksiä jo sinä tilikautena, joka on kulumassa tämän lain tullessa voimaan.

15. Tilinpäätösasiakirjat on ilmoitettava rekisteröitäviksi tämän lain 10 luvun 11 §:ssä säädetyllä tavalla ensimmäisen kerran tilikaudelta, joka on kulumassa lain tullessa voimaan.

Voitonjakoa ja yhdistyksen varojen muuta käyttöä koskeva siirtymäsäännös

16. Tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 11 luvun 7 §:n mukaisesti annettuun lainaan ei sovelleta 11 luvun 9 §:n säännöksiä, jos lainaan liittyviä ehtoja ei muuteta lain voimaantulon jälkeen.

Sulautumista koskeva siirtymäsäännös

17. Sulautumiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos sulautumissopimus on hyväksytty jossakin sulautumiseen osallistuvassa yhdistyksessä ennen lain voimaantuloa.

Vakuutuskannan luovuttamista koskeva siirtymäsäännös

18. Vakuutuskannan luovuttamiseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä, jos vakuutuskannan luovuttamista koskeva sopimus on hyväksytty luovuttavassa tai vastaanottavassa yhdistyksessä ennen lain voimaantuloa.

Yhdistyksen kirjeitä ja lomakkeita koskeva siirtymäsäännös

19. Tämän lain 16 luvun 13 §:n säännöksiä yhdistyksen kirjeistä ja lomakkeista sovelletaan vuoden kuluttua lain voimaantulosta.

HE 193/1999, TaVM 2/2000, EV 26/2000

30.6.2000/638:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2000.

HE 34/2000, TaVM 14/2000, EV 77/2000

17.11.2000/952:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2000. Lain 10 luvun 4 a § ja 12 a luvun 4 ja 8 § tulevat kuitenkin voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

Tämän lain 12 a luvun 5 ja 6 §:ssä säädetty mukautettu vakavaraisuuslaskelma on laadittava ensimmäistä kertaa siltä tilikaudelta laadittavan tilinpäätöksen yhteydessä, joka on kulumassa 1 päivänä tammikuuta 2001 tai joka alkaa kyseisenä kalenterivuonna.

HE 32/2000, HE 63/2000, TaVM 22/2000, EV 128/2000, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 98/78/EY (31998L0078); EYVL N:o L 330, 5.12.1998 s. 1, neuvoston direktiivi 92/49/ETY (31992L0049); EYVL N:o L 228, 11.8.1992 s. 1, neuvoston direktiivi 92/96/ETY (31992L0096); EYVL N:o L 360, 9.12.1992, s. 1

4.5.2001/365:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2001.

HE 206/2000, TaVM 4/2001, EV 31/2001

28.12.2001/1525:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2002.

HE 184/2001, TaVM 22/2001, EV 218/2001

25.1.2002/52:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä helmikuuta 2002.

HE 165/2001, TaVM 19/2001, EV 215/2001

13.6.2003/487:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 2003.

Tämän lain 1 luvun 8 §:ssä säädetty velvollisuus on täytettävä viimeistään kolmen vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

HE 200/2002, PuVM 2/2002, EV 267/2002

30.4.2004/333:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä toukokuuta 2004.

Tätä lakia sovelletaan selvitystilaan, jota koskeva päätös on tehty tai määräys annettu lain voimaantulon jälkeen, ja konkurssiin, jota koskeva hakemus on jätetty tuomioistuimelle lain voimaantulon jälkeen.

HE 149/2003, TaVM 3/2004, EV 18/2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/17/EY (32001L0017); EYVL N:o L 110, 20.4.2001, s. 28, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2000/64/EY (32000L0064); EYVL N:o L 290, 17.11.2000, s. 27

19.5.2004/417:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä kesäkuuta 2004. Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran 1 päivänä tammikuuta 2004 tai sen jälkeen alkavien tilikausien tilinpäätösten valvontaan.

Tällä lailla kumotaan vakuutusyhdistyksen toimintapääomaan luettavista eristä 12 päivänä maaliskuuta 1999 annettu asetus (314/1999) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

Jos yhdistys tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen 1 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan on pieni vakuutusyhdistys, sen estämättä, mitä säädetään tämän lain 10 a luvussa, yhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistyksen toimintapääomalle ei aseteta vaatimuksia ja yhdistys voi oman pääoman osalta noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 2 luvun 5 §:n 3 momentin säännöstä 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen yhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistyksen toimintapääomalle ei aseteta vaatimuksia ja yhdistys voi oman pääoman osalta noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta 2 luvun 5 §:n 3 momentin säännöstä 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että yhdistys on toimittanut 12 luvun 6 b §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin yhdistys aikoo ryhtyä toimintapääoman saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

Jos yhdistys tämän lain voimaan tullessa voimassa olleen lain 1 luvun 1 §:n 4 momentin mukaan on suuri vakuutusyhdistys, sen estämättä, mitä säädetään tämän lain 10 a luvussa, yhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistys voi noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 10 a luvun 2–4 §:n säännöksiä 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen yhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistys voi noudattaa tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita 10 a luvun 2–4 §:n säännöksiä 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että yhdistys on toimittanut 12 luvun 6 b §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin yhdistys aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

Vakuutusyhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin vakuutusyhtiölain 11 luvun 4 §:ssä luetelluissa rajoituksissa käytetään toimintapääoman vähimmäismäärän sijasta vakuutusyhtiölain 11 luvun 1 §:ssä määriteltyä toimintapääomaa 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen vakuutusyhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin vakuutusyhtiölain 11 luvun 4 §:ssä luetelluissa rajoituksissa käytetään toimintapääoman vähimmäismäärän sijasta vakuutusyhtiölain 11 luvun 1 §:ssä määriteltyä toimintapääomaa 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että yhdistys on toimittanut 12 luvun 6 b §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin yhdistys aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

Suuren vakuutusyhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistys voi olla noudattamatta 10 a luvun 1 §:n 2 momentissa mainittua vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2007 saakka. Tämän jälkeen yhdistyksen hakemuksesta ja Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella ja määräämin ehdoin yhdistys voi olla noudattamatta 10 a luvun 1 §:n 2 momentissa mainittua vaatimusta 19 päivään maaliskuuta 2009 saakka, edellyttäen, että yhdistys on toimittanut 12 luvun 6 b §:n mukaisen suunnitelman toimista, joihin yhdistys aikoo ryhtyä tilanteen saattamiseksi tämän lain mukaiseksi.

HE 161/2003, TaVM 6/2004, EV 36/2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/83/EY (32002L0083); EYVL N:o L 345, 19.12.2002, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/13/EY (32002L0013); EYVL N:o L 077, 20.3.2002, s. 17

30.7.2004/709:

Tämä laki tulee voimaan 5 päivänä elokuuta 2004.

HE 69/2004, TaVM 12/2004, EV 103/2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2002/87/EY (32002L0087); EYVL N:o L 035, 11.2.2003, s. 1-27

30.12.2004/1320:

Tämä laki tulee voimaan 31 päivänä joulukuuta 2004.

Tätä lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vakuutusyhdistyksen kirjanpitoon siltä tilikaudelta, joka alkaa 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen. Vakuutusyhdistys saa soveltaa tätä lakia sinä tilikautena, joka on kulumassa, kun laki tulee voimaan.

Kirjanpitolain 7 a luvun 1 §:ssä tarkoitettujen kansainvälisten tilinpäätösstandardien mukaisesti laadittu konsernitilinpäätös saadaan laatia 1 päivänä tammikuuta 2005 tai sen jälkeen alkavilta tilikausilta.

Tämän lain 10 luvun 5 c §:n 6–8 momenttia saadaan soveltaa 1 päivästä tammikuuta 2005 alkaen. Niihin arvonkorotuksiin, jotka on tehty ennen tämän lain voimaantuloa, saadaan soveltaa niitä säännöksiä, jotka olivat voimassa tämän lain tullessa voimaan.

Aktivoidut perustamis- ja tutkimusmenot, jotka poistetaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleiden kirjanpitolain säännösten mukaan vaikutusaikanaan, tulee ottaa 11 luvun 2 §:n 1 momenttia sovellettaessa huomioon jakokelvottomina erinä.

HE 224/2004, TaVM 31/2004, EV 230/2004, Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EY) N:o 1606/2002; EYVL N:o L 243, 11.9.2002, s. 1, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2001/65/EY; EYVL N:o L 283, 27.10.2001, s. 28, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2003/51/EY; EYVL N:o L 178, 17.7.2003, s. 16

3.6.2005/381:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2005.

HE 19/2005, TaVM 7/2005, EV 46/2005

2.9.2005/719:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä lokakuuta 2005.

Muutoksenhaussa ennen tämän lain voimaantuloa annettuun hallintoviranomaisen päätökseen sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 112/2004, HE 5/2005, HaVM 13/2005, EV 91/2005

9.2.2007/137:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä helmikuuta 2007.

HE 21/2006, TaVM 25/2006, EV 252/2006

13.4.2007/470:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.

HE 194/2006, TaVM 33/2006, EV 293/2006, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2006/43/EY (32006L0043); EYVL N:o L 157, 9.6.2006, s. 87

5.10.2007/871:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä lokakuuta 2007.

Tätä lakia sovelletaan vakuutussopimuksiin, jotka tehdään 22 päivänä joulukuuta 2007 tai sen jälkeen.

HE 21/2007, TyVM 2/2007, EV 26/2007, Neuvoston direktiivi 2004/113/EY (32004L0113); EYVL N:o L 373, 21.12.2004, s. 37

19.12.2008/896:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

HE 66/2008, TaVM 20/2008, EV 109/2008

29.12.2009/1231:

Tämä laki tulee voimaan 30 päivänä joulukuuta 2009.

Vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykseen sisältyvän tämän lain vastaisen määräyksen sijasta noudatetaan tätä lakia. Jos yhdistysjärjestys ei vastaa lain vaatimuksia, vakuutusyhdistyksen hallituksen on tehtävä ehdotus yhdistysjärjestyksen muuttamiseksi lain mukaiseksi. Yhdistysjärjestyksen muutoksille on haettava Finanssivalvonnan vahvistus viimeistään kolmen vuoden kuluttua lain voimaantulosta. Finanssivalvonta voi asettaa yhdistykselle uhkasakon tämän velvoitteen täyttämisen tehosteeksi. Yhdistysjärjestyksen muutokset on ilmoitettava rekisteröitäväksi kolmen kuukauden kuluessa Finanssivalvonnan antamasta päätöksestä.

Jos vakuutusyhdistyksen yhdistysjärjestykseen on ennen tämän lain voimaantuloa otettu takuuosuuden omistajien osakkuutta koskevia määräyksiä, niihin sovelletaan, mitä 2 momentissa säädetään yhdistysjärjestyksestä.

Jos yhdistyskokouksen päätös on tehty ennen lain voimaantuloa, päätettyyn asiaan ja siihen liittyviin rekisteröinteihin sekä muihin menettelyihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia. Jos yhdistyskokouksen päätös tehdään lain tultua voimaan, kokouskutsuun, kokousasiakirjoihin sekä kokoukseen ilmoittautumiseen ja osallistumiseen sovelletaan lakia jo ennen sen voimaantuloa.

Sen estämättä, mitä 1 luvun 2 §:n 1 momentissa säädetään, ennen tämän lain voimaantuloa merkityn takuuosuuden omistaja on vakuutusyhdistyksen osakas vain, jos yhdistysjärjestyksessä niin määrätään.

Sen estämättä, mitä 1 luvun 3 §:n 1 momentissa säädetään, myös vakuutusyhdistyksen takuuosuudenomistajaosakkaat ovat vastuussa sellaisista vakuutusyhdistyksen velvoitteista, jotka ovat syntyneet ennen lain voimaantuloa.

Jos yhdistysjärjestyksen määräys hallintoneuvostosta on ilmoitettu rekisteröitäväksi ennen lain voimaantuloa, hallintoneuvostolla on kolmen vuoden ajan lain voimaantulosta oikeus valita hallituksen jäsenet, jollei yhdistysjärjestyksessä määrätä toisin.

Ylikurssirahasto on 10 luvun 6 §:ssä tarkoitettua sidottua omaa pääomaa.

Edellä 10 luvun omaa pääomaa, kirjanpitoa, tilinpäätöstä ja toimintakertomusta koskevia säännöksiä sovelletaan viimeistään siltä tilikaudelta, joka alkaa tämän lain tultua voimaan.

Sulautumiseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia, jos sulautumissuunnitelma ilmoitetaan rekisteröitäväksi ennen lain voimaantuloa. Vakuutuskannan luovuttamiseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia, jos vakuutuskannan luovuttamista koskevaan suunnitelmaan on haettu Finanssivalvonnan suostumusta ennen lain voimaantuloa. Muussa tapauksessa sulautumiseen ja vakuutuskannan luovuttamiseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia.

Ennen lain voimaantuloa tehdyn päätöksen pätemättömyyttä koskevan moitekanteen tai muun vaatimuksen käsittelemiseen ja ratkaisemiseen sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia.

Vahingonkorvaukseen, joka perustuu ennen lain voimaantuloa tapahtuneeseen tekoon tai laiminlyöntiin, sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa ollutta lakia.

HE 181/2009, TaVM 26/2009, EV 237/2009

30.11.2012/704:

Tämä laki tulee voimaan 21 päivänä joulukuuta 2012.

Mitä 16 luvun 14 §:ssä säädetään, ei sovelleta vakuutukseen, josta sopimus on tehty ennen 21 päivää joulukuuta 2012.

Vahinkovakuutukseen, joka vakuutussopimuslain (543/1994) 16 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla jatkuu vakuutuskauden kerrallaan, voidaan tämän lain 16 luvun 14 §:n asemesta soveltaa tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta vakuutusyhdistyslain 16 luvun 14 §:ää 1 päivänä heinäkuuta 2013 alkavan tai mainittua päivää ensimmäiseksi seuraavan vakuutuskauden alkuun asti. Sellaiseen muuhun henkilövakuutukseen kuin henkivakuutukseen, jonka vakuutusmaksua tai muita ehtoja voidaan vakuutussopimuslain 20 a §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla muuttaa, voidaan tämän lain 16 luvun 14 §:n asemesta soveltaa tämän lain voimaan tullessa voimassa ollutta vakuutusyhdistyslain 16 luvun 14 §:ää 1 päivänä heinäkuuta 2013 alkavan tai mainittua päivää ensimmäiseksi seuraavan vakuutusmaksukauden alkuun asti tai, jos vakuutusmaksukaudesta ei ole sovittu, vuoden 2014 alkuun asti.

HE 55/2012, TaVM 12/2012, EV 116/2012

7.3.2014/190:

Tämä laki tulee voimaan 15 päivänä maaliskuuta 2014.

HE 94/2013, TaVM 38/2013, PeVL 43/2013, EV 4/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/61/EU; (32011L0061) ; EUVL L 174, 1.7.2011, s. 1

20.3.2015/306:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 344/2014, TaVM 30/2014, EV 304/2014, Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2009/138/EY (32009L0138) ; EYVL N:o L 335, 17.12.2009, s. 1., Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2011/89/EU (32011L0089) ; EYVL N:o L 326, 8.12.2011, s. 113., Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2014/51/EU (32014L0051) ; EYVL N:o L 153, 22.5.2014, s. 1.

18.9.2015/1202:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 254/2014, TaVM 34/2014, EV 371/2014

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.