Seurattu SDK 994/2018 saakka.

29.8.1986/653

Päihdehuoltoasetus

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Sosiaali- ja terveysministeriön toimialaan kuuluvia asioita käsittelemään määrätyn ministerin esittelystä säädetään 17 päivänä tammikuuta 1986 annetun päihdehuoltolain (41/86) nojalla:

1 luku

Yleiset säännökset

1 §
Palvelujen järjestäminen

Päihdehuoltoa järjestäessään kunnan on huolehdittava siitä, että palveluja on tarvittavassa laajuudessa saatavissa niinä vuorokauden aikoina, joina niitä tarvitaan.

2 §
Kuntoutussuunnitelma

Asiakkaan päihdehuollon tarpeen arvioimiseksi ja hoidon saannin turvaamiseksi on yhdessä hänen kanssaan tarvittaessa laadittava kuntoutussuunnitelma. Tahdosta riippumatta toteutettavassa hoidossa kuntoutussuunnitelma on tehtävä kussakin tapauksessa. Kuntoutussuunnitelmaa on tarkistettava tarpeen mukaan.

Kuntoutussuunnitelmassa on selvitettävä keskeiset asiat, joihin pyritään vaikuttamaan, sekä keinot ja arvioitu aika, jonka kuluessa tavoitteet pyritään toteuttamaan. Suunnitelmasta on käytävä ilmi, miten henkilön huollossa olevan lapsen hoidon ja tuen tarve on otettu huomioon. Kuntoutussuunnitelmassa on oltava selvitys päihdehuoltolain (41/86) 16 §:n 3 momentissa tarkoitetun hoidon jälkeen annettavan tuen järjestämisestä.

2 luku

Valtion päihdehuollon toimintayksiköt

3 §
Toimintayksiköt

Valtiolla voi olla päihdehuollon toimintayksikköjä.

4 § (22.2.1991/427)
Ohjesääntö

Toimintayksiköllä tulee olla ohjesääntö, jonka toimintayksikön johtokunta vahvistaa.

Henkilöstön osallistumisessa sitä itseään koskevan päätöksenteon valmisteluun valtion päihdehuollon toimintayksikössä noudatetaan, mitä yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa annetussa laissa (651/88) säädetään ja sen nojalla tehdyissä sopimuksissa määrätään.

L yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 651/88 on kumottu L:lla yhteistoiminnasta valtion virastoissa ja laitoksissa 1233/2013.

5 § (29.1.1988/77)
Virat

Toimintayksikössä voi olla ylilääkärin, johtajan, apulaisjohtajan, psykologin, tutkimussihteerin, ylihoitajan, osastonhoitajan, vastaavan sosiaalityöntekijän ja sosiaalityöntekijän sekä muita virkoja.

Toimintayksiköihin voidaan lisäksi ottaa tilapäisiä virkamiehiä sekä työsopimussuhteista henkilökuntaa.

6 §
Kelpoisuusvaatimukset

Kelpoisuusvaatimuksena päihdehuollon toimintayksikön virkoihin on, että asianomainen on aikaisemmalla toiminnallaan osoittanut, että hänellä on sellainen taito ja kyky, jota viran menestyksellinen hoitaminen edellyttää. (29.1.1988/77)

Lisäksi vaaditaan:

1) ylilääkäriltä pätevyys psykiatrian alalla tai muu virkaan soveltuva erikoislääkärin pätevyys;

2) johtajalta tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä tehtävän edellyttämä perehtyneisyys sosiaalihuoltoon;

3) apulaisjohtajalta 2 kohdassa tarkoitettu kelpoisuus tai, jos hänen toimialaansa kuuluvat tehtävät ovat pääasiassa taloushallinnollisia, tehtävään soveltuva koulutus;

4) psykologilta psykologian kandidaatin tutkinto tai muu tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto sekä siihen sisältyvinä tai sen ohella suoritettuina syventävät opinnot tai korkein yliopistollinen arvosana psykologiassa;

5) tutkimussihteeriltä tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto;

6) ylihoitajalta erikoissairaanhoitajan tutkinto ja riittävä hallinnollinen kokemus;

7) osastonhoitajalta soveltuva erikoissairaanhoitajan tutkinto; sekä

8) vastaavalta sosiaalityöntekijältä ja sosiaalityöntekijältä tehtävään soveltuva ylempi korkeakoulututkinto, johon sisältyy tai jonka lisäksi on hankittu riittävä sosiaalityön koulutus, taikka sosiaalihuoltajan tutkinto; sosiaalihuoltajan tutkintoon rinnastetaan vastaava Svenska social- och kommunalhögskolan -nimisessä korkeakoulussa suoritettu tutkinto.

Toimintayksikössä toimivan terveydenhuoltohenkilöstön kelpoisuuksista on lisäksi voimassa, mitä niistä on erikseen säädetty tai määrätty.

7 § (29.1.1988/77)
Virkojen täyttäminen

Toimintayksikön ylilääkärin, johtajan ja apulaisjohtajan nimittää johtokunta.

Toimintayksikön muut vakinaiset virkamiehet nimittää ja tilapäiset virkamiehet sekä työsopimussuhteisen henkilökunnan ottaa toimintayksikön johtaja tai ohjesäännössä määrätty muu virkamies.

8 § (29.1.1988/77)
Virkavapaus, viranhoito ja virkaero

8 § on kumottu asetuksella 29.1.1988/77.

9 § (22.2.1991/427)
Johtokunta

Toimintayksiköllä on johtokunta, jonka toimikausi on neljä kalenterivuotta. Johtokuntaan kuuluu vähintään viisi ja enintään kahdeksan jäsentä, joista yksi on toimintayksikön henkilöstön keskuudestaan enintään neljäksi vuodeksi kerrallaan valitsema jäsen. Sosiaali- ja terveyshallitus nimittää muut jäsenet ja määrää yhden jäsenistä toimimaan johtokunnan puheenjohtajana. Varapuheenjohtajan johtokunta valitsee keskuudestaan.

3 luku

Erinäiset säännökset

10 §
Hoitoajan alkaminen

Päihdehuoltolain 11–13 §:ssä tarkoitettuun hoitoaikaan luetaan myös aika, joka hoitoa koskevan päätöksen jälkeen kuluu henkilön kuljettamiseen sosiaalihuollon tai terveydenhuollon toimintayksikköön.

11 §
Alle 18-vuotiaan henkilön hoito

Päihdehuoltolain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetun erityisen syyn voidaan katsoa olevan tilanteissa, joissa hoidon järjestäminen on alle 18-vuotiaan henkilön itsensä kannalta ilmeisen perusteltua ja hänen etunsa mukaista, sekä milloin kysymyksessä on alle 18-vuotiaan mutta 15 vuotta täyttäneen henkilön erityisen väkivaltainen käyttäytyminen.

12 §
Hoitoryhmän kokoonpano ja tehtävät

Hoitoryhmään kuuluu vähintään kolme toimintayksikön työntekijää niin, että hoitoryhmässä on aina sosiaalityön ja terveydenhuollon edustus.

Hoitoryhmän tehtävänä on huolehtia siitä, että asiakkaalle järjestetään päihdehuoltolain 16 §:ssä tarkoitettu mahdollisuus osallistua hoidon suunnitteluun, toimenpiteiden valintaan ja hoitoyhteisön toimintaan. Hoitoryhmän on avustettava henkilön asuin- tai oleskelukunnan sosiaalilautakuntaa tahdosta riippumatta toteutettavan hoidon jälkeen tarvittavan tuen järjestämisen suunnittelussa.

13 §
Asiakasryhmän kokoonpano ja tehtävät

Toimintayksikön asiakkaat valitsevat keskuudestaan asiakasryhmän jäsenet.

Asiakasryhmä voi tehdä esityksiä ja aloitteita, jotka koskevat toimintayksikön toimintaa. Asiakasryhmää on tarvittaessa kuultava toimintayksikön hoitotoimintaa koskevista järjestelyistä ja muutoinkin on sille varattava mahdollisuus olla mukana kehitettäessä toimintayksikön toimintaa.

14 §
Eristäminen

Päihdehuoltolain 26 §:ssä tarkoitettua eristämistä ei saa määrätä pidemmäksi ajaksi eikä myöskään jatkaa kauemmin kuin henkilön hoito välttämättä vaatii.

Eristämistä voidaan jatkaa uudella päätöksellä vain, jos henkilö eristämisen jälkeen on edelleen vaaraksi itselleen tai muille taikka jos eristäminen on edelleen henkilön hoidon kannalta erityisen perusteltua. Edellytyksenä on lisäksi, ettei henkilön hoitoa ole tarkoituksenmukaisempaa järjestää muulla tavalla. Ennen eristämisen jatkamista koskevan päätöksen tekemistä on henkilölle suoritettava lääkärintarkastus, mikäli se ei ole ilmeisen tarpeetonta.

Kun henkilö on määrätty eristettäväksi, on samalla määrättävä, kenen tehtävänä on huolehtia henkilön turvallisuudesta. Henkilön olosuhteet eristämisen aikana on järjestettävä niin, että henkilö saa jatkuvan huolenpidon ja riittävän hoidon sekä mahdollisuuden keskustella työntekijän kanssa.

15 § (22.2.1991/427)
Päätöksen muoto

Henkilön tahdosta riippumatta toteutettavaa hoitoa koskeva päihdehuoltolain 11 ja 12 §:n mukaisesti tehtävä päätös sekä eristämistä koskeva päätös on laadittava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistaman kaavan mukaisesti.

16 § (22.2.1991/427)
Soveltamisohjeet

Tarkempia ohjeita tämän asetuksen soveltamisesta antaa tarvittaessa sosiaali- ja terveysministeriö.

4 luku

Voimaantulosäännökset

17 §
Voimaantulo

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1987.

18 §
Siirtymäsäännös

Henkilö, joka ennen tämän asetuksen voimaantuloa on ollut kelpoinen johonkin valtion päihdehuollon toimintayksikön virkaan tai toimeen ja joka tämän asetuksen voimaantullessa on tällaisen viran tai toimen haltijana, säilyttää kelpoisuutensa vastaavaan toimintayksikön virkaan tai toimeen tämän asetuksen tullessa voimaan.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

29.1.1988/77:

Tämä asetus tulee voimaan 8 päivänä helmikuuta 1988.

Tämän asetuksen täytäntöönpanon vaatimiin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä jo ennen asetuksen voimaantuloa.

22.2.1991/427:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 1991.

Ennen tämän asetuksen voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

Ensimmäisellä kerralla ennen tämän asetuksen voimaan tuloa nimitettyjä johtokuntia täydennetään henkilöstön edustajalla.

Tämän asetuksen voimaan tullessa voimassa olevat lääkintöhallituksen vahvistama päihdehuoltolain 11 §:n mukaisesti tehtävän päätöksen kaava, sosiaalihallituksen vahvistama päihdehuoltolain 12 §:n mukaisesti tehtävän päätöksen kaava ja eristämistä koskevan päätöksen kaava ovat edelleen voimassa, kunnes sosiaali- ja terveysministeriö toisin määrää.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.