Seurattu SDK 1027/2016 saakka.

24.8.1984/603

Työttömyyskassalaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 LUKU

Yleisiä säännöksiä

1 §
Työttömyyskassan tehtävä ja toimialue

Työttömyyskassa on keskinäisen vastuun perusteella toimiva yhteisö, jonka jäseninä on joko palkkatyöntekijöitä (palkansaajakassa) tai yrittäjiä (yrittäjäkassa). Työttömyyskassan tarkoituksena on työttömyysturvalaissa (1290/2002) tarkoitetun ansioturvan ja siihen liittyvien ylläpitokorvausten järjestäminen jäsenilleen. (22.12.2009/1190)

Työttömyyskassan toiminta-alueena on koko maa.

Työttömyyskassa ei saa harjoittaa muuta kuin tässä laissa tarkoitettua toimintaa. Se ei myöskään saa olla sellaisessa yhteydessä muunlaista toimintaa harjoittavaan yhdistykseen, järjestöön tai muuhun yhteenliittymään, jossa kassan itsenäisyys tulisi rajoitetuksi.

2 §
Työttömyyskassan perustaminen

Työttömyyskassa perustetaan kassan säännöt sisältävällä sopimuskirjalla, jonka vähintään kymmenen kassan jäseneksi aikovaa henkilöä allekirjoittaa. Toimiluvan uuden kassan perustamiselle myöntää sosiaali- ja terveysministeriö. (3.11.2000/913)

Säännöissä on mainittava ainakin:

1) kassan nimi, johon tulee sisältyä sana ""työttömyyskassa"", ja kunta, joka on kassan kotipaikka;

2) ne ammatit tai työalat, jotka kassan toiminta käsittää;

3) jäsenmaksujen laskemisen perusteet ja perimistapa sekä miten jäsenmaksujen suuruutta muutetaan ja milloin jäsenmaksu on maksettava;

4) millä edellytyksillä jäsen voidaan vapauttaa jäsenmaksujen suorittamisesta;

5) päivärahan saamisen ehdot ja mitä jäsenen tulee päivärahaa hakiessaan noudattaa;

6) miten kassan hallinto järjestetään ja miksi ajaksi jäsenet valitaan kassan hallintoelimiin sekä mitä asioita hallintoelimet käsittelevät;

7) mahdollisesta valtuuskunnasta, sen tehtävistä ja kokoonpanosta;

8) kenellä on oikeus kirjoittaa kassan nimi;

9) minkä ajan kuluessa tilikauden päätyttyä tilinpäätöksen tulee olla valmiina, miten kassan hallinto ja tilit tarkastetaan sekä milloin ja miten tilinpäätös vahvistetaan;

10) milloin kassan varsinainen kokous pidetään ja siellä käsiteltävät asiat;

11) millä tavalla kutsu kokoukseen ja muut tiedonannot toimitetaan kassan jäsenille;

12) miten kassan tasoitusrahasto muodostetaan sekä kuinka se käytetään ja sijoitetaan; sekä

13) miten kassan varat käytetään, jos kassa puretaan.

Vakuutusvalvontavirasto vahvistaa työttömyyskassan säännöt. (3.11.2000/913)

2 LUKU

Jäsenyys

2 a § (30.12.2003/1365)
Muun lainsäädännön soveltaminen

Käsiteltäessä työttömyyskassan myöntämää lakisääteistä etuutta tai työttömyyskassan jäsenyyttä koskevaa asiaa noudatetaan, mitä kielilaissa (423/2003) ja saamen kielilaissa (1086/2003) säädetään.

3 §
Jäsenyyden ehdot

Palkansaajakassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain (1290/2002) soveltamisalaan kuuluva palkkatyöntekijä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta ja joka työskentelee sellaisessa ammatissa tai sellaisella työalalla, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrittäjäkassan jäseneksi pääsee työttömyysturvalain soveltamisalaan kuuluva yrittäjä, joka ei ole täyttänyt 68 vuotta. Yrittäjänä pidetään työttömyysturvalain 1 luvun 6 §:ssä tarkoitettua henkilöä, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan yritystoiminnasta saatavaan tuloon. Työtön henkilö voi päästä kassan jäseneksi sen mukaan kuin sosiaaliturvajärjestelmien soveltamisesta yhteisön alueella liikkuviin palkattuihin työntekijöihin, itsenäisiin ammatinharjoittajiin ja heidän perheenjäseniinsä annetussa neuvoston asetuksessa (ETY) N:o 1408/71 säädetään tai pohjoismaisessa sosiaaliturvasopimuksessa (SopS 105–106/1993) määrätään. (30.12.2004/1331)

Palkkatyöntekijänä pidetään sellaista palkansaajaa, jonka toimeentulon on katsottava perustuvan toiselle tehtävästä työstä saatavaan palkkatuloon.

Jäseneksi pääsemisen ja jäsenenä pysymisen ehtona ei saa olla, että jäseneksi pyrkivä tai jäsen kuuluu tai liittyy johonkin muuhun yhdistykseen, järjestöön tai yhteenliittymään.

Kassan tulee kohdella jäseniä yhdenvertaisesti.

Kassan jäsen ei saa samanaikaisesti olla jäsenenä toisessa työttömyyskassassa.

Jollei säännöissä ole toisin määrätty, on jäseneksi ottaminen kassan hallituksen asiana.

7 momentti on kumottu L:lla 30.12.2002/1291.

Kassan jäsenyys alkaa siitä päivästä, josta alkaen henkilö on maksanut jäsenmaksunsa, aikaisintaan kuitenkin siitä päivästä, jona hän on kirjallisesti hakenut kassan jäsenyyttä. (9.2.1990/99)

4 §
Huomautus, varoitus ja kassasta erottaminen

Työttömyyskassan hallitus voi jäsentä kuultuaan antaa huomautuksen tai varoituksen taikka erottaa jäsenyydestään sen,

1) joka jäseneksi liittyessään on antanut vääriä tai harhaanjohtavia tietoja;

2) joka vilpillisesti on ilmoittanut väärin tai salannut jonkin päivärahan saantiin tai sen suuruuteen vaikuttavan seikan; sekä

3) joka kieltäytyy noudattamasta kassan sääntöjä tai kassan hallituksen antamia ohjeita.

Jäsen, joka ei säännöissä määrätyn ajan kuluessa maksa jäsenmaksua, voidaan erottaa kassan jäsenyydestä siitä päivästä lukien, josta jäsenmaksut ovat maksamatta. (9.2.1990/99)

Työttömyyskassa voi erottaa jäsenyydestään sen, joka on pysyvästi siirtynyt pois ammatista tai työalalta, joka kuuluu kassan toiminnan piiriin. Yrittäjäksi siirtynyt palkansaajakassan jäsen voi säilyttää jäsenyytensä palkansaajakassassa korkeintaan puolentoista vuoden ajan yritystoiminnan aloittamisesta lukien. (22.12.1994/1318)

Päätökseen, jolla kassa on hylännyt jäseneksi pääsyn tai erottanut jäsenensä, voidaan hakea muutosta työttömyysturvalain 12 luvun mukaisesti. (30.12.2002/1291)

Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta saada takaisin kassalle suorittamiaan maksuja, jotka kohdistuvat eroamis- tai erottamisajankohtaa edeltävään aikaan. (9.2.1990/99)

3 LUKU

Kassan kokous ja edustajisto

5 §
Hallintoelimet

Työttömyyskassan hallintoelimiä ovat kassan kokous ja hallitus. Lisäksi kassalla voi olla valtuuskunta siten kuin 15 §:ssä säädetään.

6 §
Kassan kokous

Työttömyyskassan ylintä päätösvaltaa käyttää kassan kokous.

Kassan kokous on jäsenten kokous tai milloin säännöissä niin määrätään edustajiston kokous.

7 §
Kassan kokouksen päätöksenteko

Kassan kokouksessa kullakin läsnä olevalla jäsenellä tai edustajiston jäsenellä on yksi ääni. Äänten mennessä tasan vaali ratkaistaan arvalla. Muissa asioissa tulee päätökseksi se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt.

8 §
Kassan varsinainen kokous

Työttömyyskassan varsinainen kokous on pidettävä säännöissä määrätyin välein vähintään joka viides vuosi.

Varsinaisessa kokouksessa on:

1) esitettävä kultakin toimintakaudelta hallituksen toimintakertomus ja tilintarkastajien lausunto;

2) vahvistettava kunkin vuoden tilinpäätös;

3) päätettävä niistä toimenpiteistä, joihin hallinto ja tilit antavat aihetta;

4) päätettävä vastuuvapauden myöntämisestä tilivelvollisille;

5) määrättävä valtuuskunnan ja hallintoelinten jäsenten ja tilintarkastajien palkkiot;

6) toimitettava valtuuskunnan ja hallituksen jäsenten ja tilintarkastajien vaali;

7) määrättävä jäsenmaksun perusteet; sekä

8) käsiteltävä muut kokouskutsussa käsiteltäviksi ilmoitetut asiat.

Muita kuin edellä mainittuja asioita ei saa ottaa kokouksessa lopullisesti päätettäviksi.

9 §
Esteellisyys

Kassan kokouksessa kukaan ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa päätöksen tekemiseen tilinpäätöksen vahvistamisesta tai vastuuvapauden myöntämisestä eikä niiden tilintarkastajien valitsemiseen, joiden tehtävänä on tilintarkastuksen suorittaminen hänen toimikaudeltaan.

10 §
Kassan ylimääräinen kokous

Kassan ylimääräinen kokous on pidettävä:

1) kun kassan hallitus katsoo sen tarpeelliseksi;

2) kun Vakuutusvalvontavirasto tai tilintarkastajat, jos heidän suorittamansa tilintarkastus antaa siihen aihetta, sitä vaativat; tai (3.11.2000/913)

3) kun vähintään kymmenesosa jäsenistä sitä kirjallisesti vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi.

Jos kassan hallitus ilman laillista syytä kieltäytyy kutsumasta jäseniä kokoukseen, on valvontaviranomaisen toimitettava kutsu.

Kokouskutsussa on ilmoitettava käsiteltävät asiat. Muita kuin kokouskutsussa mainittuja asioita ei kokouksessa saa ottaa lopullisesti päätettäviksi.

4 LUKU

Hallitus ja valtuuskunta

11 § (28.5.1993/476)
Kassan hallitus

Työttömyyskassalla tulee olla hallitus, johon kuuluu vähintään kolme jäsentä ja yhtä monta varajäsentä. Hallituksen jäseneksi ja varajäseneksi voidaan valita 18 vuotta täyttänyt kassan jäsen.

12 §
Hallituksen tehtävät ja toiminta

Työttömyyskassan hallitus edustaa kassaa ja hoitaa ne kassan asiat, joita laissa tai kassan säännöissä ei ole määrätty kassan muiden hallintoelinten hoidettaviksi. Kassalla tulee olla vastuunalainen toimihenkilö. Lisäksi kassan säännöissä voidaan määrätä, saadaanko ja miten laajalti hallituksen tehtäviä antaa yhdelle tai useammalle hallituksen jäsenelle taikka hallitukseen kuulumattomalle kassan palveluksessa olevalle muulle toimihenkilölle. Säännöillä ei voida siirtää 13 §:n eikä 41 §:n 2 momentin mukaisia velvollisuuksia kassan toimihenkilöille.

Hallituksen jäsen ei saa ottaa osaa sellaisen asian käsittelyyn, joka koskee hänen ja kassan välistä suhdetta tai muutoin hänen yksityistä etuaan.

Haaste tai muu tiedoksianto katsotaan toimitetuksi kassalle, kun se laillisessa järjestyksessä on annettu tiedoksi hallituksen jäsenelle taikka henkilölle, jolla on oikeus yksin tai yhdessä toisen kanssa kirjoittaa kassan nimi. Vähintään yhdellä tässä momentissa tarkoitetulla henkilöllä on oltava asuinpaikka Suomessa. (28.5.1993/476)

12 a § (19.12.2008/1013)
Sisäinen valvonta ja riskienhallinta

Työttömyyskassan hallituksen on huolehdittava, että työttömyyskassalla on sen toiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä sisäinen valvonta ja riittävät riskienhallintajärjestelmät. Finanssivalvonta antaa tarkemmat määräykset sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä.

13 §
Kassan tilinpito

Työttömyyskassan tilikautena on kalenterivuosi.

Hallituksen tulee kultakin tilikaudelta laatia tilinpäätös ja toimintakertomus sekä antaa ne tilintarkastajille viimeistään kuukautta ennen sitä kassan kokousta, jossa kysymys tilinpäätöksen vahvistamisesta on käsiteltävä. Hallituksen on toimintakertomuksessa tehtävä esitys kassan ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

Työttömyyskassan kirjanpidossa on sen lisäksi, mitä kirjanpitolaissa (1336/1997) ja kirjanpitoasetuksessa (1339/1997) on säädetty, noudatettava Vakuutusvalvontaviraston antamia määräyksiä ja ohjeita. (3.11.2000/913)

14 § (3.11.2000/913)
Hallituksen jäsenen ja kassan vastuunalaisen toimihenkilön vahingonkorvausvelvollisuus

Hallituksen jäsen ja kassan vastuunalainen toimihenkilö ovat velvolliset korvaamaan vahingon, jonka he toimimalla vastoin lakia tai kassan sääntöjä tai Vakuutusvalvontaviraston antamia määräyksiä taikka muutoin tahallisesti tai tuottamuksellisesti ovat aiheuttaneet. Jos vahinkoon syypäitä on useampia, he ovat vastuussa myös toistensa puolesta.

15 §
Valtuuskunta

Työttömyyskassan säännöissä voidaan määrätä, että kassan kokoukselle kuuluvia sekä hallituksen toiminnan valvomiseen liittyviä tehtäviä uskotaan kassan kokouksen valitsemalle valtuuskunnalle.

Hallituksen jäsen ei saa olla valtuuskunnan jäsen. Valtuuskunnan jäsenistä on voimassa, mitä hallituksen jäsenistä on säädetty.

5 LUKU

Hallinnon ja tilien tarkastaminen

16 § (13.4.2007/473)
Tilintarkastajat

Työttömyyskassan tilintarkastuksesta on voimassa, mitä tässä luvussa ja tilintarkastuslaissa (1141/2015) säädetään. (18.9.2015/1200)

Työttömyyskassan hallintoa ja tilejä tarkastamaan on kassan kokouksessa valittava vähintään kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat. Tilintarkastajan on oltava tilintarkastuslaissa tarkoitettu tilintarkastaja. Jos tilintarkastajaksi on valittu tilintarkastusyhteisö, ei varatilintarkastajaa tarvitse valita. Tilintarkastajan toimikausi jatkuu, kunnes uusi vaali on toimitettu. (18.9.2015/1200)

Jos tilintarkastajan toimi tulee kesken toimikautta avoimeksi taikka jos tilintarkastaja menettää kelpoisuutensa sanottuun toimeen eikä varatilintarkastajaa ole, hallituksen on huolehdittava siitä, että uusi tilintarkastaja valitaan jäljellä olevaksi toimikaudeksi.

17 §
Tilintarkastuskertomus

Tilintarkastajien on kultakin tilikaudelta annettava kassan kokoukselle tilintarkastuskertomus. Kertomus on annettava kassan hallitukselle neljän kuukauden kuluessa tilikauden päättymisestä, kuitenkin viimeistään kahta viikkoa ennen sitä kassan kokousta, jossa tilinpäätöksen vahvistamisesta on päätettävä.

Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausunto siitä, onko tilinpäätös laadittu hyvän kirjanpitotavan mukaisesti. Tilintarkastuskertomuksen tulee sisältää lausuma tuloslaskelman ja taseen vahvistamisesta, vastuuvapauden myöntämisestä sekä toimintakertomuksiin sisältyvistä ehdotuksista kassan ylijäämää tai alijäämää koskeviksi toimenpiteiksi.

18 §
Tilintarkastajan vahingonkorvausvelvollisuus

Tilintarkastaja on velvollinen korvaamaan vahingon, jonka hän toimessaan tahallisesti tai tuottamuksesta on aiheuttanut kassalle. Jos tilintarkastajana on tilintarkastusyhteisö, vastaavat vahingosta yhteisö sekä se, jolla on päävastuu tilintarkastuksen toimittamisesta.

6 LUKU

Rahoitus

19 §
Jäsenmaksut

Jäsenmaksut on määrättävä siten, että niitä palkansaajakassassa yhdessä valtionosuuden ja työttömyysvakuutusrahaston osuuden kanssa ja yrittäjäkassassa yhdessä valtionosuuden kanssa voidaan pitää riittävinä kassan sitoumusten täyttämiseen. Jäsenmaksut vahvistaa Vakuutusvalvontavirasto kassan tekemän esityksen pohjalta ottaen huomioon, mitä 20 §:ssä säädetään tasoitusrahastosta. (3.11.2000/913)

Jäsenmaksun vahvistamisen yleisistä perusteista säädetään tarkemmin asetuksella.

19 a § (24.7.1998/556)
Jäsenmaksujen tasaus

Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi työttömyysvakuutusrahasto suorittaa jäsenmaksujen tasausta rahaston hallintoneuvoston vuosittain päättämän määrän niille palkansaajakassoille, joiden maksamien työttömyysetuuspäivien lukumäärä on edellisenä vuonna ylittänyt olennaisesti kassojen jäsentä kohti lasketut keskimääräiset työttömyysetuuspäivät. Jäsenmaksun tasausta määrättäessä voidaan ottaa huomioon myös työttömyyskassan tasoitusrahaston määrä. Jäsenmaksun tasaukseen voidaan vuosittain käyttää enintään määrä, mikä vastaa 0,75 prosenttia työttömyyskassojen kalenterivuotena maksamista etuuksista. Kassalle voidaan suorittaa ennakkoa jäsenmaksujen tasaukseen.

Työttömyysvakuutusrahasto määrää ne perusteet, joiden mukaan 1 momentissa tarkoitettu jäsenmaksujen tasaus maksetaan kassoille. (3.11.2000/913)

Jäsenmaksujen tasauksesta säädetään tarkemmin asetuksella.

20 § (24.7.1998/556)
Tasoitusrahasto

Työttömyyskassalla tulee olla tasoitusrahasto, johon vuotuinen ylijäämä siirretään. Kassan rahoituksen ja maksuvalmiuden turvaamiseksi tasoitusrahastossa tulee olla Vakuutusvalvontaviraston vahvistama vähimmäismäärä. (3.11.2000/913)

Taloudellisista suhdanteista johtuvien jäsenmaksuvaihteluiden tasaamiseksi työttömyyskassa voi lisäksi kerätä tasoitusrahastoa enintään Vakuutusvalvontaviraston vahvistamaan enimmäismäärään. (3.11.2000/913)

Tasoitusrahastosta säädetään erikseen asetuksella.

21 §
Tukikassa

Eri aloilla vallitsevan työttömyysrasituksen tasoittamiseksi toimii keskinäisen vastuun pohjalta työttömyyskassojen tukikassa, johon kaikki palkansaajakassat kuuluvat. Kassat suorittavat jäsenmaksuna tukikassalle Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman määrän jäsentä kohti vuodessa siten, että tukikassan varat riittävät 22 §:n 2 momentin mukaiseen tasoitukseen. Tukikassan jäsenmaksu voidaan vahvistaa enintään kymmenesosaksi kassojen jäsenten keskimääräisestä jäsenmaksusta ja se on vahvistettava enimmäismääräiseksi aina, milloin valtion 22 §:n mukaista lisäosuutta joudutaan käyttämään tai ilmeinen vaara siihen on olemassa. (3.11.2000/913)

Työttömyyskassojen tukikassan sääntöjen hyväksymisestä sekä hallinnosta ja valvonnasta on voimassa, mitä työttömyyskassoista on tässä laissa säädetty.

Tukikassasta säädetään erikseen asetuksella.

22 §
Kassan vajauksen täyttäminen

Jos työttömyyskassan tilinpäätös osoittaa vajausta, käytetään sen täyttämiseen tasoitusrahastosta enintään 50 prosenttia.

Jos tilinpäätös osoittaa 1 momentissa tarkoitetun tasoitusrahaston enimmäiskäytön jälkeen edelleen vajausta, saadaan palkansaajakassan vajaus täyttää 21 §:n 1 momentissa tarkoitetun tukikassan varoista. Tukikassan varoja voidaan yhden kalenterivuoden aikana käyttää enintään puolet niiden määrästä kassojen vajausten suhteessa. (22.12.1994/1318)

Jos palkansaajakassan vajausta ei voida täyttää 1 ja 2 momentissa mainitulla tavalla, vajaus täytetään valtion varoista kassalle myönnettävällä lisäosuudella. (22.12.1994/1318)

Yrittäjäkassan vajaus, jota ei voida täyttää 1 momentissa mainitulla tavalla, siirretään kassan seuraavan vuoden tilinpäätökseen täytettäväksi kassan varoista. (22.12.1994/1318)

23 § (24.7.1998/556)
Kassan varojen käyttäminen

Työttömyyskassan varoja ei saa käyttää muihin tarkoituksiin kuin työttömyyskassan maksettavaksi säädettyjen etuuksien sekä kassan tarpeellisten hallintokulujen suorittamiseen.

23 a § (19.12.2008/1013)
Sijoittaminen ja sijoitussuunnitelma

Työttömyyskassan varat on sijoitettava tuottavasti ja turvaavasti siten, että työttömyyskassan maksuvalmius on turvattu.

Työttömyyskassan hallituksen on laadittava työttömyyskassalle 1 momentissa tarkoitettujen varojen sijoittamista koskeva sijoitussuunnitelma.

Sijoitussuunnitelman tulee olla työttömyyskassan sijoitustoiminnan laatuun ja laajuuteen nähden riittävä. Tarkemmat määräykset sijoitussuunnitelmasta antaa Finanssivalvonta.

7 luku (24.7.1998/556)

Valtion ja työttömyysvakuutusrahaston rahoitusosuus

24 § (24.7.1998/556)
Oikeus osuuksiin

Kun työttömyyskassan säännöt on vahvistettu, on kassalla siltä ajalta, jona sen jäsenmäärä on vähintään 8 000, oikeus saada valtionosuus ja työttömyysvakuutusrahaston osuus siten kuin työttömyysetuuksien rahoituksesta annetussa laissa (555/1998) säädetään. Jäsenmäärän ollessa alle 8 000 alennetaan osuuksia suhteessa jäsenmäärään.

Sosiaali- ja terveysministeriö voi Vakuutusvalvontaviraston esityksestä hyväksyä erityisistä syistä 1 momentissa mainitun jäsenmäärän estämättä työttömyyskassan täysiin osuuksiin oikeuttavaksi. (3.11.2000/913)

25 § (22.12.2009/1190)
Yrittäjäkassan maksamien etuuksien rahoitus

Valtionosuutena maksetaan yrittäjäkassan työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:n nojalla maksamista päivärahoista työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa ja lapsikorotusta vastaava määrä. Lomautusajalta ja työnteon keskeytysajalta työttömyysturvalain 2 luvun 7 §:n 1 momentin 5 ja 6 kohdan nojalla maksettuihin ansiopäivärahoihin ei kuitenkaan makseta valtionosuutta. (13.12.2013/971)

Jos ansiopäiväraha maksetaan työttömyysturvalain 4 luvun mukaisesti soviteltuna tai vähennettynä, valtionosuutena maksetaan se määrä, joka vastaa peruspäivärahan ja lapsikorotuksen suhteellista osuutta kustakin täydestä työttömyysturvalain 6 luvun 2 §:n 1 momentin mukaan määräytyvästä työttömyyspäivärahasta.

Yrittäjäkassan työttömyysturvalain 5 luvun 10 a §:n 1 momentin nojalla maksamien päivärahojen rahoituksessa noudatetaan soveltuvin osin, mitä työttömyysetuuksien rahoituksesta annetun lain 4 §:ssä säädetään ansiopäivärahojen rahoituksesta.

25 a § (22.12.2009/1190)
Palkansaajakassan maksamien yrittäjäetuuksien rahoitus

Valtionosuutena maksetaan palkansaajakassan työttömyysturvalain 5 luvun 10 §:n 2 momentin nojalla maksamista työttömyyspäivärahoista tämän lain 25 §:n 1 ja 2 momentissa määritelty osuus.

Palkansaajakassan osuus on 5,5 prosenttia kustakin työttömyyspäivärahasta, jollei 1 momentista muuta johdu.

Se yrittäjäkassa, jonka jäsenenä etuuden saaja on viimeksi täyttänyt työttömyysturvalain 5 luvun 7 §:ssä tarkoitetun työssäoloehdon, rahoittaa kunkin maksetun työttömyyspäivärahan sekä 1 ja 2 momentin mukaisten määrien erotuksen.

26 § (22.12.2009/1190)
Osuudet hallintokuluista

Hallintokuluihin kohdistuvana valtion osuutena ja työttömyysvakuutusrahaston osuutena maksetaan:

1) työttömyysturvalain 6 luvun 1 §:ssä säädettyä peruspäivärahaa vastaava määrä kutakin alkavaa 100 jäsentä kohti; sinä vuonna, jolloin työttömyyskassan säännöt on ensi kerran vahvistettu, ja sitä seuraavana vuonna valtion osuus on kuitenkin kaksinkertainen; ja

2) 0,35 prosenttia niistä kassan viimeksi kuluneen kalenterivuoden aikana maksamista työttömyyspäivärahoista, vuorotteluvapaalaissa (1305/2002) tarkoitetuista vuorottelukorvauksista ja julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta annetun lain (916/2012) 9 luvun 1 §:n mukaisista kulukorvauksista, joihin suoritetaan valtion osuus tai työttömyysvakuutusrahaston osuus. (28.12.2012/942)

Työttömyysvakuutusrahaston osuutena suoritetaan palkansaajakassoille lisäksi 2 euroa jokaista ansiopäivärahapäätöstä kohden.

Hallintokuluihin kohdistuvat osuudet eivät yhteensä kuitenkaan saa olla enempää kuin neljä viidesosaa kassan maksamista kohtuullisista hallintokuluista.

27 § (3.11.2000/913)
Osuuksien maksaminen

Valtionosuus, työttömyysvakuutusrahaston osuus ja hallintokuluihin kohdistuvat osuudet maksetaan kultakin kalenterivuodelta. Päätökset tekee sosiaali- ja terveysministeriö Vakuutusvalvontaviraston esityksestä. Rahoitusosuudet työttömyyskassoille maksaa työttömyysvakuutusrahasto, jolle valtio maksaa valtionosuuden hallintokuluosuuksineen. (30.11.2007/1102)

Työttömyysvakuutusrahasto suorittaa työttömyyskassalle sen hakemuksesta valtionosuuden ja työttömyysvakuutusrahaston osuuden ennakkoa siten, että ennakkojen määrä vastaa valtion ja työttömyysvakuutusrahaston sinä vuonna suoritettavaksi arvioitua määrää. Valtion on suoritettava työttömyysvakuutusrahastolle ennakkoa työttömyyskassoille maksettaviin valtionosuuden ennakoihin siten kuin valtioneuvoston asetuksella tarkemmin säädetään.

Työttömyysvakuutusrahasto suorittaa palkansaajakassalle yrittäjäkassan 25 a §:n 3 momentin mukaan rahoittamaa osuutta vastaavan määrän ja perii vastaavan määrän yrittäjäkassalta sosiaali- ja terveysministeriön vahvistettua rahoitusosuudet 1 momentin mukaisesti. (30.11.2007/1102)

Selvityksestä, joka työttömyyskassan tulee antaa hakiessaan ennakkoa työttömyysvakuutusrahastolta, sekä selvityksestä, joka on annettava valtionosuuden, työttömyysvakuutusrahaston osuuden ja hallintokuluihin kohdistuvan osuuden määräämistä varten, säädetään valtioneuvoston asetuksella.

8 LUKU (24.7.1998/556)

(24.7.1998/556)

8 LUKU on kumottu L:lla 24.7.1998/556.

9 LUKU (24.7.1998/556)

(24.7.1998/556)

9 LUKU on kumottu L:lla 24.7.1998/556.

10 LUKU

Työttömyyskassan rekisteröiminen

37 § (3.11.2000/913)
Työttömyyskassarekisteri

Vakuutusvalvontavirasto pitää työttömyyskassarekisteriä.

38 § (3.11.2000/913)
Rekisteriin ilmoittaminen

Sen jälkeen, kun työttömyyskassan säännöt on vahvistettu, työttömyyskassa on viipymättä ilmoitettava rekisteriin merkittäväksi. Ilmoitus työttömyyskassarekisteriin on tehtävä Vakuutusvalvontaviraston vahvistaman kaavan mukaisella lomakkeella. Tämän ilmoituksen allekirjoittaa työttömyyskassan hallituksen puheenjohtaja.

39 §
Rekisteröiminen

Jos rekisteriin ilmoittaminen on tapahtunut säädetyllä tavalla, työttömyyskassan rekisteriin merkitseminen on viipymättä toimitettava. Työttömyyskassa on oikeustoimikelpoinen sen jälkeen, kun se on merkitty työttömyyskassarekisteriin.

Jos Vakuutusvalvontavirasto katsoo, ettei rekisteröimistä lain mukaan voida toimittaa, eikä rekisteröinnin estettä poisteta, on asiasta annettava perusteltu päätös. Päätöksen ohella on asiakirjat palautettava kassalle. (3.11.2000/913)

Kassan rekisteröiminen toimitetaan maksuttomasti.

40 §
Rekisteriin merkittävät asiat

Työttömyyskassarekisteriin on merkittävä:

1) työttömyyskassan nimi ja kotipaikka;

2) ne ammatit tai työalat, jotka kassan toiminta käsittää;

3) milloin säännöt ja niihin tehdyt muutokset on vahvistettu ja kassa merkitty rekisteriin;

4) hallituksen jäsenten ja kassan vastuunalaisen toimihenkilön nimet ja heidän asuinkuntansa; sekä

5) kuka tai ketkä ovat oikeutetut kirjoittamaan kassan nimen.

41 §
Muutosten rekisteröinti

Jos 40 §:ssä sanotuissa tiedoissa tapahtuu muutos, on siitä viipymättä tehtävä Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla ilmoitus työttömyyskassarekisteriin. Jos rekisteriin tehtävän muutoksen perusteena on Vakuutusvalvontaviraston vahvistama sääntöjen muutos, on Vakuutusvalvontaviraston viran puolesta merkittävä se rekisteriin ilman eri ilmoitusta. (3.11.2000/913)

Kun työttömyyskassan toiminta lakkaa, on ilmoittamisesta huolehtiminen sen velvollisuutena, joka siihen aikaan oli kassan hallituksen jäsenenä. Muun muutoksen ilmoittamisesta on velvollinen huolehtimaan jokainen, joka muutoksen jälkeen on hallituksen jäsenenä.

Jos kassa asetetaan konkurssitilaan taikka sen velkojille haetaan julkinen haaste, on tuomioistuimen viipymättä lähetettävä tieto julkisesta haasteesta Vakuutusvalvontavirastolle rekisteriin merkitsemistä varten. Konkurssista tehdyt merkinnät on poistettava, jos konkurssi on rauennut. (3.11.2000/913)

11 LUKU

Työttömyyskassan selvitys- ja konkurssitila sekä purkaminen

42 § (3.11.2000/913)
Sitoumusten täyttämättä jääminen

Jos on syytä otaksua työttömyyskassan joutuneen sellaiseen tilaan, ettei se kykene täyttämään sitoumuksiaan, kassan hallituksen tulee laatia viipymättä tilinpäätös ja toimintakertomus ja antaa ne tilintarkastajien tutkittavaksi. Tilintarkastajien tulee viipymättä antaa hallitukselle tilintarkastuskertomus. Jos tilintarkastus osoittaa kassan joutuneen edellä mainittuun tilaan, on hallituksen viipymättä kutsuttava kassan kokous koolle ja ilmoitettava asiasta Vakuutusvalvontavirastolle. Jollei hallitus toimita kutsua kassan kokoukseen tai ilmoita asiaa Vakuutusvalvontavirastolle, ovat laiminlyöntiin syyllistyneet hallituksen jäsenet vastuussa kaikesta siitä vahingosta, joka viivytyksen johdosta on syntynyt.

Jollei kassan hallitus ole laatinut 1 momentissa tarkoitettua tilinpäätöstä ja toimintakertomusta, vaikka on syytä otaksua, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, tulee Vakuutusvalvontaviraston määrätä hallitus viipymättä laatimaan tilinpäätös ja toimintakertomus ja antamaan ne tilintarkastajien tutkittavaksi. Jollei hallitus noudata kehotusta, on Vakuutusvalvontaviraston teetettävä tilinpäätös ja toimintakertomus ja muutoinkin meneteltävä niin kuin hallituksen olisi ollut meneteltävä. Hallituksen jäsenet ovat vastuussa kaikesta siitä vahingosta, joka on syntynyt sen johdosta, ettei Vakuutusvalvontaviraston kehotusta noudatettu.

43 § (3.11.2000/913)
Selvitystilaan asettaminen ja purkaminen

Kun kassan kokouksessa tehdään päätös kassan selvitystilaan asettamisesta sen johdosta, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan, on samalla valittava yksi tai useampi selvitysmies toimittamaan kassan selvitys. Vakuutusvalvontavirasto voi määrätä lisäksi yhden selvitysmiehen. Kullekin selvitysmiehelle on valittava varamies. Selvitysmiesten ja heidän varamiestensä tulee olla Suomen kansalaisia. Milloin erityistä syytä on, voidaan selvitysmiesten vaali siirtää kahden viikon kuluessa ilman eri kutsua pidettävään jatkokokoukseen. Samalla on päätettävä jatkokokouksen ajasta ja paikasta. Jollei selvitysmiestä ole valittu, tulee Vakuutusvalvontaviraston kutsua kassan kokous toimittamaan vaali.

Jos työttömyyskassa puretaan muulla kuin 1 momentissa mainitulla perusteella, suorittaa viimeksi valittu hallitus purkamisesta johtuvat toimet, jollei kassa ole valinnut yhtä tai useampaa selvitysmiestä toimittamaan kassan selvitystä. Päätös selvitystilaan asettamisesta ja selvitysmiesten vaalista on viipymättä ilmoitettava Vakuutusvalvontavirastolle.

44 §
Selvitysmiehet

Selvitysmiesten oikeuksista ja velvollisuuksista on, mikäli jäljempänä ei toisin säädetä, soveltuvin kohdin voimassa, mitä kassan hallituksesta on säädetty.

45 §
Selvitystilan ilmoittaminen rekisteriin

Työttömyyskassan joutumisesta selvitystilaan sekä selvitysmiesten asettamisesta ja kassan nimen kirjoittamisesta selvitystilan aikana on selvitysmiesten kahden viikon kuluessa tehtävä ilmoitus työttömyyskassarekisteriin. Jollei ilmoitusta tässä ajassa tehdä, ovat laiminlyöntiin syypäät vastuussa siitä vahingosta, joka viivytyksestä on aiheutunut.

46 §
Selvitystilassa olevan kassan asema

Selvitystilassa olevan kassan nimeen on lisättävä sana "selvitystilassa".

Joka selvitystilan alkamisen jälkeen kirjoittaa kassan nimen ilman 1 momentissa mainittua lisäystä, vastaa, jollei asiakirjasta muutoin käy ilmi, että kassa on selvitystilassa, siten syntyneen sitoumuksen aiheuttamasta vahingosta. Sama koskee henkilöitä, jotka yhdessä mainituin tavoin kirjoittavat kassan nimen.

47 §
Tilinpäätös ja toimintakertomus selvitystilassa

Kun selvitysmiehet on asetettu, kassan hallituksen tulee viipymättä laatia ja selvitysmiehille antaa tilinpäätös ja toimintakertomus siltä ajalta, jolta tilinpäätöstä ja toimintakertomusta ei vielä ole laadittu. Selvitysmiesten tulee toimittaa annettu tilinpäätös ja toimintakertomus heti tilintarkastajille.

Kun tilintarkastajat ovat antaneet tilintarkastuskertomuksensa, selvitysmiesten tulee esittää tilinpäätös, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus viipymättä kassan kokoukselle siinä tarkoituksessa kuin 8 §:n 2 momentin 2 ja 3 kohdassa on sanottu.

48 §
Varallisuuden selvittäminen ja selvitysmiesten tili toimestaan

Selvitysmiesten tulee viipymättä hankkia julkinen haaste kassan velkojille sekä, niin pian kuin se ilmeistä vahinkoa aiheuttamatta käy päinsä, muuttaa rahaksi kassan omaisuus.

Kultakin kalenterivuodelta selvitysmiesten on kolmen kuukauden kuluessa sen päättymisestä tehtävä tili toimestaan. Jollei selvitystä ole kahden vuoden kuluessa loppuun saatettu, on heidän samalla ilmoitettava, mistä syystä se on viivästynyt.

49 §
Toimintakielto selvitystilan aikana

Työttömyyskassa ei saa selvitystilan aikana jatkaa 1 §:ssä mainitun toiminnan harjoittamista. Tämän estämättä se saa kuitenkin maksaa työttömyyspäivärahaa siltä osin kuin työttömyys kohdistuu selvitystilan alkamista edeltäneeseen aikaan sekä periä vastaavaan aikaan kohdistuvan jäsenmaksun.

Kassan ollessa selvitystilassa sen jäsenet voivat edellä 3 §:n 5 momentin estämättä olla jäsenenä myös toisessa kassassa.

50 §
Selvitystilan päättyminen

Kun työttömyyskassan selvitys on saatettu päätökseen, tulee selvitysmiesten antaa kassan kokoukselle toimestaan tili. Kun tilinpäätös ja toimintakertomus on kassan kokouksessa vahvistettu, tehdään kassan kokouksessa päätös siitä, onko kassa purettava vai ei. Selvitysmiesten on ilmoitettava työttömyyskassarekisteriin kassan purkamisesta tai selvitystilan päättymisestä ja kassan toiminnan jatkamisesta.

Edellä 1 momentissa mainittu tilinpäätös ja toimintakertomus sekä sanotussa momentissa mainitun kassan kokouksen pöytäkirja on säilytettävä kymmenen vuoden ajan Vakuutusvalvontaviraston määräämällä tavalla. (3.11.2000/913)

51 §
Moitekanne selvityksestä

Selvitysmiesten antamaa kertomusta saa siihen tyytymätön moittia kassan kotipaikan alioikeudessa. Moitekanne on pantava vireille vuoden kuluessa siitä, kun tili esitettiin kassan kokoukselle.

52 § (3.11.2000/913)
Kassan konkurssi

Kun työttömyyskassa on joutunut konkurssitilaan, tuomioistuimen tulee siitä ja paikalletulopäivästä viipymättä tehdä ilmoitus Vakuutusvalvontavirastolle. Tuomioistuimen tulee niin ikään, jos Vakuutusvalvontavirasto tekee siitä esityksen, määrätä uskotuksi mieheksi ja toimitsijamieheksi yksi valvontaviranomaisen ehdottama henkilö valittujen lisäksi. Heistä on voimassa, mitä uskotuista miehistä ja toimitsijamiehistä on konkurssia koskevassa lainsäädännössä säädetty.

12 LUKU

Työttömyyskassan sulautuminen

53 §
Kassan sulautuminen

Työttömyyskassa (sulautuva kassa) voi Vakuutusvalvontaviraston suostumuksella tehdä sopimuksen sulautumisesta toiseen työttömyyskassaan (vastaanottava kassa) siten, että sulautuvan kassan varat ja velat siirtyvät selvitysmenettelyttä vastaanottavalle kassalle. (3.11.2000/913)

Sulautumista koskeva sopimus on kummankin kassan kokouksen hyväksyttävä. Päätös on sulautuvan kassan osalta pätevä vain, jos sitä on kannattanut äänten enemmistö, joka vaaditaan asetettaessa kassa selvitystilaan. Sulautumisesta voidaan päättää, vaikka sulautuva kassa on asetettu selvitystilaan.

Seuraavat asiakirjat on vähintään kahden viikon ajan ennen kassan kokousta pidettävä kassan toimistossa jäsenten nähtävinä sekä asetettava nähtäviksi kassan kokouksessa:

1) sulautumista koskeva sopimus;

2) hallituksen selostus niistä seikoista, joilla voi olla merkitystä harkittaessa sulautumista;

3) vastaanottavan kassan säännöt ja niitä koskeva sulautumisesta johtuva mahdollinen muutosehdotus;

4) jäljennökset viimeistä tilinpäätöstä koskevista asiakirjoista; sekä

5) tilintarkastajien lausunto.

54 §
Kassojen yhtyminen

Mitä 53 §:ssä on sulautumisesta sanottu, on soveltuvin osin noudatettava myös sellaisesta sulautumisesta, jossa kaksi tai useampia työttömyyskassoja yhtyy perustamalla uuden työttömyyskassan.

Edellä 1 momentissa mainitussa tapauksessa sulautumissopimus korvaa perustamiskirjan. Sopimuksen tulee sisältää ehdotus uuden kassan säännöiksi.

55 §
Lupa sulautumiseen

Kahden kuukauden kuluessa siitä, kun kassat ovat hyväksyneet sulautumista koskevan sopimuksen, niiden on haettava Vakuutusvalvontaviraston suostumus sopimukseen ja vahvistus sulautumisen vaatimalle kassan sääntöjen muutokselle sekä, jos kysymys on 54 §:ssä tarkoitetusta sulautumisesta, uuden kassan säännöille. (3.11.2000/913)

Sulautumista koskevasta hakemuksesta on Vakuutusvalvontaviraston, jollei se katso, että hakemus on enemmittä selvityksittä hylättävä, kuulutettava virallisessa lehdessä ja annettava siitä tieto sulautuvan kassan jäsenille säännöissä määrätyllä tavalla sekä kehotettava niitä, jotka tahtovat tehdä muistutuksia hakemusta vastaan, esittämään ne Vakuutusvalvontavirastolle sen määräämässä ajassa, joka saa olla enintään kaksi kuukautta. (3.11.2000/913)

Vakuutusvalvontaviraston on annettava suostumuksensa, jollei 1 momentissa tarkoitettu toimenpide loukkaa kassan jäsenten tai vaaranna saamamiesten etua. (3.11.2000/913)

Jollei suostumusta ole määräajassa haettu tai jos se on evätty, on sulautuminen rauennut.

56 § (3.11.2000/913)
Sulautumisen rekisteröinti

Kuukauden kuluessa siitä, kun Vakuutusvalvontavirasto on antanut suostumuksensa sulautumiseen ja 54 §:ssä tarkoitetussa sulautumisessa vahvistanut uuden kassan säännöt, kassojen on tehtävä tästä ilmoitus rekisteröimistä varten. Jollei ilmoitusta ole määräajassa tehty tai jos rekisteröiminen on evätty, on sulautuminen rauennut.

57 §
Kassarekisterimerkinnän vaikutus

Sulautuminen katsotaan tapahtuneeksi, kun siitä on tehty merkintä työttömyyskassarekisteriin.

13 LUKU

Työttömyyskassojen valvonta

58 § (19.12.2008/900)
Valvonta

Työttömyyskassojen valvonta kuuluu Finanssivalvonnalle. Tässä laissa oleva viittaus Vakuutusvalvontavirastoon tarkoittaa viittausta Finanssivalvontaan.

58 a § (19.12.2008/900)
Finanssivalvonnan tietojensaantioikeus

Finanssivalvonnalla on oikeus salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä saada sen lisäksi, mitä muualla laissa säädetään, Verohallitukselta ja Eläketurvakeskukselta maksutta tiedot, jotka ovat tarpeen väärinkäytösten selvittämiseksi tai lainsäädännön valmistelua ja seurantaa varten.

Finanssivalvonnalla on oikeus saada salassapitosäännösten ja muiden tietojen saantia koskevien rajoitusten estämättä maksutta työttömyysturvalain 13 luvun 10 §:ssä tarkoitetun etuudensaajarekisterin ylläpitämiseksi työttömyyskassoilta ja työttömyyskassojen käyttämien maksatusjärjestelmien ylläpitäjiltä ylläpitoa varten välttämättömät tiedot, joita ovat:

1) etuutta saaneen henkilötunnus ja etuuden maksamiseen liittyvät henkilön taustatiedot;

2) tiedot henkilölle maksetuista etuuksista;

3) tiedot maksettujen etuuksien ajallisesta kohdentumisesta sekä tiedot etuuksien määräytymiseen vaikuttavista seikoista;

4) tiedot työttömyyskassasta annetuista päätöksistä ja etuushakemusten käsittelystä.

59 § (19.12.2008/900)
Finanssivalvonnan toimivaltuudet

Jos työttömyyskassa laiminlyö noudattaa, mitä sen velvollisuudeksi on tässä laissa, työttömyysturvalaissa tai muualla työttömyysturvaa koskevassa lainsäädännössä säädetty tai kassan säännöissä määrätty, Finanssivalvonta voi asettaa kassalle kohtuullisen määräajan, jonka kuluessa laiminlyönti on korjattava.

Jos työttömyyskassa ei määräajassa noudata 1 momentissa tarkoitettua kehotusta ja laiminlyönti on olennainen, Finanssivalvonta voi 1 momentissa mainituissa tapauksissa toistaiseksi evätä kassalta valtionosuuden. Jos Finanssivalvonta on evännyt kassalta valtionosuuden, päätös koskee myös työttömyysvakuutusrahaston tukimaksua.

Finanssivalvonta voi määrätä työttömyyskassan purettavaksi, jos käy ilmeiseksi, ettei kassa kykene täyttämään sitoumuksiaan. Purkamisesta säädetään 11 luvussa.

Finanssivalvonnan toimivaltuuksista säädetään lisäksi Finanssivalvonnasta annetussa laissa (878/2008).

14 LUKU

Erinäisiä säännöksiä

60 §
Entisten oikeuksien säilyttäminen

Sen estämättä, mitä 24 §:ssä on säädetty, on työttömyyskassalla, jonka säännöt on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa, oikeus saada täysi valtionosuus.

Kassojen, joiden säännöt on vahvistettu ennen tämän lain voimaantuloa, tulee säilyttääkseen oikeuden valtionosuuteen saattaa sääntönsä tämän lain vaatimuksia vastaaviksi viiden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

61 §
Asetuksenantovaltuutus

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

62 §
Voimaantulo

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985.

Tällä lailla kumotaan valtakunnallisista työttömyyskassoista 23 päivänä maaliskuuta 1934 annettu laki (125/34) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen.

HE 38/84, sosvk.miet. 8/84, suvk.miet. 88/84

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

28.12.1984/1008:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1985.

HE 184/84, sosvk.miet. 24/84, svk.miet. 210/84

27.2.1987/227:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 1987.

HE 172/86, sosvk.miet. 30/86, svk.miet. 210/86

9.2.1990/99:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1990.

HE 192/89, sosvk.miet. 33/89, svk.miet. 193/89

15.6.1990/536:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 46/90, sosvk.miet. 14/90, svk.miet. 47/90

28.12.1990/1366:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1991.

HE 153/90, sosvk.miet. 40/90, svk.miet. 193/90

21.11.1991/1353:

Tämä laki tulee voimaan 22 päivänä marraskuuta 1991.

HE 172/91, StV.miet. 6/91

30.12.1991/1693:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä sen täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 178/91, StV.miet. 16/91

30.12.1991/1695:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

HE 143/91, TyV.miet. 8/91

30.12.1991/1696:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992 ja on voimassa vuoden 1992 loppuun.

HE 143/91, TyV.miet. 8/91

30.12.1991/1712:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

HE 119/91, LiV.miet. 5/91

28.5.1993/476:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 476/1993 tuli A:n 1645/1993 mukaisesti voimaan 1.1.1994.)

Jos ennen tämän lain voimaantuloa rekisteröidyn työttömyyskassan säännöt sisältävät tämän lain vastaisia määräyksiä, on niiden sijasta noudatettava tämän lain säännöksiä. Tällaisen työttömyyskassan on kuitenkin päätettävä sääntöjensä muuttamisesta tämän lain mukaisiksi ja haettava sosiaali- ja terveysministeriön vahvistus sääntöjen muutoksille kahden vuoden kuluessa tämän lain voimaantulosta.

HE 312/92, StVM 4/93

28.6.1993/574:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1993, kuitenkin siten, että lain 33 a § tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

Tämän lain 33 §:n 4 momenttia ja 35 §:ää sovelletaan työttömyysvakuutusmaksuihin siltä osin kuin niiden suorittaminen on viivästynyt lain voimassa ollessa.

HE 87/93, StVM 16/93

3.12.1993/1098:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994 ja on voimassa 31 päivään joulukuuta 1994.

HE 84/93, StVM 31/93

3.12.1993/1100:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1994.

HE 33/93, StVM 31/93

22.12.1994/1318:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 267/94, StVM 33/94

22.12.1994/1323:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1995 ja on voimassa vuoden 1995 loppuun.

HE 268/94, StVM 34/94

3.3.1995/323:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 1995.

Maksuun, joka oli viivästyneenä tämän lain tullessa voimaan, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä. Tätä lakia voidaan kuitenkin soveltaa, jos se johtaa lievempään viivästysseuraamukseen kuin aiempi laki.

HE 292/94, TaVM 58/94

18.12.1995/1586:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1996 ja on voimassa vuoden 1996 loppuun.

HE 183/95, StVM 20/95, EV 114/95

22.11.1996/912:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1997. Lain 25 ja 30 § ovat voimassa vuoden 1997 loppuun.

HE 169/1996, StVM 26/1996, EV 152/1996

19.12.1997/1207:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1998 ja on voimassa vuoden 1998 loppuun.

HE 150/1997, StVM 27/1997, EV 200/1997

24.7.1998/556:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 1998.

HE 64/1998, StVM 11/1998, EV 84/1998

3.11.2000/913:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2001.

HE 151/2000, StVM 24/2000, EV 122/2000

30.12.2002/1291:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2003.

HE 115/2002, StVM 43/2002, EV 229/2002

21.11.2003/946:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 98/2003, TyVM 5/2003, EV 48/2003

30.12.2003/1365:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2004.

HE 141/2003, TyVM 8/2003, EV 122/2003

9.7.2004/638:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

HE 76/2004, StVM 17/2004, EV 115/2004

3.12.2004/1048:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 140/2004, StVM 24/2004, EV 142/2004

30.12.2004/1331:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2005.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 223/2004, StVM 43/2004, EV 223/2004

13.4.2007/473:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 2007.

HE 194/2006, TaVM 33/2006, EV 293/2006

30.11.2007/1102:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2008.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 122/2007, StVM 12/2007, EV 68/2007

19.12.2008/900:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

HE 66/2008, TaVM 20/2008, EV 109/2008

19.12.2008/1013:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2009.

Ennen lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 170/2008, StVM 38/2008, EV 195/2008

22.12.2009/1190:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2010.

Tämän lain voimaan tultua maksetun julkisesta työvoimapalvelusta annetun lain (1295/2002) mukaisen ansiotuen rahoitukseen sovelletaan, mitä ansiopäivärahan rahoituksesta säädetään.

Ennen tämän lain voimaantuloa voidaan ryhtyä lain täytäntöönpanon edellyttämiin toimenpiteisiin.

HE 179/2009, StVM 50/2009, EV 225/2009

28.12.2012/942:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2013.

HE 133/2012, TaVL 41/2012, PeVL 32/2012, TyVM 7/2012, EV 163/2012

13.12.2013/971:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2014.

HE 175/2013, StVM 22/2013, EV 158/2013

18.9.2015/1200:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 254/2014, TaVM 34/2014, EV 371/2014

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.