Seurattu SDK 476/2019 saakka.

25.5.1983/486

Kauppa- ja teollisuusministeriön päätös ampuma-aseiden ja - tarvikkeiden tarkastuksesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Kauppa- ja teollisuusministeriö on ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkastuksesta 27 päivänä elokuuta 1982 annetun asetuksen (656/82) 22 §:n nojalla päättänyt:

1 luku

Yleisiä säännöksiä

1 §

Tämä päätös koskee ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkastuksesta annetussa asetuksessa (656/82) tarkoitettuja ampuma-aseita ja -tarvikkeita.

2 § (27.10.1995/1220)

Turvatekniikan keskus voi antaa tämän määräyksen soveltamista yhtenäistäviä teknisiä ja turvallisuuteen liittyviä ohjeita.

3 §

Tässä päätöksessä tarkoitetaan:

1) tyyppitarkastuksella laitteen, välineen ja ampumatarvikkeen käyttöturvallisuuden toteamiseksi tehtävää laite-, väline- tai tarviketyypin rakennetta ja toimintaa koskevaa tarkastusta;

2) yleistarkastuksella ampuma-aseelle ennen koeammuntaa suoritettavaa tarkastusta, jossa todetaan, että ampuma-aseet vastaa siitä annettuja tietoja ja että sen mekanismit toimivat tarkoitetulla tavalla;

3) paineen mittauksella paineenmittausaseella suoritettua ampumatarvikkeen kehittämän paineen mittausta;

4) toimintakokeella standardipiipulla tai teknillisen tarkastuslaitoksen hyväksymällä ampuma-aseella suoritettua ampumatarvikkeen koeammuntaa;

5) koeammuntapatruunoilla ampuma aseen koeammunnassa käytettäviä patruunoita, joiden kehittämä paine tai luodin liike-energia vastaa C.I.P:n kyseisen aseen tarkastuksessa käytettäville patruunoille asettamia vaatimuksia;

6) peruskoeammunnalla haulikolla suoritettavaa koeammuntaa, joka suoritetaan, jos aseessa käytettäväksi tarkoitettujen patruunoiden keskimääräinen maksimipaine (Pmax) ei ylitä seuraavia arvoja:

12 ≤ kaliiperiluku < 16 650 bar
kaliiperiluku = 16 680 bar
16 < kaliiperiluku 720 bar

7) korkeatehopatsuunoilla patruunoita, joiden keskimääräinen Pmax ylittää C.I.P:n julkaisemissa taulukoissa annetut arvot; sekä

8) erityiskoeammunnalla koeammuntaa, joka suoritetaan korkeatehopatruunoita käyttävälle haulikolle.

2 luku

Ampuma-aseiden tarkastus

Yleistä
4 §

Tarkastuksissa ja koeammunnassa hyväksyttyihin ampuma-aseisiin on leimattava tarkastusleima, josta käy ilmi koeammunnan laji.

2 momentti on kumottu P:llä 27.10.1995/1220.

5 §

Koko tarkastettava erä voidaan hylätä, jos on perusteltua syytä olettaa, että valmistuksessa on käytetty tarkoitukseen sopimatonta raaka-ainetta tai valmistuksessa on tapahtunut virhe.

6 §

Ampuma-aseiden tarkastuksesta annettuja tämän päätöksen määräyksiä sovelletaan myös ampuma-aseiden olennaisiin osiin, jotka voidaan liittää aseisiin ilman säätämistoimenpiteitä, jotka saattavat vaikuttaa osan toimintaan tai sen lujuuteen.

Sellaista asetta, joka on koottu 1 momentissa tarkoitetuista osista, jotka on tarkastettu ja koeammuttu paineella, joka vastaa kyseisen aseen suurinta sallittua painetta, ei tarvitse uudelleen tarkastaa.

Haulikon tarkastus
A. Yleistarkastus
7 §

Tarkastukseen toimitettavassa haulikossa on oltava:

1) valmistajan nimi tai rekisteröity tavaramerkki;

2) valmistusnumero;

3) merkintä kaliiperista ja patruunapesän pituudesta;

4) piipun sisäläpimitta 0,1 mm:n tarkkuudella tai käytetyn teräksen laatumerkki sekä piipun seinämän pienin paksuus;

5) mustaruutimerkintä haulikossa, jossa saa käyttää ainoastaan mustaa ruutia; sekä

6) muut käyttöturvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot.

8 §

Yleistarkastuksessa on tarkastettava, että:

1) haulikossa on 7 §:n mukaiset merkinnät;

2) teknilliset ominaisuudet ovat merkintöjen mukaiset;

3) patruunapesän mitoitus on C.I.P:n julkaiseman taulukon mukainen;

4) haulikko voidaan ladata siihen tarkoitetulla patruunalla tavanomaista latausliikettä käyttäen;

5) puoliautomaattihaulikossa latausmekanismi toimii virheettömästi;

6) iskuri liikkuu vapaasti, iskurin kärki on virittyneenä iskupohjan yläpuolella ja sen kärki on viimeistelty;

7) varmistimet toimivat virheettömästi; sekä

8) viritys- ja laukaisumekanismit toimivat virheettömästi.

9 §

Kunkin piipun sisäläpimitta tarkastetaan C.I.P:N julkaisemien taulukoiden mukaisella tulkilla tai monipiste- tahi sähköisellä mittalaitteella.

Patruunapesän mittatarkastus suoritetaan tulkeilla tai monipiste-, sähköisillä taikka pneumaattisilla mittalaitteilla.

10 §

Yleistarkastuksessa on hylättävä haulikko,

1) josta puuttuvat 7 §:n mukaiset merkinnät;

2) jossa on ruostetta tai jonka ulkopintaa ei ole riittävästi viimeistelty;

3) jonka piipussa on raaka-aine- tai valmistusvirheitä, kuten naarmuuntumia tai juotosvikoja, tai jonka piipun sisäpinnassa on poraus- tai kiilloitusvirheitä, jotka haittaavat ammunnan jälkeistä tarkastusta;

4) jonka lataus-, viritys-, laukaisu-, sulku- tai varmistusmekanismi toimii virheellisesti;

5) jota ei voida ladata tavanomaista latausliikettä käyttäen C.I.P:n julkaiseman taulukon mittojen mukaisilla koeammuntapatruunoilla;

6) jonka patruunapesän mitat eivät ole C.I.P:n julkaiseman taulukon mittojen mukaisia; sekä

7) jonka piipun sisähalkaisija ei vastaa C.I.P:n julkaiseman taulukon mittoja.

B. Koeammunta
11 §

Jokainen haulikko on koeammuttava koeammuntapatruunoilla, joiden on täytettävä C.I.P:n vaatimukset.

Peruskoeammunta suoritetaan ampumalla jokaisella piipulla vähintään kaksi koeammuntapatruunaa, joiden paine 39 §:n mukaisesti mitattuna täyttää peruskoeammunnan paineelle C.I.P:n julkaisemassa taulukossa annetut vaatimukset.

Erityiskoeammunta suoritetaan ampumalla jokaisella piipulla vähintään kaksi koeammuntapatruunaa, joiden paine 39 §:n mukaisesti mitattuna täyttää erityiskoeammunnan paineelle C.I.P:n julkaisemassa taulukossa annetut vaatimukset. Tämä koeammunta on suoritettava haulikolla, jolla on tarkoitus ampua korkeatehopatruunoita, joiden Pmax kaliiperista riippuen ylittää 650 bar, 680 bar tai 720 bar.

Jos haulikolla on suoritettu erityiskoeammunta, sillä ei tarvitse suorittaa peruskoeammuntaa.

12 §

Koeammunnan jälkeen haulikolle suoritetaan tarkastus, jossa todetaan, onko ammunta aiheuttanut toiminnallisia tai mittamuutoksia.

13 §

Koeammunnan jälkeen on hylättävä haulikko,

1) joka on näkyvästi vioittunut;

2) jossa on todettu haulikosta johtuva nallipetto, patruunan syttyminen haulikkoa suljettaessa, laajentuma patruunapesässä, ylimenokatriossa tai piipun supistusosassa tai vioittuma piipun sylinterimäisessä osassa;

3) jonka listat tai hakaset ovat irronneet juotoksistaan, taitettavassa haulikossa iskupohjan ja piipun perätason välys ylittää C.I.P:n vahvistaman arvon, lukonkehys on murtunut tai muuttanut muotoaan taikka sulkulaitteen olennaiset osat ovat vaurioituneet tai muuttaneet muotoaan; sekä

4) jonka lataus-, viritys-, laukaisu-, sulku- tai varmistusmekanismin toiminta on muuttunut ammunnasta johtuen.

C. Tarkastusleimaus
14 §

Tarkastuksessa hyväksytty haulikko leimataan 4 §:n mukaisilla leimoilla. Leimaus tehdään piippuun ja joko lukonkehyksen runkoon tai sulkulaitteen olennaisiin osiin niin, että leimaukset ovat selvästi havaittavissa.

D. Tarkastustodistus
15 §

Haulikon tarkastuksesta annettavassa todistuksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

1) haulikon malli;

2) valmistaja ja valmistusnumero;

3) nimelliskaliperi;

4) patruunapesän pituus; sekä

5) koepaine.

Todistukseen voidaan valmistajan pyynnöstä liittää muita haulikkoa koskevia merkintöjä.

Rihla-aseen tarkastus
A. Yleistarkastus
16 §

Tarkastukseen toimitettavassa rihla-aseessa on oltava:

1) valmistajan nimi tai rekisteröity tavaramerkki;

2) valmistusnumero;

3) merkintä käytettäväksi tarkoitetusta patruunatyypistä;

4) mustaruutimerkintä aseessa, jossa saa käyttää ainoastaan mustaa ruutia; sekä

5) muut käyttöturvallisuuden kannalta tarpeelliset tiedot.

17 §

Yleistarkastuksessa on tarkastettava, että:

1) rihla-aseessa on 16 §:n mukaiset merkinnät;

2) teknilliset ominaisuudet ovat merkintöjen mukaiset;

3) patruunapesän mitoitus on C.I.P:n julkaisemien taulukoiden mittojen mukainen;

4) rihla-ase voidaan ladata siihen tarkoitetulla patruunalla tavanomaista latausliikettä käyttäen;

5) puoliautomaattiaseen latausmekanismi ja revolverin rullamekanismi toimivat virheettömästi;

6) iskuri liikkuu vapaasti, iskurin kärki on virittyneenä iskupohjan yläpuolella ja sen kärki on viimeistelty;

7) varmistimet toimivat virheettömäasti; sekä

8) viritys- ja laukaisumekanismit toimivat virheettömästi.

18 §

Rihlapiipun rihlaosan läpimitan tarkastus suoritetaan tulkilla, jonka nimellismitta on sama kuin mitattavan aseen kaliiperin C.I.P:n taulukon mukainen minimimitta.

19 §

Rihla-aseen patruunapesän tarkastus suoritetaan muototulkilla, jonka mitat ovat C.I.P:n julkaisemissa taulukoissa annettujen patruunapesien minimimittojen mukaiset.

20 §

Yleistarkastuksessa on hylättävä rihla-ase,

1) josta puuttuvat 16 §:n mukaiset merkinnät;

2) jossa on ruostetta tai jonka ulkopintaa ei ole riittävästi viimeistelty;

3) jonka piipussa on raaka-aine- tai valmistusvirheitä, kuten naarmuuntumia tai juotosvikoja, tai jonka piipun sisäpinnassa on poraus- tai kiilloitusvirheitä;

4) jonka lataus-, rulla-, viritys-, laukaisu-, sulku- tai varmistusmekanismi toimii virheellisesti; sekä

5) jonka piipun rihlaosa ja patruunapesä eivät vastaa C.I.P:n julkaisemien taulukoiden mittoja.

B. Koeammunta
21 §

Jokainen rihla-ase on koeammuttava koeammuntapatruunoilla, joiden Pmax on vähintään 30 % suurempi kuin C.I.P:n julkaisemissa taulukoissa kyseisen aseen käyttöpatruunoille sallittu Pmax.

Jos paineen mittauksen sijasta käytetään luodin liike-energian mittaus, on koeammuntapatruunan luodin liike-energian oltava vähintään 10 % suurempi kuin käyttöpatruunalle sallittu suurin liike-energia.

Koeammunta suoritetaan seuraavasti:

1) aseella, jonka käyttöpatruunoiden Pmax on ≥ 1 800 bar, ammutaan vähintään kaksi koeammuntapatruunaa;

2) aseella, jonka käyttöpatruunoiden Pmax on < 1 800 bar, ammutaan vähintään yksi koeammuntapatruuna;

3) pistoolilla, riippumatta käyttöpatruunoiden paineesta, ammutaan vähintään kaksi koeammuntapatruunaa;

4) revolverilla ja muulla aseella, jolla piippu ja patruunapesä ovat eri kappaletta, riippumatta käyttöpatruunoiden paineesta, ammutaan vähintään yksi koeammuntapatruuna patruunapesää kohti;

5) aseella, jonka käyttöpatruunoiden luodin liike-energia on ilmoitettu C.I.P:n julkaisemassa taulukossa, ammutaan vähintään kaksi koeammuntapatruunaa; sekä

6) useampipiippuisella aseella ammutaan jokaisella piipulla se määrä koeammuntapatruunoita, mikä edellä esitetyissä kohdissa on määrätty.

22 §

Koeammunnan jälkeen rihla-aseelle suoritetaan tarkastus, jossa todetaan, onko ammunta aiheuttanut toiminnallisia tai mittamuutoksia.

23 §

Koeammunnan jälkeen on hylättävä rihla-ase,

1) joka on näkyvästi vioittunut;

2) jossa on todettu aseesta johtva nallipetto, patruunan syttyminen asetta suljettaessa, laajentuma patruunapesässä tai ylimenokartiossa tai muodonmuutos piipun rihlaosassa;

3) jonka listat tai hakaset ovat irronneet juotoksistaan, sulkuväli ylittää C.I.P:n vahvistaman arvon, lukkorungossa tai laatikossa on tapahtunut muodonmuutos tai murtuma sekä sulkulaitteessa olennaisten osien muodonmuutos tai vaurioituminen; sekä

4) jonka lataus-, rulla-, viritys-, laukaisu-, sulku- tai varmistuskoneistojen toiminta on muuttunut ammunnasta johtuen.

C. Tarkastusleimaus
24 §

Tarkastuksessa hyväksytty rihla-ase leimataan 4 §:n mukaisilla leimoilla. Leimaus tehdään piippuun ja joko lukonkehyksen runkoon tai sulkulaitteen olennaisiin osiin.

Revolverissa ja muussa aseessa, jossa piippu ja patruunapesä ovat eri kappaletta, leimataan piippu, rulla ja runko tai piippu, jokainen patruunapesä ja sulkulaitteen olennaiset osat.

Leimauksen tulee olla selvästi havaittavissa.

D. Tarkastustodistus
25 §

Rihla-aseen tarkastuksesta annettavassa todistuksessa on oltava ainakin seuraavat tiedot:

1) rihla-aseen malli;

2) valmistaja ja valmistusnumero;

3) nimelliskaliiperi ja patruunan nimike; sekä

4) koepaine.

Todistukseen voidaan liittää valmistajan pyynnöstä muita asetta koskevia merkintöjä.

Suustaladattavan aseen tarkastus
26 §

Suustaladattavalle aseelle suoritetaan yleistarkastus, koeammunta ja koeammunnan jälkeinen tarkastus C.I.P:n vaatimusten mukaisesti.

3 luku

Räjähdysaineella toimivien työvälineiden ja eräiden aseiden tarkastus

27 § (27.10.1995/1220)

Räjähdysaineella toimivien työvälineiden tulee täyttää C.I.P:n julkaisemat vaatimukset, ja niille on tehtävä C.I.P:n vaatimusten mukainen tyyppitarkastus ennen välineen maahantuontia ja valmistusta myyntiä varten.

4 luku

Ampumatarvikkeiden tarkastus

Yleistä
28 §

Ampumatarvikkeille suoritetaan Suomessa tyyppitarkastus sekä valmistus- tai maahantuontieräkohtainen tarkastus, ellei tarviketta ole tarkastettu muualla C.I.P:n vaatimusten mukaisesti. (27.10.1995/1220)

Tyyppitarkastuksen suorittaa tarkastuslaitos. (27.10.1995/1220)

Valmistus- ja maahantuontierän tarkastus voidaan suorittaa myös ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkastuksesta annetun asetuksen 7 §:n 2 momentissa tarkoitetussa tarkastuspaikassa.

29 § (27.10.1995/1220)

Tarkastuslaitos voi myöntää tarkastusmerkinnän käyttöoikeuden 28 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tarkastuksia suorittavalle ampumatarvikkeiden valmistajalle. Tarkastusmerkinnän käyttöoikeus voidaan myöntää myös maahantuojalle, joka tuo maahan ampumatarvikkeita kansainväliseen tarkastusjärjestöön (C.I.P.) kuulumattomista maista ja tarkastuttaa tarvikkeet ampuma-aseiden ja -tarvikkeiden tarkastuksesta annetun asetuksen 7 §:n mukaisella tavalla.

Tarkastusmerkinnän käyttöoikeus on voimassa jatkuvasti edellyttäen, että tarkastuslaitoksen suorittamissa C.I.P:n ohjeiden mukaisissa tarkastuksissa osoittautuu, että tämän päätöksen mukaiset edellytykset ovat olemassa.

30 § (27.10.1995/1220)

Edellä 28 §:n 3 momentissa tarkoitettuja tarkastuksia suorittavalla tarkastuspaikalla tulee olla käytettävissään tarkoitukseen soveltuva laitteisto sekä riittävästi laitteiston käyttöön perehtynyttä henkilöstöä. Tämä todetaan ennen tarkastusoikeuden hyväksymistä suoritettavassa tarkastuslaitoksen tarkastuksessa.

Tyyppitarkastus
31 §

Tyyppitarkastus suoritetaan kullekin ampumatarvikkeen Suomessa valmistettavalle tyypille sekä maahantuonnin yhteydessä kunkin ampumatarviketyypin ensimmäiselle tuontierälle.

Eri ampumatarviketyypeiksi katsotaan C.I.P:n hyväksymissä mittataulukoissa käytetyt eri nimikkeet ja eri kauppanimikkeet.

Samaan erään katsotaan kuuluvan sellaisten ampumatarvikkeiden, jotka on tuotettu sarjana ja ladattu saman lataajan toimesta käyttäen samanlaista ruutia, samanpainoisia luoteja tai hauleja ja samanlaisia sytytysnalleja. Niiden katsotaan kuuluvan samaan tuontierään, kun ne tuo maahan sama maahantuoja ja ne toimitetaan samanaikaisesti.

Tyyppitarkastus suoritetaan erälle, jonka tulee olla vähintään 3 000 kpl. Tarkastus suoritetaan noudattaen, mitä 32–41 §:ssä on ampumatarvikkeiden tarkastuksesta määrätty, kuitenkin siten, että näytteen suuruuden tulee tyyppitarkastusta varten olla kaksinkertainen 32 §:n tarkoittamiin näytemääriin nähden.

Jos valmistettavan tai maahantuotavan erän suuruus on pienempi kuin 3 000, suoritetaan näytteenotto ja tarkastukset kussakin tapauksessa tarkastuslaitoksen hyväksymällä tavalla. (27.10.1995/1220)

Valmistus- ja maahantuontieräkohtainen tarkastus
A. Näytteenotto
32 §

Tarkastettavasta erästä otetaan näytteet seuraavasti:

Erän suuruus kpl
Tarkastus500 001–1 500 000 enintään 35 000 35 001–150 000 150 001–500 000
a) silmämääräinen ja mittatarkastus 500 125 200 315
b) paineen mittaus 50 20 30 30
c) toimintakoe 50 20 32 32

Tarkastettavan erän suuruus ei saa olla suurempi kuin 500 000 kappaletta keskussytytyspatruunoilla ja 1 500 000 kappaletta reunasytytyspatruunoilla.

Näytteenotto maahantuoduista ampumatarpeista suoritetaan C.I.P:n vahvistamaa menettelyä noudattaen.

Mitä 31 §:ssä on määrätty ampumatarvikkeiden samaan erään kuulumisesta tyyppitarkastuksen yhteydessä, koskee myös valmistus- ja maahantuontieräkohtaista tarkastusta.

B. Myyntipakkausten merkintä ja tarkastus
33 §

Haulikon patruunoiden pienimmästä myyntipakkauksesta on käytävä ilmi:

1) valmistajan nimi tai rekisteröity tavaramerkki;

2) patruunan kaliiperi;

3) merkintä lyhimmästä patruunapesästä, jossa kyseistä patruunaa saa käyttää;

4) ruudin laji, kun patruuna sisältää mustaa ruutia;

5) patruunoiden lukumäärä;

6) valmistuserä tai valmistuspäivämäärä; sekä

7) hyväksytty tarkastusmerkintä. (27.10.1995/1220)

Haulikon puoliladatuista patruunoissa on lisäksi oltava merkintä haulipanoksen suurimmasta sallitusta painosta.

Korkeatehopatruunoiden pakkauksessa on oltava lisämerkintä, josta voidaan todeta, että patruunoita saa ampua vain ampuma-aseella, jolla on suoritettu vastaava erityiskoeammunta.

34 §

Luotipatruunoiden pienimmästä myyntipakkauksesta on käytävä ilmi:

1) valmistajan nimi tai rekisteröity tavaramerkki;

2) patruunan kaliiperi ja yyppimerkintä;

3) luodin liike-energia, jos ampumatarvikkeille on suoritettu liike-energian mittaus;

4) patruunoiden lukumäärä;

5) valmistuserä tai valmistuspäivämäärä; sekä

6) hyväksytty tarkastusmerkintä. (27.10.1995/1220)

35 §

Näyte-erän pienimmästä myyntipakkauksesta on tarkastettava, että

1) pakkauksessa on 33 tai 34 §:n mukaiset merkinnät; sekä

2) pakkaus sisältää vain pakkausmerkintöjen mukaisia patruunoita.

Valmistajan nimen tai rekisteröidyn tavaramerkin, patruunoiden lukumäärän, valmistuserän sekä tarkastusmerkinnän suhteen sallitaan erän suuruudesta riippuen virheitä seuraavasti: (27.10.1995/1220)

Suurin sallittu virheiden lukumäärä
Erän suuruus kpl tyyppitarkastus eräkohtainen tarkastus
enintään 35 000 3 2
35 001– 150 000 5 3
150 001– 500 000 8 5
500 001–1 500 000 12 8

Patruunan kaliiperimerkinnän, hylsyn pituusmerkinnän, korkeatehopatruunaa osoittavan lisämerkinnän ja 1 momentin 2 kohdan vaatimuksen suhteen ei sallita yhtään virhettä.

Mikäli näyte-erässä todetaan enemmän virheitä kuin on sallittu, koko erä palautetaan lajiteltavaksi, jonka jälkeen se voidaan esittää uudelleen tarkastettavaksi.

C. Silmämääräinen tarkastus
36 §

Patruunan hylsyn kannassa on oltava patruunan tyyppimerkintä ja valmistajan merkki. Kaliiperiltaan 22 (5,6 mm) ja sitä pienemmät reunasytytyspatruunat saadaan hyväksyä ilman tyyppimerkintää.

Haulipanoksissa on oltava merkittynä haulikoko tai -määrä sekä hylsyn pituus, jos se ylittää:

1) 20-kaliiperisilla ja suuremmilla, 65,0 mm, tai

2) 24-kaliiperisilla ja pienemmillä, 63,5 mm.

Korkeatehopatruunassa olevasta merkinnästä on voitava todeta, että niitä saa ampua vain ampuma-aseella, jolla on suoritettu vastaava erityiskoeammunta.

37 §

Näyte-erän patruunoista on tarkastettava, että:

1) patruunoissa on selvästi luettavissa 36 §:n mukaiset merkinnät; sekä

2) hylsyissä ei ole virheitä.

Valmistajan merkin, haulikoon ja hylsyn pituuden merkintöjen suhteen sallitaan erän suuruudesta riippuen 35 §:n 2 momentin mukaiset määrät virheitä.

Keskussytytyspatruunan tyyppimerkinnän ja korkeatehopatruunaa osoittavan merkinnän suhteen ei sallita yhtään virhettä.

Hylsyjä, joiden suussa olevan repeämän pituus on pienempi tai korkeintaan yhtä suuri kuin 3 mm, saa olla erän suuruudesta riippuen, enintään 35 §:n 2 momentin mukaiset määrät virheitä.

Yli 3 mm repeämää hylsyn syyssa, muita pitkittäisiä tai poikittaisia repeämiä, repeämää hylsyn pohjassa tai virheellistä kaliiperia ei sallita.

Jos näyte-erässä todetaan enemmän virheitä kuin on sallittu, koko erä palautetaan lajiteltavaksi, jonka jälkeen se voidaan esittää uudelleen tarkastettavaksi.

D. Mittatarkastus
38 §

Mittatarkastuksessa on tarkastettava turvallisuuden kannalta tärkeät mitat sekä ne mitat, jotka yksilöivät patruunatyypin. Mittojen on oltava C.I.P:n julkaisemien taulukoiden mukaiset. (27.10.1995/1220)

Turvallisuuden kannalta tärkeiden mittojen suhteen ei sallita yhtään virhettä.

Tyypin yksilöimiseksi määrätyt rajamitat tarkastetaan muototulkilla, jonka mitat vastaavat patruunapesän minimimittoja. Kaikkien näyte-erän patruunoiden on sovittava tähän muototulkkiin.

Nallin pinta ei saa olla hylsyn pohjan ulkopuolella.

Jos yksikin virhe löytyy, koko erä palautetaan lajiteltavaksi, jonka jälkeen se voidaan esittää uudelleen tarkastettavaksi.

E. Paineen mittaus
39 §

Tässä päätöksessä ja C.I.P:n julkaisemissa taulukoissa olevat painearvot tarkoittavat crusher-menetelmällä mitattuja painearvoja.

Crusher-lierioiden on oltava l"Etablissement Central de l"Armement"in (ECA, Pariisi) valmistamia tai näiden suhteen tarkistettuja.

Mittauksen saa suorittaa muillakin menetelmillä edellyttäen, että käytetty mittausmenetelmä on kalibroitu crusher-menetelmällä.

Paineen mittauksen sijasta saa C:I.P:n julkaiseman taulukon ilmoittamissa tapauksissa käyttää liike-energian mittausta.

5 momentti on kumottu P:llä 27.10.1995/1220.

40 §

Paineen mittaus suoritetaan 32 §:n mukaisesti valituilla ampumatarvikkeilla. Tyyppitarkastusta varten ampumatarvikkeita on ilmastoitava 24 tuntia standardiolosuhteissa. Standardiolosuhteissa lämpötila on 21°C±1°C ja ilman suhteellinen kosteus 60 %±5 %.

Eräkohtaisten tarkastusten yhteydessä paineenmittauksen saa kuitenkin suorittaa myös tarkastustilan vallitsevissa olosuhteissa ilmastoiduilla ampumatarvikkeilla. Tarvittaessa mittaustulokset tulee tarkistaa standardiolosuhteissa ilmastoiduilla ampumatarvikkeilla.

41 §

Mitatut paineen ja liike-energian arvot eivät saa ylittää C.I.P:n julkaisemissa taulukoissa annettuja arvoja.

Jos mittaustulokset ovat taulukkoarvoja korkeampia, voidaan suorittaa uusintamittaus kaksinkertaisella määrällä patruunoita, jos suurin mitattu arvo ei ylitä 1,25 x Pmax -arvoa. Uusintamittauksen ja sitä edeltäneen normaalimittauksen tulosten keskiarvo ei saa ylittää C.I.P:n julkaisemissa taulukoissa annettuja arvoja.

Patruunoita, jotka eivät täytä 1 tai 2 momentin vaatimuksia, ei saa laskea myyntiin kuin 33 §:n 3 momentin mukaisesti merkittyinä korkeatehopatruunoina.

F. Toimintakoe
42 §

Toimintakoe on suoritettava käyttäen standardipiippua tai ampuma-asetta, jonka patruunapesän mitoitus on C.I.P:n julkaisemien taulukoiden mukainen.

Valmistus- ja maahantuontieräkohtaisessa tarkastuksessa toimintakoe voidaan suorittaa ampuma-aseella, jonka mitoituksen tarkastuslaitos on todennut olevan C.I.P:n julkaisemien taulukoiden sallimien rajojen sisällä. Tämän ampuma-aseen mittatiedot on taltioitava. (27.10.1995/1220)

Toimintakoe suoritetaan 32 §:n mukaisesti valituilla ampumatarvikkeilla.

Seuraavia virheitä ei sallita:

1) kaasujen purkautumista taaksepäin sulkulaitteen ohi;

2) luodin tai sen jäännöksen jäämistä piippuun;

3) hylsyn repeämistä siten, että se kokonaan tai osittain jää piippuun;

4) hylsyn rypistymistä; eikä

5) hylsyn pohjan halkeamista.

Jos virheitä esiintyy, koko erä palautetaan lajiteltavaksi, jonka jälkeen se voidaan esittää uudelleen tarkastettavaksi.

5 luku

Erinäisiä säännöksiä

43 § (27.10.1995/1220)

43 § on kumottu P:llä 27.10.1995/1220.

44 §

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä heinäkuuta 1983 ja sen säännöksiä sovelletaan sen jälkeen valmistettuihin tai maahan tuotuihin ampuma-aseisiin ja -tarvikkeisiin.

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

27.10.1995/1220:

Tämä päätös tulee voimaan 1 päivänä marraskuuta 1995.

Teknillisen tarkastuskeskuksen ennen tämän päätöksen voimaantuloa myöntämät 29 §:ssä tarkoitetut tarkastusmerkintöjen käyttöoikeudet ovat edelleen voimassa asianomaisten päätösten mukaisesti.

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.