Seurattu SDK 285/2019 saakka.

8.4.1983/361

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

1 luku

Yleiset säännökset

1 § (8.2.2019/190)
«Lapsen» «huolto»

«Lapsen» huollon tarkoituksena on turvata «lapsen» tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi «lapsen» yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti «lapsen» ja hänen vanhempiensa välillä. Myös muita lapselle tärkeitä ihmissuhteita on vaalittava.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä «lapsen» ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä «lapsen» taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus. Lasta on suojeltava kaikenlaiselta ruumiilliselta ja henkiseltä väkivallalta, huonolta kohtelulta ja hyväksikäytöltä.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. «Lapsen» itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

L:lla 190/2019 muutettu 1 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

1 §
«Lapsen» «huolto»

«Lapsen» huollon tarkoituksena on turvata «lapsen» tasapainoinen kehitys ja hyvinvointi «lapsen» yksilöllisten tarpeiden ja toivomusten mukaisesti. Huollon tulee turvata myönteiset ja läheiset ihmissuhteet erityisesti «lapsen» ja hänen vanhempiensa välillä.

Lapselle tulee turvata hyvä hoito ja kasvatus sekä «lapsen» ikään ja kehitystasoon nähden tarpeellinen valvonta ja huolenpito. Lapselle on pyrittävä antamaan turvallinen ja virikkeitä antava kasvuympäristö sekä «lapsen» taipumuksia ja toivomuksia vastaava koulutus.

Lasta tulee kasvattaa siten, että lapsi saa osakseen ymmärtämystä, turvaa ja hellyyttä. Lasta ei saa alistaa, kurittaa ruumiillisesti eikä kohdella muulla tavoin loukkaavasti. «Lapsen» itsenäistymistä sekä kasvamista vastuullisuuteen ja aikuisuuteen tulee tukea ja edistää.

2 § (8.2.2019/190)
Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus luoda ja säilyttää myönteinen ja läheinen suhde vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu. Tapaamisoikeuteen kuuluu, että lapsi saa ajoittain olla tämän vanhemman luona tai tavata tätä muualla taikka pitää tähän yhteyttä muulla tavoin.

«Lapsen» kummankin vanhemman on omalta osaltaan myötävaikutettava tapaamisoikeuden toteutumiseen. Vanhemman on kasvatustehtävässään vältettävä kaikkea, mikä on omiaan aiheuttamaan haittaa «lapsen» ja toisen vanhemman väliselle suhteelle.

«Lapsen» oikeudesta tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa säädetään 9 c §:ssä.

L:lla 190/2019 muutettu 2 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

2 §
Tapaamisoikeus

Tapaamisoikeuden tarkoituksena on turvata lapselle oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

«Lapsen» vanhempien tulee keskinäisessä yhteisymmärryksessä ja pitäen silmällä ennen kaikkea «lapsen» etua pyrkiä siihen, että tapaamisoikeuden tarkoitus toteutuu 1 §:ssä säädettyjen periaatteiden mukaisesti.

3 §
«Lapsen» huoltajat

«Lapsen» huoltajia ovat hänen vanhempansa tai henkilöt joille «lapsen» «huolto» on uskottu.

«Lapsen» «huolto» päättyy, kun lapsi täyttää kahdeksantoista vuotta tai sitä ennen menee avioliittoon.

4 § (8.2.2019/190)
Huoltajan tehtävät

«Lapsen» huoltajan on turvattava «lapsen» kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää «lapsen» hoidosta, kasvatuksesta, koulutuksesta, asuinpaikasta, harrastuksista sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen «lapsen» henkilökohtaisessa asiassa, hänen tulee keskustella asiasta «lapsen» kanssa, jos se «lapsen» ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on otettava huomioon «lapsen» mielipide ja toivomukset.

Huoltajan on kerrottava lapselle lasta koskevista päätöksistä ja muista «lapsen» elämään vaikuttavista asioista «lapsen» ikään ja kehitystasoon nähden sopivalla tavalla.

Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty.

L:lla 190/2019 muutettu 4 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

4 §
Huoltajan tehtävät

«Lapsen» huoltajan on turvattava «lapsen» kehitys ja hyvinvointi siten kuin 1 §:ssä säädetään. Tässä tarkoituksessa huoltajalla on oikeus päättää «lapsen» hoidosta, kasvatuksesta, asuinpaikasta sekä muista henkilökohtaisista asioista.

Ennen kuin huoltaja tekee päätöksen «lapsen» henkilökohtaisessa asiassa hänen tulee keskustella asiasta «lapsen» kanssa, jos se «lapsen» ikään ja kehitystasoon sekä asian laatuun nähden on mahdollista. Päätöstä tehdessään hänen on kiinnitettävä huomiota «lapsen» mielipiteeseen ja toivomuksiin.

Huoltaja edustaa lasta tämän henkilöä koskevissa asioissa, jollei laissa ole toisin säädetty.

5 §
Huoltajien yhteistoiminta

«Lapsen» huoltajat vastaavat yhdessä «lapsen» huoltoon kuuluvista tehtävistä ja tekevät yhdessä lasta koskevat päätökset, jollei toisin ole säädetty tai määrätty.

Jos joku huoltajista ei matkan, sairauden tai muun syyn vuoksi voi osallistua lasta koskevan päätöksen tekemiseen ja ratkaisun viivästymisestä aiheutuisi haittaa, ei hänen suostumuksensa asiassa ole tarpeen. Asiasta, jolla on huomattava merkitys «lapsen» tulevaisuuden kannalta, voivat huoltajat kuitenkin päättää vain yhdessä, jollei «lapsen» etu ilmeisesti muuta vaadi.

5 a § (8.2.2019/190)
Velvollisuus ilmoittaa aiotusta muutosta

«Lapsen» vanhemman on ilmoitettava toiselle vanhemmalle aikomuksestaan muuttaa asuinpaikkaansa, jos muutolla olisi vaikutusta «lapsen» huollon tai tapaamisoikeuden toteutumiseen. Jos «lapsen» «huolto» on uskottu muulle henkilölle kuin vanhemmalle, hänen on samoin edellytyksin tehtävä ilmoitus vanhemmille ja vanhempien on tehtävä ilmoitus hänelle.

Ilmoitus on tehtävä hyvissä ajoin ja, jos mahdollista, vähintään kolme kuukautta ennen aiottua muuttoa.

Ilmoituksen saa jättää tekemättä, jos se on välttämätöntä «lapsen» tai asuinpaikkaansa muuttavan henkeen, terveyteen tai vapauteen kohdistuvan välittömän ja vakavan uhan torjumiseksi.

Menettelystä muutettaessa «lapsen», jolla on kaksi tai useampia huoltajia, asuinpaikka säädetään 5 §:ssä.

L:lla 190/2019 lisätty 5 a § tulee voimaan 1.12.2019.

5 b § (8.2.2019/190)
Huoltajan esteellisyys

Huoltaja ei saa edustaa lasta asiassa, jossa vastapuolena on hän itse, joku jota hän edustaa tai «lapsen» toinen huoltaja. Huoltaja ei saa edustaa lasta myöskään, jos huoltajan ja «lapsen» edut saattavat muusta syystä joutua ristiriitaan keskenään.

L:lla 190/2019 lisätty 5 b § tulee voimaan 1.12.2019.

5 c § (8.2.2019/190)
Edunvalvojan määrääminen huoltajan sijaiseksi

Lapselle voidaan määrätä edunvalvoja edustamaan huoltajan sijasta lasta tämän henkilöä koskevassa asiassa, jos:

1) huoltaja on esteellisyyden, sairauden tai muun syyn vuoksi estynyt edustamasta lasta; ja

2) edunvalvojan määrääminen on tarpeen asian selvittämiseksi tai muuten «lapsen» edun turvaamiseksi.

Huoltajan sijaiseksi määrättävään edunvalvojaan sovelletaan muuten, mitä holhoustoimesta annetussa laissa (442/1999) säädetään edunvalvojan sijaisesta.

L:lla 190/2019 lisätty 5 c § tulee voimaan 1.12.2019.

2 luku

Huoltajat ja tapaamisoikeus

6 § (8.2.2019/190)
Huoltajat «lapsen» syntymän perusteella

«Lapsen» vanhemmat, jotka «lapsen» syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät «lapsen» syntyessä ole avioliitossa keskenään, on huoltaja tällöin äiti, joka on synnyttänyt «lapsen».

Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulee toisestakin vanhemmasta lapsensa huoltaja.

L:lla 190/2019 muutettu 6 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

6 §
Huoltajat «lapsen» syntymän perusteella

«Lapsen» vanhemmat, jotka «lapsen» syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät «lapsen» syntyessä ole avioliitossa keskenään, on huoltaja tällöin äiti, joka on synnyttänyt «lapsen». (20.4.2018/257)

L:lla 257/2018 muutettu 1 momentti tulee voimaan 1.4.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

«Lapsen» vanhemmat, jotka «lapsen» syntyessä ovat avioliitossa keskenään, ovat kumpikin lapsensa huoltajia. Jos vanhemmat eivät «lapsen» syntyessä ole avioliitossa keskenään, on äiti lapsensa huoltaja.

Jos toinen vanhemmista on yksin lapsensa huoltaja ja vanhemmat menevät keskenään avioliittoon, tulevat he molemmat lapsensa huoltajiksi.

6 a § (8.2.2019/190)
Eräiden vanhemmuutta koskevien ratkaisujen vaikutus «lapsen» huoltoon

Jos vanhemmuus on tunnustettu ennen «lapsen» syntymää isyyslain (11/2015) 16 §:ssä tai äitiyslain (253/2018) 14 §:ssä tarkoitetulla tavalla, myös tunnustajasta tulee lapsen huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu.

Jos «lapsen» synnyttänyt äiti on yksin lapsensa huoltaja ja hän menee avioliittoon henkilön kanssa, jonka tämän jälkeen vahvistetaan olevan «lapsen» vanhempi, myös tästä vanhemmasta tulee «lapsen» huoltaja, kun vanhemmuus on vahvistettu.

Jos vanhemman huoltajuus perustuu 1 tai 2 momenttiin taikka 6 §:ään, hänen huoltajuutensa päättyy, jos vanhemmuus kumotaan.

L:lla 190/2019 lisätty 6 a § tulee voimaan 1.12.2019.

7 § (8.2.2019/190)
Sopimus «lapsen» huollosta

Vanhemmat voivat sopia, että:

1) «lapsen» «huolto» uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle;

2) vanhemmalla, joka ei ole «lapsen» huoltaja, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määrätyissä asioissa;

3) lapsi asuu toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;

4) lapsi asuu vuorotellen kummankin vanhempansa luona (vuoroasuminen).

Vanhemmat voivat sopia muun henkilön kanssa:

1) että «lapsen» «huolto» uskotaan vanhempien tai toisen vanhemman ohella kyseiselle henkilölle; tai

2) että kyseisellä henkilöllä on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai sopimuksessa määrätyissä asioissa.

Vanhemmat voivat sopia 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun huoltajan kanssa, että:

1) lapsi asuu kyseisen huoltajan luona; tai

2) lapsi asuu vuorotellen vanhempiensa tai toisen vanhempansa ja kyseisen huoltajan luona.

Jos lapsella on vain yksi vanhempi, myös tämä voi tehdä 2 momentissa tarkoitetun sopimuksen muun henkilön kanssa ja 3 momentissa tarkoitetun sopimuksen muun huoltajan kanssa.

Jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, he voivat sopia keskinäisestä tehtäviensä jaosta.

L:lla 190/2019 muutettu 7 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

7 §
Vanhempien sopimus «lapsen» huollosta ja tapaamisoikeudesta

Vanhemmat voivat sopia siitä,

1) että «lapsen» «huolto» uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti;

2) että «lapsen» tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;

3) että «lapsen» «huolto» uskotaan yksin toiselle vanhemmalle;

4) että lapsella on oikeus vanhempien sopimalla tavalla pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

7 a § (8.2.2019/190)
Sopimus «lapsen» tapaamisoikeudesta

Vanhemmat voivat sopia, että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona hän ei asu.

Jos lapsella on vain yksi vanhempi, tämä voi tehdä 1 momentissa tarkoitetun sopimuksen sen henkilön kanssa, joka on vanhemman ohella «lapsen» huoltaja.

Sopimuksista, jotka koskevat tapaamisten toteuttamista tuettuina tai valvottuina taikka valvotuin vaihdoin, säädetään 9 b §:ssä.

L:lla 190/2019 lisätty 7 a § tulee voimaan 1.12.2019.

7 b § (8.2.2019/190)
Vuoroasumisen ja tapaamisoikeuden ehdoista sopiminen

Kun sovitaan vuoroasumisesta tai tapaamisoikeudesta, sopimuksesta tulee ilmetä vuoroasumisen taikka tapaamisen ja luonapidon tarkemmat ehdot.

Vuoroasumista koskevaan sopimukseen on kirjattava, kumpi koti ilmoitetaan «lapsen» viralliseksi asuinpaikaksi.

Tarvittaessa voidaan sopia, miten vastuu vuoroasumisen tai tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvista kuljetuksista tai matkakuluista jakautuu osapuolten kesken.

L:lla 190/2019 lisätty 7 b § tulee voimaan 1.12.2019.

8 § (8.2.2019/190)
Sopimuksen vahvistaminen

Sopimus «lapsen» huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle tai muulle sosiaalihuollosta vastaavalle toimielimelle, jäljempänä sosiaalilautakunta, jossa lapsella on asuinpaikka. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vahvistaa sopimuksessa käytettävien lomakkeiden kaavan.

Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, jossa lapsella on viimeksi ollut Suomessa asuinpaikka tai, jos lapsella ei ole ollut Suomessa asuinpaikkaa, sen kunnan sosiaalilautakunnalle, jossa «lapsen» vanhemmilla tai jommallakummalla vanhemmista on asuinpaikka. Jos minkään kunnan sosiaalilautakunta ei edellä säädetyn nojalla ole toimivaltainen, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalle.

Sosiaalilautakunnan on harkitessaan, voidaanko sopimus vahvistaa, otettava huomioon «lapsen» etu sekä «lapsen» omat toivomukset ja mielipide siten kuin 10 ja 11 §:ssä säädetään. Lastenvalvojan tai sen, joka on määrätty valmistelemaan sopimusten vahvistamista, tulee keskustella «lapsen» kanssa henkilökohtaisesti, jos lapsi tähän suostuu ja tämä on tarpeen «lapsen» toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi. Sopimus on jätettävä vahvistamatta, jos kumpikaan «lapsen» vanhemmista ei ole «lapsen» huoltaja.

Sopimuksen vahvistamisen edellytyksenä on suostumus:

1) siltä, joka on vanhemman tai vanhempien ohella «lapsen» huoltaja;

2) siltä, jolle on vahvistettu oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos sopimuksella puututaan tähän oikeuteen;

3) 9 c §:ssä tarkoitetulta lapselle erityisen läheiseltä henkilöltä, jos sopimus voi vaikuttaa vahvistetun tapaamisoikeuden toteutumiseen.

Sopimus, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen lainvoimainen päätös.

L:lla 190/2019 muutettu 8 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

8 § (21.12.2004/1155)
Sopimuksen vahvistaminen

Sopimus «lapsen» huollosta ja tapaamisoikeudesta on tehtävä kirjallisesti ja se on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on asuinpaikka.

Jos lapsella ei ole asuinpaikkaa Suomessa, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä lapsella on viimeksi ollut Suomessa asuinpaikka tai, jos lapsella ei ole ollut Suomessa asuinpaikkaa, sen kunnan sosiaalilautakunnalle, missä «lapsen» vanhemmilla tai jommallakummalla vanhemmista on asuinpaikka. Jos minkään kunnan sosiaalilautakunta ei edellä mainitun mukaan ole toimivaltainen, sopimus on esitettävä vahvistettavaksi Helsingin kaupungin sosiaalilautakunnalle.

Sosiaalilautakunnan on harkitessaan, voidaanko sopimus vahvistaa, otettava huomioon «lapsen» etu ja «lapsen» omat toivomukset siten kuin 10 ja 11 §:ssä säädetään. Sopimus on jätettävä vahvistamatta, jos kumpikaan «lapsen» vanhemmista ei ole «lapsen» huoltaja.

Sopimus, jonka sosiaalilautakunta on vahvistanut, on voimassa ja voidaan panna täytäntöön niin kuin tuomioistuimen antama lainvoimainen päätös.

8 a § (8.2.2019/190)

8 a § on kumottu L:lla 8.2.2019/190, joka tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

8 a § (20.4.2018/257)
Sopimus «lapsen» huollosta ennen «lapsen» syntymää

Jos vanhemmuus tunnustetaan ennen «lapsen» syntymää isyyslain (11/2015) 16 §:ssä tai äitiyslain (253/2018) 14 §:ssä säädetyllä tavalla, tunnustaja ja lapsen synnyttävä äiti voivat samassa yhteydessä tehdä sopimuksen siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti.

Tunnustamisen vastaanottaneen terveydenhoitajan tai kätilön on todistettava omalla allekirjoituksellaan vanhempien allekirjoitukset ja sen jälkeen toimitettava asiakirja isyyslain 16 §:n 5 momentissa tai äitiyslain 14 §:n 5 momentissa tarkoitetulle lastenvalvojalle sopimuksen vahvistamista varten. Sosiaalilautakunta ei voi vahvistaa sopimusta ennen kuin vanhemmuus on vahvistettu.

L:lla 257/2018 muutettu 8 a § tulee voimaan 1.4.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

8 a § (13.1.2015/14)
Sopimus «lapsen» huollosta ennen «lapsen» syntymää

Jos mies on tunnustanut isyytensä ennen «lapsen» syntymää isyyslain (11/2015) 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla, mies ja syntyvän lapsen äiti voivat samassa yhteydessä tehdä sopimuksen siitä, että lapsen huolto uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti.

Tunnustamisen vastaanottaneen terveydenhoitajan tai kätilön on todistettava omalla allekirjoituksellaan vanhempien allekirjoitukset ja sen jälkeen toimitettava asiakirja isyyslain 16 §:n 5 momentissa tarkoitetulle lastenvalvojalle sopimuksen vahvistamista varten. Sosiaalilautakunta ei voi vahvistaa sopimusta ennen kuin miehen isyys on vahvistettu.

9 § (8.2.2019/190)
Tuomioistuimen päätös «lapsen» huollosta ja tapaamisoikeudesta

Tuomioistuin voi päättää, että:

1) «lapsen» «huolto» uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti tai yksin toiselle vanhemmalle;

2) «lapsen» «huolto» uskotaan vanhemman tai vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa;

3) vanhemmalla, joka ei ole «lapsen» huoltaja, tai muulla henkilöllä, joka on antanut tähän suostumuksensa, on sama oikeus kuin huoltajalla saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja viranomaisilta ja yksityisiltä palveluntuottajilta joko kaikissa tai päätöksessä määrätyissä asioissa.

Lisäksi tuomioistuin voi päättää, että:

1) «lapsen» tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;

2) «lapsen» tulee asua 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun huoltajan luona;

3) «lapsen» tulee asua vuorotellen kummankin vanhempansa luona;

4) «lapsen» tulee asua vuorotellen vanhempiensa tai toisen vanhempansa ja 1 momentin 2 kohdassa tarkoitetun huoltajan luona;

5) lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

Jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia, tuomioistuin voi uskoa «lapsen» huollon 1 momentin 2 kohdan mukaisesti vanhemman tai vanhempien sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle vain, jos tähän on «lapsen» kannalta erittäin painavia syitä.

Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, tuomioistuin voi päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken.

L:lla 190/2019 muutettu 9 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

9 §
Tuomioistuimen päätös «lapsen» huollosta ja tapaamisoikeudesta

Tuomioistuin voi päättää,

1) että «lapsen» «huolto» uskotaan molemmille vanhemmille yhteisesti;

2) että «lapsen» tulee asua toisen vanhempansa luona, jos vanhemmat eivät asu yhdessä;

3) että «lapsen» «huolto» uskotaan yksin toiselle vanhemmalle;

4) että «lapsen» «huolto» uskotaan vanhempien ohella tai sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle, joka on antanut tähän suostumuksensa;

5) että lapsella on oikeus pitää yhteyttä ja tavata vanhempaansa, jonka luona lapsi ei asu.

Jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia, voi tuomioistuin uskoa «lapsen» huollon 1 momentin 4 kohdan mukaisesti vanhempien sijasta yhdelle tai useammalle henkilölle vain, jos tähän on «lapsen» kannalta erittäin painavia syitä.

Tuomioistuin voi tarvittaessa antaa määräyksiä huoltajan tehtävistä, oikeuksista ja velvollisuuksista sekä, jos lapsella on kaksi tai useampia huoltajia, päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken. Tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset tapaamisen ja luonapidon ehdoista.

Tuomioistuimen on ratkaistessaan «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia otettava huomioon «lapsen» etu ja «lapsen» omat toivomukset siten kuin 10 ja 11 §:ssä säädetään.

9 a § (8.2.2019/190)
Tarkemmat määräykset vuoroasumisesta ja tapaamisoikeudesta

Vuoroasumisesta tai tapaamisoikeudesta päättäessään tuomioistuimen tulee antaa tarkemmat määräykset vuoroasumisen taikka tapaamisen ja luonapidon ehdoista.

Ennen vuoroasumista koskevan päätöksen tekemistä tuomioistuimen on otettava omasta aloitteestaan käsiteltäväksi päätöksen vaikutus «lapsen» kotikuntalain (201/1994) mukaiseen asuinpaikkaan. Tuomioistuimen tulee määrätä, kumpi koti ilmoitetaan lapsen viralliseksi asuinpaikaksi.

Tuomioistuin voi tarvittaessa määrätä, miten vastuu vuoroasumisen tai tapaamisoikeuden toteuttamisesta aiheutuvista kuljetuksista tai matkakuluista jakautuu asiaan osallisten kesken. Vastuun jakamista harkittaessa on otettava huomioon heidän kykynsä vastata kuljettamisesta tai kustannuksista sekä muut olosuhteet.

L:lla 190/2019 lisätty 9 a § tulee voimaan 1.12.2019.

9 b § (8.2.2019/190)
Tuetut ja valvotut tapaamiset sekä valvotut vaihdot

Vanhemmat voivat sopia, että «lapsen» ja vanhemman väliset tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina taikka että tapaamiset aloitetaan ja lopetetaan valvotusti (valvotut vaihdot). Sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen siten kuin 8 §:ssä säädetään, jos tuki tai valvonta on tarpeen lapsen edun kannalta perustellusta syystä. Tapaamiset voidaan vahvistaa valvotuiksi vain, jos tapaamisten tukeminen tai valvotut vaihdot eivät riitä turvaamaan lapsen etua.

Samoin edellytyksin kuin sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen tuomioistuin voi päättää, että tapaamiset toteutetaan tuettuina tai valvottuina taikka valvotuin vaihdoin.

Jos on perusteltua aihetta epäillä, että lapsi aiotaan viedä luvattomasti pois maasta, tuomioistuin voi määrätä valvotun tapaamisen edellytykseksi, että vanhemman, jota lapsella on oikeus tavata, on luovutettava oma ja hänen hallussaan oleva «lapsen» voimassa oleva passi sekä muut matkustusasiakirjat valvojalle tapaamisen ajaksi.

Tuettujen ja valvottujen tapaamisten sekä valvottujen vaihtojen järjestämisestä säädetään sosiaalihuoltolaissa (1301/2014).

L:lla 190/2019 lisätty 9 b § tulee voimaan 1.12.2019.

9 c § (8.2.2019/190)
«Lapsen» oikeus tavata muuta henkilöä kuin vanhempaansa

Lapselle voidaan vahvistaa oikeus tavata hänelle erityisen läheistä henkilöä, jonka kanssa hänellä on «lapsen» ja vanhemman väliseen suhteeseen verrattava vakiintunut suhde. Tapaamisoikeus vahvistetaan tuomioistuimen päätöksellä.

Tässä pykälässä tarkoitettua tapaamisoikeutta vahvistettaessa ja toteutettaessa sovelletaan muuten, mitä «lapsen» ja vanhemman välisestä tapaamisoikeudesta säädetään.

L:lla 190/2019 lisätty 9 c § tulee voimaan 1.12.2019.

9 d § (8.2.2019/190)
Tapaamisoikeuden turvaaminen

Tuomioistuin voi tapaamisoikeudesta päättäessään velvoittaa vanhemman tai huoltajan, jonka luona lapsi asuu, sakon uhalla sallimaan tapaamiset sekä ryhtymään muihin tapaamisten toteuttamiseksi tarvittaviin toimiin siten kuin päätöksessä määrätään, jos tämän vanhemman tai huoltajan aikaisemman toiminnan perusteella on aihetta epäillä, että hän ei tulisi vapaaehtoisesti noudattamaan tapaamisoikeutta koskevaa päätöstä. Uhkasakon asettamiseen sovelletaan muuten, mitä «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/1996) 18, 20 ja 28 §:ssä säädetään.

Tämän pykälän mukaisesti asetettu uhkasakko voidaan tuomita maksettavaksi «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain säännöksiä noudattaen.

L:lla 190/2019 lisätty 9 d § tulee voimaan 1.12.2019.

10 § (8.2.2019/190)
Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen

«Lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea «lapsen» edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten 1 ja 2 §:ssä säädetyt huollon ja tapaamisoikeuden tavoitteet parhaiten toteutuvat vastaisuudessa.

Tehtäessä ratkaisua siitä, onko «lapsen» huolto uskottava molemmille vanhemmille yhteisesti vai toiselle heistä, on 1 momentissa säädetyn lisäksi kiinnitettävä huomiota erityisesti vanhempien kykyyn asettaa «lapsen» tarpeet vanhempien välisten ristiriitojen edelle.

Tehtäessä ratkaisua «lapsen» asumisesta ja tapaamisoikeudesta on otettava 1 momentissa säädetyn lisäksi huomioon erityisesti «lapsen» ikä ja kehitystaso, «lapsen» luonne ja taipumukset, «lapsen» mahdolliset erityistarpeet, vanhempien asuinpaikkojen välinen etäisyys sekä vanhempien kyky ottaa yhdessä vastuu lasta koskevista asioista ja suojella lasta kaikenlaiselta väkivallalta 1 §:ssä tarkoitetulla tavalla.

Asia, joka koskee «lapsen» huollon uskomista molemmille vanhemmille yhteisesti tai toiselle heistä taikka «lapsen» asumista vanhempansa luona tai «lapsen» oikeutta tavata vanhempaansa, on ratkaistava vanhempien sopimalla tavalla, jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia eikä ole aihetta olettaa, että tämä ratkaisu olisi vastoin «lapsen» etua.

L:lla 190/2019 muutettu 10 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

10 §
Huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaiseminen

«Lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia on ratkaistava ennen kaikkea «lapsen» edun mukaisesti. Tässä tarkoituksessa on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, miten «huolto» ja tapaamisoikeus parhaiten toteutuvat vastaisuudessa.

Asia, joka koskee «lapsen» huollon uskomista molemmille vanhemmille tai toiselle vanhemmalle taikka tapaamisoikeutta, on ratkaistava vanhempien sopimalla tavalla, jos vanhemmat tai toinen heistä ovat lapsensa huoltajia eikä ole aihetta olettaa, että tämä ratkaisu olisi vastoin «lapsen» etua.

11 § (8.2.2019/190)
«Lapsen» mielipiteen selvittäminen

«Lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä ja otettava huomioon «lapsen» omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on «lapsen» ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista.

«Lapsen» mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon «lapsen» kehitystaso sekä siten, ettei siitä aiheudu haittaa «lapsen» ja hänen vanhempiensa välisille suhteille. Lapselle on selostettava mielipiteen selvittämisen tarkoitus ja selvittämiseen liittyvä menettely.

L:lla 190/2019 muutettu 11 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

11 §
«Lapsen» toivomusten ja mielipiteen selvittäminen

«Lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on selvitettävä «lapsen» omat toivomukset ja mielipide sikäli kuin se on «lapsen» ikään ja kehitystasoon nähden mahdollista, jos vanhemmat eivät ole asiasta yksimieliset, jos lapsi on muun henkilön kuin huoltajansa hoidettavana taikka jos tätä muutoin on pidettävä «lapsen» edun kannalta aiheellisena.

«Lapsen» mielipide on selvitettävä hienovaraisesti ja ottaen huomioon «lapsen» kehitysaste sekä siten, että tästä ei aiheudu haittaa «lapsen» ja hänen vanhempiensa välisille suhteille.

11 a § (8.2.2019/190)
«Lapsen» huollosta ja tapaamisoikeudesta päättäminen huostassapidon aikana

«Lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian ratkaisemisesta huostassapidon aikana säädetään lastensuojelulain (417/2007) 46 §:ssä. Jos asian ratkaiseminen on huostassapidon takia lapsen edun kannalta tarpeetonta, sosiaalilautakunta voi jättää sopimuksen vahvistamatta tai tuomioistuin hylätä hakemuksen.

Sosiaalilautakunnan vahvistama sopimus tai tuomioistuimen päätös «lapsen» huollosta ja tapaamisoikeudesta ei vaikuta huostaanottoon eikä sen sisältöön.

Tuomioistuimen oikeudesta saada sosiaaliviranomaiselta lasta koskevia tietoja säädetään sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 18 §:ssä.

L:lla 190/2019 lisätty 11 a § tulee voimaan 1.12.2019.

12 §
Sopimuksen ja päätöksen muuttaminen

Sosiaalilautakunnan vahvistamaa sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä «lapsen» huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan muuttaa, jos olosuhteet ovat sopimuksen vahvistamisen tai päätöksen antamisen jälkeen muuttuneet taikka jos tähän muutoin on aihetta.

3 luku

Oikeudenkäynti

13 § (13.3.2009/155)
Oikeuspaikka

Toimivaltaisesta tuomioistuimesta «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevassa asiassa säädetään oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa.

14 § (8.2.2019/190)
Vireillepano ja puhevalta

«Lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä «lapsen» vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, «lapsen» huoltaja tai sosiaalilautakunta.

Jos lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, voi hakemuksen tehdä myös «lapsen» sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.

Edellä 1 ja 2 momentissa tarkoitettujen tahojen lisäksi henkilö, jolle on vahvistettu oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja, voi tehdä hakemuksen, joka koskee tämän oikeuden muuttamista. Myös 9 c §:ssä tarkoitettu lapselle erityisen läheinen henkilö voi 1 ja 2 momentissa mainittujen tahojen lisäksi tehdä hakemuksen, joka koskee «lapsen» oikeutta tavata häntä.

«Lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä voidaan esittää myös vaatimus lapselle maksettavan elatusavun vahvistamisesta tai vahvistetun elatusavun muuttamisesta.

L:lla 190/2019 muutettu 14 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

14 §
Vireillepano ja puhevalta

«Lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia pannaan vireille hakemuksella, jonka voivat tehdä «lapsen» vanhemmat yhdessä, toinen vanhemmista, «lapsen» huoltaja tai sosiaalilautakunta.

Jos lapsi on huoltajan kuoleman johdosta jäänyt vaille huoltajaa, voi hakemuksen tehdä myös «lapsen» sukulainen tai muu lapselle läheinen henkilö.

«Lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian yhteydessä voidaan esittää myös vaatimus lapselle maksettavan elatusavun vahvistamisesta tai vahvistetun elatusavun muuttamisesta.

14 a § (8.2.2019/190)
Hakemuksen hylkääminen kirjallisessa menettelyssä

Jos hakemuksen, sen johdosta mahdollisesti annetun kirjallisen lausuman ja aikaisempien ratkaisujen perusteella on ilmeistä, että edellytyksiä sopimuksen tai päätöksen muuttamiseen ei ole, hakemus on hylättävä kirjallisessa menettelyssä.

L:lla 190/2019 lisätty 14 a § tulee voimaan 1.12.2019.

14 b § (8.2.2019/190)
Käsittelyn joutuisuus

«Lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on käsiteltävä joutuisasti. Jos asiaa on käsiteltävä käräjäoikeuden istunnossa, ensimmäinen istunto on järjestettävä ilman aiheetonta viivytystä.

L:lla 190/2019 lisätty 14 b § tulee voimaan 1.12.2019.

15 § (8.2.2019/190)
Asiaan osallisten kuuleminen

«Lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa käsiteltäessä tuomioistuimen on varattava «lapsen» vanhemmille ja huoltajalle tilaisuus tulla kuulluiksi.

Tilaisuus tulla kuulluksi on varattava myös:

1) henkilölle, jolle on vahvistettu oikeus saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja, jos hakemus koskee tämän oikeuden muuttamista;

2) 9 c §:ssä tarkoitetulle lapselle erityisen läheiselle henkilölle, jos hakemus koskee mainitussa pykälässä tarkoitetun tapaamisoikeuden vahvistamista tai jos asiassa annettava ratkaisu voi vaikuttaa vahvistetun tapaamisoikeuden toteutumiseen.

Tilaisuutta tulla kuulluksi ei kuitenkaan tarvitse varata, jos kuulemistilaisuuden varaamista koskeva tiedoksianto olisi toimitettava oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 9 §:ssä tarkoitetulla tuomioistuimen kuulutuksella.

L:lla 190/2019 muutettu 15 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

15 §
Vanhemman ja huoltajan sekä «lapsen» kuuleminen

«Lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa käsiteltäessä on tuomioistuimen varattava «lapsen» vanhemmille ja huoltajalle tilaisuus tulla kuulluiksi, jos kutsu voidaan antaa heille tiedoksi.

Lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa, jos tämä on painavista syistä välttämätöntä asian ratkaisemisen kannalta. Kuuleminen voi tapahtua vain, jos lapsi tähän suostuu ja on ilmeistä, että kuulemisesta ei saata aiheutua lapselle haittaa.

15 a § (8.2.2019/190)
«Lapsen» kuuleminen tuomioistuimessa

«Lapsen» toivomusten ja mielipiteen selvittämiseksi häntä voidaan kuulla henkilökohtaisesti tuomioistuimessa, jos se on asian ratkaisemisen kannalta tarpeen ja lapsi sitä pyytää tai siihen suostuu. Alle 12-vuotiasta lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti vain, jos kuuleminen on välttämätöntä asian ratkaisemiseksi ja siitä ei arvioida aiheutuvan lapselle merkittävää haittaa.

«Lapsen» henkilökohtainen kuuleminen tuomioistuimessa voi tapahtua pääkäsittelyssä tai muulla tuomioistuimen sopivaksi harkitsemalla tavalla. Tuomioistuin voi käyttää «lapsen» kuulemisessa apuna 17 b §:ssä tarkoitettua asiantuntija-avustajaa. Jos «lapsen» suojaamiseksi tai hänen itsenäisen mielipiteensä selvittämiseksi on tarpeen, lasta voidaan kuulla henkilökohtaisesti siten, että hänen lisäkseen läsnä on vain yksi tai useampi tuomioistuimen jäsen. «Lapsen» kuuleminen voidaan tallentaa äänitallenteeseen.

Jos lasta kuullaan ilman, että asiaan osalliset ovat läsnä, asiaan osallisille on varattava tilaisuus kuunnella «lapsen» kuulemisesta tehty äänitallenne tai heille on selostettava «lapsen» kuulemisessa esiin tulleet seikat niiltä osin kuin niillä voi olla vaikutusta asian ratkaisemiseen. Heille on myös varattava tilaisuus lausua käsityksensä «lapsen» kuulemisessa esiin tulleista seikoista.

L:lla 190/2019 lisätty 15 a § tulee voimaan 1.12.2019.

16 § (8.2.2019/190)
Selvityksen hankkiminen sosiaalilautakunnalta

«Lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa tuomioistuimen on tarvittaessa hankittava selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jossa lapsella taikka «lapsen» vanhemmilla tai muulla asiaan osallisella on asuinpaikka. Jos tällaisella henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, selvitys on hankittava sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jossa henkilö oleskelee. Selvitystä pyytäessään tuomioistuimen on yksilöitävä, mistä kysymyksistä selvitystä erityisesti tarvitaan.

Selvityksen tarkoituksena on antaa tuomioistuimelle tietoja perheen tilanteesta, «lapsen» elinolosuhteista ja muista asian ratkaisemiseen vaikuttavista seikoista. Jos selvitystä tehtäessä käy ilmi, että asia on ratkaistavissa sosiaalilautakunnan vahvistamalla sopimuksella, sosiaalilautakunnan on annettava tarvittavaa apua sopimuksen tekemisessä.

Selvitystä tehtäessä on keskusteltava «lapsen» kanssa henkilökohtaisesti, jos se «lapsen» ikä ja kehitystaso huomioon ottaen on mahdollista ja lapsi siihen suostuu, jollei se ole selvästi tarpeetonta. Keskustelussa on pyrittävä selvittämään «lapsen» omat toivomukset ja mielipide siten kuin 11 §:ssä säädetään.

Tuomioistuimen on asetettava määräaika selvityksen toimittamiselle. Jos tuomioistuin katsoo, että sosiaalilautakunnan antama selvitys on puutteellinen, tai jos asiaa käsiteltäessä on tullut esiin uusia seikkoja, joiden johdosta lisäselvitys on tarpeen, tuomioistuin voi pyytää aikaisemman selvityksen täydentämistä tai muuta selvitystä.

Selvityksessä ja asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä saa ilmaista myös salassa pidettäviä tietoja soveltaen, mitä sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain 18 §:n 1 momentissa, 19 §:ssä sekä 27 §:n 2–4 momentissa säädetään.

L:lla 190/2019 muutettu 16 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

16 §
Selvityksen hankkiminen sosiaalilautakunnalta

«Lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa on tuomioistuimen hankittava selvitys sen kunnan sosiaalilautakunnalta, missä lapsella, «lapsen» vanhemmilla, huoltajalla ja huoltajaksi esitetyllä on asuinpaikka. Jos tällaisella henkilöllä ei ole asuinpaikkaa Suomessa, selvitys on hankittava sen kunnan sosiaalilautakunnalta, jossa henkilö oleskelee. Selvitystä ei kuitenkaan ole hankittava, jos on ilmeistä, että se ei ole tarpeen asian ratkaisemisen kannalta. (4.3.1994/186)

Jos selvitystä tehtäessä käy ilmi, että asia on ratkaistavissa vanhempien tekemällä sopimuksella siten kuin 7 §:ssä on säädetty, sosiaalilautakunnan on annettava vanhemmille tarvittavaa apua sopimuksen tekemisessä.

Selvityksessä ja asiaa koskevassa oikeudenkäynnissä saa ilmaista myös salassa pidettäviä tietoja siten kuin sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetun lain (812/2000) 18 §:n 1 momentissa, 19 §:ssä sekä 27 §:n 2–4 momentissa säädetään. (22.9.2000/818)

16 a § (8.2.2019/190)
Selvityksen tekijän kuuleminen

Tuomioistuimen on kutsuttava 16 §:ssä tarkoitetun selvityksen tekijä kuultavaksi tuomioistuimessa suullisesti, jos:

1) tuomioistuin katsoo sen «lapsen» edun tai mielipiteen selvittämiseksi tai muusta syystä tarpeelliseksi; tai

2) asiaan osallinen sitä pyytää eikä kuuleminen ole selvästi tarpeetonta.

Selvityksen tekijän kutsumiseen sovelletaan, mitä oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 41 ja 42 §:ssä säädetään asiantuntijan kutsumisesta.

L:lla 190/2019 lisätty 16 a § tulee voimaan 1.12.2019.

17 § (8.2.2019/190)
Väliaikaiset määräykset

Kun «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa, tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen «lapsen» asumisesta ja tapaamisoikeudesta. Tapaamisoikeutta koskevaan väliaikaiseen määräykseen ei voi asettaa sakon uhkaa. Tuomioistuin voi erityisestä syystä antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenelle «lapsen» «huolto» uskotaan, ja oikeudesta saada lasta koskevia salassa pidettäviä tietoja. Jos asiaa ei voida viivyttää, väliaikainen määräys voidaan antaa kuulematta 15 §:ssä tarkoitettuja henkilöitä.

«Lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian käsittelyn yhteydessä tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen myös lapselle maksettavasta elatusavusta, jos se on tarpeen «lapsen» elatuksen turvaamiseksi.

Tuomioistuimen antamaan väliaikaiseen määräykseen ei saa hakea muutosta.

Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei määräystä tätä ennen peruuteta tai muuteta.

L:lla 190/2019 muutettu 17 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

17 §
Väliaikaiset määräykset

Kun «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva asia on vireillä tuomioistuimessa, voi tuomioistuin antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona «lapsen» tulee asua ja tapaamisoikeudesta sekä tapaamisen tai luonapidon ehdoista. Jos tähän on erityistä syytä, tuomioistuin voi määrätä, kenelle «lapsen» «huolto» uskotaan, kunnes asiasta lopullisesti päätetään.

Tuomioistuimen antamaan väliaikaiseen määräykseen ei saa hakea muutosta.

Väliaikainen määräys on voimassa, kunnes tuomioistuin lopullisesti päättää asiasta, jollei päätöstä tätä ennen peruuteta tai muuteta.

3 a luku (11.4.2014/315)

«Huolto»- ja tapaamisriitojen tuomioistuinsovittelu

17 a § (11.4.2014/315)
Tuomioistuinsovittelulain soveltaminen

«Lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan riitaisen asian tuomioistuinsovitteluun sovelletaan riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annettua lakia (394/2011).

17  b § (8.2.2019/190)
Asiantuntijapalveluiden järjestäminen

Kunnan, jonka alueella käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia sijaitsee, tulee huolehtia siitä, että käräjäoikeuden käytettävissä on riittävä määrä riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuja asiantuntija-avustajia «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riitojen sovittelua ja tämän lain 15 a §:ssä tarkoitettua «lapsen» kuulemisessa avustamista varten. Kaksikielisessä tuomiopiirissä kunnan on huolehdittava siitä, että käräjäoikeuden käytettävissä on asiantuntijapalveluita sekä suomen että ruotsin kielellä. Kunnassa asiantuntijapalveluiden järjestämisestä vastaa sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu sosiaalihuollosta vastaava toimielin.

Hovioikeus voi käyttää «lapsen» kuulemisessa apuna minkä tahansa tuomiopiiriinsä kuuluvan käräjäoikeuden käytettäväksi osoitettua asiantuntija-avustajaa. Korkein oikeus voi käyttää «lapsen» kuulemisessa apuna minkä tahansa käräjäoikeuden käytettäväksi osoitettua asiantuntija-avustajaa.

L:lla 190/2019 muutettu 17  b § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

17 b § (11.4.2014/315)
Asiantuntijapalveluiden järjestäminen

Kunnan, jonka alueella käräjäoikeuden hallinnollinen kanslia sijaitsee, tulee huolehtia siitä, että käräjäoikeuden käytettävissä on riittävä määrä riita-asioiden sovittelusta ja sovinnon vahvistamisesta yleisissä tuomioistuimissa annetun lain 5 §:ssä tarkoitettuja asiantuntija-avustajia «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevien riitojen sovittelua varten. Kaksikielisessä tuomiopiirissä kunnan on huolehdittava siitä, että käräjäoikeuden käytettävissä on asiantuntijapalveluita sekä suomen että ruotsin kielellä. Kunnassa asiantuntijapalveluiden järjestämisestä vastaa sosiaalihuoltolain (710/1982) 6 §:n 1 momentissa tarkoitettu sosiaalihuollosta vastaava toimielin.

17 c § (22.4.2016/293)
Asiantuntija-avustajan pätevyysvaatimukset

Asiantuntija-avustajalla tulee olla Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviraston terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun lain (559/1994) nojalla myöntämä oikeus harjoittaa laillistettuna ammattihenkilönä psykologin tai lastenpsykiatrin ammattia taikka sosiaalihuollon ammattihenkilöistä annetun lain (817/2015) nojalla myöntämä oikeus harjoittaa laillistettuna ammattihenkilönä sosiaalityöntekijän ammattia tai muu soveltuva ylempi korkeakoulututkinto. Lisäksi asiantuntija-avustajalla tulee olla tehtävän hoitamisessa edellytettävä täydennys- ja lisäkoulutus sekä kokemusta työskentelystä eroperheiden kanssa.

17  d § (8.2.2019/190)
Asiantuntijapalveluiden korvaaminen

Valtio maksaa asiantuntijapalveluiden järjestämisestä vastuussa olevalle kunnalle korvauksen asiantuntija-avustajan käyttämisestä huoltoriitojen tuomioistuinsovittelussa ja «lapsen» kuulemisessa. Korvaus maksetaan laskennallisena päiväkohtaisena korvauksena istunnossa avustamisesta ja tuntiperusteisena korvauksena istunnon ulkopuolella suoritetuista toimenpiteistä. Jos sovittelu toimitetaan tai lasta kuullaan käräjäoikeuden hallinnollisen kanslian sijaintikunnan tai erikseen sovitun asiantuntija-avustajan pääasiallisen työskentelypaikan ulkopuolella, kunnalle korvataan sovittelusta tai «lapsen» kuulemisesta aiheutuneet matka- ja majoituskustannukset ja asiantuntijalle maksettava päiväraha. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä päivä- ja tuntiperusteisen korvauksen määrästä, toimenpiteistä, joista tuntiperusteinen korvaus maksetaan sekä korvattavista kuluista.

L:lla 190/2019 muutettu 17  d § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

17 d § (11.4.2014/315)
Asiantuntijapalveluiden korvaaminen

Valtio maksaa asiantuntijapalveluiden järjestämisestä vastuussa olevalle kunnalle korvauksen asiantuntija-avustajan käyttämisestä huoltoriitojen tuomioistuinsovittelussa. Korvaus maksetaan laskennallisena päiväkohtaisena korvauksena sovitteluistunnossa avustamisesta ja tuntiperusteisena korvauksena istunnon ulkopuolella suoritetuista toimenpiteistä. Jos sovittelu toimitetaan käräjäoikeuden hallinnollisen kanslian sijaintikunnan tai erikseen sovitun asiantuntija-avustajan pääasiallisen työskentelypaikan ulkopuolella, kunnalle korvataan sovittelun aiheuttamat matka- ja majoituskustannukset sekä asiantuntijalle maksettava päiväraha. Valtioneuvoston asetuksella annetaan tarkempia säännöksiä päivä- ja tuntiperusteisen korvauksen määrästä, toimenpiteistä, joista tuntiperusteinen korvaus maksetaan sekä korvattavista kuluista.

4 luku

Kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvat säännökset (4.3.1994/186)

18 § (12.6.2009/436)
«Lapsen» «huolto» välittömästi lain tai tahdonilmaisun nojalla

«Lapsen» huollon määräytymiseen ja päättymiseen välittömästi lain tai tahdonilmaisun nojalla sovelletaan sen valtion lakia, joka määrätään sovellettavaksi toimivallasta, sovellettavasta laista, toimenpiteiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä yhteistyöstä vanhempainvastuuseen ja lasten suojeluun liittyvissä asioissa Haagissa 19 päivänä lokakuuta 1996 tehdyn yleissopimuksen 16, 19 ja 21 artiklassa.

18 a § (12.6.2009/436)
Huoltajan tehtävien hoitamiseen sovellettava laki

Huoltajan tehtävien hoitamiseen sovelletaan sen valtion lakia, missä lapsella on asuinpaikka. Jos «lapsen» asuinpaikka siirtyy toiseen valtioon, sovelletaan sen valtion lakia.

19 § (4.3.1994/186)
Toimivalta «lapsen» asuinpaikan perusteella

Suomen tuomioistuin voi tutkia «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian, jos lapsella asian tullessa vireille on Suomessa asuinpaikka.

Sosiaalilautakunta voi vahvistaa sopimuksen «lapsen» huollosta tai tapaamisoikeudesta, jos lapsella on Suomessa asuinpaikka.

Lapsella, joka on asunut Suomessa keskeytyksettä vähintään vuoden ajan välittömästi ennen asian vireille tuloa, on katsottava olevan täällä asuinpaikka, jollei asiassa muuta ilmene.

Suomen viranomainen voi tutkia «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan asian niin kuin lapsella olisi asuinpaikka Suomessa, jos lapsi oleskelee Suomessa ja hän on kotimaassaan esiintyvien levottomuuksien vuoksi vailla asuinpaikkaa tai hänen asuinpaikkaansa ei kyetä selvittämään. (12.6.2009/436)

20 § (4.3.1994/186)
Toimivalta muissa tapauksissa

Suomen tuomioistuin voi tutkia «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian, vaikka lapsella ei asian tullessa vireille ole asuinpaikkaa Suomessa, jos lapsi oleskelee Suomessa tai asian tutkimista muusta syystä voidaan pitää aiheellisena ja:

1) lapsella on asian vireillepanoa edeltäneen vuoden aikana ollut asuinpaikka Suomessa; tai

2) lapsella on kaikki asiaan vaikuttavat seikat huomioon ottaen muu läheinen yhteys Suomeen.

Suomen tuomioistuin voi avioliiton purkamista koskevan asian yhteydessä tutkia aviopuolisoiden «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan asian, vaikka lapsella ei asian vireille tullessa ole asuinpaikkaa Suomessa, jos:

1) ainakin toinen vanhemmista on «lapsen» huoltaja ja ainakin toisella «lapsen» vanhemmista on asian vireille tullessa Suomessa asuinpaikka;

2) huoltajat ovat asian tultua vireille hyväksyneet asian tutkimisen Suomessa; ja

3) toimivallan käyttäminen asiassa on «lapsen» edun mukaista.

(12.6.2009/436)
21 § (4.3.1994/186)
Toimivalta antaa väliaikaisia määräyksiä

Suomen tuomioistuin voi antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona «lapsen» tulee asua, tapaamisoikeudesta tai «lapsen» huollosta, jos tätä on «lapsen» edun turvaamiseksi pidettävä aiheellisena, vaikka Suomen tuomioistuimella ei olekaan toimivaltaa tutkia asiaa.

Väliaikaisesta määräyksestä on soveltuvin osin voimassa mitä 17 §:ssä säädetään.

22 § (12.6.2009/436)
Huollosta ja tapaamisoikeudesta päätettäessä sovellettava laki

«Lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevaa asiaa ratkaistaessa ja sopimusta vahvistettaessa sovelletaan Suomen lakia. Jos asialla on läheinen yhteys vieraaseen valtioon, tuon valtion laki voidaan kuitenkin poikkeuksellisesti ottaa huomioon, jos «lapsen» etu sitä edellyttää.

23 § (4.3.1994/186)
Päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

Vieraassa valtiossa «lapsen» huollosta tai tapaamisoikeudesta annettu päätös tunnustetaan ja pannaan pyynnöstä Suomessa täytäntöön siten kuin jäljempänä säädetään.

Vieraassa valtiossa annetulla päätöksellä tarkoitetaan tuomioistuimen tai muun viranomaisen antamaa päätöstä tai väliaikaista määräystä sekä sopimuksen vahvistamista, jos sanottu toimenpide tunnustetaan päätöksen veroiseksi siinä valtiossa, jossa toimenpide on suoritettu.

Ilman viranomaisen myötävaikutusta tehty sopimus tai annettu määräys «lapsen» huollosta tai tapaamisoikeudesta voidaan tunnustaa ja panna täytäntöön Suomessa kuten vieraassa valtiossa annettu päätös, jos sanottu toimenpide oli oikeudellisesti pätevä ja pantavissa täytäntöön siinä valtiossa, jossa lapsella oli asuinpaikka.

24 § (4.3.1994/186)
Pohjoismaisten päätösten tunnustaminen ja täytäntöönpano

Päätös, joka on annettu Islannissa, Norjassa, Ruotsissa tai Tanskassa, tunnustetaan ja pannaan Suomessa täytäntöön ilman eri vahvistusta.

Päätöstä, joka on annettu 1 momentissa tarkoitetussa valtiossa, ei voida tämän luvun nojalla jättää tunnustamatta eikä sen täytäntöönpanosta kieltäytyä, jos päätös on tunnustettava tai pantava täytäntöön sen mukaan kuin siitä erikseen säädetään.

25 § (22.5.2015/662)
Muussa vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustaminen ja täytäntöönpano

Päätös, joka on annettu muussa kuin 24 §:ssä mainitussa vieraassa valtiossa, tunnustetaan Suomessa ilman eri vahvistusta. Helsingin käräjäoikeus voi kuitenkin hakemuksesta vahvistaa, tunnustetaanko päätös Suomessa.

Päätös, joka 1 momentin mukaan tunnustetaan Suomessa ja voidaan panna täytäntöön siinä valtiossa, jossa päätös on annettu (tuomiovaltio), voidaan panna täytäntöön Suomessa, jos Helsingin käräjäoikeus hakemuksesta on vahvistanut, että päätös on pantavissa täällä täytäntöön.

Kun tuomioistuin vahvistaa, että vieraassa valtiossa tapaamisoikeudesta annettu päätös voidaan panna täytäntöön Suomessa, se voi samalla muuttaa tai täsmentää päätöksessä mainittuja tapaamisen tai luonapidon ehtoja siten kuin se katsoo «lapsen» edun kannalta sopivaksi.

26 § (22.5.2015/662)
«Lapsen» poisviemisen luvattomuuden vahvistavan päätöksen täytäntöönpano

Helsingin käräjäoikeus voi hakemuksesta vahvistaa, että päätös, jossa «lapsen» poisvieminen tai palauttamatta jättäminen on todettu luvattomaksi, on pantavissa täällä täytäntöön, jos:

1) päätös on annettu valtiossa, joka on Euroopan neuvoston jäsenvaltioiden Luxemburgissa 20 päivänä toukokuuta 1980 lasten huoltoa koskevien päätösten tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta sekä lasten huollon palauttamisesta tekemän yleissopimuksen (Euroopan neuvoston sopimus) osapuoli; ja

2) silloin, kun lapsi vietiin kansainvälisen rajan ylitse, ei ollut Euroopan neuvoston sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa annettua päätöstä, joka voisi olla täytäntöönpanon perusteena.

27 § (4.3.1994/186)
Tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta kieltäytymisen perusteet

Vieraassa valtiossa annettu päätös voidaan jättää tunnustamatta ja sen täytäntöönpanosta voidaan kieltäytyä, jos:

1) päätöksen tunnustaminen tai täytäntöönpano johtaisi tulokseen, joka olisi ilmeisesti vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perhettä ja lapsia koskevia perusperiaatteita;

2) on ilmeistä, että päätöksen tunnustaminen tai täytäntöönpano ei olosuhteiden muuttumisen johdosta enää vastaisi «lapsen» etua;

3) silloin, kun päätökseen johtanut menettely pantiin vireille tuomiovaltiossa, lapsi oli Suomen kansalainen tai hänen asuinpaikkansa oli Suomessa eikä hänellä ollut tällaista yhteyttä tuomiovaltioon, tai lapsi oli sekä tuomiovaltion että Suomen kansalainen ja hänen asuinpaikkansa oli Suomessa; tai

4) päätös on ristiriidassa sellaisen Suomessa annetun päätöksen tai Suomessa täytäntöönpanokelpoisen kolmannessa valtiossa annetun päätöksen kanssa, johon johtanut menettely on alkanut ennen kuin tunnustamista tai täytäntöönpanoa on haettu, ja hakemuksen epääminen on «lapsen» edun mukaista.

Jos päätös on annettu sellaisessa vieraassa valtiossa, joka ei ole Euroopan neuvoston sopimuksen osapuoli, päätös voidaan jättää tunnustamatta ja sen täytäntöönpanosta kieltäytyä myös, jos päätöksen antaneella viranomaisella ei 19 ja 20 §:ssä säädettyjen perusteiden mukaan olisi ollut toimivaltaa tutkia asiaa ja lapsella on asuinpaikka Suomessa tai jos päätöstä ei tämän johdosta tunnusteta eikä panna täytäntöön siinä vieraassa valtiossa, jossa lapsella on asuinpaikka.

28 § (4.3.1994/186)
Vastapuolen poissaolon vaikutus tunnustamiseen ja täytäntöönpanoon

Jos vastapuoli ei ole ollut saapuvilla asiaa käsiteltäessä, päätös voidaan tunnustaa tai panna täytäntöön Suomessa vain, jos:

1) haaste tai kutsu, joka sisältää ilmoituksen asian olennaisesta sisällöstä, on annettu vastapuolelle tiedoksi asianmukaisesti ja riittävän ajoissa, jotta hän olisi ehtinyt vastaamaan asiassa; ja

2) päätöksen antaneen viranomaisen toimivalta on perustunut vastapuolen asuinpaikkaan, vanhempien viimeiseen yhteiseen asuinpaikkaan, jos ainakin toisen asuinpaikka edelleen oli siellä, tai «lapsen» asuinpaikkaan.

Päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa ei kuitenkaan estä se, että tiedoksiantoa ei ole toimitettu 1 momentin 1 kohdassa säädetyin tavoin, jos tämä on johtunut siitä, että vastapuoli on salannut olinpaikkansa toiselta osapuolelta.

29 § (4.3.1994/186)
Tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskevan asian lykkääminen

Päätöksen tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskeva asia voidaan lykätä, jos:

1) päätökseen on haettu muutosta varsinaisin muutoksenhakukeinoin; tai

2) «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevaa asiaa käsitellään Suomessa oikeudenkäynnissä, joka on pantu vireille ennen kuin vastaava menettely oli aloitettu tuomiovaltiossa; taikka

3) «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan muun päätöksen täytäntöönpanoa tai tunnustamista koskeva menettely on vireillä.

29 a § (12.6.2009/436)
Säännösten toissijaisuus

Mitä 19–21 ja 23–29 §:ssä säädetään, sovelletaan ainoastaan, jollei tuomioistuimen toimivallasta sekä tuomioiden tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta avioliittoa ja vanhempainvastuuta koskevissa asioissa ja asetuksen (EY) N:o 1347/2000 kumoamisesta annetusta neuvoston asetuksesta (EY) N:o 2201/2003, jäljempänä Bryssel IIa -asetus, tai Suomea sitovasta valtiosopimuksesta muuta johdu.

29 b § (12.6.2009/436)
Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaisuus ja viittaus vieraan valtion lakiin

Vieraan valtion lain säännös, jota olisi tämän luvun säännösten mukaan sovellettava, on jätettävä huomiotta, jos sen soveltaminen johtaisi «lapsen» etu huomioon ottaen ilmeisesti Suomen oikeusjärjestyksen perusteiden vastaiseen tulokseen.

Jollei tämän luvun säännöksistä muuta johdu, viittauksella vieraan valtion lakiin ei tämän luvun säännöksissä tarkoiteta asianomaisen vieraan valtion kansainvälisen yksityisoikeuden alaan kuuluvia säännöksiä.

5 luku (4.3.1994/186)

«Lapsen» palauttaminen Haagin sopimuksen nojalla

30 § (4.3.1994/186)
Määräys «lapsen» palauttamisesta

Suomessa oleva lapsi, joka on luvattomasti viety pois siitä valtiosta, jossa lapsella oli asuinpaikka, taikka jätetty luvattomasti palauttamatta, on määrättävä heti palautettavaksi, jos lapsella välittömästi ennen luvatonta poisviemistä tai palauttamatta jättämistä oli asuinpaikka valtiossa, joka on Haagissa 25 päivänä lokakuuta 1980 kansainvälisestä lapsikaappauksesta tehdyn yksityisoikeuden alaa koskevan yleissopimuksen (Haagin sopimus) osapuoli.

31 § (4.3.1994/186)
Toimivaltainen tuomioistuin

Määräyksen «lapsen» palauttamisesta antaa hakemuksesta Helsingin hovioikeus.

32 § (4.3.1994/186)
Luvaton poisvieminen ja palauttamatta jättäminen

«Lapsen» poisviemistä tai palauttamatta jättämistä on pidettävä luvattomana, jos:

1) se loukkaa «lapsen» huoltoa koskevia oikeuksia, jotka kuuluvat henkilölle, laitokselle tai muulle toimielimelle, joko yksin tai yhdessä, sen valtion oikeusjärjestyksen mukaan, missä lapsella välittömästi ennen poisviemistä tai palauttamatta jättämistä oli asuinpaikka; ja

2) näitä oikeuksia oli poisviemisen tai palauttamatta jättämisen hetkellä tosiasiallisesti käytetty, joko yksin tai yhdessä, taikka olisi käytetty, jos poisviemistä tai palauttamatta jättämistä ei olisi tapahtunut.

«Lapsen» poisviemistä tai palauttamatta jättämistä ei ole pidettävä luvattomana, jos 1 momentin 1 kohdassa tarkoitettujen oikeuksien haltija on antanut menettelyyn suostumuksensa taikka on sen joko nimenomaisesti tai hiljaisesti hyväksynyt.

33 § (4.3.1994/186)
Huoltoa koskevat oikeudet

«Lapsen» huoltoa koskevilla oikeuksilla tarkoitetaan tässä luvussa oikeuksia ja velvollisuuksia huolehtia «lapsen» henkilöä koskevista asioista, erityisesti oikeutta määrätä «lapsen» asuinpaikasta.

34 § (4.3.1994/186)
Palauttamismääräyksen antamisesta kieltäytymisen perusteet

«Lapsen» palauttamista koskeva hakemus voidaan hylätä, jos:

1) hakemus on tehty sen jälkeen kun vuosi on kulunut «lapsen» luvattomasta poisviemisestä tai palauttamatta jättämisestä ja «lapsen» palauttaminen olisi vastoin «lapsen» etua;

2) on vakava vaara, että palauttaminen saattaisi «lapsen» alttiiksi ruumiillisille tai henkisille vaurioille taikka että lapsi muutoin joutuisi sietämättömiin olosuhteisiin; tai

3) jos tuomioistuin toteaa «lapsen», joka on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että «lapsen» mielipiteeseen on aiheellista kiinnittää huomiota, vastustavan palauttamista.

Lasta ei voida määrätä palautettavaksi, kun hän on täyttänyt 16 vuotta.

Jos «lapsen» asuinpaikka välittömästi ennen luvatonta pois viemistä tai palauttamatta jättämistä oli Bryssel IIa -asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa jäsenvaltiossa, «lapsen» palauttamista koskevan hakemuksen hylkäämiseen 1 momentin 2 kohdan nojalla sovelletaan lisäksi, mitä asetuksen 11 artiklan 4 kohdassa säädetään. (21.12.2004/1155)

6 luku (4.3.1994/186)

Vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistamista ja «lapsen» palauttamista koskeva menettely

35 § (4.3.1994/186)
Keskusviranomainen

Euroopan neuvoston sopimuksessa sekä Haagin sopimuksessa tarkoitettuna keskusviranomaisena toimii Suomessa oikeusministeriö.

Valtion ja kunnan sosiaalihuollon viranomaisten sekä poliisiviranomaisten tulee antaa oikeusministeriölle pyynnöstä virka-apua «lapsen» olinpaikan ja «lapsen» olosuhteiden selvittämiseksi, vieraassa valtiossa annetun «lapsen» huoltoa koskevan päätöksen täytäntöönpanon ja «lapsen» palauttamisen turvaamiseksi sekä «lapsen» luvattoman poisviemisen ehkäisemiseksi.

36 § (22.5.2015/662)
Hakemus

Hakemuksen, joka koskee sen vahvistamista, että vieraassa valtiossa annettu päätös tunnustetaan tai että se on pantavissa täytäntöön Suomessa, voi tehdä se, jolle on annettu «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskeva oikeus. Hakemuksen «lapsen» palauttamisesta voi tehdä se, jonka oikeutta on 32 §:ssä tarkoitetuin tavoin loukattu. Palauttamishakemuksen ja Euroopan neuvoston sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevan hakemuksen voi tehdä myös oikeusministeriö tai ministeriön valtuuttama asiamies.

Hakemus on tehtävä kirjallisesti suomen tai ruotsin kielellä. Hakemuksesta tulee käydä ilmi:

1) henkilötiedot, jotka koskevat hakijaa, lasta sekä vastapuolta;

2) «lapsen» syntymäaika, jos tieto siitä on saatavissa;

3) vaatimuksen perusteet; sekä

4) saatavissa olevat tiedot «lapsen» olinpaikasta ja henkilöstä, jonka oletetaan pitävän lasta luonaan.

Hakemuksen liitteenä olevasta vieraskielisestä asiakirjasta on annettava oikeaksi todistettu käännös suomen tai ruotsin kielelle, jollei tuomioistuin myönnä tästä poikkeusta.

37 § (25.8.2016/692)
Päätöksen vahvistamista ja «lapsen» palauttamista koskevan asian käsittely

Vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistamista ja «lapsen» palauttamista koskeva asia on käsiteltävä kiireellisenä. Jos «lapsen» palauttamista koskevaa asiaa ei ole ratkaistu kuuden viikon kuluessa hakemuksen tekemisestä, hovioikeuden on oikeusministeriön tai hakijan pyynnöstä annettava selvitys niistä seikoista, jotka ovat viivyttäneet asian ratkaisemista.

«Lapsen» palauttamista koskevan hakemuksen käsittelyä voidaan lykätä tai jättää hakemus tutkimatta, jos on aihetta olettaa, että lapsi on viety toiseen valtioon. Lykätessään asian hovioikeus voi määrätä, että asian käsittelyä jatketaan vasta hakijan ilmoitettua «lapsen» palauttamisesta Suomeen tai esitettyä muita seikkoja, joiden nojalla ratkaisun antaminen on katsottava tarpeelliseksi.

Oikeudenkäynnissä on muutoin soveltuvin osin noudatettava, mitä tässä laissa säädetään oikeudenkäynnistä «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevassa asiassa.

38 § (22.5.2015/662)
Asiaan osallisen kuuleminen

Ennen kuin vieraassa valtiossa annetun päätöksen vahvistamista tai «lapsen» palauttamista tarkoittavaan hakemukseen suostutaan, tuomioistuimen on varattava asiaan osalliselle tilaisuus tulla asiassa kuulluksi, jos kuultavan olinpaikka on vaikeuksitta selvitettävissä.

39 § (8.2.2019/190)
«Lapsen» kuuleminen

Ennen kuin tuomioistuin ratkaisee hakemuksen vieraassa valtiossa annetun, «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta tai «lapsen» palauttamisesta, sen on selvitettävä «lapsen» mielipide, jos «lapsen» voidaan ikänsä tai muiden tuomioistuimen tietoon tulleiden seikkojen vuoksi olettaa saavuttaneen sellaisen kypsyyden, että «lapsen» mielipiteeseen on aiheellista kiinnittää huomiota.

«Lapsen» mielipiteen selvittämiseen sovelletaan, mitä 15 a, 16 ja 16 a §:ssä säädetään. «Lapsen» mielipiteen selvittämistä koskeva pyyntö on osoitettava sen kunnan sosiaalilautakunnalle, jossa lapsi oleskelee.

L:lla 190/2019 muutettu 39 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

39 § (22.5.2015/662)
«Lapsen» kuuleminen

Ennen kuin tuomioistuin ratkaisee hakemuksen vieraassa valtiossa annetun, «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta tai «lapsen» palauttamisesta, sen on selvitettävä «lapsen» mielipide, jos «lapsen» voidaan ikänsä tai muiden tuomioistuimen tietoon tulleiden seikkojen vuoksi olettaa saavuttaneen sellaisen kypsyyden, että «lapsen» mielipiteeseen on aiheellista kiinnittää huomiota.

«Lapsen» mielipiteen selvittämisessä on soveltuvin osin noudatettava, mitä 15 ja 16 §:ssä säädetään.

Tuomioistuimen on pyytäessään selvitystä sosiaalilautakunnalta kehotettava sitä toimittamaan selvitys kiireellisesti.

40 § (22.5.2015/662)
Väliaikainen määräys

«Lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa sekä «lapsen» palauttamista koskevaa asiaa käsitellessään tuomioistuin voi «lapsen» edun suojaamiseksi ja «lapsen» palauttamisen turvaamiseksi antaa väliaikaisen määräyksen siitä, kenen luona «lapsen» tulee asua, tai tapaamisoikeudesta taikka «lapsen» huollosta.

Väliaikaisesta määräyksestä on soveltuvin osin voimassa, mitä 17 §:ssä säädetään.

41 § (8.2.2019/190)
Oikeusapu ja «lapsen» palauttamisesta aiheutuvat kustannukset

«Lapsen» palauttamista koskevassa asiassa ja Euroopan neuvoston sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa annetun, «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevassa asiassa hakijalle on pyynnöstä myönnettävä oikeusapu korvauksetta, vaikka oikeusapua ei muutoin voitaisi myöntää.

Kun tuomioistuin määrää «lapsen» palautettavaksi tai vahvistaa, että «lapsen» huoltoa koskeva päätös voidaan panna täytäntöön, se voi samalla hakijan vaatimuksesta velvoittaa hakijan vastapuolen suorittamaan hakijalle korvausta niistä kuluista, jotka aiheutuvat «lapsen» palauttamisesta.

Jos hakijan vastapuoli häviää 1 momentissa tarkoitetun asian, hänet on velvoitettava korvaamaan oikeusministeriölle asiassa aiheutuneet kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin asiaan osallisten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta säädetään. Korvaus voidaan jättää tuomitsematta tai sen määrää alentaa, jos korvausvelvollisuus muodostuisi asianomaisen taloudellisiin oloihin nähden kohtuuttomaksi.

L:lla 190/2019 muutettu 41 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

41 § (4.3.1994/186)
Maksuton oikeusapu ja «lapsen» palauttamisesta aiheutuvat kustannukset

«Lapsen» palauttamista koskevassa asiassa ja Euroopan neuvoston sopimuksen osapuolena olevassa valtiossa annetun, «lapsen» huoltoa tai tapaamisoikeutta koskevan päätöksen tunnustamista ja täytäntöönpanoa koskevassa asiassa hakijalle on pyynnöstä myönnettävä maksuton oikeudenkäynti korvausvelvollisuudetta valtiolle, vaikka maksutonta oikeudenkäyntiä ei muutoin voitaisi myöntää.

Kun tuomioistuin määrää «lapsen» palautettavaksi tai vahvistaa, että «lapsen» huoltoa koskeva päätös voidaan panna täytäntöön, se voi samalla hakijan vaatimuksesta velvoittaa hakijan vastapuolen suorittamaan hakijalle korvausta niistä kuluista, jotka aiheutuvat «lapsen» palauttamisesta.

Jos hakijan vastapuoli häviää 1 momentissa tarkoitetun asian, hänet on velvoitettava korvaamaan oikeusministeriölle asiassa aiheutuneet kustannukset samojen perusteiden mukaan kuin asiaan osallisten oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta on säädetty. Korvaus voidaan jättää tuomitsematta tai sen määrää alentaa, jos korvausvelvollisuus muodostuisi asianomaisen taloudellisiin oloihin nähden kohtuuttomaksi.

42 § (22.5.2015/662)
Muutoksenhaku «lapsen» palauttamista koskevassa asiassa

Helsingin hovioikeuden ratkaisuun, joka koskee «lapsen» palauttamista, haetaan muutosta valittamalla korkeimpaan oikeuteen, jos korkein oikeus oikeudenkäymiskaaren 30 luvun 3 §:n nojalla myöntää valitusluvan. Määräaika valitusluvan pyytämiseen ja valituksen tekemiseen on 14 päivää siitä päivästä, jona hovioikeuden ratkaisu annettiin.

Korkein oikeus voi käsitellä ja ratkaista «lapsen» palauttamista koskevan asian kolmijäsenisessä jaostossa.

Menettelyyn valituslupaa haettaessa ja asiaa käsiteltäessä sovelletaan muuten oikeudenkäymiskaaren 30 luvun säännöksiä muutoksenhausta hovioikeuden toisena oikeusasteena käsittelemissä asioissa.

42 a § (21.12.2004/1155)
Suhde Bryssel IIa -asetukseen

Mitä 36–42 §:ssä säädetään, ei sovelleta sellaiseen vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskevaan asiaan, johon sovelletaan Bryssel IIa -asetusta.

Jos «lapsen» asuinpaikka välittömästi ennen luvatonta pois viemistä tai palauttamatta jättämistä oli Bryssel IIa -asetuksen 2 artiklan 3 kohdassa tarkoitetussa jäsenvaltiossa, menettelyyn «lapsen» palauttamista koskevassa asiassa sovelletaan tämän luvun säännösten lisäksi, mitä asetuksen 11 artiklan 2, 3 ja 5–8 kohdassa säädetään.

7 luku (4.3.1994/186)

Erinäiset säännökset

43 § (22.5.2015/662)
Lainvoimaa vailla olevan päätöksen täytäntöönpanokelpoisuus

Tuomioistuimen päätös «lapsen» huollosta tai tapaamisoikeudesta taikka siitä, kenen luona «lapsen» tulee asua, voidaan panna heti täytäntöön, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa, jollei päätöksessä ole toisin määrätty.

Helsingin hovioikeuden antama päätös, jossa lapsi on määrätty palautettavaksi, voidaan panna heti täytäntöön, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa.

Vieraassa valtiossa annettu päätös «lapsen» huollosta ja tapaamisoikeudesta voidaan panna heti täytäntöön, kun tuomioistuin on vahvistanut, että päätös voidaan panna Suomessa täytäntöön, vaikka päätös ei ole saanut lainvoimaa. Tuomioistuin voi kuitenkin määrätä, että päätös voidaan panna täytäntöön vasta sen jälkeen, kun vieraassa valtiossa annettu päätös tai tuomioistuimen antama päätös on saanut lainvoiman.

Mitä 3 momentissa säädetään, ei sovelleta, jos vieraassa valtiossa annetun päätöksen täytäntöönpanoa koskevaan asiaan sovelletaan Bryssel IIa -asetusta.

44 § (22.5.2015/662)
Päätöksen lähettäminen täytäntöönpantavaksi

Kun tuomioistuin on määrännyt «lapsen» palautettavaksi 30 §:n nojalla, sen on lähetettävä päätös toimivaltaiselle ulosottomiehelle ja kehotettava tätä kiireellisesti huolehtimaan täytäntöönpanosta siten kuin 46 §:ssä säädetään.

Kun tuomioistuin on vahvistanut, että vieraassa valtiossa annettu päätös on pantavissa täytäntöön Suomessa, sen on hakijan pyynnöstä lähetettävä päätös ja täytäntöönpanoa koskeva hakemus toimivaltaiselle käräjäoikeudelle, jos päätös voidaan 43 §:n 3 momentin nojalla panna täytäntöön. Käräjäoikeuden on huolehdittava kiireellisesti täytäntöönpanosta siten kuin 45 §:ssä säädetään.

Bryssel IIa -asetuksen nojalla täytäntöönpanokelpoiseksi julistetun tuomion lähettämisestä täytäntöönpanoa varten säädetään erikseen.

45 § (4.3.1994/186)
Vieraassa valtiossa annetun päätöksen täytäntöönpano

Suomessa täytäntöönpanokelpoiseksi vahvistettu vieraassa valtiossa annettu «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva päätös pannaan täytäntöön siten kuin «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetussa laissa (619/1996) säädetään. Täytäntöönpanoon ei kuitenkaan saa ryhtyä sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 16 vuotta. Bryssel IIa -asetuksen mukaan täytäntöönpanokelpoisen vieraassa valtiossa annetun tuomion täytäntöönpanosta säädetään erikseen. (21.12.2004/1155)

Mitä 1 momentissa säädetään, sovelletaan myös 26 §:ssä tarkoitettuun päätökseen, jossa «lapsen» poisvieminen tai palauttamatta jättäminen on todettu luvattomaksi.

46 § (22.5.2015/662)
«Lapsen» palauttamisesta annetun määräyksen täytäntöönpano

«Lapsen» palauttamisesta 30 §:n nojalla annettu määräys on pantava täytäntöön noutamalla lapsi. Määräyksen täytäntöönpanossa on lisäksi muutoin noudatettava, mitä «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetussa laissa säädetään, jollei 2 tai 3 momentista muuta johdu.

Jos lapsi on määrätty palautettavaksi hakemuksesta, joka oli tehty ennen kuin vuosi oli kulunut «lapsen» luvattomasta poisviemisestä tai palauttamatta jättämisestä, määräys «lapsen» palauttamisesta voidaan jättää panematta täytäntöön ainoastaan, jos lapsi vastustaa palauttamista ja hän on saavuttanut sellaisen iän ja kypsyyden, että hänen mielipiteeseensä on aiheellista kiinnittää huomiota.

Määräys «lapsen» palauttamisesta on pantava täytäntöön siitä riippumatta, mitä «lapsen» huollosta tai «lapsen» ottamisesta sosiaalilautakunnan huostaan on mahdollisesti päätetty. Palauttamiseen ei kuitenkaan saa ryhtyä sen jälkeen kun lapsi on täyttänyt 16 vuotta.

47 § (4.3.1994/186)
Poisviemisen tai palauttamatta jättämisen luvattomuuden vahvistaminen

Jos lapsi, jolla on Suomessa asuinpaikka, on luvatta viety pois Suomesta tai luvatta jätetty palauttamatta vieraasta valtiosta, voi tuomioistuin hakemuksesta vahvistaa, että poisviemistä tai palauttamatta jättämistä on pidettävä 32 §:n nojalla luvattomana. Tuomioistuimen antamaan päätökseen, jossa on vahvistettu, että poisviemistä tai palauttamatta jättämistä on pidettävä luvattomana, ei saa hakea muutosta.

48 § (4.3.1994/186)
Luvattomasti poisviedyn tai palauttamatta jätetyn «lapsen» huoltoa koskevan asian käsittely

Jos Suomen tuomioistuimessa on vireillä «lapsen» huoltoa koskeva asia ja tuomioistuimella on aihetta olettaa, että lapsi on luvattomasti tuotu Suomeen tai jätetty täältä palauttamatta, tuomioistuimen on jätettävä asia sillä kertaa tutkimatta tai lykättävä asian käsittely sen selvittämiseksi, tullaanko lapsi määräämään palautettavaksi.

48 a § (16.8.1996/620)
Väliaikainen turvaamistoimi

Jos on perusteltua aihetta otaksua, että huoltaja aikoo ilman toisen huoltajan suostumusta viedä «lapsen» luvattomasti pois maasta, ulosottomies tai poliisiviranomainen voi huoltajan vaatimuksesta ottaa «lapsen» välittömästi haltuunsa ja lapsi on tällöin sijoitettava siten kuin «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain (619/96) 25 §:n 2 momentissa säädetään (väliaikainen turvaamistoimi). Väliaikainen turvaamistoimi voidaan suorittaa ainoastaan, jos asia on niin kiireellinen, että huoltaja ei voi estää lapsen maastaviemistä pyytämällä 17 §:ssä tarkoitettua väliaikaista määräystä.

Väliaikainen turvaamistoimi on «lapsen» huoltoa ja tapaamisoikeutta koskevan päätöksen täytäntöönpanosta annetun lain 25 §:n 3 momentin mukaisesti heti viran puolesta saatettava tuomioistuimen käsiteltäväksi. Tuomioistuimen päätös, jolla lapsi on määrätty väliaikaisesti sijoitettavaksi, on voimassa tuomioistuimen määräämän enintään yhden viikon ajan. Toimenpiteestä on muutoin soveltuvin osin voimassa, mitä sanotun lain 25 §:n mukaisesta väliaikaisesta turvaamistoimesta säädetään.

49 § (8.2.2019/190)
Asetuksenantovaltuus

Valtioneuvoston asetuksella säädetään tarvittaessa tarkemmin:

1) tässä laissa sosiaalilautakunnalle säädetyistä tehtävistä;

2) oikeusministeriön tehtävistä Haagin sopimuksessa ja Euroopan neuvoston sopimuksessa tarkoitettuna keskusviranomaisena; ja

3) «lapsen» palauttamista sekä vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamista tai täytäntöönpanoa koskevaan hakemukseen liitettävistä asiakirjoista.

L:lla 190/2019 muutettu 49 § tulee voimaan 1.12.2019. Aiempi sanamuoto kuuluu:

49 § (4.3.1994/186)
Asetuksenantovaltuus

Tarkemmat säännökset tämän lain täytäntöönpanosta annetaan asetuksella.

Asetuksella voidaan säätää, että «lapsen» palauttamista koskevia säännöksiä on joko kokonaisuudessaan tai osittain sovellettava myös silloin, kun kysymyksessä on lapsi, jolla ei ole asuinpaikkaa sellaisessa vieraassa valtiossa, joka on Haagin sopimuksen osapuoli.

Asetuksella voidaan lisäksi säätää, että hakijalle on myönnettävä maksuton oikeudenkäynti 41 §:n 1 momentissa säädettyjen perusteiden mukaisesti myös tapaamisoikeutta koskevassa asiassa.

50 §
Voimaantulo- ja soveltamissäännös

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1984.

Tämän lain säännöksiä on sovellettava myös silloin, kun lapsi on syntynyt ennen tämän lain voimaantuloa. Tämän lain säännöksiä on sovellettava myös asiassa, joka on vireillä tuomioistuimessa tämän lain tullessa voimaan sekä asiassa, joka koskee huollosta tai tapaamisoikeudesta ennen tämän lain voimaantuloa annetun päätöksen muuttamista.

Tämän lain tultua voimaan on «lapsen» huoltajaan sovellettava, mitä laissa tai asetuksessa on säädetty «lapsen» holhoojan tehtävistä ja oikeudesta edustaa lasta tämän henkilöä tai elatusta koskevassa asiassa.

Milloin laissa tai asetuksessa on viitattu lainkohtaan, jonka tilalle on tullut tämän lain säännös, on tämän lain säännöstä sovellettava.

HE 224/82, lvk.miet 11/82, suvk.miet. 272/82

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

4.3.1994/186:

Tämä laki tulee voimaan asetuksella säädettävänä ajankohtana. (L 186/1994 tuli A:n 555/1994 mukaisesti voimaan 1.8.1994.)

Tämän lain säännöksiä huollon määräytymisestä välittömästi lain nojalla sekä säännöksiä vieraassa valtiossa annetun päätöksen tunnustamisesta ja täytäntöönpanosta on sovellettava myös silloin, kun huollon määräytymisen peruste on syntynyt taikka päätös on annettu ennen tämän lain voimaantuloa.

Tämän lain «lapsen» palauttamista koskevia säännöksiä on sovellettava Suomessa olevaan lapseen, joka on luvattomasti jätetty palauttamatta, vaikka lapsi olisi tuotu Suomeen ennen tämän lain voimaantuloa.

HE 60/93, LaVM 28/93

16.8.1996/620:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 1996. Siirtymäsäännöksistä säädetään erikseen lailla. (Ks. L 818/1996)

HE 96/95, LaVM 7/96, EV 101/96

22.9.2000/818:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2001.

HE 137/1999, StVM 18/2000, EV 100/2000

21.12.2004/1155:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2005.

HE 186/2004, LaVM 10/2004, EV 187/2004, Neuvoston asetus (EY) N:o 2201/2003 (32003R2201); EYVL N:o L 338, 23.12.2003, s. 1

13.3.2009/155:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä syyskuuta 2009.

Ennen lain voimaantuloa vireille tulleisiin asioihin sovelletaan lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 70/2008, LaVM 16/2008, EV 5/2009

12.6.2009/436:

Tämän lain voimaantulosta säädetään valtioneuvoston asetuksella.

HE 218/2008, LaVM 7/2009, EV 63/2009

10.2.2011/111:

Tämä asetus tulee voimaan 1 päivänä maaliskuuta 2011.

11.4.2014/315:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2014.

HE 186/2013, LaVM 1/2014, EV 21/2014

13.1.2015/14:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

HE 91/2014, LaVM 16/2014, EV 235/2014

22.5.2015/662:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2016.

Asiaan, joka on tullut vireille ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 231/2014, LaVM 34/2014, EV 340/2014

22.4.2016/293:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä toukokuuta 2016.

HE 14/2016, StVM 3/2016, EV 26/2016

25.8.2016/692:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 2017.

HE 7/2016, LaVM 8/2016, EV 99/2016

20.4.2018/257:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä huhtikuuta 2019.

KAA 3/2016, LaVM 1/2018, EK 1/2018

8.2.2019/190:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä joulukuuta 2019.

Jos mies on ennen tämän lain voimaantuloa tunnustanut isyytensä isyyslain 16 §:ssä tarkoitetulla tavalla, hänen huoltajuuteensa sovelletaan 6 a §:n 1 momentin sijasta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

Sopimuksen tai päätöksen muuttamista koskevassa asiassa, joka on tullut vireille käräjäoikeudessa ennen tämän lain voimaantuloa, sovelletaan 14 a §:n sijasta tämän lain voimaan tullessa voimassa olleita säännöksiä.

HE 88/2018, LaVM 12/2018, EV 175/2018

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.