Seurattu SDK 871/2019 saakka.

28.12.1978/1094

Investointivarauslaki

Katso tekijänoikeudellinen huomautus käyttöehdoissa.

Eduskunnan päätöksen mukaisesti säädetään:

Investointivaraus
1 §

Suhdannevaihtelujen tasoittamiseksi voidaan tehdä investointivarauksia, joihin sovelletaan tämän lain säännöksiä.

Investointivarausta ei kuitenkaan saa tehdä tilikaudelta, joka on päättynyt 1 päivänä tammikuuta 1992 tai sen jälkeen. (21.11.1991/1366)

2 § (14.7.1989/660)

Investointivarauksella tarkoitetaan verovelvollisen kirjanpidossa olevaa varausta, joka muodostetaan viimeistään tilinpäätöksen vahvistamisena yhteydessä. Investointivarauksen saa tehdä elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa (360/68) tarkoitettua elinkeinotoimintaa harjoittava verovelvollinen, joka pitää suoriteperusteen mukaista kahdenkertaista kirjanpitoa.

3 § (14.7.1989/660)

Investointivaraus saa olla enintään 20 prosenttia verovelvollisen tilikauden voitosta sellaisena kuin se on ennen varauksen tekemistä ja välittömien verojen vähentämistä. Pienempää kuin 30 000 markan investointivarausta ei kuitenkaan saa tehdä.

Verovelvollisella ei ole oikeutta tehdä investointivarausta siltä tilikaudelta, jonka aikana hän on käyttänyt investointivarausta tai nostanut investointitalletuksen.

Investointitalletus
4 §

Investointivarauksen tehneen verovelvollisen on tehtävä talletus erityiselle sulkutilinä hoidettavalle tilille Suomen Pankkiin (investointitalletus).

5 § (14.7.1989/660)

Investointitalletuksen suuruus on 50 prosenttia investointivarauksen määrästä.

Investointitalletus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa sen tilikauden päättymisestä, jonka voitosta investointivaraus on tehty. Talletus katsotaan tehdyksi, kun se on talletettu Suomen Pankkiin tai annettu pankkiin Suomen Pankkiin siirrettäväksi.

6 § (14.7.1989/660)

Suomen Pankki maksaa sulkutilillä olevalle investointitalletukselle vuotuisen koron, jonka suuruus on Suomen Pankin peruskorko vähennettynä kahdella ja puolella prosenttiyksiköllä.

Korko suoritetaan investointitalletusta nostettaessa ja maksetaan erikseen kullekin nostettavalle erälle.

7 § (14.7.1989/660)

Verovelvollinen saa nostaa sellaisen talletuksen, jota vastaava investointivaraus on tehty tilikaudelta, jolle valtioneuvosto on antanut käyttöluvan. Talletusta nostettaessa on esitettävä 11 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa valtiovarainministeriön lupa investointivarauksen käyttämiseen sekä muissa tapauksissa verovelvollisen kotipaikan verotoimiston verotuksen toimittamisen jälkeen antama todistus vastaavasta investointivarauksesta. (21.11.1991/1366)

Verotoimisto antaa verovelvolliselle todistuksen investointitalletuksen nosto- oikeudesta 21 §:ssä tarkoitetuissa tapauksissa. Verovelvollinen saa esittämällä 1 momentissa tarkoitetun todistuksen nostaa talletuksen, jota vastaavaa varausta ei ole verotuksessa hyväksytty, samoin kuin tekemänsä talletuksen siltä osin kuin talletuksen määrä ylittää 50 prosenttia verotuksessa hyväksytystä investointivarauksesta. (21.11.1991/1366)

Aikaisemmin tehdyt investointitalletukset on nostettava ennen myöhemmin tehtyjä.

Investointitalletuksen nostamisesta tulee Suomen Pankin tehdä ilmoitus verovelvollisen kotikunnan verotoimistoon.

7 a § (14.7.1989/660)

Jos investointitalletusta on käytetty suhdannetalletuslain 17 §:n 1 momentin mukaan suhdannetalletuksen alentamiseen, mutta talletuksen perusteena olevaa investointivarausta ei ole verotuksessa hyväksytty vähennettäväksi, katsotaan talletus suhdannetalletukseksi.

Investointivarauksen käyttäminen
8 §

Investointivarausta saadaan käyttää valtioneuvoston määräämänä aikana (käyttöajanjakso). Valtioneuvoston päätös voi sisältää joko luvan (käyttölupa) tai velvoituksen (käyttövelvoitus) investointivarauksen käyttämiseen. Päätöksessä määrätään, miltä tilikausilta tehtyjä investointivarauksia käyttölupa tai käyttövelvoitus koskee.

Käyttölupapäätöksessä valtioneuvosto voi rajoittaa investointivarauksen käytön alueellisesti tai toimialoittain taikka käyttötarkoituksen mukaan. Käyttövelvoituspäätöksessä valtioneuvosto voi ainoastaan päättää, että investointivarausta on käytettävä jäljempänä 9 ja 10 §:ssä mainittuihin tarkoituksiin, ja käyttöajanjaksoksi on määrättävä vähintään yksi vuosi.

Sen estämättä mitä 1 momentissa on säädetty, saadaan investointivarausta kuitenkin käyttää viiden vuoden kuluttua edellisen käyttöajanjakson päättymisestä taikka, jollei käyttölupaa tai käyttövelvoitusta ole annettu, sen tilikauden päättymisestä, jolta investointivaraus tehtiin. (14.7.1989/660)

9 § (14.7.1989/660)

Investointivarausta saadaan käyttää:

1) elinkeinotoiminnan kuluvan käyttöomaisuuden, ei kuitenkaan henkilöautojen, hankintaan, perusparannuksiin ja suurehkoihin korjauksiin; (21.11.1991/1366)

2) verovelvollisen elinkeinotoiminnassa käytettävän rakennuksen, rakennelman, tien, rautatien, sillan, laiturin, padon, altaan ja viemärin rakentamiseen, perusparannuksiin ja suurehkoihin korjauksiin;

3) verovelvollisen elinkeinotoiminnassa käytettävän osakehuoneiston ja vuokrahuoneiston perusparannuksiin;

4) tutkimus- ja tuotekehitystoiminnasta, työvoiman koulutuksesta, työsuojelutoimenpiteistä, verovelvollisen tuotteiden viennin edistämisestä tai ympäristön suojelemisesta aiheutuviin menoihin; sekä

5) tarhaturkiseläinten rehun hankkimisesta aiheutuviin välittömiin menoihin.

10 § (14.7.1989/660)

Yhteisö saa käyttää investointivarausta myös yleisesti verovelvolliseen osakeyhtiöön tai osuuskuntaan sijoitettavan osake- tai osuuspääoman suorittamiseen, jos osakeyhtiö tai osuuskunta käyttää suoritetun määrän 9 §:ssä mainittuun tarkoitukseen. Kyseessä olevan osakeyhtiön tai osuuskunnan tulee antaa suostumuksensa investointivarauksen tällaiseen käyttöön.

10 a § (21.11.1991/1366)

Jos verovelvollinen on nostanut investointitalletuksen eikä ole käyttänyt investointivarausta 9 tai 10 §:ssä mainittuun tarkoitukseen, nostettua talletusta vastaava investointivaraus luetaan sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jonka aikana talletus on nostettu.

11 § (14.7.1989/660)

Valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä ja asettamillaan ehdoilla myöntää hakemuksesta verovelvolliselle luvan käyttää investointivarausta myös silloin, kun varausta ei voida käyttää valtioneuvoston 8 §:n 1 momentissa tarkoitetun päätöksen nojalla. Samoin valtiovarainministeriö voi erityisistä syistä hakemuksesta vapauttaa verovelvollisen osittain tai kokonaan käyttövelvoituksesta.

Ennen 1 momentissa tarkoitetun päätöksen tekemistä valtiovarainministeriö voi pyytää asiasta lausunnon teollisuuden kehittämislautakunnalta.

12 § (14.7.1989/660)

Investointivarausta saadaan käyttää 9 §:n 1, 2 ja 3 kohdassa mainittuun tarkoitukseen, kun hankittava käyttöomaisuus toimitetaan tai tilataan tai kun rakennuksen tai rakennelman rakentaminen tai tie-, rautatie-, silta-, laituri-, pato-, allas- tai viemärityö aloitetaan käyttöajanjakson aikana. Jos tilattu käyttöomaisuus toimitetaan tai jos rakennustyö tai muu edellä tarkoitettu työ tehdään käyttöajanjakson jälkeen, saadaan investointivarausta käyttää vain niihin menoihin, joiden suorittamisvelvollisuus on syntynyt käyttöajanjakson aikana. (21.11.1991/1366)

Jos tietyltä tilikaudelta tehdyn investointivarauksen käyttöajanjakso alkaa ennen aikaisemmilta tilikausilta tehtyjen investointivarausten käyttöajanjakson päättymistä tai välittömästi sen jälkeen, voidaan kuitenkin myöhemmältä tilikaudelta tehtyä investointivarausta käyttää myös aikaisemman käyttöajanjakson aikana tilatun käyttöomaisuuden tai aloitetun rakennuksen tai rakennelman tai tien, rautatien, sillan, laiturin, padon, altaan taikka viemärin hankintamenon kattamiseen.

Investointivarausta saadaan käyttää muihin 9 §:ssä tarkoitettuihin menoihin kuin käyttöomaisuuden hankinta- ja perusparannusmenoihin ja suurehkoihin korjausmenoihin ainoastaan, jos menon suorittamisvelvollisuus on syntynyt käyttöajanjakson aikana.

13 § (14.7.1989/660)

Investointivarausta saadaan käyttää 10 §:ssä mainittuun tarkoitukseen siltä osin kuin osake- tai osuuspääoma maksetaan käyttöajanjakson aikana.

Osakeyhtiön tai osuuskunnan, jonka osakas tai jäsen on suorittanut sen osake-tai osuuspääomaa investointivaraustaan käyttäen, on käytettävä suoritettu määrä 9 §:n 1, 2 tai 3–5 kohdassa mainittuun tarkoitukseen viimeistään osake- tai osuuspääoman maksamisvuotta seuraavana verovuonna. (21.11.1991/1366)

Verohallitus voi hakemuksesta erityisistä syistä pidentää 2 momentissa tarkoitettua määräaikaa.

Investointivaraus verotuksessa
14 § (14.7.1989/660)

Investointivaraus vähennetään valtion- ja kunnallisverotuksessa verovelvollisen elinkeinotulolähteen tulosta. Jos verovelvollisella on sekä liiketulolähde että ammattitulolähteitä, vähennetään investointivaraus sen tai niiden elinkeinotulolähteiden tulosta, josta tai joista verovelvollinen vaatii sen vähennettäväksi.

Tulona, jonka perusteella ratkaistaan, onko toimitettava verotuslain (482/58) 72 §:n 2 momentissa tarkoitettu harkintaverotus, pidetään tulolähteen tuloa, josta on vähennetty investointivaraus. (21.11.1991/1366)

VerotusL on kumottu L:lla verotusmenettelystä 1558/1995.

15 §

Meno tai sen osa, joka on katettu investointivarausta käyttäen, ei ole verotuksessa vähennyskelpoinen.

Jos investointivarausta on käytetty käyttöomaisuuden hankintamenon tai muun sellaisen menon kattamiseen, joka verotuksessa vähennetään vuosittain tehtävin poistoin, hyväksytään poistot hankintamenon tai muun edellä tarkoitetun menon ja investointivarauksesta sen kattamiseen käytetyn määrän erotuksesta.

Osakeyhtiön tai osuuskunnan suorittama 13 §:n 2 momentissa tarkoitettu hankintameno tai sen osa ei ole sen verotuksessa vähennyskelpoinen. (14.7.1989/660)

16 § (21.11.1991/1366)

Luovutettaessa yli 5 vuotta omistettuja 9 §:n 2 a kohdassa tarkoitettuja käyttöomaisuuteen kuuluvia osakkeita, luetaan käytetyn investointivarauksen määrä luovutusvuonna verovelvollisen veronalaiseksi tuloksi. Osakkeiden hankintameno on tällöin vähennyskelpoinen siten kuin elinkeinotulon verottamisesta annetussa laissa säädetään.

17 § (14.7.1989/660)

Jos verovelvollinen on kunnallisverotuksessa vaatinut investointivarauksen määrän vähentämistä tietyn tai tiettyjen elinkeinotulolähteiden tulosta, tämä ei ole esteenä investointivarauksen käyttämiseen muussa elinkeinotulolähteessä.

Erinäiset säännökset
18 § (14.7.1989/660)

Jos verovelvollinen ei ole käyttänyt investointivarausta tai sitä ei ole luettu verovelvollisen veronalaiseksi tuloksi viimeistään verovuonna 1997, luetaan käyttämättä tai tuloksi lukematta jätetty osa investointivarausta verovelvollisen verovuoden 1997 veronalaiseksi tuloksi. Käyttämätön tai tuloksi lukematta jätetty investointivaraus tai sen osa luetaan sen tulolähteen tuloksi, jonka tulosta se on vähennetty. Jos tätä tulolähdettä ei asianomaisena verovuonna enää ole, luetaan käyttämätön tai tuloksi lukematta jätetty investointivaraus tai sen osa verovelvollisen lakannutta tulolähdettä lähinnä vastaavan tulolähteen tuloksi. Verovelvollisella on oikeus nostaa investointitalletuksesta se osa, joka vastaa tuloksi luettua investointivarauksen osaa. (21.11.1991/1366)

2 momentti on kumottu L:lla 21.11.1991/1366.

Jos osakeyhtiö tai osuuskunta, jonka osakas tai jäsen on suorittanut sen osake- tai osuuspääomaa investointivaraustaan käyttäen, ei ole käyttänyt suoritettua määrää tässä laissa säädetyllä tavalla, luetaan käyttämättä jätetty määrä korotettuna 30 prosentilla osakeyhtiön tai osuuskunnan maksamisvuotta seuraavan verovuoden veronalaiseksi tuloksi tai jos verohallitus 13 §:n 3 momentin nojalla on pidentänyt 13 §:n 2 momentissa tarkoitettua määräaikaa, sen verovuoden veronalaiseksi tuloksi, jona määrä viimeistään olisi pitänyt käyttää.

19 §

Verovelvollisen, joka on tehnyt investointivarauksen, on veroilmoituksensa yhteydessä annettava selvitys varauksen määrästä ja investointitalletuksesta.

Verovelvollisen, joka verovuoden aikana on käyttänyt investointivarausta tai nostanut investointitalletuksen tai sen osan, on annettava selvitys varauksen käytöstä ja investointitalletuksen nostamisesta. (14.7.1989/660)

20 § (14.7.1989/660)

Ennen 8 §:ssä mainitun päätöksen antamista on Suomen Pankin johtokunnalle varattava tilaisuus lausunnon antamiseen asiasta, jollei se ole tehnyt asiasta esitystä.

21 § (14.7.1989/660)

Jos yhteisö tai yhtymä puretaan tai jos muu verovelvollinen lopettaa elinkeinotoimintansa eikä kysymyksessä ole yhteisöjen sulautuminen taikka jos verovelvollisen omaisuus luovutetaan konkurssiin, luetaan verovelvollisen investointivaraus sen vuoden veronalaiseksi tuloksi, jona päätös purkamisesta, toiminnan lopettamisesta tai konkurssiin luovuttamisesta tehdään. Verovelvollisella on tällöin oikeus nostaa tuloksi luettavaa investointivarausta vastaava investointitalletus.

22 §

Tarkempia määräyksiä tämän lain täytäntöönpanosta ja soveltamisesta antaa tarvittaessa valtioneuvosto.

23 §

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1979 ja sitä sovelletaan investointivarauksiin, jotka tehdään tämän lain säännöksiä noudattaen.

Tällä lailla kumotaan investointirahastoista 8 päivänä kesäkuuta 1964 annettu laki (309/64) siihen myöhemmin tehtyine muutoksineen. Viimeksi mainittua lakia on kuitenkin sovellettava verovelvollisilla tämän lain voimaantullessa olleisiin investointirahastoihin. Verovuosina 1991–1997 saadaan investointirahasto lukea veronalaiseksi tuloksi investointirahastoista annetun lain 10 §:stä poiketen ilman korotusta ja veronlisäystä. Jos verovelvollinen ei ole käyttänyt investointirahastoa tai sitä ei ole luettu veronalaiseksi tuloksi viimeistään verovuonna 1997, käyttämättä jätetty osa investointirahastosta luetaan verovelvollisen verovuoden 1997 veronalaiseksi tuloksi. (21.11.1991/1366)

Muutossäädösten voimaantulo ja soveltaminen:

21.12.1979/978:
9.7.1982/536:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä elokuuta 1982 ja sitä sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1982 toimitettavassa verotuksessa.

HE 84/82, vvvk.miet 31/82, svk.miet 84/82

29.12.1988/1253:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1989. Lakia sovelletaan vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa jäljempänä mainituin poikkeuksin. Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa ei sovelleta investointivarauslain 16 §:ää, sellaisena kuin se on osittain muutettuna 21 päivänä joulukuuta 1979 annetulla lailla (978/79).

Investointitalletuksen korko lain voimaantuloa edeltäneeltä ajalta ei ole veronalaista tuloa vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa.

Sen estämättä, mitä 9 §:n 1 kohdassa on säädetty, saadaan ennen tämän lain voimaantulopäivää päättyneeltä tilikaudelta tehtyä investointivarausta käyttää verovuonna 1989 myös kotimaisen henkilöauton hankintaan tässä laissa säädetyllä tavalla.

Ennen tämän lain voimaantulopäivää päättyneeltä tilikaudelta tehtyä investointivarausta saa muukin verovelvollinen kuin yhteisö käyttää verovuonna 1989 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla samoin edellytyksin kuin yhteisö.

Ennen tämän lain voimaantulopäivää päättyneeltä tilikaudelta tehdyn investointivarauksen käytön perusteella saadaan 16 §:ssä tarkoitettu investointivähennys tehdä vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa ennen lain voimaantulopäivää alkaneena tilikautena tehty investointivähennys otetaan huomioon vahvistettaessa tappiontasauksesta tuloverotuksessa annetussa laissa (362/68) tarkoitettua verovelvollisen tappiota.

Vuodelta 1989 toimitettavassa verotuksessa verohallituksen ennen tämän lain voimaantuloa antaman investointitalletuksen nostoluvan mukaiseen tarkoitukseen ennen tämän lain voimaantuloa voimassa olleiden säännösten edellyttämällä tavalla käytetty investointivaraus katsotaan käytetyksi tässä laissa säädetyllä tavalla.

HE 113/88, svk.miet 207/88, vvvk.miet 85 ja 85 a/88

14.7.1989/660:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1990. Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa jäljempänä mainituin poikkeuksin.

Investointitalletuksen korko 1 päivää tammikuuta 1989 edeltäneeltä ajalta ei ole veronalaista tuloa.

Sen estämättä, mitä 9 §:n 1 kohdassa on säädetty, voidaan ennen 1 päivää tammikuuta 1989 päättyneeltä tilikaudelta tehtyä investointivarausta käyttää myös kotimaisen henkilöauton hankintaan tässä laissa säädetyllä tavalla, ei kuitenkaan myöhemmin kuin verovuonna 1993.

Ennen 1 päivää tammikuuta 1989 päättyneeltä tilikaudelta tehtyä investointivarausta saa muukin verovelvollinen kuin yhteisö verovuonna 1990 käyttää 10 §:ssä tarkoitetulla tavalla samoin edellytyksin kuin yhteisö.

Ennen 1 päivää tammikuuta 1989 päättyneeltä tilikaudelta tehdyn investointivarauksen käytön perusteella saadaan vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa 16 §:ssä tarkoitettu investointivähennys tehdä ennen 1 päivää tammikuuta 1989 voimassa olleiden säännösten mukaisesti.

Vuodelta 1990 toimitettavassa verotuksessa verohallituksen ennen 1 päivää tammikuuta 1989 antaman investointitalletuksen nostoluvan mukaiseen tarkoitukseen ennen 1 päivää tammikuuta 1989 voimassa olleiden säännösten edellyttämällä tavalla käytetty investointivaraus katsotaan käytetyksi tässä laissa säädetyllä tavalla.

HE 10/89, vvvk.miet 33/89, svk.miet. 95/89

21.11.1991/1366:

Tämä laki tulee voimaan 1 päivänä tammikuuta 1992.

Lakia sovelletaan ensimmäisen kerran vuodelta 1992 toimitettavassa verotuksessa. Lain 10 a §:ää, 14 §:n 2 momenttia ja 23 §:n 2 momenttia sekä 18 §:ää muutetussa muodossaan sovelletaan kuitenkin jo vuodelta 1991 toimitettavassa verotuksessa.

Lain 9 §:n 2 a kohta ja 12 §:n 4 momentti ovat voimassa vuoden 1993 loppuun, ja niitä sovelletaan vuosilta 1992 ja 1993 toimitettavissa verotuksissa.

Sen estämättä, mitä 9 §:n 1 kohdassa säädetään, voidaan ennen 1 päivää tammikuuta 1989 päättyneeltä tilikaudelta tehtyä investointivarausta käyttää myös kotimaisen henkilöauton hankintaan tässä laissa säädetyllä tavalla, ei kuitenkaan myöhemmin kuin verovuonna 1993.

HE 79/91, vvvk.miet. 29/91

Finlex ® on oikeusministeriön omistama oikeudellisen aineiston julkinen ja maksuton Internet-palvelu.
Finlexin sisällön tuottaa ja sitä ylläpitää Edita Publishing Oy. Oikeusministeriö tai Edita eivät vastaa tietokantojen sisällössä mahdollisesti esiintyvistä virheistä, niiden käytöstä käyttäjälle aiheutuvista välittömistä tai välillisistä vahingoista tai Internet-tietoverkossa esiintyvistä käyttökatkoista tai muista häiriöistä.